Peitellyn osingon verotuksesta

Transkriptio

1 Peitellyn osingon verotuksesta Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Oikeustieteiden laitos Pro gradu -tutkielma Tekijä: Kati Puolakanaho (239179) Ohjaaja: Niko Svensk

2 II Tiivistelmä ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Tekijä Kati Johanna Puolakanaho Yksikkö Oikeustieteiden laitos Työn nimi Peitellyn osingon verotuksesta Pääaine Finanssioikeus Työn laji Pro gradu -tutkielma Aika Sivuja IX + 96 Tiivistelmä Osakeyhtiön tarkoituksena on tuottaa voittoa, joka mahdollistaa voittovarojen jakamisen osakkeiden omistajille. Tavallisin tapa jakaa voittoa osakeyhtiöstä on osingonjako. Osakeyhtiö voi jakaa varojaan myös muulla tavoin, esimerkiksi jakamalla varoja yhtiön vapaan oman pääoman rahastosta, alentamalla osakepääomaansa tai hankkimalla tai lunastamalla omia osakkeitaan. Edellä mainitut yhtiön varojenjakotavat ovat osakeyhtiölaissa säädeltyjä varojenjakotapoja, mutta yhtiön varoja jaetaan myös muulla tavoin kuin osakeyhtiölain mukaisesti. Tällainen osakeyhtiölain vastainen jako johtaa usein yhtiön ja sen osakkaan verotuksessa peitellyn osingon säädösten tutkintaan ja soveltamiseen. Tutkielmassa tutkin verotusmenettelystä annetun lain (VML, 1558/1995) 29 :n 1 momentin soveltamispiiriin kuuluvia peitellyn osingon tapauksia, joissa on kyse hinnoittelupoikkeamista osakkaan ja yhtiön välisissä oikeustoimissa. Lisäksi tutkin näitä tapauksia koskevia peitellyn osingon veroseuraamuksia, joista säädetään saman lainkohdan 3 momentissa. Tutkin pääasiassa niitä tilanteita, joissa ovat osallisina suomalaiset yhtiöt ja näiden osakkaina Suomessa yleisesti verovelvolliset luonnolliset henkilöt. Tutkimukseni keskittyy lähinnä harvainomisteisissa osakeyhtiöissä esiintyviin peitellyn osingon soveltamistilanteisiin. Tavallisimmin peiteltyä osinkoa ilmenee perheyhtiöissä tai vain muutaman henkilön omistamissa yhtiöissä, joissa omistajille on suuri mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia päätöksiä yhtiössä tehdään. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää peitellyn osingon säädöksen soveltamisedellytykset ja ilmenemismuodot käytännössä sekä näihin tilanteisiin kohdistuvat veroseuraamukset yhtiölle ja sen osakkaalle. Koska peiteltyä osinkoa koskeva lain sanamuoto (VML 29 ) on melko väljä, lain soveltamisala täsmentyy oikeuskäytännöllä, jolla on merkittävä rooli tässä yhteydessä. Avainsanat Peitelty osinko, osingonjako

3 III SISÄLLYS LÄHTEET... V LYHENTEET... X 1 JOHDANTO Tutkimusaiheen esittely Aiheen rajaus ja rakenne Tutkimuskysymykset Tutkimusaineisto YHTIÖN VAROJEN JAON JA PEITELLYN OSINGON VEROTUS Yleistä osakeyhtiön varojen jaosta ja niiden verotuksesta Osingonjako ja sen verotus Varojen jako yhtiön vapaan oman pääoman rahastosta ja niiden verotus Yhtiön omien osakkeiden hankinta tai lunastus ja niiden verotus Osakeyhtiön purkaminen ja sen verotus Muut osakeyhtiön varojen jakamisen mahdollisuudet ja niiden verotus Peitellyn osingon säädöshistoria Peitellyn osingon nykytila Peitellyn osingon suhde eräisiin muihin verosäädöksiin Veron kiertäminen, VML Siirtohinnoitteluoikaisu, VML PEITELLYN OSINGON SOVELTAMISEDELLYTYKSET Antajana osakeyhtiö tai muu yhteisö Rahanarvoinen etuus Saajana osakas tai tämän omainen Etuus osakkuusaseman perusteella Olennainen hinnoittelupoikkeama PEITELLYN OSINGON ILMENEMISMUOTOJA Yleistä Omaisuuden myynti osakkaalle alihintaan Omaisuuden osto osakkaalta ylihintaan Yhtiön omaisuuden alihintainen tai vastikkeeton käyttö Osakkaan omaisuuden ylihintainen käyttö Yhtiön maksama palkka osakkaalle... 51

4 IV 4.7 Peitelty osinko luontoisetujen osalta Peitelty osinko henkilökuntaetuisuuksien yhteydessä Lainat yhtiön ja osakkaan välillä Yhtiön maksamat yksityismenot Takauspalkkiot Peitellyn osingon soveltaminen yritysmuodon muutostilanteissa Muita tilanteita Peitelty osinko arvioverotuksen yhteydessä Oikeustoimien muutokset Uuden veroilmoituksen laatiminen PEITELLYN OSINGON VEROTUKSEN TOIMITTAMINEN JA VEROSEURAAMUKSET Peitellyn osingon ilmeneminen verotuksessa ja verotusmenettelylain mukaiset seuraamukset Peitellyn osingon veroseuraamukset osakkaalle Peitellyn osingon veroseuraamukset yhtiölle Esimerkkitapaukset vero-oikaisuineen osakkaalle ja yhtiölle Yhtiö myy omistamansa rakennuksen alihintaan osakkaalle Yhtiön omistama henkilöauto osakkaan käytössä vastikkeetta Yhtiö on vuokrannut omistamaansa huoneistoa alihintaan osakkaalle Yhtiö on maksanut osakkaan lapselle perusteetonta palkkaa Yhtiö on maksanut osakkaan yksityiskuluja Yhtiö on maksanut ylihintaa osakkaan myymästä osakehuoneistosta Yhtiö on ostanut auton ylihintaan osakkaalta Osakas on vuokrannut autotallin yhtiölle ylihintaan Peitellyn osingon jaksotuskysymyksiä Verorikoksista peitellyn osingon verotuksen yhteydessä YHTEENVETO... 93

5 V LÄHTEET KIRJALLISUUS Blomqvist, Aki -Malmivaara, Tero: Osakeyhtiön varojen jako ja verotus. Talentum Pro. Helsinki Häkli, Vesa: Peitelty osinko ja veronkiertäminen. HEVEas2008 koulutusohjelman luentomateriaali. Helsinki Immonen, Raimo Ossa, Jaakko Villa, Seppo: Osuuskunnan pääoman hallinta. Helsinki (Immonen ym. 2015) Immonen, Raimo Villa, Seppo: Osakeyhtiön varojen käyttö. Helsinki Kukkonen, Matti: Pienosakeyhtiön ja sen osakkaan tuloverotus. 2. uudistettu painos. Hämeenlinna Mattila, Pauli K.: Peiteltyyn osinkoon liittyviä kysymyksiä. Vero-opintopäivät Helsinki Myrsky, Matti Malmgrén, Marianne: Elinkeinotulon verotus. 4. uudistettu painos. Helsinki Myrsky, Matti Räbinä, Timo: Verotusmenettely ja muutoksenhaku. 7. uudistettu painos. Helsinki Penttilä, Seppo: Yrityksen omistajan tuloverotus. Helsinki Raunio, Merja Romppainen, Leena Ukkola, Outi Kotiranta, Kare: Varojen jakaminen ja verotus osakeyhtiössä. 3. uudistettu painos. Porvoo (Raunio ym. 2014) Ryynänen Olli: Förtäckt dividend i beskattningen. Svenska handelshögskolan Ryynänen, Olli: Peitellyn osingon verotuksen edellytyksistä erityisesti silmällä pitäen veron kiertämisen yleislauseketta. Defensor Legis N:o 1/2000, s Ryynänen Olli: Peitellyn osingon uudesta verokohtelusta etenkin ketjuverotusta silmällä pitäen. Verotus 1/2005, s Sinervo, Pasi: Valtion tuet ja osuussähkö. Verotus 5/2013, s Verohallinto: Peitelty osingonjako tarkastuksissa Tilastotietoa Viitala, Tomi: Osakeyhtiön voitonjaon verotus. Lakimiesliiton kustannus. Viro Vilkkumaa, Matti: Yrityksen osinko-opas. Yrityskirjat Tikka, Kari S. Nykänen Olli Juusela, Janne Viitala, Tomi: Yritysverotus I-II. Jatkuvatäydenteinen teos ( ). Talentum Media Oy. (Tikka, Kari S. ym. 2016)

6 VI VIRALLISLÄHTEET HE 26/1998 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle peitellyn osingon verotusta koskevien säännösten uudistamisesta. HE 92/2004 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle yritys- ja pääomaverouudistukseksi. HE 107/2006 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle tuloverotuksen siirtohinnoittelua koskevaksi lainsäädännöksi. HE 185/2013 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta. VaVM 13/1998 vp: Hallituksen esitys peitellyn osingon verotusta koskevien säännösten uudistamisesta. INTERNET-LÄHTEET Verohallinto: Henkilöverotuksen käsikirja Antopäivä [ FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Henkiloverotuksen_kasikirja_2012(20255)] ( ) Verohallinto: a) Verohallinnon kannanottoja yritysverokysymyksiin Antopäivä [ ( ) Verohallinto: b) Vapaa-ajan asunnon yksityiskäyttö. Antopäivä [ ( ) Verohallinto: c) Peitelty osinko. Tiedote 13/1999. Antopäivä [ FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Ansiotulot/Peitelty_osinko(10209)] ( ) Verohallinto: d) Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2015 toimitettavaa verotusta varten. Peitelty osinko. Antopäivä [ ( ) Verohallinto: e) Ennakkoratkaisuhakemus- ja poikkeuslupahakemus. [ FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Avoin_yhtio_ja_kommandiittiyhtio/Ennakkoratkaisu_tai_poikkeuslupa] ( ) Verohallinto: f) Kiinteistöyhtymä. [ ( )

7 VII Verohallinto: g) Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa lukien. Antoäivä [ ( ) Verohallinto: h) Veron kiertämissäännöksen soveltaminen. Antopäivä [ Yleistä veron kiertämissäännöksestä_] ( ) Verohallinto: i) Verohallinnon päätös vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista. Antopäivä [ FI/Syventavat_veroohjeet/Ennakkoperinta/Tyontekijat/Luontoisedut/Verohallinnon_paatos_vuodelta_2016_toimi(38871)] ( ) Verohallinto: j) Viivästysseuraamukset alkaen. [ ( ) Verohallinto: k) Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2013 toimitettavaa verotusta varten Peitelty osinko. Antopäivä [ ( ) Verohallinto: l) Verohallituksen kannanottoja yritysverokysymyksiin Antopäivä [ ( ) Verohallinto: m) Harmaa talous valvontatilastoja Antopäivä [ ] ( ) Verohallinto: n) Peitelty osinko. Antopäivä [ ( ) Verohallinto: o) Henkilöasiakkaat: Sijoitukset. [ ] ( ) OIKEUSTAPAUKSET Korkein hallinto-oikeus KHO 1963 I 5 KHO 1967:3314 KHO 1968 B II 521

8 VIII KHO 1968 II 567 KHO 1970:5511 KHO 1975:2135 KHO 1977 II 514 KHO 1977:3110 KHO 1978:4287 KHO 1979:129 KHO 1979:2341 KHO 1980:378 KHO 1980:2304 KHO 1982:4631 KHO 1983:1548 KHO 1984 II 620 KHO 1984:3469 KHO 1985 II 604 KHO 1985 II 605 KHO 1986 II 576 KHO 1986:1554 KHO 1986:4489 KHO 1987:2483 KHO 1988 B 544 KHO 1988 B 566 KHO 1989:3545 KHO 1989:3637 KHO 1989:4216 KHO 1990 B 559 KHO 1991 t. 433 (ATK) KHO 1991 t (ATK) KHO 1991 II 545 KHO 1991 B 560 KHO 1991:1406 KHO 1991 B 547 KHO 1992:125 KHO 1996:1944

9 IX KHO 1996:2103 KHO 1996:2289 KHO 1997:28 KHO 1998:49 KHO 1998:98 KHO 1998:2694 KHO 1999:868 KHO 2000:50 KHO 2000:55 KHO 2002:93 KHO 2004:19 KHO 2005:422 KHO 2007:52 KHO 2008:1881 KHO 2009:70 KHO 2010:926 KHO 2011:103 KHO 2017:4 Hallinto-oikeudet Turun HaO t. 01/0593/3 Turun HaO /0775/3 Keskusverolautakunta KVL 1994:22 KVL 1994:50 Korkein oikeus KKO 2015:1

10 X LYHENTEET ATK KHO:n ennen julkaisema muu kuin vuosikirjapäätös EVL laki elinkeinotulon verottamisesta (360/1968) HaO hallinto-oikeus HE hallituksen esitys KHO korkein hallinto-oikeus KKO korkein oikeus OYL osakeyhtiölaki (624/2006) PL perustuslaki (731/1999) RL rikoslaki (39/1889) t. taltio TVL tuloverolaki (1535/1992) VHp verohallinnon päätös VML laki verotusmenettelystä (1558/1995) vp valtiopäivät

11 1 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimusaiheen esittely Osakeyhtiön tarkoituksena on tuottaa voittoa, joka mahdollistaa voittovarojen jakamisen osakkeen omistajille. Tavallisin tapa jakaa voittoa yhtiöstä osakkaille on osingonjako, mutta muitakin mahdollisuuksia on olemassa, esimerkiksi varojen jakaminen yhtiön vapaan oman pääoman rahastosta. Varojen jakoa osakkaille tapahtuu myös silloin, kun yhtiö alentaa osakepääomaansa tai yhtiön hankkii tai lunastaa omia osakkeitaan. Viime kädessä yhtiön jakokelpoiset varat jaetaan osakkaille siinä vaiheessa, kun yritystoiminta päättyy ja jäljelle jääneet varat jaetaan osakkaille. Kaikki edellä mainitut yhtiön varojenjakotavat ovat osakeyhtiölaissa säädeltyjä varojenajakotapoja, mutta varoja jaetaan yhtiöstä toisinaan myös muulla kuin osakeyhtiölaissa säädellyllä tavalla. Usein tällainen osakeyhtiölain vastainen varojen jako johtaa sekä yhtiön että sen osakkaan verotuksessa peitellyn osingon säädösten tutkintaan ja soveltamiseen. Jaettaessa yhtiöstä varoja peitellyn osingon muodossa syntynyttä etuutta ei lähtökohtaisesti ole ilmoitettu verotettavana tulona osakkaan puolella, mutta yhtiö on vähentänyt siitä johtuvat menot kuitenkin omalla tuloslaskelmallaan, joten peitellystä osingosta aiheutuu veronmenetyksiä veronsaajille. Verojärjestelmän uskottavuuden kannalta on tärkeää, että verotukseen kohdistuva valvonta on tehokasta. Valvonnan ennaltaehkäisevä vaikutus on oletettavasti huomattava, mutta siitä huolimatta esimerkiksi verotarkastusten perusteella peiteltyä osinkoa on lisätty verotettavaan tuloon miljoonia euroja vuodessa. Peitellyssä osingossa on kyse osakeyhtiölain muotovaatimukset sivuuttaen tapahtuvasta varojen jakamisesta osakkaan tai tämän omaisen hyväksi. Siinä sivuutetaan erityisesti se muoto, joka koskee avointa osingonjakoa osakeyhtiössä tai muuta vastaavaa voitonjaon päätöksentekoprosessia muissa yhteisömuotoisissa yrityksissä. Verotuksen näkökulmasta varojen peitelty jakaminen merkitsee yleensä myös välttymistä osingonjaon veroseuraamuksilta. Vuodesta 1943 lähtien peiteltyyn osinkoon on kohdistunut kahdenkertainen verotus, joka tarkoittaa sitä, että yhtiötä on verotettu voitosta ja lisäksi osakasta on verotettu täysimääräisesti

12 2 yhtiöltä saamastaan voitonjaosta. 1 Kahdenkertaisesta verotuksesta luovuttiin, kun peitellyn osingon saajalle myönnettiin yhtiöveron hyvitys vuosina Vuoden 2005 yritys- ja pääomaverouudistuksen jälkeen vuoteen 2013 saakka peitellystä osingosta on ollut tuolloin voimassa olleen tuloverolain 33d :n mukaan 70 prosenttia veronalaista ansiotuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Vuodesta 2014 alkaen veronalainen osuus on noussut 75 prosenttiin. 3 Verovapaasta 25 prosentin osuudesta huolimatta peitellyn osingon verorasitus on yleensä korkeampi kuin avoimen osingonjaon verotus, kun otetaan huomioon peitellystä osingosta aiheutuvat veroseuraamukset niin yhtiölle kuin osakkaallekin. 4 Peitellyn osingon verorasitukseen vaikuttaa käytännössä verotettavan osakkaan ansiotulojen määrä sekä näihin tuloihin lisätyn peitellyn osingon veronalainen osuus, koska ansiotulojen verotus on progressiivista. Peitellyn osingon verorasitetta arvioitaessa on myös huomioitava ne lisäykset, joita peitelty osinko aiheuttaa yhtiön tuloon. 1.2 Aiheen rajaus ja rakenne Tutkielmassani käsittelen verotusmenettelystä annetun lain 29 :n 1 momentin (VML, 1558/1995) soveltamispiiriin kuuluvia peitellyn osingon tapauksia, joissa on kyse hinnoittelupoikkeamista osakkaan ja yhtiön välisissä oikeustoimissa. Lisäksi käsittelen näitä tapauksia koskevia peitellyn osingon veroseuraamuksia, joista säädetään VML 29 :n 3 momentissa. Rajaan tutkielmani koskemaan vain niitä tilanteita, joissa ovat osallisina yhtiöt, joiden kotipaikka on Suomessa ja näiden osakkaina Suomessa yleisesti verovelvolliset luonnolliset henkilöt. Tutkimukseni keskittyy lähinnä harvainomisteisissa osakeyhtiöissä esiintyviin peitellyn osingon soveltamistilanteisiin. Tavallisimmin peiteltyä osinkoa ilmenee perheyhtiöissä tai vain muutaman henkilön omistamissa yhtiöissä, joissa omistajilla on suuri mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia päätöksiä yhtiössä tehdään. Osakkaan oma intressi edun saamiseen yhtiöstä on näissä tilanteissa usein voimakas. 1 HE 26/1998 vp, s Raunio ym. 2014, s Raunio ym. 2014, s Vilkkumaa 2014, s. 113.

13 3 Tutkielmassa en tutki niitä peiteltyä osinkoa koskevia soveltamistilanteita ja veroseuraamuksia, joista on säädetty verotusmenettelystä annetun lain 29 :n 2 ja 4 momenteissa. Nämä säädökset koskevat peiteltyä osinkoa ja niiden veroseuraamuksia niissä tilanteissa, joissa on kyse yhtiön omien osakkeiden hankkimisella tai lunastamisella taikka osakepääomaa, vararahastoa tai ylikurssirahastoa alentamalla osingosta menevän veron välttämiseksi jaettuja varoja ja näiden varojen katsomisesta osakkaan veronalaiseksi tuloksi. Johdantoluvun jälkeen tutkielman toisessa luvussa käsittelen yleisesti erilaisia varojenjakotapoja osakeyhtiössä sekä tutkin peitellyn osingon säädöksen historiaa ja säädöksen nykytilaa. Samassa luvussa käsittelen myös peitellyn osingon säädöksen suhdetta VML 31 :n mukaiseen ns. siirtohinnoittelusäädökseen ja VML 28 :n mukaiseen veron kiertämistä koskevaan säädökseen. Tutkin näitä säännöksiä niissä tilanteissa, joissa samaan taloudelliseen tilanteeseen näyttäisi soveltuvan samalla kertaa sekä peitellyn osingon säädös, että toinen näistä edellä mainituista säädöksistä. Tutkin toisaalta sitä, mikä olisi näiden säännösten etusijajärjestys konkreettisessa soveltamistilanteessa ja toisaalta sitä, ovatko säädökset toisensa poissulkevia vai voidaanko niitä soveltaa rinnakkain. Tutkielman kolmas luku käsittelee verotusmenettelystä annetussa laissa säädettyjä yleisiä edellytyksiä peitellyn osingon soveltamiselle. Tutkin jokaista laissa mainittua edellytystä yksityiskohtaisesti erikseen. Peitellyn osingon soveltamisala konkretisoituu ja täsmentyy sitä koskevien oikeustapausten kautta, joten korkeimman hallinto-oikeuden päätöksillä on tässä yhteydessä tavallista merkittävämpi rooli. Tähän vaikuttaa sekin, että peiteltyä osinkoa koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa pitkään ja muutokset siihen ovat olleet melko vähäisiä etenkin lain soveltamisalan osalta. Tutkielman neljännessä luvussa tarkastelen erilaisia peitellyn osingon ilmenemismuotoja käytännössä, niitä osakkaan peitellyn osingon tilanteita, joiden taustalla on yhtiön ilmoittamattomista tuloista johtuva arvioverotus sekä muutamia muita peitellyn osingon soveltamisen erityistilanteita. Tutkielman viidennessä luvussa käsittelen peitellyn osingon verotuksen toimittamista käytännössä ja peitellyn osingon konkreettisia veroseuraamuksia osakas- ja yhtiötasolla esimerkkeineen. Käsittelen luvussa myös peitellyn osingon verotukseen liittyviä jaksotuskysymyksiä sekä niitä sanktioita, jotka liittyvät peitellyn osingon verotukseen.

14 4 1.3 Tutkimuskysymykset Tavoitteena on selvittää tutkittavan oikeusnormin konkreettinen sisältö: peitellyn osingon säädöksen soveltamisedellytykset ja ilmenemismuodot käytännössä sekä näihin tilanteisiin kohdistuvat veroseuraamukset lukuun ottamatta niitä tilanteita, jotka on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle. 5 Koska lain sanamuoto on melko väljä, lain soveltamisala täsmentyy oikeuskäytännöllä, jolla on poikkeuksellisen merkittävä rooli tässä yhteydessä. Tutkielmani on täten lähinnä oikeusdogmaattinen. Tutkimukseni keskeinen tavoite on saada vastaus kysymykseen millä edellytyksillä ja missä eri tilanteissa voidaan verottaa peitellystä osingosta ja mitkä ovat peitellyn osingon veroseuraamukset yhtiölle ja sen osakkaalle. - missä tilanteissa verotuksessa sovelletaan VML 29 :n 1 ja 3 momentteja - mikä on VML 29 1 ja 3 momenttien sisältö käytännössä Vastauksen antaminen näihin kysymyksiin edellyttää sekä osakeyhtiölain mukaisten laillisten, että laittomien varojenjakotapojen ja niistä säädettyjen veroseuraamusten selvittämiseen. Tutkimukseni keskittyy yksityiskohtaisemmin siis jälkimmäisten voitonjakotapojen ja niiden veroseuraamusten selvittämiseen. 1.4 Tutkimusaineisto Tutkimus on lähinnä oikeusdogmaattinen, joten oikeuslähteistä tärkeimmässä asemassa on aihetta koskeva lainsäädäntö, koska jo perustuslain (PL, 731/1999) 81 :n mukaan verosta on säädettävä lailla. Tärkein tutkimuksen kohde on VML 29 ja tämän tutkimuksen rajauksen mukaisesti erityisesti sen 1 ja 3 momentit. Tutkielmassani sivutaan myös peitellyn osingon säännöksen kanssa tietyissä soveltamistilanteissa osittain päällekkäisiä tai rinnakkaisia lainkohtia, VML 28 ja VML 31 :iä. VML 29 :ssä säädettyä peitellyn osingon säädöstä uudistettiin merkittävästi vuonna Tätä koskien uuden lain sanamuodon ohella tärkeänä oikeuslähteenä voidaan pitää säädöstä koske- 5 Tutkimuskohteena on etenkin VML 29 :n 1 ja 3 momenttien sisältö.

15 5 vaa hallituksen esitystä HE 26/1998. Tuossa yhteydessä tarkennettiin erityisesti veroseuraamuksia koskevaa lainkohtaa, jolloin siihen oikeuskäytäntöön, joka on syntynyt aiemman säädöksen voimassaoloaikana, tulee suhtautua erityisen kriittisesti. Lain esitöissä on mainittu, että soveltamisalaa ei säädöstä uudistettaessa ollut tarkoitus muuttaa, joten tältä osin aikaisemmalla oikeuskäytännöllä on edelleen olennainen merkitys asiassa. Peitellyn osingon soveltamisala on muotoutunut aikojen kuluessa pitkälti ylimmän oikeusasteen eli korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ratkaisujen pohjalta. Tältä osin onkin yleisesti katsottu, että peitellyn osingon soveltamistilanteissa oikeuskäytännöllä on katsottava olevan poikkeuksellisen merkittävä rooli. Oikeuslähteistä lainvalmisteluaineistosta on saatavilla tulkinta-apua peitellyn osingon soveltamisalan ja veroseuraamusten määrittämiseen. Oikeuslähdeopillisesti lainvalmisteluaineisto on ns. heikosti velvoittava oikeuslähde, jolla ei ole ehdotonta sitovuutta. Lainvalmisteluaineisto on usein kuitenkin katsottu tulevan oikeuslähteistä heti seuraavana lain ja maan tavan jälkeen. Lainvalmisteluaineista on haettu perinteisesti tietoa lain säätäjän tarkoituksesta, mutta tähän täytynee verotuksessa suhtautua tietyllä kriittisyydellä johtuen jo edellä mainitusta perustuslain säädöksestä, jonka mukaan verosta on säädettävä lailla. Peitellyn osingon verotukseen liittyy useimmiten myös sanktioiden määrääminen yhtiölle ja sen osakkaalle. Peitellyn osingon tilanteissa voidaan määrätä veronkorotus VML 32 :n mukaan. Tietyissä tilanteissa peiteltyä osinkoa koskeva asia voidaan viedä rikosprosessiin ja sanktiot määräytyvät rikosprosessissa eivätkä verotusmenettelylain mukaan. Muuna lähdeaineistona on käytetty peiteltyä osinkoa käsittelevää oikeuskirjallisuutta ja Verohallinnon ohjeita asiasta.

16 6 2 YHTIÖN VAROJEN JAON JA PEITELLYN OSINGON VEROTUS 2.1 Yleistä osakeyhtiön varojen jaosta ja niiden verotuksesta Osakeyhtiö on erillinen oikeushenkilö ja itsenäinen liiketoiminnallinen yksikkö, joka vastaa oman toimintansa tuloistaan, menoistaan ja veloistaan. Yhtiön osakkeenomistajan taloudellinen vastuu rajoittuu sijoittamansa osakepääoman määrään. Yhtiön veloista ei ole vastuussa yhtiön osakas vaan yhtiö itse. 6 Osakeyhtiölaki sisältää pakottavaa säätelyä melko vähän, joka mahdollistaa sen, että yritykset voivat sopia monista asioista joustavasti. Pakottavilla säännöksillä suojataan vähemmistöosakkaita ja velkojia oikeuden loukkauksilta. 7 Osakeyhtiölain (OYL, 624/2006) 1 luvun 5 :n mukaan yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Osakeyhtiölaki määrittelee tarkasti sen, mitä varoja yhtiöstä voidaan jakaa. 8 OYL 13 luvun 1 :n mukaan yhtiön varoja voidaan jakaa laillisesti neljällä eri tavalla: 1. voitonjakona (osinkona) ja varojen jakamisena vapaan oman pääoman rahastosta 2. osakepääoman alentamisena 3. omien osakkeiden hankkimisena ja lunastamisena 4. yhtiön purkamisena ja rekisteristä poistamisena. Saman lainkohdan mukaan muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa. Kaikkien osakkaiden suostumuksella yhtiön vapaata pääomaa voidaan jakaa tietyin edellytyksin myös muutoin kuin OYL 13 luvussa mainitulla tavalla. 9 OYL 13 luvun 1 :n 4 momentin mukaan varoja ei saa jakaa ennen yhtiön rekisteröimistä. OYL 13 luvun 2 :n mukaan varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. 6 Vilkkumaa 2014, s Raunio ym. 2014, s Vilkkumaa 2014, s Kukkonen 2010, s. 141.

17 7 Osakeyhtiölaissa mainitulla osingonjaolla tarkoitetaan niiden voittojen jakamista, joita osakeyhtiö on tuottanut kyseiseltä tilikaudelta tai aikaisempien tilikausien aikana. Yhtiön jakaessa varoja vapaan oman pääoman rahastosta, kysymys ei ole tilikausien voittojen jaosta, vaan varojen jaosta muusta vapaasta omasta pääomasta. Yhtiön jakopäätöksessä tulee olla maininta, onko kysymys osingonjaosta vai varojen jaosta vapaan oman pääoman rahastosta Osingonjako ja sen verotus Osakeyhtiölain 13 luvun 6 :ssä säädetään, että varojen jakamisesta päätetään yhtiökokouksessa. Osingonjaosta päätetään yhtiökokouksessa osakeyhtiölain mukaisella yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, jollei yhtiöjärjestyksessä muuta todeta. 11 Varojen jakoa koskevassa päätöksestä tulee ilmetä jaettava määrä ja mistä yhtiön varoista jaossa on kysymys. 12 TVL 33 a :n 1 momentin mukaan julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta 85 prosenttia on pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Julkisesti noteeratulla yhtiöllä tarkoitetaan osakeyhtiötä, jonka osakkeet ovat osingonjaosta päätettäessä julkisen kaupankäynnin kohteena Suomessa tai EU-alueella. 13 Verotuksessa listaamattoman yhtiön jakama osinko jaetaan yhtiön nettovarallisuuden perusteella pääomaosinkoon ja ansiotulo-osinkoon. 14 Listaamattomalla yhtiöllä tarkoitetaan osakeyhtiötä, jonka osakkeet eivät ole osingonjakopäätöstä tehtäessä julkisen kaupankäynnin kohteena. 15 Osingon pääomatulo-osuutta laskettaessa yhtiön nettovarallisuudesta vähennetään tuloverolain (TVL, 1535/1992) 33 b :n 4-5 momenteissa mainitut osakaskohtaiset vähennykset, joita ovat osakkaan ottama osakaslaina osakeyhtiöstä ja osakkaan käytössä oleva osakeyhtiön varoihin kuuluva asunto. Näiden vähennysten jälkeen lasketaan yhtiön matemaattinen arvo. 16 TVL 33 b :n 1 momentin mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siihen määrään saakka, joka vastaa varojen arvostamisesta verotuksessa annetussa laissa tarkoitetulle 10 Raunio ym. 2014, s Blomqvist Malmivaara 2016, s Blomqvist Malmivaara 2016, s Vilkkumaa 2014, s Raunio ym. 2014, s Vilkkumaa 2014, s Raunio ym. 2014, s. 24.

18 8 osakkeen verovuoden matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa. Siltä osin kuin verovelvollisen saamien tällaisten osinkojen määrä ylittää euroa, osingoista 85 prosenttia on pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. TVL 33 b :n 3 momentin mukaan sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään osingon veronalaisuudesta, osinko on ansiotuloa, jos osingon jakoperusteena yhtiöjärjestyksen määräyksen, yhtiökokouksen päätöksen, osakassopimuksen tai muun sopimuksen mukaan on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos. Osinko on sen henkilön tuloa, jonka työpanoksesta on kysymys. Säännös määrittelee työpanokseen perustuvan osingon ansiotuloksi. Tämä on poikkeus listaamattomista yhtiöistä saatuihin osinkoihin. Vuodesta 2016 alkaen pääomatulojen veroprosentti on ollut 30 tai jos pääomatulojen määrä ylittää euroa, ylittävä osa verotetaan 34 prosentin mukaan Varojen jako yhtiön vapaan oman pääoman rahastosta ja niiden verotus Osakeyhtiölain mukaista varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta käsitellään lähtökohtaisesti osinkona myös verotuksessa. Tietyissä tilanteissa varojen jako vapaan oman pääoman rahastosta voi kuitenkin tulla verotetuksi kuitenkin luovutuksena, jolloin voi syntyä myös luovutusvoittoa. 18 TVL 33 b :n 6 momentin mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatua osakeyhtiölain 13 luvun 1 :n 1 kohdassa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään osinkona ja siihen sovelletaan 45 a :ssä säädetyin poikkeuksin, mitä tässä pykälässä säädetään. TVL 45 a :n mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatua osakeyhtiölain 13 luvun 1 :n 1 kohdassa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään veronalaisena luovutuksena siltä osin kuin verovelvolliselle palautetaan tämän yhtiöön tekemä pääomansijoitus, jos pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään 17 Verohallinto 2016 o). 18 Vilkkumaa 2014, s

19 9 kymmenen vuotta ja verovelvollinen esittää tässä pykälässä tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä luotettavan selvityksen. Hallituksen esityksessä 185/2013 käsitellään tarkemmalla tasolla kyseistä säännöstä perusteluineen. Osakeyhtiölain mukaan yhtiö voi päätöksellään alentaa osakepääomaa ja jakaa tämä määrä suoraan osakkeenomistajille. Vaihtoehtoisesti yhtiö voi siirtää määrän vapaan oman pääoman rahastoon tai käyttää tappioiden kattamiseen, johon vapaa oma pääoma ei riitä. 19 Osakeyhtiö voi alentaa osakepääomaa myös hankkimalla tai lunastamalla osakkeita. 20 Tähän asiaan palaan myöhemmin tässä luvussa. OYL 13 luvun 2 :n mukaan yhtiön tulee olla maksukykyinen ennen ja jälkeen osakepääoman alentamisen. Osakeyhtiölain mukaan osakepääomaa ei saa alentaa alle vähimmäisosakepääomaa pienemmäksi, joka on yksityisessä osakeyhtiössä vähintään euroa ja julkisessa osakeyhtiössä vähintään euroa. 21 Osakeyhtiössä yhtiökokous voi päättää osakepääoman alentamisesta. Osakeyhtiö voi jakaa pääomanpalautuksen osakkeenomistajille lunastamatta tai hankkimatta osakkeenomistajien osakkeita. Näin ollen osakkeet jäävät edelleen osakkeenomistajien omistukseen. 22 Tällaista yksityishenkilön saamaa osakepääoman palautusta ilman osakkeiden luovuttamista verotetaan luovutusvoittosäännösten mukaan. 23 Osakepääoman palautuksen määrä vähennetään osakkeiden hankintamenosta. Tämä pienentää osakkeiden hankintamenoa ja siten vaikuttaa myöhempään luovutusvoiton laskentaan. Jos palautuksen määrä on suurempi kuin osakkeiden hankintameno, syntyy luovutusvoittoa, joka verotetaan pääomatulona. Osakepääoman palauttamisesta ei voi syntyä luovutustappiota Vilkkumaa 2014, s Raunio ym. 2014, s Vilkkumaa 2014, s Raunio ym. 2014, s Raunio ym. 2014, s Raunio ym. 2014, s. 61. Ks. periaate käy ilmi KHO t. 814.

20 Yhtiön omien osakkeiden hankinta tai lunastus ja niiden verotus Osakeyhtiölain mukaan yhtiön varoja voidaan jakaa myös siten, että yhtiö hankkii tai lunastaa omia osakkeitaan. Omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta säädetään OYL:n 15 luvussa. Kun osakeyhtiö vapaaehtoisesti lunastaa osakkeita osakkeenomistajilta, puhutaan osakkeiden hankkimisesta. Osakkeiden lunastamisessa on kysymys osakkeiden ottamisesta osakkailta yhtiölle ilman osakkeenomistajan suostumusta, joko vastikkeellisesti tai vastikkeetta. Myös osakkeen ottaminen osakeyhtiölle pantiksi on mahdollista. 25 Omia osakkeita hankkimalla osakeyhtiö jakaa varoja osakkeenomistajille. Syitä tällaiseen varojenjakoon voi olla monia, esimerkiksi sukupolvenvaihdos ja verotukselliset seikat. 26 Kun osakeyhtiö ostaa omia osakkeitaan osakkeenomistajilta, verotetaan osakkeenomistajaa lähtökohtaisesti luovutusvoittosäännösten mukaan. Osakeyhtiön maksaessa osakkeista niiden hankintamenoa korkeampaa kauppahintaa, syntyy osakkeenomistajalle pääomatulona verotettavaa luovutusvoittoa. Omien osakkeiden hankkiminen voi joissakin tilanteissa täyttää peitellyn osingonjaon tunnusmerkit. 27 Verotusmenettelylain 29 :n 2 momentin mukaan peitellyn osingon säännökset tulevat sovellettavaksi, jos yhtiö hankkii osakkeita osingosta menevän veron välttämiseksi. Tähän aiheeseen palaan tutkielman kappaleessa Osakeyhtiön purkaminen ja sen verotus Osakeyhtiön purkaminen vapaaehtoisesti on myös yksi ja ehkä nopeakin keino varojen jakamiseksi osakkeenomistajille verrattuna siihen, että varoja nostettaisiin yhtiöstä osinkona vähitellen vuosien kuluessa. Yhtiökokouksen päätöksellä yhtiö asetetaan selvitystilaan, jonka aikana selvitysmies hoitaa yhtiötä kaikilta osin. Hän selvittää muun muassa yhtiön varallisuusaseman, muuttaa omaisuuseriä rahaksi, maksaa velat ja tilittää ylijäämän osakkeenomistajille. Selvitysmiehen selvittämästä osayhtiön netto-omaisuudesta osakkeenomistajat saavat osakkeilleen jako-osuutta, jollei yhtiöjärjestyksestä muuta johdu Raunio ym. 2014, s Vilkkumaa 2014, s Vilkkumaa 2014, s Raunio ym. 2014, s

21 11 Osakeyhtiön purkautuessa omaisuuserät tuloutetaan verotuksessa ennen varojen siirtymistä jako-osana osakkeenomistajille. Osakkeenomistajan yhtiöstä saama jako-osa verotetaan luovutusvoittoverosäännösten mukaan. Käytännössä osakkeenomistajan katsotaan luovuttavan osakkeensa jako-osuutta vastaan. Osakkaana olevan yksityishenkilön osakkeiden luovutusvoittolaskelmassa voidaan käyttää osakkeiden todellisen hankintamenon sijasta hankintameno-olettamaa. 29 Pääsääntöisesti saadun jako-osan saantohetkeksi verotuksessa katsotaan yhtiökokous, jossa lopputilitys esitetään Muut osakeyhtiön varojen jakamisen mahdollisuudet ja niiden verotus Näiden edellä OYL 13 luvun 1 :ssä mainittujen varojenjakotapojen lisäksi osakkeenomistaja voi nostaa osakeyhtiöstä erilaisia tuloja tai lainoja, mikäli osakeyhtiölain säännökset sen mahdollistavat. Näitä ovat esimerkiksi omaisuuden myyntitilanteet, osakkaanomistajan osakeyhtiössä työskentelystä saama palkka luontoisetuineen, vuokratulot, korkotulot ja osakaslaina yhtiöltä. Näiden edellä mainittujen lisäksi osakkeenomistaja ja osakeyhtiö voivat tehdä keskinäisiä sopimuksia, joiden tulee vastata ehdoiltaan toisistaan riippumattomien osapuolten tekemiä sopimuksia. Sopimuksissa tulee käyttää käypää hintaa. Mikäli sopimuksissa ei käytetä käypää hintaa, mahdollisesta hinnoittelupoikkeamasta osakkaalle syntyvä olennainen etuus käsitellään verotuksessa osakkuusaseman perusteella saatuna peiteltynä osinkona. 31 Näitä hinnoittelupoikkeamista johtuvia peitellyn osingon säännöksen soveltamisedellytyksiä, ilmenemismuotoja ja niiden veroseuraamuksia käsittelen seuraavissa luvuissa. Kun osakeyhtiö jakaa varoja osakeyhtiölain mukaisesti, kysymys on laillisesta varojen jakamisesta. Jos varojen jako rikkoo osakeyhtiölain menettelyllisiä tai aineellisia säännöksiä, kysymys on osakeyhtiölain näkökulmasta katsottuna laittomasta varojenjaosta. Laitonta varojenjakoa on kaikki muut liiketapahtumat kuin OYL 13 luvun 1 :n 1 ja 2 momenteissa mainitut ja laillinen lahja. Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä voi olla määräyksiä voittovarojen käytöstä, ja niiden noudattamatta jättäminen katsotaan laittomaksi varojen jakamiseksi. Osakeyhtiö ei saa varojen jaolla vaarantaa yhtiön maksukykyisyyttä. OYL 13 luvun 2 ja 5 :ssä mainitaan maksukykyä mittaavat maksukykyisyystesti ja tasetesti. Lisäksi osakeyhtiön tulee toiminnassaan käyttää 29 Raunio ym. 2014, s Kukkonen 2010, s Vilkkumaa 2014, s. 182.

22 12 markkinaehtoista hinnoittelua. Tästä poikkeaminen voi lisätä riskiä siitä, että toimi katsotaan laittomaksi varojenjaoksi. 32 Laittoman varojenjaon seuraamuksena on velvollisuus palauttaa varat osakeyhtiölle. 33 OYL 13 luvun 4 :n mukaan vastoin tätä lakia tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä yhtiöstä saadut varat on palautettava, jos varojen saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää jakamisen tapahtuneen tämän lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Palautettavalle määrälle on maksettava vuotuista korkoa korkolain 12 :ssä tarkoitetun kulloinkin voimassa olevan viitekoron mukaisesti. Kyseinen säännös sisältää palautusvelvollisuutta rajoittavan ns. vilpittömän mielen suojan. Osakeyhtiö, osakkeenomistaja ja velkoja voivat hakea vahingonkorvausta hallituksen jäseniltä tai toimitusjohtajalta, mikäli yhtiön varoja on jaettu osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti. 34 Osakeyhtiörikoksesta on kysymys siinä tilanteessa, kun osakeyhtiön varoja jaetaan osakeyhtiölain vastaisella tavalla ja niin, että tämä loukkaa osakkeenomistajaa tai velkojaa. Menettelyn tulee olla tahallista, jotta se on osakeyhtiörikoksena rangaistava. OYL 25 luvun 1 :ssä todetaan ne tilanteet, joissa voidaan tuomita osakeyhtiörikoksesta. 35 Osakeyhtiölain vastainen osakeyhtiön varojen jako katsotaan verotuksessa usein peitellyksi osingoksi. Peitellyksi osingoksi katsotaan esimerkiksi, jos osakas ottaa rahanarvoista etuutta yhtiöstä ilman osakeyhtiölain mukaista osingonjakopäätöstä asiasta. 36 OYL 13 luvun 1 :n 3 momentissa mainitaan yhtiön varojen vähentymisestä, jota juuri peitelty osinko tarkoittaa. Peitellyn osingon tilanteissa kuitenkin harvoin varoja palautetaan takaisin yhtiölle osakeyhtiölain 13 luvun 4 :n mukaisesti. 37 Osakeyhtiölain mukainen laiton varojen jako ei kuitenkaan automaattisesti ole peiteltyä osinkoa. Peitellystä osingosta ei ole kysymys tilanteessa, jossa osakeyhtiön varojen jaossa on noudatettu osakeyhtiölain varojenjakoa koskevia menettelysäännöksiä, mutta yhtiöllä ei ole ollut jakokelpoisia varoja Immonen - Villa 2015, s Vilkkumaa 2014, s Immonen - Villa 2015, s Immonen - Villa 2015, s Myrsky Malmgrén 2014, s Mattila 2015, s Mattila 2015, s. 89.

23 13 Peitellyn osingon säännöksen soveltamisedellytykset tutkitaan verotuksessa itsenäisesti suhteessa osakeyhtiölain säännöksiin. Peitellyn osingon säännöksen soveltaminen ei siis edellytä sitä, että osakeyhtiölakia olisi samalla rikottu, vaikka näin asia useimmiten peitellyn osingon verotustilanteissa on. Toisaalta siis osakeyhtiölain varojenjakoa koskevien säännösten rikkominen ei aiheuta automaattisesti peitellyn osingon säännösten soveltamista verotusta toimitettaessa. Peitellyn osingon verotusratkaisujen perusteluissa ei useinkaan ole mitään mainintaa siitä, onko samalla rikottu osakeyhtiössä osakeyhtiölain säännöksiä. Tämä lieneekin perusteltua, koska osakeyhtiölain tulkinta tai soveltaminen ei liity verotuksen toimittamiseen. 2.2 Peitellyn osingon säädöshistoria Peitellyssä osingossa on kyse osakeyhtiölain muotovaatimukset sivuuttaen tapahtuvasta varojen jakamisesta osakkaan tai tämän omaisen hyväksi. Siinä sivuutetaan erityisesti se muoto, joka koskee avointa osingonjakoa yhtiössä tai muuta vastaavaa voitonjaon päätöksentekoprosessia muissa yhteisömuotoisissa yrityksissä. Verotuksen näkökulmasta varojen peitelty jakaminen merkitsee yleensä myös välttymistä osingonjaon veroseuraamuksilta. 39 Suomen verolainsäädännössä peiteltyä osinkoa koskeva säädös on ollut jo vuodesta 1943 alkaen. Aluksi peitellyn osingon säädös oli tulo- ja omaisuusverolain 30 :ssä, josta säädös siirtyi sellaisenaan ensin verotuslain 57 :ään ja myöhemmin vuonna 1995 verotusmenettelystä annetun lain 29 :ään. 40 Alun perin peitellyn osingon säädöksen tarkoituksena oli turvata osakeyhtiön jaettuun voittoon kohdistuneen kahdenkertaisen verotuksen toteutuminen. Yhtiötä verotettiin tuottamastaan voitosta ja osakasta yhtiöltä saamastaan osingosta. Tällainen kahdenkertainen verotus osaltaan houkutti yhtiön osakkaita nostamaan varoja yhtiöstä muulla tavalla kuin osinkona, kuten palkkana ja vuokrana, joihin kohdistuu yhdenkertainen verotus. 41 Peitellyn osingon tulolajista säädettiin TVL 62 :n 2 momentissa, jossa todettiin sen olevan kokonaan luonnollisen henkilön ja kotimaisen kuolinpesän ansiotuloa. 42 Ennen vuoden 1998 peitellyn osingon säädöksen uudistusta VML 29 :n 1 momentissa todettiin, että jos on ilmeistä, että osakeyhtiö tai muu yhteisö on suorittanut osakkaansa taikka tämän 39 HE 26/1998 vp, s Mattila 2015, s HE 26/1998 vp, s Verohallinto 1999 c).

24 14 puolison, lapsen, vanhemman tai muun omaisen hyväksi palkan, lahjapalkkion, osapalkan, asuntoedun, edustus- tai matkakustannuksen, vakuutusmaksun taikka muun sellaisen hyvityksen nimellä enemmän kuin on pidettävä kohtuullisena taikka että yhteisö on hintana, vuokrana, korkona, provisiona tai muuna kustannuksena edellä mainituille henkilöille maksanut olennaisesti enemmän tai heiltä kantanut vähemmän kuin mikä on tavallista, otetaan se verotuksessa huomioon kohtuullisen määräisenä. Saman lainkohdan 2 momentissa todettiin, että jos osakeyhtiö lunastamalla omia osakkeitaan tai alentamalla osakepääomaansa on jakanut varoja osakkailleen ja jos on ilmeistä, että varojen jakaminen on tapahtunut osingosta menevän veron välttämiseksi, on jaetut varat tältä osin katsottava osakkaan veronalaiseksi tuloksi. Ennen vuotta 1998 peitellyn osingon veroseuraamuksista ei ollut laissa tarkempia määräyksiä. Lain vanhan sanamuodon mukaan peitelty osinko otettiin huomioon kohtuullisen määräisenä. Tätä pidettiin ainakin jossakin määrin harhaanjohtavana, koska peitellyn osingon veroseuraamusten määräämiseen ei varsinaisesti katsottu sisältyvän kohtuusharkintaa ja oikeuskäytännössä arvostamisperusteena käytettiin juuri käypää arvoa. Verotuskäytäntö asiassa ei ollut yhtenäistä. 43 Hallituksen esityksen 26/1998 mukaan peitellyn osingon verotusta haluttiin ajanmukaistaa ja tarkentaa sen veroseuraamuksia, mutta peitellyn osingon verotuksen soveltamisalaa ei haluttu muuttaa. Vuoden 1998 uudistuksessa peitellyn osingon säännöstä muutettiin siten, että laista poistettiin siihen sisältynyt esimerkkiluettelo, joka korvattiin yleisellä määrittelyllä, jonka on tarkoitettu kattavan kaikki eri muodot, joilla yhtiön varoja voi siirtää osakkaalle yli-tai alihintaan tai vastikkeetta. Uuden säädöksen mukaan edelleenkin vaadittiin olennaista poikkeamista käyvästä hinnasta, joten vain vähäinen ero hinnoittelupoikkeamassa ei oikeuta peitellyn osingon verotukseen. Peitellyn osingon säännöksen 1 momenttiin lisättiin maininta siitä, että peiteltyä osinkoa on osakkuusaseman perusteella saatu etuus. Tämä vaatimus ei ilmennyt aiemmin suoraan laista. Tällä vaatimuksella pyrittiin rajoittamaan säännöksen soveltamista tilanteisiin, jotka koskivat osakkaan yhtiöstä saamia palkanluonteisia suorituksia. 44 Peitellyn osingon säännöksen 2 43 HE 26/1998 vp, s HE 26/1998 vp, s. 7-8.

25 15 momenttia muutettiin siten, että säännös määriteltiin koskemaan myös omien osakkeiden hankkimista sekä vararahaston ja ylikurssirahaston alentamista osingosta menevän veron välttämisen tarkoituksessa jaettuja varoja. Säännöksen 4 momenttiin siirrettiin veron välttämistä koskeva vaatimus ja veroseuraamukset säännöksen 2 momentin tilanteissa. Säännöksen 3 momenttiin tuli veroseuraamukset, jotka koskivat säännöksen 1 momentin hinnoittelupoikkeamatilanteita, joiden mukaan yhtiön verotuksessa on meneteltävä siten kuin olisi käytetty käypää hintaa ja osakkaan veronalaiseksi tuloksi katsottava käyvän hinnan ja käytetyn hinnan erotus. 45 Lakia uudistettiin siten, että veroseuraamukset määriteltiin tarkasti. Tältä osin oli kyse merkittävästä uudistuksesta. Samasta syystä johtuen aiempaan veroseuraamuksia koskevaan oikeuskäytäntöön on suhtauduttava varovaisesti. Peitellyn osingon säännöksen 5 momenttiin kirjoitettiin momentin 1 mukaiset tilanteet koskemaan osakeyhtiön ja sen osakkaan lisäksi myös muuta yhteisöä ja sen osakasta tai jäsentä. Lain sanamuodon mukaan peitelty osinko voi siten koskea myös muita yhteisöjä kuin osakeyhtiöitä, esimerkiksi osuuskuntia ja sen jäseniä. Säännöksen 6 momentissa viitattiin tuloverolakiin ja yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin, joissa säädetään peitellyn osingon tulolajista ja osakkaan oikeudesta yhtiöveron hyvitykseen sekä peitellyn osingon vaikutuksesta yhtiön tuloveron vähimmäismäärään. 46 Uudistuksessa yhtiöveron hyvitysjärjestelmä ulotettiin koskemaan myös peiteltyä osinkoa. Peitellyn osingon saajat saivat yhtiöveron hyvityksen vuosilta toimitetuissa verotuksissa. 47 Kysymys oli merkittävästä muutoksesta, koska yhtiöveron hyvityksen johdosta peitellyn osingon verotus muuttui kahdenkertaisesta yhdenkertaiseksi. Muutosten yhteydessä peitellyn osingon tulolaji säilyi entisellään. 48 Yritys- ja pääomaverouudistuksen yhteydessä osinkoverotuksessa luovuttiin yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä vuonna Hallitus esityksessään 92/2004 ehdotti, että peitellyn osingon tulisi olla yksityishenkilöille täysimääräisesti veronalaista tuloa, mutta eduskunta kuitenkin 45 HE 26/1998 vp, s HE 26/1998 vp, s Raunio ym. 2014, s Verohallinto 1999 c).

26 16 alensi sitä niin, että peitellystä osingosta katsottiin veronalaiseksi 70 prosenttia. Yksityishenkilön lisäksi muutos koski myös yhteisöjä. 49 Uudistuksen jälkeen osinkoihin kohdistui osittainen kahdenkertainen verotus. Tämä kiristi myös peitellyn osingon verotusta merkittävästi. 50 Vuosina voimassa olleen tuloverolain 33d :n mukaan peitellystä osingosta on ollut 70 prosenttia veronalaista ansiotuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Vuodesta 2014 alkaen veronalainen osuus on noussut 75 prosenttiin. Verovapaasta 25 prosentin osuudesta huolimatta peitellyn osingon verotus ottaen huomioon myös yhtiölle aiheutuvat veroseuraamukset, johtaa yleensä korkeampaan verotukseen kuin osakeyhtiölain mukainen osingonjako. 51 Peitellyn osingon uudistamisen taustalla olevia pääasiallisia tekijöitä ovat olleet vuosien varrella tehdyt muutokset osakeyhtiölakiin, eriytettyyn tuloverojärjestelmään siirtyminen, yhtiöveron hyvitysjärjestelmään siirtyminen ja siitä luopuminen. Sekä lisäksi lukuisat osinkoveromuutokset ovat vaikuttaneet siihen, että myös peitellyn osingon verotuskohtelua on pitänyt tarkistaa Peitellyn osingon nykytila Peitellyn osingon verotuksesta säädetään VML 29 :ssä. Kyseinen lainkohta sisältää 5 substanssimomenttia ja yhden viittaussäännöksen. Ensimmäinen momentti koskee hinnoittelupoikkeamatilanteita, toinen momentti omien osakkeiden hankkimistilanteita ja sidotun pääoman palauttamista, kolmas ja neljäs momentti edellä mainittujen tilanteiden veroseuraamuksia ja viidennessä momentissa todetaan ensimmäisen momentin koskevan myös muita yhteisöjä kuin osakeyhtiöitä. Kuudennessa momentissa viitataan tuloverolakiin, jossa säädetään peitellyn osingon tulolajista. VML 29 :n 1 momentin mukaan peitellyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa tai tämän omaisen hyväksi osakkuusaseman perusteella tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun johdosta tai vastikkeetta. Peiteltyä osinkoa voi syntyä osakeyhtiön ja osakkaan välisissä oikeustoimissa, joissa hinnoittelun perusteena ei käytetä 49 HE 92/2004 vp, s Raunio ym. 2014, s Vilkkumaa 2014, s Mattila 2015, s. 90.

27 17 käypää hintaa. Tällaisten hinnoittelupoikkeamien seurauksena yhtiön varallisuutta siirtyy osakkaalle. Kyseistä lainkohtaa voidaan soveltaa niin tahallisiin kuin tahattomiinkin hinnoitteluvirhetilanteisiin. 53 Lainkohdan soveltamisedellytyksiä ja ilmenemismuotoja käsittelen yksityiskohtaisesti tutkielman myöhemmissä luvuissa. VML 29 :n 2 momentin mukaan peitellyllä osingolla tarkoitetaan myös omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla taikka osakepääomaa, vararahastoa tai ylikurssirahastoa alentamalla osingosta menevän veron välttämiseksi jaettuja varoja. Peiteltyä osinkoa voi syntyä tilanteessa, kun yhtiö hankkii tai lunastaa omia osakkeitaan osakkailta. Jos syynä osakkeiden hankkimiseen tai lunastamiseen on välttyminen osingosta menevästä verosta, kysymys on peitellystä osingosta. Tätä arvioitaessa tulisi ottaa huomioon muun muassa ne syyt, miksi yhtiö on ryhtynyt tällaisiin toimiin ja onko osakkeiden hankintaan käytetty voittovaroja vai sidottua omaa pääomaa. 54 VML 29 :n 3 momentin mukaan, jos on ilmeistä, että yhtiö on jakanut 1 momentissa tarkoitettua peiteltyä osinkoa, on yhtiön verotuksessa meneteltävä niin kuin olisi käytetty käypää hintaa ja osakkaan veronalaiseksi tuloksi katsottava käyvän hinnan ja käytetyn hinnan erotus. Edellä 1 momentissa mainituissa hinnoittelupoikkeamatilanteissa yhtiön ja osakkaan verotus oikaistaan tämän momentin mukaisesti. Verotuksen oikaisu tehdään aina osakkaan verotukseen, vaikka edun olisi saanut osakkaan omainen. 55 Tämän lainkohdan veroseuraamuksia eri hinnoittelupoikkeamatilanteissa käsittelen yksityiskohtaisesti tutkielman myöhemmissä luvuissa. VML 29 :n 4 momentin mukaan, jos varojen jakaminen 2 momentissa tarkoitetussa muodossa on ilmeisesti tapahtunut osingosta menevän veron välttämiseksi, on jaetut varat tältä osin katsottava osakkaan veronalaiseksi tuloksi. Edellä 2 momentissa mainittujen tilanteiden veroseuraamukset säädetään tässä momentissa. Säännöksen mukaan vain osakkaan verotusta tulee oi- 53 Mattila 2015, s Mattila 2015, s VML 29 :n 2 ja 4 mom mukaiset soveltamistilanteet ja näitä koskevat veroseuraamukset eivät ole tämän tutkimuksen kohteena. Lue näistä tarkemmin esimerkiksi Verohallinto, Henkilöverotuksen käsikirja 2012, ss ja Verohallinnon ohje Peitelty osinko Mattila 2015, s. 95.

28 18 kaista siten, että jaetut varat katsotaan osakkaan veronalaiseksi tuloksi. Yhtiön verotukseen oikaisuja ei tarvitse tehdä, koska yhtiölle ei aiheudu verotuksessa vähennyskelpoisia kuluja eikä tuloja jää saamatta. 56 VML 29 :n 5 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään osakeyhtiöstä tai sen osakkaasta, sovelletaan vastaavasti muuhun yhteisöön sekä sen osakkaaseen tai jäseneen. Tämän mukaan 1 momentissa säädetyt hinnoittelupoikkeamatilanteet koskevat myös muita yhteisöjä ja sen osakkaita ja jäseniä kuin vain osakeyhtiötä ja sen osakasta. Yhteisön käsite on määritelty TVL 3 :ssä, jonka mukaan yhteisöllä tarkoitetaan valtiota ja sen laitosta, kuntaa ja kuntayhtymää, seurakuntaa ja muuta uskonnollista yhdyskuntaa, osakeyhtiötä, osuuskuntaa, säästöpankkia, sijoitusrahastoa, yliopistoa, keskinäistä vakuutusyhtiötä, lainajyvästöä, aatteellista tai taloudellista yhdistystä, säätiötä ja laitosta, ulkomaista kuolinpesää ja edellä 1-6 kohdassa tarkoitettuihin yhteisöihin verrattavaa muuta oikeushenkilöä tai erityiseen tarkoitukseen varattua varallisuuskokonaisuutta. Peitellyn osingon säännöstä voidaan periaatteessa soveltaa edellä tuloverolaissa mainittuihin yhteisöihin, mutta käytännössä säännöstä harvoin sovelletaan muihin kuin osakeyhtiöihin. 57 TVL 4 :ssä määritetyt yhtymät eivät voi olla peitellyn osingon antajia, mutta ne voivat olla kuitenkin peitellyn osingon saajina. 58 VML 29 :n 6 momentin mukaan peitellyn osingon tulolajista säädetään tuloverolaissa. TVL 33 d :n 1 momentin mukaan verotusmenettelystä annetun lain 29 :ssä tarkoitetusta peitellystä osingosta 75 prosenttia on ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. Peitelty osinko on kuitenkin kokonaan veronalaista ansiotuloa, jos peitelty osinko on saatu tämän lain 33 c :n 3 momentissa tarkoitetulta yhteisöltä. TVL 33 d :n 3 momentin mukaan osakeyhtiön, osuuskunnan, säästöpankin ja keskinäisen vakuutusyhtiön saama tämän lain mukaan verotettava osinko ja osinkona pidettävä vapaan oman pääoman rahastosta saatu varojenjako on veronalaista tuloa siten kuin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a ja 6 c :ssä säädetään. Muun yhteisön saama tämän lain mukaan verotettava osinko ja osinkona pidettävä vapaan oman pääoman rahastosta saatu varojenjako on 56 Mattila 2015, s Mattila 2015, s Raunio ym. 2014, s