TAHTO. Valmistautuminen väliaikaishallintoon 4. Matkailu on hyvässä nosteessa 11. Tavoitteena älykäs erikoistuminen 18. Laulu täytti Hämeenlinnan 26

Transkriptio

1 TAHTO HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Valmistautuminen väliaikaishallintoon 4 Matkailu on hyvässä nosteessa 11 Tavoitteena älykäs erikoistuminen 18 Laulu täytti Hämeenlinnan 26

2 Sisällys Maakunnan elinvoimaa...3 HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI Kuva Jaana Laakso Valmistautuminen väliaikaishallintoon. 4 Häme-ohjelma HÄME LUKUINA Vaikuttava ja strateginen maakuntakaava Julkaisija Hämeen liitto Niittykatu 5, Hämeenlinna fax (03) Kanta-Hämeen matkailu lukuina Matkailu on hyvässä nosteessa...11 Kanta-Häme juhlii koko vuoden Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@hame.fi Osoitteenmuutokset: hameenliitto@hame.fi Kaikki yhteystiedot: Kuva Mikko Hieta Parasta paikallista suurella sydämellä. 13 Nautitaan ja juhlitaan yhdessä! Suomen kasvukäytävä Pohjoisen Euroopan kestävän kasvun dynamo Tavoitteena älykäs erikoistuminen. 18 Luokkajako syvenee? Kuva Reetta Sorjonen Hämeessä on kaivospotentiaalia...20 Hämeen virkistysalueyhdistyksen kuulumisia Robotiikkaa ja digitaalisuutta...22 Kesäyliopiston kuulumiset: Maakuntauudistus on mahdollisuus. 23 Hämeessä tapahtuu Laulu täytti hämeenlinnan! Kuva Ahti Viluksela Hei me muutettiin!...27 Avoimet Kylät kutsuvat juhlistamaan 100-vuotiasta Suomea. 28 Kotiseututyöllä on merkitystä UUDET JOHTAJAT...30 Häme GLOBAL Kannen kuva Ville Salminen 2 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

3 Maakunnan elinvoimaa PÄÄKIRJOITUS Kevään Tahto-lehden artikkelit kiertyvät erityisesti erään näkökulman ympärille: elinvoiman. Miten vahvistamme maakunnan elinvoimaisuutta niillä välineillä ja verkostoilla, joita meillä on käytössämme? Elinvoima ja elinvoimaisuus ovat viime vuosina vakiintuneet julkissektorin sanastossa ahkerasti käytetyiksi käsitteiksi. Elinvoimaa on ehkä vaikea kattavasti määritellä, mutta sen osatekijöitä pystymme tunnistamaan. Esimerkiksi väestönkasvun ja aluetalouden sisältämien mitattavien määreiden lisäksi alueen elinvoimaan voidaan ajatella kuuluvan henkistyneempiäkin asioita. Elinvoima koostuu myös alueen omasta kehittämistahdosta ja alueen synnyttämistä mielikuvista sekä kyvystä reagoida muutoksiin. Nykyistä vahvempi kasvu vaatii nykyistä vahvempaa tahtoa sen tekemiseen. Vain Suomen suurimmissa kaupungeissa ja niitä ympäröivissä kasvukeskuksissa kasvua saadaan ikään kuin itsekseen, työpaikkojen ja kaupungistumisen trendin myötä. Kaupunkeihin muutetaan työn perässä, mutta siis myös urbaanin elämäntavan vuoksi. Esimerkiksi Tampereelle ei tilastojen mukaan näytetä muutettavan varsinaisesti työn vuoksi, vaan Tampereen itsensä vuoksi. Tampereelle myös juurrutaan helposti ja kaupunkilaiset suhtautuvat lempeästi ja suorastaan lämpimästi omaan kotikaupunkiinsa. Tampereen parhaita markkinamiehiä ovatkin kaupunkilaiset itse. Noin kellokkaan välittämä myönteinen viesti on tehokkaampaa aluemarkkinointia kuin mitä yksikään julkinen organisaatio pystyisi ikinä rahoittamaan ostettuina kampanjoina. Tällä hetkellä toimivaltaisimpia kasvun tekijöitä omalla alueellaan ovat kunnat ja kaupungit itse. Tulevaisuudessakaan maakunnat eivät nouse kuntien yläpuolelle tässä mielessä, mutta kuntien rinnalle ne kyllä nousevat. Kuntien, kaupunkien, maakuntaliittojen, oppilaitosten, tiedemaailman, elinkeinoelämän ja muiden aluekehittäjien tehtävänä on synnyttää toimijoiden välille sama kellotaajuus. Tuota käsitettä on käyttänyt eräs aluekehittämisen ja kaupunkisuunnittelun asiantuntijaryhmä. Toimijoiden kesken tarvitaan siis yhtenäinen tilannekuva ja jaettu tahto toimia. Lisäksi eri tahojen keinot ja resurssit kannattaa yhteistyössä sovittaa toisiinsa. Alueen elinvoiman tärkeä osa on myös sen asukkaiden kokemus omasta hyvinvoinnistaan. Jatkossa maakuntakin vastaa kuntien lailla myös haasteeseen toimivasta palvelutuotannosta. Sote- ja maakuntauudistus on edennyt edellisen Tahto-lehden jälkeen pitkän matkaa - välillä pitkin harppauksin, välillä tuskastuttavan hitaasti. Tätä kirjoittaessa ei voimaanpanolain voimaan saattamisesta ja siis uusien maakuntien syntyhetkestä ole vielä varmaa tietoa. Odotukset ovat edelleen kovat, ja muutosvalmius maakunnissa on pääsääntöisesti yllättävänkin hyvä. Joudumme alueilla edelleen sietämään monenlaista epävarmuutta meneillään olevan muutoksen suhteen. Kanta-Hämeessä meillä muutosvalmistelijoilla on siitä huolimatta vahva luottamus sekä uudistuksen tarpeellisuuteen että omaan kykyymme toteuttaa meiltä vaadittu osuus. Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että onnistumisemme on suorassa yhteydessä maakunnan yhtenäisyyteen. Kellotaajuus ratkaisee tässäkin. Anna-Mari Ahonen maakuntajohtaja HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 3

4 Kanta-Hämeen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu OMA Häme Valmistautuminen väliaikaishallintoon Hämeen liiton vetämät neuvottelut Kanta-Hämeen väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta on saatu päätökseen. Neuvotteluryhmä päätti toimielimen kokoonpanosta kokouksessaan Kokoonpanoon kuuluu 13 varsinaista edustajaa ja heidän varaedustajansa. Henkilöstöllä on kolme edustajaa varaedustajineen. Maakuntahallitus päättänee väliaikaishallinnon asettamisesta kesäkuussa Sote- ja maakuntauudistuksen aikataulu näyttää viivästyvän siten, että maakunnat perustetaan ja väliaikaishalinto voi aloittaa toimintansa syyskuun alussa. Siirtymä esivalmisteluvaiheesta väliaikaishallintoon pyritään hoitamaan mahdollisimman sujuvasti, maakuntauudistuksen muutosjohtaja Matti Lipsanen sanoo. Väliaikainen hallinto tarvitaan huolehtimaan niistä välttämättömistä valmistelevista toimista, joita on tehtävä maakunnan toiminnan käynnistämiseksi ennen kuin uusi maakuntavaltuusto nimittää maakuntahallituksen tammikuun 2018 maakuntavaalien jälkeen. Valmistelutoimielimen tehtävät liittyvät mm. siirtyvän henkilöstön, omaisuuden, sopimusten ja ICT-järjestelmien selvittämiseen. Lisäksi toimielin päättää maakunnan vuoden 2018 talousarviosta ja osallistuu maakuntavaalien järjestämiseen. Maakunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelujen valmistelu jatkuu. Muutosagentit ja LAPE-kärkihanke vievät eteenpäin ikäihmisten palveluja sekä lapsi- ja perhepalveluja. Toimintaohjelman puitteissa kehitämme mm. sote-integraatioon, palveluverkkoon, päihde- ja mielenterveyspalveluihin ja vammaisten palveluihin liittyviä asioita, sote-muutosjohtaja Jukka Lindberg kertoo. Väliaikainen valmistelutoimielin: Varsinainen edustaja Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo Hämeenlinna Kaupunginlakimies Merja Korhonen Hämeenlinna Kunnanjohtaja Tanja Matikainen Janakkala Sosiaali- ja terveysjohtaja Mirja Saarni Riihimäki Kunnanjohtaja Karoliina Frank Loppi Talousjohtaja Leena Järvenpää Forssa Kunnanjohtaja Jarmo Määttä Jokioinen Maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen Hämeen liitto Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Juvonen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Hallintojohtaja Miia Luukko Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Pelastusjohtaja Esa Pulkkinen Kanta-Hämeen pelastuslaitos Vs. ylijohtaja Tommi Muilu Hämeen ELY-keskus Palvelujohtaja Pekka Voutilainen Hämeen TE-toimisto Varsinainen edustaja Johanna Rantanen, Juko ry Varaedustaja Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala Hämeenlinna Hallintopäällikkö Niina Kuusela Hämeenlinna Sivistysjohtaja Jari Wihersaari Hattula Perusturvajohtaja Teija Suorsa-Salonen Hausjärvi Kaupunginlakimies Hannu Tuominen Riihimäki Kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi Forssa Kunnanjohtaja Kalle Larsson Tammela Yhteysjohtaja Jouko Ylipaavalniemi Hämeen liitto Johtajaylilääkäri Seppo Ranta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Talous- ja tukipalvelujohtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Pelastuspäällikkö Petri Talikka Kanta-Hämeen pelastuslaitos Yksikön päällikkö Jarmo Paukku Hämeen ELY-keskus Palvelujohtaja Marja-Leena Muuri Hämeen TE-toimisto Henkilöstön edustajat (puhe- ja läsnäolo-oikeudella): Anita Mäkelä, Kunta-alan Unioni ry Päivi Kaisla, Tehy, KoHo ry Varaedustaja Jouni Riihimäki, Pardia Silja-Liisa Niinikoski, Super, KoHo ry Helena Pimperi, Super, KoHo ry 4 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

5 Kanta-Hämeen maakunta aloittaa toimintansa Tavoitteena vähentää kustannuksia Uuden maakunnan rahoitus 589M Kustannukset/asukas 3369 Maakunnalla on 26 tehtävää aluekehitys elinkeinoelämän tukeminen liikenne maankäyttö maaseudun kehittäminen pelastustoimi sosiaali- ja terveyspalvelut työllisyys ympäristö Henkilöstö tekee muutoksen n.6400 eri alojen ammattilaista kunnista, kuntayhtymistä ja valtion aluehallinnosta siirtyy maakunnan palvelukseen. Henkilöstö on se sarana, jonka ympäri maakunta kääntyy uuteen asentoon. Matti Lipsanen, muutosjohtaja äänestä maakuntavaaleissa 2018 Parhaillaan harkinnassa on hakeutuminen maakunnalliseen valinnanvapauspilottiin. Jukka Lindberg, muutosjohtaja 59 maakuntavaltuutettua HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 5

6 HÄME-OHJELMA Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava sekä maakunnan kehittämisen lähivuosien tavoitteet osoittava maakuntaohjelma. Häme-ohjelma muodostuu maakuntasuunnitelmasta 2040, joka linjaa maakunnan kehittämisen tavoitteet pitkällä aikavälillä sekä maakuntaohjelmasta , joka linjaa lähiajan kehittämisen strategiset valinnat. Uuden Häme-ohjelman valmistelu pohjautuu aiemmin hyväksyttyyn strategiaan. Strategiaosaa kuitenkin päivitetään ennakointitietoon ja uusiin megatrendeihin perustuen. Häme-ohjelma on kokonaisuus, johon sisältyy analyysi alueen kehittämistarpeista, pitkän aikavälin strategiset tavoitteet sekä valinnat ja keinot, joilla saadaan elinvoimaa Kanta-Hämeeseen, kertoo Hämeen liiton vs. kehittämisjohtaja Osmo Väistö. Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet. Maakuntaohjelman strategiset valinnat eli kärjet ovat ohjelmavalmistelun tässä vaiheessa uudistumisella kasvua, elinvoimaa maakunnan verkostoitumisesta ja hyvinvointia arkeen. Läpikäyvinä teemoina ovat kansainvälistyminen, digitalisaatio, kehitysalustat ja kasvuympäristöt, kestävä kasvu ja älykäs erikoistuminen. Maakuntaohjelmaan sisältyvät omina linjauksina myös muutosjoustavuus ja ennakoitu rakennemuutos sekä maakunnan älykäs erikoistuminen. Muutosjoustavuus on osa rakennemuutoksen hallintaa ja tarkoittaa alueen aktiivista ja dynaamista uudistamista. Älykkään erikoistumisen avulla maakunta tunnistaa ja valitsee omat vahvuusalueensa, joihin tulevaisuuden panostukset ja investoinnit kohdennetaan. Kanta-Hämeen maakuntaohjelmaa vuosille tehdään samanaikaisesti maakuntauudistuksen kanssa. Uudet maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2019 alussa. Maakuntaohjelma valmistellaan muutostilanteessa, ja sen rooli on keskeinen aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana uusien maakuntien aloittaessa työnsä, Osmo Väistö sanoo. Maakuntaohjelma laaditaan laaja-alaisessa yhteistyössä Hämeen liiton, kuntien ja valtion aluehallintoviranomaisten sekä alueiden kehittämisen kannalta merkittävien yhteisöjen, järjestöjen ja muiden vastaavien tahojen kanssa. Maakuntaohjelma sovittaa yhteen kansallisen ja EU-politiikan tavoitteita. Häme-ohjelman valmistelun aikana järjestetään sidosryhmille seminaareja, työpajoja sekä keskustelutilaisuuksia. Ohjelman valmistelua ja sisältöä esitellään päätöksenteko- ja valmisteluelinten lisäksi erilaisissa sidosryhmätilaisuuksissa. Maakuntaohjelman luonnosversio valmistuu syksyllä 2017, jonka jälkeen asiakirjaa tarkennetaan saaduilla kommenteilla ja lausunnoilla siten, että ohjelma voidaan hyväksyä maakuntavaltuuston kokouksessa marraskuussa Tutustu: 6 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

7 HÄME LUKUINA asukasta Helmikuu 2017 ennakkotieto BKT per asukas Vuodesta 2012 Kanta-Hämeen bruttokansantuote on laskenut. Koko maan BKT on kasvanut vuodesta 2009 lähtien. alle 15-vuotiaat 16% 61% vuotiaat 100% yli 65-vuotiaat 23% Pendelöinti vuonna HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 7

8 VAIKUTTAVA JA STRATEGINEN MAAKUNTAKAAVA Teksti: Heikki Pusa Kuvat: Ville Salminen Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Kunnat voivat myös laatia yhteisen yleiskaavan. Pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle laadittavaa asemakaavaa kutsutaan ranta-asemakaavaksi. Maakuntakaava ja yleiskaava ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen laatimista. Maakuntakaavan aikatähtäin on pitkä, noin 20 vuotta. Sillä osoitetaan maankäytön ja liikenneverkon tavoiteltu kehittyminen tulevaisuudessa. Maakuntakaavassa lähtökohtana on käsitellä sellaisia maankäytön kysymyksiä, jotka ovat yhtä kuntaa laajempia ja vaikuttavuudeltaan seudullisia, maakunnallisia tai valtakunnallisia. Maakuntakaava luo puitteet kuntakaavoitukselle ja liikenneverkon suunnittelulle, kuntakaavoitus eli yleis- ja asemakaavoitus tarkentaa maakuntakaavaa. Kanta-Hämeessä on tällä hetkellä voimassa kolme erillistä maakuntakaavaa: 2000-luvun alun tilannetta kuvaava vuonna 2006 vahvistettu kokonaismaakuntakaava, 2015 vahvistettu 1. vaihemaakuntakaava ja 2. vaihemaakuntakaava, jonka ympäristöministeriö vahvisti Nyt valmistelussa oleva Maakuntakaava 2040 korvaa voimaan astuessaan kaikki edellä mainitut kaavat. Uusi maakuntaakaava on kokonaismaakuntakaava, joka alueellisesti kattaa koko Kanta-Hämeen maakunnan. Sisällöllisesti maakuntakaava kattaa kaikki maankäyttömuodot. Lähtökohtana on, että kun uusi maakunta aloittaa toimintansa 2019, sillä olisi käytössään ajantasainen maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntakaava. Maakuntakaavan tavoitteet nojautuvat maakuntavaltuuston hyväksymään Häme-ohjelmaan. Maakuntaa kehitetään Häme-ohjelmassa linjatun mukaisesti siten, että ihmiset haluavat ja voivat tehdä työtä, asua ja viihtyä Hämeessä. 8 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

9 Liikenteessä uusia avauksia Liikenne on murroksessa. Uudet ajoneuvotekniikat, automatisaatio ja koko liikenteen palvelukonsepti on voimakkaasti kehittymässä. Maakuntakaavassa varaudutaan maankäytöllisesti tähän. Erityisesti liikenteen osalta kaavaluonnos sisältää merkittäviä avauksia: Valtatie 2 esitetään merkittävästi parannettavana valtatienä, jossa maankäytöllisesti tulisi varautua 2+2 ajorataan. Valtatiellä 3 esitetään varautumista lisäkaistoihin ja Moreenin eritasoliittymään Hämeenlinnan ja Janakkalan rajavyöhykkeellä. Valtatie 10 esitetään Hämeenlinnan kantakaupungin alueella kaupunkimaisena taajamaväylänä. Kantatie 54 esitetään nostettavaksi valtatie-luokkaan. Kaavaluonnos sisältää sekä ns. Arolammin orren ja Riihimäen itäisen kehätien. Forssan seudun raideyhteydet ovat mukana yhteystarpeena. Tällä nostetaan raideasia keskusteluun ja huomioon otettavaksi myös valtakunnallisessa tulevaisuuden liikenneverkkosuunnittelussa. Riihimäen logistiikka-alue kytkeytyy Tallinnan tunnelin toteutumiseen. Humppilaan valtatien 2 ja Turku-Toijala radan risteysalueen läheisyyteen osoitettu Humppilan lo-gistiikka-alue olisi myös osa kansainvälistä kuljetusketjua. Pääradalla varaudutaan yhteensä neljään raiteeseen sekä Harvialan ja Monnin taajamajuna-asemien toteutumiseen. Vahva kytkentä elinkeinoelämään Nyt valmistelussa oleva maakuntakaava on mahdollistava ja kasvua tukeva. Sillä on vahva kytkentä elinkeinoihin, korostaa Hämeen liiton suunnittelujohtaja Heikki Pusa. Maakuntakaavassa luodaan edellytyksiä maakunnallisten elinkeinoalueiden toimivuudelle. Siinä ovat keskiössä maankäytölliset aluevaraukset elinkeinotoiminnoille, saavutettavuutta parantavat liikennejärjestelyt ja esimerkiksi liittymien toimivuus. Hämeenlinnan seudulla merkittävin elinkeinoalueiden kokonaisuus muodostuu Moreenin ja Janakkalan Rastinkankaan työpaikka-alueesta. Liikenteellisesti alue kytketään moottoritielle nykyisen Viralan eritasoliittymän ja uuden Moreenin liittymän kautta. Riihimäen seudulla laajimmat työpaikka-alueet sijaitsevat kaupungin eteläpuolella Herajoen-Valion alueella, kantatien 54 varrella Lopen Silmänkannon, Riihimäen Portin ja Hausjärven suunnalla Ekokemin alueilla. Forssan seudulla Kiimassuon aluekokonaisuutta kehitetään Forssan kaupungin ja Tammelan rajavyöhykkeellä. Humppilan Lasin alue muodostaa kehittyvän matkailupalveluihin nojautuvan elinkeinoalueen. TAVOITTEET Kestävää ja tasapainoista luonnonvarojen käsittelyä Eräissä maakuntakaavaluonnoksesta saaduissa palautteissa tuotiin esille huoli luonnonympäristön säilymisestä ja haluttiin esitettyä enemmän luonnonsuojelualueita kaavaan. Toisaalta tuotiin esille huoli aluevarausten vaikutuksista metsänhoitoon. Pusa korostaa, että luonnonsuojelu otetaan asianmukaisesti ja tasapainoisesti huomioon. Metsänhoitoa ja metsätaloutta kaava ei vaikeuta. Tarkoitus on teetättää vielä arvio siitä kuinka maakuntakaava vaikuttaa esimerkiksi metsätalouteen. Maakuntakaava 2040:n tavoitteet Kaava on mahdollistava ja kasvua tukeva. Kaava mahdollistaa yhteensä noin asukkaan lisäyksen vuoteen 2040, jolloin maakunnassa olisi noin asukasta. Kaava tukee elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kestävän palvelurakenteen positiivista kehittymistä ja luo edellytykset seudullisesti ja maakunnallisesti tärkeiden elinkeinoalueiden toteutumiselle ja niiden toiminnalliselle vahvistumiselle. Liikennejärjestelmä ja -palvelut tukevat ihmisten arkiliikkumista, elinkeinoalueiden saavutettavuutta ja kuljetusten sujuvuutta sekä liikenneturvallisuutta. Elinympäristöt ovat turvallisia, terveellisiä ja viihtyisiä. Hämäläinen luonto ja kulttuurihistoria toimivat tärkeinä Kanta-Hämeen vetovoimatekijöinä ja säilyvät myös seuraaville sukupolville. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 9

10 KANTA-HÄMEEN MATKAILU LUKUINA YÖPYMISET kotimaisia ulkomaisia ,9% koko maan yöpymisistä 90 % 10 % Ulkomaiset yöpyjät Euroopasta % kaikista ulkomaalaisista Norjasta Kiinasta Kroatiasta Saksasta Ruotsista vuonna 2016 Britanniasta Venäjältä Puolasta Virosta Tanskasta VENÄJÄ AASIA (erit. Kiina) Lähde: Hämeen liitto

11 Matkailu on hyvässä nosteessa Go Häme -väki kokoontui kolmannen kerran Hämeenlinnan Raatihuoneella. Teksti: Minna Takala Kuvat: Jaana Laakso Matkailuväkeä kehittämisen pariin siivitti maakuntajohtaja Anna-Mari Ahosen tervehdys vetovoimasta, luonnosta, kulttuurista ja rakkaudesta Hämeeseen. Maakuntajohtaja muistutteli kuinka Hämeessä pitäisi olla enemmän ylpeitä siitä, mitä kaikkea täältä jo löytyy ja että jokainen meistä kuntalainen, kuntien työntekijä, luottamushenkilö, yritys tai yhdistys on Hämeen viestinviejä ja markkinoija. Sillä, miten itse tuomme Hämettä esiin, on hyvin vahva vaikutus imagoomme. Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari kertoi viimeisimmistä kuulumisista. Matkailu on Suomessa hyvässä nosteessa, matkailun rooli elinvoimaa tuovana teollisuusalana on lisääntynyt ja hallituksen puoliväliriihessä saatiin toivottuja lisäresursseja kasvu- ja kehitysohjelmiin. Erityisesti kohteena on matkailualan digitaalisten valmiuksien edistäminen Matkailu 4.0 teeman puitteissa. Kanta-Hämeen läheinen etäisyys Helsingistä luo hyvät mahdollisuudet tarjota palveluita ulkomaalaisille matkailijoille StopOver - ja Finrelax ohjelmien kautta. Visit Finland on vahvistamassa Lakeland Finland markkinointia ja Hietasaari korosti, että ympärivuoden on tarvetta elämyksellisiin matkailupalveluihin. Työpajoja matkailun kehittämisen keskeisimmistä teemoista Aalto-yliopiston Håkan Mittsin kanssa käytiin läpi Hämeen vesistömatkailun on mahdollisuuksia. Miten saisimme paremmin esille palvelut veneilijöille? Entä melontareitit ja parhaat hiekkarannat? Ruoka- ja luontomatkailuun on Hämeessä hyvä mahdollisuudet. Keskeisinä teemoina nousivat esille luonnollisuus ja maku, Häme-menun ja hämäläisten ruokien ympärille toivottiin kehittämisaktiviteetteja. Saavutettavuutta ja palveluiden näkyvyyttä toivottiin Hämeen vetovoimasivujen uudistamiselta ja kehitystoiveina nousi esille julkisen sektorin ja yritysten tiiviimpi yhteistyö Hämeen markkinoinnissa. Ensi syksyn GoHäme -tilaisuudessa esitellään uudet valmisteilla olevat hankkeet. Let s GoTavastia tulee painottumaan kansainväliseen markkinointiin kautta koko Kanta-Hämeen, Luonto lisää liikettä hankkeessa tullaan kehittämään uusia luontomatkailun konsepteja ja Avoin Häme edellytykset avoimen datan hyödyntämiselle liiketoiminnassa päästään edistämään saavutettavuutta ja tapahtumien avoimenpaa markkinointia. Monet mukana matkailun kehittämisessä Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnasta odotetaan kesän alussa tietoa matkailuteiden kehittämishankkeesta, jota on valmisteltu yhdessä Hämeen Härkätien ja Kuninkaantien toimijoiden kanssa. Smart Destination projektille haettiin Interreg rahoitusta HAMKille, siitä päätökset tulevat syyskauden aikana. Tällä viikolla kokoonnuttiin myös Hämeen kauppakamarin matkailuvaliokunnan kanssa Hahkialan kartanossa. Kokouksessa ideoitiin matkailutoimialan kehitystä erityisesti kiertotalouden näkökulmasta. HAMKin ja LAMKIn opiskelijat vievät syksyllä projekteja eteenpäin. Kotimaan taloutta voidaan merkittävästi edistää lomailemalla kotimaassa. Jos jokainen suomalainen tekisi tänä vuonna yhden kotimaanmatkan lisää, kasvattaisi se matkailun kokonaiskysyntää 800 miljoonaa euroa. Uusia työpaikkoja syntyisi sen myötä jopa Kotimaan matkailulla on suuri merkitys myös Hämeessä. Tartutaan mekin lomahaasteseen ja lähimatkaillaan Hämeessä ja kerrotaan kauniista kohteista Hämeessä Löydä Suomesi kampanjan sivuilla HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 11

12 KANTA-HÄME JUHLII KOKO VUODEN Yhdessä tekemällä jätämme jäljen tehdään loistava Suomi 100 Juhlavuosi Kanta-Hämeeseen YHDESSÄ! 12 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

13 Kuva: Suvi Mäkelä PARASTA PAIKALLISTA SUURELLA SYDÄMELLÄ Teksti: Tia Yliskylä Näyttelyitä, elokuvia, teatteria, musiikkia, tarinoita ja tanssia. Muun muassa näistä aineksista rakentuu Kanta-Hämeen elämyksellinen Suomi 100 juhlavuosi. Maakunnassa järjestetään yli 200 juhlavuoden tapahtumaa. Kanta-Häme onkin koko maan neljänneksi aktiivisin juhlavuoden järjestäjä. Olemme erityisen iloisia siitä, miten sydämellisen vastaanoton Suomi 100 juhlavuosi on saanut Kanta-Hämeessä. Hämäläiset ovat aidosti innostuneet tekemään upean juhlavuoden ja mikä parasta, teeman mukaisesti yhdessä! Suuret kiitokset kaikille järjestöille, yhdistyksille, yksittäisille ihmisille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, Kanta-Hämeen Suomi 100 aluevastaava Jaana Laakso Hämeen liitosta kiittää. Hän kehuu yhteistyötä lämpimäksi, tiiviiksi ja rajoja rikkovaksi. Kiitosta saavat myös mediat tapahtumien näkyvyyden edistämisestä. Etenkin alueellinen media on kulkenut mukana suunnitteluvaiheesta lähtien. Lisäksi saamme myös kansainvälistä näkyvyyttä esimerkiksi Visit Finland foorumin ansiosta. Laulu- ja soittojuhlista tykkinäytökseen Monet Kanta-Hämeen juhlavuoden tapahtumista keräävät suuria yleisö- ja esiintyjämääriä. Esimerkiksi toukokuussa järjestettyyn Poika, joka katseli puunlatvoja kuoroprojektiin osallistui yli tuhat kolmasluokkalaista. Myös Sulasolin Laulu- ja soittojuhlat houkuttelivat Hämeenlinnaan tuhansia musiikin ystäviä. Runsasta yleisömäärää odotetaan myös Hattulaan kesäkuussa Nuku rauhassa tapahtumaan ja tykkinäytökseen. Yksi lasten ja nuorten suosikeista on KaupunkiJamboree-seikkailu heinä-elokuun vaihteessa Hämeenlinnassa. Neljäpäiväinen leiri houkuttelee eri-ikäisiä leiriläisiä eri puolilta Suomea. Janakkala taas innostaa janoisia sahdinvalmistuksen SM-kisoihin elokuussa. Markkinameininkiä luvataan Turengin toreille ja turuille. Syyskuun vetonaula on lasten oma maatalousnäyttely Mansikki Jokioisilla. Maatilan eläimet, koneet ja puuhapisteet antavat lapsille luvan kokeilla ja tehdä itse. Kesällä on yllin kyllin kivaa ja kiinnostavaa Kanta-Hämeessä juhlavuoden suosituin sesonki on kesä. Suloisessa suvessa järjestetään kymmeniä tapahtumia. Kesän tilaisuudet ja tempaukset on lueteltu seuraavalla aukeamalla. Yksi kesän juhlatapahtumista on 100 lasissa näyttely Riihimäellä. Suomen lasimuseon näyttely esittelee kotimaista muotoilua ja historiaa sadalla itsenäisyyden ajan lasiesineellä. Forssan kansallinen kaupunkipuistojuhla onnittelee 2-vuotiasta kaupunkipuistoa kesäkuussa. Ohjelmassa on esimerkiksi täytekakkukahvit ja musiikkia. Humppilapäivät yhdistävät musiikin ja markkinameiningin kesäkuussa. Sunnuntain ohjelma päättyy Armas Puolimatkan muistomerkin paljastukseen. Vaikka juhlavuosi on jo hyvässä vauhdissa, jatkuvat juhlahumu ja tapahtumat vuoden loppuun saakka. Elämyksellistä juhlavuotta kaikille hämäläisille, Jaana Laakso toivottaa. Kaikki Hämeen liitolle mennessä ilmoitetut Kanta-Hämeen Suomi100 -tapahtumat seuraavalla aukeamalla. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 13

14 NAUTITAAN JA JUHLITAAN YHDESSÄ! 100 Aarretta Riihimäeltä 100 lasissa 100 Pyöräilytekoa 100 suomalaista vesistötekoa 100 syytä tanssia Arvoisa Suomi-musikaali Avoimet Kylät Axel ja Emiliet teatteri Essee Suomen itsenäistymisestä Forssan kansallinen kaupunkipuistojuhla Harmonikka soikoon Heinäseipäistä dinsosauruksen muniin: Tuunaa paali! Hitusen hämyä -festivaali kotimaisen rakkauselokuvan päivä Hämeen ammattikorkeakoulun toisen vuosikurssin opiskelijoiden Suomi 100 vuotta yhdessä - lasinäyttely Interventio Iittalan musiikkijuhlat Ihmisiä Hämeessä ennen ja nyt Isänmaamme Kurjuus ja Kunnia, 1917 ITK 2017 Itä-Janakkalan maisematarinoita Juhlaseminaari lastenoikeuksien päivänä Kaleidoskoopista käsin näyttely teemalla VESI Kesäyön Suomi 100-kuumailmapallolento Kesäisen Hämeen luonto Kevään rytmi! Kiitos sotiemme veteraaneille Koko kylä juhlii 100 vuotiasta Suomea Kormu Run Krouvin kyläpäivät Kupletin juoni Lasikatto Lasten Barokki Lasten ja nuorten Lammi eilen, tänään ja huomenna Liikunta suomalaiset yhdistävänä tekijänä, Ahveniston olympialaiset Maa jakojemme alla valotaideteos Mahdollisuuksien tori Maistuva maaseutu - kantahämäläinen ruokaperinnetyöpaja Mikaelin tapahtuma-syödään yhdessä ja maistellaan makuja Musica Kalevi Aho PUOLUSTUSVOIMAT, rakastettuni Raskas patteristo 1:n tykkinäytös Ruis on taitolaji Sata sanomaa uutisvirrassa Sata suomalaista tekoa -tarinoita eri vuosikymmeniltä Sata vuotta elämää ja kuvaa Suomalaisen elokuvamusiikin konsertti Suomi 100 Mannerheim 150 Suomi 100 MUURARIN SILMIN Sydän syrjällään TAIDEHAASTE: SADAT TARINAT - KUVAT KASVOT Talvisodan päättymispäivän kirkkokonsertti Valokuvaamo Hellas 100 vuotta näyttely Vammainen suomalaisuus Vanajavesi Sävelin Vuosi Gesondan kanssa -kuvakertomus Werner Holmbergin näyttely

15 100 vuotta koululauluja 4H-metsiköt perustetaan uusia ja kunnostetaan vanhoja 100-vuotiaan Suomen kunniaksi Forssa Unplugged - musiikkia Suomen lähihistoriasta Forssan Elävienkuvien Teatteri 110 vuotta ja Suomi 100 vuotta Hattulassa nimeämme 2017 valmistuvan Kanungin asuinalueemme Suomi 100 vuotta statuksella! Hovinkartanon kesä Humppilapäivät Hyvien tekojen kampanja Hyvä Suomi 100!-keskustelusarja Hämäläisin silmin taidekilpailu Höyryveturi Sohvi ja Suomi täyttävät yhdessä 100 vuotta IDÄSTÄ TUULEE Itsenäiset ja itsepäiset suomalaiset Itsenäisyyden polku opastukset Itsenäisyyspäivän aaton juhlavastaanotto Vanajanlinnassa KAMUKEMUT Kartanon koulun Itsenäisyysjuhla Kasva ja Kansainvälisty KaupunkiJamboree Kirjahylly draamallinen laulelmakonsertti Kirjojen Lounais-Häme Kohina Hämeen Nuorten Biennaali 2017 Kuumaa Huumaa Suomi100 Kymmenen pientä tarinaa piipun juurelta -näyttely ja videot LAHJAKAS SUOMI LASTEN JA NUORTEN PÄIVÄ Lasten korkeakoulu Lasten Puuhapäivä Lauluja 100-vuotiaalle Suomelle Loppijärven valkeat yöt soutelu Lukuintoa Lounais-Hämeeseen kirjailijakiertue Lyhtyvaellus Mansikki Marjaliisa Hentilä Match show Miina Sillanpään 150-vuotisjuhlanäyttely Nuku rauhassa Oi kallis Suomenmaa Perinnepäivä Poika, joka katseli puiden latvoja -suuri kuoroprojekti Runolaulupäivä Sahdinvalmistuksen SM-kisat Sata honkaa - Itsenäisyyteen juurtuneet Sata hyvää tekoa Sata Lintua Seitsemän veljestä Seppeletalkoot Sivistyksen suuntana Suomi Sulasoln laulu- ja soittojuhlat Suomi 100 Suomi 200 Suomi liikkuu 100 lasissa! Suomi pelaa Kimbleä turnaus Suomi sataa ja tuulee Tanssia Suomen Nuorille Tanssii kirjojen keskellä! Tyykijazz Forssa suomalaisen jazzin vuosisatainen kehitys Viimeinen kevätjuhla kuvaelma Yhdessä rakennettu Suomi Vispilän Suomi 100 lautasella maistuvat perinteet Yhteinen Hyvä Syke Kesän 2017 tapahtumat löytyvät oheisesta tapahtumapilvestä sinisellä ja tapahtumien aikataulut Hämeen liiton verkkosivuilta. Suomi 100 Kanta-Häme #suomi100kantahame

16 Suomen kasvukäytävä Pohjoisen Euroopan kestävän kasvun dynamo Teksti: Anne Horila, Suomen kasvukäytävä -verkoston projektipäällikkö Suomen kasvukäytävä ulottuu Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ja yhteistyössä on mukana myös Seinäjoki. Verkostossa on mukana kaupunkien ja kuntien lisäksi kolme maakunnan liittoa, neljä kauppakamaria ja neljä ministeriötä sekä Suomen yrittäjät. 16 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

17 Keväällä 2017 on yhdessä verkoston toimijoiden kanssa kirkastettu yhteistyön tavoitteita. Saavutettavuuden kehittäminen niin fyysisesti kuin digitaalisestikin on kaikille toimijoille tärkeää niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Juuri saavutettavuus mahdollistaa sen, että Suomen kasvukäytävä on aidosti toiminnallinen työssäkäynnin, yrittämisen ja arjen asioinnin alue. Alueella asuu joka kolmas suomalainen ja työmatkoja pendelöi noin ammattilaista päivittäin. Kasvukäytävällä on noin 50 % Suomen yrityksistä ja yritysten liikevaihdosta. Noin 60 % Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta tehdään kasvukäytävällä yliopistojen, korkeakoulujen, julkisten toimijoiden ja yksityisten yritysten toimesta. Nauhakaupunkimainen kehitys- ja palvelualusta elinvoiman vahvistajana Suomen kasvukäytävä on jo nyt Suomen vahvin kasvukäytävä, mutta yhteistyöllä voimme rakentaa siitä vielä vahvemman. Uudessa visiossa tavoitteena on kehittää kasvukäytävästä Pohjoisen Euroopan kestävän kasvun dynamo nauhakaupunkimainen kehitys- ja palvelualusta. Jokainen kaupunki ja kunta sekä muut verkoston toimijat ovat aktiivisia toimijoita, jotka tekevät omasta alueestaan ja organisaatiostaan mahdollisimman vahvan ja houkuttelevan. Kullakin alueella on omat vahvuudet, haasteet ja kehittämistarpeet. Suomen kasvukäytävää kehitettäessä on erittäin tärkeä nähdä miten kunkin toimijan omat tavoitteet ja strategia linkittyvät yhdessä sovittuihin kasvukäytävän tavoitteisiin. Erityisen keskeistä on miettiä mitkä ovat sellaisia kehittämisteemoja, joissa kannattaa tehdä yhteistyötä useamman kasvukäytävän toimijan kesken. Yhdessä voimme vahvistaa sekä kunkin alueen että koko kasvukäytävän vetovoimaa. Voimme toimia koko Pohjoisen Euroopan kestävän kasvun edistäjinä tehden yhteistyötä kansallisesti ja globaalisti. Elinvoiman vahvistamisessa on tärkeä edistää saavutettavuuden parantamiseksi liikenneyhteyksiä sekä digitaalista infraa. Kasvukäytävä pitää tehdä mahdollisimman houkuttelevaksi ja kiinnostavaksi paikaksi yritystoiminnalle ja investoinneille sekä monipuoliseksi asuinalueeksi ihmisille. Myös uuden osaamisen synnyttäminen sekä osaamisen kehittäminen yhdessä koulutus- ja tutkimustoimijoiden sekä yritysten kanssa on tärkeää. Suomen kasvukäytävä -verkoston toimijat rakensivat yhteistä näkemystä tavoitteista ja viestinnästä Hämeenlinnan Raatihuoneella Viestinnän merkitys on oleellinen kasvukäytävän menestymiseksi. Säännöllinen menestystarinoiden kertominen tekee näkyväksi onnistumisia ja kehittämistyötä kasvukäytävällä. Samalla jaetaan tietoa, jota toinen kasvukäytävän toimija voi hyöyntää oman alueen kehittämisessä. Parhaimmillaan Suomen kasvukäytävä -verkoston osaavat ihmiset onnistuvat yhteistyössä, joka edistää kestävää taloudellista, sosiaalista ja ekologista kasvua, uuden liiketoiminnan syntymistä sekä hyvinvoivaa ja sujuvaa arkea kasvukäytävällä. Suomen kasvukäytävä -verkoston neuvottelukunta yhteisten kehittämisteemojen äärellä Vanajanlinnassa Kuva: Mikko Hieta Suomen kasvukäytävä -verkoston toimijoita Vanajanlinnan strategiapäivässä. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 17

18 TAVOITTEENA ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN Kanta-Hämeen maakunnan visiona on, että ihmiset haluavat ja voivat tehdä työtä, asua ja viihtyä Hämeessä. Älykkään erikoistuneilla valinnoilla puolestaan tavoitellaan Kanta- Hämeen menestystä, älykästä, kestävää ja osallistuvaa taloutta. Teksti: Minna Takala Kuva: Ville Salminen Älykkään erikoistumisen strategia kohdistuu sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintaan että uuden liiketoiminnan luomiseen. Yhteistyötahoina tässä ovat yhteiskunnan eri toimijat - yritykset, yliopistot, korkeakoulut ja myös yhteisöt, yhdistykset, asukkaat ja vierailijat ja jatkossa toivottavasti yhä enemmän kansainväliset yhteistyökumppanit. Älykkään erikoistumisen strategian avulla tavoitellaan uutta ja menestyvää liiketoimintaa ja lisää työpaikkoja ja yrityksiä innovaatioiden, uusien tuotteiden ja palveluiden avulla. Tavoitteena on myös innovaatioprosessin parantaminen, innovaatioiden tunnistaminen ja niiden nopeampi kehittäminen. Investointien keskittäminen ja synergian luominen on tärkeää aluekehittämiselle julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä. Haasteena on myös Kanta-Hämeen näkyvyyden parantaminen kansainvälisten sijoittajien ja toimijoiden keskuudessa ja alueen sisäisten ja ulkoisten yhteyksien parantaminen. Tavoitteena on kohdistaa poliittista tukea ja taloudellisia investointeja keskeisiin Kanta-Hämeen painopisteisiin alueen vahvuuksia, kilpailuetua ja huippuosaamispotentiaalia hyödyntäen. Tavoitteena on tukea sekä teknologista ja käytäntölähtöistä innovointia ja edistää yksityisen sektorin investointeja. Kanta-Hämeen älykkään erikoistumisen painopistealoja kaudelle on valmisteltu keväällä 2017 työpajoissa alueen vahvuuksien analyysejä ja tilastotietoja hyödyntäen. Tulevaisuuden mahdollisuuksia luovat erityisesti Teollisuus 4.o, IoT (Internet of Things) ja robotiikka. Ehdotettuja teema-alueita perinteisesti vahvoilla aloilla ovat 1. Luonnon varojen kestävä käyttö biotalous ja kiertotalous. 2. Valmistava teollisuus metalli, turvallisuus ja lasi. 3. Luovat alat ja hyvinvointipalvelut kulttuuri, liikunta ja matkailu. 4. Rakennettu ympäristö ja palvelut. Työpajoissa ja kyselyissä on käyty läpi teemoja miten vahvoja toimialoja voitaisiin entisestään vahvistaa ja mitä voidaan tehdä niiden kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseksi. Tämän lisäksi on käyty läpi miten nousevia toimialoja voidaan vahvistaa ja miten Kanta-Hämeessä tulisi vahvistaa yrittäjyyttä. Työpajoissa on noussut myös esille myös tarve reagoida nopeasti mahdollisiin uusiin tarpeisiin nousevilla toimialueilla ja uuden yrittäjyyden edistäminen. Perinteisten toimialojen ohella on panostettava aktiiviseen kokeilukulttuuriin, nopeisiin ja ketteriin kehityshankkeisiin, digitalisaation uusiin mahdollisuuksiin ja yhteistyöhön kaupunkien ja kylien yhteisöjen kanssa. Tarvitaan luottamusta ja aitoa, avointa ja arvostavaa yhteistyötä. TEOLLISUUS 4.0 Teollisuus 4.0 (Industrie 4.0) Teollisen yhteiskunnan evoluution uusin vaihe, joka perustuu älykkäiden alustojen ja niitä hyödyntävien ihmisten ja organisaatioiden uudenlaiseen toimintaan. Muuttaa yhteiskuntaa ja yhteyksiä laajalti ja syvällisesti. 18 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

19 Luokkajako syvenee? LONTOON KIRJEENVAIHTAJA Ennen puhuttiin säätykierrosta, jossa yksilöt ja laajemmatkin kansanryhmät pystyvät murtamaan luokkayhteiskunnan raja-aitoja. Koko 1900-luku oli vanhojen luokkajakojen poistopyrkimysten aikaa erilaisilla malleilla - vaihtelevalla menestyksellä. Uuskielellä puhutaan nyt enemmän sosiaalisesta liikkuvuudesta. Äskettäin julkistettiin vertailuselvitys Social mobility in the EU, jossa huoleksi osoittautuu yhdenvertaisuuskehityksen pysähtyminen useissa maissa ja joissakin suoranainen takapakki. Pohjoismaat ovat edelleen myönteisin esimerkki sosiaalisesta liikkuvuudesta ja tasa-arvoisemmista etenemismahdollisuuksista. Mutta joillakin mittareilla täälläkin, erityisesti Ruotsissa erot ovat taas kasvaneet. EU-selvityksessä on ryhmitelty sosiaalisen liikkuvuuden esteitä kolmeksi kokonaisuudeksi. Ensinnäkin varhaislapsuudesta sikiää isoja kehityseroja, jos päivähoito ja lapsiperheiden taloudellinen tuki on huonosti hoidettu. Nämä erot edelleen voimistuvat, jos koulutuksessa hyväosaisille turvataan paremmat palvelut eikä alueellisia ja sosiaalisia eroja mitenkään tasata. Toiseksi suuret sosiaaliset erot eri alueiden tai väestöryhmien välillä ehkäisevät mahdollisuuksia luokkakiertoon. Kolmanneksi tilastovertailuissa mittavat tulo-ja varallisuuserot näkyvät vähäisenä sosiaalisena liikkuvuutena, kärjistyneenä työmarkkinoiden polarisaationa ja lapsiköyhyytenä. Britanniassa kansantulo henkeä kohti on samaa luokkaa Suomen kanssa, mutta monet luokkayhteiskunnan kielteiset puolet vaikuttavat edelleen paljon vahvemmin kuin pohjoismaissa. Kahden kerroksen väestä on tullut kolmen kerroksen väkeä, kun parjatut maahanmuuttajat puurtavat heikoimmin palkatuissa ja turvattomimmissa töissä. Viime vuoden lopulla täällä koetettiin herättää yhteiskunnallista omaatuntoa samojen ongelmien tarkemmalla raportilla (Social mobility in Great Britain). Poimin sieltä joitakin varoittavia lukuja taantumisesta: Vuoden 2008 talouskriisin jälkeinen palkkakehitys miljoonilla työntekijöillä on ollut reaalisesti miinus 5 prosenttia, nuorten aloituspalkoissa miinus 15 prosenttia. Työväenluokasta lähteneiden ammattilaisten keskipalkka on vuodessa puntaa eli 17 % alempi kuin yläluokkataustaisten (suurimmat erot rahalaitoksissa sekä lääkäreillä puntaa). Vain 4 % lääkäreistä, 6% lakimiehistä ja 11 % journalisteista on työväenluokan perheistä vaikka niiden osuus yli kolmannes luvulla syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka sotien jälkeen, jonka tulot työuran alussa ovat edeltävää ikäluokkaa pienemmät. Taustalla vaikuttaa epäoikeudenmukainen, vauraita ja koulutettuja suosiva koulutusjärjestelmä samoin kuin rujosti kahtia jakautuneet työmarkkinat. Kasvun keskittyminen muutamalle seudulle, laajat taantuvat alueet ja toisella puolella kohtuuttoman kalliit asumiskustannukset syventävät myös luokkaeroja. Osa yhteiskunnasta on herännyt ongelmiin, valtaosa ei - vaan myötäilee helppoa populismia. Brexit-äänestyksessä innokkaimmin eron kannalla olivat sellaiset alueet, joita EU:n aluekehitystuet, teollisuus- ja maatalouspolitiikka ovat koettaneet pitää pystyssä. Eikä Brexitiä ajavalla konservatiivihallituksella ole esittää mitään korvaavaa tilalle! Ja koulutuksessa ehdotetaan askelta taaksepäin eriyttämällä lisää eriarvoistavia Grammar schooleja. Hämäläisittäin yhteenvedoksi niin koulutuksen, työmarkkinoiden kuin aluepolitiikankin osalta: Britannian tie ei ole meidän tiemme. Johannes Koskinen HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 19

20 Hämeen vulkaanien breksia. kallio Minkiön soramontulla. Satulinmäen kultaesiintymän kvartsijuoniverkostosta, jossa on kultaa. Hämeessä on kaivospotentiaalia Hämeen vyöhykkeen malmigeologiasta, potentiaalisimmista malmityypeistä ja todennäköisistä mineraalivarannoista on saatu uutta tietoa alueen malmipotentiaalin kartoituksen tuloksena. Teksti: Reetta Sorjonen Kuvat: Pekka Sipilä, Niilo Kärkkäinen, GTK Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudellisten vaikutusten arviointi -tutkimus on toteutettu Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) vetämänä GTK:n ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin yhteishankkeena. Tutkimuksessa tarkoituksena on ollut esittää tiivistetty tietopaketti Kanta-Hämeen alueen malmigeologiasta, malminetsintätilanteesta ja malmipotentiaalista sekä hahmottaa malmitegologisen tiedon perusteella tulevaisuudessa mahdollisesti Kanta-Hämeen alueelle perustettavien kaivosten aluetaloudellisia vaikutuksia. Kaivokset vaikuttaisivat työllisyyteen ja talouselämään Geologisen arvion perusteella Hämeen vyöhykkeeltä on mahdollista löytää riittävät mineraalivarannot uusien kulta-, litium- ja kuparikaivosten perustamista varten. Aluetaloudellista mallinnusta on tehty Ruralia-instituutissa kehitetyllä yleisen tasapainon mallilla. Mallinnusten perusteella on arvoitu, että jokaisella Kanta-Hämeen alueelle mahdollisesti perustettavalla kaivoksella olisi kaivoksen toiminnan aikana merkittävä myönteinen vaikutus alueen työllisyyteen ( henkilötyövuotta) ja talouselämään ( M ). Valtakunnan laajuisesti arvioituna työllisyysvaikutukset lähes kaksinkertaistuisivat. Geologit tutkivat Forssan Autokeitaan lähellä olevaa Hämeen vyöhykkeen vulkaanisten kivien kalliota. Kanta-Häme ja Hämeen vyöhyke on potentiaalinen alue ja Kanta-Hämeen tapauksessa tämä on vielä hyödyntämätön mahdollisuus, hankkeen projektipäällikkö Markku Tiainen toteaa. Tutkimus osoittaa yrityksille, mitkä ovat Hämeen vyöhykkeen potentiaalisimmat malmityypit ja missä on niiden pontentiaalisimmat esiintymisalueet uusimman tutkimustiedon perusteella. Hämeen vyöhykkeen malmigeologiaa Hämeen vyöhykkeen malmit ovat osa miljoonaa vuotta sitten tapahtunutta maankuoren geologista kehitystä. Malmeja syntyi monella eri syvyydellä maankuoressa, osa saostui vulkaanisen toiminnan yhteydessä maanpinnan vulkaanisiin kiviin ja merenpohjan sedimentteihin, osa taas syntyi syvälle maankuoreen. Monivaiheisesta geologisesta historiasta johtuen Kanta-Hämeen kallioperässä on löydettävissä useita malmityyppejä. Tutkimusraportti löytyy osoitteesta 20 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

21 Hämeen virkistysalueyhdistyksen kuulumisia Teksti ja kuvat: Paula Mustonen Hämeen Ilvesreitti kuljeskelee Hämeenlinnan, Lopen, Tammelan ja Riihimäen alueilla yhteensä noin 250km pituisena. Ilvesreitti yhdistää asutuskeskuksia, virkistysalueita, taukopaikkoja ja monia muita kauniita luontokohteita toisiinsa. Ilvesreitillä kulkiessa pääsee näkemään suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuuden. Reitti kulkee niin kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla kuin eri-ikäisissä talousmetsissäkin. Sopivan polun valitsemalla pääseekin näkemään metsän kehitysvaiheet hakkuuaukeasta ja taimikosta ikimetsään. Näin laajan ja monipuolisen reittikokonaisuuden mahdollistavat suurelta osin yksityiset maanomistajat, jotka sallivat upean Ilvesreitin kulkevan maillaan. Tästä suuri kiitos heille. Ilvesreitin osalta reittioikeudet perustuvat vapaaehtoisiin sopimuksiin ja maanomistajille maksetaan korvaus siitä, että reitti saa heidän maillaan kierrellä. Sopimukset solmitaan aina 10 vuodeksi kerrallaan ja vuoden 2017 aikana reittisopimuksia ollaan uusimassa seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi. Tämä saattaa aiheuttaa pieniä muutoksia reitin linjauksiin mutta pääosin pysytään samoilla poluilla. Lisäksi reitistöön pyritään lisäämään sopivan mittaisia rengasreittejä ja uusitaan opastauluja. Toinen reittien perustamistapa on ulkoilulain mukainen ulkoilureittitoimitus. Ulkoilureittitoimitus on maanmittaustoimitus, missä ulkoilureitistä perustetaan rasite kiinteistölle. Toimitusta varten tulee kunnan laatia reittisuunnitelma jonka ELY- keskus vahvistaa kuultuaan ensin asianosaisia. Vahvistuspäätöksen jälkeen kunta voi hakea reittitoimitusta maanmittaustoimistolta. Ulkoilureittitoimitus voi perustua myös yleiskaavaan. Reittitoimituksia tehdään nykyisin todella harvoin, koko Suomessa näitä on viime vuosina tehty keskimäärin yksi vuodessa. TAPAHTUMA Poronpolku Perinteinen, Etelä-Suomen suurin kuntoliikuntatapahtuma Poronpolku järjestetään Räyskälän ilmailusäätiön alueella. Lauantaina polkaistaan Poronpolun polkaisu pääosin Melkuttimien ja Poronpolun reiteillä. Mukaan mahtuu 400 ensimmäistä maastopyöräilijää. Sunnuntaina kävellään ja juostaan varsinainen Poronpolku -tapahtuma. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 21

22 ROBOTIIKKAA JA DIGITAALISUUTTA Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa ITK-konferenssi täytti jälleen Hämeenlinnan Aulangon Teksti ja kuvat: Reetta Sorjonen ITK-konferenssi vetää vuosittain 2000 osallistujaa ja lähes 70 yritystä suomalaisen opetusteknologian ja pedagogiikan pariin. Tänä vuonna esityksissä nousi johtavina teemoina muun muassa opetustilojen vaikutus pedagogiikkaan ja sen muuttumiseen. Digitaalisuuden maailmassa tunnutaan siirtyneen seuraavaan vaiheeseen. Asioita katsotaan enemmän sisällön ja toiminnan kautta. Vanhojen laitteiden ja vanhojen tilojen käytöstä siirrytään pois, uusiin ja uudenlaisiin ratkaisuihin, kiteyttää konferenssin johtaja ja Hämeen kesäyliopiston tiederehtori Jarmo Viteli Tampereen TRIM-tutkimuskeskuksesta. Robotiikkaa läpi oppiaineiden Riihimäen kaupungin sivistystoimenjohtaja Esa Santakallio ja luokanopettaja Sari Lahti Harjurinteen koululta olivat esittelemässä oppilaidensa kanssa robotiikan saloja ITK-torilla. Robotiikka on Riihimäellä osa luokkalaisten oppilaiden opetusta läpi kaikkien oppiaineiden. Robottien avulla opitaan muun muassa matematiikkaa, kuvaamataitoa, fysiikkaa ja käsitöitä. Matematiikan opinnoissa harjoitellaan myös ohjelmointia. Oppimistehtävissä opitaan samalla kaikki projektimaisen työskentelyn vaiheet prosessin suunnittelusta kokeiluun ja raportointiin. Erityisen hyvää tässä on, että jokainen oppii ottamaan vastuuta ja kehittyy myös tiimityössä, Lahti iloitsee. Robotiikan avulla oppiminen on parantanut opettajien keskinäistä vuorovaikutusta. Opettajat ovat saaneet tee-seitse -paketteja robotin rakentamiseen. Robotin kokoamisen tueksi perustetussa Whatsapp-ryhmässä käydään vilkasta vertaistukikeskustelua ja jaetaan rakennusvinkkejä, jopa sunnuntaisin. Robotiikka koukuttaa kaikki, niin oppilaat kuin opettajatkin. Oppiminen on yhteistä, eikä iällä tai sukupuolella ole väliä, Santakallio toteaa. Suunnitelmana Riihimäen kouluilla on seurata nuorten valintoja ja sitä, miten robotiikan avulla oppiminen vaikuttaa oppimiseen yleensä. Jatkosuunnitelmista ja mahdollisesta yhteisopetuksesta on jo keskustelu toisen asteen ammattioppilaitoksen ja ammattikorkeakoulunkin kanssa. Opettajat suhtautuvat myönteisesti digitaalisuuteen Digitaalinen peruskoulu -hanke tekee seurantatutkimusta siitä, miten koulujen digitalisaatioprosessi etenee. Konferenssissa kuultiin esimakua tutkimushankkeen tuloksista. Ennakkotulokset vuodelta 2017 osoittivat opettajien myönteistä suhtautumista digitaalisuuden hyödyntämiseen opetuksessa. 75 % opettajista haluaisi käyttää enemmän digityökaluja opetuksessaan. Toisaalta vain 50 % tutkimukseen vastanneista kertoi, että heillä on käytössään riittävän nopea ja luotettava verkkoyhteys. Opettajista 45 % ilmoitti kokevansa jatkuvan uuden teknologian tuomisen opetukseen stressaavaksi. Tässä näkyi selkeitä eroavaisuuksia eri koulujen välillä. Tarkemmin hankkeen tutkimustuloksiin voi tutustua osoitteissa ja Laajempi raportti ilmestyy syksyllä I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

23 Kesäyliopiston kuulumiset Maakuntauudistus on mahdollisuus Teksti: Reetta Sorjonen Kuva: Pasi Visakivi Valmisteilla olevan maakuntalain perusteella näyttäisi siltä, ettei tulevalla maakuntahallinnolla ole lakisääteistä oikeutta ylläpitää Hämeen kesäyliopistoa ja järjestää vapaan sivistystyön koulutusta, joten Hämeen kesäyliopiston ylläpitämismuodon selvitystyö on käynnistetty. Työn tavoitteena on löytää Hämeen kesäyliopiston toiminnan varmistava ylläpitämismalli. Onhan tänä vuonna jo 45 toimintavuosi ja Hämeen kesäyliopisto on kuudenneksi suurin kesäyliopisto Suomessa. Kesäyliopiston toiminta käynnistyi 1972 Hämeenlinnan kaupungin valtuustossa tehdystä aloitteesta. Kanta-Hämeen kuntien myötävaikutuksella kirjattiin Hämeen maakuntaliitto ry:n toimintasuunnitelmaan 1972 kesäyliopiston ylläpito. Toiminta käynnistyikin kesällä 1972 jolloin opiskelijoita lukuvuoden aikana oli n Vuonna 2016 opiskelijoita oli kaikkiaan n Avoimen yliopiston opetus kaikista kursseista oli yli 50 % ja opiskelijat suorittivat n opintopistettä. Eli laskennallisesti Hämeen kesäyliopistossa opiskeli 80 päätoimista yliopisto opiskelijaa. Tulevana vuonna avoimen yliopiston tarjonta tulee laajenemaan. Myös muuta vapaan sivistystyön opetustarjontaa tullaan laajentamaan ja vanhoja uudistamaan. Kesäyliopisto on vahvassa ja vakaassa kasvussa, joten tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia, sanoo Hämeen kesäyliopiston rehtori Tarja Hovila. Tuleepa sijoituspaikka olemaan mikä tahansa uudessa maakunnassa, on kesäyliopisto jatkossakin avoin ja vahva yhteistyökumppani. Hämeen kesäyliopiston tiederehtori Jarmo Viteli toteaakin, että kesäyliopisto tuo maakuntaan uutta koulutusta ja kehittämistä ja on maakunnassa ainoa yliopistotasoista koulutusta tarjoava instituutio. Tavoitteena on, että tulevaisuudessakin Hämeen kesäyliopisto pystyy toteuttamaan tätä tehtävää ja vahvistuu entisestään. Toivotaan, että maakuntauudistus tuottaa sellaisen rakennemallin, joka mahdollistaa kuntien ja kuntalaisten kanssa tehtävää yhteistyötä, sen vahvistamista ja kuntien sekä kuntalaisten koulutustarpeiden toteuttamista, Viteli toivoo. Kesäyliopisto on vahvassa ja vakaassa kasvussa, joten tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia.

24 Hämeessä tapahtuu Kuvat: Jaana Laakso, Hämeen kesäyliopisto, YLE Vuoden hämäläinen Mittavan työuran tehnyt Forssan Lehden entinen päätoimittaja Kari Grahn palkittiin vuoden hämäläiseksi Mies yleisössä Seppo Nurmi Forssasta esitti osuvia kysymyksiä Vanhusneuvostojen seminaarin esiintyjille. Yritysilloissa Forssassa, Riihimäellä ja Hämeenlinnassa keskusteltiin muun muassa maakunta- ja sote-uudistuksen tuomista mahdollisuuksista. 24 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

25 Kahden minuutin stoppi -kansalaistilaisuus ja paneelikeskustelu veti Verkatehtaan lasipihalle lähes kolmesataa kuulijaa. Junavuoroista olivat keskustelemassa Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio, maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen ja elinkeinoelämän edustajana Ambientian hallituksen puheenjohtaja Kari Kaartinen. VR:ltä keskustelemassa olivat matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen ja kaukoliikenteen suunnittelija Antti Tuominen. Avoimet ovet elokuussa Hämeen kesäyliopisto pitää tuttuun tapaan avoimet ovet elokuun 2017 lopulla. Avoimissa ovissa pääsee tutustumaan kesäyliopiston opetustiloihin Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Tule tapaamaan kesäyliopistolaisia ja tutustumaan tulevan lukuvuoden tarjontaan. Pääaiheena on avoimet yliopisto-opinnot. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 25

26 LAULU TÄYTTI HÄMEENLINNAN! Sulasolin Laulu- ja soittojuhlat kokosivat äitienpäiväviikonloppuna Hämeenlinnaan lähes kuorolaulajaa eri puolilta maata. Avajaisissa: Sulasolin taiteellinen johtaja Timo Lehtovaara johti avajaisten avausnumeron Raatihuoneen parvekkeelta. Jyväskyläläinen lapsikuoro Vox Aurea esiintyi Verkatehtaan lasipihalla Sanna Salmisen johdolla. Teksti ja kuvat: Ahti Viluksela Juhlat näkyivät ja kuuluivat konserttisalien ja kirkkojen lisäksi kauppakeskuksissa, kahviloissa ja ravintoloissa sekä puistoissa ja toreilla. Perjantain avajaisista sunnuntain pääjuhlaan asti sää suosi juhlia. Tänä vuonna Laulu- ja soittojuhlien teemana oli Suomi soi!, ja tapahtuma juhlistikin ennen kaikkea 100-vuotiasta Suomea. Laulu- ja soittojuhlien avajaiset ja niitä edeltänyt yhteislaulutilaisuus keräsivät Hämeenlinnan torille osallistuvien kuorojen lisäksi runsaasti yleisöä. Ilta jatkui konserteilla Verkatehtaalla, Hämeenlinnan kirkossa ja Vanajan kirkossa. Kepeämpää laulua kuultiin kaupungin ravintoloissa laulajien lähdettyä Kuorot kuutamolla -kierrokselle. Pääjuhlan erikoisuutena oli viideltä säveltäjältä eri kuoromuodoille tilatut sävellykset. Juhla alkoi kaikkien kuorojen ja yleisön yhdessä soittokunnan säestyksellä laulamalla Maamme-laululla, ja päätöksenä kuultiin soittokunnan esittämä Sibeliuksen Finlandia, jonka hymniosaan kaikki kuorolaiset yhtyivät. Laulu- ja soittojuhlille osallistuvien kuorojen lisäksi viikonlopun aikana erittäin tärkeässä roolissa oli Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta, joka kapellimestari Tero Haikalan johdolla esiintyi useissa juhlatapahtumissa. Eräänlaisena kiitoksena tästä Tero Haikalalle luovutettiin pääjuhlassa Sulasolin Klemetti-palkinto, joka on merkittävimpiä Sulasolin myöntämiä huomionosoituksia. Juhlakulkueessa nähtiin aurinkoisia ilmeitä ja kuultiin iloisia säveliä. Lauantain aikana ohjelmassa oli lukuisia konsertteja ja esiintymisiä mitä erilaisimmissa paikoissa. Melkein kaikkiin konsertteihin oli yleisöllä vapaa pääsy, ja hämeenlinnalaiset olivatkin lähteneet liikkeelle ilahduttavan runsaslukuisina. Juhlien päätöspäivä sunnuntai äitienpäivä ja vuoden 2017 Häme-päivä alkoi Hämeenlinnan torilla vietetyllä juhlajumalanpalveluksella. Torin täydeltä kirkkokansaa kerännyt jumalanpalvelus televisioitiin suorana lähetyksenä. FAKTA Sulasolin Laulu- ja soittojuhlat Laulu- ja soittojuhlat ensimmäisen kerran 1884 Jyväskylässä. Sulasolin oma perinne alkoi Tampereelta Juhlille kokoonuttiin n. joka 5. vuosi. Hämeenlinnassa Sulasolin laulujuhlia vietettiin vuonna 1959 ja nyt uudelleen vuonna Pääjuhlassa kuultiin kuorojen lisäksi Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan esityksiä. Soittokuntaa johti kapellimestari Tero Haikala. Juhlat huipentuivat torilta lähteneeseen juhlakulkueeseen, joka johdatti laulavat joukot jäähallin Ritari-areenalla pidettyyn pääjuhlaan. Pääjuhlassa kuultiin eri kuoromuotojen yhteisesityksiä eturivin kuoronjohtajiemme johdolla. Kaikki suurkuorolle valitut yhteisteokset olivat suomalaisia, ja myös Hämeenlinnassa syntynyt Sibelius näkyi ohjelmistossa vahvasti. FAKTA Häme-päivä Sulasolin Laulu- ja soittojuhlat valittiin vuoden 2017 Hämepäiväksi Hämeen maakuntahallitus nimeää vuosittain yhden Kanta-Hämeen maakunnan tapahtumista Häme-päiväksi. Häme-päivää on vietetty jo vuodesta 1999 alkaen. 26 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

27 Vanajavesikeskuksen kuulumisia Hei me muutettiin! Viimeks ku kirjoitin mä touhusin ihan tyytyväisenä tutuissa ympyröissä. Sitte yhtenä päivänä marraskuussa noi kerto mulle, että meidän pitää muuttaa. Sanovat, että liittoon tulee lisää ihmisiä töihin ja siks ne tarttee kaikki tilat itelleen. Siitä alko aikamoinen sutina. Nää mun ihmiset alko ettimään meille uutta paikkaa. Ne kävi varmaan kaheskymmenes paikas ja tulivat sitte joka reissun jälkeen kertomaan, mimmosta oli ja mitä maksais. Ja sitte helmikuussa ne kerto löytäneensä tosi kivan paikan. Ne otti mut kainaloon ja toi mut ja kamansa tänne Perttulaan. Ja tänne me ollaan nyt sitte asetuttu. Meillä oli hyvät oltavat Hämeen liitossa, mutta niin on kyllä täälläkin. Tää on kiva vanha talo ylhäällä harjun päällä. Kun kattoo pohjoiseen, näkee Hämeenlinnan keskustan ja kirkon tornin ja Vanajaveden. Tuparit oli kivat ja väkee kävi melkein sata. Mulla on täällä paraatipaikka neukkarissa, ja mä pääsen kuunteleen, kun nää tekee uusia hankkeita. Nytki starttaa kaksi isoa vesienhoitorojektia, jotka me tehään yhdessä suojeluyhdistysten ihmisten kanssa. Mä alan jo tuntea niitä tyyppejä ulkonäöltä, sen verran usein on nyt nähty. Niitä on ainaki Katumajärven, Kankaistenjärven, Alajärven, Takajärven, Pannujärven ja Hauhonselän rannoilta. Säätiön hallituski kokousti ja hienosti jako avustuksia eri porukoille. Niitten avustusten ansiosta ensi kesänä tehään tosi monta kunnostusjuttua eri puolilla Vanajavettä. Maisemat muuttuu edukseen ja kalat voi paremmin, ja ihmisilläki on kivempaa. Toukokuun alun kauneimpana päivänä nää järkkäs 100 lintua tempauksen. Ne vei neljä koululaisporukkaa neljälle lintutornille bongaan puluja lintumiesten kanssa. 95 ipanaa oli liikenteessä. Ne bongas yhteensä 87 lintulajia ja tykkäs kovasti. Se tempaus oli osa Suomi 100 juhlavuoden ohjelmaa. Mut näin meitin kesken sanottuna, en mä nyt ollut niin kauheen vaikuttunu koko jutusta. Se olis musta mieluummin saanu olla 100 kalaa kampanja! Mut juu, tulkaa käymään, kun liikutte täälläpäin. Mä keitän kahvit, jos tuutte! Teitin, Onni-Monni Kuva: Heidi Kontio Kuva: Sanni Manninen Johansen P.S Kohta, kuhan vähän lämpenee, me viedään lainapaatti taas Virvelinrantaan. Sitä saa kuka tahansa lainata ihan niinku viime kesänäki. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 27

28 AVOIMET KYLÄT KUTSUVAT JUHLISTAMAAN 100-VUOTIASTA SUOMEA Avoimet Kylät -päivänä sadat kylät kutsuvat tapahtumiinsa ympäri Hämettä ja Suomea. Poikkea kesäkuun toisena lauantaina lähikylillä tai tee koko päivän kesäinen kiertoajelu maaseudun maisemissa. Olet lämpimästi tervetullut kylään! Teksti ja kuvat: Elina Leppänen Kylät ovat avoinna lauantaina ja kutsuvat kävijöitä tutustumaan kyläelämään, maalla asumiseen, kylähauskaan ja yhteisiin paikkoihin. Tänä vuonna Avoimet kylät -päivä on valtakunnallinen Suomi100-tapahtuma. Joka puolen Hämettä kylien yhdistykset järjestävät omannäköisiä ja aitoja tapahtumiaan. Ohjelmassa on juhlanäyttelyitä, kyläkahviloita, luontoelämyksiä, ulkoliikuntaa, kulttuuria, historian havinaa metkuja vaikka mitä. Mukana järjestelyissä on satoja talkoolaisia. Kanta-Hämeessä avoimen kyläpäivän kokoajana toimii Hämeen Kylät ry ja valtakunnallisesti Suomen Kylätoiminta ry. Hämeen Kylät ry toimii muutenkin paikallisen yhdistystoiminnan tukena. Hankkeiden avulla mahdollistetaan uudenlaisten kyläpalvelujen kehittäminen ja yhdistysten työllistämistoiminta. Avittajina on toimittu niin Hikiässä Seurantalo Ahjolassa nuorten pitämän kesäkahvilan käynnistämisessä kuin Kouvalan kyläemännän palkkaamisessa. Tapahtumatiedot ja ajo-ohjeet Tervetuloa myös Hämeen kyläpäivään 1.7. Susikkaalle Tammelaan seuraamaan Vuoden Hämeen Kylän -vaihtajaisia sekä kaikkiin muihin Kanta-Hämeessä lukuisiin kesäisiin kesälauantaina kyläta pahtumiin! IITTALA Retula 18 Alvettula 19 Hauhontausta 23 Vihavuosi HAUHO Sotjala Sappee TUULOS LAMMI 1 3 Matku HUMPPILA Humppila 2 4 Kojo Ypäjänkylä YPÄJÄ 5 Peräjoki 6 Rehtijärvi Teuro-Kuuslammi-Susikas FORSSA TAMMELA JOKIOINEN 7 Letku 8 9 Porras Nummenkylä Vojakkala Sattula Salonkylä 17 Kouvala RENKO Topeno HÄMEENLINNA TURENKI Virala Janakkala kk Vähikkälä LOPPI TERVAKOSKI Joentaka 26 Tervakoski Lehtola 34 Saloinen Mallinkainen 31 Tanttala 30 Jokimaa 32 RIIHIMÄKI Arolampi 35 Turkhauta Hikiä 33 HAUSJÄRVI 14 Läyliäinen Avoimet Kylät Kanta-Hämeessä 28 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

29 Kotiseututyöllä on merkitystä Maakuntahallinnon uudistus tarjoaa kotiseututoimijoille uudenlaisen mahdollisuuden vaikuttaa alueen identiteettiin ja sitoutumiseen. Teksti: Elisa Göös Kuva: Marika Kantola Voiko ihmisellä olla monta kotiseutua? Olisiko kaksoiskuntalaisuus tulevaisuutta? Mielestäni vastaus molempiin on kyllä. Kotiseututyöstä palkitaan - HÄME-teko 2016 Hämeen Heimoliitto palkitsee vuosittain hämäläisen kulttuurin, kotiseututyön, perinnetyön ja kulttuurimaiseman hyväksi tehdystä työstä Häme teko laatalla ja kunniakirjalla. Vuoden 2016 Häme-teko laatalla palkittiin Vanha Savotta ja Jouko Vilkman Luopioisten Rautajärveltä. Tapahtumat ovat kaksipäiväisiä ja yleisöä on paikalla satamäärin. Heinäkuussa on metsä- ja maatalousnäyttely, syyskuussa puintipäivät ja maaliskuussa vanhan ajan metsäperinnepäivät. Kotiseututyö identiteetin rakentajana Kanta-Hämeen kotiseutuyhdistykset ovat vapaaehtoisvoimin jo vuosikausia rakentaneet hämäläistä paikallisidentiteettiä mm. julkaisemalla kotiseutulehtiä ja järjestämällä kotiseutujuhlia. Mutta kotiseututyö ei voi olla irrallaan muusta paikallistoiminnasta. Identiteetti rakennetaan yhdessä. Miten maakunnasta yhdessä suunniteltujen ja yhdessä sovittujen identiteettitavoitteiden pohjalta luodaan hämäläisiin arvoihin perustuva toimintasuunnitelma? Millä strategialla, arvoilla ja painopisteillä rakennamme kotiseutumme identiteettiä? Millä sisällöillä vahvistamme maakuntamme mielikuvaa elinvoimaisena brändinä? Mikä on hämäläinen identiteetti? KOTISEUTU ON TUNNE JA TOSI. Tarinoita, muistoja, maisemia Yksilön kokemuksilla ja kotiseudun identiteetillä on merkitystä kotipaikan valinnassa. Toimijoiden tavoitteena on saada hämäläinen identiteetti näkyväksi vuorovaikutuksen ja viestinnän keinoin digitalisoituvassa arjen kotiseutuelämässä. Kirjoittaja Elisa Göös on Hämeen Heimoliiton hallituksen puheenjohtaja ja Suomen Kotiseutuliiton Kanta-Hämeen valtuutettu. FAKTA Yhdessä olemme enemmän - kaikkia tarvitaan sivistyksen edistäjinä Suomen Kotiseutuliitto on Valtakunnallinen keskusjärjestö ja Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö. Painopisteinä kotiseututyö 100-vuotiaassa Suomessa kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus asukkaiden osallisuuden vahvistaminen uudet toimintamuodot kotiseututyössä Jouko Vilkman on yhdessä perheensä kanssa järjestänyt perinnetapahtumia jo 15 vuoden ajan. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 29

30 UUDET JOHTAJAT Hausjärvi, Humppila ja Forssa ovat saaneet johtajat. Tahto-lehti kyseli heiltä kuulumisia ja ajatuksia elinvoimasta. Teksti: Reetta Sorjonen Kuva: Ville Salminen Ensitunnelminaan kunnanjohtajana aloittanut Pekka Määttänen kuvailee Hausjärven olevan rauhallinen ja luonnonkaunis kantahämäläinen kunta, joka sijaitsee keskellä kaikkea. Haasteena Hausjärvellä ja koko Kanta-Hämeessä on päästä uudelleen kasvu-uralle. Tarvitaan uusia asukkaita ja työpaikkoja, Määttänen kiteyttää. Kunnanjohtaja odottaa Hämeen liitolta edunvalvontaa raideliikenteessä ja panostusta alueen markkinoinnissa sekä uusien yritysten houkuttelussa. Tekemällä työtä yhdessä alueen toimintaedellytysten parantamisessa ja kehittämisessä. Alueen elinvoimaan panostaminen tuo jokaisen euron kymmenkertaisesti takaisin, Määttänen tiivistää ajatukset elinvoiman vahvistamisesta. Pekka Määttänen Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi aloitti virassaan Ensitunnelmat omasta kaupungista olivat erittäin hyvät. Forssa ja Forssan seutu ovat lukemattomien mahdollisuuksien paikka, Kesäniemi kertoo. Lähitulevaisuuden tärkeimpinä haasteina on työn- ja elinvoiman lisääminen sekä asukasluvun saaminen kasvuun. Kesäniemi odottaa Hämeen liitolta hyvää, koko maakuntaa tasapuolisesti palvelevaa yhteistyötä. Elinvoimaa Kesäniemen mielestä omassa kaupungissa tulee vahvistaa elinkeinopalvelujen uudelleen järjestämisellä ja yrittäjien sitomisella mukaan elinvoimatyösuunnitteluun yhdessä toisen asteen koulujen kanssa. Maakunnassa pitää tehdä yhteinen elinvoimaohjelma. Mitä tavoitellaan, millä tavoin ja millä aikataululla, hän toteaa maakunnan elinvoiman vahvistamisesta. Jari Kesäniemi Humppilan kunnanjohtajana aloitti Jari Keskitalo. 30 I HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI

31 Satu Raatikainen on aloittanut Hämeen liitossa lapsi- ja perhepalvelujen projektipäällikkönä. Liisa Jormalainen on aloittanut Hämeen liitossa lapsi- ja perhepalvelujen projektisuunnittelijana. Mimosa Koskimies on aloittanut Hämeen liitossa lapsi- ja perhepalvelujen projektisuunnittelijana. Häme GLOBAL TOP10 KANSALAISUUDET 1. VIRO 2. VENÄJÄ 3. PUOLA 4. THAIMAA 5. IRAQ 6. TURKKI 7. KONGO 8. AFGANISTAN 9. SOMALIA 10. RUOTSI VIENTI M TUONTI 745 M Vienti notkahti vuonna 2015, mutta lähti jälleen nousuun vuonna Tuonti on noussut tasaisesti koko 2010-luvulla. HÄMEEN LIITON TIEDOTUSLEHTI I 31