Toimintasuunnitelma Mikkelin Naisvoimistelijat ry

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma 2015 Mikkelin Naisvoimistelijat ry

2 Sisältö JOHDANTO TOIMINNAN TARKOITUS JA TAVOITTEET SEURAN KOKOUKSET JA HALLINTO SEKÄ TILIVUOSI Kokoukset Hallinto Tilivuosi 3 3 ROOLIT JA TYÖNKUVAT MIKKELIN NAISVOIMISTELIJOISSA Seuran jäsen Vanhemmat/huoltajat Ohjaaja/valmentaja Ohjaajarekrytointi Johtokunta Johtokunnan yleiset tehtävät Muut seuratoimijat Sinettityöryhmä Priimatyöryhmä Esiintyvien ryhmien työryhmä Toimistosihteeri Talkoolaiset Vapaaehtoisten kiittäminen TOIMIALAT Perheliikunta Lasten toimiala Svoli Jumppakoulu Voimistelun asemat Nuorten toimiala vuotiaat Aikuisten harrasteliikunnan toimiala Yritysyhteistyö Esiintyvät ryhmät Kiltatoiminta Mikkelin Naisvoimistelijoissa 11 5 LAATUSEURA MNV- Sinettiseura Sinettikriteerit Ongelmanratkaisupolku MNV Priima laatuseura Priima -seuran tunnusmerkit Priimakriteerit 14 6 KÄYTÄNNÖN TOIMINTAPERIAATTEITA Ryhmien muodostaminen Harjoittelu ja osallistumismaksut Valmennus ja ohjaus Esiintymiset/kilpailut Palaute LIITOT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT Suomen Voimisteluliitto ESLi - Etelä-Savon Liikunta ry Muut yhteistyökumppanit 17 8 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 17 9 PAINOPISTEALUEET VUONNA Lasten ja nuorten toimiala. 18

3 9.2 Aikuisten toimiala Imago Markkinointi TAPAHTUMAKALENTERI KOULUTUSKALENTERI 20

4 JOHDANTO Seura on perustettu vuonna 1909 Mikkelin Naisvoimisteluseura -nimisenä. Vuonna 1986 nimi vaihdettiin Mikkelin Naisvoimistelijat ry:ksi (MNV). Seura kuuluu jäsenseurana Suomen Voimisteluliitto ry:hyn (Svoli) sekä on Etelä-Savon Liikunnan (ESLI) kanssa yhteistyössä. MNV:n jäseniä on vuosittain noin jotka jakautuvat pääosin vauvaikäisistä iättömiin naisiin ja lapsiin jonka lisäksi seurassa jäsenenä liikkuu myös pieni ryhmä miehiä. Seuran toiminnan ja taloushallinnon takana toimii hallitus johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi 8-10 jäsentä. Aikuisliikunnan puolella toimii Priima- työryhmä ja lastenliikunnan kehittäjänä ja tukena Sinetti-työryhmä. Ohjaajia seuralla on vuosittain noin He työskentelevät aikuisten ja lasten ryhmien vetäjinä. Lasten ryhmissä on myös apuohjaajia, jotka auttavat pääohjaajaa ohjaustyössä. Ohjaajien jatkuva kouluttaminen ja kouluttautuminen ovat seuran ja ohjaajien vastuulla. MNV:llä on myös omaa kiltatoimintaa. 1 TOIMINNAN TARKOITUS JA TAVOITTEET MNV:n toiminta-ajatuksena on tarjota voimisteluliikunnan avulla elämyksiä ja iloa kaiken ikäisille. MNV pyrkii edistämään jäsenistönsä liikuntaa ja tarjoaa eri-ikäisille mahdollisuuksia harrastaa monipuolista voimistelua ja liikuntaa harrastus- ja kilpatasolla harrastajien edellytysten ja tarpeiden mukaan. Seuran tavoitteena on kasvattaa nykyisiä ja uusia seuran jäseniä liikunnan avulla sekä virittää ja ylläpitää eri-ikäisten liikuntaharrastusta fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Seuran toiminnan ytimen vapaaehtoisia toivotaan seuraan pitkäjänteiseen hyvää mieltä tuottavaan yhdessä tekemiseen jo pienestä pitäen. 2 SEURAN KOKOUKSET JA HALLINTO SEKÄ TILIVUOSI 2.1 Kokoukset Seura pitää vuosittain yhden varsinaisen kokouksen. Vuosikokous pidetään helmimaaliskuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää johtokunta. Kokouksessa valitaan uudet johtokunnan jäsenet ja puheenjohtaja erovuoroisten tilalle, ja lisäksi hyväksytään budjetti, toimintakertomus ja toimintasuunnitelma. 2.2 Hallinto Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa johtokunta, johon kuuluu kahdeksi toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi toimintavuodeksi valitut (vähintään) 8 jäsentä. Johtokunnan jäsenistä pääsääntöisesti puolet on erovuorossa vuosittain. Vuonna 2015 erovuorossa ovat Sirpa Eronen, Jaana Liukkonen, Sirkka Kellokumpu, Katja Hämäläinen ja Hanne Pesonen. Näiden lisäksi johtokunnasta muista henkilökohtaisista syistä kesken toimintakauden eroavien tilalle on valittava uudet jäsenet. Johtokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin sekä jakaa muut toimenkuvat parhaaksi katsomallaan tavalla. 2.3 Tilivuosi Seuran tilivuosi on tammikuun alusta joulukuun loppuun ( ). Toimintavuosi on jumppakauden mukaan

5 3 ROOLIT JA TYÖNKUVAT MIKKELIN NAISVOIMISTELIJOISSA 3.1 Seuran jäsen osallistuu seuratoimintaan oman harkintansa mukaan on tervetullut mukaan järjestämään seuran tapahtumia saa osallistua ja käyttää äänivaltaa seuran vuosikokouksessa ei käytä alkoholia seuran tapahtumissa eikä tupakoi liikuntatilojen sisäänkäyntien läheisyydessä maksaa vaadittavan jäsen- ja jumppamaksun; maksun maksamalla pääsee laadukkaille ryhmäliikuntatunneille ja voi hyödyntää muita jäsenetuja. noudattaa liikuntatiloissa ohjaajan ohjeita 3.2 Vanhemmat/huoltajat vastaavat, että voimistelijalla on asianmukaiset varusteet huolehtivat, että lapsi on oikeassa paikassa oikeaan aikaan eivät jätä lasta yksin pukutiloihin ennen jumpan alkua; ohjaajan vastuu lapsesta alkaa vasta tunnin alettua hakevat lapsen jumpan päätyttyä ajallaan laativat pelisäännöt yhdessä ohjaajan kanssa huolehtivat lapsen turvallisuuteen liittyvistä asioista matkoilla jumppaan ja kotiin ymmärtävät, että lapsen innostus, toiveet ja kyvyt ovat kaiken lähtökohta jaksavat kannustaa ja tukea pientä voimistelijaa tämän harrastuksessa eivät käytä alkoholia seuran tapahtumissa eivätkä tupakoi liikuntatilojen sisäänkäyntien lähellä 3.3 Ohjaaja/valmentaja Ohjaaja huolehtii tuntien suunnittelusta ja ohjauksesta, ja jos ei itse pääse, hankkii sijaisen Ohjaaja jakaa tehtävät selkeästi apuohjaajan kanssa muistaen olevansa päävastuussa ottaen huomioon myös apuohjaajan. Apuohjaaja ilmoittaa ohjaajalle, mikäli on estynyt tulemaan paikalle Ohjaajat/valmentajat tekevät kauden harjoittelusta kausisuunnitelman Ohjaajat huomioivat joukkueen taloussuunnitelman kausisuunnitelmia tehdessään Hakee avaimen ohjauskoululleen sekä huolehtii ja vastaa avaimesta. Palauttaa avaimen takaisin koululle kauden päätyttyä. Huolehtii, että ovet lukitaan tunnin ajaksi sekä tunnin päätyttyä. Valmistelee turvallisuusvastaavalle turvallisuussuunnitelman koulujen tilasta jossa ohjaustunti tapahtuu. Huolehtii myös että koululla on Ea -tarvikkeet ja info turvallisuusvastaavalle jos tarvikkeita on käytetty (esim. kylmäpakkaus) jotta uudet voidaan hankkia tilalle pikimmiten. Ohjaaja on myös vastuussa että hänellä on ensikäden ea -taidot. Ohjaaja on vastuussa tilasta tuntinsa aikana Huolehtii, että liikuntasalilla on soitin. Varmistaa, että soitinlaatikkoon/kaappiin on myös avaimet. Ilmoittaa heti välinevastaavalle tai muulle johtokuntalaiselle, jos soitin tai kaappi on rikkoutunut tai ollut ilkivallan kohteena. Osallistuu jaostonsa/seuran yhteisiin palavereihin, jäsenmaksujen ja välinekorvausten keruuseen tunneilla. Ohjaaja on seuran edustaja ja käyntikortti! Seuran puolesta olisi myös hienoa, että ohjaaja osallistuisi aktiivisesti seuran näkyvyyteen esimerkiksi seuran Facebook sivuilla.

6 Lukee seuransa tapahtumia sähköpostista, ohjaajakirjeestä, paikallisista lehdistä, ja Internet-sivuilta sekä informoi niistä jumppareita. Ideoi ohjelmia yhteisiä esityksiä varten (joulunäytös, kevätnäytös ym.). Seuran ohjaajana toimiva henkilö on oikeutettu palkkaan, joka on määritelty työsopimuksessa ja tarvittaessa koulutukseen seuran kustannuksella. Koulutuksista päättää seuran johtokunta. Ohjaajaksi aikovan tulee antaa näytetunti ohjaustaidoistaan. Ilmoittaa peruutetusta salivuoroista jumppareille ja seuran kotisivujen päivittäjille. Jumppia ei peruuteta ilman ohjaajavastaavan tai muun johtokunnan tiedottamista. Lukee ohjaajan oppaan ennen ensimmäistä pitämäänsä tuntia. Perehtyy seuran kirjalliseen toimintasuunnitelmaan sekä turvallisuussuunnitelmaan Ohjaajarekrytointi MNV etsii jatkuvasti uusia ohjaajia. MNV ei edellytä aiempaa ohjauskokemusta tai koulutusta, mutta odottaa ohjaajan olevan halukas kouluttautumaan tämän aloittaessa seurassa ohjaajana. Periaatteena on, että kaikki seuran ohjaajat ovat koulutettuja tai heidät koulutetaan. Ennen ohjaajasopimuksen kirjoittamista uuden ohjaajan kanssa MNV:n edustaja katsoo ohjaajan antaman näytetunnin. Ohjaajan kanssa laaditaan aina kirjallinen ohjaajasopimus. MNV maksaa kaikille ohjaajilleen palkkaa, jonka määrään vaikuttavat koulutus ja ohjauskokemus. MNV kannustaa ohjaajiaan kouluttautumaan ja tukee kouluttautumista rahallisesti tai järjestää itse koulutustilaisuuksia. Periaatteena on, että jokaisella ohjaajalla on mahdollisuus osallistua seuran maksamana yhteen koulutukseen toimintavuoden aikana. Jokaiselle ohjaajalle laaditaan oma kouluttautumispolku yhdessä koulutusvastaavan kanssa. Ohjaaja esittää koulutusvastaavan kautta johtokunnalle toiveensa osallistua koulutukseen ja johtokunta tekee päätöksen osallistumisesta. MNV huolehtii myös, että seuran ohjaajilla on vaadittavat ensiaputaidot sekä taito toimia onnettomuustilanteissa. Ensiaputaidoista pidetään kirjaa ja taitoja päivitetään tarvittaessa. MNV järjestää ensiapukoulutusta seuran sisäisenä koulutuksena tai tilaa ulkopuolisen kouluttajan pitämään tilauskurssin tai virallisen ensiapukurssin. MNV perehdyttää aina uudet ohjaajat tehtäviinsä. Perehdytys tapahtuu sekä suullisesti että kirjallisesti ja se on nimetyn henkilön vastuulla. Jokainen ohjaaja saa ohjaajan oppaan, joka sisältää toimintaohjeet, jotka ohjaajavastaava selventää ohjaajalle. Ohjaajiltaan MNV edellyttää sitoutumista, vastuuntuntoa, ohjaajapalavereihin osallistumista ja seuran asioista tiedottamista. Ohjaajia tiedotetaan säännöllisesti seuran asioista. Tiedottaminen on ohjaajavastaavien vastuulla. Priima- ja Sinettityöryhmien jäsenet ovat mukana suunnittelemassa seuraavan kauden jumppakalenteria yhdessä aikuis- ja lastenohjaajavastaavien sekä ohjaajien kanssa. Ohjaajat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan tulevan kauden jumppaohjelman laadintaan. Jumppakuvauksista vastaa ensisijaisesti jumpan ohjaaja. Jumppaohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon jokaisen ohjaajan vahvuudet. Seuran rikkaus on pitää ohjelmassaan erilaisia ja ohjaajiensa näköisiä turvallisia liikuntatunteja. Ohjaajien yleisestä hyvinvoinnista ja jaksamisesta pitävät johtokunnassa huolta ohjaajavastaavat, jotka ovat ensisijainen väylä ohjaajien yhteydenotoille. Lasten ryhmien ohjaajille on nimetty oma vastaavansa kuten myös aikuisten ohjaajille. Ohjaajavastaavat tuovat esille nostettavat/käsittelyä vaativat asiat johtokunnan tietoon. Ohjaajan ollessa estynyt pitämään omaa tuntiaan ilmoittaa hän asiasta Facebook- ryhmässä ohjaajat + johtokunta saadakseen jonkun muista ohjaajista tuuraamaan/ sijaistamaan tuntiaan. Ne ohjaajat, jotka eivät ole mukana facebook- ringissä ilmoittavat tilanteesta koulutusvastaava Katja Hämäläiselle joka on lupautunut hoitamaan sijaisjärjestelyjä.

7 3.4 Johtokunta Johtokunnan yleiset tehtävät Johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää seuran toimintaa kutsua koolle, valmistella ja panna seuran kokousten päätökset täytäntöön vastata seuran omaisuudesta ja taloudesta hyväksyä ja erottaa jäsenet ja ylläpitää jäsenluetteloa (Nepton) nimetä tarvittaessa seuran jaostot, valiokunnat ja työryhmät tehdä seuran toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten tehdä seuran toimintakertomus ja tilinpäätös hankkia ja kouluttaa ohjaajia ja muita seuratoimijoita hoitaa seuran tiedotustoimintaa päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista laatia toiminnasta vuosittain vuositilastot ja lähettää ne liiton sääntöjen mukaisesti liittoon valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä sekä tehdä esitykset muista kunnia- ja ansiomerkeistä ottaa vastuualue johtokunnassa ja vastata siitä kykyjensä mukaan tunnollisesti sekä suorittaa muut yhdistyslain tai sääntöjen vaatimat määräaikaiset toimenpiteet. 3.5 Muut seuratoimijat Sinettityöryhmä Sinettityöryhmän tehtävänä on kehittää lasten ja nuorten toimintaa sekä huolehtia Sinettikriteereiden ylläpitämisestä lasten ja nuorten ryhmissä. Sinettityöryhmän kausi on elokuusta heinäkuun loppuun. Sinettiryhmän vuoden 2015 tavoite on saada toimiva, sitoutunut työryhmä, jossa olisi mukana edustajat johtokunnasta, ohjaajista, nuorten ja lasten ryhmistä sekä vanhemmista. Näillä keinoin pyritään ottamaan seurassa jokaisen tahon näkemykset ja mielipiteet huomioon.tämän uskomme myös helpottavan tiedonkulkua. Lisäksi ryhmä saa päättää mahdollisista itse toteuttamistaan lisätehtävistä ja sopia niiden toteutuksesta johtokunnan kanssa. Ryhmän jäsenet käyvät aktiivisesti sinettiseuroille tarkoitetuissa tapahtumissa ja pyrkivät nostamaan myös tätä kautta seuran tunnettavuutta. Sinettityöryhmään kuuluvat Tarja Ikonen, Heini Tiainen, Päivi Tiihonen ja Oona Pylkkänen Priimatyöryhmä Priimatyöryhmän tehtävänä on kehittää seuran aikuisliikuntaa Priima-sertifikaatin kriteerien mukaisesti, ylläpitää laatua ja toimia aikuistenliikunnan vastaavan tukena. Priima-työryhmän uusi toimintakausi alkaa tammikuussa 2015 ja päättyy samalla kun uusi toimikausi alkaa tammikuussa Työryhmään kuuluvat kauden 2015 alusta Minna Keränen, Jutta Kokkonen, Sinikka Leskinen, Jaana Liukkonen, Hanne Pesonen, Satu Auvinen-Leinonen ja Taija Jäppinen Esiintyvien ryhmien työryhmä Esiintyvien työryhmä koostuu esiintyvien ryhmien ohjaajista sekä tarvittaessa/mahdollisuuksien mukaan, muista esiintyvien ryhmien jäsenistä. Esiintyvä työryhmä kokoontuu tarvittaessa. Pääosin ryhmät hoitavat itse mahdolliset esiintymiset.

8 3.5.4 Toimistosihteeri Toimistosihteerinä jatkaa oppisopimuksella 2013 aloittanut Arja Rinne saakka, jolloin hänen oppisopimuksensa päättyy. Tähän asti toimistolla on ollut ympärivuotisesti henkilö, joka on vastannut seuran arkisesta toiminnasta kuten nettisivujen päivittämisestä, postista ja juoksevista asioista. Toimistosihteerin työnkuva on muodostunut johtokunnan antamista tehtävistä Talkoolaiset Talkootyöhön haastetaan kaikkia seuran jäseniä. Talkootyö on palkatonta yhdessä tekemistä mahdollistaaksemme jäsenillemme liikunnanelämykset. Seuran toimintaan odotetaan ja kysellään vapaaehtoisia. Myös seuran omista nuorista pyritään kasvattamaan seuratoimijoita. Tyypillisin talkootyö muoto on viime vuosina ollut kevät- ja joulunäytösten rakentaminen. 3.6 Vapaaehtoisten kiittäminen Ohjaajat ja valmentajat ovat oikeutettuja palkkaan, tekemästään ohjaustyöstään. MNV palkitsee ohjaajiaan järjestämällä näille pikkujoulut ja kauden päättäjäiset. Myös vapaamuotoisia ohjaajapalavereja voidaan pitää palkitsemisen hengessä. Johtokunnan jäseniä ja työryhmien vetäjiä muistetaan merkkipäivien (50 ja 60v.) yhteydessä, naimisiin menon ja lapsen syntymän johdosta. Kuolemantapauksissa muistetaan kukin tai suruadressein. MNV muistaa ammattiin valmistuvia ohjaajiaan stipendein. Kauden päätteeksi ohjaajia muistetaan sopivaksi katsotulla tavalla. Seuratoimijoita muistetaan Svolin ansiomerkein tai Nuoren Suomen kunniakirjoin silloin, kun se katsotaan aiheelliseksi. Johtokunnan vaihtuessa työstä kiitetään esim. lahjakortein. Johtokunta pitää omat pikkujoulut joulukuun kokouksen yhteydessä. Seura voi järjestää ohjaajilleen ja seuratoimijoilleen ideapäiviä. 4 TOIMIALAT 4.1 Perheliikunta Perheliikunta on koko perheelle suunnattua liikuntaa, jossa lapsi jumppaa yhden tai useamman aikuisen kanssa. Perheliikuntaa tarjotaan 1,5 3 vuoden ikäisille lapsille ja näiden perheille. Perheliikunta tarjoaa aikuinen-vauva tunteja mahdollisuuksien mukaan. MNV:lla on perheliikuntaryhmä myös yli 3-vuotiaille lapsille ja näiden vanhemmille. Perheliikuntaryhmän maksun tulee jokaisen osallistujan maksaa, mikäli ryhmät syksyllä toteutuvat. MNV vakuuttaa kaikki lasten ryhmiin osallistuvat alle 15-vuotiaat lapset. Perheliikunnan aikuisten tule maksaa jäsenmaksu. MNV ei vakuuta aikuisia jumppareita (yli 15-vuotiaat). 4.2 Lasten toimiala MNV tarjoaa harrastepohjaista voimistelu- ja tanssiliikuntaa 3 12-vuotiaille lapsille. Vuonna 2015 tavoitteena on, että kaikki lasten ryhmät ovat Svolin Jumppakouluryhmiä. Kaikki 3-12 vuotiaiden tunnit luokitellaan Svolin jumppakouluryhmiksi, kun ohjaaja on käynyt jumppakouluohjaaja koulutuksen. Lasten ohjaajia koulutetaan tehokkaasti, jotta mahdollisimman moni saavuttaisi vähintään Svolin lasten ohjaajien I-tason. Lapset harjoittelevat pääasiassa yhdessä ryhmässä kerran viikossa. Jumppamaksulla ei ole mahdollista jumpata rajattomasti lasten- ja nuorten tunneilla. Jos yksittäiset lapset haluaavat

9 useammassa ryhmässä, tulee heidän maksaa jokaisesta ryhmästä jumppamaksu. Näin pyritään tarjoamaan paikka ryhmästä mahdollisimman monelle lapsijumppaajalle. Lasten ryhmissä tulee ensin ilmoittautua jäsentietorekisterin kautta, koska ryhmien enimmäiskoot on määritelty turvallisuuden takaamiseksi. Lasten toimialan tarjontaa suunniteltaessa otetaan huomioon voimistelijoilta ja vanhemmilta tullut palaute ja toiveita pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Edellisellä kaudella vähensimme tuntitarjontaa, jotta ryhmät olisivat täydempiä. Tällä ajatuksella jatkamme myös seuraavan kauden, syksy kevät 2016, eli jokaista eri sisältöistä tuntia tarjottaisiin yksi tunti ikäryhmää kohden. Myös tunti nimikkeitä olisi hyvä arvioida ja tarkastaa esimerkiksi vuosittain. Tarkoituksena on, että jokaiselle voimistelusta kiinnostuneelle pyritään tarjoamaan paikka jumppatunnilta ja jumppakalenteri on kysynnän mukainen. Lasten toiminnan tavoitteena ovat lapsilähtöisyys ja laadukkuus. Nämä saavuttaaksemme kiinnitämme huomiota siihen, että; 1) tuntien sisällöt sopivat kunkin ryhmän ikä- ja taitotasolle 2) toiminta on aina leikinomaista 3) palaute ja ohjaus ovat kannustavia 4) ryhmiä ohjaavat kouluttautuneet ja motivoituneet ohjaajat 5) ryhmien toiminta on tavoitteellista: ohjaaja tekee kausi- ja tuntisuunnitelmat ja varmistaa, että jokaisella tunnilla on tarpeeksi tekemistä 6) ryhmien toiminta on turvallista: ryhmän koko pidetään sopivana lapsimäärään nähden ryhmään sijoitetaan tarpeeksi ohjaajia 7) tunnit ovat vaihtelevia ja monipuolisia ja ne vastaavat tuntikuvauksia. Lapsilla on esiintymismahdollisuus seuran näytöksissä, esiintyvissä ryhmissä sekä omalla jumppakouluasemalla. Tavoitteena on järjestää keväällä 2015 MNV:n yhteistyössä Mikkelin Hiihtäjien kanssa Alueellinen Voimistelun aseman. Esiintymismahdollisuuksia seura tarjoaa lapsijumppareille myös seuran omassa kevät- ja joulunäytöksessä Svoli Jumppakoulu Svoli Jumppakoulu -ryhmät 3 12 vuotiaille: mukaan voivat tulla sekä tytöt että pojat lapsi oppii voimistelun perustaidot leikkien lapsella on mahdollisuus edetä omien toiveidensa ja taitojensa mukaisesti lapsi saa liikkua iloisessa onnistumisen ilmapiirissä lapsi tutustuu kaikkiin Svolin lajeihin: joukkuevoimistelu, kilpa- ja ryhmä aerobic, rytminen voimistelu, telinevoimistelu, tanssillinen voimistelu, tanssiliikunta. Toimintaperiaatteet monipuolisuus: perusvoimistelutaitojen harjoitteleminen lajitaitojen pohjana laadukas ohjaus: koulutettu Jumppakoulu-ohjaaja kasvatuksellisuus: lapsen huomioiminen, pelisäännöt jne. osallistuminen asemille: kilpailun asema tai touhuamisen asema Svoli Jumppakoulu -henkisyys on lapsen huomioimista ja lapsen oman halun kunnioittamista. Ideaalitilanteessa jokainen lapsi saa harjoitella ja harrastaa juuri niin paljon kuin haluaa ja kilpailla onnistuen turvallisessa ympäristössä. Alle kouluikäiset Alle kouluikäiset voivat liikkua joko perheen tai vanhemman kanssa Perheliikuntaryhmissä, tai noin 3-vuotiaasta eteenpäin Svolin Jumppakoulussa. Svolin Jumppakoulu 3-6-vuotiaille voi olla esimerkiksi satujumppaa, musiikkiliikuntaa, Liikuntaleikkikoulua, temppuilua, pelejä ja leikkejä tai lajien alkeisharjoitteluryhmiä vuotiaille Svolin Jumppakoulu -ryhmät, joissa voidaan suuntautua perusvoimisteluun ja monipuoliseen liikuntaan tai painotetusti johonkin voimistelulajiin vuotiaille on

10 tarjolla monipuolisesti erilaisia tunteja tunnin painotuksen vaihdellessa perusliikunnasta tanssiin. Yli 12-vuotiaille Lajien harjoitteluryhmät tai erilaiset tanssi- ja voimisteluryhmät Voimistelun asemat Asemat ovat lasten tapahtumia, joihin jokainen voi osallistua; joko esiintymään tai touhuamaan! Asematapahtumia pyritän järjestämään olemassa olevien resurssien mukaan. Esiintymisen asema lasten oma esiintymistilaisuus n vuotiaille. ei jaottelua ikä sarjoihin eikä laji sarjoihin lapsi voi esiintyä joko yksilönä tai ryhmässä lapsi voi esiintyä voimistelu- tai esitysohjelmalla lapsi voi esiintyä lajien valmis- tai vapaavalintaisilla ohjelmilla lapsen arviointi tapahtuu kertaamalla hänen kanssaan esiintymistunnelmia lapsen suorituksen arviointi perustuu jokaisen oman osaamisen arvostamiseen, osallistujia ei verrata toisiinsa tapahtumista ei laadita tuloslistoja ohjaajan saamassa palautteessa arvioidaan lasten suorittaman perusvoimistelun osaalueita, ohjelman sommittelua ja herätetään ajatuksia eettisistä näkökulmista Touhuamisen asema kaikilla mahdollisuus kokeilla voimistelua osallistuminen tärkeintä koostuu vaihtelevista tehtävä- ja touhuamispisteistä tavoitteena on innostaa lasta mukaan voimisteluharrastukseen 4.3 Nuorten toimiala vuotiaat MNV:n nuorten toimiala tarjoaa vuotiaille harrastepohjaista voimistelu- ja tanssiliikuntaa. Nuorilla on mahdollisuus osallistua myös aikuisille suunnatuille tunneille. Nuorten toimialan tarkoituksena on tarjota mahdollisuus jatkaa lapsuudessa aloitettua voimistelu- tai tanssiharrastusta. MNV tarjoaa ohjauksesta kiinnostuville nuorille mahdollisuuden toimia apuohjaajina ja lähteä kouluttautumaan ohjaajiksi. Nuorilla on esiintymismahdollisuus seuran näytöksissä sekä esiintyvissä ryhmissä. Vuoden aikana tulee panostaa nuorten toimialan mainontaan ja markkinointiin. MNV pyrkii myös houkuttelemaan nuoria mukaan toimintaansa ja vaikuttamaan seuran asioihin. 4.4 Aikuisten harrasteliikunnan toimiala Aikuisten harrasteliikunnan toimiala tarjoaa monipuolista, laadukasta ja kohtuuhintaista voimistelululiikuntaa seuran jäsenille, pyrkien huomioimaan eri ikäisten ja -kuntoisten tarpeet sekä järjestämällä toimintaa mahdollisimman lähellä kunkin omaa asuinympäristöä. Toiminnan tavoitteena on tarjota mahdollisuus fyysisen kunnon ylläpitoon ja kohottamiseen niin, että se tuottaa liikkujalle iloa ja positiivisia elämyksiä tukien näin myös henkistä hyvinvointia. Vuonna 2015 MNV:n aikuisten harrasteliikunnassa painotetaan edellisvuosien tavoin kehonhuollon ja henkisen hyvinvoinnin lisäämisen tärkeyttä lihaskunnon ja kestävyyden kehittämisen ohella. Tätä ajatusta tukee myös seuran slogan Voimistelun virtaa, jossa

11 kiteytyy ajatus voimisteluliikunnan uutta energiaa ja mielihyvää tuottavasta voimasta. Voimisteluliiton tunnuslauseena on uudistuneena sopivasti Voimistelu liikuttaa. Kauden jumppakalenterissa säilyvät mm. tanssillinen voimistelu ja PhysioPilates. Perinteisten Ikisuosikkien rinnalle pyritään myös tällä kaudella tuomaan jotain uutta raikastamaan tarjontaamme. Terveysliikunnan suositukset huomioidaan suunniteltaessa aikuisten liikuntaa. Tavoitteena on vuonna 2015 edelleen saada mahdollisuuksien mukaan aikuisten tunteja myös muille kouluille kuin keskustan saleihin, näin ajatus liikkumisesta mahdollisimman lähellä omaa asuinympäristöä toteutuisi. Määrällisesti emme pysty kasvattamaan jäsenten määrää, ellemme lisää jumppien tarjontaa keskustan ulkopuolisille kouluille. Meille annetut tilat antavat puitteet rajattuun jumppaaja määrään myös aikuisten puolella Yritysyhteistyö MNV tarjoaa työnantajille omia jumpparyhmiä ja tekee niiden kanssa yhteistyötä henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia koskevassa toiminnassa. Osa työnantajista maksaa tietyn prosentin työntekijöidensä kausikorttien hinnoista kuten esimerkiksi Osuuskauppa Suur-Savo. Osa työantajista tarjoaa työntekijöiden käyttöön MNV: n maksuvälineinä hyväksymät TYKY- ja Smartum- liikuntasetelit sekä MNV:lläkin käyttöönotettu tekstiviestein toimivia Sporttipassi. Kiinnostuneiden työnantajien kanssa neuvotellaan yhteistyökuvioista. 4.5 Esiintyvät ryhmät Esiintyvät ryhmät jatkavat vuonna 2015 asemansa vakiinnuttamista MNV:n toimintakentässä, sillä seuralla on kilpailu- ja esiintymistoiminta historiaa pitkin 100- vuotista kauttaan. Esiintyvien ryhmien rooli on suuri kevät- ja pikkujoulunäytöksessä niin järjestely kuin esiintyjäpuolellakin. Seuran näytökset ovatkin saavuttaneet jo pysyvän aseman seuran kaudessa. Keväällä toukokuussa järjestettävä kevätnäytös järjestetään teemalla Lupaus kesästä. Joulunäytös päättää syyskauden 2015 joulukuussa. MNV:lla on vuoden 2015 alussa kaksi esiintyvää ryhmää. Tanssillisen voimistelun ryhmä on Cinnamon. Aikuisten esiintyvänä ryhmänä toimii LatinNight. Seura on pystynyt ylläpitämään esiintyvien ryhmien perinnettä nykyisessä muodossaan. Cinnamon osallistuu alueelliseen Show tapahtumaan tammikuussa. Kevään 2015 aikana esiintyvät pyrkivät toimimaan seuran näkyvinä edustusliikkujina esimerkiksi tapahtumiin osallistumalla. Esiintyvien/valmennusryhmien tavoitteena on luoda yhä enemmän esiintymismahdollisuuksia ryhmille, osallistua kilpailuihin ja järjestää niitä sekä antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus muistoihin kilpailuiden, leirien, tapahtumien ja esiintymisten kautta. Yhteistyötä pyritään luomaan muun muassa naapuriseurojen kanssa, jotta voisimme jakaa yhdessä arvokasta osaamistamme ja tarjotaksemme erityisesti nuorille harrasteliikunnan puolelta elämyksiä. Ryhmiin toivotaan lisää uusia jäseniä esiintyviin ryhmiin, kuitenkin siten, että ryhmään liittyvällä voimistelijalla on joitakin perustaitoja hallussa. Johtokunta aikoo kevään aikana käydä läpi esiintyvien ryhmien toimintamallia ja periaatteita vakiinnuttamalla käytänteitä. Kun esiintyvistä on tullut kiinteä osa seuraa, niiden toimintamalli on muokkautunut ja säännöllistynyt. Esiintyvistä ryhmistä tahdotaan kiinteä osa toimivaa seuratoimintaa muiden jumppakalenterin ja toiminnan osana.

12 4.6 Kiltatoiminta Mikkelin Naisvoimistelijoissa Killan tarkoituksena on koota seuran pitkäaikaiset jäsenet ystävyyttä ja vireyttä ylläpitäväksi piiriksi. Killan toimintamuotoja ovat esimerkiksi liikunta, toveri-illat, retket ja esitelmät. Kiltalaisille järjestetään toimintaa myös alueellisesti ja valtakunnallisesti. Erilaiset retket ja kurssit sekä kiltapäivä ja muut kiltalaisten tapaamiset ovat osa vuosittaista toimintaa. Kiltalaisten toiminnan kulmakivi on ystävyys. Kiltalaisilla on paljon yhteisiä kokemuksia ja muistoja mm. seurasta, kisamatkoilta ja kursseilta. Nämä kokemukset ovat muovanneet kiltalaisten välille elinikäisiä ystävyyssuhteita. Kiltalaisten tapaamisissa kaikuu aina iloinen puheensorina ja nauru raikaa. Kilta on osa pääseuraa, mutta sillä on kuitenkin oma johtokunta, vuosikokous, jäsenmaksu ja talous (tiliseuranta ja tilintarkastus voidaan tehdä myös pääseuran kirjanpidon yhteydessä). Kiltalaisia Mikkelin Naisvoimistelijoissa on 25 henkilöä. Kiltaan kaivataan uusia jäseniä. Kiltaan voi liittyä yli 25-vuotias, 5 vuotta seuran jäsenenä ollut. Mikkelin Naisvoimistelijoiden kiltatoiminnan yhteyshenkilö killan puolelta on Ilse Tefke ja johtokunnan puolelta Sinikka Leskinen. (Killan toimintasuunnitelma liitteessä 1.) 5 LAATUSEURA 5.1 MNV - Sinettiseura Svolilaisen sinettiseuran toiminta on monipuolista ja kasvatuksellista. Svolilainen sinettiseura pitää huolta jokaisesta mukana olevasta lapsesta ja nuoresta. Svolilaisessa sinettiseurassa ohjaajat ovat käyneet lasten ja nuorten ohjaamiseen tarkoitetun koulutuksen ja seurassa huolehditaan ohjaajien säännöllisestä kouluttamisesta. Svolilaisessa sinettiseurassa kiitetään kaikkia seuratyöntekijöitä heidän tekemästään arvokkaasta työstä. Svolilaisessa sinettiseurassa on sovittu Pelisäännöistä kaikissa ryhmissä sekä lasten että lasten vanhempien kanssa. Svolilainen sinettiseura on Svolilaisen toiminnan rohkea ja ennakkoluuloton edelläkävijä Sinettikriteerit Sinettikriteerit ovat uudistuneet. Sinettiseuratoiminnan kaksitoista laadullista kriteeriä toimivat seuran kehittämisen apuna ja laadun arvioinnin työkaluna. Kriteereitä voidaan tarkastella sekä yksilön, ryhmän että seuran näkökulmista neljällä osa-alueella. YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi 2. Kannustava ilmapiiri 3. Yhdessä tekemisen kulttuuri Seura Arvot, kasvatukselliset periaatteet ja toimintatavat on kirjattu seuran toimintalinjaan ja niiden toteutumista seurataan. Seuran johto on tietoinen kasvatusvastuustaan Kaikille yhteisiä Me-henkeä edistäviä tilaisuuksia järjestetään vuosittain Palkitsemisessa huomioidaan vuosittain eri rooleissa toimivat henkilöt Seura toimii yhteistyössä sidos-ryhmien kanssa Ryhmä Ryhmien vastuuhenkilöt toimivat kasvatuksellisesti ja esimerkillisesti

13 Jokaisessa alle 15-vuotiaiden ryhmässä on sovittu pelisäännöt yhdessä lasten ja lasten vanhempien kanssa. Kaikkia lapsia/nuoria kannustetaan ryhmät osallistuvat seuran yhteisiin tilaisuuksiin Yksilö Lapsi/nuori kokee, että hän on tärkeä ja että hänet huomioidaan yksilönä. Toiminta on iloista ja innostavaa salissa ja salin ulkopuolella. Lasta/nuorta kannustetaan, hänen itsetuntonsa sekä sosiaaliset taidot kehittyvät ja hän oppii toimimaan yhdessä muiden kanssa reilun pelin hengessä. HARJOITTELEMINENJA KILPAILEMINEN 4. Monipuolisuus, riittävä määrä ja kehitystason huomiointi 5. Elämykset ja haasteet 6. Oppiminen ja kehittymisen mittaaminen Seura Seura viestii vanhemmille omaehtoisen harjoittelun ja liikkumisen tärkeydestä ja kannusta liikkumaan riittävästi sekä harrastamaan muita lajeja. Seura linjaa, millaista harjoittelua ja kilpailua se edistää ja arvio linjauksen toteutumista. Kaikilla mukaan otetuilla on mahdollisuus motiivien ja kehitystason mukaiseen toimintaan. Seura mahdollistaa tavoitteellisen harrastamisen. Ryhmä Ominaisuuksia ja taitoja harjoitetaan monipuolisesti -> vuosi- ja kausisuunnitelmat. Liikunnan määrää ja monipuolisuutta seurataan. Harjoituksia tapahtumia ja kilpailuja tarjolla kaikille mukaan otetuille. Ilo ja elämykset näkyvät harjoittelussa Taitotasojen mukainen harjoittelu on mahdollista (harraste- ja kilparyhmät) Pelisääntökeskustelut Yksilö Lapsi/nuori kokee haasteita, onnistumisia ja epäonnistumisia. Lapsi/nuori kehittyy liikunnallisesti ja urheilullisesti ja saa mahdollisuuden mitata omaa kehittymistään. pystyy harjoittelemaan muita lajeja halutessaan Lapsi/nuori saa harjoitella ikä-, motivaatio- ja taitotasoltaan sopivassa ryhmässä. OHJAAMINEN JA VALMENTAMINEN 7. Osaava ja innostava ilmapiiri 8. Erilaisten yksilöiden huomiointi 9. Urheilulliseen elämäntapaan kannustaminen Seura Seuralla on koulutussuunnitelma Seuralla on toimintatapa, jolla ohjaajat ja valmentajat saavat tukea toimintaansa ja osaamisensa kehittämiseen. Ohjaajat ja valmentajat sitoutetaan yhteisen toimintalinjan toteuttamiseen. Tasoryhmiä muodostettaessa seuralla on siitä suunnitelma, josta on avoimesti viestitetty. Ryhmä Jokaisella ryhmällä vähintään yksi valmentaja, joka on suorittanut lasten/nuorten valmentamiseen tarkoitetun koulutuksen. Suositus, että paikalla on vähintään yksi täysiikäinen vastuuhenkilö. Ryhmän toiminta on suunnitelmallista ja innostavaa. Erilaiset yksilöt voidaan huomioida eriyttämisen keinoin. Tasoryhmiä muodostettaessa varmistettava, että jokaisella on mahdollisuus jatkaa harrastusta. Yksilö

14 Lapsi/nuori saa omien motiiviensa ja kehitystasonsa mukaista yksilöllistä, osaavaa valmennusta ja ohjausta Lapsi/nuori saa seurasta kipinän omatoimiseen harjoitteluun sekä liikunnalliseen ja elämäntapaan. VIESTINTÄ JA ORGANISOINTI 10. Avoimuus ja vuorovaikutteisuus 11. Selkeät roolit ja toimintatavat 12. Toiminnan aktiivinen kehittäminen Seura Seuralla on kirjallinen toimintalinja ja yhteiset ohjeet pelisääntökeskusteluihin. Toimijoiden roolit on määritelty ja tehtäviin on nimetty vastuuhenkilöt. Viestintä on suunnitelmallista ja avointa. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti Talous ja hallinto on vastuullista Ryhmä Vastuista ja pelisäänöistä on sovittu Toiminnasta vastaavien tiedot omasta seurasta ja Sinettiseuratoiminnasta ovat ajan tasalla. Toimintaan osallistuvilla on mahdollisuus vaikuttaa ja antaa palautetta. Yksilö Lapsi/nuori tietää mitä tapahtuu, miten ja miksi Lapsi/nuori saa mahdollisuuden kertoa mielipiteensä itseään koskevista asioista Ongelmanratkaisupolku Voimistelijat/voimistelijoiden vanhemmat Ensisijaisesti jumpissa ilmeneviä ongelmia pyritään ratkomaan voimistelija-ohjaaja (voimistelijan vanhempi ohjaaja) -akselilla. Mikäli tämä ei onnistu, ottaa ohjaaja yhteyttä oman toimialansa vastaavaan, joka on yhteydessä vanhempiin keskusteltuaan ohjaajan kanssa ja yrittää löytää ongelmaan ratkaisun. Toimialavastaava voi pyytää osapuolet keskustelemaan. Mikäli ongelma ei ratkea, voivat edellä mainitut osapuolet ottaa yhteyttä seuran ohjaajien vastaavaan, joka alkaa selvittää tilannetta ja tuo tilanteen tarvittaessa myös johtokunnan tietoon. Mikäli tämäkään ei tuo ratkaisua tilanteeseen, kutsutaan ulkopuolinen taho selvittelemään tilannetta. voimistelija/huoltaja ryhmän ohjaaja oman toimialan vastaava ohjaajien vastaava johtokunta Suomen voimisteluliitto Ohjaajat Ohjaajien ongelmia pyritään ratkomaan ensisijaisesti ohjaajan ja ohjaajavastaavan kesken. Mikäli tämä ei onnistu, voi joku toinen johtokuntalainen yrittää sovitella tilannetta. Mikäli tämä ei onnistu, kutsutaan ulkopuolinen taho selvittämään tilannetta. ohjaaja ohjaajien vastaava muu johtokuntalainen Suomen voimisteluliitto Johtokunta Johtokuntalaisten kesken ilmeneviä ongelmia pyritään ratkomaan ensisijaisesti johtokunnan kesken. Mikäli tämä ei onnistu, kutsutaan ulkopuolinen taho selvittämään tilannetta. johtokunta Suomen voimisteluliitto 5.2 MNV Priima laatuseura Seurassa toimii aikuisten harrasteliikunnan laatutyöryhmä, Priima-työryhmä. Työryhmään kuuluu ohjaajien edustajia, jumppaajien edustajia sekä johtokunnan aikuisliikunnanvastaava ja työryhmä voi tarvittaessa täydentää itse itseään. Priima-

15 työryhmän tavoitteena on pitää yllä ja edelleen kehittää aikuisliikuntaa seurassa, ja huolehtia myös siitä, että seuran aikuisliikunnan toiminta/tarjonta on Priima-sertifikaatin kriteerien mukainen. Pääpaino työryhmän toiminnalla on kehittämisessä, laadun ja ohjaajahuollon ylläpitäjänä. Voimavarojen mukaan työryhmä on mukana kaikissa aikuisliikunnan tapahtumissa sekä seuran edustustehtävissä. Priima-työryhmän tarkoituksena on myös olla johtokunnan aikuisten liikuntavastaavan tukena ja helpottamassa hänen taakkaansa. Työryhmä on esimerkiksi merkittävästi mukana kesäjumpan järjestelyissä sekä uuden kauden ohjaajien rekrytoinnissa. Koulutetut ohjaajat pitävät huolta siitä, että tunnit ovat hyvin suunniteltuja, vastaavat kuvausta, ovat turvallisesti ja terveysliikunnan hengessä toteutettuja sekä pätevästi ohjattuja. Ohjaajia kannustetaan kehittämään taitojaan ja aikuisliikunnan ohjaajia pyritään myös kouluttamaan jatkuvasti. Tavoitteena on, että kaikki aikuisliikunnan ohjaajat olisivat käyneet Svolin I-tason ohjaajakoulutuksen. Jatkossa uudet ohjaajat sitoutetaan käymään ohjaajan peruskoulutuksen seuran kustantamana syyskauden aikana, jos ohjaajalla ei tällaista koulutusta ole. Ohjaajille laaditaan koulutusvastaavan toimesta omat koulutussuunnitelmat. Ohjaajien ensiaputaidoista pidetään myös kirjaa ja niitä päivitetään tarvittaessa. Priima laatuseura edellyttää, että seuralla on seuran lakisääteinen turvallisuussuunnitelma ja seuran kirjallinen toimintasuunnitelma Priima -seuran tunnusmerkit liikunnan ilo ja terveys ovat avainasemassa liikkujan tarpeet ja tyytyväisyys ovat ykkösasia liikunta on terveyttä edistävää jumppatunneista on hyvät tuntikuvaukset ohjaajat ovat koulutettuja tunnit ovat turvallisia Priimakriteerit Vuonna 2008 myönnetyn aikuisliikunnan laatusertifikaatin, Priiman, uudelleenarviointi suoritettiin vuonna 2014 Suomen voimisteluliitto toimesta. PRIIMA aikuisliikunnan laatuseura täyttää seuraavat ( Suomen voimisteluliitto ry 2010) 1. Seuralla on säännöllistä aikuisten kunto- ja terveysliikuntatoimintaa. Tarjonta on monipuolista ja luotettavaa. Jumppatunneista on hyvät tuntikuvaukset, jotka auttavat liikkujaa löytämään itselleen sopivat tunnit. MNVn osalta tämä kriteeri tarkoittaa, että jumppatarjottimelta löytyy jokaiselle jotakin, useasti viikossa, ammattitaitoisten ohjaajien ohjauksessa. Tuntikuvaukset pidetään ajan tasalla ja jokainen ohjaaja on omalta osaltaan vastuussa siitä, että oma tunti on tuntikuvauksen mukainen. Priima on laatinut värikoodit jumppakalenteriin, joita tullaan käyttämään jatkossa tuntikuvauksien yhteydessä. Värikoodien on tarkoitus mm. selkeyttää kalenterin lukemista. Kaikki liikuntatarjontamme on terveyttä ja hyvinvointia edistävää, turvallista ja ennen kaikkea energiaa ja elämäniloa lisäävää! 1. Seura tarjoaa aikuisliikkujille mahdollisuuden osallistua myös tapahtumatoimintaan, kuten näytöksiin tai jumppatapahtumiin. MNV:ssä jokaisella on mahdollisuus osallistua tapahtumiin, sekä osallistujana että tapahtumien taustatekijänä. Seuran näytökset ovat avoinna jokaiselle esiintymisestä kiinnostuneille. Vuonna 2015 seuran jäsenille tarjotaan osallistumismahdollisuutta Gymnaestradaan, joka on neljän vuoden välein toteuttava voimistelun kansainvälinen suurtapahtuma. 1. Seuran ohjaajilla on aikuisten harrasteliikunnan ohjaamiseen koulutus. He ovat käyneet joko Svolin aikuisten ohjaajakoulutuksen 1-tason tai heillä on muu ryhmäliikunnan ohjauksen koulutus täydennettynä voimistelun lajiosaamisella.

16 MNV:ssä pidetään tarkasti huolta siitä, että ohjaajamme ovat koulutettuja ja ammattitaitoisia. Ohjaajia myös kannustetaan ja tuetaan taloudellisesti kouluttautumaan sekä kehittämään osaamistaan. Jokainen ohjaajaksi haluava joutuu ohjaamaan näytetunnin ennekuin hänestä voi tulla seuran ohjaaja. Kuitenkin jokainen ohjaajaksi haluava otetaan huomioon ja yhdessä ohjaajaehdokkaan kanssa pohditaan hänen vahvuuksiaan ja mahdollisia kehittämiskohteitaan sekä pohditaan soveltuvia koulutuksia ensijaisesti Svolin koulutustarjonnasta. Näytetunteja järjestetään aina tarvittaessa ja niihin osallistuu johtokunnan aikuisliikunnanvastaava tai lasten- ja nuortenliikunnan-vastaava ja mahdollisesti seuran ohjaajakonkareita sekä työryhmäläisiä (Priima ja Sinetti). Jatkossa uudet ohjaajat sitoutetaan käymään ohjaajan peruskoulutuksen seuran kustantamana syyskauden aikana, jos ohjaajalla ei tällaista koulutusta ole. Koulutuksen kautta seurassamme ylläpidetään ja edelleen kehitetään hyvää ohjaajaosaamista. Ohjaajia kannustetaan myös osallistumaan uusien tuulien -koulutuksiin (mm. lisenssikoulutukset) ja tämän kautta saadaan uutta väriä myös jumppatarjottimelle. Tämä on myös kilpailuvaltti muiden jumpan tarjoajien joukossa Mikkelissä. 1. Seura järjestää liikuntaa turvallisessa toimintaympäristössä ja ohjaajilla on 2. perusensiapuvalmiudet. MNV:n kaikki jumppatunnit järjestetään Mikkelin kaupungin kouluilla. Jokainen ohjaaja laatii syksyllä ennen kauden alkua turvallisuussuunnitelmansa omasta tunnistaan ja palauttaa sen seuran turvallisuusasioista vastaavalle. Ohjaajien ensiapuvalmiudet tarkistetaan aina kauden alkaessa ja taidot pidetään ajan tasalla joko seuran sisäisen ea- koulutuksen avulla tai Suomen Punaisen Ristin ensiapukoulutuksen avulla. 1. PRIIMA aikuisliikunnan laatuseura on sitoutunut jatkuvaan toiminnan kehittämiseen, ja se kerää säännöllisesti asiakaspalautetta sekä arvioi toimintaansa. MNV:ssa kerätään palautetta vuosittain. Jokainen ohjaaja tiedottaa palautteen keräämisestä omilla tunneillaan. Palautelomakkeet analysoidaan ja niistä saadut kehittämisehdotukset otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. MNV:n nettisivujen kautta on myös mahdollisuus lähettää nimetöntä palautetta jumpista. Kaikki palautteet käsitellään henkilökohtaisesti (liikuntavastaavat + ohjaaja). Palautteet tuodaan tiedoksi myös johtokunnalle. Palaute kerätään sähköisesti seuran nettisivuilla. 6 KÄYTÄNNÖN TOIMINTAPERIAATTEITA 6.1 Ryhmien muodostaminen Lasten harrasteryhmissä maksimiryhmäkoko on Ryhmäkoko määräytyy iän ja ohjaajan osaamisen mukaan. Aikuisten tunneilla ei ensisijaisesti ole maksimikokoa, mutta salin koko ja välineiden riittävyys tulee ottaa huomioon. Erityistapauksissa aikuisten ryhmäkoon voi myös säätää osallistujamäärän mukaan ja täyttää ilmoittautumisjärjestyksessä. Tällöin ryhmässä voi myös olla tarpeen tullessa lisämaksu. 6.2 Harjoittelu ja osallistumismaksut Lasten ryhmät harjoittelevat kerran viikossa lapsi jumppaa vain yhdellä tunnilla ja halutessaan lisämaksusta useammalla tunnilla. Esiintyvät ryhmät kaksi kertaa viikossa. Jumppamaksut päätetään ennen kauden alkua. Aikuisten jumppamaksut päätetään myös ennen kauden alkua Jokainen seuran jäsen maksaa jäsenmaksun 5 syksyllä +5 keväällä yht. 10 /vuosi. 6.3 Valmennus ja ohjaus

17 Seuran johtokunta päättää valmentajat/ohjaajat aina kaudeksi kerrallaan. Kaikkien ohjaajien kanssa tehdään työsopimukset. Ohjaajapalkkioiden perusteet on johtokunta määritellyt Suomen voimisteluliiton koulutusjärjestelmän ja työkokemuksen mukaisesti. Johtokunta päättää myös erityispalkkiot tarvittaessa. Tilaustunneista ohjaajalle maksetaan aina korkein mahdollinen tuntipalkka. 6.4 Esiintymiset/kilpailut Jokaiselle jumpparille tarjotaan mahdollisuutta päästä esiintymään seuran omiin näytöksiin joihin on mahdollisuus osallistua ja kilpailla taitotasoon katsomatta. Esiintyvät ryhmät voivat lisäksi esiintyä paikallisissa tilaisuuksissa ja heille tarjotaan mahdollisuus esiintyä myös liiton tapahtumissa. Valtakunnallisiin voimistelun suurtapahtumiin pyritään saamaan mukaan mahdollisimman monta seuran jäsentä niin rivijumppareita kuin esiintyviäkin. 6.5 Palaute MNV kerää palautetta jumppareilta vuosittain. MNV rohkaisee voimistelijoitaan kertomaan toiveistaan ja mielipiteistään jumppia ja seuran toimintaa koskien muun muassa nettisivujen palauteosion kautta, sähköpostilla, puhelimitse tai kasvokkain johtokuntalaisten ja ohjaajien kanssa. Ohjaaja voi pitää palautevihkoa, jonka jättää jumppansa ajaksi näkyvälle paikalle pukuhuoneeseen tai saliin. Tähän vihkoon jumpparit kirjoittavat kiitokset ja parannusehdotukset. MNV:n tavoitteena on helpottaa jumppaajien yhteydenottoja seuraan. Palautetta kerätään jatkossa myös sosiaalisen median välityksellä. 7 LIITOT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT Mikkelin Naisvoimistelijat ry kuuluu Suomen Voimisteluliitto ry:hyn (Svoli) ja Etelä-Savon liikunta ry:hyn (ESLi). 7.1 Suomen voimisteluliitto Voimistelu liikuttaa! Noin 380 seuraa, joissa jäsentä Yksi Suomen suurimmista lajiliitoista Suomen suurin tyttöjen ja aikuisten liikuttaja Koulutusta noin ohjaajalle, valmentajalle ja seurajohtajalle vuosittain Monipuolinen osaaja Voimistelutoiminta, seuratoiminta ja alueellinen toiminta Kilpailulajeina akrobatiavoimistelu, joukkuevoimistelu, kilpa-aerobic, miesten telinevoimistelu, naisten telinevoimistelu, TeamGym, rytminen voimistelu, trampoliinivoimistelu Harrasteliikunnasta huippuvoimisteluun Visio Voimistelu on innostavin liikuntaharrastus ja haluttua urheilua hyvässä seurassa. Olemme laadukkain lajiliitto ja menestymme arvokilpailuissa. Missio Edistämme kaiken ikäisten voimistelua harrasteesta huipulle terveyttä tukien ja tarjoamme iloa ja elämyksiä.

18 Tuemme seurojen voimistelu- ja vapaaehtoistoimintaa. Slogan Voimistelu liikuttaa! Arvot Ilo ja elämykset Onnistuminen ja menestyminen Yhdessä tekeminen 7.2 ESLi - Etelä-Savon Liikunta ry Etelä-Savon Liikunta ry (ESLi) on monipuolisen liikunta- ja urheilutoiminnan edelläkävijä Etelä- Savossa. Se on yksi Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU) viidestätoista aluejärjestöstä. ESLi:n perustehtävä on tukea alueellaan toimivien seurojen toimintaedellytyksiä, ja näin edistää eteläsavolaisten hyvinvointia. Toisella vuosikymmenellään etenevän Esli:n jäsenistö koostuu urheiluseuroista, erityisryhmien liikuntajärjestöistä sekä lajien alueellisista organisaatioista. Jäsenmäärä on 116. ESLi:n arvot (etenijä, liikunnan riemu, joukkuepeli, eteläsavolaisuus, tuloksellisuus) antavat pohjan toiminnalle, jota toteutetaan osaavan, palvelualttiin ja sitoutuneen henkilökunnan voimin. Hankkeiden ja monipuolisten tapahtumien kautta kohdataan joukkoja, joiden elämäntyytyväisyyteen voimme toimillamme jatkossakin vaikuttaa. Liikunnan ilon jakaminen on meille aina ajankohtaista! Elä Sinäkin Liikkuen! 7.3 Muut yhteistyökumppanit Lisäksi tehdään yhteistyötä paikallisten yritysten (Tavaratalo Carlson) ja Mikkelin kaupungin kanssa. 8 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Mikkelin Naisvoimistelijat ry:n toiminnasta tiedotetaan: seuran nettisivuilla Neptonista lähetetyin tiedottein (sähköposti jäsenille) sosiaalisessa mediassa (Facebook) paikallislehtien menovinkeissä (Viikkoset, Länsi-Savo) Mikkelin Kaupungin ja VisitMikkeli, nettisivujen menovinkeissä sovitusti lehtimainoksin (paikallislehdet) mahdollisin lehtijutuin Iskelmäradio ja Ylen paikallisradion kautta tarvittaessa. kausijulkaisu. sporttisaitti Kuukausitiedote julkaistaan netissä kerran kuussa. Jumppakalenteri julkaistaan paikallislehdissä ainakin syksyllä (uusi kausi). Nettisivuja ja facebookkia päivitetään lähes päivittäin: ohjaaja- ja tuntimuutokset sekä kaikki ajankohtainen ilmoitetaan päivittäjille eli tiedottajalle ja toimistolle. Sähköposti toimii jatkossakin kanavana seurajohdon, toimiston, ohjaajien ja jumppaajien välillä. Puhelin kiireellisiä asioita varten. 9 PAINOPISTEALUEET VUONNA 2015

19 9.1 Lasten ja nuorten toimiala Kaikki ryhmät Svoli Jumppakouluryhmiksi Jumpparyhmissä ammattitaitoiset ohjaajat Sinettiseura nimikkeen saavuttamisen näkyminen Ohjaajien vertaiskoulutuksen sekä seuran sisäisen koulutuksen lisääminen Ohjaajien ja toimijoiden sitouttaminen vahvasti seuraan Tavoiteeena saada myös poikia mukaan esim.volttikoulun kautta. 9.2 Aikuisten toimiala Priima -aikuisliikunnan laatusinetin näkyminen seurassa ja seuran jumpissa Säilyttää nykyinen jäsenmäärä aikuisjumppareissa Laadukas ohjaajatoiminta ja huolto Jumppakalenterin laadukkuus ja monipuolisuus Ohjaajien ja toimijoiden sitouttaminen vahvasti seuraan 9.3 Imago Seuran lakisääteisen turvallisuussuunnitelman valmistuminen Koulutetut, motivoituneet ja seuran toimintaan sitoutuneet ohjaajat Esiintymiset: esiintyviä ryhmiä markkinoidaan entistä tehokkaammin ja hyödynnetään seuraimagon luomisessa Laadukas jäsentiedote Näkyvyyden lisääminen katukuvassa Selkeät ja toimivat nettisivut Me-henki 9.4 Markkinointi Yhteistyö työnantajien kanssa MNV:n tunnetuksi tekeminen kampanjoin, jumppatapahtumin ja seurapaidan avulla Esiintyvien ryhmien hyödyntäminen seuramarkkinoinnissa Lehdistötiedotteet ja artikkelit seuran toiminnasta Gymnaestrada Vuoden 2015 Gymnaestradan isäntäkaupunkina toimii Helsinki. Gymnaestradassa on esillä koko voimistelun kirjo erilaisten esitysohjelmien muodossa. Iloa ja elämyksiä jokaiselle! Mikkelin Naisvoimistelijoista Gymnaestradaan osallistuu 19 henkeä. 12 (4 joutsenta, 8 satakieltä) osallistujaa osallistuu Valkeaan lintuun, 5 Elämän jälkeen ja kaksi huoltajaa lähtee mukaan alaikäisten valvojiksi. Lisäksi jokaiselle seuran ohjaajalle tarjotaan mahdollisuutta osallistua Gymnaestradaan kisaturistina. Seura kustantaa jokaiselle ohjaajalle päivälipun tapahtumaan, joka mahdollistaa osallistumisen Gymnaestradan tapahtumiin. Lisäksi jäseniä infotaan mahdollisuudesta osallistua tapahtumaan. Vuoden 2015 kevään aikana Gymnaestrada ryhmän ensisijainen tavoite on varainkeruu ja ohjelmien opetteleminen. Varainkeruuta ryhmä toteuttaa keväällä kevätnäytöksen avulla Gymnaestrada-ryhmä kokoontuu vähintään kolme kertaa sekä keväällä ennen tapahtumaa. Lisäksi Gymnaestradasta tiedotetaan MNV Gyhmaestradaan Facebook -ryhmässä sekä sähköpostitse postituslistalle ilmoittautuneille. Koko seuralle Gymnaestradasta tiedotetaan seuran ohjaajien kautta, seuran omilla Facebook -sivuilla ja nettisivuilla.

20 G15-ryhmän tapaaminen toimistolla Yhteisharjoitukset Helsingissä Kevätnäytös Etelä-Savon ammattiopistolla Gymnaestrada 10 TAPAHTUMAKALENTERI 2015 Tammikuu Helmikuu Toimintakalenterin mukaiset jumpat ovat syys-toukokuussa Kesäjumpat järjestetään kesäkuu-elokuu Lomaviikoilla maksulliset ekstrajumpat mahdollisia Johtokunta kokoontuu kuukausittain heinäkuun ollessa lomakuukausi Kinkunsulatusjumppa 6.1. (aikuisten toimiala) Jumpat alkavat Kevätnäytöksen suunnittelukokous Ohjaajien palaveri Priiman järjestäytymiskokous Ystävänpäivän jumppa Seuran jumppakouluasema Sinettityöryhmän kokous Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Hiihtolomaviikko 9, ei jumppia Priiman kokous Vuosikokous Alueellinen Jumppakouluasema Koko kehon keväthuolto (aikuisten toimiala) Etelä-Savon liikunnan kevätkokous Palautteenkeruu jumpissa (aikuisten ja lasten toimiala) Viimeiset jumpat viikolla 20 Kevätnäytös Sinetti-työryhmien kokous Ohjaajien palaveri Kesäjumpat alkavat (aikuisten ja lasten toimiala) Mahdollisia esiintymisiä torilla & Kesäkatu (esiintyvät + lasten toimiala) Kesäjumpat Gymnaestrada Mahdollisia esiintymisiä torilla & Kesäkatu (esiintyvät + lasten toimiala) Kesäjumpat Ohjaajapalaveri (uudet ja vanhat ohjaajat) Mahdollisia esiintymisiä torilla & Kesäkatu (esiintyvät + lasten toimiala)

21 Starttijumppa su (lasten ja aikuisten toimialat) Jumpat alkavat toimintakalenterin mukaisesti Svolin voimisteluviikko Perheillat lasten jumpissa vko 38 Lokakuu Marraskuu Joulukuu Jumpat jatkuvat Syyslomalla (vko 43) ei jumppia Alueellinen Jumppakouluasema ja Show Ehkäisevän päihdetyön viikko Jumpat loppuvat Joulunäytös Ohjaajapalaveri 11 KOULUTUSKALENTERI Koulutusvastaava suunnittelee yhdessä ohjaajan kanssa hänen koulutuspolkunsa mukaisen koulutuksen Suomen Voimisteluliiton koulutustarjonnan ja seuran budjetin mukaisesti. Koulutusvastaava pitää yllä tiedostoa suunnitteilla olevista ja toteutuneista koulutuksista. Koulutussuunnitelma vuodelle 2015 Kauden koulutusetuus tulee jokaisen ohjaajan käyttää kauden loppuun eli toukokuuhun 2015 mennessä. Koulutusetuus ei siirry seuraavaan kauteen, jos se on jäänyt käyttämättä. Koulutusetuus kaudelle oli 250 euroa/per ohjaaja/per kausi. Uudet ohjaajat sitoutuvat ohjaajasopimuksen myötä käymään toimialansa peruskoulutuksen. Tämä puoltaa sekä Priiman että Sinetin toimintaperiaatteita. Lasten ohjaajien osalta tämä tarkoittaa Jumppakouluohjaaja koulutuskokonaisuutta (tai Jumppakoulu täydennyskoulutusta) ja aikuisten puolella esim. ryhmäliikunnan ohjaajan peruskoulutusta. Seura maksaa koulutuksen ja matkakulut max.100 euroa/per koulutus Kaikki koulutusehdotukset kulkevat koulutusvastaavan kautta, jotta koulutusvastaava saa samalla kerättyä tarvittavat tiedot kaupungin koulutusavustusten hakua varten. Koulutusvastaavana toimi edelleen Katja Hämäläinen. Mikkelin Naisvoimistelijat ry Uskollisuuden kilta Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuukausikokoontumiset seurakuntakeskuksen yläsalissa kerran kuukaudessa lukuun ottamatta touko-elokuuta. Hannen jumppatuokiot kiltakokouksissa!