Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 300/2008 vp YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointi Eduskunnan puhemiehelle Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja sen yksilövalitusta koskevan valinnaisen pöytäkirjan neuvottelut saatiin neljän vuoden neuvotteluiden jälkeen päätökseen elokuussa YK:n yleiskokous hyväksyi sopimuksen Suomi allekirjoitti sopimuksen yhdessä 80 muun jäsenvaltion ja Euroopan komission kanssa Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus on yksi YK:n kuudestatoista ihmisoikeussopimuksesta ja mahdollistaa yksilövalitukset sopimusta valvovalle komitealle tilanteessa, jossa kaikki kansalliset oikeusturvakeinot on käytetty. Suomi on allekirjoittanut sekä yleissopimuksen että sen valinnaisen pöytäkirjan, mutta ei ole kuitenkaan vielä ratifioinut yleissopimusta eikä ole täten saattanut sopimuksen sisältöä osaksi lainsäädäntöämme. Ratifiointia vaille valmis YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus luo aikaisempaa paremman perustan kaikenikäisten vammaisten henkilöiden aseman parantamiselle Suomessa. Voimaan tullessaan vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus turvaa ja edistää laaja-alaisesti vammaisten oikeuksien toteutumista ja estää syrjintää. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa vammaiset nähdään luonnollisena osana ihmiskunnan ja elämän monimuotoisuutta sekä korostetaan lapsen oikeutta rakentaa identiteettinsä hänen omista lähtökohdistaan käsin. Sopimus määrittelee muun muassa viittomakielet samanarvoisiksi puhuttujen kielten kanssa sekä huomioi oikeuden viittomakieliseen opetukseen, ilmaisuvapauteen, tiedon saatavuuteen viittomakielellä ja oikeuden ammattitaitoiseen viittomakielen tulkkaukseen. Suomen tulee välittömästi ryhtyä valmistelemaan tarvittavia lainsäädäntömuutoksia, jotta sopimus voidaan ratifioida viipymättä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ratifioidaan aikailematta? Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2008 Sari Palm /kd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Palmin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 300/2008 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ratifioidaan aikailematta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokous hyväksyi 13 päivänä joulukuuta 2006 yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja siihen tehdyn valinnaisen pöytäkirjan yksilövalitusmekanismista. Suomi allekirjoitti yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan 30 päivänä maaliskuuta Tähän mennessä yleissopimuksen on ratifioinut tai siihen on liittynyt 24 valtiota. Valinnaisen pöytäkirjan on ratifioinut tai siihen on liittynyt 14 valtiota. Yleissopimus ja sen valinnainen pöytäkirja tulevat kansainvälisesti voimaan 3 päivänä toukokuuta Ensimmäinen sopimuspuolten kokous kutsutaan koolle kuuden kuukauden kuluttua yleissopimuksen voimaantulosta. Kokouksessa valitaan 12 henkilökohtaisessa ominaisuudessaan toimivaa asiantuntijaa yleissopimuksen täytäntöönpanoa valvovaan vammaisten henkilöiden oikeuksien komiteaan. Sen jälkeen, kun lisäksi kuusikymmentä sopimuspuolta on ratifioinut yleissopimuksen tai liittynyt siihen, komitean jäsenmäärää lisätään kuudella, jolloin jäseniä on enimmillään 18. Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista on kansainvälinen ihmisoikeussopimus ja se kuuluu ulkoasiainministeriön toimivaltaan. Yleissopimuksen tavoitteena on vahvistaa vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia nauttia kaikista olemassa olevista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden henkilöiden kanssa. Ulkoasiainministeriö on pyytänyt lausunnot keskeisiltä viranomaisilta sekä vammaisjärjestöiltä yleissopimuksen ratifioinnin edellyttämistä lainsäädäntömuutoksista ja yleissopimuksen alustavasta suomennoksesta. Suomen kansallinen lainsäädäntö on jo suurimmalta osin yleissopimuksen vaatimusten mukainen. Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltavina seuraavat yleissopimuksen ratifiointiin liittyvät lainsäädäntömuutokset: yleissopimuksen 14 artiklan (henkilön vapaus ja turvallisuus) edellyttämä muutos pakon käyttämisestä kehitysvammalain erityishuollossa oleviin henkilöihin on tarkoitus korvata uudistettavalla perusoikeuksien rajoittamisperusteita koskevalla lainsäädännöllä. Lisäksi yleissopimuksen 18 artiklan (liikkumisen ja kansalaisuuden vapaus) sekä 19 artiklan (itsenäinen eläminen ja osallisuus yhteisössä) edellyttävät (1) kotikuntalain 3 kotikunnan valitsemisen rajoituksen poistamista kuntien välisen kustannusten jaon keinoin sekä (2) sosiaalihuoltolain 13 :n muutosta sosiaalipalvelujen antamiseksi kunnan asukkaan lisäksi myös kuntaan muuttavalle. Kotikuntalain muutokseen liittyvä kuntien välinen kustannustenjakojärjestelmän kehittäminen toteutetaan vuonna 2010 uudistettavalla valtionosuusjärjestelmällä. Tämä uudistus liittyy kiinteästi kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Yleissopimuksen 33 artikla käsittelee sopimuksen kansallista täytäntöönpanoa ja sen seurantaa. Suomessa ei ole tällä hetkellä rakennetta tai toimielintä, joka hoitaisi tai voitaisiin sellai- 2

3 Ministerin vastaus KK 300/2008 vp Sari Palm /kd senaan nimetä hoitamaan yleissopimuksen 33 artiklan 2 kappaleessa tarkoitettuja yleissopimuksen täytäntöönpanon edistämiseen, suojelemiseen ja seurantaan liittyviä tehtäviä. Näin ollen sopimuksen ratifiointi edellyttäisi uuden perusja ihmisoikeuselimen perustamista Suomeen tai jonkin olemassa olevan viranomaisen kehittämistä tällaiseksi toimielimeksi. Tässä yhteydessä on otettava huomioon erityisesti sopimuksen edellyttämä toimielimen riippumattomuus sekä tarve toteuttaa vammaisjärjestöjen osallistuminen toimielimen seurantatyöhön. Ihmisoikeuksia edistävien ja suojelevien kansallisten instituutioiden asemaa koskevien ns. Pariisin periaatteiden (YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/48/134, hyväksytty 20 päivänä joulukuuta 1993) mukaan riippumattomuus tulisi toteuttaa paitsi muodollisesti, myös hallinnollisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti. Tästä syystä on epävarmaa, voitaisiinko sopimuksen edellyttämää toimielintä perustaa käyttäen mallina nykyisiä yhdenvertaisuusvaltuutettuja. Oikeusministeriö asetti 25 päivänä tammikuuta 2007 toimikunnan uudistamaan yhdenvertaisuuslainsäädäntöä. Toimeksiantonsa mukaan yhdenvertaisuustoimikunnan tulee tarpeen mukaan tarkistaa myös nykyisten syrjintävaltuutettujen asemaa, tehtäviä ja toimivaltuuksia. Yleissopimuksen mukaisen toimielimen perustaminen liittyy läheisesti yhdenvertaisuustoimikunnan työhön. Yhdenvertaisuustoimikunta antoi välimietintönsä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistustarpeesta ja -vaihtoehdoista tammikuussa Toimikunta on ehdottanut toimikautensa jatkamista syyskuun 2009 loppuun, jolloin valmistunee myös yhdenvertaisuustoimikunnan mietintö. Yleissopimuksen ratifiointityön edetessä voi myös nousta esille kysymyksiä, kuten yksityisten palveluntuottajien asema ja suhde yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanoon, jotka saattavat edellyttää lisäselvityksiä tai lainsäädännön täsmentämistä. Valmisteilla olevat lainsäädäntömuutokset sekä yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyvän kansallisen seuranta- ja koordinaatioelimen asettaminen vaatinevat useamman vuoden valmisteluajan, jonka jälkeen vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ja sen valinnainen pöytäkirja voidaan ratifioida. Vammaisten henkilöiden oikeudenmukaisen aseman turvaamiseksi hallitus valmistelee vammaispoliittisen ohjelman. Sen valmistelun lähtökohtana on eduskunnalle vuonna 2006 annettu vammaispoliittinen selonteko. Vammaispoliittisen ohjelman valmistelussa otetaan huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen eri hallinnonalojen toimintaa koskevat tavoitteet. Myös vammaispalvelulakia ja kehitysvammaisten erityishuoltolakia uudistetaan henkilökohtaisen avun ja sen järjestämisvaihtoehtojen sääntelyn osalta sekä täsmennetään vammaispalvelulakiin oikeus henkilökohtaiseen apuun, joka voisi koostua taloudellisesta tukitoimesta ja/tai palveluista, vaikeavammaisille henkilöille. Hallituksen esityksen valmistelussa huomioidaan yleissopimuksen velvoitteet, muun muassa 19 artiklan sopimusmääräykset itsenäisestä elämisestä ja osallisuudesta yhteisössä. Viittomakieltä käyttävien henkilöiden palveluita vahvistetaan siirtämällä tulkkipalvelut Kansaneläkelaitoksen järjestämisvastuulle vuoden 2010 alusta. Tällä keskittämisellä tavoitellaan palvelun käyttäjien yhdenvertaisuuden vahvistumista, käytännön toimintatapojen yhtenäistymistä, erityisosaamisen lisääntymistä, kattavaa seurantajärjestelmää sekä suunnitelmallista kehittämistoimintaa perustuslain turvaamien kielellisten oikeuksien toteutumisen ja osallisuuden vahvistamiseksi. Ulkoasiainministeriö rahoittaa Vammaisten ihmisoikeuskeskuksen (VIKE) tutkimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointilanteesta eräissä Euroopan maissa. Loppuvuodesta 2007 alkaneen tutkimuksen on määrä valmistua kesäkuun alussa Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 2008 Ulkoasiainministeri Alexander Stubb 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 300/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Palm /kd: Vad ämnar regeringen göra för att FN:s konvention om rättigheter för personer med funktionshinder ska bli ratificerad utan dröjsmål? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Förenta nationernas (FN) generalförsamling antog den 13 december 2006 konventionen om rätttigheter för personer med funktionshinder och tillhörande fakultativa protokoll som gäller framställningar från eller för enskilda personer. Finland undertecknade konventionen och det fakultativa protokollet den 30 mars Hittills har 24 stater ratificerat eller anslutit sig till konventionen. Fjorton stater har ratificerat eller anslutit sig till det fakultativa protokollet. Konventionen och det fakultativa protokollet träder i kraft internationellt den 3 maj Sex månader efter att konventionen trätt i kraft sammankallas de avtalsslutande parterna till ett första möte. Vid mötet väljs en kommitté för rätttigheter för personer med funktionshinder, som ska övervaka genomförandet av konventionen och bestå av 12 experter som tjänstgör i sin personliga egenskap. När ytterligare 60 avtalsparter har ratificerat eller anslutit sig till konventionen ska kommittén utökas med sex medlemmar, varvid antalet medlemmar i kommittén uppgår till högst 18. Konventionen om rättigheter för personer med funktionshinder är en internationell människorättskonvention som hör till utrikesministeriets behörighet. Konventionens syfte är att stärka möjligheterna för personer med funktionshinder att till fullo och på jämlika grunder åtnjuta alla mänskliga rättigheter och grundläggande friheter. Utrikesministeriet har begärt utlåtanden av de centrala myndigheterna och av handikapporganisationerna om de ändringar i lagstiftningen som ratificeringen av konventionen kräver och om den preliminära översättningen av konventionen till finska. Den finska nationella lagstiftningen uppfyller redan till största delen konventionens krav. Följande ändringar i lagstiftningen som hänför sig till ratificeringen av konventionen bereds som bäst vid social- och hälsovårdsministeriet: Den ändring av bestämmelsen om användande av tvång för person som bereds specialomsorger i enlighet med lagen angående specialomsorger om utvecklingsstörda som artikel 14 i konventionen (frihet och personlig säkerhet) förutsätter kommer att genomföras genom en revidering av lagstiftningen om grunderna för begränsning av de grundläggande fri- och rättigheterna. Dessutom förutsätter artikel 18 i konventionen (rätt till fri rörlighet och till ett medborgarskap) och artikel 19 (rätt att leva självständigt och att delta i samhället) dels 1) att de begränsningar som gäller ändring av hemkommunen i enlighet med 3 i lagen om hemkommun slopas och kostnaderna fördelas mellan kommunerna, och 2) att 13 i socialvårdslagen ändras så att socialservice förutom för kommunens invånare även ordnas för personer som flyttar till kommunen. I anslutning till ändringen av lagen om hemkommun kommer man att utveckla ett system för kostnadsfördelning mellan kommunerna inom ramen för den reform av statsandelssystemet som kommer att genomföras år Denna reform har ett 4

5 Ministerns svar KK 300/2008 vp Sari Palm /kd nära samband med kommun- och servicestrukturreformen. Konventionens artikel 33 gäller det nationella genomförandet och övervakningen av konventionen. För närvarande finns det inga mekanismer eller organ i Finland som kan sköta, eller som skulle kunna utses att sköta de uppgifter som avses i konventionens artikel 33.2 för att främja, skydda och övervaka genomförandet av konventionen. Ratificeringen av konventionen skulle således kräva att ett nytt organ för de grundläggande och mänskliga rättigheterna inrättas i Finland, eller att en existerande myndighet ombildas till ett sådant organ. I detta sammanhang måste man särskilt beakta att organet, i enlighet med det som konventionens bestämmelser förutsätter, ska vara oavhängigt och att handikapporganisationerna ska ha möjlighet att delta i övervakningen av organets arbete. Enligt de s.k. Parisprinciperna (resolution A/RES/48/134 som FN:s generalförsamling antog den 20 december 1993), som gäller ställningen för nationella institutioner som främjar och skyddar de mänskliga rättigheterna, bör oavhängighet genomföras förutom i formellt även i administrativt, operativt och ekonomiskt hänseende. Av denna orsak är det osäkert om man kan inrätta ett sådant organ som förutsätts i konventionen med den nuvarande jämställdhetsombudsmannens byrå som modell. Den 25 januari 2007 tillsatte justitieministeriet en kommission med uppdrag att lägga fram ett förslag till ny jämlikhetslagstiftning. I enlighet med sitt uppdrag kommer jämlikhetskommissionen vid behov även att se över ställningen, uppgifterna och befogenheterna för de nuvarande specialmyndigheterna. Inrättandet av ett sådant organ som avses i konventionen är nära förbundet med jämlikhetskommissionens arbete. I januari 2008 avgav jämlikhetskommissionen sitt mellanbetänkande om behoven och alternativen för en reform av jämlikhets- och jämställdhetslagstiftningen. Kommissionen har föreslagit att dess mandat förlängs till utgången av september 2009, då även kommissionens betänkande väntas bli färdigt. När arbetet med ratificeringen av konventionen framskrider kan också nya frågor aktualiseras, såsom t.ex. privata tjänsteproducenters ställning med tanke på genomförandet av konventionens bestämmelser. Dessa frågor kräver eventuellt ytterligare utredningar eller preciseringar av lagstiftningen. Beredningen av de aktuella ändringarna i lagstiftningen och tillsättandet av ett nationellt uppföljnings- och samordningsorgan för genomförandet av konventionen kommer troligen att ta flera år i anspråk. Efter detta kan konventionen om rättigheter för personer med funktionshinder och tillhörande fakultativa protokoll ratificeras. För att trygga en rättvis ställning för personer med funktionshinder kommer regeringen att utarbeta ett handikappolitiskt program. Programmet kommer att beredas utgående från den handikappolitiska redogörelse som överlämnades till riksdagen år Vid beredningen av det handikappolitiska programmet kommer man att beakta de mål som konventionen ställer för de olika förvaltningsområdena. Även lagen om specialomsorger för utvecklingsstörda och lagen om service och stöd på grund av handikapp kommer att ändras till den del det gäller bestämmelserna om personliga hjälpare och anordnandet av sådana. Man kommer också att precisera bestämmelserna om rätten till personlig hjälp för personer med grava funktionshinder, och denna hjälp skulle kunna bestå av ekonomiska stödfunktioner och/eller tjänster. Vid beredningen av regeringens proposition beaktas de förpliktelser som följer av konventionen, bl.a. bestämmelserna i artikel 19 om rätten att leva självständigt och att delta i samhället. Servicen för personer som använder teckenspråk förbättras genom att ansvaret att ordna tolkservicen överförs till Folkpensionsanstalten vid ingången av år Genom denna centralisering eftersträvar man en större jämlikhet för tjänsteanvändarna, enhetligare praktiska verksamhetsformer, ökat specialkunnande, ett täckande uppföljningssystem samt en planmässig utveckling i fråga om tillgodoseendet av de språkliga rättigheterna, som tryggas i grundlagen, och en större delaktighet. Utrikesministeriet finansierar centret Vammaisten ihmisoikeuskeskus VIKE:s undersökning 5

6 Ministerns svar av situationen i fråga om ratificeringen av konventionen om rättigheter för personer med funktionshinder i vissa europeiska länder. Undersökningen som inleddes vid slutet av år 2007 beräknas bli färdig i början av juni Helsingfors den 7 maj 2008 Utrikesminister Alexander Stubb 6