Luonnos talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annettavasta valtioneuvoston asetuksesta

Transkriptio

1 Ympäristöministeriö LAUSUNTOYHTEENVETO, YM6/400/2016 Luontoympäristöosasto Lainsäädäntöneuvos Erja Werdi Luonnos talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annettavasta valtioneuvoston asetuksesta Asetusluonnoksessa on kyse uudesta hajajätevesiasetuksesta, joka tulisi kumoamaan voimassa olevan hajajätevesiasetuksen (209/2011). Asetus säädettäisiin ympäristönsuojelulain (527/2014) luvun 16 Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla muutettujen ja lisättyjen säännösten nojalla. Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (19/2017) tulee voimaan Ympäristönsuojelulain muutos ja uusi asetus muodostavat kokonaisuuden. Luonnos uudeksi asetukseksi oli laajalla lausuntokierroksella Lausunto pyydettiin seuraavilta tahoilta: Oikeusministeriö, Sisäministeriö, Valtiovarainministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Elinkeino- ja liikenne- ja ympäristökeskukset (Y-vastuualue), Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto VALVIRA, Suomen ympäristökeskus SYKE, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Korkein hallinto-oikeus, Vaasan hallinto-oikeus, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry, Hajaputsari ry, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jätelaitosyhdistys ry, Kainuun Nuotta ry, Käymäläseura Huussi ry, Luonto-Liitto ry, LVI-tekniset Urakoitsijat ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskus liitto MTK ry, Marttaliitto ry, Muoviteollisuus ry/putkijaosto Natur och Miljö r.f., Pyhäjärvi-instituutti, Rakennustarkastusyhdistys RTY ry, Rakennusteollisuus RT, Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Saaristoasiain neuvottelukunta, Suomen Fise-pätevät haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijat HaVeSu ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylätoiminta ry, Suomen Korjausneuvojat ry, Suomen kaivonporausurakoitsijat ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Suomen Omakotiliitto ry, Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry, Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry, Suomen Vesilaitosyhdistys ry, Suomen ympäristöoikeustieteellinen seura SYS ry, Suomen Yrittäjät ry, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Suomen LVI-yhdistysten Liitto SuLVI ry, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f., Teknologiateollisuus ry, Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus, Vapaaajan asukkaiden liitto ry, Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry, VVS Föreningen i Finland rf, WWF Suomi, Aalto yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu/yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos, Oulun yliopisto, Teknillinen tiedekunta/ Ympäristötekniikka, Tampereen Teknillinen yliopisto/konetekniikan laitos, Ympäristöministeriö hallintoyksikkö, - rakennetun ympäristön osasto ja ympäristönsuojeluosasto. Lausuntopyynnössä myös mainittiin, että lausunnon saavat antaa myös muut kuin jakelussa mainitut. Lausuntoja saatiin yhteensä 37. Lausunto saatiin Työ- ja elinkeinoministeriöltä, Sosiaali- ja terveysministeriöltä, Maa- ja metsätalousministeriöltä, Oikeusministeriöltä, Suomen ympäristökeskukselta (SYKE), Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, Suomen Kuntaliitto ry:ltä, Inarin ja Utsjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelutoimelta, Helsingin kaupungin ympäristökeskukselta, Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimelta, Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta, Korkeimmalta hallinto-oikeudelta, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, Vapaa-ajan asukkaiden Liito ry:ltä, Suomen Omakotiliitto ry:ltä, Suomen luonnonsuojeluliitto ry:ltä, Suomen Vesilaitosyhdistys VVY ry:ltä, Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:ltä, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n Hajajätevesiraadilta, Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:ltä, Muoviteollisuus ry:ltä, Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskukselta (Valonia), Ympäristöteollisuus ja palveluilta YTP ry:ltä, Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:ltä ja Hajaputsari ry:ltä sekä Jätelaitosyhdistys ry:ltä (JLY). Lisäksi kymmenen tahoa ilmoitti, että niillä ei ole lausuttavaa luonnoksesta. Näitä ovat Valtiovarainministeriö, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontajaosto Valvira, EVIRA, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Pirkanmaan ELY-keskus, Keski-Suomen ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Vaasan hallinto-oikeus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja Suomen Yrittäjät. 1

2 Sisällys Ehdotettu uusi asetus... 3 Yleiset näkemykset uudesta asetusluonnoksesta ja vanhan asetuksen kumoamisesta... 3 Asetusluonnoksen laajuus/pituus... 4 Tekniset asetuksen korjaustarpeet... 4 Asetuksen voimaantulon ajankohta... 4 Asetusluonnoksen tulkinnanvaraisuus... 5 Asetusluonnoksen ja perustelumuistion sisältöä koskevat yleiset kommentit... 5 Määritelmät... 5 Tarkkojen mitoitusvaatimusten poistaminen... 5 Yksityistalouksia suuremmat puhdistamot... 5 Huoltoaikataulujen vähimmäisvaatimukset... 6 Saostuskaivolietteen poistaminen... 6 Puhdistusvaatimuksen soveltaminen kuivakäymälään... 8 Kiinteistön omistajan vastuusta järjestelmien suunnittelussa ja rakentamisessa... 8 Suunnitteluun, valvontaan ja käyttöön sekä huoltoon liittyviä näkökohtia... 8 Lupaprosessit ja viranomaisten yhteistyö... 8 Viranomaisten yhteistyön korostaminen... 9 Suunnittelua, suunnittelutehtävän vaativuutta ja suunnittelijan kelpoisuutta koskevat näkökohdat... 9 Maatilarakentaminen... 9 Jälkivalvonta ja jälkivalvontaan uusia työkaluja... 9 Kuntien määräykset Koulutus, neuvonta ja ohjeistus, viestintä Ohjeet Yhteistyö ohjeistuksen laadinnassa Hallintotuomioistuinten voimavarojen turvaaminen Kannustimet Lausuntoaineisto Säännöskokonaisuus Perustelumuistion täydentäminen Ehdotettujen pykälien ja liitteen sisältöä koskevat yksityiskohtaiset näkemykset Haja-asutuksen kuormitusluvun sisältö (2 ) Jätevesien käsittelyjärjestelmiä koskevan tiedon seuranta ja saatavuus (3 ) Ohjeellinen puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla (4 ) Jätevesijärjestelmästä laaditun selvityksen sisältö (5 ) Jätevesijärjestelmää koskevan suunnitelman sisältö (6 ) Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeen sisältö (7 ) Liite

3 Ehdotettu uusi asetus Yleiset näkemykset uudesta asetusluonnoksesta ja vanhan asetuksen kumoamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö pitää hyvänä asetusehdotuksen keskeisintä tavoitetta luopua yksityiskohtaisista säännöksistä ja vähentää säännösten kokonaismäärää. Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan asetusluonnos täydentää ympäristösuojelulain (527/2017) luvun 16 muuttamista (HE 128/2016 vp) ja antaa kiinteistön omistajille ja viranomaisille tarkempia säännöksiä, niin ettei talousjätevesien käsittelystä aiheudu terveyshaittaa. Maa- ja metsätalousministeriö pitää ehdotettua sääntelymallia toimivana. Sääntelyä on tarkoitus keventää mm. poistamalla perustuslain 80 :n perusteella ohjeluontoinen aineisto sääntelystä. Ehdotetulla valtioneuvoston asetuksella yksinkertaistetaan merkittävästi nykyisen jätevesijärjestelmästä laadittavan selvityksen, suunnitelman ja käyttö- ja huolto-ohjeen sisältövaatimuksia. Aiempi yksityiskohtainen sääntely on osaltaan johtanut esimerkiksi jätevesimäärien ylimitoitukseen suunnitelmissa. Työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ole huomautettavaa asiasta. Ministeriö tukee hajajätevesiasetuksen sääntelyn yksityiskohtaisuudesta luopumista ja säännösten kokonaismäärän vähentämistä. Hyvää suunnittelua painottamalla voidaan luopua tarkasta sääntelystä. Samalla on kuitenkin huolehdittava riittävästä neuvonnasta ja ohjeistuksesta. Kuntaliitto katsoo, että ehdotettu asetuksen selkiyttäminen ja liitteiden karsiminen on tarpeen, jotta aiemmin hankalasti sovellettavissa olleen säädöksen toimeenpano helpottuu. Liitteissä ja asetuksessa ollutta sinänsä tarpeellista materiaalia tulisi kuitenkin hyödyntää asiasta annettavassa ohjeistuksessa. Rakennustarkastusyhdistys RTY ry kannattaa muutosta, jossa jätevesien käsittelyjärjestelmän tarkasta mitoituksesta ei enää säädetä yksityiskohtaisesti eikä toiminnoittain. Sen sijaan yhdistys esittää harkittavaksi, että asetuksen liitteenä edelleen määriteltäisiin eri käsittelyjärjestelmistä ja niiden ominaisuuksista, nykyisen asetuksen (209/2011) tapaan. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:n näkemyksen mukaan ehdotus uudeksi hajajätevesiasetukseksi on kannatettava. Asetusluonnos saavuttaa asetetut tavoitteet sääntelyn selkeyttämisestä ja yksinkertaistamisesta. Aikaisempaan hajajätevesiasetukseen (209/2011) verrattuna asetusluonnos on merkittävästi parempi. Omakotiliitto ry pitää ehdotusta uudeksi jätevesiasetukseksi selkeänä ja tiiviinä. Pykälien määrää on karsittu muun muassa poistamalla ohjeluonteinen aineisto ja liitteitä on vähennetty. Keskeinen sisältö on suoraan asetuksen pykälissä, eikä kansalaisen tarvitse etsiä säännöksiä liitteiden sisältä. Hajajätevesiraati, kuten myös Inarin ja Utsjoen kuntien ympäristönsuojeluviranomainen katsovat, että lainsäädännön ja asetuksen täytäntöönpanoa ja sitä kautta jätevesistä aiheutuvien haittojen hallintaa edistetään parhaiten siten, että sääntely on selkeää ja yksiselitteistä sekä riittävän yksityiskohtaista. Lausunnolla oleva luonnos asetukseksi on typistetty niin lyhyeen muotoon, että sen käytännön soveltaminen voi muodostua vaikeaksi. Tässä tulee huomata, että lainsäädäntöä tarkentavan asetuksen kohderyhmä on ensisijaisesti alan toimijat, eivät asukkaat, ja sen ei kohderyhmänsä takia tarvitse sinällään olla kansankielistä. Hajajätevesiraati ja Inarin ja Utsjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen lausuvat asiasta seuraavaa: Suunnittelun yksityiskohtaiseen ohjeistamiseen tulee panostaa esitettyä enemmän. Mikäli asetuksesta poistetaan siellä aiemmin olleita suunnittelua ja rakentamista ohjaavia yksityiskohtia, tulee vastaavan tasoiset ohjeet sisällyttää perustelumuistioon tai muuhun opasmateriaaliin. Yksityiskohtaiset huomiot ja ehdotukset on listattu alle, erityisesti kohtaan 4. Valvontamahdollisuuksien järjestäminen uskottavasti korostuu, kun aikaan sidottu velvoite vesienhoitotoimiksi poistuu suurelta osalta kiinteistöjä. Ympäristönsuojelullisen valvonnan toteuttaminen edellyttää riittävän yksityiskohtaista dokumentaatiota käytössä olevista jätevesijärjestelmistä sekä niiden käytöstä ja huollosta (yksityiskohtaiset huomiot ja ehdotukset listattu alle, kohtiin 2-5). Ilman paikkaan sidottuja tietoja ja joustavasti toimivia paikkatietopohjaisia 3

4 työkaluja on valvonta väistämättä tehotonta ja kallista sekä valvovalle että valvottavalle osapuolelle. Jätevesijärjestelmien asianmukaiseen huoltoon ja ylläpitoon sekä dokumentointiin on kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota. Huoltotoimien merkitystä tulee korostaa, esimerkiksi nostamalla huoltotoimien dokumentointi (käyttöpäiväkirja) vaatimukseksi itse rakenteiden dokumentoinnin rinnalle. Lietteen säännöllinen poistaminen on yksi tärkeimmistä puhdistustuloksen saavutettavuuteen vaikuttavista tekijöistä käytännössä kaikissa järjestelmätyypeissä, joissa lietettä syntyy. Erityisen ratkaisevaa se on käymäläjätevesiä käsiteltäessä. Lietteen poiston tärkeyttä tulee korostaa. Jätelaitosyhdistys ry katsoo, että ehdotettu asetuksen selkiyttäminen on tarpeen, jotta säädöksen toimeenpano helpottuu. Liitteissä ja asetuksessa ollutta materiaalia tulisi kuitenkin hyödyntää ohjeistuksessa. Vesilaitosyhdistys pitää hyvänä sitä, että asetuksen yksityiskohtaisuudesta luovutaan ja sitä selkeytetään. Vapaa-ajan asukkaiden Liitto pitää ehdotusta uudeksi jätevesiasetukseksi selkeänä ja tiiviinä. Se ei kuitenkaan korjaa ympäristönsuojelulain vapaa-ajan asumiselle asettamia kohtuuttomuuksia. Liitto pitää myönteisenä sitä, että kansalaispalautetta on kuunneltu ja jätevesinormistoa, lakia ja asetusta ollaan kohtuullistamassa ja selkeyttämässä. Sääntely on pääsääntöisesti mennyt oikeaan suuntaan. On tärkeää, että vesistöä suojellaan ja varmistetaan puhdas vesi kaikille. Haja-asutusalueiden kotitalouksien jätevesien kuormitukseen, vaadittuihin jätevesien puhdistustoimenpiteistä saavutettuihin hyötyihin ja remontista aiheutuviin kustannuksiin nähden sääntelyn tulee olla kotitalouksille kohtuullista. Turun kaupungin ympäristönsuojelu lausuu, että Vesipuitedirektiivin kansallisvaltioita sitova tavoite on kaikkien vesistöjen hyvä ekologinen tila. Asetuksen ja lain muuttaminen koskemaan aikarajaan sidotusti vain ranta-alueilla sijaitsevia kiinteistöjä on ristiriidassa tämän velvoittavan tavoitteen kanssa. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelutoimi lausuu, että sääntelyn yksityiskohtaisuudesta luopuminen on järkevää. Hyvällä ja asianosaavalla jätevesienkäsittelyjärjestelmien suunnittelulla päästään varmasti edellytettyihin tuloksiin. Asetusluonnoksen laajuus/pituus Hajajätevesiraadin ja Inarin ja Utsjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen mukaan lausunnolla oleva luonnos asetukseksi on typistetty niin lyhyeen muotoon, että sen käytännön soveltaminen voi muodostua vaikeaksi. Tässä tulee huomata, että lainsäädäntöä tarkentavan asetuksen kohderyhmä on ensisijaisesti alan toimijat, eivät asukkaat, ja sen ei kohderyhmänsä takia tarvitse sinällään olla kansankielistä. Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry katsoo, että jätevesijärjestelmien käyttöön ja huoltoon tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Nykyinen asetus sisältää myös huomattavan määrän jätevesijärjestelmän toimivuuden varmistamiseen liittyviä hyviä käytäntöjä, kuten käyttö- ja huolto-ohjeen vähimmäissisällön. Em. nykyisen asetuksen liitteen sisältö on asetusluonnoksessa nostettu karsittuna itse asetukseen, mitä Liitto pitää myönteisenä. Varsinais-Suomen ELY-keskus lausuu, että uudessa asetuksessa on kuitenkin vähennetty sekä selvitykselle että jätevesisuunnitelmalle asetettuja vaatimuksia. Tekniset asetuksen korjaustarpeet Oikeusministeriö lausuu yksityiskohtana, että asetusluonnoksen 5 :n, 6 :n 2 momentin ja 7 :n listauksista puuttuu sekä-sana ja 5 :stä piste virkkeen lopusta. Lisäksi 5 :n maininta selvityksen on sisällettävä olisi syytä tarkentaa muotoon jätevesijärjestelmästä laaditun selvityksen on sisällettävä. Näin se olisi myös yhdenmukainen 6 :n ja 7 :n muotoilujen kanssa. Asetuksen voimaantulon ajankohta 4

5 Kuntaliitto lausuu, että asetuksen on tarpeen tulla voimaan yhtäaikaisesti ympäristönsuojelulain hajajätevesiä koskevien muutosten kanssa. Asetusluonnoksen tulkinnanvaraisuus Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry lausuu, että asetus vaikuttaa selkeältä, mutta osittain säännökset ovat tulkinnanvaraisia, mikä voi hankaloittaa esimerkiksi suunnittelijoiden työtä. Jotta erilaisia tulkintoja ei synny, viranomaisneuvonnan ja -ohjeiden rooli on tärkeä. (Tästä on lisää tarkemmin 6 :n yhteydessä.) Asetusluonnoksen ja perustelumuistion sisältöä koskevat yleiset kommentit Määritelmät Hajaputsari ry lausuu, että asetuksesta puuttuvat määritelmät. Asetukseen ei ole tarkoitus ottaa lainkaan aikaisempien asetusten sisältämiä keskeisten käsitteiden määritelmiä. Tämä voi aiheuttaa ongelmia, jos jotkin menetelmät tulkitaan soveltumattomiksi haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn, kun niitä ei ole mitenkään mainittu asetuksessa tai sen perustelumuistiossa. Hallituksen esityksen 128/2016 yleisperusteluissa mainittiin joukko menetelmiä. Tämä menetelmäluettelo tai vastaava olisi tarpeen sisällyttää myös asetukseen tai ainakin perustelumuistioon. Tarkkojen mitoitusvaatimusten poistaminen Kuntaliitto kannattaa jätevesijärjestelmän mitoitusperusteen poistamista asetuksesta, mutta toteaa samalla tämän muutoksen lisäävän tarvetta entistä laadukkaammalle ja tapauskohtaisemmalle suunnittelulle, joka ottaa huomioon rakennuksen elinkaaren aikaisen mahdollisen käytön. Jätevesijärjestelmän suunnitelman laatijan pätevyys on väljästi johdettavissa maankäyttö- ja rakennuslaista, mutta mahdollisten epäselvien tulkintojen välttämiseksi suunnittelijan kelpoisuusvaatimusta ja suunnittelutehtävän vaativuusluokkaa voisi käsitellä säädöksistä annettavissa ohjeissa. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi lausuu, että valvontaviranomaisen näkökulmasta vähimmäismitoitus on taannut viiden henkilön mitoitukseen perustuvan järjestelmän, joka on ollut riittävä kiinteistön omistajan vaihtuessakin. Ei ole perusteltua rakentaa jätevesijärjestelmiä kahden kolmen henkilön tuottaman vesi-määrän puhdistamiseen, koska henkilömäärät vaihtelevat perheen koon muuttuessa ja kiinteistöjen omistajien vaihtuessa. Lisäksi perinteinen maaperäkäsittely kestää hyvin kuormitusvaiheluita ja toimii tarvittaessa pienemmälläkin kuormituksella, mutta vastaavasti liian pieni puhdistamo ei toimi kuormituksen kasvaessa. Suunnittelua painotetaan, mutta käytännössä suunnittelijoiden taso on mitä vaihtelevin osaavista suunnittelijoista kertasuunnittelijoihin. SYKE lausuu, että keskeinen muutosehdotus mitoitusvaatimuksen poistamisesta on hyvä. Mitoitusvaatimus ei ollut tarkoituksenmukainen, sillä jätevedenkäsittelyn toimivuutta häiritsee myös ylimitoitus. Suunnitelmassa vaadittava selvitys elinkaaren huomioimisesta on hyvä, kunhan elinkaaren määrittely on järkevä. Turun kaupungin ympäristönsuojelu lausuu, että asetusluonnoksesta on poistettu voimassa olevassa asetuksessa olevat mitoitusvaatimukset. Tarkasta sääntelystä ehdotetaan luovuttavan siirryttäessä painottamaan hyvää suunnittelua. Tarkka sääntely kuitenkin turvaa hyvän suunnittelun, joten ei ole tarkoituksenmukaista jättää mitoitusvaatimuksia pois. Suomen luonnonsuojeluliitto lausuu, että esityksellä vanhat mitoitusvaatimukset poistettaisiin ja asetuksen ohjeelliset puhdistustasot (4 ) olisivat entisellään. Luonnonsuojeluliiton mielestä niitä olisi päin vastoin syytä parantaa. Tämä on tärkeää, koska asiaa koskevan lain soveltamisalaa on supistettu ja näiden säädösmuutoksen yhteisvaikutus voi heikentää vesien suojelun tilaa. Yksityistalouksia suuremmat puhdistamot 5

6 Hajajätevesiraadin ja Inarin ja Utsjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen näkemys on, että esitysluonnoksen kohtuullistamisehdotusten taustalla on huoli yksityistalouksille kohdistuvista vaatimuksista, mutta valmistelussa on unohdettu, että haja-asutuksen jätevesisääntely koskee myös yksityistalouksia suurempia, mutta asukasvastineluvultaan 100 AVL pienempiä jätevesikuormittajia. Hajajätevesiraati katsoo, että tällaisten kuormittajien (yli 20 AVL) vaatimustaso tulee olla selkeästi korkeampi (nykyinen ohjeellinen taso) kuin yksityistalouksien. Tällaisilta kohteilta tulee myös edellyttää käyttö- ja vaikutustarkkailua, sekä näiden raportointia ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontailmoituksena siirtymäajan päättymiseen mennessä. Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry lausuu, että 100 avl pienpuhdistamoiden rinnastaminen pienkiinteistöihin säädösten soveltamisessa on täysin kestämätöntä. Nämä puhdistamot ovat tyypillisesti sellaisia, joissa käyttöaste vaihtelee huomattavasti eri vuodenaikoina. Tällöin puhdistamon hoito ja toimivuuden sekä vaikutusten seuranta on äärimmäisen tärkeää. Käytännössä lupavelvollisuuden poistaminen näiltä puhdistamoilta on eri puolilla Suomea johtanut siihen, että käyttö- ja vaikutustarkkailut on kokonaan lopetettu. Em. laitokset tulee pikimmiten palauttaa lupavelvollisuuden piiriin tai niille tulee vähintäänkin määrätä velvoite tarkkailla toimivuutta ja vaikutuksia ja raportoida siitä viranomaisille. Liitto esittääkin, että tätä koskeva valmistelu tehdään laki- ja asetusmuutosten yhteydessä. Hajaputsari ry lausuu, että ympäristönsuojelulakiin joulukuussa 2016 tehdyillä muutoksilla ei ratkaistu sitä ongelmaa, mihin Hajaputsari ry kiinnitti erityistä huomiota jo lakiluonnoksesta keväällä antamassaan lausunnossa eli yksityistaloutta selvästi suurempien yksiköiden jätevesien käsittelyvaatimuksien löysyyttä. Ympäristönsuojelulain muutetut pykälät ja tämä asetus varmistavat suurten, jopa lähes 100 asukkaan laitosten yms. jätevesien käsittelylle vesiensuojelullisesti riittävät vaatimukset vain niissä tilanteissa, joissa ko. kuormittajan rakennukset sijaitsevat alle 100 metrin etäisyydellä vesistöstä. Tällaiset jätevesikuormittajat ovat erityisesti hygieeninen riski lähimmille herkille vesistöille ja pienvesille myös sijaitessaan sataa metriä kauempana vesistöstä. Tällaisen riskin lisääntymistä tuskin säädösten lieventämistä voimakkaastikaan kannattaneet ovat halunneet. Jos asetuksella ei asiaan voida enää suoraan vaikuttaa, tulisi perustelumuistiossa korostaa kyseistä seikkaa ja kuntien vastuuta ongelmien torjunnassa. Kuntia tulisi kannustaa laatimaan ympäristönsuojelumääräykset siten, että niissä edellytetään perustasoa ankarampia vaatimuksia suurille kuormittajille. Huoltoaikataulujen vähimmäisvaatimukset Suomen luonnonsuojeluliitto lausuu, että olisi aiheellista säätää huoltoaikataulujen vähimmäisvaatimuksista. Saostuskaivolietteen poistaminen Helsingin kaupungin ympäristökeskus lausuu, että asetukseen tulisi sisällyttää vaatimus lietteen säännöllisestä poistosta. Käymälävesiä sisältävien talousvesien saostussäiliöihin kertyvä liete tulisi poistaa säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa. Pelkkien pesuvesien saostussäiliöiden lietteen poistossa riittää harvempikin tyhjennysväli, se voitaisiin tehdä aina tarpeen mukaan. Näillä määräyksillä turvattaisiin jätevesien käsittelyjärjestelmän mahdollisimman tehokas ja häiriötön toiminta. Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry katsoo, että asetusluonnoksessa ja sitä edeltäneessä ympäristönsuojelulain muutosprosessissa on kuitenkin sivuutettu yksi keskeinen jätevesijärjestelmien elinkaareen ja toimivuuteen vaikuttava tekijä, lietesäiliöiden tyhjentäminen. Ehdotamme, että asetukseen sisällytetään vaatimus lietteenpoistosta esimerkiksi seuraavasti: Käymälävesiä sisältävien talousjätevesien saostussäiliöihin kertyvä liete on poistettava tarvittaessa, mutta vähintään kerran vuodessa. Useimmat käymäläjätevesille tarkoitetut saostuskaivot tulisi tyhjentää tätäkin useammin (kaivon koosta, mallista ja käyttöasteesta riippuen), mutta minimivaatimus lienee järkevä sijoittaa vähimmäistasolle. Saostuskaivojen tyhjentäminen kerran vuodessa voitaneen sanoa olevan jokseenkin vakiintunut tapa haja-asutusalueilla. Tavan vakiintuminen johtunee pitkälti velvollisuudesta, joka on määritelty nykyisessä asetuksessa sekä ympäristönsuojelu- ja/tai jätehuoltomääräyksissä. Mikäli vaatimus poistuu asetuksesta, on vaarana, että se poistuu myös kunnallisista määräyksistä ja tätä kautta hyvin vakiintunut käytäntökin poistuu. Säiliön tyhjentämättä jättäminen johtaa jatkokäsittelyn ja/tai purkupaikan tukkeutumiseen ja tätä kautta järjestelmien elinkaareen lyhentävästi sekä puhdistustulokseen sitä huonontavasti. 6

7 Jätelaitosyhdistys ry lausuu, että aiemmin asetuksen käyttö- ja huolto-ohje -liitteessä asetettu velvoite tyhjentää saostussäiliöt ja jäte-veden pienpuhdistamoiden ylijäämäliete vähintään kerran vuodessa on nyt liitteen poistamisen myötä poistunut. Käsittelyjärjestelmistä poistetut lietteet ovat jätteitä ja kuuluvat jätelainsäädännön soveltamisalan piiriin. Jätelaitosyhdistys katsoo, että jousto erilaisten järjestelmien tyhjennysvälien määrittelylle kuntien jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräyksissä on tarpeen, mutta asetuksessa tulisi edelleen velvoittaa tyhjentämään vesikäymälävesiä sisältävät (ns. mustat vedet) säiliöt vähintään kerran vuodessa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Säädöksistä annettavissa ohjeissa tulisi myös todeta kuntien mahdollisuus edelleen säädellä asiasta jätehuoltomääräyksissään alueellisten tarpeiden mukaisesti. Asiasta voisi tarvittaessa olla oma pykälänsä asetuksessa. Omakotiliitto ry on kansalaisten palautteen pohjalta pitkään edellyttänyt, että asetuksen liitteissä olevista normeista saostuskaivon tyhjennysväliä pidennetään ja käsittelyjärjestelmän mitoitusvaatimuksen henkilölukua alennetaan. Näin ollen Omakotiliitto pitää erittäin hyvänä, että ehdotetussa uudessa asetuksessa luovutaan kokonaan mitoitusvaatimuksesta. Sen sijaan asetusluonnoksessa painotettaisiin hyvää suunnittelua, mikä sinänsä on hyvä. Kun suunnittelutyö tulee korostumaan, Omakotiliitto edellyttää, että suunnittelutyön määrä ja kustannukset eivät saa nousta, koska kuormitusluvutkaan (vaatimukset) eivät muutu. Kuntaliitto lausuu, että aiemmin käyttö- ja huolto-ohje -liitteessä asetettu velvoite tyhjentää saostussäiliöt ja jäteveden pienpuhdistamoiden ylijäämäliete vähintään kerran vuodessa on nyt asetuksesta kyseisen liitteen poistamisen myötä poistettu kokonaan. Käsittelyjärjestelmien lietteet ovat jätteitä, kun ne poistetaan järjestelmästä ja kuuluvat siten jätelainsäädännön piiriin. Kuntaliitto katsoo, että jousto erilaisiin tarkoituksiin suunniteltujen järjestelmien tyhjennysvälien määrittelylle kuntien jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräyksissä on tarpeen, mutta ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi asetuksessa tulisi edelleen määrätä tyhjentämään vesikäymälävesiä sisältävät (ns. mustat vedet) säiliöt vähintään kerran vuodessa. Säädöksistä annettavissa ohjeissa tulisi myös todeta kuntien mahdollisuus edelleen säädellä asiasta jätehuoltomääräyksissään alueellisten tarpeiden mukaisesti. Asiasta voisi tarvittaessa olla oma pykälänsä asetuksessa. Turun kaupungin ympäristönsuojelu katsoo, että jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeen sisällöstä tulee säätää siten kuin asia on asetusluonnoksessa kuvattu. Lisäksi asetuksessa on velvoitettava kiinteistön omistaja tai haltija laatimaan jätevesijärjestelmän huoltosopimus. Huoltosopimuksen tulee kattaa laitteiston kunnon tarkistus, mahdollinen kemikaaliastian täyttö ja lietteen tyhjennys. Turun kaupungin ympäristösuojelu lausuu, että saostussäiliöihin ja umpitankkeihin kertyvän asumisperäisen lietteen jätehuollon järjestäminen on määrätty kunnan vastuulle jätelain 32 :n nojalla. Asetusluonnokseen tulisi lisätä vähimmäisvaatimus lietesäiliöiden tyhjennysten suorittamisesta, jotta kunnat voisivat mitoittaa tarvittavan käsittelykapasiteetin lietteelle sekä organisoida jätevesilietteen keräyksen ja kuljetuksen silloin, kun kiinteistönhaltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle ei ole jätelain 37 :n mukaisia edellytyksiä. Nykyisin jätevesijärjestelmien lietetilat on asetuksen liitteessä (liite 2, B kohdan kohta 1) määrätty tyhjennettäväksi lietteestä vähintään kerran vuodessa. Asetusluonnoksessa lietetilojen tyhjennysvälistä ei määrätä, vaan se jäisi jatkossa kokonaan paikalliselle tasolle jätehuoltomääräyksiin. Koko Suomea koskeva vähimmäisvaatimus lietetyhjennyksissä edistäisi vesiensuojelutyötä ja asukkaiden tasapuolista kohtelua. Mustien vesien saostussäiliöille ja muille musien vesien lietetiloille tulisi tässä asetuksessa määrätä vähintään yksi pakollinen tyhjennys vuosittain. Harmaa-vesisäiliöihin yhden vuoden tyhjennysväliä pidetään asukaspalautteen perusteella kohtuuttoman tiukkana, etenkin vapaa-ajanasuntojen osalta. Jäteveden laatu tulisi ottaa huomioon saostussäiliöiden tyhjennysvälistä määrättäessä. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry lausuu, että asetusluonnoksessa ja sitä edeltäneessä ympäristönsuojelulain muutosprosessissa on sivuutettu yksi keskeinen jätevesijärjestelmien elinkaareen ja toimivuuteen vaikuttava tekijä, lietesäiliöiden tyhjentäminen. Asetukseen tulee sisällyttää vaatimus lietteenpoistosta esimerkiksi näin: Käymälävesiä sisältävien talousjätevesien saostussäiliöihin kertyvä liete ja pienpuhdistamoiden ylijäämäliete on poistettava tarvittaessa, mutta vähintään kerran vuodessa. 7

8 Puhdistusvaatimuksen soveltaminen kuivakäymälään Turun kaupungin ympäristönsuojelu katsoo, että epäselväksi jää se, miten uuden YSL 154 b :n ja tämän asetuksen puhdistus-tehovaatimusta sovelletaan, jos kiinteistöllä on kuivakäymälä. Jos mustat vedet menevät umpitankkiin ja sitä kautta kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle on kokonaispuhdistusteho kunnan jätevedenpuhdistamon teho + harmaiden jätevesien puhdistusteho. Jos kiinteistöllä on kuivakäymälä, niin koskeeko puhdistustehovaatimus silloin pelkkiä harmaita vesiä? Kiinteistön omistajan vastuusta järjestelmien suunnittelussa ja rakentamisessa Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelutoimi lausuu seuraavasti: kun siirrytään aikaisempaa enemmän painottamaan hyvää ja asiantuntevaa suunnittelua jätevesijärjestelmien osalta, kuka valvoo ja varmistaa, että kiinteistölle tulee juuri sellainen järjestelmä, joka sinne olosuhteiden, käytön ja mitoituksen puolesta on paras mahdollinen. Vastuussa on loppukädessä kiinteistönomistaja, joka puolestaan luottaa henkilöihin, joita tehtäviin on palkannut sekä hankkeelle myönnettyihin lupiin. Suunnitteluun, valvontaan ja käyttöön sekä huoltoon liittyviä näkökohtia Hajajätevesiraati ja Inarin ja Utsjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen haluavat kiinnittää tässä lausunnossa huomion erityisesti suunnittelun, valvonnan ja käytön ja huollon järjestämiseen, jotka takaavat kaikki osaltaan uudistamisen toteutuksen laatua. Raati korostaa, että laadun varmistaminen kaikilla tasoilla koituu pitkällä aikavälillä kaikkien osapuolten, erityisesti kiinteistönomistajan, eduksi. Kiinteistönomistajia tuleekin opastaa ja informoida kannustavasti ja tehokkaasti jätevesijärjestelmien parantamisen muuttuessa vapaaehtoisuuteen perustuvaksi vesien ja lähiympäristön hoitotoimeksi. Vesilaitosyhdistys katsoo, että haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn toimimisen kannalta on hyvin tärkeää, että käsittelylaitteistoa huolletaan ohjeiden mukaan. Ehdotetun muutoksen myötä poistuu esimerkiksi liitteessä oleva maininta sakokaivolietteen vähintään vuosittain tehtävästä tyhjentämisestä. Asetusluonnoksessa tai ympäristönsuojelulaissa ei suoranaisesti velvoiteta kiinteistön omistajaa huoltamaan laitteistoa, vaan edellytetään, että asialliset ohjeet ovat olemassa. Lisäksi ympäristönsuojelulain mukaan kiinteistön omistaja vastaa siitä, että asetetut käsittelyvaatimukset saavutetaan. Ehdotamme, että asetukseen lisätään vaatimus siitä, että kiinteistön omistaja vastaa siitä, että laitteistoa huolletaan ja käytetään asianmukaisesti. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelu lausuu, että rakennus- ja toimenpidelupiin liitettävät suunnitelmat ovat olleet kirjavia, osan suunnittelee sisätilat suunnitteleva lvi-suunnittelija, osa suunnitelmista kopioidaan laitevalmistajien asiakirjoista, joissain tapauksissa suunnittelija on käynyt kiinteistöllä ja kiinteistölle tulee järjestelmä, joka huomioi mm. tontin olosuhteet, pohjavesialueet, kuntien ympäristönsuojelumääräykset ja rakennuksen elinkaaren. Lupaprosessit ja viranomaisten yhteistyö Hajajätevesiraati, kuten myös Inarin ja Utsjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen esittää että jätevesijärjestelmän uudistamisen lupaprosessia tarkasteltaisiin keinona keventää ja kohtuullistaa lainsäädäntöä. Nykyisellään lupaprosessi vaikuttaa kielteisesti jätevesijärjestelmien uudistamishalukkuuteen, koska se koetaan byrokraattisena ja hintavana vaiheena suhteessa asukkaalle koituviin hyötyihin. Esitysluonnoksessa oltaisiin poistamassa rakentamisen ilmoitusmahdollisuus. Tätä hajajätevesiraati ei kannata. Ilmoitusmahdollisuuden poistamisen sijaan tulisi tutkia myös tässä asiassa hallinnollisten menettelyjen keventämismahdollisuuksia ympäristönsuojelullisen tavoitteen vaarantumatta. Tätä tulisi tarkastella maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi myös vaihtoehtoisesti pelkän ympäristönsuojelulain kehyksessä. Tätä puoltaa se seikka, että koko jätevesiasian tärkein näkökulma, eli jätevesien puhdistaminen, saa aineelliset vaatimuksensa nimenomaan ympäristönsuojelulaista. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelutoimi lausuu, että rakennusvalvontaviranomaisella on rakennusluvissa erittäin paljon osa-alueita, jotka ovat kaikki tärkeitä. Pahoin pelkään, että jätevesien käsittely ei ole se tärkeimmästä päästä oleva osa-alue ja näin ollen lupaviranomainen ei oletettavasti käy jätevesijärjestelmää koskevaa suunnitelmaa läpi siten kuin tämä lausunnolla oleva asetus edellyttää. Lainsäädäntökin on lähtökohtaisesti ympäristönsuojelulain nojalla. Asiat eivät valitettavasti päädy ympäristönsuojeluviranomaiselle 8

9 ennen kuin naapuri valittaa jätevesijärjestelmän toimimattomuudesta ja silloin ollaan asian kanssa jo pahasti myöhässä. Asetuksen perusteluissakin todetaan, että ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa talousjätevesien puhdistustasoa koskevien vaatimusten täyttymistä rakennushankkeen valmistumisen jälkeen. Ympäristönsuojelu neuvoo rakentajia osaltaan. Se, onko ympäristönsuojelussa annettava neuvonta onnistunut, huomataan vasta rakennus- tai toimenpidelupahakemuksessa. Tarkoitus ei ole lisätä byrokratiaa, mutta kuntien ympäristönsuojelu tulisi asetustasolla liittää tahoksi, jolta edes tarvittaessa voidaan pyytää tai jopa edellyttää lausuntoa. Ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomaisen yhteistyötä näin jo rakentamisen suunnittelu- ja lupavaiheessa tulisi lisätä. Viranomaisten yhteistyön korostaminen Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa myös korostaa viranomaisten yhteistyön merkitystä ja erityisesti terveydensuojeluviranomaisten kuulemista silloin, kun talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolella epäillään tai todetaan aiheutuvan vaaraa raakaveden tai talousveden laadulle. Suunnittelua, suunnittelutehtävän vaativuutta ja suunnittelijan kelpoisuutta koskevat näkökohdat Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry lausuu, että asetusluonnoksen perustelumuistiossa mainitaan, että maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä siihen liittyvässä asetuksessa säädetään kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelutehtävien vaativuusluokista. Liitto huomauttaa, että nämä vaativuusluokat on erittäin huonosti sovellettavissa haja-asutuksen jätevesiasiaan. Jäteveden käsittelyn suunnitteluperusteet ovat ihan oma suunnittelulajinsa, jolta puuttuu oma vaativuusluokitus. Liitto ehdottaa, että maankäyttö- ja rakennuslakia ja sen asetuksia tältä osin täydennettäisiin. Mikäli tämä ei ole mahdollista, esitetään tarkennuksia sisällytettäväksi lausunnolla olevaan asetukseen. SYKE katsoo, että ehdotettu muutos korostaa ammattitaitoisen suunnittelun merkitystä. Jätevesijärjestelmien suunnitteluun tarvittavaa osaamista ja pätevyyttä ei ole riittävästi huomioitu asetuksessa suunnittelutehtävien vaativuudesta (214/2015) eikä ympäristöministeriön ohjeessa rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista. Ohjeet (YM1/601/2015 ja YM2/601/2015) on laadittu tilanteisiin joissa koko LVI-järjestelmä saneerataan ja jätevedenkäsittelyjärjestelmän saneerauksen suunnittelua ei ole huomioitu. Ohjeet tulisi päivittää siten, että kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelun lisäksi niissä olisi omana kohtanaan kiinteistöjen jätevesijärjestelmän suunnittelu. Ympäristösuojeluviranhaltijat ry lausuu, että asetusluonnoksen perustelumuistiossa mainitaan, että maankäyttöja rakennuslaissa sekä siihen liittyvässä asetuksessa säädetään kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelutehtävien vaativuusluokista. Nämä vaativuusluokat on erittäin huonosti sovellettavissa haja-asutuksen jätevesiasiaan. Jäteveden käsittelyn suunnitteluperusteet ovat ihan oma suunnittelulajinsa, jolta puuttuu oma vaativuusluokitus. Tältä osin tarkennukset tulisi sisällyttää lausunnolla olevaan asetukseen. Jos tämä ei ole mahdollista tulisi ko. maankäyttö- ja rakennuslain asetuksia niiltä osin täydentää. Jätevesijärjestelmän suunnittelijan tehtävään perehtyneisyys tulee varmistaa! Maatilarakentaminen Maa- ja metsätalousministeriön tuella toteutettavaa maatilarakentamista ohjataan asetuksin ja niiden liitteinä annetuin rakentamismääräyksin ja -ohjein. Asuin- ja maaseutumatkailurakennusten jätevesien käsittelyn lisäksi esitetty sääntely koskee myös tuotantorakennusten jätevesien käsittelyä lukuun ottamatta kotieläinrakennusten lannankäsittelyä. Maitohuoneiden sekä muissa kohteissa muodostuvien talousjätevesien käsittelystä laaditaan yleensä erillisselvitys osana rakentamisen lupahakemusta. Tämä on mahdollista varmistaa vielä erikseen lisäämällä erillissuunnitelmasta vaatimus navettarakentamisen säännöksiin kuten valmisteilla olevaan lypsykarjarakennusasetukseen taikka mahdollisesti uusittaviin, ministeriön tuella toteutettavan rakentamisen ympäristönsuojelumääräyksiin ja -ohjeisiin (RMO C4). Jälkivalvonta ja jälkivalvontaan uusia työkaluja Helsingin kaupungin ympäristökeskus lausuu, että jäteveden kiinteistökohtaisen käsittelyn onnistunut jälkivalvonta on tärkeää, jotta hajajätevesien aiheuttamaa ympäristön pilaantumista voidaan ehkäistä. Valvonnan 9

10 mahdollistamisesta tulisikin säätää asetuksessa esitettyä enemmän. Asetukseen tulisi lisätä määräyksiä liittyen jätevesijärjestelmien toimivuuden tarkkailuun liittyvistä näytteenottomahdollisuuksista. Asetuksessa tulisi määrätä yksilöidysti valvontaa mahdollistavista rakenteista. Jätevesien käsittelyjärjestelmä on suunniteltava siten, että siihen tulevasta ja siitä lähtevästä jätevedestä voidaan ottaa edustavia näytteitä. Ympäristökeskus toteaa, että maahanimeyttämössä jätevesien käsittelyjärjestelmän toiminta puolestaan on voitava varmistaa tarvittaessa vesinäyttein pohjaveden havaintoputkesta, joka sijoitetaan imeyttämön läheisyyteen alavirtaan pohjavesien virtauksen suunnassa. Kuntaliitto lausuu, että järjestelmien toimivuuden arviointi ja valvonta edellyttää, että tietoa järjestelmän toimivuudesta on mahdollista saada. Näin ollen asetuksessa tulisi edellyttää, että järjestelmä on suunniteltava ja toteutettava siten, että siihen tulevasta ja lähtevästä vedestä voidaan ottaa näyte puhdistustehon varmistamiseksi. Asetuksen perustelumuistioon ja säädöksistä annettavaan ohjeistukseen tulisi lisäksi täsmentää järjestelmän käyttäjän velvollisuus tarvittaessa vesinäyttein osoittaa viranomaiselle sen toimivuus. Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimi katsoo, että muutosesitys tuo edelleen lisää valvontatyötä puutteellisten suunnitelmien käsittelyyn ja tarkastamiseen sekä liian pienten järjestelmien aiheuttaessa ajan myötä valituksia. Valvonnan työmäärä kasvaa jo lakimuutosten heikkouksien myötä kun purkupaikat rannoilla aiheuttavat ongelmia (rakennusten sijaitessa yli 100 päässä), taajamissa jätevedet aiheuttavat haju- ja hygieniahaittoja jatkossakin, suuret kuormittajat aiheuttavat ympäristön pilaantumista ja mahdollista terveyshaittaa. Hajajätevesiraadin mukaan esitetyt muutokset tarkoittaisivat, että vastuu vesienhoidollisten sekä muiden ympäristötavoitteiden saavuttamisesta haja-asutuksen osalta tulisi siirtymään entistäkin enemmän kuntien harteille. Tämä sekä naapuririitojen ja valvontatapausten ratkaiseminen edellyttää nykyistä parempia työkaluja asian hallintaan. Hajajätevesiraati katsoo, että asiaan liittyvän paikkatiedon ja työkalujen hallintaan on osoitettava nykyistä suurempia panostuksia. Ensinnäkin paikkatiedot alueiden herkkyydestä ja vesihuollon järjestelyistä tulee saattaa kaiken kansan, mutta vähintään viranomaisten ja neuvontajärjestöjen helposti saataville ja käyttöön. Toiseksikin haja-asutuksen vesihuoltojärjestelyjen tietojärjestelmää tulee kehittää siten, että sen perusteella voidaan tehdä luotettavia ennusteita jätevesikuormituksen vähentämisestä ja ryhtyä tarvittaviin aktivoimistoimiin. Jätevesijärjestelmien uudistamistahtia tulee seurata järjestelmällisesti ja valtakunnallisesti. Kolmanneksi, kuntien käyttöön tulee laatia uudistettu opas paikallisten olosuhteiden huomioimisesta jätevesiasiassa ympäristönsuojelumääräysten muodossa. Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry peräänkuuluttaa edelleen aiemmin ehdottamaansa paikkatietopohjaista työkalua, jonka avulla kiinteistön jäteveden käsittelyn vaatimustaso ja vaadittu aikataulu kävisivät yksiselitteisesti ilmi sekä asukkaalle, että viranomaiselle. Kuntien määräykset Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n ilmaisee huolensa erityisesti kuntien kaventuneesta määräysvallasta koskien paikallisten vesiensuojelutoimien toteuttamista. Nyt tehdyillä päätöksillä kunnille ei anneta mahdollisuutta määrittää siirtymäajan piirissä olevia alueita itsenäisesti, paikallisten olosuhteiden ja vesiensuojelun tarpeiden perusteella. Vesienhoitotoimenpiteet, joilla on nimenomaan paikallista merkitystä, jäävät nyt tekemättä ja vesienhoidolliset tavoitteet jäävät tältä osin saavuttamatta. EU-säädösten edellyttämään vesien hyvää tilaa ei saavuteta useilla vesistöalueilla ilman, että otetaan käyttöön kaikki mahdolliset toimet tilanteen parantamiseksi mukaan lukien asianmukainen haja-asutuksen jätevesihuolto. Koulutus, neuvonta ja ohjeistus, viestintä Varsinais-Suomen ELY lausuu, että erityistä panostusta tarvitaan rakennusvalvonnan koulutukseen, jotta jätevesisuunnitelmat saadaan lainsäädännön vaatimalle tasolle ja sitä kautta toteutettua toimivia jätevesijärjestelmiä, jossa on huomioitu myös niiden käyttö ja huolto. STM toteaa, että perustelumuistion lopussa hyvin todetaan, että voimassa olevan hajajätevesiasetuksen sisällön karsimisen vuoksi viranomaisten neuvonnan ja ohjeiden merkitys voi korostua. 10

11 Hajajätevesiraati lausuu, että esitetyn kaltainen, yleisluontoinen sääntely vaatii kumppanikseen aiempaa tarkemman soveltamisohjeen, johon sisältyy mm. rakentamisen suunnittelua ja valvontaa ohjeistavat asiakirjat. Lisäksi sääntelyä toteuttavien toimijoiden korkeatasoinen osaaminen on turvattava ja asukkaille on viestittävä jäteveden käsittelystä selkeästi, kannustavasti ja tehokkaasti. Hajajätevesiraadin mukaan myös viestintä ja neuvonta on tarpeen. Esitetyt muutokset tarkoittaisivat myös, että jätevesijärjestelmien kunnostaminen perustuisi entistä enemmän vapaaehtoisuuteen. Jotta nämä parannukset toteutuisivat, tarvitaan entistä suurempaa panostusta aktivointitoimiin, kuten viestintään ja neuvontaan. Hajajätevesiraati esittää, että lainsäädäntömuutosten voimaan tullessa panostettaisiin kattavaan ja vaikuttavaan viestintäkampanjaan, johon osallistettaisiin alan toimijat laajalla otoksella. Lisäksi menestyksekkääksi todetun neuvonnan jatkuminen turvataan riittävän pitkälle ajalle, tarvittaessa myös siirtymäaikaa pidemmälle aikajänteelle. Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry korostaa, että jäteveden käsittelyn parantamisen siirtyessä yhä suuremmilta osin vapaaehtoiseksi, tulee viestintään ja neuvontaan panostaa aiempaa enemmän. Liitto katsoo, että laki- ja asetusmuutosten voimaantullessa tulee järjestää valtakunnallinen viestintäkampanja tukemaan paikallista ja alueellista neuvontaa, jota kunnat ja neuvontajärjestöt sekä alan muut toimijat toteuttavat. Ydinviestin tulee olla positiivinen ja jätevesijärjestelmien uudistamiseen rohkaiseva. Viestintä tulee toteuttaa yhteistyössä asukaskontaktissa olevien tahojen kanssa. Edelleen Liitto kannattaa tehostetun neuvonnan rahoittamista valtakunnallisesti. Neuvontaan tulee kohdistaa riittävät resurssit, jotta työtä voidaan tehdä pitkäjänteisesti ja laadukkaasti toimintaa kehittäen. Muoviteollisuus ry:n Puhdistamotyöryhmä toteaa, että luonnoksen mukaisen uuden hajajätevesiasetuksen käytäntöön soveltajat tulevat kaipaamaan asetuksen tueksi viranomaisten antamaa neuvontaa ja ohjeistusta. Yhdistys perustelee lausuntoaan seuraavasti: Kyseessä on osa hajajätevesilainsäädännön uudistusta, jossa aiemmin asetuksessa olleita säännöksiä on siirretty lakiin sekä säännöksiä on muokattu lainsäädäntötyön ja uudistukselle asetettujen yhteiskunnallisten tavoitteiden vaatimalla tavalla. Uudistuksessa hajajätevesiasetuksen sisältöä ollaan karsimassa merkittävästi. Käytännössä asetus tulee vain tarkentamaan muutamia ympäristönsuojelulain säännöksiä. Asetuksen merkitys jää näin ollen mielestämme vähäiseksi verrattuna aiemmilla lausuntokierroksilla vastustamaamme juuri julkaistuun lakiin ympäristönsuojelulain muuttamisesta (19/2017). Luonnosteltu niukkasisältöinen asetus vaikuttaa ensilukemisella selkeältä, mutta esimerkiksi suunnittelijat joutuvat näillä näkymin käytännön työssään tekemään ratkaisuja osin tulkinnanvaraisten säännösten perusteella. Viranomaisneuvonta ja -ohjeet tulevat olemaan tarpeen erilaisten tulkintojen ennaltaehkäisemiseksi. Luonnosteltu perustelumuistio ei tätä tarvetta kaikilta osin tyydytä, joten sen täsmentäminen voisi olla osa välttämättömäksi katsomaamme ohjeistustyötä. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:n näkemys on, vaikka ympäristönsuojelulain ja hajajätevesiasetuksen muutokset ovat kannatettavia ja pitkällä tähtäimellä sääntelyä yksinkertaistavia, lyhyellä tähtäimellä on ennustettavissa epäselvyyttä siitä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia kansalaisiin kohdistuu eri puolilla Suomea. Lainsäädäntökokonaisuuden tiedottamiseen ja viestintään on kiinnitettävä tulevina vuosina erityistä huomiota. Kuntaliitto lausuu, että jätevesijärjestelmän suunnitelman laatijan pätevyys on väljästi johdettavissa maankäyttöja rakennuslaista, mutta mahdollisten epäselvien tulkintojen välttämiseksi suunnittelijan kelpoisuusvaatimusta ja suunnittelutehtävän vaativuusluokkaa voisi käsitellä säädöksistä annettavissa ohjeissa. Kuntaliitto katsoo, että asetuksen perustelumuistioon ja säädöksistä annettavaan ohjeistukseen tulisi lisäksi täsmentää järjestelmän käyttäjän velvollisuus tarvittaessa vesinäyttein osoittaa viranomaiselle sen toimivuus. Varsinais-Suomen ELY-keskus katsoo, että lainsäädäntöön jo tehdyistä muutoksista sekä tulevista uudis-tuksista tulee tiedottaa laajasti. Omakotiliitto ry:n näkemys on, että jätevesisääntely on aiheuttanut paljon epätietoisuutta ja epävarmuutta kansalaisissa. Omakotiliitolta, sen piirijärjestöiltä ja omakotiyhdistyksiltä kysytään paljon yleisneuvoja ja tulkinta- 11

12 apua. Olennaista on, että kansalaisten saatavilla tulee olla puolueetonta ja riippumatonta neuvontaa ja ohjeita. Omakotiliitto valtakunnallisena järjestönä ilmaisee halukkuutensa toimia tahona, josta puolueetonta yleisneuvontaa olisi saatavilla. Vapaa-ajan asukkaiden Liitto lausuu, että jätevesisääntely on aiheuttanut paljon epätietoisuutta ja epävarmuutta kansalaisissa. Vapaa-ajan asukkaiden Liitolta ja sen yhdistyksiltä kysytään paljon yleisneuvoja ja tulkinta-apuja. Olennaista on, että kansalaisten saatavilla tulee olla puolueetonta ja riippumatonta neuvontaa ja ohjeita. Vapaaajan asukkaiden Liitto valtakunnallisena järjestönä ilmoittaa mahdollisuutensa toimia tahona, josta puolueetonta yleisneuvontaa olisi saatavilla. Ohjeet Kuntaliitto lausuu, kuten eduskunnan ympäristövaliokunnan ympäristönsuojelulain hajajätevesimuutosehdotuksesta antamassa mietinnössäkin todetaan, kuntia tulee tukea ohjeistuksella koulutuksilla jälleen muuttuvien säädösten toimeenpanossa. Säädöksiä on uutettu sisällöllisesti, rakenteellisesti ja termejä otettu uuteen käyttöön (esim. herkät alueet laissa ja kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä) ja määräaikaa ollaan edelleen pidentämässä jne. Ohjeistuksen ja toimeenpanon tuen tarvetta ei voi liiaksi korostaa. Ympäristöministeriön on yhteistyössä alan toimijoiden ja viranomaisten kanssa tarpeen laatia säädösmuutoksista selkeä soveltamisohje, jossa todetaan edellä lausunnossa ilmi tulleiden ohjeistustarpeiden lisäksi mm. kuntien mahdollisuudet täsmentää säädöksiä ja määrätä tarvittavilta osin jätevesien ja lietteiden käsittelystä kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä ja jätehuoltomääräyksissä. Hajajätevesioppaan päivitys on aloitettava ympäristöministeriön johdolla yhteistyössä em. toimijoiden kanssa mahdollisimman nopeasti. Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry katsoo, että lainsäädännön ja asetuksen täytäntöönpanoa edistetään parhaiten alan toimijoiden korkeatasoisen osaamisen varmistamisella sekä tehokkaalla viestinnällä asukkaiden suuntaan. Alan toimijoiden osaaminen on Suomessa hyvällä tasolla, vaikkakin ammattilaisten määrä on pudonnut viime vuosina merkittävästi useiden lainsäädäntömuutosten myötä rajusti laskeneen jätevesijärjestelmien rakentamistahdin takia. Korkea osaaminen johtuu yhtäältä siitä, että jätevesiasiassa, kuten muussakin rakentamisessa, on Suomessa ollut saatavilla hyvät ja yksiselitteiset, päivitetyt ohjeet järjestelmien laadukkaaksi rakentamiseksi ja toisaalta siitä, että osaajia on koulutettu ahkerasti. Suuri osa jätevesijärjestelmien hyvän rakennustavan ohjeistuksesta on tähän asti ollut sisällytettynä asetukseen, johon myös valvontaviranomainen on voinut viitata. Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry lausuu, että asetusluonnoksessa kaikki tällainen ohjeluontoinen aines loistaa poissaolollaan. Liitto esittääkin kysymyksen, mistä vastaavat rakentamisen suunnittelun ohjeet ja lupaharkinnan kannalta tarpeelliset rajaukset tulevat löytymään jatkossa? Miten varmistetaan mm. perustelumuistiossa mainittu elinkaaren huomioiminen suunnittelussa ilman mitoituksen minimilukuja? Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei nykyisellään ole jätevesiasiaan soveltuvia rakennusohjeita ja mikäli asia jää ohjeistamatta on vaarana, että järjestelmien elinkaarikulut nousevat hallitsemattomasti. Liitto esittääkin, että em. puute hoidetaan kuntoon asetuksen säätämisen yhteydessä. Rakennustarkastusyhdistys RTY ry yhtyy eduskunnan ympäristövaliokunnan näkemyksiin siitä, että jo useampaan kertaan muutettu sääntely hajajätevesistä tarvitsee nyt toteutuvan muutoksen tultua voimaan riittävää ohjeistusta ja tehostettua neuvontaa. Soveltavat viranomaiset tarvitsevat tuekseen eritasoista opastusta kuin kiinteistöjen omistajat. Yhteistyö ohjeistuksen laadinnassa Muoviteollisuus ry:n Puhdistamotyöryhmä tarjoaa avuksi käytännönläheistä asiantuntemustaan, jos ohjeistusyhteistyö uudistetun hajajätevesilainsäädännön täytäntöönpanon tueksi käynnistetään. Hallintotuomioistuinten voimavarojen turvaaminen Korkeimmalla hallinto-oikeudella ei ole sinänsä lausuttavaa valtioneuvoston asetusta koskevan luonnoksen sisällön yksityiskohdista. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin korostaa, että mainittujen ympäristönsuojelulain muutosten ja nyt luonnostellun valtioneuvoston asetuksen myötä hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallintooikeuden on varauduttava osin uuden tyyppisiin muutoksenhakuasioihin sekä uudenlaisiin soveltamis- ja tulkintakysymyksiin. Tämä edellyttää myös hallintotuomioistuinten riittävistä voimavaroista huolehtimista. 12

13 Kannustimet Hajajätevesiraati ja Inarin ja Utsjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen lausuvat, että tilanteessa, jossa puhdistusvaatimuksen täyttäminen tulee entistä vahvemmin perustumaan asukkaiden vapaaehtoisuuteen ja omatoimisuuteen, tulee myös viestintään, neuvontaan ja kannustimiin kiinnittää enemmän huomioita. Kannustimiksi esitämme seuraavia: Ympäristöministeriön työryhmän (2015) ehdottaman romutuspalkkion kaltaisen taloudellisen kannustimen käyttöönotto haja-asutuksen jätevesijärjestelmiä uudistettaessa Koko suunnittelutyön osuuden sisällyttäminen kotitalousvähennykseen Lupaprosessista kiinteistönhaltijalle aiheutuvien kulujen huojentaminen ja byrokratian keventäminen. Lausuntoaineisto Kuntaliitto huomauttaa, että lausunnon antamista asetuksesta olisi yleisesti helpottanut, mikäli asiakirjojen mukaan olisi liitetty joulukuussa eduskunnassa hyväksytty ympäristönsuojelulain muutoksen aineisto (HE 128/2016), jolla muutetaan ympäristönsuojelulakia hajajätevesisäädösten osalta. Nyt perustelumuistiossa viitataan muutetun lain pykäliin, joita ei ole ollut saatavilla helposti esim. lakipalvelu Finlexistä. Se on saattanut aiheuttaa kentällä hämmennystä lainsäädäntömuutosten kokonaisuuden hahmottamisen osalta. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry lausuu, että lainsäädäntömuutoksen kokonaisuuden ja nykytilan selvittäminen oli aikamoisen työn takana, kun eduskunnassa hyväksyttyä ympäristönsuojelulain muutosta (HE128/2016) aineistoineen ei ollut helposti saatavilla esim. Finlex tai Edilex-palveluissa. Säännöskokonaisuus Rakennustarkastusyhdistys RTY ry toteaa, että jatkossa olisi ehdottomasti parempi koota suunnitelmien sisältöä, käyttö- ja huolto-ohjeen sisältöä ja vastaavia koskevat seikat yhteen ja samaan säännöskokonaisuuteen. Soveltamista ei ole omiansa helpottamaan se, että näistä kysymyksistä säädetään lukuisissa eri laeissa ja asetuksissa. Ympäristönsuojeluviranhaltijat (YSV) ry:n Lopuksi toteamme, että lainsäädännön poukkoilu ja jätevesien puhdistusvaatimusten väljennykset vaarantavat ympäristön tilan ja vaikeuttavat työtä vesien suojelemiseksi. Pintavesien suojelu on epämääräisen heikosti toteutettu nykyisessä ympäristönsuojelulaissa ja seuraava säädösmuutos toivottavasti vahvistaa vesiensuojelun keinoja. Perustelumuistion täydentäminen SYKE katsoo, että perustelumuistiossa etenkin kohdissa 5 ja 6 olisi syytä olla selkeät viittaukset ympäristönsuojelulakiin ja maankäyttö- ja rakennuslakiin. Samaan aiheeseen liittyviä säädöksiä on sekä laissa että asetuksessa ja tämä on syytä tehdä selkeäksi. SYKE lausuu lisäksi, että perustelumuistion arvioinnissa asetuksen vaikutuksista aliarvioidaan viranomaisten neuvonnan ja ohjeiden merkityksen korostumista. Neuvonnan ja ohjeiden merkitys ilman muuta korostuu ja merkitystä lisää se että alan lainsäädäntöä on muutettu niin usein. 13