Stena Recycling Oy (ent. Stena Metalli Oy) Pajakatu RIIHIMÄKI

Transkriptio

1 1(29) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 103 YLO LOS-2009-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Stena Recycling Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Peittoonkorven jätehuoltoalueen nykyistä kaatopaikkatoimintaa, kaatopaikan laajentamista, läjitysalueen peittämistä sekä alueella tapahtuvaa jätehuoltoon liittyvää toimintaa. Päätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Stena Recycling Oy (ent. Stena Metalli Oy) Pajakatu RIIHIMÄKI LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Stena Recycling Oy:n Peittoonkorven kaatopaikka, Kellahti (Ekokorventie 80), PORI. Ympäristölupaa haetaan nykyiselle kaatopaikkatoiminnalle sekä noin 5 ha:n laajennusalueelle, johon voidaan sijoittaa noin m 3 jätettä. Toimintaa harjoitetaan kiinteistöllä (Peittoonkorpi), jonka omistaa Stena Recycling Oy. Liike- ja yhteisötunnus: Toimialatunnus (TOL): Ympäristövahinkovakuutus: On LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 12 a ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa Lupaa laajennusalueen toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 101 ) on haettu samassa yhteydessä. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde Neuvonta Självständighetsplan 2 PB 47, FI Åbo, Finland Växel Rådgivning Valtakatu 6, Pori Vaihde Neuvonta Valtakatu 6, FI Björneborg, Finland Växel Rådgivning

2 2/29 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa Nro 40 YLO, Dnro 0201Y Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös kaatopaikan käyttö- ja hoitosuunnitelman sekä perustilaselvityksen ja tarkkailuohjelman hyväksymisestä Dnro 0201Y Porin kaupungin myöntämä maisematyölupa vuosille Hankkeesta on valmistunut ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen selostus, josta yhteysviranomainen on antanut lausunnon Lausunnon mukaan selostus on suppea ja pelkistetty, mutta riittävä ja YVA-lain mukainen. Tarvittavat tarkennukset, esimerkiksi haitallisten vaikutusten ehkäisytoimet, voidaan tehdä lupakäsittelyn yhteydessä. Suunnittelualueella on voimassa Satakunnan seutukaava 5, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä. Suunnittelualue sijoittuu seutukaavassa erityistoimintojen alueelle (E). Merkintä on osoitettu tietyn erityiskäyttötarkoituksen ja yleensä rajatun liikkumisen alueille. Suunnittelualue sijoittuu kohteeseen E-234 Ahlaisten läjitysalue. Satakunnan maakuntakaavaluonnoksessa suunnittelualue sijoittuu jätteenkäsittelyalueelle, joka on EJ-merkinnällä osoitettu tärkeäksi yhdyskunta- ja teollisuusjätteiden sekä pilaantuneiden maiden vastaanottoon, käsittelyyn tai loppusijoitukseen varatuksi alueeksi. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus, joka sallii vain jätteiden käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoittamiseen liittyvän rakentamisen. Suunnittelualueella on voimassa Alakylä-Kellahden osayleiskaava. Osayleiskaavan tarkistus on hyväksytty Suunnittelualue on sijoitettu erityistoimintojen alueelle (E-1). Alue on tarkoitettu teollisuusjätteen läjitykseen, hyötykäyttötoimintaan ja siihen liittyviin toimintoihin. Kaavassa on annettu tarkempia määräyksiä maanpinnan suurimmasta sallitusta kaltevuudesta (korkeintaan 1:3) sekä maanpinnan ylimmästä korkeusasemasta (suunnittelualueella likimääräin +32). Lisäksi kaavassa on esitetty jätteenläjitykseen, allas- ja huoltotoimintaan sekä suojavyöhykkeeseen varatut osat. Peittoon osayleiskaavan muutos ja laajennus on käynnistynyt. Kaavaluonnosta ei vielä ole julkaistu, mutta kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on julkaistu Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Suunnittelualueen kallioperä on granodioriittia, tonaliittia ja kvartsidioriittia, paikoin lähialueella on myös kiilleliusketta ja kiillegneissiä. Maaperän taso alueella vaihtelee metriin. Laajennusalueella kalliota verhoaa hiekka- ja silttimoreeni, paikoin myös siltti. Maaperän heikosta vedenläpäisevyydestä johtuen (1-4*10-9 m/s) veden imeytyminen maaperään on vähäistä.

3 3/29 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Kaatopaikka-alue sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä merestä. Alueelta laskee oja Kuivattujärveen, josta alueen vedet kulkevat joko Vesijärven tai todennäköisemmin Oodenkorvenojan kautta Strömsuntinojaan. Strömsuntinoja laskee merialueelle Skuutholmanlahteen. Strömsuntinojaa kuormittavat myös neljä alueen muuta kaatopaikkaa. Pohjaveden tila Suunnittelualue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Lähin luokiteltu pohjavesialue on noin kolmen kilometrin etäisyydellä kaatopaikka-alueesta sijaitseva Lampin I luokan pohjavesialue. Pohjaveden muodostuminen ja määrä ovat kaatopaikka-alueella vähäisiä johtuen ohuesta moreenipeitteestä. Pohjaveden korkeus on alavimmilla alueilla ojanpohjien tasossa. Pohjavesien purkusuunta vaihtelee maanpinnan ja kallion muotojen mukaan. Suunnittelualueella virtaus on lähteen kohti Kuivattujärveä ja Strömsuntinojaa ja osittain kohti pohjoista. Strömsuntinojan vaikutusalueella olevat kaivot on tutkittu vuonna 2001 Kemira Pigmentsin (nykyisin Sachtleben Pigments) toimeksiannosta. Kaivotutkimuksessa näkyi meriveden vaikutus kohonneina kloridi- ja sulfaattipitoisuuksina. Maavesi- ja kalliovesikaivojen vesi oli yleisesti laadultaan heikkoa. Kaikki kaivot sijaitsivat merenrantavyöhykkeellä, jossa pohjavesi on lähellä maanpintaa. Maisema ja kulttuuriperintö Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Lähimmillään kilometrin päässä suunnittelualueelta sijaitsee Ahlaisten valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Lähin tunnettu muinaisjäännös on 0,8 km:n päässä (Korpilaakson pronssikautinen hauta). Lisäksi noin kilometrin etäisyydellä alueesta etelään sijaitsee pronssikautinen kivirakenne, Hiiteenkiukaankallio. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Peittoonkorven kaatopaikka sijaitse Porin kaupungin Kellahden kylässä kiinteistöllä Peittoonkorpi RN:o 1:276. Alue sijaitsee noin 18 kilometrin päässä Porin keskustasta luoteeseen, maantien 272 eteläpuolella. Kaatopaikka on otettu käyttöön vuonna Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä Stena Recycling Oy:n kaatopaikan lounaispuolella. Alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse häiriintyviä kohteita. Peittoon alueella toimivat Stena Recycling Oy:n lisäksi Fortum Power and Heat Oy (tuhkan läjitysalue), PVO-Lämpövoima Oy (yhteinen tuhkan läjitysalue edellä mainitun kanssa), Sachtleben Pigments Oy (mm. kipsisakan läjitysalue) ja Ekokem-Palvelu Oy (teollisuusjätteen käsittelyä ja läjitystä). Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Alueen pohjoispuolella kulkee Pohjoinen satamatie (maantie 272), jonka keskivuorokausiliikenne on noin 800 ajoneuvoa. Tästä raskasta liikennettä on noin 120 ajoneuvoa. Peittoonkorven kaatopaikka-alueelle liikenteestä tulee noin 6 kuormaa arkipäivisin (vuositasolla 1500 kuormaa). Melua aiheutuu liikenteen lisäksi kaatopaikalla käytettävästä työkoneesta. Laajennusalueen rakentamisessa liikennemäärät ja melu kaatopaikalla kasvavat hetkellisesti. Melutaso jää pitkästä etäisyydestä johtuen lähimmillä asuin- ja lomakiinteis-

4 4/29 töillä päiväajan ohjearvon alapuolelle. Alueella on myös muuta vastaavaa toimintaa, joka aiheuttaa melua: Fortum Power & Heat Oy:n tuhkien läjitysalue, Sachtleben Pigments Oy:n kipsisakan läjitysalue sekä Ekokem-Palvelu Oy:n ja PVO-Lämpövoima Oy:n teollisuusjätteen kaatopaikat. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Peittoonkorven kaatopaikka-alueelle läjitetään pääosin Stena Recycling Oy:n murskaustoiminnasta syntyneitä kierrätyskelvottomia jätejakeita. Stena Recycling Oy:llä on murskauslaitos Porin Tahkoluodossa. Olemassa oleva kaatopaikka on luokiteltu tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi, jonne saa sijoittaa metallien murskaustoiminnasta syntyviä kaatopaikkakelpoisia jätteitä. Jätteiden sijoittaminen olemassa olevalle läjitysalueelle on lopetettu alueen täyttymisen ja tapahtuneen tulipalon vuoksi. Toistaiseksi jäte välivarastoidaan kaatopaikka-alueelle rakennetulle kentälle, jonka pohjarakenteet täyttävät ongelmajätteen kaatopaikan vaatimukset. Stena Recycling Oy hakee Peittoonkorven jätehuoltoalueelle ympäristölupaa, joka käsittää Peittoonkorven kaatopaikka-alueen kaikki toiminnot: - jätteiden vastaanottaminen ja läjittäminen - pintamaiden poisto - välivarastointi - kuormaus- ja kuljetus - läjitysalueen laajennusosan pohjarakenteiden rakentaminen vaiheittain - pintarakenteen vaiheittaisen rakentamisen koko läjitysalueelle - sijoitetun jätteen mahdollisesti myöhemmin tapahtuvan jalostamisen ja siihen liittyvän jätteenkäsittelyn, esimerkiksi seulonnan ja lajittelun - sijoitettavaksi tarkoitettujen jätteiden mahdollinen prosessointi erilaisiin hyötykäyttökohteisiin soveltuviksi tuotteiksi, esimerkiksi murskainjätteen hienoaineksen stabilointi Läjitysalueen kokonaispinta-ala tulee olemaan noin 7 hehtaaria, josta laajennuksen osuus on noin 5 ha. Laajennusalueelle voidaan läjittää noin m 3 jätemateriaaleja. Alueen käyttöaika on noin 20 vuotta. Laajennusalueen pohja- ja pintarakenteet tehdään ongelmajätteen kaatopaikan rakennusvaatimusten mukaisesti. Myös vanha kaatopaikka-alue katetaan ongelmajätteen kaatopaikan vaatimusten mukaisesti. Sijoitettavat jätteet Kaatopaikalle sijoitetaan hyötykäyttöön kelpaamatonta pysyvää, tavanomaista tai ongelmajätteeksi luokiteltavaa kiinteää jätettä, josta suurin osa on peräisin Stena Recycling Oy:n murskaustoiminnasta. Kaatopaikalle arvioidaan sijoitettavan noin tonnia jätettä vuodessa. Taulukko 1 esittää jätteen jakautumisen eri jäteluokkiin. Suurin osa jätteestä on metallien murskaustoiminnasta syntyvää kevytjaetta eli fluffia ja ei-magneettisen metallin käsittelyssä syntyvää rejektiä.

5 5/29 Taulukko 1 Kaatopaikalle sijoitettava jäte Jätejae Jäteluokka Määrä keskimäärin Jätteen muodostuminen Kevytjae (fluffi) * t/a Murskauksen jälkeisen ilmaerotuksen kevytjae NFR-rejekti * t/a Ilma- ja metallierotuksen jälkeinen metallijae Muovirouhe* t/a Kaapelin murskaus Rakennusjätteen mekaanisen käsittelyn ylijäämä* t/a Rakennusjätteen mekaaninen käsittely Turvesuodatin t/5 vuoden välein (laajennusalueelta 28 t/5v) *Käytetään hoito- ja peittoaineena Vesienkäsittelyjärjestelmään kuuluvan turvesuodattimen vaihto Veden tarve alueella on vähäistä. Vettä tarvitaan jätetäytön pölyämisen ehkäisyyn ja mahdollisen tulipalon sammuttamiseen. Näissä tilanteissa vesi otetaan suotovesien laskeutusaltaasta, jossa on tarkoitus pitää jatkuvasti tarpeeksi vettä em. tarpeita varten. Kaatopaikka-alueen laajennus Suunniteltu Peittoonkorven kaatopaikan laajennus toteutetaan ongelmajätteen kaatopaikan vaatimukset täyttävänä. Laajennusosan pinta-ala on noin 5 ha (suunnitelma-asiakirjoissa 4,4 ha), mutta laajennus toteutetaan vaiheittain ensimmäisen vaiheen ollessa n. 1,1 ha. Pohjaeristys Kaatopaikan laajennusalueen pohjarakenteeksi on suunniteltu kahta eri vaihtoehtoa, geomembraania ja tiivisasfalttia. Urakkatarjousten perusteella tehdään päätös toteutettavasta vaihtoehdosta. Molemmissa pohjarakenteen tiivistyskerroksena on vähintään 0,89 m tiivistettyä bentoniittimaata, jonka runkoaineena on välpätty moreeni. Laajennusalueen alusrakenne on tehty ympäristölupahakemuksen mukaiselle alueelle Porin kaupungin myöntämän maisematyöluvan puitteissa. Se koostuu kantavasta kalliomurske (KaM 0 55) kerroksesta, jonka yläpinta on kiilattu murskeella (KaM 0 55). Kerroksen paksuus on 0,25 m. Alusrakenteen alla on leikattua maapohjaa tai täytettyä moreenipengertä, paikoin myös louhittua kalliopohjaa. Kaikkien pehmeikköjen massat on vaihdettu louheeksi tai moreeniksi. Alueen poikki kulkenut oja toimii louheella täytettynä salaojana. Geomembraanirakenne muodostuu seuraavista tiivistyskerroksen (bentoniittimaa) päälle rakennettavista kerroksista: - Keinotekoinen eriste (PE-kalvo 2 mm tai kumikalvo 1,5 mm) johtaa kaatopaikkavedet purkupaikkaan. - Suojauskerros koostuu kuitukankaasta (neliöpaino 1200 g/m2) ja sen päällä olevasta suojausmassasta (kivituhka/lentotuhka/fines), jonka paksuus on 0,3 m. - Kuivatuskerroksen paksuus on 0,6 metriä ja se rakennetaan rengasrouheesta. - Liikennöintikerros muodostuu kuitukankaan (N2) päälle laitetusta murskeesta (KaM 0-35). Sen paksuus on 15 cm. Tiivisasfaltti muodostuu seuraavista tiivistyskerroksen (bentoniittimaa) päälle rakennettavista kerroksista: - Alempi asfalttikerros tehdään tiivisasfaltista (ABT 16) ja sen paksuus on 60 mm.

6 6/29 - Ylempi asfalttikerros tehdään tiivisasfaltista (ABT 11) ja sen paksuus on 50 mm. Molempien asfalttikerrosten tiiveysvaatimuksena on korkeintaan 3 % tyhjää tilaa. - Kuivatuskerros on rengasrouhetta. Sen paksuus on 0,6 metriä ja vedenjohtavuus k vähintään 10-3 m/s. - Liikennöintikerros muodostuu kuitukankaan (N2) päälle laitetusta murskeesta (KaM 0-35). Sen paksuus on 15 cm. Hakemuksen liitteenä on yksityiskohtaiset pohjarakenteista rakennussuunnitelmat (Työselostus ja laadunvalvontasuunnitelma, Ramboll Finland Oy ). Pintaeristys Kaatopaikan pintaeristys esitetään toteutettavaksi vasta myöhemmin, koska Peittoon alueella on vireillä osayleiskaavan muutos, jonka yhtenä muutoskohteena on kaavassa määritellyn ylimmän läjitystason nosto. Suunniteltu pintaeristys täyttää ongelmajätteen kaatopaikalle valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista (861/2001) asetetut vaatimukset. Yksityiskohtainen rakennesuunnitelma esitetään viranomaisen hyväksyttäväksi myöhemmin. Koko kaatopaikka-alue, myös jo käytössä oleva läjitysalue, katetaan ongelmajätteen kaatopaikan määräysten mukaisesti Pintaeristys rakennetaan muotoillulle jätetäytölle ja se koostuu seuraavista rakennekerroksista: - Esipeittokerros, jonka kaltevuus on korkeintaa 1:3, tehdään Tahkoluodon murskaamolla syntyvästä hienojakoisesta jätteestä (fines) tai muusta kaatopaikkakelpoisesta jätteestä. - Kaasunkeräyskerros koostuu metrin välein sepelistä (#25 55) rakennetuista kanavista, joihin tulevat kaasunkeräysputket (M110) johtavat kasan laelle. Kanavien leveys ja paksuus ovat 0,5 m. - Tiivistyskerros on yhdistelmärakenne, jonka alin kerros on välpättyä moreenia (# 0 40) 0,5 m. Materiaalissa on hienoainesta % (tai vähintään 15 %) ja k- arvon vaatimus on alle 5*10-8 m/s. Ylempi kerros muodostuu bentoniittimatosta (neliöpaino 4000 g/m 2 ) ja se saumataan limisaumauksena. Saumoihin laitetaan myös bentoniittijauhetta. - Kuivatuskerroksen paksuus on 0,5 metriä ja se tehdään sepelistä ( #16 32). Kerros suojataan kuitukankaalla N2. - Pintakerroksen paksuus on 1,2 metriä. Alaosassa (0,8 1 m) käytetään läjitettyjä pintamaita ja yläosassa (0,4-0,2 m) humuspitoista kivennäismaata. - Kasvillisuudessa suositaan ruohovartisia kasveja ja matalajuurisia pensaita. Puut poistetaan kun niiden runkopaksuus on yli 10 cm. Pintaeristyksessä on varauduttu kaatopaikkakaasun keräykseen. Käsittelymenetelmänä on alustavasti biologinen hapetus. Yksityiskohtaiset ratkaisut esitetään myöhemmin. Alustavien selvitysten mukaan kaatopaikkakaasun kertyminen on vähäistä. Kaatopaikkavesien käsittely Kaatopaikan olemassa oleva vesienkäsittelyjärjestelmä koostuu 800 m 3 tasausaltaasta ja 800 m 3 laskeutusaltaasta. Vedet puhdistetaan turvesuodatinjärjestelmällä ennen ojaan laskemista. Järjestelmä muodostuu kahdesta suodattimesta (pohjan ala/kpl: 21 m x 5,7 m; yläreunan ala/kpl: 23 m x 7,7 m), jotka on täytetty noin metrin paksuisella suodatinmateriaalikerroksella. Puhdistettava vesi ohjataan suodattimille sadetusjärjestelmän avulla. Järjestelmää ohjataan käsin tai automaattisesta ohjaus- ja valvontakeskuksesta. Tämä mah-

7 7/29 dollistaa suodattimen käytön neljällä eri käyttötasolla: suljettu, rinnakkaiskytketty, sarjakytketty tai ympäripumppaus. Suodattimia käytetään vuoroviikoin, jolloin suodattimilla on palautumisaikaa joka toinen viikko. Suodattimien päälle laitetaan eristeeksi olkia talvikaudeksi. Suotovesien käsittelyä varten on kaksi vaihtoehtoa: joko rakentaa uusi turvesuodatin tai johtaa vesi muuhun vastaavaan keskitettyyn vesienkäsittelyyn. Tällä hetkellä toteutetaan uutta tasausallasta ja varaudutaan suotovesien käsittelyyn turvesuodattimella myös uuden jätetäytön osalta. Ratkaisu mahdollisesta yhteisestä vesienkäsittelystä Ekokem Palvelu Oy:n kanssa tehdään myöhemmin. Laajennusalueen kaatopaikkavesien käsittelyä varten on suunniteltu nykyisten kahden altaan lisäksi uusi 1200 m 3 vetoinen vesitiivis betoniallas ja uusi turvesuodatin. Myöhemmässä vaiheessa uusien laajennusten myötä rakennetaan toinen uusi tasausallas. Altaaseen rakennetaan 300 m 3 tulvavara. Kaatopaikka-alueen ulkopuolelta tulevat valumavedet ohjataan maastoon ja purkuvesistöön niskaojissa. Puhdistetut kaatopaikkavedet kulkeutuvat Kuivattujärveen, josta ne joko Vesijärven tai Oodenkorvenojan kautta päätyvät Strömsuntinojaan, joka laskee edelleen mereen Skuutholmanlahteen. Kaatopaikkakaasun käsittely Jätetäytössä muodostuu vähäisiä määriä kaatopaikkakaasua aiempien tutkimusten mukaan. Kaasun muodostumista selvitetään jatkossa lisää, mutta pintaeristyksessä varaudutaan kaasunkeräykseen. Kaasun käsittelymenetelmäksi on alustavasti suunniteltu biologista hapetusta pintarakenteessa. Vuonna 2009 syyskuussa tehdyissä kaatopaikkakaasumittauksissa kaasun metaanipitoisuudet vaihtelivat %. Edellisessä mittauksessa vuonna 2004 kaasun metaanipitoisuus vaihteli 5 12 %. Jätteet ja niiden hyödyntäminen Suotovesien käsittelystä syntyy nykyiseltä kaatopaikka-alueelta 22 tonnia turvesuodattimen suodatinjätettä viiden vuoden välein. Laajennuksen jälkeen laajennusalueen vesienkäsittelystä syntyy vastaavasti 28 tonnia suodatinjätettä viiden vuoden välein. Jäte on suunniteltu läjitettävän kaatopaikalle. Suodatinmateriaalin vaihdosta raportoidaan vuosiraportissa. Toiminnassa ei synny muuta jätettä. Koska kaatopaikalle läjitettävän jätteen koostumus tunnetaan tarkoin, on nk. landfill mining -toiminta mahdollista tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa vanhojen kaatopaikkojen sisältämien materiaalien hyödyntämistä joko materiaalina tai energiasisällöltään. Se ei vielä ole yleistä jätteenkäsittelytekniikkaa Suomessa, mutta tulee mahdollisesti yleistymään raaka-aineiden ja energian hinnan noustessa. Murskauslaitoksen sijainti Tahkoluodossa lähellä kaatopaikkaa mahdollistaa rikastustoiminnan edelleen kehittämisen alueella. Polttoaineet Normaalioloissa kaatopaikka-alueella ei säilytetä kemikaaleja tai polttoaineita. Rakennustyön aikana on rakennuskoneita varten paikalla kaksoisvaipallisia siirrettäviä polttoainesäiliöitä. Läjityksessä käytettävää kaatopaikkajyrää tankataan Sachtleben Pigments Oy:n alueella, jossa sitä myös säilytetään öisin.

8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ja energiatehokkuus Jätteiden loppusijoituksesta ei ole laadittu parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssiasiakirjaa (BREF). Hakemuksen mukaan kaikki esitetyt toiminnot täyttävät kuitenkin BAT:lle asetettavat vaatimukset. Pohja- ja pintarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston antamaa päätöstä kaatopaikoista. Maaperä ja pohjavesi suojataan vettä pidättävin tai ohjaavin rakentein. Vedet, jotka vaativat käsittelyä, kerätään yhteen ja käsitellään. Alueen ulkopuolelle johdettavien vesien vaikutuksia seurataan tarkkailuohjelman avulla. Stena Recycling Oy:n harjoittama metallien kierrätystoiminta säästää raaka-aineita ja energiaa. Loppusijoitettavan materiaalin määrä minimoidaan hyötykäyttöön tähtäävän käsittelytekniikan vuoksi. Kaatopaikan jätteenkäsittelykalusto on ajanmukaista ja tarkoitukseen soveltuvaa. Jätekuormat tuodaan jätteenkuljettamiseen räätälöidyillä kuorma-autoilla kuormat peitettynä. 8/29 Hakemuksen mukaan ympäristön kannalta parasta käytäntöä sovelletaan, kun vanha jätetäyttö suljetaan ja olemassa olevaa kaatopaikkaa laajennetaan alueelle, jonne on sijoittunut useampia kaatopaikkoja. Peittoonkorven jätehuoltoalue sijaitsee myös lähellä Tahkoluodon murskaamoa, jossa suurin osa jätteistä syntyy. Stena Recycling Oy on myös käytössä olevan ISO ympäristöhallintajärjestelmän kautta sitoutunut ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltamiseen. Maanrakennustöissä käytettävien koneiden tarvitsema energia tuotetaan polttoöljyllä. Vuosittainen sähkönkulutus alueella on noin 15 MWh ( kwh vuonna 2008). Alueella käytetään sähköä valaistukseen, porttiin ja suotovesien pumppaamiseen. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Stena Recycling Oy:lla on ISO ympäristöhallintajärjestelmän sertifikaatti vuodesta 2000 ja OHSAS työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmän sertifikaatti vuodesta Ympäristöhallinta- ja työturvallisuusjärjestelmiä ollaan rakentamassa kaatopaikalle. Peittoonkorven jätehuoltoalueelle erikseen räätälöidyt ympäristöhallintajärjestelmät ja työterveys- ja työturvallisuushallintajärjestelmät ovat suunnitteilla. Lisäksi ympäristöasioita hallitaan Stena Recycling Oy:n ympäristöluvilla ja ympäristövaikutusten tarkkailuohjelmilla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin Kaatopaikka-alueen pintavedet ohjautuvat Kuivattujärven kautta Strömsuntinojaan, joka virtaa mereen, Skuutholmanlahteen. Kaatopaikan suotovedet ohjataan vesienkäsittelyn kautta samaan paikkaan. Kaatopaikka-alueelta laskevassa ojassa on havaittu sähkönjohtavuuden, kemiallisen hapenkulutuksen ja kokonaistypen pitoisuuksien kasvua kaatopaikkatoiminnan aikana. Raskasmetallipitoisuudet ovat luonnonvesien tasolla. Meriveden vaikutus näkyy Strömsuntinojan alajuoksulla tehdyissä tutkimuksissa kohonneina kloridi- ja sulfaattipitoisuuksina.

9 9/29 Kaatopaikalta lähtevien vesien pitoisuuksien arvioidaan hakemuksessa laimenevan yli 200-kertaisesti päädyttyään Kuivattujärveen. Laajennusalueen vaikutus tulee jonkin verran nostamaan Strömsuntinojan metallipitoisuuksia. Taulukko 2 esittää suunnitellun laajennuksen laskennalliset pitoisuuden nousut Strömsuntinojassa. Hakemuksen mukaan pitoisuudet yliarvioivat todellisuutta, sillä lähtötietoina olleet liukoisuustestit yliarvioivat liukoisuutta. Taulukko 2 Strömsuntinojan pitoisuudet eri ajanjaksoina ja laskennallinen pitoisuus 6 vuotta laajennuksen käyttöönotosta Piste MA3, Sinkki (µg/l) <10 <20 <120 Kupari (µg/l) <10 2-6,3 <6 Lyijy (µg/l) 2 <1 <1 Päästöt ilmaan Laskennallisesti arvioitu pitoisuus 6 v. sijoituksen alkamisesta Kaatopaikka- ja rakentamistoiminnassa käytettävän kaluston polttomoottoreista aiheutuu pakokaasupäästöjä. Ne sisältävät typen ja rikin oksideja, hiukkasia, VOC-yhdisteitä ja hiilimonoksidia. Hakemuksen mukaan päästöt ovat luokiteltavissa tavanomaisiksi ja vaikutukseltaan vähäisiksi. Kulkureitin varrella liikenteen pakokaasupäästöt lisääntyvät samassa suhteessa liikenteen kanssa. Kaatopaikalla muodostuu pieniä määriä metaania. Se on suunniteltu käsiteltävän hapettavan pintarakenteen avulla. Melu ja pöly Kaatopaikan keskeiset melulähteet ovat liikenne ja työkoneet sekä jätteiden vastaanotto. Normaalitilanteessa kaatopaikalla työskennellään yhdellä työkoneella. Rakennusaikana työkoneita on enemmän. Lähimmät asuintalot ovat noin kilometrin etäisyydellä, joten melu vaimenee päiväajan ohjearvon (Vnp 993/1992) alapuolelle myös rakennusaikana. Melupäästöjä on arvioitu vastaavasta toiminnasta käytössä olevien melumittausten ja - mallinnusten perusteella, sekä alueella tehtyjen melumittausten (Kemira Pigments nykyisin Sachtleben Pigments) perusteella. Hakijan mukaan kaatopaikan pölypäästöt ovat vähäiset. Saapuva jäte tulee peitetyissä kuormissa. Kaatopaikalla pölyä pääsee ilman kuormien purun, tasauksen ja peittämisen yhteydessä. Pölypäästöjen ei hakemuksessa arvioida kulkeutuvan juurikaan suunnittelualueen ulkopuolelle. Liikenteen aiheuttamaa pölyämistä ehkäistään kastelemalla teitä ja pesemällä kuljetuskalustoa. Kuorman purkamisen jälkeen kaatopaikalta on Satamatielle matkaa kilometri, jonka kuluessa pyöräurissa oleva maa-aines on pääosin irronnut. Päästöt maaperään (estäminen) Kaatopaikan pohjaeristys rakennetaan vettä läpäisemättömäksi. On kuitenkin mahdollista, että pohjarakenteen huonontuessa ajan myötä, sen läpi pääsee suotovettä. Pääosa suotoveden haitta-aineista pidättynee suotautumisvaiheessa moreeniin ennen pohjaveteen pääsyä. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Ohuesta moreenipeitteestä johtuen pohjavettä ei juuri muodostu.

10 10/29 Normaalitilanteessa pohjavesi virtaa laskuojiin päin eikä ojien kautta tapahdu juurikaan imeytymistä pohjaveteen. Kuivina aikoina ojat saattavat kuivua, mutta tällöin myöskään kaatopaikalta ei hakemuksen mukaan tule vesiä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN YVA-lain mukaiset selvitykset Toiminnan vaikutukset ympäristöön on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn avulla. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 6 :n hankeluettelon 11) d) kohdan perusteella Peittoonkorven jätehuoltoalueen laajennuksessa tulee soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui joulukuussa 2008 ja yhteysviranomainen antoi siitä lausunnon Toiminnassa olevan kaatopaikan perustamisen yhteydessä YVA-menettelyä ei vaadittu. Yhteysviranomaisen mukaan ympäristövaikutusten arviointiselostus on suppea ja pelkistetty, mutta riittävä ja YVA-lain mukainen. Tarvittavat tarkennukset voidaan tehdä lupamenettelyn yhteydessä. Lupahakemuksen yhteydessä pyydettiin tarkentamaan erityisesti haitantorjuntatoimia. Hakija on täydentänyt ympäristölupahakemusta YVAselostuksesta annetun lausunnon perusteella. Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Lähin luonnonsuojelualue on 3,8 km:n päässä meren rannalla sijaitseva Korpholman alue. Hankealueen puusto on hakattu aukoksi ja se rajautuu talouskäytössä oleviin metsiin. Kaatopaikka aluetta rajaa pohjoisessa suojavyöhyke, joka kasvaa nuorta kasvatusmetsämännikköä. Hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole uhanalaisten, huomionarvoisten tai luontodirektiivin liitteen IV (a) eliölajien esiintymiä eikä myöskään niille soveliaita elinympäristöjä. Luontovaikutukset arvioidaan YVA-selostuksessa ja hakemuksessa kokonaisuudessaan vähäisiksi. Vaikutus pintavesiin Laskennallisesti arvioidut laajennuksen aiheuttamat haitta-ainepitoisuudet Strömsuntinojassa (katso Taulukko 2, sivu 9) ovat lyijyn osalta tasoa, joka ei ole haitallista vesieliöille. Kuparin ja sinkin pitoisuudet ovat sellaisia, joista voi aiheutua pitkäaikaisvaikutuksia herkimmille eliöille, kuten vesikirpuille tai leville. Kaloille vaikutukset ovat vähäisempiä. Kuivattujärvi ja Strömsuntinoja eivät ole kalastollisesti merkittäviä vesistöjä. Vaikutukset merialueella arvioidaan hakemuksessa merkityksettömiksi, sillä haittaainepitoisuudet laimenevat alajuoksulle mentäessä. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Kaatopaikan pohjaeristys estää haitta-aineiden pääsyn maaperään ja pohjaveteen. Kantavan maapohjan vuoksi ei rakenteen vaurioituminen ole hakemuksen mukaan todennäköistä. Liikennevaikutukset Kaatopaikan laajentaminen ei juuri vaikuta liikennemääriin. Rakentamisen aikana ne nousevat väliaikaisesti. Liikenne saattaa aiheuttaa pölyämistä, mutta hakemuksessa ja YVAselostuksessa liikenteen vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Kaatopaikan aiheuttama melu

11 11/29 ei tule muuttumaan nykytilanteesta lukuun ottamatta rakentamisen aikana lisääntyvää melua. Etäisyyden vuoksi melu kuitenkin vaimenee häiriintyvissä kohteissa ohjearvojen alapuolelle. Terveysvaikutukset Kaatopaikka-alueen toiminnasta aiheutuvan pölyämisen, maan tahattoman nielemisen tai suoran ihokosketuksen ei hakemuksessa arvioida aiheuttavan haittaa alueella työskenteleville ihmisille. Ympäristö- tai terveysvaikutuksia voi aiheutua häiriötilanteissa, esimerkiksi rankkasateessa. Tällöin on mahdollista, että kaatopaikan suotovesiä pääsee käsittelemättömänä alueen pinta- ja pohjavesiin. Tähän on varauduttu mitoittamalla laajennusalueen tasausaltaisiin tulvavara. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kaatopaikan käyttö- ja hoitosuunnitelma sekä perustilaselvitys ja tarkkailuohjelma on hyväksytty Lounais-Suomen ympäristökeskuksen antamassa päätöksessä. Peittoon alueen kaikkien toimijoiden yhteinen tarkkailuohjelma on suunnitteilla. Toistaiseksi hakija ehdottaa tarkkailua jatkettavaksi hyväksytyn Peittoonkorven kaatopaikan käyttö- ja hoitosuunnitelman sekä perustilaselvityksen ja tarkkailuohjelman mukaisesti (diaarinumero 0201Y ). Käyttötarkkailu Jätehuoltoalueella pidetään päiväkirjaa. Siitä ilmenevät kaikki toimintaan liittyvät seikat. Alueella tarkkaillaan säännöllisesti pinta- ja pohjavesiä sekä kaatopaikalta lähtevän veden määrää. Mikäli seurannassa ilmenee poikkeamia, ongelmaan puututaan välittömästi. Kaatopaikalta lähtevän suotoveden määrä mitataan jatkuvatoimisella, etäluettavalla virtaamamittarilla. Päästötarkkailu Kaatopaikkakaasun muodostumista on mitattu ja mallinnettu vuonna 2005, jolloin todettiin kaasunmuodostuksen olevan vähäistä. Kaatopaikkakaasun pitoisuudet on mitattu myös vuonna Kaasunkeräys huomioidaan pintarakenteessa. Tarkkailuputkesta seurataan jätetäytön lämpötilaa ajoittain. Pohjaveden laatua tarkkaillaan kolmesta havaintoputkesta S1P, S2P ja S3P neljä kertaa vuodessa maalis-, touko-, syys- ja marraskuussa. Pohjavedestä analysoidaan - kiintoaine, - ph, - sähkönjohtavuus, - COD Cr, - sinkki, - kupari, - nikkeli, - elohopea, - lyijy ja - kadmium. Pintavesinäyte otetaan viidestä eri pisteestä touko-, heinä-, syys- ja marraskuussa sekä kaatopaikkavedestä syyskuussa. Pintavedestä analysoidaan samat parametrit kuin pohjavedestä sekä lisäksi:

12 - kokonaistyppi, - kokonaisfosfori ja - mineraaliöljyt. 12/29 Raportointi Vesinäytteet ottaa ja analysoi tällä hetkellä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Tarkkailusta laaditaan yhteenveto tarkkailun tilaajalle. Raportin tarkkailuista ja toiminnoista tekee Stena Recycling Oy, joka toimittaa raportin valvontaviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Kaatopaikan laajentamisen ja sulkemisen ympäristöriskejä ovat hakemuksen mukaan: - polttoaineiden vuoto ympäristöön, - kaatopaikkarakenteiden vaurioituminen ja - tulipalotilanteessa aiheutuva vaara ihmisille ja ympäristölle. Polttoöljyn riskit Työkoneista mahdollisesti aiheutuvia öljyvahinkoja ehkäistään huolellisilla työskentelytavoilla ja riittävillä suojarakenteilla. Vahinkojen varalle on alueella imeytysaineita. Mikäli öljyä kuitenkin pääsee maaperään, kaivetaan pilaantunut maa heti pois ja toimitetaan käsiteltäväksi viranomaisten hyväksymälle vastaanottajalle. Kaikista öljy- tai ympäristövahingoista ilmoitetaan välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Porin kaupungin ympäristöviranomaiselle ja Satakunnan pelastuslaitokselle. Öljy on palava neste, joten se voi syttyä kipinän, lämmön tai liekkien vaikutuksesta. Öljysäiliön repeytyminen on mahdollista kuumentuessa. Tulipalotilanteessa myrkylliset savukaasut ja sammutusvesien mukana kulkeutuva öljy voivat aiheuttaa vaaraa ympäristölle. Ympäristövaikutuksia voidaan pienentää nopealla toiminnalla. Jätetäytön riskit Jätteen loppusijoituksesta aiheutuvia vaaratekijöitä ovat mm. tulipalot, alueelle luvattomasti tuotavat jätteet sekä jätteen siirto- ja kaivuutoiminnasta aiheutuvat pölypäästöt. Jätetäyttöön luvattomasti sijoitettujen jätteiden riski on hakemuksen mukaan pieni, sillä läjitystoiminta alueella on valvottua. Täyttöalueen kaivamisesta aiheutuvat kiinteässä tai kaasumaisessa muodossa olevat haitta-ainepäästöt pyritään estämään kastelemalla tarvittaessa ja toimimalla varoen. Tulipalo voi jätetäytössä syttyä joko itsestään tai ulkoisen lämmönlähteen vaikutuksesta. Itsesyttyminen on mahdollista lähinnä löyhässä jätetäytössä. Myös kemiallisten aineiden keskinäinen reagointi saattaa aiheuttaa itsestään syttymisen. Tulipalon konkreettisin vaara on palon leviäminen ympäristöön ja epäpuhtaan palamisen myötä ympäristöön leviävät haitta-ainepäästöt. Vaikutukset riippuvat palavan jätteen laadusta, palon voimakkuudesta ja tuuliolosuhteista. Palon sammuttamisen jälkeen jätetäyttöön jää edelleen palossa syntyneitä haittayhdisteitä ellei niitä kaiveta pois. Osa yhdisteistä, esimerkiksi dioksiinit ja furaanit, ovat niukkaliukoisia, joten niiden leviäminen ympäristöön on vähäistä. Kevyemmät PAH-yhdisteet ovat kuitenkin vesiliukoisia ja voivat poistua jätetäytöstä suotoveden mukana.

13 13/29 Pienissä tulipaloissa alkusammutus voidaan tehdä kaivinkoneella hajottamalla palopesäke tai tukahduttamalla palo peitemaalla tai sammutusvaahdolla tai sammuttamalla vedellä. Suuret tulipalot ilmoitetaan välittömästi aluehälytyskeskukseen, jolloin sammutustoimista vastaavat pelastusviranomaiset saavuttuaan paikalle. Kaikista tulipaloista ilmoitetaan valvontaviranomaisille. Tulipalojen varalta alueella on alkusammutuskalustoa. Peittoonkorven kaatopaikalla sattuneen tulipalon vuoksi, pelastusturvallisuus asioita viedään jatkossa eteenpäin Peittoon alueen yhteistyöryhmässä, jossa on edustajat kaikilta alueen kaatopaikkatoimijoilta. Keskusteluun otetaan kameravalvonnan mahdollisuus alueella, yhteisen pelastussuunnitelman ja kohdekortin laatiminen sekä informaatiotaulut alueella. Pohjarakenteen riskit Pohjarakenteen pettäminen aiheutuu joko kuivatusjärjestelmän tukkiutumisesta tai rakenteiden painumisesta. Kuivatusjärjestelmän tukkeutuessa täytön sisäinen vedenpinta saattaa nousta. Eristerakenteen toimiessa läpisuotautuvan veden määrä on pieni. Vedenpinnan noustessa, kasvaa pohjan läpi pääsevä vesimäärä. Painumatapauksessa kuivatusjärjestelmän toiminta heikkenee ja eristeet saattavat rikkoutua. Kriittisen rakenteen muodostaa keinotekoinen eriste, esim. HDPE-muovi, joka kestää pieniä muodonmuutoksia, mutta isoissa se saattaa revetä. Haittaa pienentää alapuolella oleva mineraalinen tiivistyskerros, joka kestää suuria muutoksia rikkoutumatta. Yksittäisten repeämien vaikutus maaperään on hakemuksen mukaan vähäinen. Suuressa murtumassa rikkoutuu sekä keinotekoinen eriste, että mineraalinen tiivistyskerros. Tällainen murtuma, esimerkiksi maapohjan liukumistapaus, aiheuttaa suuremmat ympäristövaikutukset. Se on kuitenkin helpompi havaita, joten välittömiin korjaustoimenpiteisiin voidaan ryhtyä. Pohjarakenteiden pettämisen riskiä pienennetään rakentamisenaikaisella työn laadun seurannalla ja valvonnalla. Peittoonkorven kaatopaikalla ei edellisen kaltaisia vauriotapauksia hakemuksen mukaan esiinny. Sortumia ja suuria painumaeroja ei pääse syntymään, johtuen perusmaana olevasta kantavasta moreeni-, louhepenger- ja kalliopohjasta. Myöskään keinotekoisen eristeen rikkoutuminen ei ole hakemuksen mukaan todennäköistä, koska maapohja on hyvin kantava. Vesienkäsittely ja tulvariski Merkittävin riski vesienkäsittelyssä on käsittelemättömien kaatopaikkavesien pääsy ympäristöön. Tällainen tilanne saattaa muodostua poikkeuksellisissa tulvatilanteissa ja laiterikkojen tai pitkien sähkökatkosten yhteydessä. Tällöin tasausaltaan täyttyessä suotovettä joudutaan juoksuttamaan ylivuodon kautta suoraan purkuojaan. Suotovettä muodostuu runsaimmin lumien sulaessa sekä pitkäaikaisten sadejaksojen yhteydessä. Rankkasateet aiheuttavat hetkellisesti suuria vesimääriä. Ylivuodot estetään säännöllisillä huolloilla ja rakentamalla alueelle hyvä kaukovalvonta- ja hälytysjärjestelmä. Ylivuotojen määrään vaikutetaan myös riittävän suurella tasausaltaalla ja pitämällä se mahdollisimman tyhjänä, jolloin varastointikyky on maksimaalinen myös poikkeustilanteissa. Ongelmatilanteissa vesienkäsittelyjärjestelmä lähettää tekstiviestillä hälytyksen kaatopaikan hoitajalle.

14 14/29 Laajennusta varten tarvitaan lisää varastointikapasiteettia ja suunniteltu laajennusalue muodostaa uuden valuma-alueen. Rakentamisen ensimmäisen vaiheen yhteydessä tehdään 1200 m 3 tasausallas, johon tulee lisäksi 300 m 3 tulvavara. Tulvariski on suurimmillaan, kun laajennus on rakennettu, mutta siellä on vasta vähän jätteitä. Vanhan täyttöalueen tulvariskiä pienennetään rakentamalla sulkuventtiili suotovesien keräysjärjestelmään. Tällöin osa tulvavedestä voidaan pidättää kaatopaikan tiiviin pohjarakenteen muodostamassa altaassa, mikäli tasausaltaan kapasiteetti ei riitä. Tulvariskiä on arvioitu tarkemmin Ramboll Finland Oy:n laatimassa "Vesitasearviointi ja tulvariskin hallinta" raportissa. Siinä kaatopaikan laajennuksen todetaan tarvitsevan tasausallaskapasiteettia m 3. Suurimpana tulvariskinä pidetään rankkasadetta. Lumien sulamisen aiheuttamaa tulvaa pidetään epätodennäköisenä. Sähkökatko katsotaan raportissa rankkasadetta epätodennäköisemmäksi, mutta tilanteena se on ongelmallinen, koska vedet ovat pumppujen takana. Lisäksi sähkökatko saattaa tapahtua rankkasateen aikana. Sähkökatkoista tulee automaattinen tekstiviestihälytys kaatopaikanhoitajalle. Tulvariskien hallintaan Ramboll Finland Oy:n raportti suosittaa riittävän varastokapasiteetin varaamista alueelle. Se voidaan toteuttaa jättämällä kentän alavin kohta jätetäytön ulkopuolelle, myös kuivatuskerros voidaan jättää tekemättä. Tämä alue täytetään vasta aivan loppuvaiheessa, kun pintaeristys vähentää jo vesimääriä. Lisäksi pintaeristystä rakentamalla voidaan pienentää valuma-aluetta. Sähkökatkoihin voidaan varautua polttomoottorikäyttöisellä aggregaatilla, jota säilytettäisiin esimerkiksi Tahkoluodon murskauslaitoksella. Sääennusteiden seuraaminen ja tasausaltaiden pitäminen tyhjinä ovat myös hyviä ennakointitoimia. Liikenteen riskit Liikenneriskit eivät hakijan mukaan eroa muun raskaan liikenteen riskeistä tieverkostolla. Kuljetukset tehdään tiivislavaisilla ajoneuvoilla kuorma peitettynä, joten pölyämistä tai jätteen leviämistä ympäristöön ei aiheudu. Liikenneonnettomuuden yhteydessä jätteet eivät leviä ympäristöön voimakkaita tuuliolosuhteita lukuun ottamatta. Altistuminen haitta-aineille Ihokosketuksen, hengityksen tai ruoansulatuksen kautta voi tapahtua altistumista haittaaineille. Riskiä vähennetään varustamalla henkilökunta suojavälinein ja työmaa-ajoneuvot ja koneet raitisilmasuodattimin. Pölyn muodostumista torjutaan kastelemalla tarvittaessa tai käyttämällä jätteen käsittelyyn suljettuja, pölynerotuslaittein varusteltuja laitteita. TOIMINNAN ALOITTAMINEN Stena Recycling Oy anoo lupaa toiminnan aloittamiseen lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Yhtiö esittää euron vakuutta mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttumisen varalta. Toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta perustellaan sillä, että kyse on olemassa olevasta toiminnasta ja sen laajennuksesta. Murskainjätteen sijoittamiselle ei ole asianmukaisia vaihtoehtoja ja se tulisi voida sijoittaa lähelle muskain- ja läjittelylaitosta erilleen muista jätejakeista. Vakuussummaksi nykyisen kaatopaikan jätehuollon ja jälkihoitotoimenpiteiden varmistamiseksi hakija ehdottaa euroa. Nykyistä läjitysaluetta peitettäessä osa vakuus-

15 15/29 summasta vapautuu käytettäväksi laajennusalueen vakuudeksi. Hakija esittää lopettamis- ja jälkihoitotoimenpiteiden takaamiseksi läjitysalueella vakuudeksi euroa/hehtaari, vastaten kunkin käyttövuoden lopussa rakennettua, käyttöönotettua ja sulkematonta pohjan pinta-alaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt lupahakemusta , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Porin kaupungin ilmoitustaululla ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla sekä sanomalehti Satakunnan Kansassa Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Läjitysalueella tehdyn tarkastuksen pöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Porin kaupunginhallitus toteaa lausunnoissaan ja , että hanke on voimassa olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukainen eikä vaikeuta vireillä olevaa osayleiskaavan tarkistusta ja laajentamista. Kaupunginhallituksella ei ole hakemuksesta huomautettavaa. Porin kaupungin ympäristöjohtajan antaman lausunnon mukaan Peittoonkorven jätehuoltoalueesta on toiminta-aikana tullut muutamia yhteydenottoja, joissa on kiinnitetty huomiota ympäristöön kulkeutuvan irtoroskan määrään. Läjityksessä tulee huolehtia siitä, että peittämätöntä läjitystä on mahdollisimman vähän, ja että jätteen purku ei aiheuta roskaantumista. Käsitellyn suotoveden sinkkipitoisuus on ylittänyt nykyisessä ympäristöluvassa asetetun raja-arvon, joten suotovesien puhdistuksen tehokkuuden lisäämiseen tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi hakijan tulee vesienkäsittelyn suunnittelussa ja toteutuksessa varautua suotovesien yhteiskäsittelyyn niin, että alueelta syntyvien vesien johtaminen yhteiskäsittelyyn on jatkossa mahdollista. Alueella olevien läjitysalueiden rakentamisen aiheuttamasta melusta on ajoittain tullut ilmoituksia kaupungin ympäristövirastoon, joten meluhaittojen vähentämiseksi tulee melua aiheuttavat työvaiheet suorittaa arkisin klo 7-18 välisenä aikana. Päätöksen täytäntöönpanoon muutoksenhausta huolimatta ei ole huomautettavaa. Muistutuksissa viitatut Strömsuntinojan ja Skuutholmanlahden ruoppaukset liittyvät 2003 käynnistettyyn ojitustoimitukseen, jonka yhteydessä ojan suualuetta ruopattiin. Jääolosuhteiden vuoksi ruoppausta ei kyetty toteuttamaan suunnitelman mukaisessa laajuudessa. Ruoppauksen loppuunsaattaminen kuuluu kuitenkin ojitustoimituksen hakijoiden vastuulle eikä yksittäiselle toiminnanharjoittajalle.

16 Muistutukset ja mielipiteet 16/29 Hakemuksesta on jätetty kolme muistutusta Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Muistutuksessa A vastustetaan Stena Metalli Oy:n ympäristölupahakemusta. Muistuttajat toteavat aiemmin luvattujen toimenpiteiden olevan vielä kesken. Strömsuntinojan suistoa on luvattu kaivaa virtauksien parantamiseksi ja myös Bastuholmansuntti on luvattu kaivaa auki, jotta vesi pääsee virtaamaan läpi. Suntin aukiolo on muistuttajien mukaan erittäin tärkeää alueen ympäristölle, kalakannalle ja virkistyskäytölle. Ennen suntista on päässyt soutuveneellä läpi. Sen auki kaivuu on muistuttajien mukaan ainoa keino hajottaa läjitysalueelta tuleva jätevesi laajemmalle alueelle ja näin parantaa alueen vesistön hyvinvointia. Muistutuksessa B vastustetaan ympäristölupahakemusta, koska edelliset lupaukset virtaamakaivauksista Strömsuntinojan etelän puoleisella suistoalueella, Sandbackan lahdessa, ovat tekemättä. Muistutuksessa C vastustetaan Stena Metalli Oy:n ympäristölupahakemusta. Lisäksi muistuttajat haluavat huomioitavan, että alkuperäisen läjityspaikan luvatut virtaamakaivaukset Strömsuntin ojan Skutholman lahden puolella ovat keskeneräisiä. Samoin luvattu Bastuholmansuntin avaaminen Sandbackan lahteen suotovesien ulosvirtausten parantamiseksi on pantu jäihin. Alueella on paikallisten lisäksi myös paljon kesäasutusta, joten on tärkeää huomioida heidän viihtyvyytensä päätöksiä tehtäessä. Muistuttajat katsovat edellä olevan haittaavan omistamansa kiinteistön hyödyntämistä ja virkistyskäyttöä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on vastineessaan todennut seuraavaa. Porin kaupungin ympäristöjohtajan lausuntoon: Lausunnossa esiintuodusta irtoroskan kulkeutumisesta jätehuoltoalueen ympäristöön ei ole oltu yhteydessä suoraan Stena Metalli Oy:öön. On todennäköistä, että roskat ovat olleet peräisin liikennealueelta ja kulkeutuneet alueen ulkopuolelle ajoneuvojen pyörien mukana. Roskaantumisen hallinta tullaan ottamaan osaksi alueen omatoimista tarkkailua käyttöön otettavan turvallisuus- ja ympäristöhallintajärjestelmän (ISO / OHSAS 18001) ohjeistuksissa. Ympäristöjohtajan lausunnossa kehotettiin kiinnittämään huomiota suotoveden sinkkipitoisuuksien ylityksiin. Raja-arvo on ylittynyt vuonna 2006 (0,258 kg/a > 0,135 kg/a) ja 2008 (0,599 kg/a > 0,135 kg/a). Vuonna 2007 saatiin kuormitukseksi sama kuin raja-arvo eli 0,135 kg/a. Vuosikuormitus on arvioitu neljästi vuodessa otettavista vesinäytteistä. Näytteenottopiste on puhdistamon jälkeisessä purkuojassa, joten näytteenottopäivillä ja alueen muilla toiminnoilla on todettu olevan merkitystä kuormitustulokseen. Marraskuussa 2008 otetut näytteet nostivat pitoisuuksien keskiarvoja huomattavasti ja vaikuttivat lopputulokseen. Tarkemmat tulokset saadaan, kun mittauksia ei oteta rakennustyön aikana (marraskuussa 2008 on ollut käynnissä kaatopaikan laajennuksen rakennustyöt) ja lisätään yhteistyötä näytteenottajan kanssa, jotta jatkossa vältytään vastaavilta virheiltä. Toinen pitoisuusvaihteluihin vaikuttanut seikka on se, että vesistökuormitus on määritetty mitattujen pitoisuuksien ja vuosisadannan mukaan lasketun keskiarvovirtaamaan perusteella. Laskelmissa ei ole pystytty täysin huomioimaan haihduntaa, joten kuormitusarvoja voidaan pitää yliarvioituina. Tätä virhettä eliminoimaan kaatopaikalle on asennettu jatkuvatoiminen vesimittari, jonka avulla vesimääriä voidaan seurata paremmin. Vesien käsittelymenetelmää ja sen automatiikkaa on kehitetty ja kehitetään. Suodatinmateriaali on vaihdettu kerran toiminta-aikana (2008). Näytteenottopiste, josta vuosikuormitus lasketaan, esitetään jatkossa siirrettäväksi suoraan puhdistamosta tulevaan putkeen.

17 17/29 Ympäristöjohtajan lausunnossa kehotettiin hakijaa varautumaan mahdolliseen suotovesien yhteiskäsittelyyn. Suunnitelmissa on varauduttu vesien johtamiseen mahdolliseen suotovesien yhteiskäsittelyyn. Hakija toteaa muistutuksissa esitettyihin vaatimuksiin, että ne eivät kuuluu yksittäisen toiminnanharjoittajan vastuulle vaan ojitustoimituksen hakijoiden vastuulle kuten Porin kaupungin ympäristöjohtaja on lausunnossaan todennut. VIRANOMAISEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Stena Recycling Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Peittoonkorven kaatopaikan toiminnalle, peittämiselle ja laajentamiselle. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset Kaatopaikan luokitus ja jätteiden läjittäminen 1. Kaatopaikka luokitellaan laajennusalueen osalta ongelmajätteiden kaatopaikaksi, jonne saa sijoittaa pysyvästi hakemuksessa esitettyjä hakijan omassa murskaustoiminnassa syntyviä jätteitä, jotka voidaan hyväksyä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 liitteessä 2 esitettyjen periaatteiden mukaan ongelmajätteen kaatopaikalle. (Vnp 861/1997 2, 3 ) Lisäksi kaatopaikalle saa sijoittaa em. jätteitä teknisiltä ominaisuuksiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan vastaavia jätteitä. Suunnitelma kyseisten jätteiden läjityksestä ja selvitys niiden alkuperästä ja kaatopaikkakelpoisuudesta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle tiedoksi viimeistään kolme kuukautta ennen läjityksen aloittamista. Valvontaviranomainen voi kieltää jätteiden läjityksen, mikäli niiden katsotaan olevan soveltumattomia läjitysalueelle. Murskaustoiminnassa syntyviä jätteitä, jotka eivät täytä ongelmajätteiden kaatopaikkakelpoisuusvaatimuksia, voidaan sijoittaa kaatopaikalle saakka. Tämän jälkeen jätteet on käsiteltävä siten, että kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset saavutetaan ennen kaatopaikalle sijoitusta tai ne on toimitettava vastaanottajalle, jonka ympäristölupa sallii ko. jätejakeiden hyötykäytön, käsittelyn tai polton. (YSL 45, YSA 20, JA 8 ) 2. Kaatopaikan laajennusalueille saa sijoittaa jätettä yhteensä enintään noin m 3 ja vuosittain enintään noin m 3, siten että koko täyttöalueen enimmäiskorkeus pintarakenteet mukaan lukien saa olla korkeintaan +32 (N 60 ) ja luiskien kaltevuus 1:3 tai loivempi. Enimmäiskorkeutta ja kaltevuutta tulee noudattaa myös vanhalla läjitysalueella. Mikäli alueen osayleiskaavaa muutetaan, voidaan noudattaa kaavan mukaista uutta enimmäiskorkeutta koko läjitysalueelle. (YSL 45, YSA 20 )

18 18/29 3. Kaatopaikan hoito- ja peittoaineina sekä pinta- ja pohjarakenteiden tiiviiden kerrosten välisissä kerroksissa voidaan hyödyntää jätemateriaaleja, jotka teknisiltä ominaisuuksiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan soveltuvat rakenteisiin. (YSA 19, 20, JL 6, VNp 861/1997 liite 1) 4. Läjitettävien jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden vastaavuus on varmistettava vähintään vuoden välein, jotta niiden voidaan todeta olevan hakemuksen ja lupamääräysten mukaisia. Kaatopaikkakelpoisuuden perusmäärittely tulee tehdä jätteestä uudelleen aina, jos muutetaan prosessia, jossa jäte muodostuu. Testaukset tulee suorittaa julkisen valvonnan alaisissa laitoksissa. (YSA 19, 20, VNp 861/ ja liite 2) Jätteen välivarastointi 5. Tämän lupapäätöksen mukaisin pohjarakentein rakennetulla läjitysalueella voidaan välivarastoida enintään kolmen vuoden ajan hakijan omassa murskaustoiminnassa syntyviä hakemuksessa esitettyjä jätejakeita. Eri jätejakeet tulee varastoida erillisille alueille siten, että niiden siirtäminen jatkokäsittelyyn kolmen vuoden kuluessa on mahdollista eikä niistä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. Välivarastoinnissa tulee noudattaa soveltuvin osin tämän päätöksen kaatopaikkasijoitusta koskevia lupamääräyksiä. Välivarastointialueen suotovedet tulee käsitellä lupamääräysten mukaisesti. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa tarkentavia määräyksiä välivarastoinnista. (YSL 42 ja 45, JL 4, 6 ) Toimintaa koskevat yleiset lupamääräykset 6. Kaatopaikalle on nimettävä asianmukaisen pätevyyden omaava vastaava hoitaja, jonka vastuulla on mm. jätteiden vastaanotto, kaatopaikan hoito, tarkkailu, sulkeminen ja jälkihoito. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaisille. Muutokset on saatettava välittömästi em. viranomaisen tietoon. Vastaavan hoitajan riittävästä asiantuntemuksesta on huolehdittava. (YSL 42, JA 10, VNp 861/1997 liite 1) 7. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää melun A-painotettua ekvivalenttimelutasoa 55 db päivällä (kello 7 22) eikä yöaikana 50 db (kello 22 7). Meluavimmat aiheuttavat työvaiheet tulee suorittaa arkisin klo 7 18 välisenä aikana. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi määrätä luvanhaltijan tekemään melumittauksia. (YSL 43, VNp 993/1992 2, NaapL 17 ) 8. Kaatopaikka-alueen toiminnot ja liikenne tulee hoitaa siten, että niistä ei aiheudu pölytai roskaantumishaittoja. Jätekuljetusten tulee tapahtua tiiviisti peitettyinä kuormina. Tarvittaessa pölyämistä on estettävä kastelulla. Läjitetyt jätteet tulee tiivistää ja peittää päivittäin, jotta avoinna olevan jätetäytön ala on mahdollisimman pieni. Kaatopaikalla tulee olla käytössä jätteiden tasauksessa ja tiivistyksessä erityisesti kaatopaikkakäyttöön suunniteltu ja valmistettu kaatopaikkajyrä. (YSL 43, JL 6, JA 8, NaapL 17, VNp 861/1997 liite 1) 9. Kaatopaikalla tulee olla vaaka jätteen punnitsemista varten tai jätteen määrä tulee punnita luotettavasti kuormausvaiheessa. (YSA 20, VNp 861/1997 liite 1) 10. Asiaton pääsy ja jätteiden luvaton sijoittaminen kaatopaikalle on estettävä valvonnalla tai rakenteellisin keinoin. Kaatopaikka-alueen portti on pidettävä lukittuna muina kuin