Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 549/2002 vp Yrityksen henkilöstön asema ulkoistamis- ja ostopalvelutilanteissa Eduskunnan puhemiehelle Useilla toimialoilla muoti-ilmiöksi on tullut vähentää pysyvää henkilöstöä mahdollisimman vähiin ja pilkkoa työt sekä ostaa ne palvelut ja toiminnot ulkopuoliselta toimijalta, jotka vain ovat mahdollisia. Tämä ilmiö tuo tullessaan pelon, epävarmuuden ja ylimääräisiä kustannuksia koko yhteiskunnalle. Joka kilpailukierroksen ja urakoitsijan muutoksen yhteydessä aina vain parhaat jätetään töihin ja osa heitetään työttömyyskortistoon, mikä lisää työttömyyskorvausten määriä ja henkisen paineen lisääntyessä sairauskustannuksia. Esimerkkitapauksessa keskisuuri teollisuuslaitos ns. ulkoisti huolto-, korjaus- ja kunnossapitopalvelut noin kuusi vuotta sitten. Sitä ennen nämä työt olivat teollisuuslaitoksen omana työnä ja omalla henkilöstöllä tehdyt. Huolto-, korjausja kunnossapitopalvelut siirtyivät kokonaisuudessaan valtakunnallisesti toimivalle yhtiölle. Tehdas- sekä sähkökorjaamon työntekijät siirtyivät vanhoina työntekijöinä tämän yhtiön palvelukseen. Nyt sitten tämä kunnossapitoyhtiö ei olekaan valmis enää jatkamaan vuoden 2003 alusta kyseisen tehtaan huolto-, korjaus- ja kunnossapitotöitä. Tästä syystä yt-neuvottelut on aloitettu henkilöstön vähentämiseksi. Vaikka kyse onkin usealla paikkakunnalla toimivasta huoltotöitä tekevästä yrityksestä, niin kaikkia ei työn vähentymisen vuoksi pystytä sijoittamaan muuallekaan. Kyseeseen jää kaksi todellista vaihtoehtoa sille, miten huolto- ja korjaustyöt tehtaalla toteutetaan, sillä joka tapauksessa ne on tehtävä, koska eivät työ ja tarve ole mihinkään hävinneet. Vaihtoehdot ovat seuraavat: joko tehtaan omistajat perustavat yhtiön tai joku muu huolto-, korjaus- ja kunnossapitopalveluihin erikoistunut yhtiö tekee tarjouksen ja saa työn itselleen 2 3 vuodeksi. Molemmissa edellä mainituissa vaihtoehdoissa on epävarmaa, saako alkuperäinen kuusi vuotta sitten ulkoistettu henkilöstö luonnostaan jatkaa entisissä huolto- ja korjaustehtävissä kyseisellä tehtaalla, kun palveluita tuottava yhtiö muuttuu. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa tämä on jopa mahdotonta, jos tarjouksen voittaneella yhtiöllä on henkilöstöä jo valmiiksi palkattuna. Edellä kuvattu esimerkki osoittaa, kuinka lainsäädännössämme on aukkoja, jotka sallivat ulkoistamisen kautta päästä laillisesti eroon hyvinkin pitkäaikaisista työntekijöistä, jos yrityksellä ei ole muuten korkeaa moraalia henkilöstöpolitiikassaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tiedostanut ne ongelmat, joita muoti-ilmiöksi paisunut yritysten toimintojen pirstominen ja ulkoistaminen ostopalveluihin turvautumalla ovat aiheuttaneet ihmisten jaksamiselle työpaikallaan ja jotka sitä kautta aiheutta- Versio 2.0

2 vat ylimääräisiä kustannuksia yhteiskunnalle ja mitä hallitus aikoo tehdä, että ihmisten mahdollisuutta suunnitella entistä pitemmälle tulevaisuuttaan kohennetaan ja että yrityksen vastuuta pitää huolta aikaisemmin ulkoistetun henkilöstön asemasta tiukennetaan esimerkin kaltaisissa tapauksissa, joissa työn tekemispaikka ja työt säilyvät entisellään? Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 2002 Esa Lahtela /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 549/2002 vp Esa Lahtela /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 549/2002 vp: Onko hallitus tiedostanut ne ongelmat, joita muoti-ilmiöksi paisunut yritysten toimintojen pirstominen ja ulkoistaminen ostopalveluihin turvautumalla ovat aiheuttaneet ihmisten jaksamiselle työpaikallaan ja jotka sitä kautta aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia yhteiskunnalle ja mitä hallitus aikoo tehdä, että ihmisten mahdollisuutta suunnitella entistä pitemmälle tulevaisuuttaan kohennetaan ja että yrityksen vastuuta pitää huolta aikaisemmin ulkoistetun henkilöstön asemasta tiukennetaan esimerkin kaltaisissa tapauksissa, joissa työn tekemispaikka ja työt säilyvät entisellään? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Yritysten sekä laajemminkin työnantajatahon vastuita suhteessa työntekijöihin pohdittiin perusteellisesti uuden työsopimuslain valmistelun yhteydessä ensin työsopimuslakikomiteassa ja sen jälkeen virkamiestyönä tehdyssä hallituksen esityksen valmistelussa. Työsopimuslain lähtökohtana on, että voimassa olevasta työsopimuksesta ja työsuhteesta johtuvista saatavista vastuussa on se taho, joka on tehnyt työsopimuksen työntekijän kanssa. Vastuun kantaa siten muodollinen työnantajasubjekti, ellei laissa nimenomaisesti toisin säädetä. Poikkeuksena edellä sanotusta periaatteesta ovat lähinnä työsopimuslain 7 luvun 4 :n 3 momentti, jossa säädetään niin sanotusta vastuun läpimurrosta tai toisin ilmaisten vastuiden samaistumisesta arvioitaessa työnantajan oikeutta irtisanoa työntekijä taloudellisin tai tuotannollisin perustein sekä 6 luvun 6 :n 2 momentti, jossa säädetään luovutuksensaajan takaisinottovelvollisuudesta. Suomalainen työlainsädääntö perustuu markkinatalousjärjestelmälle. Työnantajalla on liikkeenjohtovaltansa nojalla oikeus lopettaa yritystoimintansa kokonaan tai joiltakin osin. Työnantajan oikeutta irtisanoa työsopimukset arvioidaan työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevien säännösten mukaan. Jos työnantaja luovuttaa osan liiketoiminnastaan toiselle yritykselle työsopimuslain 1 luvun 10 :ssä tarkoitetulla tavalla, työntekijät siirtyvät luovutuksensaajan palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Kuuluessaan luovutettavaan liikkeen osaan työntekijöillä ei ole oikeutta jäädä luovuttajan palvelukseen eikä luovuttajalle jää päättyneisiin työsuhteisiin johtuvia velvoitteita muutoin kuin erääntyneiden saatavien osalta. Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä ja toisaalta edellä todettu oikeus järjestellä toimintaansa parhaaksi katsomallaan tavalla. Työnantajan "sosiaalisen työllistämisvastuun" mittana ovat työsuhteen päättämisperusteelle säädetyt edellytykset. Päättäessään työsuhteen riittämättömin perustein työnantaja vastaa työntekijälle työsuhteen ennenaikaisesta päättämisestä aiheutuneesta vahingosta siten kuin laissa säädetään. Yritysjärjestelyt samoin kuin markkinoiden kansainvälistymisestä johtuneet työelämän muu- 3

4 Ministerin vastaus tokset vaikuttavat työntekijöiden asemaan. Epävarmuus työn jatkumisesta tai työnteossa ja sen ehdoissa tapahtuneet muutokset vaikuttavat luonnollisesti työntekijöiden työssä jaksamiseen. Nämä kysymykset on tiedostettu, ja niitä selvitetään muun muassa niin sanotun jaksamisohjelman puitteissa tehtävässä työssä. Kesäkuun alussa 2001 voimaan tulleen työsopimuslain vaikutuksia arvioidaan puolestaan seurantatutkimuksella, joka on vastikään käynnistynyt. Tässä seurantatutkimuksessa yhtenä erikseen mainittuna selvitettävänä kysymyksenä on yritysjärjestelyiden vaikutukset työntekijöiden asemaan. Tutkimuksen on määrä valmistua vuoden 2003 loppuun mennessä. Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2002 Työministeri Tarja Filatov 4

5 Ministerns svar KK 549/2002 vp Esa Lahtela /sd Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 549/2002 rd: Är regeringen medveten om de problem som det att företag splittrar och lägger ut sin verksamhet genom att ty sig till köptjänster, vilket blivit ett modefenomen, har förorsakat med tanke på människornas arbetsmotivation och att de därigenom också medför extra kostnader i samhället och vad ämnar regeringen göra för att människornas möjlighet att planera sin framtid på längre sikt förbättras och för att företagen åläggs större ansvar för att dra försorg om sina gamla arbetstagares ställning i exempelfallet och liknande fall där arbetsplatsen och arbetsuppgifterna förblir oförändrade? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Företagens och också mer allmänt arbetsgivarsidans ansvar gentemot arbetstagare resonerades grundligt i samband med beredningen av arbetsavtalslagen först i arbetsavtalskommittén och sedan vid beredning av en regeringsproposition som tjänstemannauppdrag. Arbetsavtalslagen utgår ifrån att ansvaret för gällande arbetsavtal och fordran som härrör från anställningsförhållande ligger hos den som ingått arbetsavtalet med arbetstagaren. Ansvaret ligger således hos det formella arbetsgivarsubjektet, om det inte i lag uttryckligen föreskrivs något annat. De undantag som finns från nämnda princip är främst 7 kap. 4 3 mom. arbetsavtalslagen, där det föreskrivs om så kallat ansvarsgenombrott eller med andra ord likställandet av ansvar när man bedömer arbetsgivarens rätt att säga upp arbetstagare av ekonomiska orsaker eller av produktionsorsaker samt 6 kap. 6 2 mom. där det föreskrivs om förvärvarens återanställningsskyldighet. Den finländska arbetslagstiftningen grundar sig på ett system med marknadsekonomi. Arbetsgivaren har med stöd av sin affärsledningsmakt rätt att lägga ner sin företagsverksamhet helt eller till vissa delar. Arbetsgivarens rätt att säga upp arbetsavtal bedöms utifrån arbetsavtalslagens bestämmelser om grunder för uppsägning av arbetsavtal. Om arbetsgivaren på det sätt som avses i 1 kap. 10 arbetsavtalslagen överlåter en del av sin rörelse till en annan arbetsgivare, övergår arbetstagarna till förvärvarens tjänst som så kallade gamla arbetstagare. Eftersom arbetstagarna hör till den del av rörelsen som överlåts har de inte rätt att stanna i överlåtarens tjänst och för överlåtaren kvarstår inte några andra skyldigheter med anledning av de upphävda anställningsförhållandena än vad gäller fordringar som förfallit till betalning. Arbetsgivaren har rätt att anställa och säga upp arbetstagare och å andra sidan nämnda rätt att omorganisera sin verksamhet på det sätt han själv finner för bäst. Arbetsgivarens "sociala sysselsättningsansvar" mäts utifrån förutsättningarna för upphävande av arbetsavtal. Om arbetsgivaren utan tillräckliga grunder upphäver ett anställningsförhållande är arbetsgivaren på det sätt som föreskrivs i lagen ansvarig för den men som anställningsförhållandets för tidiga upphörande åsamkar arbetstagaren. 5

6 Ministerns svar Företagsarrangemang liksom också förändringar i arbetslivet som beror på den allt mer internationaliserade marknaden inverkar på arbetstagarnas ställning. Osäkerheten om arbetets fortbestånd och förändringarna i arbetet och arbetsvillkoren påverkar naturligtvis det hur arbetstagarna orkar i arbetet. Man är medveten om dessa frågor och de håller på att utredas bland annat i samband med det arbete som utförs inom orka arbeta -programmet. Vilka verkningar arbetsavtalslagen som trädde i kraft i början av juni 2001 haft bedöms i sin tur med hjälp av en uppföljande undersökning som startades nyligen. Till de särskilt nämnda frågor som skall utredas i denna uppföljande undersökning hör hur företagsarrangemang inverkar på arbetstagarnas ställning. Avsikten är att undersökningen skall bli färdig till slutet av Helsingfors den 19 juni 2002 Arbetsminister Tarja Filatov 6