MÖLYMÄEN ASEMAKAAVAN KONSERTTIMELU-

Transkriptio

1 Vastaanottaja Kuopion kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti, LUONNOS Päivämäärä MÖLYMÄEN ASEMAKAAVAN KONSERTTIMELU- MALLINNUS, KUOPIO

2 MÖLYMÄEN ASEMAKAAVAN KONSERTTIMELU- MALLINNUS, KUOPIO Pvm Laatija Lauri Hopeakivi Jari Hosiokangas Tarkastaja Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T F

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. SOVELLETTAVAT OHJEARVOT Meluilmoituksen perusteella tapahtuva toiminta Yleiset melutason ohjearvot Asumisterveysohjeen mukaiset melurajat 2 3. MELUMALLINNUS Mallinnuksen periaate Lavasijoitus Äänilähteiden mallinnus 4 4. MELULASKENNAT 7 5. TULOKSET 7 6. TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 8 LÄHTEET 9 Liitteet 9

4 1 1. JOHDANTO Tämä työ on osa Kuopion Mölymäen asemakaavan meluselvitystä. Alueelle uusittavaa jalkapallostadionia on suunniteltu käytettävän konserttipaikkana, jossa esiintyy mm. pop- ja rock yhtyeitä voimakkailla äänenpainetasoilla. Tässä selvityksessä on melumallinnuksella arvioitu ison rocktai pop konsertin aikaiset melutasot lähiympäristössä. Mallinnuksessa on huomioitu kaavasuunnitelman mukaiset rakennusmassoittelut. Mölymäki sijaitsee Kuopion Haapaniemessä. Kuvassa 1.1 on punaisella esitetty jalkapallostadionin sijainti. Mallinnuksessa lava on sijoitettu stadionin kaakkoispäätyyn ja lavan avautumissuunta on luoteeseen. Kuva 1.1. Kartta jalkapallostadionin sijainnista. Työn on tilannut Kuopion kaupunki. Ramboll Finland Oy:ssä meluselvitystyön projektipäällikkönä on toiminut FM Jari Hosiokangas. Melumallinnuksen on tehnyt DI Lauri Hopeakivi. 2. SOVELLETTAVAT OHJEARVOT 2.1 Meluilmoituksen perusteella tapahtuva toiminta Ulkoilmakonserteista on tehtävä ympäristönsuojelulain mukainen meluilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toimintaa. Ilmoituksen pohjalta viranomainen voi määrätä mm. melua koskevia raja-arvoja ja aikarajoituksia sekä seurantaa (esim. mittauksia). Suomessa suurimmilla kaupungeilla on käytössä taulukko, jossa määritetty melun keskiäänitason raja-arvot ja ilmoitus- ja mittausvelvoitteet erityyppisille ja kestoltaan eripituisille tapahtumille. Yleisötapahtumiin ja stadion-kokoluokan konsertteihin sovelletaan omia taulukoitaan. Liitteenä 1 on esimerkkinä Tampereella sovellettava taulukko. Yleisötapahtuman (festivaalit, kaupunkitapahtumat) meluraja-arvo vaihtelee db riippuen tapahtuman kestosta ja mihin asti illalla melua tuotetaan. Esimerkiksi stadionkonsertin, jonka kesto on yksi päivä ja päättymisaika klo 22 23, melutason raja-arvo L AEQ on 85 db. Raja-arvo on määritelty 5 minuutin keskiäänitasona lähimmän asuinrakennuksen edustalla. Mölymäki, Kuopio. Konserttimelun mallinnus

5 2 Tässä meluselvityksessä on sovellettu raja-arvoa 75 db lähimpien asuinrakennusten kohdalla (Kuopion kaupungin soveltama arvo). 2.2 Yleiset melutason ohjearvot Yleiset melutason ohjearvot valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaisesti on tarkoitettu pidempiaikaisen melualtistumisen arviointiin ja rajoittamiseen mm. maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa ja myös ympäristölupien myöntämisessä. Näitä arvoja ei yleensä suoraan sovelleta tilapäisten toimintojen meluun ml. meluilmoitusvelvolliset toiminnat. Esimerkiksi asuinalueilla ulkona melutason ohjearvo päiväaikana klo 7-22 välillä on 55 db (LAeq, eli keskiäänitaso) ja yöllä klo db tai 45 db (ns. uudet alueet). Tässä selvityksessä ei ole arvioitu melutasoja näihin ohjearvoihin nähden. 2.3 Asumisterveysohjeen mukaiset melurajat Terveydensuojeluasetuksen perusteella on annettu ns. asumisterveysasetus (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista). Asetuksessa on annettu raja-arvot asuntoihin sisälle kuuluvasta melusta. Asetuksen 12 : Asunnon tai muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden todentamiseen sisämelun päivä- ja yöajan keskiäänitasoon sovelletaan liitteen 2 taulukon 1 toimenpiderajoja. Kun melu on pienitaajuista, sovelletaan yöaikaiseen meluun liitteen 2 taulukon 2 toimenpiderajoja. Pienitaajuisen melun toimenpiderajat koskevat tiloja, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. Yöaikainen (klo 22 7) musiikkimelu tai muu vastaava mahdollisesti unihäiriötä aiheuttava melu, joka erottuu selvästi taustamelusta, ei saa ylittää 25 db yhden tunnin keskiäänitasona L Aeq, 1h (klo 22 7) mitattuna niissä tiloissa, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. Mölymäki, Kuopio. Konserttimelun mallinnus

6 3 Asetuksen 3 todetaan, että Terveyshaitta on arvioitava kokonaisuutena siten, että altisteen toimenpiderajaa sovellettaessa otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät. Tällöin esimerkiksi harvoin (muutaman kerran vuodessa) toistuvia tapahtumia varten on mahdollista tehdä tulkinta niin, että melun raja-arvoja ei sovelleta, tai soveltaminen on lievempää. Tässä selvityksessä ei ole arvioitu melutasoja terveydensuojeluasetuksen toimenpiderajoihin nähden. 3. MELUMALLINNUS 3.1 Mallinnuksen periaate Melualuemallinnus suoritettiin SoundPLAN -ohjelmistolla (versio 7.4), käyttäen yleistä teollisuusmelun laskentamallia (Kragh, 1982). Ohjelma on 3D-malli, jossa laskennat suoritetaan kolmiulotteisessa maastoaineistossa. Malli laskee äänitasot ympäristössä huomioiden mm. etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset, maanpinnan absorptio-ominaisuudet sekä rakennukset ja rakenteet. Mallissa ei ole mukana kasvillisuutta, kasvillisuuden vaikutus musiikkimelun leviämiseen on vähäinen. Melulähteet (PA-kaiutinjärjestelmä) on mallinnettu taajuusalueella Hz oktaavikaistoittain suuntaavina pistelähteinä. Mallinnuksessa käytettävä maastomalli on laadittu Kuopion kaupungilta saadun numeerisen kartta-aineiston pohjalta. Kaava-alueelle suunnitellut rakennusmassat puolestaan on mallinnettu kaupungin toimittaman havainnepiirroksen perusteella. Siinä esitettyjen kerroslukemien perus- Mölymäki, Kuopio. Konserttimelun mallinnus

7 4 teella rakennuksille määriteltiin korkeudet. Suunnittelualueen pinnantasaus on päivitetty samasta aineistosta. Rakennukset on mallinnettu ääntä lähes kokonaan takaisin heijastavina (heijastushäviö 1 db). Heijastuksia on mallissa huomioitu 3 peräkkäistä. 3.2 Stadion ja lavasijoitus Stadionin katsomoiden katosten korkeudet on määritelty saadun havainnepiirroksen perusteella ja rakennetta on tarkennettu kohteesta julkaistun havainneanimaation perusteella. Katsomoalueet ovat mallinnettu ääntä vaimentavana ja katoksen pystyrakenteet ovat määritelty ääntä heijastaviksi (heijastushäviö 1 db). Stadion-rakennuksen kulmat on mallinnettu avoimiksi lähtöaineiston mukaisesti. Mallinnuksessa käytetty lavan sijainti ja suuntaus on esitetty kuvassa 3.1. Kuva 3.1. Mallinnuksessa käytetty lavan sijoitus. 3.3 Äänilähteiden mallinnus Äänilähteiden äänitehotaso mallinnuksessa määritettiin siten, että niiden aiheuttama soiton aikainen A-painotettu keskiäänitaso L Aeq miksauspöydän etäisyydellä (30 m) on 100 db. Tämä on tyypillinen arvo isoissa konserteissa. Esimerkiksi vuonna 2012 Qstock -festivaalissa Oulun Kuusisaaressa mitattiin suurimmillaan 99 db L Aeq, 5min 30 m etäisyydellä olevan miksauspöydän luona. Mölymäki, Kuopio. Konserttimelun mallinnus

8 5 Mallinnuksessa käytetty äänilähteiden taajuusjakauma perustuu Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tekemiin mittauksiin kesällä Tutkimuksessa selvitettiin melualtistusta erilaisissa vapaa-ajan tapahtumissa. Taajuusjakaumaksi valikoitui Tina Turnerin konsertissa Finnairstadionilla mitattu spektri (kuva 3.2). Kuva 3.2. Finnair-stadionin konsertissa elokuussa 2000 mitatut taajuusjakaumat (painottamaton). Suurilla esiintymislavoilla on käytössä pääsääntöisesti aina ns. suuntaavat kaiuttimet, joilla musiikkia pystytään kohdistamaan suoraan yleisölle ja vähentämään äänen säteilyä sivuille sekä taakse. Mallinnuksessa käytettyjen äänilähteiden suuntaavuusominaisuudet on saatu laitevalmistajalta, d&b audiotechnik, jonka tuotteita on laajalti käytössä erilaisissa konserttipaikoissa (sisäkonsertit, festivaalit). Kolmiulotteiset suuntakuviot on ladattavissa valmistajalta ja ne voidaan tuoda mallinnusohjelmistoon suoraan. Kaiutinmalliksi valittiin V-sarja, joka soveltuu keskisuuriin ja suuriin äänentoistojärjestelmiin. Kuva 3.3. Vasemmalla kuvassa ylhäällä V-sarjan kaiuttimet, Harvest Picnic, Kanada. Oikealla V-sarjan kaiuttimet, La Route du Rock, Ranska Mölymäki, Kuopio. Konserttimelun mallinnus

9 6 Kuvassa 3.4 on esitetty esimerkkinä suuntaavan ja perinteisen kaiuttimen 3D-säteilykuviot 1000 Hz taajuudella. Suuntaavalla kaiuttimella (kuvassa vasemmalla) suurin osa äänienergiasta kohdistuu kaiuttimen pääsäteilysuuntaan ja ääntä säteilee vähemmän sivulle taakse ja ylöspäin. Säteilykuviossa erottuva sivukeila aiheutuu linjasäteilijän kaiutinelementtien välisestä interferenssistä ja sen voimakkuus vaihtelee taajuuskaistoittain. Sivukeilat ovat pääsäteilykeilaa huomattavasti vaimeammat eikä niistä aiheudu merkittävää meluhaittaa lähiympäristöön. Kuva 3.4. Suuntaavan (vasen) ja perinteisen kaiuttimen suuntakuvio 1000 Hz taajuudella. Perinteiseen kaiuttimeen verrattuna suuntaavalla kaiuttimella saavutetaan vaakatasossa 45 kulmassa n. 4 db vaimeampi äänitaso ja 90 kulmassa n. 6 db vaimeampi äänitaso. Suoraan taaksepäin säteilykuvio on suuntaavalla kaiuttimella puolestaan n. 8 db vaimeampi kuin perinteisellä kaiuttimella. Mallinnuksessa käytetty subwoofer-kaiutin eli pieniä taajuuksia toistava kaiutin, on mallia d&b B4. Kaiuttimen taajuusalue (-5 db) ulottuu Hz taajuuksille ja kuvassa 4 on esitetty sen 3D-säteilykuvio 100 Hz taajuudella. Kaiutinmalli toistaa ääntä myös takasuuntaan, mutta vastakkaisvaiheisena, jolloin säteilykuviosta muodostuu kardioidi. Tämä vähentää merkittävästi pienten taajuuksien säteilyä kaiuttimista taaksepäin (kuva 3.5). Mölymäki, Kuopio. Konserttimelun mallinnus

10 7 Kuva 3.5. Mallinnuksessa käytetty subwoofer-kaiuttimen 3D-säteilykuvio 100 Hz taajuudella. Pääkaiuttimet on mallinnuksessa sijoitettu päälavan yläpuolelle, sivuille ja subwoofer-kaiuttimet puolestaan lähelle maanpintaa, keskelle lavaa. Mallinnuksessa käytettyjen äänilähteiden akustisen keskipisteen korkeudet maanpinnasta ovat seuraavat: Pääkaiuttimet: +6 m (20 m etäisyydellä toisistaan lavan sivuilla) Subwoofer: +1 m (lavan edessä, keskellä) 4. MELUUALUELASKENNAT Meluvyöhykekarttojen laskennassa laskentakorkeuksina käytettiin +2 m (maanpinnalla oleva kuulija), +10 m (n. 4. kerroksen tasalla) ja +23 m (n. 8 kerroksen tasalla) maanpinnasta. Laskennassa käytetty laskentaruudukon tiheys näissä laskennoissa oli 10 x 10 m ja Toisena laskentana on esitetty poikkileikkauslaskennat kahteen leikkaukseen, joista näkee melun pystysuuntaisen jakautumisen. Poikkileikkauskuvissa laskentaruudukon tiheys oli 5 x 5 m. Melulaskennassa äänitasot ovat konsertin (soiton) aikaisia keskiäänitasoja L Aeq, kun melutaso miksauspöydän kohdalla 30 m etäisyydellä lavan edessä on 100 db. 5. TULOKSET Konserttimelumallinnuksen tulokset on esitetty liitteenä olevissa kuvissa 1-7. Kuvissa 1-3 on melualuekartat +2m, +10m ja +23m korkeudella vastaavasti. Kuvissa 4 ja 5 on esitetty melun leviäminen pystysuunnassa kahdella eri poikkileikkauslinjalla. Poikkileikkileikkauslinjojen sijainti on esitetty kuvissa. Keskiäänitasot on esitetty kuvissa värialueittain 5 db välein. Esimerkiksi db melualue on esitetty kuvissa violetilla. Melualuekartoissa (kuvat 1-5) melutaso sisältää rakennusten julkisivusta takaisin heijastuvan äänen, jolloin itse julkisivuun kohdistuva melutaso on pienempi kuin melukartassa näkyvä melutaso. Tämän vuoksi mallinnuksessa on laskettu erikseen rakennusten julkisivuihin kohdistuvat melutasot. Mölymäki, Kuopio. Konserttimelun mallinnus

11 8 Kuvassa 6 on esitetty läheisten asuinrakennusten julkisivuihin kohdistuvat suurimmat keskiäänitasot. Mallinnuksessa laskenta on tehty kerroksittain ja näistä suurin arvo on merkitty kuvaan. Kuvissa 7a-7c on puolestaan 3D-havainnekuvat julkisivuihin kohdistuvista melutasoista, mistä voidaan tutkia keskiäänitasojen eroja kerrosten välillä. Kuvassa 1-3 havaitaan melun voimakas leviäminen äänilähteiden pääsäteilysuuntaan. Melualuekuvassa 1 (2 m tarkastelukorkeus) 75 db:n melualue ylittyy lähimpien asuinrakennusten kohdalla. Kuvassa 2 (10 m tarkastelukorkeus) melutasot ovat edellistä suuremmat, kun stadionirakenteiden vaimennusvaikutus on vähäisempi. Lähimmän asuintalon kohdalla, luoteen suunnassa, keskiäänitaso ylittää 85 db ja kauempana olevien rakennusten kohdalla melutasot ovat 80 db tuntumassa. Kuvan 3 melukartassa (tarkastelukorkeus 23 m, 8. kerroksen tasa)) melu leviää enemmän myös sivusuunnassa. Tämä aiheutuu siitä, että korkeudella + 23m stadionin melulta suojaava vaikutus on pieni. Koillisen suunnassa keskiäänitaso on noin 80 db suunniteltujen rakennusten kohdalla. Kuvan 4 poikkileikkauskuvassa lähimmän asuinrakennuksen kohdalla, lounaan suunnassa, melutaso ylittää 85 db. Stadionin katosrakenteet suojaavat melulta alimpia kerroksia, mutta keski- ja yläkerroksissa melutasot ovat suuremmat. Stadionin lavarakenteiden takana olevan rakennuksen kohdalla melutasot ovat vaimeammat. Ylimpien kerrosten kohdalla melutasot ovat 80 db tuntumassa. Kuvan 5 poikkileikkauskuva havainnollistaa melun leviämistä melulähteiden sivusuunnassa. Suunnitellun asuinrakennuksen kohdalla melutaso vaihtelee voimakkaasti stadionrakenteiden suojaavan vaikutuksen vuoksi. Ylimmän kerroksen kohdalla melutaso ylittää 75 db. Vastaava melutaso kohdistuu myös olemassa olevaan rakennukseen stadionin toisella puolella. Kuvissa 7a-7c on esitetty julkisivuihin kohdistuvat melutasot 3D havainnekuvissa. Lavan avautumissuuntaan nähden sivulla ja takana olevien rakennusten ylimmät kerrokset altistuvat voimakkaimmin melulle, stadionin rakenteet suojaavat alempia kerroksia. Kuvassa 7c suurimmat keskiäänitasot, 87 db, kohdistuvat lavan aukeamissuunnassa lähimpään asuinrakennukseen. Päätykatsomo ei vaimenna juurikaan koska on suhteellisen matala. Suurimmat arvot kohdistuvat rakennuksen keskiosiin, koska kaiuttimien säteilykuvio vaimenee siirryttäessä sivuun äänen pääsäteilysuunnasta. 6. TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Mallinnuksen perusteella esiintymislavalta soitetun musiikin aiheuttama suurin keskiäänitaso lähimmän asuinrakennuksen julkisivulla esiintymissuunnassa on 87 db, kun äänitaso miksauspöydällä (30 m etäisyydellä lavasta) on 100 db. Tämä ylittää selvästi tavoitteena olleen 75 db arvon. Sivu- ja takasuunnassa suurimmat melutasot kohdistuvat lähimpien rakennusten yläkerroksiin. Stadionin rakenteilla on merkittävä melulta suojaava vaikutus alimpiin kerroksiin sivu- ja takasuunnassa, joissa 75 db alittuu. Konserttien järjestäminen vaatii ympäristönsuojelulain mukaisen meluilmoituksen eikä konserttien aikaiseen meluun yleensä sovelleta yleisiä melun ohjearvoja. Sallitut ulkomelutasot määrittävät kunnan ympäristöviranomainen. Melu leviämiseen ympäristöön voidaan vaikuttaa kaiuttimien sijoittamisella, kaiutinkokoonpanolla (suuntaavuusominaisuudet, suuntaus) sekä soitettavan musiikin voimakkuudella. Näistä musiikin äänenvoimakkuuden hallinnalla voidaan vaikuttaa melun leviämiseen reaaliaikaisesti, minkä vuoksi on tärkeää seurata melutasoja lähiympäristössä konsertin aikana. Tarvittaessa miksaajalle pitää lähettää tieto, jotta musiikin tehoa voidaan alentaa. Kaiuttimien sijoituksella voidaan hieman vaikuttaa melu leviämiseen. Siirtämällä lavarakennetta ja kaiuttimia lähemmäksi katosrakennetta, paranee katoksen suojausvaikutus lavan takana sijaitseviin rakennuksiin. Mölymäki, Kuopio. Konserttimelun mallinnus

12 9 Mallinnuksessa äänilähteet on suunnattu yhdensuuntaisesti maanpinnan tasoon nähden. Kaiuttimia kallistamalla hieman alaspäin katsomon suuntaan, voidaan pienentää äänitasoja esiintymissuunnassa stadionin ulkopuolella arviolta 1-3 db. Tämä riippuu kaiuttimen säteilykuvion ominaisuuksista. Epävarmuuksia melumallinnuksessa aiheutuu suunnitelmapiirrosten tarkkuudesta, esimerkiksi rakennusten korkeussuhteista. Lisäksi stadionin nurkkien avointen aukkojen määritys on perustunut havainneanimaatioon, mikä aiheuttaa epävarmuutta melukarttaan (+ 2m) stadionin nurkkien alueella. LÄHTEET Helsingin ympäristökeskus, Onko kuulo vaarassa? Melutasot konserteissa, elokuvissa ja ravintoloissa Helsingissä kesällä Julkaisu 10/ Kragh, Environmental noise from industrial plants. General prediction method. Lydteknisk laboratorium. Rapport, 32. LIITTEET Liite 1. Esimerkki, Tampereen kaupungin soveltamat meluraja-arvot erilaisille tapahtumille Kuva 1. Konsertin soiton aikainen keskiäänitaso LAeq, 2 m tarkastelukorkeus Kuva 2. Konsertin soiton aikainen keskiäänitaso LAeq, 10 m tarkastelukorkeus Kuva 3. Konsertin soiton aikainen keskiäänitaso LAeq, 23 m tarkastelukorkeus Kuva 4. Konsertin soiton aikainen keskiäänitaso LAeq, poikkileikkaus A Kuva 5. Konsertin soiton aikainen keskiäänitaso LAeq, poikkileikkaus B Kuva 6. Konsertin soiton aikainen keskiäänitaso LAeq, julkisivuihin kohdistuvat tasot Kuva 7a. Konsertin soiton aikainen keskiäänitaso LAeq, 3D näkymä itään Kuva 7b. Konsertin soiton aikainen keskiäänitaso LAeq, 3D näkymä pohjoiseen Kuva 7c. Konsertin soiton aikainen keskiäänitaso LAeq, 3D näkymä luoteeseen Mölymäki, Kuopio. Konserttimelun mallinnus

13 YRJA Taulukko 1. Yleisötapahtumat (festivaalit, kaupunkitapahtumat) tapahtuman Velvoitteet ja melutason raja arvot eri päättymisaikoihin sidottuna kesto ark klo 7 20, su ja juhlapyhät klo päättymisaika klo päättymisaika klo päättymisaika klo pv vain tiedottamisvelvoite, LAeq 80 db 1 pv meluilmoitus, LAeq 80 db 1 pv meluilmoitus, LAeq 75 db, mittausvelvoite 1 pv meluilmoitus, LAeq 55 db, mittausvelvoite 2 10 pv vain tiedottamisvelvoite, LAeq 80 db 2 10 pv meluilmoitus, LAeq 75 db, mittausvelvoite tarvittaessa 2 10 pv meluilmoitus, LAeq 70 db, mittausvelvoite vähintään 2 3 iltana 2 10 pv meluilmoitus, LAeq 55 db, mittausvelvoite yli 10 pv yli 10 pv yli 10 pv yli 10 pv vain tiedottamisvelvoite, LAeq 80 db meluilmoitus, LAeq 65 db, mittausvelvoite tarvittaessa meluilmoitus, LAeq 55 db, mittausvelvoite vähintään 5 iltana meluilmoitus, LAeq 55 db, mittausvelvoite LAeq = keskiäänitaso 5 minuutin aikajaksolla lähimmän asuinrakennuksen edustalla Mittaukset on tehtävä YM ohjeen 1/1995 mukaisesti Jos alueella on ilmoitusvelvollisia tapahtumia yli 20 päivänä kalenterivuoden aikana, sovelletaan erikseen määriteltäviä tiukempia vaatimuksia. Taulukko 2. Stadionkonsertit tapahtuman Velvoitteet ja melutason raja arvot eri päättymisaikoihin sidottuna kesto ark klo 7 20, su ja juhlapyhät klo päättymisaika klo päättymisaika klo päättymisaika klo pv vain tiedottamisvelvoite, LAeq 85 db 1 pv 1 pv meluilmoitus, LAeq 85, mittausvelvoite meluilmoitus, LAeq 85 db, mittausvelvoite 1 pv ei sallita 2 pv vain tiedottamisvelvoite, LAeq 85 db 2 pv 2 pv meluilmoitus, LAeq 85, mittausvelvoite joka pv meluilmoitus, LAeq 85 db, mittausvelvoite joka pv 2 pv ei sallita yli 2 pv yli 2 pv yli 2 pv vain tiedottamisvelvoite, LAeq 85 db meluilmoitus, LAeq 85, mittausvelvoite joka pv ei sallita LAeq = keskiäänitaso 5 minuutin aikajaksolla lähimmän asuinrakennuksen edustalla Mittaukset on tehtävä YM ohjeen 1/1995 mukaisesti Jos alueella on ilmoitusvelvollisia tapahtumia yli 20 päivänä kalenterivuoden aikana, sovelletaan erikseen määriteltäviä tiukempia vaatimuksia.

14 Äänitaso db(a) 95 < 90 < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= 55 <= 50 Selitteet Olemassa oleva rakennus Suunniteltu rakennus Kaiuttimet Asemakaavan muutos Mölymäki KUOPIO KONSERTTIMELUSELVITYS Konsertin soiton aikainen keskiäänitaso LAeq Laskentakorkeus mp +2 m Mittakaava HOPL 120 m Kuva Suuntaavat kaiuttimet Miksauspöydän etäisyydellä (30 m) LAeq 100 db

15 Äänitaso db(a) 95 < 90 < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= 55 <= 50 Selitteet Olemassa oleva rakennus Suunniteltu rakennus Kaiuttimet Asemakaavan muutos Mölymäki KUOPIO KONSERTTIMELUSELVITYS Konsertin soiton aikainen keskiäänitaso LAeq Laskentakorkeus mp +10 m Mittakaava HOPL 120 m Kuva Suuntaavat kaiuttimet Miksauspöydän etäisyydellä (30 m) LAeq 100 db

16 Äänitaso db(a) 95 < 90 < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= 55 <= 50 Selitteet Olemassa oleva rakennus Suunniteltu rakennus Kaiuttimet Asemakaavan muutos Mölymäki KUOPIO KONSERTTIMELUSELVITYS Konsertin soiton aikainen keskiäänitaso LAeq Laskentakorkeus mp +23 m Mittakaava HOPL 120 m Kuva Suuntaavat kaiuttimet Miksauspöydän etäisyydellä (30 m) LAeq 100 db

17 Mittakaava m Selitteet Äänitaso Suunniteltu rakennus Olemassa oleva rakennus db(a) 95 < 90 < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= 55 <= 50 Kaiuttimet Leikkauslinja A Asemakaavan muutos Mölymäki KUOPIO KONSERTTIMELUSELVITYS Leikkauskuva Konsertin soiton aikainen keskiäänitaso LAeq Suuntaavat kaiuttimet Miksauspöydän etäisyydellä (30 m) LAeq 100 db Laskentakorkeus mp +2 m HOPL 80 m Kuva 4 Mittakaava

18 Mittakaava m Selitteet Äänitaso Suunniteltu rakennus Olemassa oleva rakennus db(a) 95 < 90 < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= 55 <= 50 Kaiuttimet Leikkauslinja B Asemakaavan muutos Mölymäki KUOPIO KONSERTTIMELUSELVITYS Leikkauskuva Konsertin soiton aikainen keskiäänitaso LAeq Suuntaavat kaiuttimet Miksauspöydän etäisyydellä (30 m) LAeq 100 db Laskentakorkeus mp +2 m HOPL 80 m Kuva 5 Mittakaava

19 Äänitaso db(a) 95 < 90 < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= 55 <= 50 Selitteet Olemassa oleva rakennus Suunniteltu rakennus Kaiuttimet Asemakaavan muutos Mölymäki KUOPIO KONSERTTIMELUSELVITYS Julkisivuihin kohdistuvat suurimmat keskiäänitasot LAeq Suuntaavat kaiuttimet Miksauspöydän etäisyydellä (30 m) LAeq 100 db Mittakaava HOPL 80 m Kuva 6 Laskentakorkeus mp +2 m

20 Äänitaso db(a) 95 < 90 < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= 55 Asemakaavan muutos Mölymäki KUOPIO KONSERTTIMELUSELVITYS Julkisivuihin kohdistuvat keskiäänitasot L Aeq7-22 Näkymä itään Suuntaavat kaiuttimet Miksauspöydän etäisyydellä (30m) L Aeq db HOPL <= 50 Kuva 7a

21 Äänitaso db(a) 95 < 90 < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= 55 Asemakaavan muutos Mölymäki KUOPIO KONSERTTIMELUSELVITYS Julkisivuihin kohdistuvat keskiäänitasot L Aeq7-22 Näkymä pohjoiseen Suuntaavat kaiuttimet Miksauspöydän etäisyydellä (30m) L Aeq db HOPL <= 50 Kuva 7b

22 Äänitaso db(a) 95 < 90 < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= 55 Asemakaavan muutos Mölymäki KUOPIO KONSERTTIMELUSELVITYS Julkisivuihin kohdistuvat keskiäänitasot L Aeq7-22 Näkymä luoteeseen Suuntaavat kaiuttimet Miksauspöydän etäisyydellä (30m) L Aeq db HOPL <= 50 Kuva 7c