KESKI SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ

Transkriptio

1 KESKI SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ RAPORTTI TALOUDEN TASAPAINOTUS SUUNNITELMAN TOTEUTUMISESTA 2016

2 Tasapainottamisen juridinen velvoite Kuntalain taloutta koskevia säännöksiä muutettiin voimaan tulleessa uudessa kuntalaissa (410/2015). Muun muassa alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevaa sääntelyä on tiukennettu ja alijäämän kattamisvelvollisuus on ulotettu myös kuntayhtymiin. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien (110 3 mom.). Määräaikaa sovelletaan ensimäisen kerran vuoden 2015 tilinpäätökseen kertyneeseen alijäämään, jolloin alijäämän tulee olla katettuna vuoden 2020 tilinpäätöksessä (148 1 mom.). Lisäksi kriisikuntamenettelyä koskevaa sääntelyä on uudistettu ja konserninäkökulmaa on korostettu kunnan toiminnan ja talouden suunnittelussa sekä raportoinnissa. Kriisikuntamenettely koskee myös kuntayhtymiä. Alijäämän kattamista koskevista yksilöidyistä toimenpiteistä päätetään taloussuunnitelmassa. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Talouden tasapainottamisesta ei laadita enää erillistä toimenpideohjelmaa, vaan kaikki yksilöidyt tasapainottamistoimenpiteet esitetään talousarviossa ja suunnitelmassa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut lausunnon kuntayhtymän alijäämän kirjaamisesta jäsenkunnan kirjanpidossa (lausunto 110). Lausunnon mukaan kuntayhtymän jäsenkunnan tulee kirjata kirjanpitoonsa osuus kuntayhtymään kertyneestä alijäämästä pakollisena varauksena, mikäli kuntayhtymän alijäämää ei todennäköisesti saada lähitulevaisuudessa katettua kuntayhtymän päättämillä toimenpiteillä. Mikäli alijäämän kattamistoimenpiteisiin ei ole ryhdytty tai niitä ei ole suunniteltu, tulee jäsenkunnilla olla painavat perusteet, mikäli pakollista varausta jäsenkunnan kirjanpitoon ei tehdä. Talouden tasapainottamistarve kuntayhtymässä Kuntayhtymän tilinpäätös vuodelta 2015 oli ylijäämäinen. Kuntayhtymällä on kuitenkin vuosilta perussopimuksen muutoksen vuoksi syntynyttä velkaa sekä toiminnallista alijäämää ,29, joka johtui sairaalakysynnän vähentymisen sekä kesällä 2014 sairaalaosaston sulkemisen jälkeisestä epäsuhteesta henkilöstöresursseissa. Aikaisempien vuosien alijäämä vuoden 2015 taseessa oli yhteensä ,29. Talouden tasapainottamissuunnitelman laadintaa vuonna 2015 lykättiin jäsenkuntien kanssa käytävien perussopimuksen tarkistamista koskevien neuvotteluiden sekä tulevien soteratkaisujen vuoksi. Erityisesti suoriteperusteinen kuntalaskutus ulkoistettujen toimintojen osalta on noussut keskustelussa useampana vuotena esille tasapuolisen hinnoittelukohtelun näkökulmasta. Tilinpäätöksessä 2014 kuntayhtymän taseessa olleen alijäämän käsittelystä järjestettiin kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien edustajien välinen neuvottelu , jossa todettiin, että kuntayhtymän tulee toteuttaa talouden tasapainottaminen organisaation sisällä ja että yksityiskohtaiset päätökset tulee tehdä kuntayhtymässä. Kuntayhtymän tavoitteena oli tasapainottamisohjelman toteuttaminen mahdollisimman nopealla aikataululla, jolloin konkreettisia tuloksia edellytettiin jo talousarviovuonna ja jol

3 loin ohjelma kattoi mahdollisimman laajasti kuntayhtymän oman toiminnan tarkastelun. Eurajoen terveysaseman ulkoistettuun toimintaa talouden tasapainottamissuunnitelma ei koskenut, koska sen osalta on voimassa erillinen vuosisopimus, jossa ei ole mainintoja säästömahdollisuuksien ulottamisesta ulkoistettuun toimintaan. Tasapainottamissuunnitelman toimeenpanon aloittamisen siirtyminen vuodelle 2017 olisi kuntaliitoksen myötä jättänyt myös Luvian terveysaseman tasapainottamistoimenpiteiden ulkopuolelle. Lisäksi aikaansaatu voimaan astunut KIKY sopimus olisi vaarantanut kuntayhtymän ja sen henkilökunnan sopimien omien henkilöstösäästöjen toteutumista. Tasapainottamissuunnitelman mukaisesti tavoitteena on saada kuntayhtymän vuosittainen tulos ylijäämäiseksi useilla eri keinoilla. Tasapainottamisen lähtökohtana ovat vuosien 2015/2016 toteutuneet ja budjetoidut toimintakulut. Vuoden 2016 tilikauden tulostavoite oli noin , josta lisätulojen osuus oli Kokonaisuudessaan talouden tasapainottamisohjelman mukainen vuosittainen tasapainottamistavoite oli tehtäväalueittain seuraava: Tasapainottamisen vaikutukset tehtäväalueittain (1000 :na) 2o16 2o17 2o18 yhteensä Hallinnon ja talouden tehtäväalue *) Avohoidon tehtäväalue Koti ja sairaalan tehtäväalue Erityispalvelujen tehtäväalue Sosiaalipalvelut Lomapalkkavelan pienentäminen, yht Ta:oon sisältymättömät tulot yht Säästövaikutukset yhteensä *) sis. Myös luottamuselinhallinnon Talouden tasapainotus tehtäväalueittain Ta:oon sisältymättömät tulot yht. Sosiaalipalvelut Koti ja sairaalan tehtäväalue Hallinnon ja talouden tehtäväalue *) Hallinnon ja talouden tehtäväalue *) Avohoidon tehtäväalue Koti ja sairaalan tehtäväalue Erityispalvelu jen tehtäväalue Sosiaalipalvel ut Lomapalkkav elan pienentämine n, yht. Ta:oon sisältymättö mät tulot yht. 2o o o

4 Tasapainottamisohjelman käsittely ja toimeenpanoaikataulu Tasapainottamisohjelma on laadittu tiiviissä yhteistyössä eri toimintayksiköiden kanssa. Yhteistoimintaelin on käsitellyt ohjelmaa kokouksissaan , , , , ja Kuntien yhteistä Kehittämistyöryhmää (KEHY) on informoitu tasapainottamissuunnitelmasta ja sen etenemisestä ja Yhtymähallitus käsitteli ohjelmaa ja sen toteutumista kokouksissaan , , , ja Lisäksi ohjelman toteutumista on selvitetty yhtymähallitukselle kokousten yhteydessä kuntayhtymän johtajan katsauksissa. Yhtymävaltuusto hyväksyi tasapainottamisohjelman kokouksessaan Raportti tasapainotusohjelman toteutumisesta annetaan yhtymävaltuustolle vuosittain tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Tarkastuslautakunta on seurannut ohjelman toteutumista osaltaan johtavien viranhaltijoiden alustusten pohjalta normaalin tarkastustoiminnan yhteydessä. Sisäistä informaatiota henkilöstölle annettiin keväällä 2016 pidetyissä terveysasemakohtaisissa informaatiotilaisuuksissa sekä osastokokouksissa ja viikkotiedotteissa. Talouden tasapainottamisohjelman toimeenpanosta ovat vastanneet kuntayhtymän johtaja, johtoryhmä sekä eri toimintayksiköiden esimiehet. Tasapainottamistoimenpiteet 2016 henkilöstömenoissa Suurimmat tasapainottamistoimenpiteet kohdistuivat luonnollisesti henkilöstömenoihin. Kustannussäästöjä on aikaansaatu myös toimintojen uudelleen järjestelyillä ja virkojen ja toimien väliaikaisilla jäädytyksillä. Lisäksi tavoitteena oli vaikuttaminen myös kiinteisiin kuluihin, kuten tilavuokriin. Vuonna 2016 henkilöstömenojen säästöt painottuivat seuraaviin kohteisiin: vapaaehtoisten talkoovapaiden pitäminen (ilman sijaista). Talkoovapaitten antamisessa noudatettiin yhtymähallituksen / 66 hyväksymää ohjeistusta, jonka mukaan seitsemän päivän vapaaehtoisesta palkattomasta vapaasta perittiin vain viiden työpäivän palkka. Loppuvaiheessa hyväksyttiin myös lyhyemmät, eli 2 3 päivän talkoovapaat, joista ei kuitenkaan annettu edellä mainittuja palkkahyvityksiä lääkäreiden ja hammaslääkäreiden lomarahojen vaihtaminen vapaaksi, joka toteutettiin lääkäreiden virkaehtosopimuksen mukaisesti tiukentunut täyttölupamenettely sekä vakinaisissa että määräaikaisissa työsuhteissa eläkepoistuman hyödyntäminen vuokratyövoiman käytön vähentäminen sitä mukaan kuin yksittäiset ostopalvelusopimukset päättyivät sijaisten ja määräaikaisten käytön vähentäminen

5 henkilöstöetuuksien väliaikainen karsiminen luonnollisen poistuman hyödyntäminen toiminnan tuottavuuden parantaminen sekä omassa toiminnassa että ostopalvelutoiminnassa lomauttaminen tarvittaessa (talkoovapaiden vaihtoehtona). Kyseistä keinoa käytettiin vain 14 työntekijän osalta. Lomautukset toteutettiin joulukuun aikana. Henkilöstökulut jäivät kokonaisuudessaan vajaan 1,4 milj. alle vuodelle 2016 vahvistetun talousarvion. Henkilöstömenojen toteumaprosentti oli 90,8. Henkilöstömenot suhteessa vuoden 2015 tilinpäätökseen jäivät noin 0,5 milj. pienemmiksi ( 3,9 %). Lomapalkkavelan vähentämiseksi on yhtymähallituksessa hyväksytty / 160 säästövapaa ohjeiston tarkistaminen. Vuonna 2016 lomapalkkavelan vähennys edelliseen vuoteen oli yhteensä noin 0,4 milj.. Toimintaympäristöön kohdistuneet toimenpiteet Kiinteiden kustannusten alentamiseksi aloitettiin neuvottelut vuokrattujen tilojen vuokrasopimusten tarkistamisesta. Vähimmäistavoitteena oli vuokrakustannusten alentaminen jäädyttämällä indeksikorotukset, alentamalla vuokratilojen neliökustannuksia sekä luopumalla tarpeettomista vuokratiloista. Kokemäen terveysaseman vuokrasopimuksen tarkistamisesta on sovittu lukien. Tarkistuksen vaikutus on vuositasolla noin Jokilaakson Kiinteistöt Oy jätti perimättä joulukuussa 2016 Nakkilan terveysaseman pääomavuokraosuuden, yhteensä noin Vuoden 2017 osalta kiinteistöyhtiön hallitus arvioi tilannetta uudelleen. Muiden jäsenkuntien kanssa neuvottelut ovat vielä vuodenvaihteessa kesken. Oman toiminnan muutoksia on valmisteltu jo useamman vuoden ajan. Muutoksia on toteutettu tiiviissä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Toimintarakenteita on muutettu ottamalla käyttöön uusia työmenetelmiä sekä hyödyntämällä digitalisaatiota. Tavoitteena on ollut vähentää asteittain henkilöstöresursseja sekä siirtää toiminnan painopistettä avopalveluihin. Avopalveluiden kehittäminen on toteutettu tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Rakenteellisten muutosten vaikutukset ovat pysyviä näkyvät kustannussäästöinä tasapainotusohjelman loppupuolella. Vuoden 2016 aikana aloitettiin myös valmistelut kuntayhtymän omien toimitilojen (pääterveysasema) yhtiöittämiseksi. Yhtiöittämisen toteutus ei ole pelkästään talouden tasapainottamistoimenpide, vaan se osaltaan tukee myös uutta maakunnallista sosiaali ja terveydenhuollon alueellista tuotantomallia. Kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien välistä toiminnallista yhteistyötä on välttämätöntä lisätä muutoinkin ennen uuden maakunnallisen toimintamallin voimaan tuloa. Mahdollisen yhtiöittämisen vaikutuksia ei ole otettu tässä vaiheessa tasapainottamisohjelmaan.

6 Muut kustannuksia alentavat ja tehokkuutta lisäävät toimenpiteet Käytössä olevassa potilasjärjestelmässä vastaanottojen kaikki laskutettavat toimenpiteet ovat viimeisten vuosien aikana kirjautuneet kuntalaskutukseen suoraan potilasjärjestelmästä, mikä on vaatinut lääkäreiltä ja hoitohenkilöstöltä uudenlaista toimintakulttuuria. Kouluttautuminen uuteen toimintatapaan on saatu toteutettua kokonaisuutena vuoden 2016 aikana. Toimistokuluja alennettiin siirtymällä sähköisiin palveluihin, vähentämällä kalliimpia kirjelähetyksiä ja paperin kulutusta sekä leikkaamalla väliaikaisesti henkilöstöavustuksia. Palvelujen ulkopuolisissa ostoissa ei päästy tavoiteltuun tulokseen johtuen toisaalta influenssaepidemioiden (kevät ja syksy 2016) mukanaan tuomista lisäkustannuksista ja toisaalta läpilaskutusperiaatteella toimivien toimintojen (mm. sosiaalipalvelujen) alibudjetoinnista. Vastaanottopalveluiden kysynnän kasvu näkyi myös hoitotarvikkeiden kustannusten nousuna. Jäsenkuntien kanssa käyttöön otetun toiminnanohjausjärjestelmän sekä vuonna 2016 siihen liitetyllä optimointijärjestelmällä kuntayhtymä ja sen jäsenkunnat ovat pystyneet vähentämään huomattavasti asiakkaiden/ potilaiden hoitopolkujen kustannuksia. Osa henkilöstökustannusten säästöistä realisoitui jo toimintakertomusvuonna. Talouden tasapainottamisohjelman vaikutukset palvelutasoon Palvelujen leikkauksista ei valtuustossa tehty yksityiskohtaisia päätöksiä, minkä vuoksi palvelujen väliaikainen supistaminen sekä asiakas ja potilastyöhön kohdistuvat hankinnat toteutettiin tarvelähtöisesti. Hyväksyessään viranhaltijoiden ehdotuksen tasapainotusohjelmaksi päättäjät kuitenkin samalla totesivat, että henkilöstöresurssein supistukset ja palkattomat vapaat vaikuttavat vääjäämättä väliaikaisesti palvelutasoon kuntayhtymän omissa toiminnoissa. Tavoitteena kuitenkin oli, että palvelujen supistaminen vaikuttaisi mahdollisimman vähän keskeisiin toimintoihin ja lain edellyttämien vastaanottojen enimmäisodotusaikoihin. Tässä tavoitteessa onnistuttiin, joskin henkilöstöresurssien supistaminen näkyi luonnollisesti sekä ajoittaisena palvelujen ruuhkautumisina että työntekijöiden ja viranhaltijoiden kuormittumisena. Saatujen palautteiden perusteella voidaankin sanoa, että kyseistä keinoa ei tulisi soveltaa kuin poikkeustapauksissa. Hyvinvointityö on jatkuva prosessi, johon ei voi tulla pitkiä katveaikoja.

7 Vuoden 2016 tasapainotuksen toteutus tilastoina Seuraavassa yhteenvetotaulukko tulo ja menotavoitteiden toteutumisesta 2016: Toimintakulut/toimintatuotot tehtäväalueittain :na TA toim. TA toim. TA:n muk. Toteuma Toteuma TP:n muk. tuotot kulut vuosikate toim. Tuotot toim.kulut vuosikate Hallinnon ja talouden ta*) Avohoidon tehtäväalue Koti ja sairaalan tehtäväalue Erityispalvelujen tehtäväalue Yhteensä *) sis. luottamuselinhallinnon sekä rahoituksen nettokulut.tulosalueiden nettokulut vyörytetään muille tehtäväalueille br kustannusten mukaisessa suhteessa. Vuosikate ei pidä sisällään sumu poistoja! Nettokulujen toteuma talousarvioon verrattuna TA:n muk. vuosikate TP:n muk. vuosikate Hallinnon ja talouden 3748 ta*) 3654 Avohoidon tehtäväalue Koti ja sairaalan tehtäväalue Erityispalvelujen tehtäväalue Yhteensä Huomioita: 1. Talouden ja hallinnon toimintakulut olivat noin 200 t alle arvion. My tuottojen väheneminen painoi nettotulosta alaspäin. Nettotulos vyörytetään muille tehtäväalueille. 2. Avohoidon toimintakuluja kasvatti erityisesti laboratorio ja rtg:n tutkimuskustannukset, jotka ylittyivät runsaalla 300 t :lla ( Influenssaepidemia keväällä ja syksyllä). Lisäsi arvioitua enemmän myös laskutettavien suoritteiden määrää. 3. Koti ja sairaalapalveluissa toimintakulut alittuivat selvästi (toteuma 94.5 %) 4. Erityispalvelujen toimintakulut ylittyivät sosiaalipalvelujen alibudjetoinnin seurauksena runsaat. 0.5 milj.. Perussopimuksen mukaisesti sosiaalipalvelujen kustannukset (päihde ja mielenterveys, vammaispalvelut ja lastenvalvonta) peritään kunnilta aiheuttamisperiaatteen mukaisesti läpilaskutuksena. Suunnitelman mukaisesti vuoden 2016 henkilöstömenojen säästöjen painopiste oli vapaaehtoisissa talkoovapaissa (ml. lomarahavapaat). Palkattomien päivien kokonaistavoite 2016 oli kalenteripäivää (n ). Pidettyjen palkattomien virkavapaiden määrä 2016 oli yhteensä päivää henkilöstömenosäästön ollessa Lomautusten säästöt olivat sosiaalikuluineen yhteensä noin Virkojen ja toimien sekä sijaisuuksien väliaikaisella jäädyttämisellä saavutettiin vahvistettuun talousarvioon nähden säästöt. Henkilöstömenojen kokonaissäästö oli

8 Tasapainottamistavoitteiden ja toteutuksen painottuminen eri kuluryhmiin: Menosäästöjen tavoite ja toteuma 2016 Säästö Toteuma Huom! Tavoite Henkilöstökulujen muutos yht. TA:oon verrattuna talkoo ja lomarahavapaat (sis. Lomautukset) muut palkattomat vapaat säästöt luottamushenkilöiden kokouskustannusten säästöt sijaisuuksien jäähd. Ja vakanssien täyttökielto (arv.) merkittävimmät säästöt hoitotyössä muut hlöstösäästöt (arv.) mm. sivukulut palkkavelan väheneminen *) Tarvikehankintojen muutos Palvelujen ostojen muutos Ta:oon verrattuna Avustusten muutos TA:oon verrattuna Muiden toimintakulujen muutos TA:oon Muutos rahoituskuluissa 0 35 Yhteensä Toimintatuottojen lisäys TA:oon verrattuna **) Vuosikate yhteensä Suunnitelman mukaisten poistojen muutos ta:oon nähden 13 Tilikauden tulos *) palkkavelan väheneminen arvioitiin suunnitelmassa toteutuvan vasta vuosina **) Toimintatuottojen lisäys talousarvioon verrattuna My tuotot 2011 Maksutuotot 361 Tuet ja avustukset 2 Muut toimintatulot 72 Toimintakulujen lisäys talousarvioon verrattuna: Muutos ostopalveluissa, sosiaalitoimi 217 Läpilaskutus Muutos ostopalveluissa, terveydenhuolto (pl lab/rtg) 201 Tutkimukset julkisissa ja yksityisissä laitoksissa (lab/rtg) 330 Influenssaepidemiat (kevät/syksy) Ostopalvelumuutokset yhteensä 748 Avustusten muutos TA:oon verrattuna (sosiaalipalvelut) 369 Muiden toimintakulujen muutos TA:oon: Vuosien luottotappioiden alaskirjaus 394 Positiivinen tulos on mahdollista Muut toimintakulut nut maksusaatavien lain mukai Suunnitelman mukaiset poistojen muutos 13 sen alaskirjauksen

9 Yhteenveto talouden tasapainottamisohjelman toteutumisesta sekä taloudellisista vaikutuksista 2016 Vuonna 2016 talouden tasapainottamisohjelman toimeenpano toteutui arvioitua paremmin. Kulujen osalta tasapainotus toteutui valtaosin henkilöstökuluja leikkaamalla. Henkilöstömenojen lisäsäästöjen merkittävyys korostuu erityisesti sen vuoksi, että kuntayhtymä on hakenut jo useamman vuoden kustannustehokkuutta henkilöstötaloudellisin keinoin. Yhteenvetona voidaan todeta, että talouden tasapainotuksen onnistumiseen vaikuttivat seuraavat tekijät: 1. Henkilöstö sitoutui pääsääntöisesti tasapainottamisohjelman toteutukseen esimerkillisesti 2. Sitoutumisen myötä asetetut menotavoitteet henkilöstökulujen osalta saavutettiin kirkkaasti 3. Vastaanottojen laskutuskirjaus on saatu toteutettua ajan tasalle vuosien aikana 4. Palvelujen arvioitua korkeampi kysyntä lisäsi toimintatuloja huomattavasti alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. 5. Aiempina vuosina päätetyt toimintalinjausten muutokset alkoivat tuottaa tulosta Muut huomiot 1. Subjektiivisen oikeuden piiriin kuuluvien sosiaalipalvelujen määrärahat olivat alun alkaen riittämättömät. Kustannuksissa oli kuitenkin vain noin 1,4 prosentin nousu vuoden 2015 toteumaan 2. Virallista päätöstä palvelujen leikkaamisesta ei tehty. Kliinisen toiminnan ja hoitotyön välttämätön toiminta turvattiin tarvelähtöisesti. Tavoitellut säästöt ostopalveluissa sekä vastaanottojen välttämättömissä hankinnoissa jäivät näin suurelta osin saavuttamatta 3. Vuoden 2016 ennakoitua huomattavasti parempi tulos mahdollisti myös vuosien luottotappioiden alaskirjauksen (saamatta jääneet asiakasmaksusaatavat) Vuoden 2016 vuosikate oli Tulos oli ylijäämäinen. Vuoden 2016 erittäin positiivisen tuloksen myötä tasapainottamisohjelman tavoitteet on saavutettu etupainoisesti. Lisäsopeutuksille ei ole enää tarvetta. Kuntayhtymä voi keskittyä nyt strategiansa mukaisesti ydintoimintansa hiomiseen, osaamisen kehittämiseen osana tulevan maakunnallisen sosiaali ja terveydenhuoltojärjestelmän alueellista toteutusta.

10

11 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VISIO JA ARVOT.4 3. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ OSAAVA TYÖVOIMA TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS.7 6. HENKILÖSTÖMÄÄRÄ HENKILÖTYÖVUOSI.9 8. TYÖAJAN JAKAUTUMINEN.9 9. HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS ELÄKÖITYMINEN TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT 17

12 3 1. JOHDANTO Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän henkilöstöraportti 2016 noudattaa vuoden 2013 henkilöstövoimavarojen arviointi suositusta henkilöstöraportoinnin kehittämiseen. Henkilöstövoimavarojen ennakointi on osa strategiatyötä, jossa määritellään henkilöstöä koskevat tavoitteet, joilla pyritään turvaamaan työvoiman saatavuus, henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja työn tuloksellisuus. Henkilöstöraportin tiedot ilmoitetaan vuosittain tilanteen mukaisesti tai koko kalenterivuodelta. Raportin tiedot ja tulokset käsitellään kuntayhtymän yhteistoimintaelimessä ja työsuojelujaostossa. Henkilöstöraportti esitellään vuosittain toiminta ja tilinpäätöskertomuksen kanssa luottamuselinhallinnolle. Henkilöstöraportissa kuvataan kehittämisen eri painopisteitä. Valtakunnallisen työelämän kehittämisstrategian painopistealueita ovat innovointi ja tuloksellisuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima.

13 4 2. VISIO JA ARVOT Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän perustehtävänä on ylläpitää ja edistää alueensa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestää yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa tarpeellista sairauksien hoitoa. Kuntayhtymä tuottaa asiakaslähtöisiä, tasokkaita ja kustannustehokkaita terveyspalveluja hyödyntämällä tutkimus ja seurantatietoa sekä panostamalla vaikuttaviin hoitokäytäntöihin. Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä on moniammatillinen työyhteisö, jolla on osaava henkilökunta. Kuntayhtymän arvot perustuvat toisaalta sosiaali ja terveydenhuollon lainsäädäntöön, toisaalta organisaation itse määrittelemiin arvoihin, kuten: oikeus hyvään hoitoon, jolloin asiakas/potilas kokee olevansa luotettavissa käsissä ja tulevansa ymmärretyksi ja hyväksytyksi ihmisarvoinen hoito ja kohtelu tulee olla jokaisen terveydenhuollossa toimivan keskeinen tavoite. Tärkeimpiä ihmisarvon kunnioittamisen elementtejä ovat arvostus, vuorovaikutteisuus, tiedonsaannin sekä yksilön vaikutusmahdollisuuksien ja itsemääräämisoikeuden edistäminen. Ihmisarvon kunnioittaminen tulee ilmetä myös henkilöstön keskinäisessä vuorovaikutuksessa. henkilökunnasta välittäminen, joka ilmenee oikeudenmukaisella kohtelulla ja palkkauksella, työhyvinvoinnin edistämisellä, ihmisläheisellä ja ammattitaitoisella johtamisella ammattitaito ja työn hallinta, hyvän hoidon edellytys on ammattitaito, jonka ylläpitäminen tulee olla jokaisen sosiaali ja terveydenhuollossa toimivan oikeus ja velvollisuus. Sisältöosaamisen lisäksi ammattitaitoa tarvitaan sekä yhteistyö että vuorovaikutustilanteissa tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden edistäminen. 3. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 14 :n mukaan kunnassa (kuntayhtymissä) on yhteistoimintaelin, joka koostuu työnantajan ja henkilöstön edustajista. Työnantajaa ja henkilöstöä edustavat yhdistykset ja niiden rekisteröidyt paikalliset alayhdistykset nimeävät edustajansa yhteistoimintaelimeen, jonka toimikausi on neljä vuotta. Vuonna 2016 yhteistoimintaelin kokoontui 8 kertaa ja käsitteli mm. seuraavia asioita: yhteistoimintaneuvottelujen aloittaminen kuntayhtymän talouden tasapainottamisohjelmasta riskiarviointi 2015 henkilöstöraportti 2015 henkilöstö ja koulutussuunnitelma 2016 Eurajoen ja Luvian kuntaliitoksen vaikutus Luvian terveysaseman toimintaan työsuojelujaoston pöytäkirjat talkoo ohjeistus vuodelle 2016 liikkeen luovutus Luvian terveysaseman henkilöstö yhteistoimintaneuvottelut talouden tasapainottamisohjelman olennaisista vaikutuksista henkilöstöön talouden tasapainotussuunnitelman tilanne lomautukset 2016 ja lomautusohjeisto

14 5 Kuntayhtymässä toimii yhteistoimintaelimen lisäksi työsuojelujaosto, joka vastaa työsuojelun yhteistoiminnasta. Työsuojelun yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta sekä mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Työsuojelujaosto kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Työturvallisuuden kehittämisessä viiden vuoden välein toteutettava riskien arviointi tehtiin lokakuussa 2015 ja tulokset raportoitiin ja analysoitiin keväällä Lisäksi järjestettiin hätäensiapukoulutus, turvakorttikoulutus esimiehille ja työsuojelujaostolle ja työturvallisuuskävelyt aloitettiin tulosyksiköittäin. Ergonomiatyöryhmä perustettiin, joka kartoitti tilanteet ergonomian osalta eri terveysasemilla. AVIN toteuttamia tarkastuksia toteutettiin neuvolatoimintaan Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan ja Luvian neuvoloissa. Työpaikkaselvityksiä oli vuoden aikana neljä: neuvolat, lääkärivastaanotto, laitoshuolto ja taloustoimisto (mukaan lukien erityispalvelut ja sosiaalipalvelut Myllykatu 10:ssä). Korvaavan työn mallin kehittely aloitettiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon raportti vuodelta 2015 ja kustannukset vuodelta 2015 käytiin läpi työsuojelujaostossa. Haipro läheltä piti ja turvallisuusilmoitukset käsiteltiin kokouksissa ja laadittiin toimintaehdotuksia ilmoituksiin liittyen. Talouden tasapainottamissuunnitelmassa suurimmat tasapainottamistavoitteet kohdistuivat henkilöstömenoihin. Kustannussäästöjä on aikaansaatu myös toimintojen uudelleen järjestelyillä ja virkojen ja toimien väliaikaisilla jäädytyksillä. Lisäksi tavoitteena oli vaikuttaminen myös kiinteisiin kuluihin, kuten tilavuokriin. Vuonna 2016 henkilöstömenojen säästöt painottuivat seuraaviin kohteisiin: vapaaehtoisten talkoovapaiden pitäminen (ilman sijaista). Talkoovapaitten antamisessa noudatettiin yhtymähallituksen / 66 hyväksymää ohjeistusta, jonka mukaan seitsemän päivän vapaaehtoisesta palkattomasta vapaasta perittiin vain viiden työpäivän palkka. Loppuvaiheessa hyväksyttiin myös lyhyemmät, eli 2 3 päivän talkoovapaat, joista ei kuitenkaan annettu edellä mainittuja palkkahyvityksiä lääkäreiden ja hammaslääkäreiden lomarahojen vaihtaminen vapaaksi, joka toteutettiin lääkäreiden virkaehtosopimuksen mukaisesti tiukentunut täyttölupamenettely sekä vakinaisissa että määräaikaisissa työsuhteissa eläkepoistuman hyödyntäminen vuokratyövoiman käytön vähentäminen sitä mukaan kuin yksittäiset ostopalvelusopimukset päättyivät sijaisten ja määräaikaisten käytön vähentäminen henkilöstöetuuksien väliaikainen karsiminen luonnollisen poistuman hyödyntäminen toiminnan tuottavuuden parantaminen sekä omassa toiminnassa että ostopalvelutoiminnassa lomauttaminen tarvittaessa (talkoovapaiden vaihtoehtona). Kyseistä keinoa käytettiin vain 14 työntekijän osalta. Lomautukset toteutettiin joulukuun aikana. Vuonna 2016 talouden tasapainottamisohjelman toimeenpano toteutui arvioitua paremmin. Kulujen osalta tasapainotus toteutui valtaosin henkilöstökuluja leikkaamalla. Vuoden 2016 erittäin positiivisen tuloksen myötä tasapainottamisohjelman tavoitteet saavutettiin etupainoisesti.

15 6 4. OSAAVA TYÖVOIMA Henkilöstövoimavaroilla tarkoitetaan henkilöstöä ja sen kykyä toteuttaa organisaation toimintaajatusta. Organisaation muita voimavaroja ovat käytössä oleva talous ja tekniikka. Henkilöstökeskeisessä palveluorganisaatiossa henkilöstöllä, sen osaamisella ja kehitysmahdollisuuksilla sekä työhön sitoutumisella on positiivisen tuloksen ja laadun saavuttamiseksi suuri merkitys. Henkilöstövoimavarojen määrä ja laatu varmistetaan pätevyyden, työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin kehittämisellä. Toimivan kehityskeskustelukäytännön vakiinnuttaminen, keskustelujen kattavuus ja laatu ovat yksi osio kehittämisen painopistealueissa. Koulutustarpeet tulevat kehityskeskustelujen kautta. Osaamisen kehittämisen tapoihin luetaan kuuluviksi mm. koulutus, työnkierto ja perehdyttäminen. Koulutuksista kerrotaan tarkemmin henkilöstön osaamisen kehittämisen luvussa. Ohessa SWOT analyysi henkilöstö: Sisäinen ympäristö Vahvuudet (Strengths): ammattitaitoinen henkilöstö koulutusmyönteisyys Heikkoudet (Weaknesses): ikärakenne raportointijärjestelmät Ulkoinen ympäristö Mahdollisuudet (Opportunities): Sote ratkaisut Uhat (Threats): Sote ratkaisut Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän henkilöstö on ammattitaitoista, osaavaa ja työhönsä motivoitunutta. Oikein mitoitettu, sitoutunut henkilöstö takaa tuloksellisen ja hyvän palvelun. Sitoutuminen työhön näkyy myös vähäisenä vaihtuvuutena sekä koulutus ja kehitysmyönteisyydessä. Osaamisen kehittäminen ja yhteisöllinen oppiminen luovat edellytykset palveluiden hyvälle laadulle. Ikärakenteeseen liittyen huomiota pitää jatkossa kiinnittää mahdolliseen osaamisvajeeseen, kun eläköityjien määrä lisääntyy. Samoin työkykyjohtaminen vaatii tuekseen toimivia raportointijärjestelmiä. Sote ratkaisut voidaan Swot analyysissä nähdä sekä mahdollisuuksina että uhkina: uuden palvelutuottajan perustaminen, sosiaali ja terveydenhuollon integraatio, asiakaslähtöiset toimintamallit, palvelujen järjestäjän ja tuottajan eriyttäminen sekä asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevan toiminnan yhtiöittäminen tuovat olennaisia, merkittäviä muutoksia henkilöstön asemaan.

16 7 5. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS Työterveyspalvelut Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan ja Luvian henkilöstön työterveyshuollon palveluista vastasi vuonna 2016 yhtymän oma työterveyshuolto sekä työterveyshuollon henkilöstön osalta heidän työterveyshuollon palveluistaan Terveystalon työterveyshuolto Harjavallassa. Työterveyshuolto käsittää sekä lakisääteisen työterveyshuollon että sairaanhoidon. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on tehty vuosille ja toimintasuunnitelma päivitettiin vuoden 2016 osalta. Siihen kuuluvat lakisääteinen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto (Kelan korvausluokka I) ja työterveyspainotteinen sairaanhoito (Kelan korvausluokka II). Toimintasuunnitelmakauden keskeiset tavoitteet ovat yhteistyön lisääminen työpaikan ja työterveyshuollon välillä, työntekijöiden työ ja toimintakyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy, työkykyä uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja työssä selviytymisen tukeminen sekä luoda terveelliset työtavat, työolosuhteet ja työympäristö yhteistyössä työpaikan henkilöstön kanssa. Työpaikkaselvitykset tehdään yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa ja niillä täydennetään työpaikan riskinarviointeja. Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelujaoston kokouksiin ja työsuojelutarkastuksiin työpaikalla. Riskiarviointi tehtiin koko henkilöstölle loppuvuodesta 2015 ja tulokset raportoitiin ja analysoitiin keväällä Työpaikkaselvitys tehdään aina, kun siihen ilmenee tarvetta, kuitenkin vähintään 5 vuoden välein. Ennen työpaikkakäyntiä tehdään työpaikkaselvityksen esikysely. Työyhteisön kanssa keskustellaan kyselyn tuloksista ja käynnin yhteydessä tehdyistä havainnoista. Työfysioterapeutti tekee ergonomisia työpistekäyntejä uusille työntekijöille, työpisteitä suunniteltaessa, työpisteiden vaihtuessa, tuki ja liikunta elinvaivojen antaessa aihetta sekä erityistyölasien tarvetta arvioitaessa. Työpaikkaselvityksiä tehtiin neljään kohteeseen vuonna 2016: neuvolat, lääkärivastaanotto, laitoshuolto ja taloustoimisto (mukaan lukien erityispalvelut ja sosiaalipalvelut Myllykatu 10:ssä). Työpaikkaselvitysten mukaan suunniteltiin ja toteutettiin ergonomiaohjauksia potilassiirtoihin, toimistotyöhön, keittiötyöhön ja laitoshuoltoon. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 2016 olivat 370 euroa per henkilö. Kustannusten suhde Kela I ja Kela II oli 34,6 % / 65,4 %. Vuonna 2015 kustannukset olivat 395 euroa per henkilö. Kustannusten suhde Kela I ja Kela II oli 37,6 % / 62,4 %.

17 8 6. HENKILÖSTÖMÄÄRÄ Henkilöstömäärä kattaa Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstön kokonaismäärässä ja rakenteessa tapahtuvien muutosten seurantaa voidaan hyödyntää henkilöstöresurssien kohdentamisessa ja henkilöstösuunnittelussa. Henkilöstömäärää ja sen kehitystä on tarkasteltu palvelussuhteen mukaan sekä sukupuolen mukaan jaoteltuna. Palvelussuhde Vakinaiset Määräaikaiset joista työllistettyjä Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed. vuodesta ,6 % % Yhteensä Määräaikaisten työntekijöiden määrän vähenemiseen vaikutti talouden tasapainottamissuunnitelma sijaisten määrän vähentäminen. Kokoaikaisten lukumäärä: naiset 222, miehet 22 Osa aikaisten lukumäärä: naiset 48 (vuonna 2015: 42), miehet 4 (vuonna 2015: 2) Osa aikaeläkeläisten lukumäärä: naiset 11 (vuonna 2015: 7), miehet 0 (vuonna 2015:0) Henkilöstömäärän kehitys vakinaiset sijaiset Kuva 1. Henkilöstömäärän kehitys

18 9 7. HENKILÖTYÖVUOSI Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osaaikaprosentti/100). Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa aikainen henkilöstö muutetaan henkilötyövuodeksi osa aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa aikaisuus 50 %, koko vuoden työssä = 0,5 henkilötyövuosi). Osa aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden päiviin (esim. työssä = 92/365=0,25 henkilötyövuotta). Edellä mainitulla tavalla lasketut henkilötyövuodet lasketaan yhteen. Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon. Henkilötyövuodet Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed. vuodesta Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 27,71 262,60 290,31 2,4 % 8. TYÖAJAN JAKAUTUMINEN Henkilöstömäärä ja henkilötyövuositunnuslukujen lisäksi tarvitaan tietoa siitä, miten työntekoon tarkoitettua työaikaa todellisuudessa on käytetty. Palvelutarpeiden edellyttämien henkilöstöresurssien oikean mitoituksen, kohdentamisen ja kuormituksen suunnittelu perustuu tietoon työajoista ja poissaoloista. Taulukossa teoreettista säännöllistä vuosityöaikaa laskettaessa kalenterivuoden päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät, mikä tarkoittaa vastaavaa viiden työpäivän ajattelua esim. jaksotyössä tai toimialueilla, joissa työskennellään ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä (24/7). Tehty työaika = teoreettinen säännöllinen työaika vuosilomat terveysperusteiset poissaolot kaikki muut palkalliset poissaolot kaikki muut palkattomat poissaolot vapaana annetut työaikakorvaukset + rahana korvatut lisä ja ylityöt.

19 10 0,5 0, ,4 10,3 teoreettinen säännöllinen vuosityöaika vuosilomat terveysperusteiset poissaolot (palkalliset perhevapaat 8 koulutus 69,1 muut palkalliset poissaolot muut palkattomat poissaolot vapaana annetut työaikakorvaukset Kuva 2. Työajan jakautuminen Kalenterivuoden päivät vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) Tunnit Työpäivät % teoreett. säänn. vuosityöajasta ,1 % Vähennetään työpäivinä: vuosilomat ja muut lomat terveysperusteiset poissaolot (palkalliset) perhevapaat koulutus muut palkalliset poissaolot muut palkattomat poissaolot vapaana annetut työaikakorvaukset + rahana korvatut lisä ja ylityöt ( )= ,0 % 4,0 % 3,4 % 0,5 % 0,7 % 4,0 % = Tehty vuosityöaika

20 11 Teoreettisen säännöllisen vuosiajan kehitys on kuvattu alla olevassa grafiikassa vuodesta 2006 lähtien Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika Teor. Sään. Vuosityöaika 9. HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE Henkilöstön ikätietoja tarvitaan varautumisessa eläkepoistumaan ja ennakoitaessa tulevaisuuden henkilöstön rekrytoinnin tarvetta. Lisäksi tiedot tukevat myös ikäjohtamista alle ja yli Ikä vuosina Lukumäärä % osuus alle , , , , ,73 65 ja yli 1 0,34 Yhteensä % Keski ikä vakinainen ja määräaikainen henkilöstö yhteensä oli 48,1 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski ikä oli 49,9 vuotta ja määräaikaisen 39,0 vuotta.

21 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön työhyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen on osa osaamisen johtamisen ja varmistamisen kokonaisuutta, johon kuuluvat myös osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen ja uuden osaamisen hankkiminen. Toimintaympäristön muutosten ennakointia tarvitaan, kun kartoitetaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja tehdään pitkän aikavälin suunnitelmia henkilöstön kehittämiselle. Osaamisen kehittämisen taustaksi raportoidaan vakinaisen henkilöstön koulutustaso. Koulutustaso vakinainen henkilöstö: 2016 Perusaste 17 Keskiaste (opistotaso, alin korkea aste) 201 Korkea aste (alempi ja ylempi 32 korkeakoulututkinto) Yhteensä 250 Osaamisen kehittämiseen sisältyvät sekä ammatillinen henkilöstökoulutus (täydennys, uudelleen ja jatkokoulutus) että myös erilaiset työssä oppimisen ja osaamisen kehittämisen tavat. Osaamisen kehittäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus, josta lakisääteistä sosiaali ja terveydenhuollon täydennyskoulutusta Johtamis ja esimieskoulutus/valmennusta Muu osaamisen kehittäminen Opintovapaalla oleva henkilöstö Osallistujien määrä Päiviä/osallistuja Yhteensä 179 Näiden koulutusten lisäksi järjestetään sisäisiä ilmaisia koulutuksia, mm. lääke esittelyfirmat järjestävät koulutuksia lääkäreille.

22 TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Terveysperusteiset poissaolot aiheuttavat kustannuksia ja työpanoksen menetyksiä. Poissaoloja on pyrittävä vähentämään ja niiden syitä analysoitava yhdessä esimiesten, henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa. Kustannusseurannassa kustannuksista vähennetään Kela ja muut korvaukset. Terveysperusteiset poissaolot Lyhyet poissaolot alle 4 pv 4 29 pv pv pv päivää Yli 180 päivää kalenteripäivät % työajasta (työpäivistä) 1,14 % 3,16 % 0,75 % 1,24 % 0,13 % 0,66 % 1000 euroa 66,9 192,3 40,4 54,1 0 0 Yhteensä ,08 % Sairauslomatodistuksia kirjoitettiin omasta työterveyshuollosta yhteensä 202 työntekijälle. Merkille pantavaa on se, että 93:lla henkilöllä ei ollut yhtään sairauspoissaoloa. Oma ilmoituksia oli yhteensä 133 työntekijällä. Eniten työntekijämääräisesti sairausloman pituuden mukaan katsottuna oli kategoriassa 4 29 pv (156 työntekijää). Diagnoosityypeittäin/poissaolopäivittäin katsottuna suurimmaksi nousivat tuki ja liikuntaelinsairaudet 2192 päivää ja 65 työntekijällä (vuonna 2015: 1209 päivää ja 81 työntekijää), mielenterveys 1052 päivää ja 26 työntekijää (vuonna 2015: 1436 päivää ja 42 työntekijää) sekä vakavat sairaudet 412 päivää (vuonna 2015: 674 päivää). Työtapaturmat/työmatkatapaturmat Jokainen tapaturma on liikaa. Työpaikkatapaturmien määrä Suomessa on noussut vuodesta 2005 alkaen 17 %. Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä työtapaturmia sattui vuonna , näistä sairauspoissaolopäiviä yhteensä 28 päivää. Tapaturmien syynä olivat haavat ja pinnalliset vammat ( 4 kpl) ja sijoiltaanmenot, nyrjähdykset, venähdykset ( 5 kpl). Työtapaturmia sattui vuonna , näistä sairauspoissaolopäiviä yhteensä 11 päivää. Tapaturmien syynä olivat venähdykset (5 kpl), pistotapaturma (4 kpl), viiltotapaturma (2 kpl) ja väliin jääminen (4 kpl). Ammattitauteja oli 1 vuonna 2015.

23 14 TYÖTAPATURMAT lkm TYÖTAPATURMAT Kuva 4. Työtapaturmat Työmatkatapaturmia sattui vuonna kpl ja nämä olivat kaatuminen (2 kpl) ja auto onnettomuus (1 kpl). TYÖMATKATAPATURMAT ,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, TYÖMATKATAPATURMAT Kuva 5. Työmatkatapaturmat Turvallisuusilmoitukset Vaara ja läheltäpiti tilanteiden raportoinnissa Haipro järjestelmässä seurataan henkilöstön tekemiä turvallisuusilmoituksia. Turvallisuusilmoituksia on tehtiin kaikkiaan 36 kpl vuonna Läheltä piti / uhkatilanne ilmoituksia näistä oli 18 kpl (vuonna kpl) ja tapaturma/väkivaltatilanne ilmoituksia oli 18 kpl (vuonna kpl). Alla kuvassa 6 ilmoitukset kuukausitasolla vuonna 2016.

24 15 Kuva 6. Läheltä piti/uhkatilanne ja tapaturma/väkivaltatilanne ilmoitukset vuonna Vaaratyypeittäin kuvattuna turvallisuusilmoitukset vuodelta 2016 näkyy kuvassa 7. Edellisvuoteen verrattuna väkivaltatilanteiden osalta ilmoitukset ovat lisääntyneet (+4 kpl), pisto tyyppiset ilmoitukset taas vähentyivät ( 2 kpl). Läheltä piti liukastumis/kaatumistilanteet lisääntyivät vuonna 2016 (+3 kpl). Kuva 7. Turvallisuusilmoitukset vaaratyypeittäin vuodelta 2016.

25 HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana kuntayhtymässä alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) raportoidaan lukumäärinä sekä tulovaihtuvuus ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit lasketaan suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 6 2,4 Päättyneet palvelussuhteet 24 9,6 Päättyneissä palvelussuhteissa lukumäärä on lisääntynyt johtuen Eurajoen ja Luvian kuntaliitoksen myötä tapahtuneessa Luvian terveysaseman ulkoistuksessa (15 henkilöä). 13. ELÄKÖITYMINEN Seuraamalla toteutunutta eläkepoistumaa ja ennusteita ja yhdistämällä tiedot organisaation palvelustrategiaan kyetään ennakoimaan tulevaa työvoima ja osaamistarvetta, työurien pituutta sekä henkilöstöjohtamisen haasteita. Eläköityminen raportoidaan vanhuuseläkkeen ja osa aikaeläkkeen aloittaneiden lukumäärinä. Yhteensä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 5 Osa aikaeläkkeen aloittaneet 3

26 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työvoimavaltaisella alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Työvoimakustannukset kattavat kuntayhtymään palvelussuhteessa olevan henkilöstön euroa Työvoimakustannukset yhteensä josta 1. Palkat yhteensä, josta vuosiloma ajan palkat terveysperusteisten poissaolojen palkat (palkat Kela korvaus) perhevapaiden palkat muut lakisääteisten/sopimusperusteiste n poissaolojen palkat 2. Työnantajan eläke ja muut sosiaalivakuutusmaksut 3. Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto, netto koulutus ja muu kehittäminen kuntoutus työpaikkaruokailu yhteistoiminta ( )= ( )= ( )= ( ) =

27 0 HALLINTOSÄÄNTÖ YH

28 KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN HALLINTOSÄÄNTÖ LUKU 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET Soveltaminen Tehtävät... 2 LUKU 2 KUNTAYHTYMÄN JOHTAMINEN Johtamisjärjestelmä Esittely yhtymähallitukselle Yhtymähallituksen puheenjohtajan tehtävät Kuntayhtymän viestintä... 2 LUKU 3 ORGANISAATIO Luottamushenkilöorganisaatio Vaikuttamistoimielimet Johtavat viranhaltijat Toiminnan organisointi Tehtäväalueiden tehtävät Tehtäväalueiden yhteiset tehtävät Johtoryhmä Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen valmistautuminen... 5 LUKU 4 TOIMINTAJÄRJESTELMÄ Yhtymävaltuusto Yhtymähallituksen tehtävät Yhtymähallituksen ratkaisuvalta Johtajien ja muiden esimiesten yleiset tehtävät Viranhaltijoiden muut tehtävät ja ratkaisuvalta Eräiden viranhaltijoiden päätösvalta Tehtäväkuvaukset... 8 LUKU 5 TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA Henkilöstö Viran/toimen perustaminen/lakkauttaminen Viran/toimen haku Henkilöstön kelpoisuusehdot Henkilöstön ottaminen ja ero Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaminen Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkaan Viranhaltijan työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Virantoimituksesta pidättäminen Viran tai toimen muuttaminen osa-aikaiseksi Lomauttaminen Palvelusuhteen päättäminen Menetettyjen ansioiden korvaaminen Palkan takaisinperintä Salassapito Koeaika Sivutoimilupa Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Virka- ja työvapaa LUKU 6 ASIAKIRJAHALLINNON JÄRJESTÄMINEN Yhtymähallituksen asiakirjahallinnon tehtävät Asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan tehtävät LUKU 7 YHTYMÄVALTUUSTO Yhtymävaltuuston toiminta Valtuutetun aloite- ja kyselyoikeus Yhtymävaltuuston kokoukset Enemmistövaali ja suhteellinen vaali LUKU 8 KOKOUSMENETTELY Kokousaika ka apikka Kokouksen koollekutsuminen Jatkokokous Varajäsenen kutsuminen Kokouksen pitäminen Kokouksen johtaminen Tilapäinen puheenjohtaja Läsnäolo toimielinten kokouksissa Esittely Esteellisyyden toteaminen Äänestys ja vaalit

29 2 58 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Päätösten tiedoksianto Yhtymähallituksen otto-oikeus Ratkaisuvallan edelleen siirtäminen LUKU 9 TALOUDENHOITO Talousarvio ja taloussuunnitelma Talousarvion täytäntöönpano Toiminna ja talouden seuranta Talousarvion sitovuus Poistosuunnitelman hyväksyminen Rahatoimen hoitaminen Maksujen määrääminen Laskutus ja perintä LUKU 10 VALVONTAJÄRJESTELMÄ Ulkoinen ja sisäinen valvonta sekä riskienhallinta LUKU 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA JA TILINTARKASTUS Lautakunnan kokoukset Lautakunnan tehtävät Tilintarkastajan valinta Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät Tilintarkastajan ilmoitukset Tilintarkastuskertomus Tarkastuslautakunnan valmistelu yhtymävaltuustolle Sidonnaisuusilmoituksiin liittyvät tehtävät LUKU 11 MUUT MÄÄRÄYKSET Tiedottaminen Jäsenkuntien asukkaiden aloitteet Kuntayhtymän nimenkirjoitus, tilinkäyttöoikeus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Asiakirjojen lunastus Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö LUKU 12 SOVELTAMINEN JA VOIMAANTULO Soveltaminen Voimaantulo... 23

30 2 KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN HALLINTOSÄÄNTÖ LUKU 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltaminen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän (jäljempänä kuntayhtymä) tehtävistä sekä hallinnon ja toiminnan yleisestä järjestämisestä ovat jäsenkunnat sopineet kuntayhtymän perussopimuksessa. Hallintosäännössä määrätään kuntayhtymän organisaatiosta, päätöksenteko- ja kokousmenettelystä, yhtymävaltuustosta, johtamisesta, taloudenhoidosta, asiakirjahallinnosta, valvontajärjestelmästä ja riskienhallinnasta, hallinnon ja talouden tarkastamisesta sekä luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännöstä. Kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet esitetään kuntalain edellyttämässä vuosittaisessa talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa Vuosittainen seuranta esitetään toimintakertomuksessa. Tämän hallintosäännön nojalla siirretystä päätösvallasta on pidettävä keskitettyä päätösluetteloa. Tämä hallintosääntö kumoaa yhtymävaltuuston hyväksymän hallintosäännön. 2 Tehtävät Kuntayhtymän tehtävät on määritelty perussopimuksen 3 :ssä. LUKU 2 KUNTAYHTYMÄN JOHTAMINEN 3 Johtamisjärjestelmä Kuntayhtymän johtaminen perustuu kuntayhtymän strategiaan, perussopimukseen, taloussuunnitelmaan, talousarvioon sekä muihin yhtymävaltuuston päätöksiin. Yhtymävaltuusto vastaa kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta, käyttää kuntayhtymän päätösvaltaa ja siirtää toimivaltaansa hallintosäännön määräyksillä. Yhtymähallitus vastaa yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymän toimintaa, hallintoa ja taloutta. Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän toiminnan yhteensovittamisesta sekä henkilöstöpolitiikasta ja huolehtii kuntayhtymän sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kuntayhtymän johtaja johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Kuntayhtymän johtaja vastaa asioiden valmistelusta yhtymähallituksen käsiteltäväksi. 4 Esittely yhtymähallitukselle Yhtymähallituksen esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. Kuntayhtymän johtajan ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii henkilöstöpäällikkö. 5 Yhtymähallituksen puheenjohtajan tehtävät Yhtymähallituksen puheenjohtaja 1. johtaa yhtymähallituksen tehtävien toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä käymällä asioiden käsittelyn edellyttämiä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa sekä pitämällä sopivin tavoin yhteyttä jäsenkuntiin ja sidosryhmiin; 2. vastaa kuntayhtymän johtajan johtajasopimuksen valmistelusta ja huolehtii yhtymähallituksen ja yhtymävaltuuston kytkemistä valmisteluprosessiin tarkoituksenmukaisella tavalla; 3. vastaa siitä, että kuntayhtymän johtajan kanssa käydään vuosittain tavoite- ja arviointikeskustelut. 6 Kuntayhtymän viestintä Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymän viestintää ja tiedottamista kuntayhtymän toiminnasta. Yhtymä-

31 hallitus hyväksyy yleiset ohjeet viestinnän ja tiedottamisen periaatteista sekä nimittää viestinnästä vastaavat viranhaltijat. Yhtymähallitus sekä johtavat viranhaltijat huolehtivat, että kuntayhtymän alueen asukkaat ja palveluiden käyttäjät saavat riittävästi tietoa valmisteltavina olevista yleisesti merkittävistä asioista ja voivat osallistua ja vaikuttaa näiden asioiden valmisteluun. Viestinnässä käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otetaan huomioon alueen eri asiakasryhmien tarpeet. 3 LUKU 3 ORGANISAATIO 7 Luottamushenkilöorganisaatio Luottamushenkilötoimieliminä toimivat perussopimuksen mukaisesti yhtymävaltuusto ja -hallitus sekä tarkastuslautakunta sekä yhteistoiminnasta määrättyjen säädösten mukainen yhteistoimintaelin. Edellä mainitut toimielimet valitaan siten kuin perussäännössä on määrätty. 8 Vaikuttamistoimielimet Kuntayhtymässä toimii jäsenkuntien yhteinen vammaisneuvosto, jonka kokoonpanosta, asettamisesta ja toimintaedellytyksistä päättää yhtymähallitus. 9 Johtavat viranhaltijat Kuntayhtymän operatiivisena johtajana toimii kuntayhtymän johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisuudessa kuntayhtymän hallintoa, taloudenhoitoa, suunnittelua sekä muuta toimintaa. Hän toimii myös hallinnon ja talouden tehtäväalueen sekä sosiaalipalvelujen yksikön johtajana. Kuntayhtymän johtajan ollessa esteellinen tai estynyt tai viran ollessa avoin tehtäviä hoitaa henkilöstöpäällikkö, joka toimii myös toimistopalvelujen esimiehenä sekä vastaa kuntayhtymän johtajan alaisena henkilöstöhallinnon ja työsuojelun toteuttamisesta. Kuntayhtymän kansanterveys- ja terveydenhuoltolaissa tarkoitettuna vastaavana lääkärinä toimii johtava ylilääkäri, joka johtaa ja valvoo kuntayhtymän terveyden- ja sairaanhoitoa, vastaa perusterveydenhuollon yhteydessä tarjottavien erikoislääkäripalvelujen kehittämisestä ja toimii myös avohoidon sekä koti- ja sairaalapalvelujen tehtäväalueen johtajana. Johtavan ylilääkärin alaisuudessa toimivat avohoidon tehtäväalueesta vastaava avoterveydenhuollon ylilääkäri, koti- ja sairaalapalveluiden tehtäväalueesta vastaava koti- ja laitoshoidon ylilääkäri, suun terveydenhuollosta vastaava ylihammaslääkäri, psykososiaalisista erityispalveluista vastaava johtava erikoispsykologi ja hoitotyöstä vastaava johtava hoitaja. Hoitotyön vastuullisena johtajana toimii johtava hoitaja. Hoitotyöllä tarkoitetaan työtä, jota hoitohenkilökunta tekee lääkärin välittömästä valvonnasta riippumatta oman koulutuksensa ja asiantuntemuksena puitteissa osana yksilöiden, perheiden ja yhteisön terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistä, sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, kärsimyksen lievittämistä sekä sairaiden ja kuolevien hoitamista. Erityispalvelujen, lukuun ottamatta sosiaalipalveluja, esimiehenä toimii johtava ylilääkäri tai muu yhtymähallituksen nimeämä johtava viranhaltija. Sosiaalipalvelujen esimiehenä toimii johtava sosiaalityöntekijä. Edellä tarkemmin mainitut viranhaltijat ovat samalla kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia. Vastuullisten johtajien ja esimiesten ollessa esteellinen tai estynyt tai virkojen ollessa avoimia sijaisena toimii yhtymähallituksen määräämä viranhaltija. 10 Toiminnan organisointi Kuntayhtymän organisaatio jaetaan yhtymähallituksen vahvistamiin tehtäväalueisiin, keskitettyihin ja hajautettuihin tulosyksiköihin sekä kustannuspaikkoihin. Epäselvissä tapauksissa yhtymähallitus ratkaisee, mihin jokin toiminta tai toimenhaltija tai asia kuuluu. Kuntayhtymän organisaatiokaavio on hallintosäännön liitteenä. Kansanterveystyön toimeenpanoa sekä muita perussopimuksessa mainittuja tehtäviä varten kuntayhtymässä on seuraavat tehtäväalueet

32 4 1. Hallinnon ja talouden tehtäväalue (sis. luottamuselinhallinnon) 2. Avohoidon tehtäväalue 3. Koti- ja sairaalapalveluiden tehtäväalue 4. Erityispalveluiden tehtäväalue 11 Tehtäväalueiden tehtävät * Hallinnon ja talouden tehtäväalueen tehtävänä on huolehtia kuntayhtymän yleis-, talous- ja henkilöstöhallinnosta mukaan lukien luottamuselinhallinnosta sekä päätösten täytäntöönpanosta ja vastata toimitiloista, teknisestä huollosta, tietohallinnosta, välinehuollosta, siivous- ja vaatehuollosta, ravintoja materiaalihuollosta sekä potilasasiamiespalvelusta. Tehtäväalue on jaettu seitsemään (7) tulosyksikköön, jotka ovat: Luottamuselinhallinto Atk-palvelut Kiinteistöhuolto sisältäen laitehuollon Ravintohuolto Siivouspalvelut sisältäen välinehuoltopalvelut Toimistopalvelut Varastopalvelut Tehtäväalue huolehtii myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinoinnista. * Avohoidon tehtäväalueen tehtävänä on huolehtia kansanterveyslaissa, terveydenhuoltolaissa sekä muissa laeissa säädetyn avohoidossa toteutettavan terveyden- ja sairaanhoidon toteuttamisesta ja kehittämisestä. Tehtäväalueen tehtävänä on lisäksi huolehtia erikoislääkärijohtoisen toiminnan toteuttamisesta ja kehittämisestä sekä jäsenkuntien niin halutessa niiden puolesta huolehtia erikoissairaanhoitolain tarkoittamasta jäsenkuntien väestön erityistason palveluiden seurannasta ja kehittämisestä. Tehtäväalue jakautuu seitsemään (7) tulosyksikköön, jotka ovat: Lääkärin ja hoitajan vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta sisältäen äitiys- ja lastenneuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon, yleiset terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Suun terveydenhuolto Työterveyshuolto Fysioterapia Erikoislääkärijohtoinen toiminta Diagnostiikkapalvelut (Laboratorio- ja röntgentoiminta) * Koti- ja sairaalapalveluiden tehtäväalueen tehtävänä on huolehtia kotisairaanhoidosta, määräaikaisesta tehostetusta kotisairaanhoidosta eli kotisairaalatoiminnasta sekä sairaanhoidosta ja kuntoutuksesta terveyskeskussairaalassa. Tehtäväalue jakautuu kolmeen (3) tulosyksikköön, jotka ovat: Kotisairaanhoito Kotisairaalatoiminta Terveyskeskussairaalatoiminta *Erityispalvelujen tehtäväalueen tehtävänä on huolehtia perussopimuksessa mainittujen ja muuten kuntien kanssa sovittujen psykososiaalisten erityispalvelujen ja sosiaalipalveluiden toteuttamisesta ja kehittämisestä. Tehtäväalue jakaantuu kahteen (2) tulosyksikköön, jotka ovat: Psykososiaaliset erityispalvelut o Perheneuvola ja koulupsykologi o Puheterapia o Terveyskeskus- ja opintopsykologi o Kuntoutusohjaus Sosiaalipalvelut o lastenvalvonta

33 5 o o päihde- ja mielenterveyspalvelut vammaispalvelut (ei kuitenkaan kehitysvammahuoltoa) 12 Tehtäväalueiden yhteiset tehtävät Tehtäväalueiden yhteisenä tehtävänä on toimia tiiviissä yhteistyössä toisten tehtäväalueiden sekä sidosryhmien kanssa. 13 Johtoryhmä Johtoryhmään kuuluvat kuntayhtymän johtaja, johtava ylilääkäri, johtava hoitaja, ylihammaslääkäri, johtava sosiaalityöntekijä, johtava erikoispsykologi ja henkilöstöpäällikkö. Johtoryhmään voidaan kutsua tarvittaessa myös muita tehtäväalueiden ja tulosyksiköiden esimiehiä ja muita asiantuntijoita sekä kuntayhtymän viranhaltijoita ja työntekijöitä. Johtoryhmän tehtävänä on: koordinoida kuntayhtymän toimintaa ja toiminnan suunnittelua sekä vastata ydintehtävien ja tukipalveluiden ohjauksesta ja yhteensovittamisesta valmistella toimintasuunnitelma ja talousarvio kuntayhtymän päättäville elimille tehdä yhteistyötä yhtymähallituksen asioiden valmistelussa seurata tavoitteiden toteuttamista ja raportoida niiden toteutumisesta Kuntayhtymän luottamushenkilöhallinnolle visioida ja tehdä esityksiä sekä aloitteita toiminnan kehittämiseksi edistää kuntayhtymän sisäistä ja ulkoista yhteistoimintaa tehdä yhteistyötä työn vaativuuden arvioinnin kehittämiseksi kuntayhtymässä seurata henkilöstöhallinnon kehittämistä ja tehdä sitä koskevia aloitteita määritellä henkilöstön osaamisen kehittämisalueet valmistella ja seurata kuntayhtymän tutkimus- ja kehittämistoimintaa varmistaa kuntayhtymän sisäinen tiedonkulku Johtoryhmän puheenjohtajana ja koollekutsujana toimii kuntayhtymän johtaja. Johtoryhmän kokouksesta laaditaan muistio, joka on nähtävänä kuntayhtymän sisäisessä intranetissä. 14 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen valmistautuminen Jos sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja/tai valinnanvapauslainsäädäntö edellyttää määräaikaista kuntayhtymän tehtäväalueiden uudelleen järjestelyä voidaan yhtymähallituksen päätöksellä valmistautua muutokseen ja tehdä tarpeen edellyttämät ratkaisut. LUKU 4 TOIMINTAJÄRJESTELMÄ 15 Yhtymävaltuusto Yhtymävaltuustosta ja sen tehtävistä on määrätty kuntalaissa ja kuntayhtymän perussopimuksessa. Sen lisäksi yhtymävaltuusto vahvistaa kuntayhtymän hallintosäännön päättää omaisuuden luovuttamisesta, milloin luovutettavan omaisuuden kauppahinta on yli valitsee kuntayhtymän johtajan 16 Yhtymähallituksen tehtävät Yhtymähallituksesta ja sen tehtävistä on määrätty kuntalaissa ja kuntayhtymän perussopimuksessa. Sen lisäksi, mitä edellä mainituissa on säädetty tai määrätty, hallitus toimii sosiaalihuoltolain 7 :n ja kansanterveyslain 6 :n mukaisena monijäsenisenä toimielimenä, joka huolehtii myös muussa sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädännössä monijäsenisen toimielimen tehtäväksi määrätyistä tehtävistä siltä osin kuin ne ovat perussopimuksessa kuntayhtymälle delegoitu. seuraa yleistä kehitystä kuntayhtymän eri toimialoilla ja tekee niitä koskevia aloitteita ja esityksiä johtaa ja valvoa kuntayhtymän arkistotointa

34 6 ohjaa kuntayhtymän toimintaa ja taloutta antaa toimintaa koskevia yleisohjeita ja sääntöjen soveltamisohjeita huolehtia lausuntojen, tietojen ja selvitysten antamisesta, ellei toisin ole säädetty tai määrätty huolehtii yhteistyöstä jäsenkuntien, muiden kuntien ja kuntayhtymien sekä eri viranomaisten ja alalla toimivien järjestöjen kanssa valvoo annettujen säännösten ja määräysten noudattamista, päätösten täytäntöönpanoa sekä myönnettyjen määrärahojen käyttöä huolehtii yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden valvonnan järjestämisestä vastaa henkilöstöpolitiikasta ja sen kehittämisestä. vastaa yhteistoimintamenettelystä mukaan lukien työsuojelu päättää muista kuntayhtymän tehtävistä, joita ei ole määrätty jonkin muun toimielimen tai viranhaltijan tehtäväksi toimii perussopimuksen 3 :n mukaisesti raittiustoimesta vastaavana toimielimenä 17 Yhtymähallituksen ratkaisuvalta Yhtymähallituksen tehtävänä on ratkaista seuraavat asiat: selityksen, vastineen tai lausunnon antaminen valtuuston päätöksestä tehtyyn valitukseen, jos hallitus yhtyy valtuuston päätökseen julkisista kuulutuksista annetussa laissa tarkoitetusta julkipanosta huolehtivan vastuunalaisen hoitajan määrääminen määrittelee johtavassa tai itsenäisessä asemassa toimivat sekä työnantajaa edustavat viranhaltijat tai työntekijät määrää kuntayhtymän työsuojelupäällikön hyväksyy vuosittaisen käyttösuunnitelman sekä vahvistaa tulos/tehtäväyksiköille osamäärärahat ja toiminnan osatavoitteet päättää tarpeellisista virka- ja työehtosopimusten täytäntöönpano-ohjeista määrää perussopimuksessa kuntayhtymälle sovittujen tehtävien palveluperiaatteet päättää kuntayhtymän maksujen ja korvausten perusteista sekä tilien käyttöoikeuksista päättää käytöstä poistetun omaisuuden myynnin periaatteista päättää kuntayhtymän henkilöstön ja omaisuuden vakuuttamisen periaatteista päättää lyhytaikaisen rahoituksen periaatteista sekä pitkäaikaisten lainojen ottamisesta päättää vahingonkorvauksen myöntämisestä tapauksissa, joissa korvauksen määrä ylittää kuntayhtymän johtajalle määrätyn eurorajan ja jossa kuntayhtymä on katsottava korvausvelvolliseksi päättää investoinneista päättää kuntayhtymän kassavarojen sijoittamisen periaatteista päättää käyttöomaisuuden myymisestä hyväksyy työsuojelun toimintaohjelman ja suunnitelman päättää niistä asioista, joissa asianosainen on saattanut viranhaltijan tekemän päätöksen yhtymähallituksen käsiteltäväksi päättää omaisuuden luovuttamisesta, milloin luovutettavan omaisuuden kauppahinta on yli Yhtymähallitus voi siirtää päätösvaltaansa viranhaltijalle tai luottamushenkilölle. 18 Johtajien ja muiden esimiesten yleiset tehtävät ja ratkaisuvalta Johtajien ja muiden esimiesten yleisenä tehtävänä on toimialallaan/vastuualueellaan: johtaa toimintaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti sekä tehdä esityksiä ja aloitteita toiminnan kehittämiseksi vastata ja raportoida johtamansa yksikön vahvistetun talousarvion tavoitteiden saavuttamisesta määritellä ja varmistaa toimintojen laatu huolehtia osaltaan talousarvion, suunnitelmien, toimintakertomuksen sekä muiden asioiden valmistelusta huolehtia osaltaan henkilöstösuunnittelusta, henkilöstön tehokkaan työajan käytöstä ja tehtävien tarkoituksenmukaisesta järjestelystä päättää vastuualueellaan työvoiman tarkoituksenmukaisesta sijoittamisesta, hyväksyä alaisensa henkilökunnan työ- ja päivystysjärjestykset sekä valvoa niiden noudattamista huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista, asianmukaisesta perehdyttämisestä tehtäviinsä sekä henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä yhtymähallituksen hyväksymien kehittämisperiaatteiden mukaisesti

35 7 huolehtia henkilöstön yhteistoiminnan kehittämisestä ja sisäisestä tiedotustoiminnasta vastuualueellaan huolehtia sisäisestä ja paikallisesta yhteistyöstä sekä verkostoitumisesta ja sen kehittämisestä päättää virka- ja työtehtävien edellyttämiin täydennyskoulutuksiin osallistumisesta annettujen määrärahojen ja koulutussuunnitelman mukaisesti sekä antaa virkamääräykset myöntää vuosilomat myöntää virkavapaudet tai työvapaat mikäli ei tule harkittavaksi palkan määrää vastata siitä, että valvontaviranomaisille annetaan pyydetyt selvitykset määräajassa hyväksyä alaisensa matkalaskut suorittaa yhtymähallituksen ja kuntayhtymän johtajan määräämät muutkin tehtävät 19 Viranhaltijoiden muut tehtävät ja ratkaisuvalta Kuntayhtymän johtaja toimii kuntayhtymän henkilöstöasioista vastaavana johtajana ja siinä tehtävässään hyväksyy tehtäväalueen johtajan tai johtavan hoitajan esityksestä henkilökohtaiset palkanlisät sekä tehtäväkohtaiset palkat yhtymähallituksen antamien toimeenpano-ohjeiden mukaisesti ja siltä osin kuin ne sopimuksessa määrätyissä rajoissa on jätetty työantajan harkintaan käyttää puhevaltaa yhtymähallituksen puolesta päättää talousarvion ja yhtymähallituksen antamien valtuuksien mukaisesti kiinteistöjen muutosja kunnossapitotöistä hyväksyy sopimukset, joiden taloudellinen tai muu merkitys ei vaadi sen käsittelemistä yhtymähallituksessa vastaa kuntayhtymän tietoturvastrategiasta päättää talousarviomäärärahojen puitteissa atk- ja muista hankinnoista euroon saakka vastaa kuntayhtymän sisäisen tarkastuksen organisoinnista ja riskienhallinnan koordinoinnista päättää työsuojelukoulutuksen järjestämisestä, ammattijärjestöjen luottamusmiesten koulutukseen osallistumisesta ja vastaa luottamushenkilöstön koulutuksesta päättää yhtymähallituksen käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta päättää huomionosoituksista tavanomaisiin tarkoituksiin yhtymähallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti päättää tarvittavien virkamiestyöryhmien asettamisesta valmistelua varten päättää neuvottelu-, tiedotus- ja edustustilaisuuksien järjestämisestä sekä kuntayhtymän edustajien määräämisestä em. tilaisuuksiin vastaa taloussuunnittelu- ja tilinpäätösprosessista päättää käytöstä poistettujen irtaimiston myynnistä sekä käyttöön soveltumattoman materiaalin poistamisesta kuntayhtymän varastosta päättää talousarvio- ja tilapäislainojen ottamisesta sekä kassavarojen tilapäisestä sijoittamisesta yhtymähallituksen määrittämien periaatteiden mukaisesti päättää kuntayhtymän tileissä avoimena olevien saatavien valvonnasta, perinnästä ja niihin liittyvästä sopimisesta hyväksyy poistettavaksi kuntayhtymän tileistä ne maksusaatavat, joita ei ole ulosottoteitse pystytty perimään tai joiden periminen ei muista syistä ole mahdollista koordinoi kuntayhtymän hanketoimintaa vahvistaa alaistensa vuosilomat Kuntayhtymän johtaja voi erillisellä kirjallisella päätöksellä siirtää toimivaltaansa muille viranhaltijoille. 20 Eräiden viranhaltijoiden päätösvalta Johtavan sosiaalityöntekijän, lastenvalvojan, sosiaalityöntekijän, psykologin ja sosiaaliohjaajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä on säädetty tai muutoin määrätty: päättää vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien myöntämisestä vahvistettujen perusteiden mukaisesti, päättää sosiaalihuoltolain mukaisten sosiaalipalvelujen myöntämisestä ja lausuntojen antamisesta sekä päättää myöntämiensä palvelujen asiakasmaksuista. Päätöksenteko perustuu vahvistettuihin perusteisiin, ohjeisiin ja sovittuun työnjakoon.

36 21 Tehtäväkuvaukset Tehtäväkuvauksessa määritellään henkilön asema organisaatiossa, avaintehtävät, vastuut, raportointivelvollisuus sekä sijaisuudet. Tehtäväkuvaus voi olla yhteinen usealle saman tehtäväalueen / tulosyksikön henkilölle. Lähin esimies valmistelee tehtäväkuvauksen yhteistyössä asianomaisen henkilön tai henkilöstöryhmän kanssa. Tehtäväkuvaus tarkistetaan kehityskeskustelun yhteydessä ja muulloinkin tarpeen niin vaatiessa. Lähin esimies myös vahvistaa tehtäväkuvauksen. 8 LUKU 5 TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA 22 Henkilöstö Kuntayhtymän toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista varten kuntayhtymällä on tarpeellinen määrä henkilöstöä. 23 Viran/toimen perustaminen ja lakkauttaminen Viran ja toimen perustamisesta ja lakkauttamisessa tulee noudattaa yhtymävaltuuston hyväksymää talousarviota ja toimintasuunnitelmaa. Viran ja toimen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä nimikemuutoksista päättää yhtymähallitus. 24 Viran/toimen haku Viran ja toimen julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viran tai toimen haltija. 25 Henkilöstön kelpoisuusehdot Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osalta noudatetaan lakia sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta (272/2005) ja lakia terveydenhuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta (559/94). Yhtymähallitus voi tarvittaessa määritellä erityiskelpoisuuden, mikäli tehtävän hoitaminen sitä edellyttää. Muiden virka- ja työsuhteiden osalta kelpoisuuden määrittelee valinnan suorittava viranomainen. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa. Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 2 momentin mukaisesti. 26 Henkilöstön ottaminen ja ero Yhtymähallitus täyttää johtavan ylilääkärin, ylihammaslääkärin, vastaavan työterveyslääkärin, johtavan hoitajan, henkilöstöpäällikön, johtavan erikoispsykologin, johtavan sosiaalityöntekijän sekä tehtäväalueiden johtajien ja tulosyksikköjen esimiesten virat. Muut virat ja työsuhteet täyttää kuntayhtymän johtaja kuultuaan asianomaisen tehtäväalueen johtajaa, tulosyksiköiden esimiehiä sekä hoitotyön osalta johtavaa hoitajaa. Kuntayhtymän johtajalla on tarvittaessa oikeus ottaa tehtäväalueen johtaja, johtava hoitaja sekä tulosyksikön johtaja enintään vuoden sijaisuuteen, ellei yhtymähallitus ole sijaisuudesta erikseen päättänyt. Viranhaltijan ja työntekijän irtisanoo ja eron myöntää sekä lomauttaa sama viranomainen, jonka tehtävänä on viranhaltijan ja työntekijän ottaminen. 27 Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaminen Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaa tai sen raukeamisen toteaa palvelussuhteeseen ottamisesta päättänyt viranomainen. Yhtymävaltuuston ehdollisen valintapäätöksen vahvistaa kuitenkin yhtymähallitus. 28 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkaan Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkaan kunnallisen viranhaltijalain 24 :n nojalla päättää viranomainen, jolla on toimivalta molempiin virkojen ottamiseen. Jos toimivalta on eri viranomaisilla, siirtämisestä päättää yhtymähallitus.

37 9 29 Viranhaltijan työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Yhtymähallituksen puheenjohtaja päättää kunnallisen viranhaltijalain 19 :n nojalla terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä kuntayhtymän johtajalta sekä kuntayhtymän johtajan määräämisestä terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Kuntayhtymän johtaja tai johtavat viranhaltijat päättää kunnallisen viranhaltijalain 19 :n nojalla terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä alaiseltaan viranhaltijalta sekä viranhaltijan määräämisestä terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. 30 Virantoimituksesta pidättäminen Kunnallisen viranhaltijalain 48 :n mukaan yhtymävaltuusto päättää kuntayhtymän johtajan virantoimituksesta pidättämisestä. Yhtymävaltuuston puheenjohtaja voi ennen yhtymävaltuuston kokousta päättää kuntayhtymän johtajan väliaikaisesta virantoimituksen pidättämisestä. Yhtymähallitus päättää alaisensa viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä. Kuntayhtymän johtaja voi ennen yhtymähallituksen kokousta päättää yhtymähallituksen alaisen viranhaltijan väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä. 31 Viran tai toimen muuttaminen osa-aikaiseksi. Viran tai toimen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää palvelusuhteeseen ottava viranomainen. 32 Lomauttaminen Yhtymähallitus päättää henkilöstön lomauttamisen periaatteet. 33 Palvelussuhteen päättäminen Palvelussuhteen purkamisesta koeajalla, irtisanomisesta, purkamisesta ja purkautuneena pitämisestä päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen. Viranhaltijan ja työntekijän ilmoitus palvelussuhteen irtisanomisesta saatetaan palvelussuhteeseen ottamisesta päättävän viranomaisen tietoon. 34 Menetettyjen ansioiden korvaaminen Viranhaltijalle kunnallisen viranhaltijalain 45 :n nojalla maksettavasta korvauksesta päättää henkilöstöpäällikkö. 35 Palkan takaisinperintä Aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden takaisinperinnästä päättää henkilöstöpäällikkö. 36 Salassapito 37 Koeaika Salassapitovelvollisuudesta on voimassa mitä kansanterveyslain 42 :ssä ja sosiaalihuollon asiakaslain 15 :ssä sekä mitä muualla on asiasta säädetty. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 8 :ssä tarkoitetun koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa viranhaltijan palvelukseen. Työsuhteisten työntekijöiden osalta koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteeseen. 38 Sivutoimilupa Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää kuntayhtymän johtaja yhtymähallituksen hyväksymien perusteiden mukaisesti. 39 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää hallitus tai se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. 40 Virka- ja työvapaa

38 Hallintosäännön 24 :n 1 momentissa mainittujen viranhaltijoiden osalta virka- ja työvapaan myöntää kuntayhtymän johtaja. Kuntayhtymän johtajan virka- ja työvapaan myöntää yhtymähallitus. Sijaisen määrää tarvittaessa se viranomainen, joka myöntää virka- ja työvapaan. 10 LUKU 6 ASIAKIRJAHALLINNON JÄRJESTÄMINEN 41 Yhtymähallituksen asiakirjahallinnon tehtävät Yhtymähallitus vastaa siitä, että asiakirjahallinnon ohjeistus, käytännöt, vastuut ja valvonta on määritelty kuntayhtymän eri tehtävissä sekä 1. vastaa hyvän tiedonhallintatavan ja hyvän henkilötietojen käsittelyn toteuttamisesta, 2. määrää kuntayhtymän asiakirjahallintoa johtajan viranhaltijan, 3. antaa tarkemmat määräykset asiakirjahallinnon hoitamisesta ja asiakirjahallinnon johtavan viranhaltijan, toimialojen sekä toimialojen asiakirjahallinnosta vastaavien henkilöiden tehtävistä, 4. päättää tiedonohjaussuunnitelman (TOS, eams, AMS) yleisistä periaatteista (sisältö, laadinnan vastuut, vahvistaminen käyttöön, valvonta ja seuranta) sekä 5. nimeää kuntayhtymän arkistonmuodostajat ja rekisterinpitäjät, mikäli hallintosäännössä ei ole määrätty rekisterinpitäjää 42 Asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan tehtävät Asiakirjahallintoa johtava viranhaltija johtaa yhtymähallituksen alaisena asiakirjahallintoa ja vastaa kuntayhtymän pysyvästi säilytettävistä asiakirjatiedoista sekä 1. vastaa yhtymähallituksen asiakirjahallinnon viranomaistehtävien valmistelusta ja täytäntöönpanosta, 2. ohjaa ja kehittää asiakirjahallintoa osana kuntayhtymän tiedonhallintaa, 3. hyväksyy kuntayhtymän tiedonohjaussuunnitelman, 4. vastaa keskusarkistosta ja pysyvästi säilytettävistä asiakirjatiedoista, 5. laatii kuntayhtymän asiakirjahallinnon ohjeen ja valvoo, että tehtävät hoidetaan annettujen ohjeiden mukaisesti sekä 6. huolehtii asiakirjahallintoon liittyvästä koulutuksesta ja neuvonnasta. LUKU 7 YHTYMÄVALTUUSTO 43 Yhtymävaltuuston toiminta Yhtymävaltuuston toiminnan järjestelyt Yhtymävaltuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle yhtymähallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu. Yhtymävaltuustossa on kaksi varapuheenjohtajaa. Puheenjohtajisto valitaan valtuuston toimikaudeksi. Yhtymävaltuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa yhtymävaltuuston puheenjohtaja, jollei yhtymävaltuusto tosin päätä. Yhtymävaltuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerintehtävistä huolehtii yhtymävaltuuston määräämä viranhaltija. Valtuustoryhmän muodostaminen Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava valtuustolle kirjallinen ilmoitus, joka on kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen allekirjoitettava. Ilmoitus jätetään yhtymävaltuuston puheenjohtajalle. Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen. Yhtymävaltuusto hyväksyy valtuustoryhmien nimet. Nimi ei saa olla sopimaton. Puolueen valtuustoryhmästä eronneiden valtuutettujen muodostaman uuden valtuustoryhmän nimestä ei saa aiheutua sekaantumisvaaraa puolueen valtuustoryhmän nimeen. Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen

39 Liittymisestä valtuustoryhmään ja siitä eroamisesta valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti yhtymävaltuustolle. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen. Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti yhtymävaltuustolle. Istumajärjestys Valtuutetuille voidaan tarpeen mukaan laatia istumajärjestys, jonka yhtymävaltuuston puheenjohtaja hyväksyy. 44 Valtuutetun aloite- ja kyselyoikeus Valtuutettujen aloiteoikeus Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään yhtymähallituksen valmisteltavaksi. Yhtymävaltuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava. Yhtymähallituksen on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä esitettävä yhtymävaltuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja yhtymähallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita yhtymävaltuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Yhtymävaltuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Yhtymähallitukselle osoitettava kysymys Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä yhtymähallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta. Kysymys on esitettävä viimeistään 10 päivää ennen seuraavaa valtuuston kokousta. Yhtymähallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään seuraavassa yhtymävaltuuston kokouksessa. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, yhtymävaltuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä. Kyselytunti Valtuutetulla on oikeus esittää yhtymähallitukselle kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä enintään kahden minuutin pituisia, kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä kuntayhtymän hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista. Kyselytunti järjestetään välittömästi yhtymävaltuuston kokouksen päätyttyä ja se saa kestää enintään 45 minuuttia. Kysymys on kirjallisena toimitettava kuntayhtymän taloustoimistoon viimeistään 10 päivää ennen yhtymävaltuuston kokousta. Myöhemmin toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin. Kysymykset otetaan vastattaviksi niiden saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasapuolisuutta noudattaen muukin vastaamisjärjestys. Saatuaan yhtymähallitukselta vastauksen kysymyksen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi asiaan liittyvää lyhyttä lisäkysymystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua. Puheenjohtajana kyselytunnilla toimii yhtymävaltuuston puheenjohtaja. Kyselytunti on julkinen. 45 Yhtymävaltuuston kokoukset Valtuuston kokouskutsu Kutsu yhtymävaltuuston kokoukseen on vähintään seitsemän päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, samoin kuin kuntayhtymän jäsenkunnille. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto kuntayhtymän ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista 11

40 Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset yhtymävaltuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Yhtymävaltuusto voi päättää, kuinka monelle varavaltuutetulle esityslista toimitetaan. Kokouksesta tiedottaminen Yhtymävaltuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa yhtymävaltuusto on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa. Varavaltuutetun kutsuminen Valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta yhtymävaltuuston puheenjohtajalle. Puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös yhtymävaltuuston sihteerille. Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan on kutsuttava valtuutetun sijaan varavaltuutettu. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys yhtymävaltuuston ratkaistavaksi. Yhtymähallituksen edustus valtuuston kokouksessa Yhtymähallituksen puheenjohtajan, kuntayhtymän johtajan, johtavan ylilääkärin ja johtava hoitaja on oltava läsnä yhtymävaltuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä. Yhtymähallituksen jäsenillä on läsnäolo-oikeus. Edellä mainitulla henkilöllä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, jollei hän ole samalla valtuutettu. Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä yhtymävaltuuston kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Puheenjohtaja voi tarvittaessa yhtymävaltuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokoukselle tilapäinen puheenjohtaja. Nimenhuuto Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä. Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut sekä onko yhtymävaltuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Läsnä oleviksi katsotaan valtuutetut ja varavaltuutetut, jotka ovat saapuneet kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissa oleviksi. Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä uuden nimenhuudon, jos se läsnä olevien toteamiseksi on tarpeen. Esteellisyys Ennen asian käsittelyä aloittamista esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään ja esteellisyyden aiheuttamasta perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsittelystä ja poistuttava paikaltaan. Jos asian käsitellään suljetussa kokouksessa, esteellisen henkilön on poistuttava kokouksesta. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Annettuaan pyydetyn selvityksen asianomaisen henkilön on poistuttava paikaltaan. Henkilö, jonka esteellisyyden valtuusto ratkaisee, saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain hallintolain 29 :ssä tarkoitetuissa poikkeustilanteissa. Asioiden käsittelyjärjestys Asiat esitellään yhtymävaltuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei yhtymävaltuusto toisin päätä. 12

41 13 Käsittelyn pohjana (pohjaehdotuksena) on yhtymähallituksen ehdotus taikka, milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut asian, niiden ehdotus. Jos yhtymähallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta. Puheenvuorot Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö. Puheenvuorot annetaan pyydettäessä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa: 1) asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä; 2) puheenvuoron yhtymähallituksen puheenjohtajalle, kuntayhtymän johtajalle sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisten toimielinten valmistelemia asioita; sekä 3) repliikki- ja kannatuspuheenvuoron. Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita. Puheenvuorojen käyttäminen Puheenvuoron saaneen on puhuttava paikaltaan tai puhujakorokkeelta. Puhujan on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Jos hän siitä poikkeaa, puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan asiaan. Jos puhuja ei noudata huomautusta, puheenjohtajan on kiellettävä häntä jatkamasta puhettaan. Pöydällepanoehdotus Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn; jos se hylätään, jatkuu käsittely. Asia, joka esitetään ensimmäisen kerran yhtymävaltuustolle eikä esityslistaa ole toimitettu kokouskutsun yhteydessä, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään neljäsosa läsnä olevista valtuutetuista sitä pyytää. Muussa tapauksessa asian pöydällepanosta päätetään äänten enemmistöllä. Ehdotukset Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä yhtymävaltuuston hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi. Pohjaehdotus ja ryhmäpuheenvuorossa tehty ehdotus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka niitä ei olisi kannatettu. Jollei ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se valtuuston päätökseksi. Äänestystapa ja äänestysjärjestys Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla tai äänestyskoneella, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla tai äänestyskoneella.

42 Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää yhtymävaltuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että: 1. ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin, jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan; 2. jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen, ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä; 3. sekä jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, on sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettävä erikseen. Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. Toimenpidealoite Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen yhtymävaltuusto voi hyväksyä yhtymähallitukselle osoitettavan toimenpidealoitteen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa yhtymävaltuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. Pöytäkirja Yhtymävaltuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei yhtymävaltuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. 46 Enemmistövaali ja suhteellinen vaali Vaalien yleiset määräykset Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoon taitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan yhtymävaltuuston puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä. Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu. Vaalitoimituksen avustajat Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei yhtymävaltuusto toisin päätä. Yhtymävaltuuston vaalilautakunta Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on kolme jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Yhtymävaltuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä. Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto Yhtymävaltuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava yhtymävaltuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan. Ehdokaslistojen laatiminen Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä. Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ehdokaslista on vähintään kahden valtuutetun allekirjoitettava. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa sen yhtymävaltuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen hallintolain 29 :ssä tarkoitetut oikaisut. 14

43 Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, yhtymävaltuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa on virheellisyys, annetaan asiamiehelle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajassa. Jos sama henkilö on asiamiehen toimittaman ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana kahdella tai useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään. Ehdokaslistojen yhdistelmä Sitten kun edellä hallintolain 29 :ssä mainittuja oikaisuja varten varattu määräaika on päättynyt, vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero. Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista yhtymävaltuuston istuntohuoneeseen nähtäväksi ja julkiluettava yhtymävaltuustolle. Vaalitoimitus Kunkin valtuutetun on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava yhtymävaltuuston puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron. Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen Nimenhuudon päätyttyä yhtymävaltuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään. Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen yhtymävaltuuston puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen yhtymävaltuustolle. Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä. 15 LUKU 8 KOKOUSMENETTELY 47 Kokousaika ja -paikka Toimielin päättää kokoustensa ajan ja paikan. Kokous pidetään myös milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Tätä määräystä ei sovelleta yhtymäkokoukseen. 48 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokous kutsutaan koolle myös kuntayhtymän johtajan pyynnöstä. Yhtymävaltuuston kutsuu koolle sen puheenjohtaja tai yhtymähallitus. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus olla kokouksessa läsnä. Kokouskutsu lähetetään tiedoksi myös jäsenkuntien hallituksille. 49 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta.

44 50 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 51 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä missä ominaisuudessa kukin on läsnä. Lisäksi puheenjohtajan on todettava kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi erillisellä päätöksellään sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 52 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 53 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 54 Läsnäolo toimielinten kokouksissa Yhtymähallituksen kokouksessa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus yhtymävaltuuston puheenjohtajilla, kuntayhtymän johtajalla, johtavalla ylilääkärillä, johtavalla hoitajalla, henkilöstöpäälliköllä. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Yhtymävaltuuston kokouksessa on valtuutettujen lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus yhtymähallituksen jäsenillä, kuntayhtymän johtajalla, tehtäväalueiden johtajilla, johtavalla hoitajalla, henkilöstöpäälliköllä Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Yhtymävaltuustossa asiat päätetään yhtymähallituksen esityksestä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Asiat ratkaistaan yhtymähallituksen kokouksissa kuntayhtymän johtajan esittelystä. Yhtymähallituksen esittelijän ollessa esteellinen tai estynyt tai tämän poissa ollessa toimii esittelijänä se viranhaltija, jonka tehtävänä on tällöin muidenkin hänen virkatehtäviensä hoitaminen ellei yhtymähallitus erityisestä syystä muuta päätä. 56 Esteellisyyden toteaminen Toimielimen jäsenen, asian esittelijän ja muun, jolla on oikeus olla läsnä toimielimen kokouksessa, on ilmoitettava puheenjohtajalle esteellisyydestään. Toimielimen puheenjohtajan on saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi ja päätettäväksi. Myös esteellisyyden peruste tulee merkitä esteellisyyden hyväksymispäätöksestä laadittavaan pöytä-

45 17 kirjatekstiin. 57 Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 5 luvussa määrätään äänestysmenettelystä yhtymävaltuustossa. Vaalin toimittamista koskevat määräykset ovat luvussa Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1) järjestäytymistietoina: toimielimen nimi; kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka; läsnä- ja poissaolleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2) asian käsittelytietoina: asiaotsikko; selostus asiasta; päätösehdotus; esteellisyys; tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos; vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos; päätöksen toteaminen; sekä eriävä mielipide. 3) laillisuustietoina: oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus; puheenjohtajan allekirjoitus; pöytäkirjanpitäjän varmennus; merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta; sekä merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Yhtymähallituksen pöytäkirja lähetetään tiedoksi jäsenkuntiin. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 59 Päätösten tiedoksianto Yhtymähallituksen ja yhtymävaltuuston pöytäkirjat siihen liittyvine oikaisuvaatimuksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä kuntayhtymän verkkosivuilla siten kuin kuntalain 140 :ssä tarkemmin säädetään. 60 Yhtymähallituksen otto-oikeus Viranhaltijan päätöksen ottamisesta yhtymähallituksen käsiteltäväksi voi päättää yhtymähallitus tai yhtymähallituksen puheenjohtaja tai kuntayhtymän johtaja. Viranhaltijan on ilmoitettava yhtymähallitukselle tekemistään päätöksistä neljäntoista (14) päivän ku-

46 luessa päätöksen tekemisestä, ellei kysymyksessä ole sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisistä tehtävistä. 61 Ratkaisuvallan edelleen siirtäminen Viranhaltija voi päättää sille tässä säännössä annetun ratkaisuvallan siirtämisestä alaiselleen viranhaltijalle. Ratkaisuvallan siirtopäätöksistä on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa. 18 LUKU 9 TALOUDENHOITO 62 Talousarvion ja taloussuunnitelma Talousarviosta ja -suunnitelmasta, kuntien maksuosuuksista, suunnitelmapoistoista ja muutosmenettelystä määrätään perussopimuksessa. Yhtymävaltuusto hyväksyy talousarviossa tehtäväalueelle sitovat tehtäväkohtaiset toiminnan ja talouden tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Määräraha ja tuloarvio otetaan talousarvioon nettomääräisenä. 63 Talousarvion täytäntöönpano Yhtymähallitus hyväksyy talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelman. Yhtymävaltuusto voi talousarvion yhteydessä hyväksyä erilliset talousarvion täytäntöönpano-ohjeet 64 Toiminnan ja talouden seuranta Seurannasta määrätään perussopimuksen 12 :ssä. Kuntayhtymän on seurattava taloutta ja toimintaa ajantasaisella seurantajärjestelmällä sekä raportoitava jäsenkunnille säännöllisesti kuitenkin vähintään kolmannesvuosittain. 65 Talousarvion sitovuus Talousarviosta päättäessään yhtymävaltuusto määrittelee, mitkä ovat valtuuston sitovina hyväksymät toiminnan tavoitteet. Yhtymävaltuusto antaa talousarvion noudattamista koskevat määräykset, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kuntayhtymän viranhaltijoita. 66 Poistosuunnitelman hyväksyminen Yhtymävaltuusto hyväksyy suunnitelmapoistojen perusteet. Yhtymähallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Yhtymähallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. 67 Rahatoimen hoitaminen Yhtymähallitus päättää talousarvion mukaisesti lainan ottamisesta sekä lainan antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. 68 Maksujen määrääminen Kuntayhtymän johtaja päättää maksuista sekä palvelujen myymisestä muille yhteistyötahoille yhtymähallituksen hyväksymien perusteiden mukaisesti. 69 Laskutus- ja perintä Laskutus ja perintä suoritetaan vahvistettujen taksojen, hinnoitteluohjeiden, päätösten tai sopimusten perusteella. Liikaa peritty ja maksettu maksu palautetaan asiakkaalle välittömästi, kun virhe on huomattu. Palautukselle ei makseta korkoa. Alle 10 euron liikasuoritus palautetaan erikseen vain, mikäli asiakas sitä pyytää ja ilmoittaa tilinumeron palautusta varten. Enintään 30 vuorokauden maksulykkäys voidaan myöntää taloustoimistosta. Yli 30 vuorokauden maksulykkäyksestä päättää kuntayhtymän johtaja. Lykkäyksessä sovitaan uusi eräpäivä tai jos sovitaan suorituksesta maksuerissä, näiden eräpäivistä. Mikäli velallinen saa kuntayhtymästä palkkaa, voidaan saatava pidättää kuntayhtymän maksamasta palkasta ilman ulosmittaukseen oikeuttavaa päätöstä palkansaajan suostumuksella.

47 19 LUKU 10 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 70 Ulkoinen ja sisäinen valvonta sekä riskienhallinta Yhtymähallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta sekä riskien hallinta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta on jatkuvaa toimintaa, jonka avulla toimintayksikkö pyrkii varmistamaan tavoitteidensa saavuttamisen. Sisäinen valvonta on osa jokapäiväistä toimintaa, ohjausta ja johtamista. Yhtymävaltuusto päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, ohjauksen periaatteista ja hallinnon järjestämisen perusteista. Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä kuntayhtymän toimivan johdon ohjeistuksesta ja valvonnasta. Kuntayhtymän johtaja johtaa kuntayhtymän toimintaa, hallintoa ja taloutta siten, että kuntayhtymän toiminnalle ja taloudelle asetetut tavoitteet saavutetaan. Kunkin tehtäväalueen vastuullinen viranhaltija järjestää vastuullaan olevan toiminnan tehokkaasti niin, että sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Kuntayhtymän strategisella johtamisjärjestelmällä tarkoitetaan talous- ja toimintasuunnittelussa yhteisesti sovittuja toimintatapoja, joilla varmistetaan suunnitelman mukainen toiminta koko organisaatiossa. Johtamisjärjestelmän juridinen perusta on kuntalaki sekä siihen perustuvat kuntayhtymän omat säännöt. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän luvun mukaisesti. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä vastaa yhtymähallitus. Valvonnan tavoitteena on: * edistää kuntayhtymän toimintojen säännönmukaisuutta, taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä parantaa palvelujen ja muiden tuotteiden laatua; * turvata menetyksiltä, jotka aiheutuvat väärinkäytöstä, vahingosta, huonosta hoidosta, virheistä ja petoksista sekä muista epäsäännönmukaisuuksista; * varmistaa säädösten ja määräysten noudattaminen ja ohjauksen vaikuttavuus; * kehittää ja ylläpitää luotettavia tietoja taloudesta ja hallinnosta sekä esittää ne rehellisesti määräaikaisissa raporteissa; * tietoihin pääsyn rajoittaminen valtuutetuille henkilöille, jotka ovat vastuuvelvollisia niiden hallussapidosta ja käytöstä; * avainvelvollisuuksien ja -tehtävien varmistaminen jakamalla ne eri henkilöiden kesken ja määrittelemällä tarvittavat sijaisuudet; * tehostaa menestymisen mahdollisuuksia. varmistua siitä, että kaikki saatavat laskutetaan. Sisäinen valvonta muodostuu: a. johtamis- ja organisaatiokulttuurista, joka luo perustan sisäiselle valvonnalle ja riskienhallinnalle ja joka edistää tavoitteiden saavuttamista sekä henkilöstön valvontatietoisuutta. Järjestelmään kuuluu asianmukainen organisaatiorakenne, selkeä tilivelvollisten tehtävien ja vastuiden määrittelyt, toimiva suunnittelu- ja seurantajärjestelmä, asianmukainen henkilöstöjohtaminen sekä tehokkaat seurantajärjestelmät, joilla varmistetaan annettujen tavoitteiden saavuttaminen. b. Kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan kuuluu riskien tunnistaminen, tunnistettujen riskien arvioiminen sekä riskien hallintakeinojen valinta. Riskienhallinta on osa päivittäistä toimintaprosessia.

48 c. Tarkoituksenmukaisen tiedonvälityksen ja raportoinnin avulla varmistetaan ajantasaisen tiedon tuottaminen johdolle ja henkilöstölle omiin työtehtäviin liittyvissä tavoitteissa, ohjeista sekä määräyksistä. d. Valvontatoimenpiteet auttavat varmistamaan toiminnan ja talouden laillisuuden, toiminnan tuloksellisuuden, hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen. Päivittäisen valvonnan avulla varmistetaan toimielinten ja johtavien viranhaltijoiden päätösten toimeenpano. Päivittäisen valvontaan kuuluvat lisäksi mm. erilaiset hyväksymiset, valtuutukset, todentamiset, toiminnan tarkastukset, työtehtävien eriyttämiset, katselmukset, omaisuuden turvaamistoimenpiteet, poikkeamien seuranta sekä toiminnan arviointi e. Seurannan avulla varmistetaan prosessien toimivuus sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuus. Seuranta voi olla jatkuvaa tai sitä voi toteuttaa erillisillä arvioinneilla. Riskienhallinta Kokonaisvaltainen riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa, jonka tavoitteena on varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Riskienhallinta kytkeytyy organisaation strategisiin, toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tavoitteena on kohtuullinen varmuus organisaation tavoitteiden saavuttamisessa koskien sekä strategisia että operatiivisia tavoitteita, raportoinnin luotettavuutta tai lakien ja ohjeiden noudattamista. Riskienhallinnan päämääränä on varmistaa toimintojen jatkuvuus ja palvelujen häiriötön tuottaminen. Riskienhallintaa toteutetaan erilaisilla arvioinneilla, joiden lähtökohtana ovat ennakkoon merkittävimmät riskikohteet. Merkittävistä prosesseista laaditaan prosessikuvaukset. Riskien tunnistaminen, arviointi ja seuranta ovat säännöllistä. Ne ulottuvat läpi koko organisaation koskemaan kaikkea kuntayhtymän toimintaa. Valmiussuunnitelmat, palo- ja pelastussuunnitelmat, potilasturvallisuussuunnitelmat ja työsuojelun toimintaohjelma ovat riskienhallintaa tukevia suunnitelmia ja ohjeita. Riskienhallinnan tulee kattaa kaikki olennaiset toiminnan riskit. Keskeisiä toimenpiteitä ovat: a. riskien tunnistaminen (tärkein vaihe) b. riskien luokittelu c. riskien sietokyvyn määrittäminen d. riskien mittaaminen (mahdollisuuksien mukaan) e. riskin ottaminen f. riskiin varautuminen Kuntayhtymän toimintakertomuksessa arvioidaan vuosittain merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Toimintakertomuksessa osana sisäisen valvonnan selontekoa raportoidaan kuntayhtymän riskienhallinnan taso ja riittävyys sekä arvioidaan riskit, jotka liittyvät varsinaiseen toimintaan, investointeihin, rahoitukseen ja vahinkoihin. Riskienhallintamenetelmiä ovat riskien poistaminen, pienentäminen, pitäminen ja siirtäminen. Valvontatoimenpiteet Säännölliseen valvontaan kuuluvat mm.: johdolle laadittavat raportit toiminta ja toimintapoikkeamien seuranta talousarvion toteuman seuranta toimintaperiaatteiden ja ohjeiden noudattamisen seuranta hyväksymis- ja valtuutusjärjestelmän seuranta erilaiset säännölliset varmistus- ja täsmäytystoimenpiteet sovittujen riskirajojen seuranta/raportointi fyysiset valvontatoimenpiteet (tarvittaessa, esimerkiksi kulunvalvonta, kameravalvonta) Tehtävien eriyttämisellä pyritään estämään virheiden ja väärinkäytösten syntyminen. Jos eriyttämiseen ei ole mahdollisuutta, toiminnoista vastuussa olevan esimiehen on tehostettava valvontaa. Yhtymähallitus antaa tarvittaessa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamista koskevia täydentäviä ohjeita. 20

49 21 LUKU 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA JA TILINTARKASTUS 71 Lautakunnan kokoukset Lautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä. Yhtymähallitus ei voi määrätä edustajaansa lautakunnan kokouksiin. Kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Tarkastuslautakunnan päätökset tehdään ilman viranhaltija esittelyä puheenjohtajan selostuksen pohjalta. 72 Lautakunnan tehtävät Sen lisäksi, mitä kuntalain 121 ja 125 :ssä säädetään, lautakunnan on a. seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, b. huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa sekä c. tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla. 73 Tilintarkastajan valinta Yhtymävaltuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä hallinnon ja talouden tarkastamista varten JHTT-yhteisön enintään kuudeksi tilikaudeksi. Tilintarkastajan tehtävistä säädetään kuntalain 123 :ssä. 74 Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät Tilintarkastaja voi ottaa lautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintarkastustavan kanssa. 75 Tilintarkastajan ilmoitukset Tilintarkastaja ilmoittaa tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnalle sen määräämällä tavalla. Kuntalain 123 :n 3 momentin tarkoittamat ilmoitukset lautakunnalle tehdään kirjallisina lautakunnan puheenjohtajalle. Yhtymähallitukselle annettavat ilmoitukset tehdään kirjallisena yhtymähallituksen puheenjohtajalle ja kuntayhtymän johtajalle. 76 Tilintarkastuskertomus Tilintarkastuskertomuksessa on kuntalain 125 :ssä mainitun lisäksi esitettävä lausunto 123 :n 1 momentin mukaisista asioista. Kertomuksessa esitetään myös muut tilintarkastajan tarpeellisiksi katsomat asiat. 77 Tarkastuslautakunnan valmistelu yhtymävaltuustolle Lautakunta antaa yhtymävaltuustolle vähintään viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja yhtymähallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää valtuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. 78 Sidonnaisuusilmoituksiin liittyvät tehtävät Tarkastuslautakunta valvoo kuntalain 84 :ssä tarkoitetun sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja huolehtii sidonnaisuusrekisterin julkisten tietojen julkaisemisesta kuntayhtymän verkkosivuilla. Tarkastuslautakunta on sidonnaisuusrekisterin rekisterinpitäjä. Tarkastuslautakunnan on saatettava sidonnaisuusilmoitukset yhtymävaltuustolle tiedoksi kerran vuodessa.

50 22 LUKU 11 MUUT MÄÄRÄYKSET 79 Tiedottaminen Kuntayhtymän tiedottamista johtaa yhtymähallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet kuntayhtymän tiedottamisen periaatteista ja päättää tiedottamisesta vastaavista kuntayhtymän viranhaltijoista. 80 Jäsenkuntien asukkaiden aloitteet Yhtymähallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä käsiteltävä luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kuntayhtymän toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Yhtymähallitus voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. 81 Kuntayhtymän nimenkirjoitus, tilinkäyttöoikeus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa kuntayhtymän johtaja ja varmentaa kunkin tehtäväalueen esimies, jollei yhtymähallitus ole valtuuttanut toisia. Kuntayhtymän johtajalla on kuntayhtymän tilinkäyttöoikeus. Kuntayhtymän johtajan poissa ollessa nimenkirjoitus- ja tilinkäyttöoikeus on henkilöstöpäälliköllä. Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija. 82 Asiakirjojen lunastus Yhtymähallitus päättää perusteista, joiden mukaan asiakirjoista on suoritettava kuntayhtymälle lunastusta. 83 Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö Kuntayhtymän toimielinten kokouksista suoritetaan seuraavat kokouspalkkiot: - Yhtymävaltuusto, yhtymähallitus, tarkastuslautakunta 90 - muut toimielimet 60 Toimielimen puheenjohtajana toimivalle luottamushenkilölle maksetaan jäsenen palkkio 50 prosentilla korotettuna. Valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle maksetaan osallistumisesta yhtymähallituksen kokouksiin sama palkkio kuin yhtymähallituksen jäsenelle. Yhtymähallituksen puheenjohtajalle ja muulle jäsenelle maksetaan osallistumisesta valtuuston kokouksiin sama palkkio kuin yhtymävaltuuston jäsenelle. Yhtymähallituksen puheenjohtajalle ja yhtymähallituksen määräyksestä muun toimielimen kokoukseen osallistuvalle hallituksen jäsenelle maksetaan sama palkkio kuin yhtymähallituksen jäsenelle. Sihteerinä toimineelle toimielimen luottamushenkilölle suoritetaan asianomaisen toimielimen jäsenen kokouspalkkio 50 prosentilla korotettuna. Jos kokous kestää yli kolme tuntia, korotetaan puheenjohtajan ja jäsenen peruspalkkiota 50 prosentilla jokaiselta alkavalta tunnilta, jonka luottamushenkilö yli kolmen tunnin on kokouksessa saapuvilla. Mikäli sama toimielin joko kokonaisuudessaan tai osastona kokoontuu yhtenä päivänä useammin kuin kerran, maksetaan kokouksista ainoastaan yksi palkkio, ellei edellisen kokouksen päättymisestä ole kulunut vähintään kaksi tuntia. Jos uuden kokouksen alkaessa edellisen kokouksen päättymisestä ei ole kulunut vähintään kahta tuntia, mutta kokoukset yhteensä kestävät yli kolme tuntia, maksetaan palkkio soveltaen, mitä edellä 81 6 momentissa on määrätty. Vuosipalkkiot Kokousten ulkopuolella hoidetuista luottamustehtävistä maksetaan kokouspalkkion lisäksi seuraavat vuosipalkkiot: Yhtymävaltuuston puheenjohtaja Yhtymähallituksen puheenjohtaja Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Jos ko. luottamushenkilö on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, hänen oikeutensa vuosipalkkioon lakkaa, kun este on yhtäjaksoisesti jatkunut kuukauden. Sen jälkeiseltä ajalta on varapuheenjohtajalla (tai jäsenellä) oikeus saada suhteellinen osa vuosipalkkiosta.

51 Toimituspalkkio Luottamushenkilö, joka nimettynä muuhun kuin edellä mainittuun kokoukseen, neuvotteluun tai toimitukseen edustaa kuntayhtymää tai valvoo toimialaansa, saa toimeksiannon antaneen toimielimen jäsenen kokouspalkkiota vastaavan suuruisen toimituspalkkion ilman 81 :n 6 momentin mukaista korotusta, jollei yhtymähallitus erityisessä tapauksessa toisin päätä. Ansionmenetyskorvaus Luottamushenkilöille suoritetaan korvausta ansionmenetyksestä samoin kuin kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä kultakin alkavalta tunnilta, ei kuitenkaan enemmältä kuin kahdeksalta tunnilta kalenterivuorokaudessa. Korvausta ansionmenetyksestä ja luottamustoimen vuoksi aiheutuvista kustannuksista ei suoriteta kokousta edeltäneeltä ajalta jäsenelle kuin enintään 2 tunnin ja puheenjohtajalle enintään 3 tunnin osalta. Erityisissä ja perustelluissa yksittäistapauksissa voidaan edellä mainituista aikarajoituksista poiketa. Tuntikorvauksen määrä on 27. Saadakseen korvausta luottamushenkilön tulee esittää ansionmenetyksen osalta työnantajan todistus siitä sekä kustannuksista hyväksyttävä selvitys. Työnantajan todistuksesta on käytävä ilmi, että luottamustoimen hoitamiseen käytetty aika olisi ollut hänen työaikaansa ja että hänelle ei makseta siltä ajalta palkkaa. Luottamushenkilön, joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta työ-, virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa, tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys ansionmenetyksestä ja luottamustoimen johdosta aiheutuneista kustannuksista. Edellä tarkoitettua selvitystä ei vaadita, jos korvattava määrä on enintään 20 tunnissa. Luottamushenkilön tulee tällöin kuitenkin antaa kirjallinen vakuutus ansionmenetyksen ja luottamustoimen vuoksi aiheutuneiden kustannusten määrästä. Erityisissä ja perustelluissa yksittäistapauksissa voidaan edellä mainituista enimmäismääristä poiketa. Pöytäkirjat palkkioperusteena Tässä säännössä mainittujen palkkioiden tulee perustua kokouspöytäkirjoihin tai luottamustehtävän hoitamisesta laadittuihin muistioihin. Toimielimen sihteerin (tai tehtävänantajan) tulee tehdä palkkioiden maksamista koskevat ilmoitukset puolivuosittain. Ansionmenetyksen ja luottamustoimen vuoksi aiheutuneiden kustannusten korvaamista koskeva vaatimus on, esitettävä kahden kuukauden kuluessa sille henkilölle, jolle voimassa olevien määräysten mukaan kuuluu laskun hyväksyminen. Matkakustannukset Luottamushenkilön oikeudesta saada luottamustehtävän hoitamisesta johtuen matkakustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa, kurssipäivärahaa ja korvausta ulkomaille tehdystä virkamatkasta, sekä korvausten saamisessa noudatettavasta menettelystä ovat soveltuvin osin voimassa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräykset kuitenkin niin, että yhtymähallituksella on yksittäistapauksessa oikeus määrätä toisin majoittumiskorvauksesta. Matkakustannusten korvausta koskevaa määräystä sovelletaan siten, että ainoastaan yli 2 km yhdensuuntaisista matkoista suoritetaan korvaus. Luottamushenkilölle maksetaan matkakorvausta myös erikseen suoritetusta pöytäkirjan tarkastamisesta. 23 LUKU 12 SOVELTAMINEN JA VOIMAANTULO 84 Soveltaminen Tarkemmat määräykset tämän hallintosäännön soveltamisesta antaa tarvittaessa yhtymähallitus. 85 Voimaantulo Hallintosääntö tulee voimaan

52 0

53 Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta Yhteistoimintamenettely Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa Kuntayhtymän johtajan katsaus Kehityskatsaus Keskeiset muutokset toiminnassa sekä arvio tulevasta kehityksestä Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoitusasema ja sen muutokset Kuntayhtymän kokonaistulot ja menot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Asiaa koskeva sääntely Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kuntayhtymän kokonaistavoitteiden toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen tehtäväaluetasolla Luottamuselinhallinto Hallinnon ja talouden tehtäväalue Avohuollon tehtäväalue Koti- ja sairaalahoidon tehtäväalue Erityispalvelujen tehtäväalue Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutumien Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Yksikköhintalaskelmat TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITTEET HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KIRJANPITOKIRJAT, TOSITELAJIT JA TOSITTEET ALLEKIRJOITUKSET

54 1. TOIMINTAKERTOMUS Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksen antamisesta vastaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Kuntalain 86 :n mukaan vastaavaa säännöstä sovelletaan myös kuntayhtymissä. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista talouteen ja toimintaan liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. 1.1 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Talousarvio vuonna 2016 sovellettava perussopimus on tullut voimaan Luvian kunnan mukaantulon myötä Perussopimuksen 3 :ssä luetellaan tehtävät, joissa kuntayhtymällä on järjestämisvastuu. Perussopimuksen mukaisista tehtävistä ja toiminnoista säädetään 4-19 :ssä. Ylintä päätösvaltaa kuntayhtymässä käyttää yhtymävaltuusto. Yhtymähallitus puolestaan vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Hallinnon ja talouden tarkastamisesta vastaa tarkastuslautakunta. Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta ja sen edistämisestä vastaa yhteistoimintaelin. Perussopimusta on tarkistettu vuoden 2016 aikana Eurajoen ja Luvian kuntaliitoksen vuoksi. Tarkistettu perussopimus tulee voimaan Yhtymävaltuusto Vaalikaudelle jäsenkunnat valitsivat yhtymävaltuustoon kustakin jäsenkunnasta neljä valtuutettua. Perussopimuksen mukaan yhtymävaltuuston äänivalta jakautuu tasan jäsenkuntien kesken. Valtuutettujen äänimäärä jakautuu puolestaan tasan saapuvilla olevien kesken. Valtuustokauden yhtymävaltuuston jäsenet ja henkilökohtaiset ja varajäsenet ovat seuraavat: Jäsenet Varajäsenet Eurajoki Aro-Heinilä Tuomo Lempainen Seppo Lehtihalme Päivikki Hassinen Mika Lempinen Martti Kalli-Nurmi Pirjo Lievonen Maija-Liisa I vpj. Nuurma Eeva Harjavalta Kortelainen Outi Kuula Seija Lukka Sari Paavisto Iiris Rosendahl Tapio Salomäki Lassi Uotila Jarmo II vpj. Peltonen Jarno Kokemäki Nevala Hannu Seppälä Heidi Soininen Heikki Lahtinen Marko Teini Pertti Saari Seppo Tuominen Eeva-Liisa Pere Hilkka Luvia Koivunen Reijo Sengström Harri Karisjoki Kirsti Hermonen Heli-Maria Männistö Harri Vaitomaa Marja Peltola Harri Toroska Kimmo Nakkila Heikkilä Hannu Ståhlström Anne-Marie Karjalainen Milja pj. Tikka Alpo Ketola Markus Laaksonen Satu Myllykoski Sini Kuusisto Jorma Yhtymävaltuusto kokoontui yhteensä 3 kertaa. 2

55 1.1.2 Yhtymähallitus Perussopimuksen mukaan yhtymähallituksen jäsenmäärä on yhteensä 10 jakautuen kunnittain seuraavasti: Jäsenet Eurajoki From Minna Salonen Tomi Harjavalta Henttinen Kari Rosendahl Tapio Kokemäki Korkeaoja Juha pj. Puronummi Paula Luvia Vaitomaa Marja Syväsalmi Emilia Nakkila von Frenckell Asta Ilomäki Kirsi Varajäsenet Talasma Esa Virtanen Jarmo Nurmi Olli Lukka Sari Aro-Heinilä Tuomo Sutinen Marjatta Päivömaa Erkki Kuitunen Sara Juvela Maaria Jokitulppo Terhi Yhtymähallituksen tehtävistä, kokoontumisesta sekä toimivallan siirtämisestä määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Yhtymähallitus on kokoontunut kertomusvuoden aikana yhteensä 10 kertaa Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n mukaan arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Arviointitehtävästään tarkastuslautakunta laatii vuosittain yhtymävaltuustolle osoitetun arviointikertomuksen. Tilintarkastajayhteisönä valtuustokaudella toimii BDO Audiator Oy vastuullisena tilintarkastajana JHTT Hannu Laurila. Tarkastuslautakunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana yhteensä 4 kertaa. Kauden tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet ovat: Eurajoki Korpela Raija Teinilä Johanna Harjavalta Salomäki Matti Lempinen Martti Kokemäki Soininen Heikki pj. Koivula Juha Luvia Männistö Harri Rautava Marko Nakkila Ruohonen Terhi Grönroos Tarja 3

56 Toimielinten poliittiset voimasuhteet valtuustokaudella Puolue Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tark.lautakunta SDP KESK KOK VAS.LIITTO PS Yhteensä Yhteistoimintamenettely Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 14 :n mukaan kunnassa (kuntayhtymissä) on yhteistoimintaelin, joka koostuu työnantajan ja henkilöstön edustajista. Työnantajaa ja henkilöstöä edustavat yhdistykset ja niiden rekisteröidyt paikalliset alayhdistykset nimeävät edustajansa yhteistoimintaelimeen, jonka toimikausi on neljä vuotta. Yhteistoimintaelimen edustajat vuonna 2016: Heli Lukka Juhani Tiitinen Satu Koivusalo Mika Kallio Jaana Oksa Tuija Ketola Anu Kankare Sari Järvenpää Airi Lähteenmäki Simo-Pekka Puustelli puheenjohtaja, työsuojeluvaltuutettu työnantajan edustaja, varapuheenjohtaja sihteeri työnantajan edustaja työnantajan edustaja jäsen (TEHY ry) jäsen (TNJ/Super ry) jäsen (Kunta-alan unioni/jhl) jäsen, (Kunta-alan unioni/jyty), työsuojeluvaltuutettu työsuojeluvaltuutettu Yhteistoimintaelin kokoontui 8 kertaa. 1.2 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa Kuntayhtymän johtajan katsaus Marraskuussa 2015 hallitus linjasi, että Suomeen perustetaan nykyisen maakuntajaon mukaisesti 18 itsehallintoaluetta, joita kutsutaan maakunniksi. Maakunnan vastuulle tulee sosiaali- ja terveydenhuolto, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto sekä maakuntien liittojen ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät. Vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta uudistetaan nykyinen rakenne, palvelut ja rahoitus. Hallituksen linjaus pitää sisällään myös julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannon monipuolisuuden lisäämisen. Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjän valinnanvapautta lisätään. Yksityiskohtaiset linjaukset vaativat vielä täsmentämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon menopaineen alentamisessa sekä toiminnan ja palvelujen kehittämisessä keskeistä tulee olemaan sähköisen tiedonhallinnan ja palvelujen kehittäminen. Nykyiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät tukevat huonosti toimintaa ja sen kehittämistä. Kustannustehokas ja vaikuttava toiminta edellyttää uusia innovatiivisia toimintamalleja, siirtymisestä entistä enemmän sähköisten palvelujen käyttöön, olemassa olevan tiedon nykyistä parempaa hyödyntämistä tiedolla johtamista sekä asiakaslähtöistä toimintatapaa. Suurin hyöty uusista toimintajärjestelmistä tulee viiveettömästä ja ajantasaisesta tietojen käytöstä sekä järjestelmien käytettävyyden parantumisesta hoidon porrastuksessa. Satakunnassa käynnistettiin vuoden 2016 alussa kuntien ja olemassa olevien kuntayhtymien neuvottelut yhteisen maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation perustamiseksi. Satasoten muutosorganisaatio tekee parhaillaan kuntien päätöksentekoa varten yksityiskohtaista suunnitelmaa siitä, miten maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan Satakunnan alueella lukien. 4

57 Vuoden 2016 toiminta kuntayhtymässä painottui valtaosin huhtikuussa 2016 yhtymävaltuuston hyväksymän talouden tasapainotusohjelman toteuttamiseen. Talousarvion vahvistamisen jälkeen hyväksytty runsaan puolen miljoonan lisäsopeutus asetti toiminnan organisoinnille erittäin suuret haasteet. Tehtävät lisäsopeutukset jouduttiin hakemaan pääosin henkilöstökuluista. Tavoitellut menosäästöt päätettiin toteuttaa vapaaehtoisilla talkoovapailla, lomarahan vapaaksi vaihtamisella sekä vakanssien ja sijaisuuksien väliaikaisella jäädyttämisellä. Lisäksi säästöjä haettiin tarvikemenoista sekä muista toimintakuluista juustohöylä-menetelmällä. Henkilökunta sitoutui kiitettävästi tasapainottamisohjelman laatimiseen ja toteutukseen. Säästötavoite menoleikkausten osalta saavutettiin tiukasta aikataulusta huolimatta. Lisäksi kevään ja syksyn influenssaepidemiat lisäsivät terveyspalvelujen kysyntää normaalivuosista huomattavasti, mikä näkyi ennakoitua suurempana tulokertymänä. Kertomusvuoden toimintakate oli ,28. Toimintavuoden tulos oli ,79 ylijäämäinen. Tasapainotussuunnitelman toteutuminen etuajassa mahdollistaa toiminnan normalisoinnin sekä sellaisten jäädytettyjen hankkeiden toteuttamisen, jotka palvelevat myös uutta maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää. Tällaisista hankkeista esimerkkeinä ovat sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto ja kotiin annettavien sähköisten palvelujen lisääminen. Lopuksi haluan kiittää koko henkilökuntaa erinomaisesta tuloksesta Talouden tasapainottamisohjelma toteutettiin erittäin tiukassa aikataulussa. Henkilöstökulujen toteuma oli 90.8 prosenttia, eli runsaat 1.3 milj. talousarviossa arvioitua pienempi ja noin 3.9 % edellisvuoden kuluja pienemmät. Tulos oli loistava osoitus yhteisten ponnistelujen tuloksellisuudesta. Koska mennyt toimintavuosi oli viimeinen virkavuoteni kuntayhtymän johtajana, haluan kiittää asiantuntevaa ja työhönsä orientoitunutta henkilöstöä menneitten vuosien erittäin hyvästä ja joustavasta yhteistyöstä. On ollut antoisaa johtaa organisaatiota, jonka työntekijät, viranhaltijat sekä esimiehet ovat sitoutuneita työhönsä ja joilta jatkuvasti pursuaa uusia ideoita organisaation ja sen toiminnan kehittämiseksi. Tässä yhteydessä on paikallaan kiittää myös työnantajaa hyvästä yhteistyöstä. Kuntayhtymän luottamushenkilöt ovat päätöksillään mahdollistaneet tulokselliselle ja kustannustehokkaalle toiminnalle puitteet, jotka jokainen menestyvä organisaatio tarvitsee. Toivotan kuntayhtymälle, sen henkilöstölle ja johdolle menestystä viimeisille itsenäisille vuosille. Kuntayhtymän henkilöstön tasokasta palvelua tarvitaan maakunnallisessakin järjestelmässä. Harjavalta 31 päivänä tammikuuta 2017 Juhani Tiitinen kuntayhtymän johtaja Kehityskatsaus Pitkään jatkunut hidastunut talouskasvu on koskettanut lähes kaikkia yhteiskunnan aloja ja alueita. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talous tulee kasvamaan kuluvana vuonna hitaasti. Bruttokansantuotteen kasvu 2017 tulee olemaa 0.9 prosenttia ja vuonna 2018 prosentin. Vuoden 2017 hidastuva kasvu johtuu ministeriön ennusteen mukaan kotimaisen kysynnän hiipumisesta ja viennin kasvun jäämisestä edelleen vaisuksi. Viennin kasvu on kuitenkin edellistä vuotta nopeampaa. Maailmantalouden heikentyneet näkymät eivät tule edistämään juurikaan viennin elpymistä. Kilpailukykysopimus parantaa osaltaan hintakilpailukykyä yksikkötyökustannuksilla mitattuna, mikä luo edellytyksiä viennin kasvulle. Sopimuksen positiiviset vaikutukset näkyvät kuitenkin talouskehityksessä vasta viiveellä. Toisaalta kilpailukykysopimus myös heikentää sekä yksityistä että julkista kulutusta vuonna Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen osalta hallitus on linjannut tarkemmin itsehallintoalueet sekä aluejaon perusteet 9. marraskuuta Hallituksen linjaukset ovat pohjana valmisteltaessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia ja itsehallintoaluelakia. Kevään 2016 lausuntokierroksen jälkeen hallitus päättää lakeja koskevasta yksityiskohtaisesta kannastaan. Linjausten tarkoituksena on luoda edellytykset palvelujärjestelmän uudistumiselle ja julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämiselle 3 miljardilla eurolla. Lisäksi tavoitteena on palvelujen yhdenvertainen laatu ja saatavuus perustuslain mukaisesti. 5

58 Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta yksinkertaistetaan ja yksilön valinnanvapautta lisätään. Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Sen myötä käyttäjä voisi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy Keskeiset muutokset toiminnassa sekä arvio tulevasta kehityksestä Toiminnan suunnittelu perussopimuksen mukaan Vuoden 2016 toiminnan suunnittelu toteutettiin viimeistä kertaa kolmiportaisena, jossa perusta oli kuntalain edellyttämän toimintasuunnitelman lisäksi valtuustokauden kattavassa palvelutasosuunnitelmassa ja vuosittain hyväksytyssä vuosisuunnitelmassa. Vuonna 2017 kuntayhtymän strateginen toiminta sekä käytännön toteutus sisältyivät kuntalain edellyttämään toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon. Sairaalapaikkojen kehitys Ohessa kaavio vuodeosastopäivien jäsenkuntakohtaisesta kehityksestä Eurajoen kunnalla on oma vuodeosasto (10 paikkaa), joka ei ole ollut kuntayhtymän järjestämisvastuun piirissä. Vuodesta 2013 toteumassa mukana on myös Luvian kunnan käyttömäärät. HOITOPÄIVIEN KEHITYS Hvalta Mu % Kokemäki Mu % Nakkila Mu % Ejoki Luvia YHT. Mu % ss tarve 2oo oo , , , , oo , , , , oo , , , , o , , , ,8 78 2o , , , , , , , ,7 59 2o , , , ,7 59 2o , , , , , , , , , , , , oo6 2oo7 2oo8 2oo9 2o10 2o o13 2o Hvalta Kokemäki Nakkila Ejoki Luvia Pegasos mukana toiminnanohjausjärjestelmän laajentaminen Kuntayhtymä (pl Nakkilan kotipalvelu) yhdessä jäsenkuntien sosiaalipalvelujen sekä Säkylän ja Köyliön kuntien kanssa toteutti kevään 2015 aikana kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektin osana Pegasos - järjestelmän laajentamista. Toiminnanohjausjärjestelmää laajennettiin vuonna 2016 optimointiosiolla. Tässä vaiheessa myös Nakkilan kunnan kotipalvelu aloitti Pegasos Mukana -järjestelmän sekä optimointiosion käytön. 6

59 1.3 Henkilöstö Järjestelmän avulla kotihoidon toimintaa ja työtä voidaan suunnitella selainkäyttöisellä työnohjaussovellutuksella. Mobiili -toiminnanohjaus sujuvoittaa töiden jakamista ja työt voidaan jakaa aikaisempaa tasaisemmin ja tasapuolisemmin työntekijöille. Pegasos Mukana -optimointi suunnittelee hoitajien työajalle optimaaliset reitit sekä aikataulut kotihoidon tärkeimpien reunaehtojen, kuten vastuuhoitajuuden, taitojen ja osaamisten sekä käyntipaikkojen sijainnin perusteella. Myös työntekijöiden suunnitellut työvuorot, lomat ja muut poissaolot sekä Pegasos -järjestelmään merkityt aikakriittiset tehtävät ja hoitajien erityistaidot otetaan huomioon. Optimoinnin avulla varmistetaan, että työaikaa käytetään mahdollisimman paljon hoitotyöhön, ja että potilaan luona on aina tarpeellisilla taidoilla ja välineillä varustettu hoitaja oikeaan aikaan. Kirjaamiset voidaan tehdä asiakkaan kotona suoraan mobiileihin. Geriatrian etävastaanoton, sairaalan lääkärikiertoa tukevan etäkierron sekä geriatrian etäkonsultaatioiden pilotointia jatkettiin koko toiminta vuoden. Geriatrian erikoislääkärikonsultaatiot palvelevat erityisesti kotisairaalaja kotisairaanhoitotoimintaa, mutta ovat käytettävissä myös sairaalatoiminnassa sekä rajoitetusti myös jäsenkuntien sosiaalipalvelussa. Palvelu on toiminut hyvin ja vähentänyt osaltaan erikoissairaanhoidon käyttöä ja kustannuksia. Tulevaisuuden kehittämisen painopisteet Kuten edellä olevasta painotuksesta ilmenee, sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä kuntayhtymä panostaa toiminnan sisällöllisiin kysymyksiin ja palvelutarjonnan laajentamiseen sekä sähköisten palvelujen lisäämiseen. Kansalaisen kannalta sähköisten palvelujen käyttöönotto: tukee kansalaisen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämistä ja edistämistä sekä sairauksien ennaltaehkäisyä tukee kansalaisen oman terveyden hallintaa ja itsehoitoa helpottaa kansalaisten hoito- ja palveluyksikön valintaa ja hakeutumista oikeiden palvelujen piiriin parantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia palvelujen suunnittelussa tehostaa kansalaisten ja palveluyksikön ammattilaisen välistä vuorovaikutusta parantaa kansalaisten mahdollisuutta antaa palautetta palveluista Kuntayhtymän toiminnan kehitys tulevaisuudessa Meneillään oleva maakunta- ja sote -rakennemuutos luo kuntayhtymän tulevaisuuden kehittämiselle rajalliset mahdollisuudet. Valtioneuvoston nykyinen linjaus on muuttamassa täysin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita alusta. Kuntayhtymäpohjainen sosiaali- ja terveydenhuolto muuttuu maakunnalliseksi toiminnaksi, joka vie järjestämisvastuun kauas kunnallisesta päätöksenteosta. Kuntayhtymän tavoitteena on, että uudessa sote -järjestelmässäkin nykyinen alueellinen palvelutaso voitaisiin turvata ja että lähipalvelut voitaisiin turvata vähintään nykytasoisina. Kuntayhtymän henkilöstömäärä oli yhteensä 296 henkilöä (vakinainen henkilöstö 250 henkilöä ja määräaikainen 46 henkilöä). Luku ei pidä sisällään Eurajoen terveysaseman ulkoistettua toimintaa, josta huolehtii kilpailutuksen perusteella valittu toimija. Virkojen / toimien muutoksista tehtiin v päätöksiä seuraavasti: työterveyshoitajan vakanssi perustettiin sosiaaliohjaajan/potilasasiamiehen vakanssi siirrettiin toimistopalvelujen alaisuuteen lastenvalvonnan sosiaalityöntekijän virka muutettiin lastenvalvojan viraksi Keväällä 2016 hyväksytyssä talouden tasapainottamisohjelmassa asetettiin toimintavuoden tavoit teeksi runsaan :n henkilöstökustannusten väliaikainen leikkaaminen. Keinoina olivat vapaaehtoiset talkoovapaat, vaihtoehtona lomautus, lomarahan vapaaksi vaihtaminen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden osalta, sijaisten ja vapautuvien vakanssien jäädyttäminen sekä pidemmällä aikavälillä myös lomapalkkavelan supistaminen. Talkoovapaapäiviä ja lomarahan vapaaksi vaihtaneiden päiviä kertyi yhteensä 1401 päivää, lomautettuna oli14 henkilöä (viikon lomautus). Säästötavoitteet henkilöstömenojen osalta saavutettiin. 7

60 Seuraavassa taulukko henkilöstömenojen kehityksestä Henkilöstökustannusten kehitys (1000 :na) 2oo6 *) 2oo7 2oo8 2oo9 2o1o 2o11**) 2o12 2o13 ***) 2o14 2o15 2o16 Palkat/palkkiot Sivukulut Yhteensä Muutos % 4,6 2,6 3,8 0,9 1,8 10,0 10,2 3,2 6,6 7,2 Kulutt.hinta ind. o) Def. Vuoden 06 tasossa *) K0kemäki kuntayhtymään **) Eurajoki kuntayhtymään ***) Luvia kuntayhtymään o) 1951 =100 2o16 2o15 2o14 2o13 ***) 2o12 2o11**) 2o1o 2oo9 2oo8 2oo7 2oo6 *) Palkat/palkkiot Sivukulut Henkilöstötalouden tunnusluvuista tarkempi selvitys vuoden 2016 henkilöstöraportissa. 1.4 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Uusi kuntalaki tuli voimaan Uusia säännöksiä sovelletaan osin vasta , jolloin vuoden 2017 huhtikuun kuntavaaleissa valitun valtuuston toimikausi alkaa. Kuntalain 90 :ssä todetaan, että kunnan ohjausvälineenä on hallintosääntö, jossa annetaan tarpeelliset määräykset mm. hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Uuden kuntalain mukaan tilintarkastajan tehtävistä säädetään 123 :ssä, jossa mm. todetaan, että tilintarkastajan on tarkastettava onko kunnan sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Kuntaa koskevien säännösten soveltamisesta kuntayhtymään säädetään kuntalain 64 :ssä. Kuntayhtymän riskienhallintatyö perustuu yhtymävaltuuston 2013 hyväksymään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeeseen ( /32 ). Riskien kartoitusta on tehty päivittäisen työskentelyn yhteydessä. Sisäinen valvonta on tuottanut pääosin riittävän varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain ja hyvän hallintotavan noudattamisesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Vahinko- ja omaisuusriskit on ajantasaistettu säännöllisesti vuosittain. Kokonaisvaltainen riskien kartoitus toteutettiin henkilöstökyselyn avulla lokakuussa Lomakekyselyyn vastasi 173 kuntayhtymän työntekijää. Kysely koski vain kuntayhtymän omia työntekijöitä. Vastaava kysely on tehty aiemmin vuosina 2006 ja

61 Vaaratekijöiden määrä oli vuonna 2015 tehdyssä riskien arvioinnissa vähentynyt vuoteen 2010 verrattuna, vaikka henkilökunnan määrä on lisääntynyt edellisestä kyselystä 36 henkilöllä. Selkeästi eniten riskejä koettiin koituvan ergonomisista ja henkisistä vaaratekijöistä. Ergonomisia vaaratekijöitä koettiin eniten terveyskeskussairaalassa, lääkärin vastaanotossa ja hammashuollossa. Henkisen kuormittumisen vaaratekijöitä arvioitiin eniten terveyskeskussairaalassa. Riskiarviointi 2015 arviointi ja yhteenveto käytiin läpi yhteistoimintaelimessä maaliskuussa 2016 ja huhtikuun yhtymähallituksen kokouksessa yhtymähallitus merkitsi tietoonsa saatetuksi riskiarviointiraportin vuodelta Osana riskienhallintaa kuntayhtymän vakuutukset tarkistetaan ja päivitetään vuosittain. Tietoturvariskien varalta kuntayhtymällä on henkilökuntaa varten tietoturvaohjeistus sekä ajantasaiset palomuurit ja virustorjuntaohjelmat. Voimassa olevat ohjeistukset ovat: tietoturvapolitiikka (2013) tietoturvaperiaatteet (2013) tietoturvatehtävät ja tietoturvan organisaatio (2013) tietoturvarikkomusten seuraamusasteikko (2013) tietosuojan seuranta ja valvonta suunnitelma (2013) käyttökatko-ohjeisto (2015) opiskelijan salassapito-ohje (2015) Lisäksi kuntayhtymä ylläpitää ja konsultoi joidenkin jäsenkuntien sosiaalipalvelujen tietohallintoa, joka on lisännyt entisestään tietoturvariskin mahdollisuutta. Tietoturvaa kehitetään jatkuvasti. Käyttöjärjestelmän muuttuessa tai järjestelmäntoimittajan teknisen tuen loppuessa ohjelmapäivityksen yhteydessä päivitetään myös käytettävät virustorjuntaohjelmat. 1.5 Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitus toteaa, että sisäinen valvonta on kuntayhtymässä toteutettu asianmukaisella tasolla ja vähintäänkin tyydyttävästi. Näkemystään yhtymähallitus perustelee seuraavilla seikoilla: Kuntayhtymän säännöt ovat pääosiltaan ajan tasalla. Kuntayhtymän perussopimus on tarkistettu kuntien toimesta syksyllä Tarkistettu perussopimus on tullut voimaan Eurajoen ja Luvian kuntien kuntaliitoksen myötä. Uusi hallintosääntö on hyväksytty yhtymävaltuustossa kesäkuussa 2015 ja se on tullut voimaan Hallintosäännön myötä vastuuta ja päätäntävaltaa on siirretty aikaisempaa enemmän johtaville viranhaltijoille ja toimintatasoille. Kuntayhtymän lakisääteiset tehtävät on suoritettu asianomaisia lakeja ja säädöksiä noudattaen. Yhtymävaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeet, jotka ovat tulleet voimaan Kuntayhtymän sisäisen valvonnan organisoinnista, toteuttamisesta ja valvonnasta vastaa kuntayhtymän johtaja. Tehtäväalueiden vastuuhenkilöt vastaavat sisäisen valvonnan järjestämisestä ja sisäisestä tarkkailusta omalla tehtäväalueellaan. Kuntayhtymän toiminnan seurantaa, raportointia ja itsearviointia on toteutettu johtoryhmän kokouksissa sekä esimies/alaiskeskusteluissa. Arviointi on ollut sekä toimintaan että talouteen liittyvää arviointia, joka on toteutettu osaksi etukäteisvalvontana osaksi jälkikäteisvalvontana. Tärkeimmät valvonnan osa-alueet ovat olleet: talouden ja maksuvalmiuden seuranta. sopimusehtojen seuranta palkkausjärjestelmän kehittäminen sekä sopimusehtojen seuranta toimintojen ja prosessien seuranta ja arviointi asiakastyytyväisyyden seuranta (jatkuva palautejärjestelmä) henkilöstötalouden tilan seuranta työsuojelutoiminnan kehittäminen 9

62 tietojärjestelmien toimivuuden varmistaminen osaamisen varmistaminen eri ohjelmien hankinnan yhteydessä käyttöoikeuksien myöntäminen terveysasemien palosuunnitelmien tarkistaminen hyvän hallintotavan ja johtamisen kehittäminen Kuntayhtymällä ei ole päätoimista sisäistä tarkastajaa. Vuosille ulottuva talouden tasapainottamisohjelma on vahvistettu yhtymävaltuuston kokouksessa. Yhtymähallitusta on informoitu jatkuvasti toimeenpanon etenemisestä. 1.6 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Menokehitys tilikaudella oli tavoitteen mukainen, joskin keväällä ja syksyllä riehuneen influenssan kustannuksia ja suoritemäärien lisäystä ei osattu etukäteen ennustaa. Vuoden 2016 käyttötalouden menot laskivat edellisvuoteen verrattuna 1,5 prosenttia. Hyvä tulos mahdollisti myös vuosien luottotappioiden (saamatta jääneet asiakasmaksut) kirjaamisen vuoden 2016 tulokseen. Luottotappioiden kokonaismäärä oli noin 0.4 milj.. Henkilöstökuluissa kustannukset alenivat edellisvuoden tilinpäätökseen verrattuna - 3,9 prosenttia. Suunnitelman mukaiset poistot olivat yhteensä Kuntayhtymän kokonaistulos oli yhteensä ,79 ylijäämäinen. Vuosikate oli 80,09 /asukas. Rahoitustoiminnan nettokassavirta vuonna 2016 oli ,82, kun se vuonna 2015 oli ,00. Lainakanta/asukas oli 52,54, kun se vuonna 2015 oli 141,41. 10

63 1.6.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KY TULOSLASKELMA 1-12/ / / 2015 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT , , , , , , , , , ,58 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT HENKILÖSIVUKULUT , ,20 ELÄKEKULUT MUUT HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT , , , , , , , , , , , , , ,10 TOIMINTAKATE , ,48 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT , , , , , , , ,54 VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , , , , , , , ,16 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 108,3 101,4 Vuosikate/Poistot, % Vuosikate euroa/asukas Asukasmäärä

64 1.6.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KY RAHOITUSLASKELMA 1-12/2016 Tp-2016 Tp-2015 TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE , , , ,94 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT , , , ,33 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,61 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 0,00 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS ,77 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS , , , , , ,57 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOMIEN MUUTOKSET ,63 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 9 492,77 SAAMISTEN MUUTOS ,43 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS , , , , , , ,57 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,00 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,61 RAHAVARAT , , , , , ,61 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointen rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä , , ,2 126,6 2,1 1,

65 1.6.3 Rahoitusasema ja sen muutokset KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TASE 1-12/2016 ei rajattu 12/ /2015 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET AINEETTOMAT OIKEUDET AINEELLISET HYÖDYKKEET MAA- JA VESIALUEET RAKENNUKSET KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET KONEET JA KALUSTO SIJOITUKSET OSAKKEET JA OSUUDET , , , , , , , , , , , , , , , , , ,48 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,08 VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS AINEET JA TARVIKKEET SAAMISET PITKÄAIKAISET SAAMISET SIIRTOSAAMISET LYHYTAIKAISET SAAMISET MYYNTISAAMISET MUUT SAAMISET SIIRTOSAAMISET RAHAT JA PANKKISAAMISET , , ,10 0,00 0, , , , , , , , , , , , , , , ,50 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,90 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,98 13

66 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA PERUSPÄÄOMA MUUT OMAT RAHASTOT EDELL TILIKAUS YLI-/ALIJÄÄMÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , , , , , , ,16 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,14 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VALTION TOIMEKSIANNOT , ,83 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHTEENSÄ , ,83 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN LAINAT RAHOITUS- JA VAKUUTUSL LAINAT JULKISYHTEISÖILTÄ LYHYTAIKAINEN LAINAT RAH.-JA VAKUUT.LAITOKS. LYHYTAIKAISET OSTOVELAT MUUT VELAT SIIRTOVELAT , ,52 0, , , , , , , , , , , , , ,62 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,29 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,98 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 euroa Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas Lainakanta , 1000 euroa Lainakanta , euroa/asukas Lainasaamiset, 1000 euroa Asukasmäärä 24,7 16, ,3 28,

67 1.7 Kuntayhtymän kokonaistulot ja menot KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA MENOT Ulkoinen 1000 :na TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot 0 Valmistus omaan käyttöön 0 Valtionosuudet 0 Korkokulut 15 Korkotuotot 0 Muut rahoituskulut 12 Muut rahoitustuotot 13 Satunnaiset kulut 0 Satunnaiset tuotot 0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos Pysyvien vastaavien Pakollisten varausten lis (+), väh ( ) 0 hyödykkeiden luovutusvoitot 0 Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustappiot 0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 Investointimenot 214 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 Antolainasaamiset lisäykset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä 394 Kokonaismenot yhteensä 896 Erotus 502 Tarkistus rahoituslaskelmaan Muut maksuvalmiuden muutokset 491 Kassavarojen muutos 11 Erotus

68 1.8 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Asiaa koskeva sääntely Asiaa koskevan kuntalain 69 :n mukaan kunnanhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Vastaavaa säännöstä sovelletaan myös kuntayhtymään, paitsi ettei kuntayhtymässä ole 65 :n 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallitus esittää yhtymävaltuustolle, että tilikauden 2016 ylijäämä yhteensä ,79 siirretään omaan pääomaan, tilikauden yli-/alijäämätilille Talouden tasapainottamistoimenpiteet Aikaisempien vuosien kattamattomasta alijäämästä, yhteensä ,29 on yhtymävaltuusto hyväksynyt kokouksessaan talouden tasapainottamisohjelman vuosille Vuonna 2016 tasapainottamistoimenpiteet ovat käsittäneet etupäässä henkilöstökulujen leikkaamista. Henkilöstökulujen karsinta on samalla vaikuttanut myös lomapalkkavelan pienentymiseen. Lomapalkkavelan osalta vuoden 2016 kirjanpitoon kohdistui jo Kiky-sopimuksen mukaisia helpotuksia. Lisäksi keväällä ja syksyllä 2016 riehuneet influenssaepidemiat ovat lisänneet toimintatuottoja arvioitua enemmän. Näin alijäämän kattaminen on saatu toteutetuksi yhden toimintavuoden aikana. 16

69 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kunnan ja kuntayhtymien toiminnassa ja taloudenhoidossa noudatetaan talousarviota (kuntal 65.5 ja 86 ). Toteutumisvertailussa on seurattava toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumista. Toteutumisvertailuun otetaan kuntayhtymissä alkuperäinen talousarvio sekä määrärahoihin myönnetyt ylitysoikeudet. 2.1 Kuntayhtymän kokonaistavoitteiden toteutuminen Kuntayhtymän palvelutuotannon lähtökohtana on oma toiminta, jota täydennetään tarpeellisin osin ostopalveluilla. Kansanterveystyössä poikkeuksen muodostaa Eurajoen terveysasema, joka on ollut kokonaan ulkoistettu kunnan mukaan tullessa kuntayhtymään 2011 alusta. Päihde- ja mielenterveystyössä sekä vammaispalveluissa kuntayhtymä tukeutuu huomattavassa määrin ostopalveluihin. Myös hammashuollon vaikean henkilöstöpulan vuoksi vuonna 2015 jouduttiin turvautumaan aikaisempaa enemmän yksittäisiin ostopalveluhammaslääkäreihin. Ennaltaehkäisevän perusterveydenhuollon toiminta on perustunut valtakunnallisiin terveyden edistämisen suunnitelmiin sekä osaksi myös omassa toiminnassa esille tulleisiin kehittämistarpeisiin. Osaamistasoa on kehitetty asiantuntijahoitajajärjestelmää kehittämällä ja täsmentämällä henkilöstön koulutuksen vuosittaisia painopistealueita sekä parantamalla prosessien toimivuutta. Toiminnan painopisteen suuntaaminen avopalveluihin on vähentänyt huomattavassa määrin hoitopäivien määrää. Hoitopäivien vähentämiseen on vaikuttanut myös kotiutushoitajatoiminnan tehostuminen. Toimintakertomusvuonna valmistellut terveyskeskussairaalaosastojen toiminnan uudelleenjärjestelyt tulevat toteutuessaan entisestään parantamaan sekä toiminnan kehittämistä että taloudellisten tavoitteiden saavutettavuutta. Peruserikoissairaanhoidon laajentumisen myötä kuntayhtymä pystyy osaltaan vaikuttamaan terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. Sairaalan käyttöä on pystytty vähentämään mm. kotisairaalatoimintaa kehittämällä. 2.2 Tavoitteiden toteutuminen tehtäväaluetasolla Valtuustoon nähden sitovuustaso kuntayhtymässä on määritelty tehtäväaluetasolla, nettotasolla ilman kuntien varsinaisia maksuosuuksia sekä investointien osalta investointien (70) loppusummana. Tehtäväalueet ovat: a. Luottamuselinhallinto, joka tekee toimintalinjaukset b. Hallinnon ja talouden tehtäväalue, joka koostuu avo- ja laitospalveluille sekä erityispalveluille annettavista tukitehtävistä. c. Avohuollon tehtäväalue, joka koostuu perinteisistä kansanterveystyön palveluista sekä terveydenhuoltolain mukaisista peruserikoissairaanhoidon palveluista d. Laitoshoidon tehtäväalue, joka on huolehtinut terveyskeskussairaalatoiminnasta. Koti- ja sairaalapalvelujen tehtäväalue kattaa myös kotisairaalatoiminnan ja kotisairaanhoidon palvelut. e. Erityispalvelujen tehtäväalue, johon on koottu vuonna 2011 kuntayhtymälle siirretyt sosiaalipalvelut sekä vuoden 2016 alusta psykososiaaliset palvelut (psykologi- ja puheterapiapalvelut, perheneuvolapalvelut sekä asiakaslähtöistä kuntoutumista tukeva ohjaus, neuvonta ja seuranta) Seuraavassa tarkemmin tehtäväalueiden toiminta ja sen arviointi

70 2.2.1 Luottamuselinhallinto Tulosvastuullinen viranhaltija: kuntayhtymän johtaja Luottamuselinhallinnon muodostaa yhtymävaltuusto ja yhtymähallitus sekä tarkastuslautakunta ja yhteistoimintaelin. Yhtymävaltuusto oli päättyneellä valtuustokaudella 20-jäseninen. Yhtymähallituksessa oli kymmenen jäsentä ja se toimi valtuuston alaisena toimeenpanevana hallintoelimenä. Tilintarkastuksesta huolehti BDO Audiator Oy vastuullisena tilintarkastajana JHTT Hannu Laurila. Toiminnan ja tavoitteiden toteutumista seurasi valtuuston nimeämä viisihenkinen tarkastuslautakunta. Yhteistoimintaelimessä oli 12 jäsentä ja työnantajan nimeämä sihteeri. Jäsenistä 6 on työntekijäjärjestöjen edustajia, 3 työsuojeluvaltuutettua ja 3 edustaa työnantajapuolta. Työsuojelutoiminnasta huolehtii erillinen työsuojelujaosto. TEHTÄVÄALUEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TAVOITTEET JA KEINOT: Luottamuselinhallinto tekee kuntayhtymän toimintalinjaukset sekä tarvittaessa priorisoi perusterveydenhuollon toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet TOIMINNAN TOTEUTUMINEN yhtymävaltuusto on hyväksynyt valtuustokaudelle palvelutasosuunnitelman, joka on ollut toiminnan suunnittelun pohjana myös toimintavuonna Vuoden 2016 jälkeen palvelutasosuunnitelman korvaa yksi toimintasuunnitelma sekä vuosittainen talousarvio, jonka kuntayhtymän yhtymävaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan yhtymävaltuuston apuna toiminnan seurannassa ja arvioinnissa on ollut tarkastuslautakunta - yhtymähallitus on huolehtinut em. suunnitelman ja talousarvion käytännön koordinoinnista - kuntayhtymän yhteistoiminnasta sekä työsuojelusta on huolehtinut työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistoimintaelin KUSTANNUKSET: Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Tp 2016 N%tp15/16 N%ta16/tp16 Luottamuselinhallinto yht ,0 36,7 Valtuusto ,7 28,0 Tark.lautakunta ,3 20,8 Yhtymähallitus ,9 26,3 Yht.toim.menettely ,4 90,0 18

71 2.2.2 Hallinnon ja talouden tehtäväalue Tulosvastuullinen viranhaltija: kuntayhtymän johtaja Taloustoimiston esimies: henkilöstöpäällikkö Satu Koivusalo Tehtäväalue käsittää seuraavien tulosyksikköjen toiminnat: huollon palvelut (ravintohuolto, kiinteistöhuolto, siivouspalvelut lukuun ottamatta vuodeosastoja sekä varastotoiminta), toimistopalvelut (mukaan lukien atk-palvelut) ja muut hallinnon palvelut (tutkimus- ja kehittämistoiminta ja työllistämistuki) sekä sosiaaliohjaaja- ja potilasasiamiehen palvelut. TEHTÄVÄALUEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TAVOITEET JA KEINOT: 1. Tehokkaat ja joustavat tukipalvelut 2. Asiakirjahallinnan kehittäminen 3. Sähköisen arkiston hyödyntäminen 4. Tietotekniikan yhteensovittaminen ja hyödyntäminen 5. Henkilöstöhallinnon ohjeistuksen uusiminen 6. Kannustavan palkkapolitiikan edistäminen 7. Työhyvinvoinnin kehittäminen 8. Ravintopalvelujen toiminnan turvaaminen 9. Kehityskeskustelujen kehittäminen 10. Osaamisen kehittäminen 11. Yhteistoiminnan kehittäminen työterveyshuollon kanssa 12. Työturvallisuuden kehittäminen 13. Siivous- ja välinehuolto: siivousvälineiden päivitys olemassa olevien normien mukaisiksi, välinehuoltajien koulutus, pääterveysaseman ja Kokemäen terveysaseman mitoitusten tarkistaminen TOIMINNAN TOTEUTUMINEN Ulkoista kustannuslaskentaprojektia jatkettu, perintälaskutusyhteys toimii suunnitellusti - Talouden tasapainottamisohjelma: talkoovapaaohjeistuksen mukaisesti henkilökunta osallistui aktiivisesti talouden tasapainottamisohjelman tavoitteisiin, postipalveluissa siirryttiin halvempiin lähetysmuotoihin, henkilöstöavustukset leikattiin ja työllistämisavustukset jäädytettiin vuodeksi 2016 samoin kuin yhden osastosihteerin toimi jäädytettiin. - Asiakirjahallinnan kehittäminen ja sähköisen arkiston hyödyntäminen siirrettiin vuodelle Tietotekniikan yhteensovittaminen ja hyödyntäminen: Tietoteknisiä perusvalmiuksia lisättiin Pegasosohjelmissa, Nakkilan sosiaalitoimi otti käyttöön kotipalvelun ja osasto-ohjelman. Tietohallintoa ei keskitetty Medbit Oy:lle vuoden 2017 alusta, neuvotteluja jatketaan. - Henkilöstöhallinnon ohjeistuksen uusiminen ja kannustavan palkkapolitiikan edistäminen: tuloksellisuuspalkkiojärjestelmää ei luotu johtuen talouden tasapainottamissuunnitelmasta. - Työhyvinvoinnin kehittäminen: Aktiivisesti kokoontumisia - Yhteistoimintaelin on kokoontunut 8 krt ja työsuojelujaosto on kokoontunut 4 krt. Tyky-seteleitä ei jaettu vuonna 2016 talouden tasapainottamisohjelman takia. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2017 laadittiin. - Yhteistoiminnan kehittäminen työterveyshuollon kanssa: työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille päivitettiin vuoden 2016 osalta, työpaikkaselvitys toteutettiin lääkärivastaanottojen, laitoshuollon ja taloustoimiston (mukaan lukien erityispalvelut ja sosiaalipalvelut Myllykatu 10:ssä) osalta, työkykyneuvotteluja toteutettiin tarpeen mukaisesti - Työturvallisuuden kehittäminen: Koulutukset: ensiapukoulutuksia (EA1, hätäensiapu), Sosterturvakorttikoulutus esimiehille ja työsuojelujaostolle, ergonomiatyöryhmän perustaminen ja kartoitukset terveysasemittain, työturvallisuuskävelyjä tulosyksiköittäin, AVIN toteuttamia tarkastuksia toteutettiin Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan ja Luvian neuvoloihin - Siivous- ja välinehuolto: siivousvaunut hankittu lukuun ottamatta Harjavallan avo-osastoa, välinehuoltajien koulutus toteutunut lukuun ottamatta teroituskoulutusta, mitoitukset valmiina avopuolella. - Sosiaaliohjaaja- ja potilasasiamies: Ikäihmisiä on ohjattu peruskuntien neuvontapisteiden käytössä. Laitoshoitojakson aikana potilaita ja heidän läheisiään on informoitu, ohjattu, neuvottu ja avustettu sosiaaliturva hakemuksissa erityistarpeet huomioiden ja ennakoiden palvelujen järjestämisessä kotona asumisen tukeminen. Palvelujen- ja asioiden laaja-alainen selvittäminen ja hoitaminen on toteutettu potilaan itsemääräämisoikeus ja voimavarat huomioiden. Palveluohjaus on perustunut välittömään yhteistyöhön potilaan ja hänen suostumuksellaan läheisen sekä yhteistyöverkostojen kanssa. Iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeesta on tehty vanhuspalvelulain 25 :ssä tarkoitettuja ilmoituksia ja SHL 35 :n mukaisia ohjauksia ja yhteydenottoja tuen tarpeen arvioimiseksi peruskuntien sosiaalitoimeen. Kuntien ja yksityisten palvelutuottajien potilas- ja sosiaaliasiamiespalveluista on lisääntyvässä määrin ollut yhteydenottoja. 19

72 Potilaita ja heidän läheisiään on tavattu terveyskeskussairaalassa ja terveysasemilla sekä tehty kotikäyntejä. Sosiaaliohjaaja on osallistunut potilaan, hänen läheisensä ja hoitohenkilökunnan sekä lääkärin kanssa potilaan selviytymistä tukevien palvelujen selvittämiseen, järjestämiseen ja tarvittaessa osallistunut hoitoneuvotteluun. Lähiomaisten yhteydenotot potilaan asioitten hoitamiseen, valtakirja- ja edunvalvontaan liittyen ovat lisääntyneet. Tietosuojaan liittyvä yhteistyö tietosuojavastaavan kanssa on vakiintunut. Vuoden 2016 aikana palveluohjauskontakteja oli 455 ja potilasasiamieskontakteja oli 503. Edunvalvontailmoituksia maistraattiin tehtiin 17. Sosiaaliohjaaja/potilasasiamies on osallistunut terveyskeskussairaalan opiskelijaohjaukseen ja osastotunneille sekä satshp:n alueen potilasasiamiestapaamisiin KUSTANNUKSET: Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Tp 2016 N%tp15/16 N%ta16/tp16 Hallinnon ja tal. Ta yht ,7 4,4 Ravintohuollon palvelut ,5 17,0 Huollon palvelut ,7 0,7 Toim istopalvelut ,6 3,1 Muut hallinnon palvelut ,2 10,5 Poistot ,3 10,3 20

73 2.2.3 Avohuollon tehtäväalue Tulosvastuullinen viranhaltija: johtava ylilääkäri Mika Kallio Avohuollon esimiehet: Avoterveydenhuollon ylilääkäri Pauli Sallinen. Avohuollon ylilääkärin alaisina osavastuualueiden ylilääkäreinä ovat toimineet Esa Lähteenmäki Luvian terveysasemalla ja Samuel Palmu Kokemäen terveysasemalla Työterveyshuolto: työterveyslääkäri Timo Virkkunen Hoitotyön esimies: johtava hoitaja Jaana Oksa Vastaanottotoiminta ja päivystys: osastonhoitaja Pirjo-Riitta Tuomela Neuvolatoiminta: osastonhoitaja Minna Multisilta Fysioterapia: osastonhoitaja Anu Mitikka Työterveyshuolto: osastonhoitaja Arja Peltonen Luvian terveysasema: osastonhoitaja Anne Lehtonen Vastaava hammaslääkäri Liisa Syrjänen ja vastaava hammashoitaja Seija Helin Tulosalue käsittää seuraavien tulosyksikköjen toiminnat: alueellinen avohuolto (lääkärinvastaanottotoiminta, neuvolatoiminta, hammashuolto, laboratoriotoiminta), keskitetty avohuolto (päivystys, röntgen, fysioterapia, työterveyshuolto sekä peruserikoissairaanhoito) TEHTÄVÄALUEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TAVOITE JA KEINOT: 1. Tärkeimpien terveysongelmien toteaminen ja hoidon edelleen tehostaminen 1. Kehitetään edelleen varhaisen puuttumisen toimintamalleja koko tehtäväalueella 2. Jatketaan asiantuntijatiimien toiminnan kehittämistä peruserikoissairaanhoidossa 3. Kehitetään ja monipuolistetaan potilasohjausmenetelmiä ja uudistetaan ohjauksen sisältöä 4. Vahvistetaan potilaan osallisuutta ja varmistetaan hoidon jatkuvuus 5. Jokainen palvelutapahtuma kirjataan ja tilastoidaan yhdenmukaisesti ja kattavasti. Rekisterin tietoja palvelujen sisällöstä, saatavuudesta ja palvelun käytön syistä hyödynnetään toiminnan seurannassa ja laadun arvioinnissa ja kehittämisessä 6. Valtakunnallisesti hyväksyttyjen toimintamallien ja -menetelmien hyödyntäminen (käypähoito-suositukset, verkko/mobiilipohjaiset menetelmät ) 7. Kehitetään pdrg -pohjaista ajattelua 8. Moniammatillisten arviointimallien kehittäminen/käyttö vanhusten ongelmien varhaisen toteamisen tueksi TOIMINNAN TOTETUMINEN 2016 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän terveyden edistämisen aktiivisuutta kokonaisuutena kuvaa luku 70 valtakunnallisen keskiarvon ollessa 66 (asteikko 0-100). TEAviisarin viitekehyksen eri toimialueilla pisteet jakautuvat seuraavasti (lähde: TEAviisari, THL): Koko maa Ksthky 21

74 Rintasyövän seulonnat (mammografiat) toteutettiin valtakunnallisen ohjelman mukaisesti vuosina 1948, 1950, 1952, 1954, 1956, 1958, 1960, 1962, 1964 ja 1966 syntyneille. Seulontoihin osallistuu 8-9 kymmenestä tutkimukseen kutsutusta. Vuosittain löytyy kunnittain yksittäisiä pahanlaatuisia kasvaimia. Kohdunkaulan syöpämuutosten seulonnat järjestettiin vuotiaille naisille. Seulontatutkimukseen kutsutuista % osallistui tutkimukseen. Seulonta-aktiivisuus on matalin Luvialla. Netissä tai puhelimitse vaihdettava seulontakutsun näytteenottoaika ja osallistumattomille lähetettävät uusintakutsut parantavat seulontojen kattavuutta. Uusia turvapaikanhakijoita ei juurikaan saapunut ja vastaanottokeskusten lakkauttamisen myötä turvapaikanhakijoiden määrä puolittui. Terveystarkastuksia ja rokoteohjelmia jatkettiin. Potilasohjauksessa painottuu ns. valmentava ohjaustyyli ja ryhmätoiminta (perhevalmennus, arjenhallinta, painonhallinta). Painonhallintaryhmiä on toteutettu myös verkossa. Tilastointiin liittyvän ohjeistuksen täsmentäminen näkyy asiantuntijahoitajien vastaanottokäyntien määrän kasvuna. Valtakunnalliset terveydenhuollon toimintatilastot julkaistaan pääsääntöisesti 1-2 vuoden viiveellä. Johtoryhmä tutustui Pegasos-tietovaraston lähes reaaliaikaiseen tietojen päivittymiseen ja arvioi tietovaraston hyödynnettävyyttä operatiivisessa johtamisessa. Mahdollinen hankinta siirtyi seuraavalle vuodelle. Yhteisvoimin kotona -kehittämishankkeessa luotiin alueellinen ennakoiva ja oikea-aikainen yhteistyömalli ikääntyvien palvelutarpeen arviointiin (65-synttärit ja hyvinvoinnin portaat sekä 75- ja 80-vuotiaiden hyvinvoinnin ja palvelutarpeen kartoittaminen). Ikääntyneiden osallistumista vahvistettiin kokeilemalla eri toimintamalleja (asiakasraati, kahvioparlamentti, hyvinvointisopimukset, omaisten vartti), joiden toteuttamisesta jatkossakin on sovittu. Kuntayhtymän kotisivuille avattiin ikäihmisten omahoitoinfo. Primary Care Diagnosis Related Gruoups (pdrg), perusterveydenhuollon avohoidon tuotteistusjärjestelmän, tietoa voidaan hyödyntää mm. johtamisen tukena, tuotteistuksen apuna, laskutuksen perustana sekä toiminnan tuottavuusja tehokkuusvertailussa. pdrg järjestelmän avulla nähdään, mitkä ovat perusterveydenhuollon todelliset kustannukset ja mistä ne muodostuvat. Kuntayhtymässä on panostettu kirjausten tekemiseen kansallisten ohjeistusten mukaisesti. Kustannuslaskenta on ulkoistettu InnoSata Oy:lle. TAVOITE JA KEINOT: 2. Jatketaan virka-ajan vastaanottotoiminnan tehostamista 1. Jatketaan konsultaatiotoimintaa erikoislääkäripalveluissa 2. Muokataan tarvittaessa joustavasti vastaanottojen päiväohjelmia ja vakiinnutetaan iltavastaanotot 3. Tulevat palvelutarpeet ennakoidaan tilasto- ja tietovarantojen avulla 4. Kehitetään edelleen hoitajavastaanottoja, sairaanhoitajien ja lääkärien yhteistyötä sekä työnjakoa 5. Monisairaiden ja paljon terveyskeskuspalveluja käyttävien asiakkaiden vastuuhoitaja-palvelumalli 6. Selvitellään palvelusetelien käyttömahdollisuuksia TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016 Peruserikoissairaanhoidon toiminnassa lääkärikäyntejä ja -konsultaatioita oli reilu puolet arvioitua enemmän. Noin 73 % erikoislääkärisuoritteista oli erikoislääkärikonsultaatioita. Geriatrin puhelinkonsultaatiot lisääntyivät erityisesti Harjavallassa ja Kokemäellä. Kuntien toiveesta kaikki kotihoidon lääkärikonsultaatiot ohjattiin Trinitas Oy:lle. Hoitoon pääsyn määräajat (hoitotakuu) toteutuivat. Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi toteutui pääsääntöisesti puhelimessa asiakkaan ottaessa yhteyttä. Takaisinsoittojärjestelmä on vakiintunut käyttöön. Jos hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi vaati terveysasemalla käyntiä, ajan sai hoitajalle samalle tai seuraavalle päivälle. Keskimääräinen jonotusaika kiireettömään hoitoon on ollut 10,5 vuorokautta. Kokemäen, Luvian ja Nakkilan terveysasemat olivat suljettuina Lääkärinvastaanoton ajanvarausjonoon kertyi 130 asiakasta, jono saatiin purettua elokuussa. Vastaanoton toimintaa on tehostettu lisäämällä lääkärien työjärjestykseen viikoittain muutamia vastaanottoaikoja. Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinnan kuntayhtymään on tehnyt yhteensä 530 henkilöä ja kuntayhtymästä pois yhteensä 123 henkilöä. Suurin osa (294 henkilöä) kuntayhtymään valinnan tehneistä on euralaisia. TAVOITE JA KEINOT: 3. Hammashuollon palvelujen turvaaminen 1. Viikonloppu- ja arkipyhäpäivystystä jatketaan alueellisena yhteishankkeena 2. Ostopalveluihin turvautuminen ammattitaitoisen henkilöstön turvaamiseksi 3. Oppisopimuskoulutusta tullaan mahdollisuuksien mukaan jatkamaan. 22

75 TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016 Hammashuollon palveluita on pystytty antamaan kohtuullisen hyvin vuoden 2016 aikana. Akuuttihoitopalveluita annettiin kussakin toimipisteessä työpäivinä. Jos kiireettömään hoitoon ei ole voitu antaa välittömästi aikaa, on käytössä ollut jonotus. Jonoa on ollut Harjavallassa, Kokemäellä ja Nakkilassa. Virka-ajan ulkopuolinen ja arkipyhä- ja viikonloppusärkypäivystys järjestettiin Satakunnan muiden kuntien kanssa yhteistyössä Satakunnan keskussairaalan tiloissa ostopalveluna. Hammashoitajat ovat valistaneet pienten lasten ikäryhmiä yhdessä suuhygienistien kanssa. Suuhygienisti/hammashoitaja on käynyt myös ala-asteen kouluissa sekä vanhainkodeissa ja päiväkodeissa. Sidosryhmien tilaisuuksiin on menty pyydettäessä. Terveystempaus toteutettiin tänä vuonna Nakkilan yläasteella. Yhteistyötä on tehty terveydenhoitajien ja kotisairaanhoidon kanssa entistä enemmän. Hammaslääkäri Ossi Lahtinen on Kokemäellä hoitanut kirurgisia potilaita koko kuntayhtymän alueelta. Ostopalveluna Kokemäellä on ollut 1,5 hammaslääkärin työpanos ja Luvialla puolikkaan. Käytännön harjoittelua suorittava hammaslääkäri aloitti kesäkuussa Harjavallassa. Hammaslääkäriä toimeen Kokemäelle on yritetty hakea onnistumatta. SUORITTEET JA TUNNUSLUVUT: Hoidossa käyneet: , käynnit ,8 % väestöstä Kiireellisessä hoidossa käyneet: ,7% väestöstä Oikomishoidossa käyneet: ,5% (0 17 v.) järjestelmällinen hammashuolto (0-17) muu hammashuolto yhteensä Käynnit Asiakas Täysin vapaat karieksesta tutkituista 5-vuotiaat 90,7 % 12-vuotiaat 53 % DMF-indeksikeskiarvo 12-vuotiailla 1,08 TAVOITE JA KEINOT: 4. Hyvinvoinnin edistäminen neuvolatyössä 1. Aktivoidaan poikkihallinnollista yhteistyötä kuntien kanssa 2. Lapselle ja nuorelle sekä lapsen ja nuoren kehitysympäristöön tarjotaan oikea-aikaista ja riittävää apua moniammatillisessa yhteistyössä 3. Vahvistetaan edelleen väestöterveyden edistämisessä tarvittavaa osaamista 4. Jatketaan neuvolan toimintaohjelmien jalkauttamista ja näyttöön perustuvien toimintamallien sovellusta 5. Hyödynnetään toteutetun asiakaspalvelukyselyn tuloksia toiminnan kehittämisessä (mm. sähköisten palvelujen ja ajanvarauksen mahdollistaminen) 6. Aikuisneuvolassa toteutetaan terveystarkastuksia hyväksytyn seulontamallin mukaisesti 7. Kehitetään työttömien terveystarkastusten sisältöä ja yhteistyötä TE-keskuksen kanssa TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016 Neuvolatoiminnassa asetusten mukaiset määräaikaistarkastukset ovat toteutuneet. Lisäkäyntejä on järjestetty tarvittaessa. Äitiysneuvolan ja aikuisneuvolan toimintaoppaat valmistuivat. Hoitotarvikejakelukäytännöt yhtenäistettiin kaikilla terveysasemilla. Isyyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää vakiintui osaksi äitiysneuvolatyötä. THL:n asiakaspalautekysely toteutettiin äitiys- ja lastenneuvoloissa , tulokset julkaistaan palveluvaaka.fi-verkkopalvelussa. Kouluterveyskyselyssä 2015 oli valtakunnallisia sähköisen tiedonkeruujärjestelmän kapasiteettiongelmia, jotka vaikuttivat sekä aineiston kattavuuteen että laatuun. Tuloksia saatiin vain osaan kuntayhtymän alueen oppilaitoksista. Uutta tiedonkeruujärjestelmää on testattu vuoden 2016 aikana ja seuraava valtakunnallinen tiedonkeruu toteutuu keväällä Omaishoitajien terveystarkastukset aloitettiin. Pilottiin osallistuneet suhtautuivat terveystarkastuksiin myönteisesti ja kokemus vastaanotolla käynnistä ja asiantuntemuksesta oli myönteinen (keskiarvo 9,5 asteikolla 4 10). Kaikki osallistuneet ilmoittivat osallistuvansa uudelleen terveystarkastukseen. Vastaanotolla tehtiin runsaasti lähetteitä jatkotutkimuksiin ja yhteistyötä erityisesti kuntien sosiaalitoimen kanssa. 23

76 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on edennyt. Työttömien terveystarkastukset ovat käynnistyneet kaikissa kunnissa. Vuoden 2015 arvio monialaisen yhteispalvelun potentiaalisen kohderyhmän suuruudesta oli 580 henkilöä. TAVOITE JA KEINOT: 5. Kuntoutustoiminnassa laadun ja yhteistyömuotojen edelleen kehittäminen 1. Selkiytetään edelleen työn- ja vastuunjakoa sekä eri toimijoiden kesken että omassa organisaatiossa 2. Toimintamallien luominen ja fysioterapian tehokas hyödyntäminen osana tk-sairaalapotilaan hoito- ja kotiutusprosessia 3. Yhteistyömuotojen kehittäminen peruskuntien liikunta- ja sosiaalitoimen kanssa 4. Sovitaan arvioinnista ja käyttöön otettavista mittareista yhteistyössä Satakunnan sh-piirin kanssa TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016 Terveyskeskussairaalassa fysioterapian ja sairaalan henkilökunnan yhteisten toimintamallien käyttö on vakiintunut, fysioterapiatoiminta osastolla on kuvattu terveyskeskussairaalan perehdytys- ja toimintaoppaassa. Iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelun (VoiTas) kouluttajakoulutuksen saaneet fysioterapeutit kouluttivat osaston perus- ja sairaanhoitajat sekä kotihoidon muutosagentit ohjaamaan potilaiden voima- ja tasapainoharjoittelua. Koulutusohjelma on pilotoitu Ikäinstituutin terveysliikuntaprojektissa Voima- ja tasapainoharjoittelu iäkkään ihmisen kotona asumisen tukena (VoiTas -projekti ). Moniammatillinen työskentely on edistänyt potilaiden hoitojakson tavoitteiden saavuttamista. Fysioterapiaosaston arvot (tavoitteellisuus, yksilöllisyys, tasavertaisuus, luotettavuus, ystävällisyys ja asiantuntevuus porukkahengen ympärillä) on koottu ja graafinen ilme toteutettu. Fysioterapeuttien verkostoituminen alkoi ja säännöllisiä yhteistyöpalavereja Keski-Satakunnan alueella on suunniteltu. Fysioterapian vaikuttavuuden arvioinnissa käytettävien mittarien sisäisen koulutuksen aloittamisesta on sovittu. TAVOITE JA KEINOT: 6. Työterveyshuollon kehittäminen 1. Valtioneuvoston asetuksen vaatiman, hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen kirjallisen laatujärjestelmän laatiminen 2. Selvitetään osakeyhtiömuotoisen yhteistoiminnan mahdollisuudet 3. Yhteistyön kehittäminen muuhun terveydenhuoltoon (esh/pth). Molemminpuolisten konsultaatioiden kehittäminen TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016 Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen kirjallinen laatujärjestelmä on valmistunut. Työterveyshuollon yhtiöittämisvelvoitetta koskevaan siirtymäsäännökseen tuli kahden vuoden lisäaika ja työterveyshuollon sairaanhoidon yhtiöittämistä koskevia valmistelu- ja suunnittelutoimenpiteitä ei vielä ole aloitettu. Työterveyshuoltosopimuksia on yhteensä noin 650. Näistä laajoja (myös sairaanhoidon sisältävä) sopimuksia on noin viidesosa. Sopimusten piiriin kuuluvia henkilöasiakkaita on yhteensä noin 4250, näistä laajan sopimuksen piiriin kuuluvia noin Vuonna 2016 asiakasmäärän suurimman muutoksen (250 uutta henkilöä) muodosti Puustelli Group Oy:n asiakkaaksi tulo. Lääkärien työ painottuu edelleen sairaanhoitoon. Yhteistyö lääkärinvastaanoton kanssa on ollut resurssien mukaan joustavaa. KELAn tiukentunut velvoite työpaikkaselvitysten toteuttamiseen ja AVIn aktiiviset kuntapuolen työsuojelutarkastukset ovat ohjanneet toimintaa ehkäisevän työterveyshuollon suuntaan. työpaikkaselvitykset lääkärit 4 3 työterveyshoitajat työfysioterapeutti terveystarkastukset lääkärit työterveyshoitajat työfysioterapeutti psykologi 71 ei vertailua, alkoi 8/2015 työterveysneuvottelut lääkärit työterveyshoitajat sairaanhoitokäynnit lääkärit työterveyshoitajat

77 Kaksi työterveyshoitajaa osallistui SAMKin Foorumix-hankkeeseen. Hankkeen aikanan kehitetyt esimiesten vertaisfoorumit, foorumixit, antavat esimiehille säännöllisen mahdollisuuden hengähtää, saada voimaa ja vinkkejä samassa tilanteessa olevilta. Esimiesten vertaisfoorumit ovat tulossa kuntayhtymän järjestämän työterveyshuollon palveluvalikoimaan. TAVOITE JA KEINOT: 7. Laboratorio- ja röntgentoimintaa kehitetään edelleen 1. Kuvantamistoiminnan edelleen kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa 2. Laboratorionäytteiden otto toteutetaan lähipalveluna, näytteiden analytiikka keskitetään Harjavallan terveysasemalle 3. Valmistellaan sähköisen ajanvarauksen käyttöönottoa TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016 Röntgeniin hankittua UÄ-laitetta on hyödynnetty myös äitiysneuvolassa. Avoimeen röntgenhoitajan toimeen onnistuttiin rekrytoimaan kokenut, ammattitaitoinen työntekjä. Magneettitutkimukset ovat toteutuneet viikoittain Harjavallan pääterveysasemalle sovitussa magneettirekassa. Myös Euran terveyskeskus ohjaa magneettitutkimuspotilaat Harjavaltaan. Laboratorion näytteenotto on toteutunut sulkuaikoja lukuun ottamatta lähipalveluna. Analytiikka on keskitetty Harjavallan terveysaseman laboratorioon. Ajoittain näytteitä on resurssipulan vuoksi lähetetty analysoitavaksi suunniteltua enemmän SataDiagille. Tämä on lisännyt laboratorion kustannuksia. TAVOITE JA KEINOT: 8. Peruserikoissairaanhoito 1. Laadukas erikoistasoinen diagnostiikka mahdollisimman varhaisessa vaiheessa 2. Hoidon varhainen aloittaminen vähentää lähetteiden määrää erikoissairaanhoitoon 3. Karsitaan päällekkäistä työtä hoidon eri tasoilla 4. Jäsenkuntien kanssa käytävällä jatkuvalla yhteistyöllä potilas saadaan mahdollisimman nopeasti oikeaan jatkokuntoutuspaikkaan 5. Vahvistetaan tiimityöskentelyä TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016 Ortopedin vastaanotot päättyivät Harjavallan terveysasemalla toukokuussa Talouden tasapainotustavoitteen mukaisesti uutta toimijaa ei ole rekrytoitu. Sisätautien erikoislääkäri on ollut osa-aikainen. Vastaanottokäynneistä reilu kolmasosa on ollut kliinisiä rasituskokeita (yht. 108 rasitus-ekg tutkimusta). Geriatrin vastaanottotoiminnassa yhteistyö geriatrisen sairaanhoitajan ja muistihoitajien kanssa on vakiintunut. Konsultaatiomahdollisuus virka-ajan ulkopuolella on välttämätöntä erityisesti kotisairaalatoiminnassa. Opioidikorvaushoidon hoitopolku Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä on kuvattu ja koulutus yhteistyötahoille järjestetty. TAVOITE JA KEINOT: 9. Päivystys- ja ensihoidossa tiivistetään paikallista sekä alueellista yhteistyötä Tehostetaan edelleen hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointia ja tarkennetaan välitöntä hoitoa tarvitsevan potilaan hoitoketjua yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016 Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnin valtakunnallisia periaatteita on edelleen kerrattu. Sulkujen aikana on hoidettu vain kiireellistä hoitoa vaativia potilaita. Kesän sulun aikana keskussairaalan päivystykseen hakeutui aikaisempaa enemmän potilaita. Kiireellisiä käyntejä on eniten harjavaltalaisilla; myös iltapäivystystä harjavaltalaiset käyttävät eniten TAVOITTEET JA KEINOT: 10. Henkilöstön saatavuuden ja hyvinvoinnin turvaaminen 1. Tehostetaan rekrytointia kehittämällä työnantajakuvaa ja oppilaitosyhteistyötä 2. Koottua tutkimusaineistoa hyödynnetään väitöskirjatöihin ja syventävien opintojen suorittamiseen 3. Suunnitelmallinen ja monimuotoinen osaamisen kehittäminen 4. Työterveyshuollon painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään työhön 25

78 TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016 Henkilöstön saatavuus on ollut hyvä. Avoinna olleisiin toimiin ja virkoihin on ollut kiinnostusta ja päteviä hakijoita. Äitiys- ja lastenneuvolassa alkoi tutkimus, jonka tavoitteena on vanhemman ja vauvan vuorovaikutussuhteen kehittymisen ja siihen vaikuttavien tekijöiden tutkiminen odotusaikana ja vauvan syntymän jälkeen (KESÄLA- TU). Samalla otetaan käyttöön häkämittarit ja arvioidaan käyttöönoton vaikutusta raskaudenaikaiseen tupakointiin. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on kuvattu yhteistoiminnassa laaditussa vuosittain päivitettävässä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa valmisteltiin ns. korvaavan työn malli kuntayhtymään. 34,8 % työterveyshuollon kustannuksista kohdistui lakisääteiseen terveydenhoitoon ja 65,2 % sairaanhoitoon. Vuonna 2015 osuudet olivat 37,8 % ja 62,2 %. AVOHUOLLON KUSTANNUKSET: Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016*) Tp 2016 N%tp15/16 N%ta16/tp16 Avohoidon ta yht ,2 1,9 LVO + päivystys ,5 10,1 Neuvola ,4 5,9 Hammashuolto ,2 2,0 Laboratorio ,9 11,3 Kotihoito Röntgen ,0 18,2 Fysioterapia ,6 1,9 Työterveyshuolto ,7 29,6 Valtimo**) Erikoislääkäripalv. Sis.mah ,7 6,6 Tutkimustoiminta ,6 Poistot ,8 48,7 *)Rakennusten poistot sis.huollon poistoihin **) Valtimo siirretty v alusta er.lääkäripalveluissa olevalle sisätautien kustannuspaikalle 26

79 2.2.4 Koti- ja sairaalahoidon tehtäväalue Tulosvastuullinen viranhaltija: vt. osaston ylilääkäri Tanja Reunanen Hoitotyön esimies: johtava hoitaja Jaana Oksa Terveyskeskussairaalan osastonhoitaja Ulla-Maija Laurinen Kotisairaanhoidon/kotisairaalan osastonhoitaja Tarja Kuvaja ( ) ja osastonhoitaja Ulla-Maija Laurinen ( ) Tehtäväalue käsittää terveyskeskussairaalatoiminnan, kotisairaanhoidon ja kotisairaalatoiminnan. Tavoitteena akuuttisairaansijapaikkojen vakiinnuttaminen suunnittelukaudella 40 ss:aan. TEHTÄVÄALUEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TAVOITTEET JA KEINOT: 1. Hoidon porrastuksen kehittäminen 1. Yhteistyö ja rajapintojen poistaminen terveyskeskussairaalan, kotisairaalan ja kotisairaanhoidon välillä 2. Yhteistyön jatkuva parantaminen jäsenkuntien sosiaalitoimen kanssa 3. Terveyskeskussairaalan, kotisairaanhoidon ja kotisairaalan tarvitsemien erikoislääkäri-konsultaatioiden turvaaminen 2. Rajapintakäytäntöjen kehittäminen 1. Sovittujen kotiutuskäytäntöjen edelleen juurruttaminen, tavoitteena onnistuneet kotiutukset ja asiakastyytyväisyys 2. Moniammatillisten ja yhtenäisten arviointimallien kehittäminen potilaan jatkohoidon ja kuntoutuksen sekä kotona asumisen turvaamiseksi sairaalajakson jälkeen 3. Kuntoutustoiminnan integroiminen potilaan hoitojaksoon nopean kotiutumisen ja kotona selviytymisen tukemiseksi 3. Potilaslähtöisen hoitotyön syventäminen 1. Yksilöllinen, voimavaralähtöinen hoitosuunnitelma, jossa korostuu jatkohoidon suunnittelu ja kuntoutus 2. Moniammatillisen yhteistyön parantaminen 3. Omaisten mukaan otto potilaan hoidon suunnitteluun 4. Hoidon laadun parantaminen 1. Organisaation sisäinen ja ulkoinen koulutus 2. Tele-yhteyksien ja suoran konsultaatiokanavan rakentaminen terveyskeskussairaalan, kotisairaanhoidon, kotisairaalan sekä alueen hoivalaitoksien välille (palvelutalot / vanhainkodit) 3. Uusien toimintamallien ja raportointimenetelmien käyttöönotto työpäivien optimoimiseksi 5. Vanhuspalveluiden kehittäminen 1. Jatketaan vastaanotto-/neuvontapalvelujen lisäämistä eri toimipisteissä palvelutarpeen mukaisesti yhteistyössä alueen sos.toimen kanssa 2. Priorisoidaan toiminnassa kotiin vietäviä palveluja laitoshoitoa korvaavina vaihtoehtoina 3. Vahvistetaan alueellista yhteistyötä hoidon koordinoinnin avulla 4. Tehostetaan hoidon turvallisuutta ja jatkuvuutta vastuuhoitajamallin käyttöönotolla 5. Kehitetään ennaltaehkäiseviä moniammatilliseen asiantuntemukseen perustuvia arviointimalleja vanhusten kotona asumisen turvaamiseksi, Yhteisvoimin kotona -hankkeen myötä saatavan toimintamallin hyödyntäminen 6. Kunnioitetaan vanhusten osallisuutta ja itsehoitoa. 6. Kotihoidon laajentaminen 1. Jatketaan kotisairaanhoitopalvelujen sisällön kehittämistä yhteistyössä terveyskeskussairaalan ja alueen vanhustenhuollon kunnallisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Kotisairaala mielletään osana tk-sairaalatoimintaa 2. Otetaan käyttöön vastuuhoitajamalli yhteistyössä kuntien kotipalvelun kanssa 3. Kotisairaalan toimintamallia ja arviointia tarkennetaan; kohdentaminen mahdollisesti myös yöaikaan 4. Kotihoidon toiminnassa hyödynnetään Pegasos-järjestelmän mobiilimahdollisuutta yhdessä jäsenkuntien kotipalvelutoiminnan kanssa 5. Nykyisen etäkonsultaatiomallin lisäksi mahdollistetaan hoitoon liittyvät erikoislääkärikonsultaatiot myös asiakkaan kotona etäteknologian avulla 27

80 7. Henkilöstön työkyvyn ylläpito 1. Uuden työnjakomallin kehittäminen ja verkostoituminen 2. Toimintaohjeiden päivittäminen ja tarkentaminen henkilöstön työn mielekkyyden ja turvallisuuden takaamiseksi 3. Suunnitelmallinen täydennyskoulutus ja koulutuspalautteet 4. Ergonominen työvuorosuunnittelu 5. Riskikartoituksen tulosten arviointi ja toimenpiteet 6. Tupakoinnin lopettamisen tukitoimet 7. Johdon jalkautuminen ja infopalaverit viestinnän parantamiseksi 8.Saattohoidon kehittäminen 1. Keväällä 2015 aloitetun saattohoitopoliklinikan toimintaa kehitetään edelleen 2. Syksyllä 2015 esitellyn saattohoitomallin mukainen saattohoitotoiminta juurrutetaan käytäntöön ja toimintaa kehitetään edelleen 3. Saattohoitopotilaiden ohjaus avovastaanotolta ja erikoissairaanhoidosta saattohoitopoliklinikalle juurrutetaan käytäntöön 4. Saattohoitoa toteuttavien työntekijöiden lisäkoulutus TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016 Osastolla on hoidettu tavoitteiden mukaisesti akuuttia sairaanhoitoa ja kuntoutusta vaativia potilaita. Osaston keskimääräinen käyttöaste oli 84,5 % (keskimäärin 36 potilasta) ja vaihteli kuukausittain välillä 76,7 92,6 %. Keskimääräinen hoitoaika oli 8,8 vrk. Osaston käyttöä rajoittavilta epidemiatilanteilta vältyttiin, mutta eristyspotilaiden hoito nykyisissä tiloissa on ollut haasteellista ja sakkomaksuilta ei ole kokonaan vältytty. Osastolla saattohoidossa olleita potilaita on jouduttu ajoittain hoitamaan useamman hengen huoneessa. Kotisairaalassa hoidossa olleiden potilaiden määrä vaihteli välillä Terveyskeskussairaala (Harjavalta) Kotisairaala (Harjavalta, Kokemäki, Nakkila) kuormitus% potilaita keskim. keskim. hoitoaika potilaita min potilaita max potilaita keskim. tammikuu 88,6 38,1 9, ,1 helmikuu ,4 8, ,6 maaliskuu 90,9 39,1 9, ,5 huhtikuu 83,8 36,0 7, ,2 toukokuu 85,3 36,7 8, ,0 kesäkuu 76,7 33,0 6, ,7 heinäkuu 86,2 37,1 10, ,8 elokuu 70,3 30,2 8, ,1 syyskuu 85,1 36,6 8, ,2 lokakuu 77,3 33,3 9, ,4 marraskuu 92,6 39,8 9, ,4 joulukuu 89,7 38,6 9, ,3 Terveyskeskussairaalassa on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa osastonhoitajan lisäksi yhteensä 21 sairaanhoitajaa ja 15 perushoitajaa. Avoimeksi tulleita perushoitajan toimia ei ole täytetty, kaikissa työvapaissa ei ole ollut sijaista. Henkilöstömitoitus on toteutunut tavoitteen (0,7 hoitajaa/potilas) mukaisesti. Kotisairaalassa työskentelee 4 5 sairaanhoitajaa. Tavoitteena on ollut tiivistää yhteistyötä terveyskeskussairaalan sairaanhoitajien kanssa. Kotisairaalan hoitajat ovat perehtyneet osaston toimintaan ja osaston sairaanhoitajia on perehdytetty kotisairaalan toimintaan. Esimiestehtävien siirtäminen tehtäväalueen yhteiselle osastonhoitajalle on helpottanut resurssien joustavaa hyödyntämistä. Yhteisvoimin kotona -kehittämishankkeen myötä alueen kotihoidossa alkoi toimintakulttuurimuutos. Kaikissa jäsenkunnissa toteutettiin kotipalvelun ja kotisairaanhoidon toiminnallinen integraatio. Pegasos Mukana - toiminnanohjaus- ja optimointijärjestelmän käyttöön otto osoittivat tarpeen täsmentää tehtäväkuvia ja työnjakoa sekä vastuita kotihoidossa. Reaaliaikainen ja entistä yksityiskohtaisempi raportointi mahdollistaa tietoon perustuvan johtamisen. Välittömän asiakastyön osuus kotisairaanhoidossa on noin 30 % valtakunnallisen tyavoitteen ollessa %. Ns. jyvittämätöntä työtä on edelleen paljon. Raportoinnin täsmennyttyä voidaan laskea tarvittavat resurssit yhdistämällä tiedot toteumasta ja työaikaraportista. Kotisairaanhoidossa vapautuneet perushoitajan toimet on jätetty täyttämättä ja Kokemäen kaupunki on jättänyt toistaiseksi täyttämättä kotipalvelun sairaanhoitajan toimen. Kotihoidon esimiehillä on yhteinen tahtotila ja visio kehittämistarpeista. Yhteisvoimin kotona -hankkeen loppuraportti on luettavissa Innokylä-sivustolla. 28

81 Palliatiivisen hoidon poliklinikan toiminta on laajentunut palvelemaan koko kuntayhtymän aluetta. Saattohoitosuunnitelman päivittäminen ja täydentäminen on aloitettu. Terveyskeskussairaalan perehdytys- ja toimintaohjeet on päivitetty. Kirjaamistyöryhmä on valmistellut vuonna 2017 toteutettavan kirjaamiskoulutuksen. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on kuvattu yhteistoiminnassa laaditussa vuosittain päivitettävässä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa. Hoitopäivät hoitoisuusluokittain: Hoit.luokka I Hoito.luokka II Hoit.luokka III Yht. Palliat. Pkl Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Yhteensä %-osuus 34,80 49,28 15,92 100,00 KOTI- JA SAIRAALATOIMEN KUSTANNUKSET: Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Tp 2016 N%tp15/16 N%ta16/tp16 Koti ja sairaalatoimin ,6 5,2 VO Harjavalta ,3 2,0 VO Kokemäki ,0 0,0 Kotisairaanhoito ,6 8,1 Kotisairaala ,1 30,7 Poistot ,0 7,0 rakennusten poistot sis. keskitetysti huollon poistoihin Kokemäen sairaalaosasto suljettiin kesäkuussa 2014, potilaspaikat Harjavallassa 29

82 2.2.5 Erityispalvelujen tehtäväalue Erityispalvelujen tehtäväalueen tavoitteina on ollut yhteistoiminnan kehittäminen ja syventäminen eri toimijoiden kanssa, sosiaalipalvelujen sisällön ja organisoinnin kehittäminen, tehtäväalueen asiantuntijapalveluiden sisäisen konsultoinnin kehittäminen ja asiakastyön laadun ylläpito. Eri toimijoiden välistä tiedonsiirtoa ja asiakaskohtaista yhteistyötä lähiorganisaatioiden kanssa on tehostettu ja verkostotyötä on hyödynnetty palvelutarpeiden arvioinnissa ja palvelusuunnitelmien laatimisessa. Myös sisäistä tiedonsiirtoa on tehostettu. Opiskeluhuollon psykologien toiminnasta on tiedotettu ja toimenkuvia on selkiytetty. Toteutettujen palveluiden suunnittelua ja suunnitelmien kirjaamista on jatkettu. Yksikkö: Psykososiaaliset erityispalvelut Terveyskeskuspsykologit ja opintopsykologi Tulosvastuullinen esimies: johtava erikoispsykologi Janne Sihvonen Psykologipalvelut hoidettiin pääosin keskitetysti pääterveysasemalta. Tiimissä toimi vuonna 2016 erikoispsykologi ja kaksi terveyskeskuspsykologia, joista toinen toimi opintopsykologina ja tarjosi opiskeluhuoltolain mukaisia psykologipalveluja ja toinen toimi terveyskeskuspsykologina. Tiimi tarjosi nuorille ja aikuisille terapeuttista apua sekä neuvontaa psyykkisissä ongelmatilanteissa. Psykologit toteuttivat lasten ja nuorten kehitysarvioita, joilla pyrittiin ongelmien varhaiseen toteamiseen ja kuntoutuksen suunnitteluun. Psykologit toimivat osana terveyskeskuksen psykiatrista työryhmää ja tekivät yhteistyötä muun perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen sekä varhaiskasvatuksen kanssa. Opintopsykologi toimi psykologian asiantuntijana toisen asteen opiskeluhuollossa kahden kunnan alueella. Opintopsykologi pyrki vaikuttamaan yhteisölliseen hyvinvointiin yhteistyössä oppilaitosten muiden työntekijöiden kanssa ja tarjosi yksilöllistä tukea osana yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. TAVOITTEET VUODELLE 2016: - Tuetaan nuorten ja aikuisten selviytymistä psyykkisissä ongelmissa ja autetaan löytämään omia voimavaroja ja hallintakeinoja. - Tuetaan nuorten ja aikuisten selviytymistä kriisitilanteissa. - Osallistutaan asiakkaiden voimavarojen ja toimintakyvyn selvittelyyn kuntoutustarpeen arvioimiseksi. - Selvitellään alle kouluikäisten lasten kehitysongelmia ja erityisvaikeuksia, jotta voidaan käynnistää varhaista tukea ja tarvittavia kuntoutustoimia. - Kehitetään psykologipalveluja osana terveyskeskuksen psykiatrista työryhmää. - Ohjataan psyykkistä tukea ja psykiatrisia palveluja tarvitsevia asiakkaita heidän tilanteeseensa parhaiten soveltuvan avun piiriin. - Tarjotaan sopimusten mukaisia opiskeluhuollon psykologipalveluja toisen asteen oppilaitoksille. - Kehitetään ja juurrutetaan yhteisöllisen opiskeluhuollon psykologityön käytänteitä toisen asteen oppilaitoksissa. - Suunnitellaan ja toteutetaan yhteisöllisen opiskeluhuollon psykologityön osuutta sekä tarjotaan opiskelijoille yksilöllistä psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen tukea. TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016: Yksilöterapioita on toteutettu eri tavoin psyykkisesti oireileville asiakkaille yksilöllisen arvioinnin pohjalta. Terapian kesto ja menetelmät on arvioitu psyykkisen tuen tarpeen perusteella. Terapioissa on käytetty mm. kognitiivisen psykoterapian menetelmiä. Tarvittaessa on pyydetty psykiatrin tai terveyskeskuslääkärin arviota. Kriisiapua on annettu kriisi- ja lyhytterapeuttisin menetelmin. Kriisiluonteinen apu on pyritty järjestämään muutaman päivän kuluessa. Nuorten ja aikuisten tilanteissa on tehty 19 psykologista tutkimusta työ- ja toimintakyvyn tai oppimisen erityisvaikeuksien selvittämiseksi osana peruserikoissairaanhoitoa tai toisen asteen opiskeluhuoltoa. Psykologit ovat osallistuneet kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien kokoontumisiin 16 kertaa ja yhden kerran asiakasyhteistyöryhmien hallinnolliseen kokoukseen. Lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmän kokouksiin on osallistuttu asiantuntijana 9 kertaa. Alle kouluikäisten lasten psykologisia tutkimuksia on tehty 105 lapselle. Lapset ovat ohjautuneet psykologin arvioon lastenneuvolan, päivähoidon, esiopetuksen, puheterapeutin tai erikoissairaanhoidon suosituksesta. Vuoden aikana on lasten arviointien tekemistä tehostettu siten, että tutkimusten tarvetta ja laajuutta on arvioitu tarkemmin ja entistä yksilöllisemmin. Näin on tutkimuksiin kuluneita käyntejä kyetty vähentämään ja vapautunutta resurssia on voitu suunnata uudelleen. Konsultatiivista työtä on lisätty. 30

83 Neuvolan, päivähoidon ja esiopetuksen kanssa on tarkistettu arviointimenetelmiä ja toimintakäytäntöjä, jotta erityistuen tarve tulisi ajoissa todetuksi. Kuntoutussuunnitelmien laadintaan on osallistuttu yhdessä vanhempien, päivähoidon, esiopetuksen, puheterapeutin ja neuvolan kanssa. Tarvittaessa on ohjattu lääkärin vastaanotolle jatkotutkimusten määrittämiseksi. Konsultaatioapua on annettu päivähoidon, esiopetuksen ja lastenneuvolan työntekijöille. Puheterapeuttien kanssa on pidetty säännölliset moniammatilliset yhteistyöpalaverit, joissa on suunniteltu lapsen arviointi- ja kuntoutusprosessien etenemistä. Psykologit ovat osallistuneet neuvolaikäisten lasten moniammatillisiin yhteistyöryhmiin koko kuntayhtymän alueella yhteensä 11 kertaa. Psykologit ovat ohjanneet perhevalmennuksen kolme ryhmätapaamista. Psykologista ammattitaitoa on kehitetty kouluttautumalla (mm. kognitiivinen, interpersoonallinen ja myötätuntokeskeinen terapia, psykoterapian soveltuvuuden ja vaikuttavuuden arviointi, syrjäytymisen ehkäisy, neuropsykologinen kuntoutus neuropsykiatriassa, AVH-koulutus, perheen vuorovaikutussuhteet, koulupsykologien neuvottelupäivät), seuraamalla ajankohtaista ammatillista tietoa ja tekemällä opintokäynti Tampereen kaupungin psykologitoimintaan ja Tipotien terveysaseman mielenterveystiimiin. Psykologit ovat toimineet moniammatillisessa psykiatrisessa työryhmässä, jonka säännöllisissä palavereissa on sovittu asiakkaiden ohjautumisesta ja varmistettu heille parhaiten soveltuva hoito. Psykiatrisen työryhmän toimintaa on kehitetty moniammatillisessa yhteistyössä. Vuoden 2016 aikana toteutettiin kaksi hoidollista ryhmää psykiatrisen työryhmän potilaille. Ryhmän suunnittelijana ja toisena vetäjänä toimi terveyskeskuspsykologi. Opintopsykologi on tehnyt tiivistä yhteistyötä opiskeluhuollon muiden toimijoiden (kuraattorit, terveydenhoitajat, lääkärit) sekä koulujen muun henkilökunnan (opinto- ja ryhmänohjaajat, rehtorit ja koulutuspäälliköt) kanssa neljässä toisen asteen oppilaitoksessa. Yhteisöllisen opiskeluhuollon käytänteitä on kehitetty opiskeluhuoltoryhmissä sekä opiskelijoille suunnatuilla terveyden ja oppimisen edistämisen teemaluennoilla, joita ovat olleet stressinhallinta, unenhuoltokeinot ja savuttomuusohjaus. Opintopsykologin oppilaskohtainen opiskeluhuoltotyö on koostunut yksilövastaanotoista, psykologisista tutkimuksista sekä monialaisten asiantuntijaryhmien toiminnasta. Opiskeluhuoltolain mukaiset aikarajat hoitoon pääsyssä on huomioitu. Asiakkaita eli hoito- tai tutkimustoimenpiteitä saaneita lapsia, nuoria tai aikuisia oli tiimillä vuoden 2016 aikana yhteensä 263 ja vastaanotoista kertyi suoritteita (alkava 45 min) Konsultaatioita ja käynnin korvaavia puheluja oli 288. Vakituisen henkilöstön kanssa on toteutettu kehityskeskustelut esimiehen johdolla. Perheneuvola- ja koulupsykologipalvelut Tulosvastuullinen esimies: johtava erikoispsykologi Janne Sihvonen Vastuuhenkilö: psykologi Salme Suomalainen-Salo Perheneuvola- ja koulupsykologipalvelut hoidettiin pääosin keskitetysti pääterveysasemalta. Tiimissä oli vuonna 2016 kaksi psykologin ja kaksi sosiaalityöntekijän virkaa sekä käytettävissä konsultoivan lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri. Tiimi toimi yhteistyössä sosiaalitoimen, koulujen ja terveydenhoidon viranomaisten kanssa. Perheneuvolapalveluja käyttävät kaikki kuntayhtymän kunnat lukuun ottamatta Kokemäen kaupunkia. Koulupsykologipalveluja on tarjottu Harjavaltaan, Nakkilaan ja Luvialle. Perheneuvolatyö on jakautunut asiakastyöhön, asiantuntijatyöhön sekä tiedotus- ja vaikutustoimintaan. TAVOITTEET VUODELLE 2016: - Mahdollisimman nopea avun saatavuus akuuteissa lasten, parien ja perheiden kriiseissä. - Perheen ja parisuhteen omien voimavarojen löytäminen ja hyödyntäminen ongelmatilanteessa. - Peruskouluikäisten lasten ja nuorten kehityksen, tunne-elämän ongelmien ja sosiaalisen tilanteen arviointi ja asianmukaisen hoitopaikan ja hoidon järjestäminen. - Selvitetään lasten ja nuorten oppimisen esteitä ja pyritään löytämään yhteistyössä koulun kanssa sopivia koulussa toteutettavia tukitoimia koulunkäynnin edistämiseksi. - Yhteistyöverkostojen hyödyntäminen perheiden tukemisessa. 31

84 TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016: Vuonna 2016 perheneuvolan suoritemäärä (alkava 45 min) oli 2602, joista erikoislääkärin suoritteita oli 29. Konsultaatioita oli 108, joista erikoislääkärin konsultaatioita yksi. Asiakkaita oli 180:stä eri perheestä ja näiden perheiden jäseniä osallistui hoitoon tai tutkimuksiin yhteensä 402. Kuntayhtymän ulkopuolisista kunnista asiakkaita oli 17. Asiakasmäärät ovat kasvaneet 18 % vuoteen 2015 verrattuna, jolloin toimintaa haittasi resurssipula. Tilastointikäytäntö muuttui helmikuussa yhdenmukaiseksi muiden psykososiaalisten erityispalveluiden tiimien kanssa. Pegasos-järjestelmän käyttöön asiakaskirjauksissa siirryttiin huhtikuun alusta. Oppimisvaikeustutkimuksia on toteutettu ja selvitetty lasten ja nuorten oppimisen esteitä. Koulujen ohjaamana oppilaita tuli oppimisvaikeustutkimuksiin yhteensä 78. Ohjaavan tahon kanssa on tehty yhteistyötä tutkimusprosessin alussa ja lopussa. Yhdessä on suunniteltu tukitoimia kuten tehostettua tai erityistä tukea ja HOJKS-järjestelyjä. Perheneuvolassa on laadittu tarvittavat lausunnot erityistä tukea ja avustajapalveluja varten. Konsultaatioapua on annettu opettajille ja erityisopettajille. Yksilöllisiin oppilashuoltoryhmän kokoontumisiin on osallistuttu tarpeen mukaan. Opiskeluhuoltolain mukaiset aikarajat hoitoon pääsyssä on pyritty huomioimaan. Kriisitilanteissa on apua annettu kolmen päivän sisällä yhteydenotosta. Perhe- ja parityötä on ollut 39 perheen tai parin kanssa. Työskentelyssä on aktivoitu perheen tai parin omat voimavarat ongelmien ratkaisuun eli hyödynnetty ratkaisukeskeistä metodia. Vanhempain ohjantaa on saanut 8 perhettä. Arvioitu psykologisin ja sosiaalityön menetelmin lasten ja nuorten kehitystä ja tunne-elämää (34 arviointia). Konsultoitu lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäriä hoitosuunnitelmien tekemisessä ja jatkohoitojen suunnittelussa. Yksilöterapiassa (14 terapiaa) on käytetty näyttöön perustuvia kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Aikuisten yksilökäyntejä on ollut 7 asiakkaalla. Verkostotyössä kaikkien osapuolten asiantuntemus on hyödynnetty perheen tukemiseksi. Samalla on voitu sopia työnjaosta, jotta vältytään päällekkäiseltä työltä ja resurssit on voitu kohdentaa parhaiten perhettä tukeviksi. Koulupsykologityön toteuttamisesta on käyty kuntien paikallisten toimijoiden kanssa keskusteluja ja neuvotteluja tarpeen mukaan. Tiedotus- ja vaikutustoimintaa on ollut toiminnan esittely Harjavallan sosiaalitoimelle. Vakinaisten viranhaltijoiden kanssa on käyty kehityskeskustelut esimiehen kanssa joulukuussa Puheterapiapalvelut Tulosvastuullinen esimies: johtava erikoispsykologi Janne Sihvonen Vastuuhenkilö: puheterapeutti Leena Rosendahl Puheterapiapalvelut hoidettiin keskitetysti pääterveysasemalta. Tiimissä on kolme puheterapeutin virkaa, joista osaa tehtiin osa-aikaisesti. Puheterapiapalveluja haittasi osittainen resurssipula. Syyskaudella logopedian opiskelija suoritti tiimissä loppuharjoittelun. Puheterapiapalvelujen toiminta-ajatuksena oli puheen, kielen ja kommunikaation häiriöiden ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja kuntoutus mahdollisimman hyvän toiminta- ja kommunikaatiokyvyn saavuttamiseksi. Tiimi tarjosi puheterapiapalveluja myös äänihäiriöihin, nielemisen ja syömisen vaikeuksiin, suun motorisiin toimintahäiriöihin sekä aivoverenkiertohäiriöihin liittyviin lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksiin. Toiminnan painopiste on ollut alle kouluikäisten lasten kielellisissä vaikeuksissa. TAVOITTEET VUODELLE 2016: - Arvioida puheen, kielen ja kommunikaation häiriöitä ja tarjota puheterapeuttista kuntoutusta. - Tukea puheen, kielen ja vuorovaikutustaitojen kehitystä sekä ennaltaehkäistä ja lieventää kielellisiä oppimisvaikeuksia yhteistyössä päivähoidon, esiopetuksen ja koulun erityisopetuksen kanssa. TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016: Alle kouluikäiset lapset ovat ohjautuneet puheterapeutin arvioon pääasiassa psykologien, päivähoidon, lastenneuvolan tai vanhempien huolen perusteella. Puheterapeutin tutkimusten perusteella puheterapeutit ovat osallistuneet kuntoutussuunnitelman laadintaan yhteistyössä päivähoidon, esiopetuksen, psykologin ja vanhempien kanssa. Tarvittaessa on ohjattu neuvolalääkärin vastaanotolle arvioon ja suositeltu jatkotutkimuksia lastenneurologian yksikköön. Lähetteitä on tehty myös keskussairaalaan kielijänneoperaatioihin sekä apuvälinearvioon Tikoteekkiin. Puheterapeutit ovat tuottaneet yksilöpuheterapiaa eriasteisiin puheen ja kielen kehityksen häiriöihin tarveharkinnan perusteella. Pääsääntöisesti asiakkaat ovat olleet alle kouluikäisiä lapsia. Puheterapeutit ovat toteuttaneet oh- 32

85 jauskäyntejä puhetta tukevaa ja/tai korvaavaa kommunikointia (AAC) tarvitseville. Lisäksi on toteutettu ryhmämuotoinen Peppi-tukiviittomaryhmä, jonka tavoitteena oli opettaa tukiviittomia niitä tarvitseville asiakkaille sekä heidän lähiympäristölleen. Peppi-ryhmään osallistui 5 lasta perheineen sekä päivähoidon henkilökuntaa. Ryhmän toteuttamisessa oli ostopalveluna mukana viittomakielen opettaja. Puheterapeutit ovat ohjanneet perheitä ja muuta lähiympäristöä kommunikointitaitojen tukemiseen. Yhteistyöpalavereja ja konsultaatioita varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä neuvolan henkilökunnan kanssa on vähennetty aiemmasta vastaanottotoiminnan lisäämiseksi. Toimintaa on kohdennettu tietyille asiakasryhmille vaikeusasteen ja kiireellisyyden perusteella. Suuren asiakasmäärän vuoksi asiakasryhmiä on jouduttu priorisoimaan ja kohdentamaan palveluja. Puheterapiapalveluihin on ollut koko ajan jonoa. Jonotusaika on riippunut mm. asiakkaan tulosyystä ja henkilöstöresurssin määrästä. Vuonna 2016 on suoritteita (alkava 45 min) kertynyt 2564 ja konsultaatioita 180. Vakituiset työntekijät ovat vuoden 2016 aikana käyneet kehityskeskustelut esimiehen kanssa. Työntekijät ovat käyneet ammatillisissa koulutuksissa koulutussuunnitelman mukaan. Kuntoutusohjaus Tulosvastuullinen esimies: johtava erikoispsykologi Janne Sihvonen Vastuuhenkilö: kuntoutussuunnittelija Johanna Hakala Kuntoutussuunnittelija toimi asiantuntijana monimuotoisessa sosiaalivakuutus- ja kuntoutusjärjestelmässä. Toimintaan sisältyi kuntoutuksen, sosiaaliturvan, muun lainsäädännön ja kuntoutuskäytäntöjen laaja-alaista tuntemusta edellyttäviä tehtäviä. Kuntoutussuunnittelija paneutui asiakkaiden elämänoloihin ja ajankohtaisiin ongelmiin myös arjen tuntemuksen ja erilaisuuden ymmärtämisen kautta. Kuntoutussuunnittelija osallistui olemassa olevien kuntoutuspalveluiden kehittämiseen ja kuntoutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Kuntoutusohjaaja ohjasi ja neuvoi asiakkaita ja heidän läheisiään kuntoutuspalvelujärjestelmiin liittyvissä asioissa. Hän toimi yhteyshenkilönä kodin, hoitolaitoksen/sairaalan ja hoitoon sekä kuntoutukseen osallistuvien työntekijöiden ja viranomaisten välillä. Kuntoutusohjaaja tuki asiakkaan selviytymistä hänen elinympäristössään. Kuntoutusohjaaja on tehnyt elokuusta alkaen osittaista työaikaa. TAVOITTEET VUODELLE 2016: - Asiakaslähtöinen kuntoutumista tukeva ohjaus, neuvonta ja seuranta. - Kuntoutussuunnitelman tekeminen moniammatillisesti yhdessä kuntoutujan ja/tai hänen omaistensa kanssa. TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016: Kuntoutusohjaaja ja -suunnittelija ovat vastaanottaneet potilaita/asiakkaita kuntayhtymän kaikissa toimipisteissä ja tehneet tarvittaessa kotikäyntejä. Monialainen yhteistyö verkostojen kanssa on toteutunut asiakaslähtöisesti. Kuntoutujia ja heidän läheisiään on ohjattu ja avustettu palveluohjausperiaatteella heidän elämäntilanteensa vaatimien kuntoutustoimien ja muiden palveluiden saamisessa. Tässä on tehty yhteistyötä eri kuntoutus- ja palvelujärjestelmien toimijoiden kanssa. Kuntoutuspolut ovat olleet yksilöllisiä ja osin pitkäkestoisia. Monivaiheiset kuntoutusprosessit ovat sisältäneet tarvelähtöistä tiedon antamista, tukea, ohjausta, arviointia ja seurantaa. Kuntoutusohjaaja- ja suunnittelija ovat valmistelleet moniammatillisten työryhmien asiakasasioita ja osallistuneet työryhmien toimintaan. Lisäksi on ollut työryhmien kehittämistoimintaa. Asiakaskontakteja on ollut yhteensä 1368, joista käyntejä vastaanotolla 574, kotikäyntejä 95 ja konsultaatioita tai käynnin korvaavia puheluja 699. Asiakaskontakteista 283 on tapahtunut ryhmävastaanotolla. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän asiakasasioita käsitteleviä aikuisten työryhmän kokouksia on ollut 5, joissa käsitelty 80 asiakasasiaa ja nuorten työryhmän kokouksia 7, joissa käsitelty 40 asiakasasiaa. Lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmiä on ollut 10, joissa tehty yhteensä 145 päätöstä. Rintamaveteraanikuntoutuksen päätöksiä on tehty 100. Kuntoutusohjaaja ja -suunnittelija ovat osallistuneet myös sosiaalipalvelujen vastuualueen toimintaan. Tämä on ollut vammaispalvelun kotikäyntejä, asiakasasioiden käsittelyä ja toimintakyvyn ja apuvälinetarpeen arviointia. Alueellisen ja paikallisen kuntoutuksen kehittämistoimintaan on osallistuttu kuntayhtymän edustajana, ohjaus- ja tukiryhmien jäsenenä sekä paikallisen kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän ja vammaisneuvoston sihteerinä. Lisäksi on järjestetty koulutustilaisuus ja osallistuttu messutapahtumaan sekä pidetty 7 luentoa yhteistyötahoille kuntoutukseen liittyvistä asioista. Kehityskeskustelut on käyty esimiehen kanssa joulukuussa

86 Yksikkö: Sosiaalipalvelut Vammaispalvelut ja psykososiaaliset asumispalvelut Yksikössä työskentelee johtava sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja henkilökohtainen avustaja. Johtavan sosiaalityöntekijän tehtäviin kuuluvat myös lastenvalvojan tehtäviä. Yhteistyötä tehdään kuntoutussuunnittelijan ja -ohjaajan kanssa, joiden työajasta on varattu päivä viikossa vammaispalveluun. Yksikön tavoitteena on järjestää asiakkaille kattavat ja laadukkaat palvelut vammaispalvelulain edellyttämällä tavalla sekä sosiaalihuoltolain mukaiset asumispalvelut mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Vammaispalvelulain mukaan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia palveluja ovat vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, päivätoiminta, palveluasuminen ja henkilökohtainen apu. Määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia ovat kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus ja päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet. Sosiaalihuoltolain mukaisia asumispalveluja järjestetään mielenterveys- ja päihdekuntoutujille asiakkaan tuen tarpeen perusteella joko tuetusti omassa kodissa tai palveluasumisyksikössä (palveluasuminen tai tehostettu palveluasuminen). Asumispalvelu voi olla pitkäaikaista, lyhytaikaista tai jaksotettua. TAVOITTEET JA KEINOT: - Vaikeavammaisten asiakkaiden tarpeita vastaavat vammaispalvelulain mukaiset palvelut - Edistää vaikeavammaisten tasavertaista suoriutumista sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia esteitä ja haittoja - Kehittää toiminta- ja työskentelytapoja sekä selvittää vaihtoehtoisia palvelujen järjestämismalleja, jotta palvelut tuotetaan tarkoituksenmukaisella ja taloudellisella tavalla - Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö - Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asumisen tukeminen ja koordinaattorina toimiminen erikoissairaanhoidon ja kuntien palvelujen välillä - Työnjaon selkiyttäminen ja yhteistyön tiivistäminen sosiaali- ja erityispalveluissa TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016 Vuoden 2016 ajan sosiaalityöntekijän virka oli täytetty sijaisella ja vakituinen sosiaalityöntekijä aloitti alkaen. Vammaispalvelut hoidetaan keskitetysti Harjavallassa, tarvittaessa tehdään kotikäyntejä, osallistutaan verkostopalavereihin ja hoitoneuvotteluihin. Kotikäynnit toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä peruskuntien sosiaali- ja terveystoimen kanssa sekä kuntayhtymän kuntoutussuunnittelijan ja ohjaajan kanssa. Asunnon muutostöissä asian valmisteluun ja kotikäynteihin on osallistunut teknisen huollon huoltomestari rakennuspuolen asiantuntijana. Vammaispalveluilla on sopimus Satakunnan Avustajakeskuksen kanssa, mikä rekrytoi, kouluttaa ja välittää henkilökohtaisia avustajia vaikeavammaisille asiakkaille. Tarvittaessa Avustajakeskuksesta voidaan ostaa myös tuettu työnantajuus asiakkaille, jotka eivät itse kykene toimimaan työnantajina. Vammaispalvelussa on tehty vuoden aikana tiivistä yhteistyötä taksinkuljettajien kanssa, ja kuljetuspalvelun käyttöä on seurattu ja tarkistettu tehostetusti. Kuljetuspalvelun soveltamisohje on päivitetty ja hyväksytty yhtymävaltuustossa; uudet ohjeet tulevat voimaan Yksikkö on panostanut asiakkaiden henkilökohtaiseen tapaamiseen ja palvelusuunnitelmien laatimiseen/päivittämiseen. Moniammatillisessa tiimissä valmistellaan asiakkaiden asioita, sovitaan työnjaosta ja tehdään päätöksiä. Satakunnan alueen vammaispalveluverkoston toimintaan on osallistuttu säännöllisesti, samoin henkilökunta on aktiivisesti kouluttautunut ja saanut työnohjausta lokakuulle 2016 asti. Vammaispalveluista on kaksi työntekijää osallistunut myös Satasoten vammaispalvelun työryhmän työskentelyyn. Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumispalvelupäätöksissä tehdään tiivistä yhteistyötä asiakkaiden kotikuntien sosiaalitoimien kanssa. Kuntayhtymällä ei ole tällä hetkellä omia asumispalveluyksiköitä, joten asumispalvelut järjestetään ostamalla ne yksityisiltä palveluntuottajilta. Kuntayhtymä on ollut mukana Palvelumuotoilulla parempia palveluja riskiryhmille hankkeessa, joka kuuluu Länsi-Suomen Kaste-hankkeeseen. Hankkeessa on kehitetty mielenterveyskuntoutujien asumisen tuen tarpeen arviointimallia sekä kotiuttamiskäytäntöjä yhdessä Harjavallan sairaalan ja kuntien kanssa. Harjavallan sairaalan kuntoutusosasto, Porin kaupunki ja Ksthky:n sosiaalipalvelut pilotoivat kotiutusprosessia kevään 2016 aikana. Yksikkö käy neuvotteluja säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, peruskuntien sosiaalitoimien henkilöstön kanssa mm. palvelujen yhteensovittamisesta sekä toimintakäytännöistä. Vammaispalvelussa asiakkaita on vuoden 2016 aikana ollut 627 ja heitä koskevia päätöksiä on tehty 453. Psykososiaalisissa asumispalveluissa asiakkaita on vuoden 2016 aikana ollut 68 ja heitä koskevia päätöksiä on tehty

87 Lastenvalvojan palvelut Lastenvalvojat hoitavat avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden selvittämistä koskevat asiat. Lisäksi lastenvalvojat ohjaavat ja neuvottelevat vanhempien kanssa lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta sekä elatusta koskevissa asioissa. Lastenvalvojat myös vahvistavat vanhempien tekemät sopimukset ja valvoo näissä lapsen etua. Lastenvalvojat huolehtivat myös tarvittaessa yhteistyössä peruskuntien lastensuojelutyöntekijöiden kanssa oikeudelle annettavien olosuhdeselvitysten teosta. TAVOITTEET JA KEINOT - Lapsen perheoikeudellisen aseman turvaaminen sopimusteitse - Uuden isyyslain mukainen toiminta isyyden selvittämisessä ja tunnustamisessa TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 2016 Yksikössä työskentelee lastenvalvoja ja johtava sosiaalityöntekijä. Johtavan sosiaalityöntekijän työajasta 40 % on laskettu kuuluvan lastenvalvojan työtehtäviin. Lastenvalvojan tehtävät hoidetaan kuntajaon mukaan (lastenvalvoja: Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila ja johtava sosiaalityöntekijä: Eurajoki ja Luvia). Uusi isyyslaki tuli voimaan alkaen ja uuden lain mukaan isyyden tunnustaminen tehdään ensisijaisesti äitiysneuvolassa ennen lapsen syntymää. Neuvolassa tunnustamista ei voi tehdä, jos vanhempien henkilöllisyyttä ei voida luotettavasti selvittää, äiti vastustaa tunnustamista, isyydestä on epäselvyyttä tai tunnustaja ei mielentilansa, kielivaikeuksien tai muun syyn takia pysty ymmärtämään tunnustamisen merkitystä. Tällöin isyyden selvittäminen tapahtuu lastenvalvojien luona. Lastenvalvojat ja neuvolan terveydenhoitajat ovat tarvittaessa tehneet yhteistyötä. Yhteistyötä on tiivistetty myös kuntayhtymän perheneuvolan kanssa, ja säännölliset yhteistyöpalaverit on aloitettu vuoden 2016 aikana. Vuoden 2016 aikana käräjäoikeuden pyytämiä olosuhdeselvityksiä on ollut paljon aiempiin vuosiin verrattuna huomattavasti enemmän, ja kaksi selvitystä on tehty osittain myös ostopalveluna. Vuoden 2016 aikana lastenvalvojan palveluissa tilastoitiin myös muista kunnista tulleet virka-apupyynnöt, joita oli yhteensä

88 Vammaispalvelut sekä psykososiaaliset asumispalvelut Kunnilta siirtyneet Asiakkuudet Kustannukset päätökset 1000 :na KULJETUSPALVELU Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Luvia Yhteensä HENKILÖKOHTAINEN APU Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Luvia yhteensä ASUMISPALVELUT/Vpl:n mukaiset Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Luvia yhteensä PALVELUASUMINEN KOTONA Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Luvia Yhteensä ASUNNON MUUTOSTYÖT JA ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Luvia yhteensä ASUMISPALVELUT/Psykososiaaliset Eurajoki Harjavalta Kokemäki Nakkila Luvia yhteensä

89 Lastenvalvojan palvelut: päätösten määrät Elatussopimukset Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila yhteensä Huolto, asumis ja tapaamisoikeussopimukset Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila yhteensä Isyyden selvittäminen Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila yhteensä Olosuhdeselvitykset käräjäoikeudelle Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila yhteensä Erityispalvelujen kustannukset yhteensä Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Tp 2016 muutos 15/16 mu ta 16/tp ,5 8,7 Perheneuvola ,5 23,0 Psykologipalvelut ,4 4,3 Puheterapiapalvelut ,4 17,6 Sos.tt/kuntoutusohj ,1 19,2 Päihde ja mielenterv ,4 20,2 Vammaispalvelut ,7 6,9 Lastenvalvonta ,3 25,4 Poistot ,0 37

90 2.3 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen (mukana myös kuntien maksuosuudet) Käyttötalouden toteutuminen Tuotot/kulut Tammikuu-Joulukuu 2016 Summatasot: Toimielin Ta Tot 2016 Poikkeam a alitus/ylity s TOT % Tp-2015 Muutos 2015/ Luottamuselinhallinto Tuotot Kulut , ,0 Netto , ,0 20 Hallinto ja talous Tuotot , ,7 Kulut , ,5 Netto , ,1 30 Avohoito Tuotot , ,1 Kulut , ,4 Netto , ,5 40 Laitostoiminta Tuotot , ,2 Kulut , ,0 Netto , ,0 50 Erityispalvelut Tuotot , ,0 Kulut , ,5 Netto , ,4 80 Rahoitus Tuotot , ,9 Kulut , ,7 Netto , ,4 RAPORTTI YHTEENSÄ Tuotot , ,2 Kulut , ,6 Netto ,2 38

91 2.3.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KY TULOSLASKELMA TA-2016 TP-2016 TOT-% TP-2015 Toimintatuotot Myyntituotot ,30 107, ,42 Maksutuotot ,30 114, ,37 Tuet ja avustukset ,15 102, ,03 Muut toimintatuotot ,39 142, ,76 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,14 108, ,58 Toimintakulut Henkilöstökulut ,13 90,8 Palkat ja palkkiot ,91 90, ,20 Henkilösivukulut ,22 91,9 Eläkekulut ,71 96, ,56 Muut henkilösivukulut ,51 79, ,06 Palvelujen ostot ,42 107, ,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,57 105, ,04 Avustukset ,33 130, ,65 Muut toimintakulut ,41 145, ,59 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,86 101, ,10 TOIMINTAKATE ,28 737, ,48 Rahoitustuotot ja -menot Korkotuotot 0 0,00 0,00 Muut rahoitustuotot ,22 140, ,93 Korkokulut ,69 32, ,21 Muut rahoituskulut ,15 97, ,26 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT YH ,62 29, ,54 VUOSIKATE ,66 860, ,94 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot ,87 104, ,78 Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 0 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0 Satunnaiset erät yhteensä 0 0,00 0,00 TILIKAUDEN TULOS , ,16 Poistoeron lisäys(-)/vähennys (+) Varausten lisäys (-)/vähennys (+) Rahastojen lisäys (-)/vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄM , ,16 39

92 2.3.3 Investointien toteutuminen Kuntayhtymässä toteutettiin vuonna 2016 seuraavat investoinnit: a. Pääterveysaseman neuvolan ja hammashuollon parkkipaikan laajennus b. Terveyskeskussairaalan ikkunaremontti c. pääterveysaseman avotilojen elementtisaumojen uusiminen Rahoitusosan toteutuminen Rahoitusosan toteutumisessa osoitetaan miten kuntayhtymän menot on rahoitettu. Sen avulla kootaan tulorahoitus, investoinnit, ottolainaus sekä muu rahoitustoiminta yhteen laskelmaan. KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ RAHOITUSLASKELMA Ta-2016 TP-2016 TOT-% TP-2015 TULORAHOITUS Vuosikate ,66 860, ,94 Satunnaiset erät 0 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0 0,00 0,00 TULORAHOITUS YHTEENSÄ ,66 860, ,94 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit ,32 76, ,33 Rahoitusomaisuudet investointeihin 0 0,00 0,00 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 0,00 0,00 INVESTOINNIT YHTEENSÄ ,32 76, ,33 VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRT , , ,61 RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0, ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,68 Lyhytaikaisten lainojen muutokset , ,89 Lainakannan muutokset yhteensä , ,57 Oman pääomanmuutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien , ,03 Vaihto-omaisuuden muutos 9 492, ,35 Saamisten muutos , ,99 Korottomien velkojen muutos , ,74 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä , ,57 RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA , ,00 KASSAVAROJEN MUUTOS , ,61 Kassavarojen muutos Kassavarat , ,50 Kassavarat , ,89 Kassavarojen muutos , ,61 Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 Tp 2016 Rahoitusmenot Rahoitustulot Nettomenot

93 2.3.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta (1000 ) YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Määrärahat menot Määrärahat tulot Netto Sitovuus N/B Alkup. talousarvio TA:n muutok-seten jälkeen TA muutos- Toteum a Poikkeama Alkup. talousarvio TA:n muutokset TA muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Talousarvio netto Toteuma netto Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA Luottamusel.hallint o N Hallinto ja talous N Avohoito N Laitostoiminta N Erityispalvelut N Jäsenk. maksuos. N TULOSLASKELM AOSA Muut rah.tulot N Korkomenot N Muut rah.menot N Poistot N Satunnaiset erät N INVESTOINTIOSA Vuosikorjaukset B Sair.hoidon laitteistob Hammash. laitteistob Muut hankinnat B Sähköpääkeskukse B Asfaltointi B Sulkutilat vuodeos. B Neuvolan saneerau B Tarkkailutilan muutob RAHOITUSOSA Lainakannan muutokset Pitkäaik.lainojen l B Pitkäaik.lainojen vb Lyhytaik. lainojen N Oman pääoman muutokse Vaikutus maksuvalmiutee YHTEENSÄ Suurimmat euromääräiset ylitykset talousarvioon nähden tulivat avohoidossa. Tutkimukset julkisissa ja yksityisissä laboratoriolaitoksissa ylitti arvioidun määrän Lisäksi hammashuollossa jouduttu turvautumaan ostohammaslääkäreihin Erityispalveluissa suurimmat ylitykset olivat mielenterveysasiakkaiden asumispalveluissa sekä vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun kustannuksissa. Sosiaalipalvelut laskutetaan perussopimuksen perusteella jäsenkunnilta läpilaskutuksena toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Kokemäen toimipisteessä ja työterveyshuollossa. Hoitotarvikekustannukset arvioitua suuremmat lähes kaikissa tulosyksiköissä. Luottotappioksi kirjattiin vuosilta saamisia yhteensä ,93. 41

94 2.4 Yksikköhintalaskelmat AVOHOIDON YKSIKKÖHINTA V Hammashuollon yksikköhinta v Nettomenot , ,48 Nettomenot , ,49 Vyörytyserät , ,02 Vyörytysmenot , ,02 Käyttötalousmenot , ,50 Käyttötalousmenot , ,51 Käynnit arvio Käynnit arvio Yksikköhinta 63,95 59,36 Yksikköhinta 96,26 92,52 Korkomenot , ,64 Korkomenot 3 664, ,13 Korkotulot , ,11 Korkotulot -480, ,42 Muut tulot ,00 0,00 Muut tulot -460,00 0,00 Lainan lyhennys 0,00 0,00 Lainan lyhennys 0,00 0,00 Peruspääomankorko 4 800, ,50 Peruspääomankorko 960,00 976,50 Yhteensä , ,03 Yhteensä 3 684, Käynnit arvio Käynnit arvio Yksikköhinta 0,09 0,02 Yksikköhinta 0,14 1,04 KAIKKI YHTEENSÄ Á 64,05 59,38 KAIKKI YHTEENSÄ Á 96,40 93,55 Tp ,94 Tp ,09 Tp ,59 Tp ,83 Ta ,05 Ta ,40 Tp ,38 Tp ,55 Lääkärinvastaanoton yksikköhinta v Muun avohuollon yksikköhinta v Nettomenot , ,21 Nettomenot , ,23 Vyörytyserät , ,85 Vyörytyserät , ,37 Käyttötalousmenot , ,06 Käyttötalousmenot , ,60 Käynnit arvio Käynnit arvio Yksikköhinta 109,34 89,87 Yksikköhinta 37,28 38,56 Korkomenot 5 496, ,19 Korkomenot 7 328, ,26 Korkotulot -720, ,63 Korkotulot -960, ,84 Muut tulot -690,00 0,00 Muut tulot -920,00 0,00 Lainan lyhennys 0,00 0,00 Lainan lyhennys 0,00 0,00 Peruspääomankorko 1 440, ,75 Peruspääomankorko 1 920, ,00 Yhteensä 5 526, ,31 Yhteensä 7 368, ,41 Käynnit arvio Käynnit arvio Yksikköhinta 0,13 0,02 Yksikköhinta 0,06 0,02 KAIKKI YHTEENSÄ Á 109,47 89,90 KAIKKI YHTEENSÄ Á 37,34 38,58 Tp ,25 Tp ,44 Tp ,22 Tp ,64 Ta ,47 Ta ,34 Tp ,90 Tp ,58 Asiantuntijalääkäripalvelut v Asiantuntijahoitajapalvelut v Nettomenot , ,14 Nettomenot , ,41 Vyörytyserät , ,89 Vyörytyserät , ,89 Käyttötalousmenot , ,03 Käyttötalousmenot , ,30 Käynnit arvio Käynnit arvio KAIKKI YHTEENSÄ Á 197,24 82,54 KAIKKI YHTEENSÄ Á 66,78 43,17 Tp ,32 Tp ,24 Tp ,33 Tp ,70 42

95 Ta ,24 Ta ,78 Tp ,54 Tp ,17 TK-SAIRAALAN YKSIKKÖHINTA V KOTISAIRAANHOIDON YKSIKKÖHINTA V Nettomenot , ,85 Nettomenot , ,22 Vyörytyserät , ,07 Vyörytyserät , ,71 Käyttötalousmenot , ,92 Käyttötalousmenot , ,93 Hoitopäivät arvio Käynnit arvio Yksikköhinta 219,24 222,59 Yksikköhinta 70,71 95,41 Korkomenot , ,64 Korkomenot 1 832,00 606,06 Korkotulot , ,11 Korkotulot -240,00-662,21 Muut tulot ,00 0,00 Muut tulot -230,00 0,00 Lainan lyhennys 0,00 0,00 Lainan lyhennys 0,00 0,00 Peruspääomankorko 4 800, ,50 Peruspääomankorko 480,00 488,25 Yhteensä , ,03 Yhteensä 1 842,00 432,10 Hoitopäivät arvio Käynnit arvio Yksikköhinta 1,19 0,30 Yksikköhinta 0,11 0,04 KAIKKI YHTEENSÄ Á 220,43 222,89 KAIKKI YHTEENSÄ Á 70,82 95,44 Tp ,12 Tp ,37 Tp ,98 Tp ,82 Ta ,43 Ta ,82 Ta ,89 Tp ,44 KOTISAIRAALAN YKSIKKÖHINTA V Nettomenot , ,22 Vyörytyserät , ,78 Yhteensä , ,00 Käynnit arvio Yksikköhinta 84,48 39,38 Tp ,62 Ta ,48 Tp ,38 PSYKOSOSIAALISET PALVELUT (perheneuvola, psykologit, puheterapeutit ja kuntoutusterapia) Nettomenot , ,21 Vyörytyserät , ,97 Yhteensä , ,18 Käynnit arvio Yksikköhinta 76,79 89,70 Ta ,79 Tp ,70 43

96 SOSIAALIPALVELUT (lv, vp ja pp) TA2016 TP2016 TA2016 TP2016 Nettomenot ,00 Asunnon muutostyöt ,57 Vyörytyserät , ,94 Eurajoki , ,32 Yhteensä , ,51 Harjavalta , ,92 Lainan lyhennys 0,00 0,00 Kokemäki 8 473, ,38 Korkomenot 9 160,00 0,00 Luvia 1 153, ,48 Peruspääomankorko 2 400,00 0,00 Nakkila 4 462, ,27 Yhteensä , ,51 Yhteensä , ,37 1 % Kuljetuspalvelut Muut vammaispalvelut Eurajoki , ,41 Eurajoki , ,52 Harjavalta , ,69 Harjavalta , ,54 Kokemäki , ,20 Kokemäki , ,33 Luvia , ,26 Luvia , ,47 Nakkila , ,21 Nakkila , ,53 Yhteensä , ,77 Yhteensä , ,39 17 % 9 % Henkilökohtainen apu Eurajoki , ,90 A-klinikka Harjavalta , ,39 Eurajoki 8 000,00 219,45 Kokemäki , ,83 Harjavalta , ,00 Luvia , ,65 Luvia ,00 438,91 Nakkila , ,15 Nakkila , ,46 Yhteensä , ,92 Yhteensä , ,82 22 % Asumispalvelut Psykososiaaliset Eurajoki , ,93 Harjavalta , ,67 Kokemäki , ,15 Luvia , ,07 Nakkila , ,17 Yhteensä , ,99 24 % VPL:n mukaiset Eurajoki , ,16 Harjavalta , ,06 Kokemäki , ,92 Luvia , ,46 Nakkila , ,74 Yhteensä , ,34 25 % Lastenvalvoja Eurajoki , ,70 Harjavalta , ,10 Kokemäki , ,79 Luvia , ,10 Nakkila , ,12 Yhteensä , ,81 2 % 44

97 KUNTAKOHTAISET MAKSUOSUUDET Jäsenkunnan maksuosuus käynnit/hoitopäivät Käynnit/hoitopäivät AVOHOITO v arvio 2016 v Lääkärinvastaanottotoiminta Eurajoki , , Harjavalta , , Kokemäki , , Luvia , , Nakkila , , Yhteensä , , Hammashoito Eurajoki , , Harjavalta , , Kokemäki , , Luvia , , Nakkila , , Yhteensä , , Muu avohoito Eurajoki , , Harjavalta , , Kokemäki , , Luvia , , Nakkila , , Yhteensä , , Asiantuntijalääkäripalvelut Eurajoki , , % Harjavalta , , % Kokemäki , , % Luvia , , % Nakkila , , % Yhteensä , , Asiantuntijahoitajat Eurajoki , , % Harjavalta , , % Kokemäki , , % Luvia , , % Nakkila , , % Yhteensä , ,

98 TK-SAIRAALA hoitopäivät Eurajoki , , Harjavalta , , Kokemäki , , Luvia , , Nakkila , , Yhteensä , , KOTISAIRAALA käynnit Eurajoki , , Harjavalta , , Kokemäki , , Luvia , , Nakkila , , Yhteensä , , KOTISAIRAANHOITO Eurajoki , , Harjavalta , , Kokemäki , , Nakkila , , Yhteensä , , PSYKOSOSIAALISET PALVELUT käynnit Eurajoki , , Harjavalta , , Kokemäki , , Luvia , , Nakkila , , , ,

99 KUNTIEN MAKSUOSUUDET YHTEENSÄ EURAJOKI HARJAVALTA KOKEMÄKI LUVIA NAKKILA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖS , , , , , ,05 JAKO TOIMINNOITTAIN Avohuolto , , , , , ,23 Laitoshoito , , , , , ,80 Erityispalvelut: Perheneuvola 647, ,52 258, , , ,20 Puheterapia , , , , , ,84 Erityispalvelut yhteensä , , , , , ,04 Osuus eläkemenoper.maksusta , , , , ,13 0,00 Sosiaalipalvelut Lastenvalvonta , , , , , ,47 Päihde- ja mielenterveystyö , , , , , ,17 Vammaispalvelut , , , , , ,34 Sosiaalipalvelut yht , , , , , ,98 Talousarvio 2016 yht , , , , , ,01 TILINPÄÄTÖS 2016 EURAJOKI HARJAVALTA KOKEMÄKI LUVIA NAKKILA YHTEENSÄ KUNTIEN MAKSUOSUU- DET YHT , , , , , ,88 muutos Tp 2016/Tp ,50 5,76 4,81-1,76 1,64 3,98 muutos Ta 2016/Tp ,45 12,44 5,29-0,84 19,14 8,84 JAKO TOIMINNOITTAIN: AVOHOITO EURAJOKI HARJAVALTA KOKEMÄKI LUVIA NAKKILA YHTEENSÄ Avohoito (pl. Hammashuolto) , , , , , ,57 Hammashuolto , , , , , ,33 AVOHOITO YHTEENSÄ , , , , , ,90 Koti- ja sairaalatoiminta EURAJOKI HARJAVALTA KOKEMÄKI LUVIA NAKKILA YHTEENSÄ Kotisairaanhoito , , ,06 0, , ,78 Kotisairaala , , , , , ,93 Terveyskeskussairaala , , , , , ,79 KOTI- JA SAIRAALATOI- MINTA YHT , , , , , ,50 ERITYISPALVELUT EURAJOKI HARJAVALTA KOKEMÄKI LUVIA NAKKILA YHTEENSÄ Psykososiaaliset palvelut*) , , , , , ,07 ERITYISPALVELUT YH- TEENSÄ , , , , , ,07 *) perheneuvola, psykologit, puheterapia, kuntoutussuunnittelija ja -ohjaaja SOSIAALIPALVELUT EURAJOKI HARJAVALTA KOKEMÄKI LUVIA NAKKILA YHTEENSÄ Lastenvalvonta , , , , , ,81 Kuljetuspalvelut , , , , , ,77 Henkilökohtainen apu , , , , , ,92 Asumispalvelut/mt , , , , , ,99 Asumispalvelut/vpl , , , , , ,34 Asunnon muutostyöt 6 505, , , , , ,37 Muut vammaispalvelut , , , , , ,39 A-klinikka 219, ,00 0,00 438, , ,82 SOSIAALIPALVELUT YH- TEENSÄ , , , , , ,41 47

100 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KY TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,42 Maksutuotot , ,37 Tuet ja avustukset , ,03 Muut toimintatuotot , ,76 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , ,58 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,20 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,56 Muut henkilösivuk , ,06 Palvelujen ostot , ,00 Aineet, tarvikkeet ja ta , ,04 Avustukset , ,65 Muut toimintakulut , ,59 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , ,10 TOIMINTAKATE , ,48 Rahoitustuotot ja -menot Korkotuotot 0,00 0,00 Muut rahoitustuotot , ,93 Korkokulut , ,21 Muut rahoituskulut , ,26 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTE , ,54 VUOSIKATE , ,94 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukais , ,78 Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Satunnaiset kulut Satunnaiset erät yhtee 0,00 0,00 TILIKAUDEN TULOS , ,16 Poistoeron lisäys(-)/vähennys (+) Varausten lisäys (-)/vähennys (+) Rahastojen lisäys (-)/vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,16 48

101 3.2 Rahoituslaskelma KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ RAHOITUSLASKELMA TULORAHOITUS Vuosikate , ,94 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00 TULORAHOITUS YHTEENSÄ , ,94 Investoinnit Investointimenot , ,33 Rahoitusomaisuudet investointeihin 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 0,00 0,00 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,33 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,61 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0, ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,68 Lyhytaikaisten lainojen muutokset , ,89 Lainakannan muutokset yhteensä , ,57 Oman pääomamuutokset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien , ,03 Vaihto-omaisuuden muutos 9 492, ,35 Saamisten muutos , ,99 Korottomien pitkä- ja lyhytaik. velkojen , ,74 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä , ,57 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,00 RAHAVAROJEN MUUTOS , , , ,61 Rahavarat , ,50 Rahavarat , ,89 Rahavarojen muutos , ,61 49

102 3.3 Tase KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Sidottu pääoma Aineettomat oikeudet , ,08 Peruspääoma , ,67 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,08 Sijoitusrahasto , ,48 Ed. tilikausien yli-/alijäämä , ,45 Aineelliset hyödykeet Tilikauden yli-/alijäämä , ,16 Maa- ja vesialueet 8 998, ,05 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,14 Rakennukset , ,38 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,47 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Koneet ja kalusto , ,62 Muut valtion toimeksi- Keskeneräiset hankinnat 0,00 0,00 antojen pääomat , ,83 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,52 VIERAS PÄÄOMA Sijoitukset Pitkäaikainen Muut osakkeet ja osuudet , ,48 Lainat , ,61 Sijoitukset yhteensä , ,48 Siirtovelat 0,00 0,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,08 Pitkäaikainen yhteensä , ,61 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lyhytaikainen Muut valtion toimeksiannot 0,00 0,00 Lainat rah. ja vak.laitok , ,84 TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEE 0,00 0,00 Ennakkomaksut 0,00 0,00 Ostovelat , ,33 VAIHTUVAT VASTAAVAT Muut velat , ,89 Vaihto-omaisuus Siirtovelat , ,62 Aineet ja tarvikkeet , ,87 Lyhytaikainen yhteensä , ,68 Vaihto-omaisuus yhteensä , ,87 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,29 Pitkäaiset saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,98 Myyntisaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset 0, ,64 Pitkäaiset saamiset yhteensä 0, ,64 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,66 Muut saamiset , ,89 Siirtosaamiset , ,34 Saamiset yhteensä , ,89 Rahat ja pankkisaamiset , ,50 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEEN , ,90 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,98 50

103 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Liitetieto 1) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden arvotus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Rahoitusosuuksia ei ole saatu. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelma uudistettiin alkaen Kilan ohjeiden mukaiseksi. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetietokohdassa, suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Vaihto omaisuuden arvostus Vaihto omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon. Rahoitusomaisuuden arvostus Rahoitusomaisuus arvostus nimellisarvoon Johdannaissopimusten käsittely Ei ole Avustusten käsittely Ei ole Liitetieto 2) Tuloslaskelman esittämistavan muutos Ei ole Liitetieto 3) Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut Luottotappioksi kirjattuja saatavia kirjattu tuloksi vähäinen määrä. Liitetieto 4) Edellisten tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikaudet ovat vertailukelpoisia Liitetieto 5) Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset Määräaikaisesta kuntoutustuesta johtuva palkan takaisinperintä 6.767,89 on kirjattu vuodelle 2016 koska tieto saatu Kevasta vasta maaliskuuss Liitetieto 6) Yksittäiseen tase erään sisältyvät osat, jotka koskevat useaa tase erää Ei ole Liitetieto 7) Valuuttamääräiset erät Ei ole 51

104 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot Liitetieto 8) Kuntayhtymän toimintatuotot Toimintatuotot Jäsenkuntien maksuosuudet , ,03 Muut myyntituotot , ,39 Maksutuotot , ,37 Tuet ja avustukset , ,03 Muut tuotot , ,76 Yhteensä , ,58 Liitetieto 9) Verotulojen eritttely Ei ole Liitetieto 10) Valtionosuuksien erittely Ei ole Liitetieto 11) Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät erät Ei ole Liitetieto 12) Suunnitelman mukaiset poistoajat lukien Aineettomat hyödykkeet Poistomenetelmä Poistoaika a. aineettomat oikeudet tasapoisto 5 vuotta b. Muut pitkävaikutteiset menot * perustamis ja järjest.menot tasapoisto 2 vuotta * tutkimus ja kehittämismenot tasapoisto 2 vuotta * atk ohjelmistot tasapoisto 3 vuotta * muut tasapoisto 2 vuotta Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat * Hallinto ja tstorak, kivinen tasapoisto 40 vuotta * Sairaalarakennukset,kivinen tasapoisto 40 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet * kadut, tiet ja sillat (parkkipaikka) tasapoisto 15 vuotta * Puh.verkko, keskusasema,alak. tasapoisto 10 vuotta * Muut kiint. Kon.,laitt. Ja rakenteet tasapoisto 10 vuotta Koneet ja kalusteet * Muut kevyet koneet tasapoisto 5 vuotta * Sairaala,terveydenhuolto yms.lait. tasapoisto 5 vuotta * ATK laitteet tasapoisto 3 vuotta * Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 3 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet * Arvo ja taide esineet ei poistoa * Osakkeet ja osuudet ei poistoa Aktivointiraja

105 Liitetieto 13) Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina Viiden vuoden keskiarvo Suunnitelman mukaiset poistot ,00 Poistonalaisten investointien omahankintameno ,00 Ero ( ) ,00 Poikkeama (%) 37,80 Liitetieto 14) Tuottoihin ja kuluihin sisältyvät pakollisten varausten muutokset Ei ole Liitetieto 15) Pysyvien vastaavien hyödykkyiden myyntivoitot ja tappiot Ei ole Liitetieto 16) Muihin rahoitustuottoihin sisältyvät tuotot jotka saatu muista yhtiöistä Osinkotuotot 4 455, ,50 Liitetieto 17) Poistoeron muutokset Ei ole 5. Tasetta koskevat liitetiedot 5.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Liitetieto 18) Lainan liikkeeseen laskemisesta aiheutuneet kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma alennukset Ei ole Liitetieto 19) Arvonkorotusten periaatteet ja arvon määritysmenetelmät Ei ole Liitetieto 20) Aktivoidut korkomenot Ei ole 53

106 Liitetieto 21) Pysyvien vastaavien tase eräkohtaiset tiedot Liitetieto 22 24) Omistukset muissa yhteisöissä Ei ole Liitetieto 25) Saamisten erittely Ei ole Liitetieto 26) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Siirtosaamiset Pitkäaikaiset siirtosaamiset Siirtosaamiset 0, ,64 Pitkäaikaiset siirtosaamiset yht. Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Kelan korvaus työterv.huollosta , ,00 Lääkäreiden koulutuskorvaukset , ,13 Muut tulojäämät , ,21 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yht , ,34 54