Miten digitalisaatio muuttaa toimintoja ruokaketjussa?

Transkriptio

1 Miten digitalisaatio muuttaa toimintoja ruokaketjussa? Erikoistutkija Terhi Latvala Luonnonvarakeskus Kuinka digitalisaatio uudistaa maa- ja metsätaloutta? tilaisuus, Seinäjoki,

2 Mitä digitalisaatio on? Digitalisaatio ruokaketjun kehittämisessä -hankkeessa digitalisaatio tarkoittaa tietotekniikan ja automaation käyttöönottoa sekä käyttöä toimintojen tai prosessien parantamiseksi. Käytännössä jotain, mikä aikaisemmin tehtiin käsin, tehdään jatkossa automaattisesti tai ainakin tietokoneavusteisesti; tietotekniikka mahdollistaa tiedon, joka ennen oli enintään vain harvan tiedossa, jakamisen laajempaan yhteisöön; se mahdollistaa monimutkaisten asioiden suunnittelun, johtamisen ja seurannan reaaliaikaisesti. Ehdottomasti tärkeintä määritelmässä on sen tavoitteellisuus digitalisaation päämäärä on toiminnan parantaminen. 2

3 Kuluttajat

4 Kuluttajan tulevaisuuskuva 2030 Vuonna 2030 kuluttaja voi helposti saada tietoa ostamansa elintarvikkeen alkuperästä, tuotantotavasta ja muista haluamistaan asioista. Verkko-ostaminen lisääntyy. Ostaminen monikanavaistuu. Edelläkävijät haluavat yksityiskohtaista tietoa, kun taas osa luottaa suomalaisuuden takaavaan merkkiin. Kuluttajalla on oma profiili, johon tallentuvat aikaisemmat ostot ja kuluttaja voi profiilissaan korostaa itselle tärkeitä asioita, kuten terveyttä, lähituottajia tai eläinten hyvinvointia tai reilua tuottajahintaa. Kuluttajalla on valta ja hallintaoikeus antamansa informaation suhteen. Sosiaalinen media antaa vaikutteita kuluttajille. Kuluttajalle voidaan profiilin kautta välittää tietoa esimerkiksi mahdollisista turvallisuusriskeistä. Kuluttaja voi helposti myös antaa palautetta elintarvikeketjun toimijoille elintarvikkeista. Kuluttajakasvatuksen myötä kuluttajalla on realistisempi käsitys tuotannosta. Lähde: Älykäs elintarvikeketju työpaja, 2011, MTT (nyk. Luonnonvarakeskus) Terhi Latvala 4 01/03/17

5 Esimerkkejä jo olemassa olevista digitaalisista ratkaisuista Itselle räätälöityjen tuotetietojen saaminen omaan profiiliin Silmälasit ruokakaupan ostosten avustajana 3D tulostetettu ruoka Älykkäät kodinkoneet ja langaton ohjaus Digitaalinen ruokakauppa Lisätty todellisuus (Augmented reality) Virtuaalikauppa Ravintoloiden ylijäämäruoka 5 01/03/17

6 Räätälöidyt tuotetiedot puhelimeen ostoksilla Perustuu NFC teknologiaan ja hintalapussa olevaan tunnisteeseen Perustiedot tunnisteessa Oma profiili matkapuhelimessa Profiilin mukaiset tiedot 1 3 sekunnissa Asiakas voi halutessaan saada enemmän tietoa kaupan tietojärjestelmästä tai internetin kautta Lähde: VTT, Heikki Seppä Digitalisaatio ruokaketjun kehittämisessä -hanke Seppä ja Vesa Wireless Functional Environment:The Future of Wireless Service Delivery 6 01/03/17

7 Ostoa avustavat lasit kaupassa 7 01/03/17

8 biozoon.de/en/ 8

9 Älykkäät kodinkoneet Kuvaa jääkaapin sisällön Jäljittää milloin ruoka vanhenee Mahdollistaa ruokaostosten tekemisen verkosta 9 01/03/17

10 10 01/03/17

11 Ostaminen puhelimella virtuaalihyllystä 11 01/03/17

12 Lisätty todellisuus - augmented reality 12 01/03/17

13 Lisätty todellisuus ketsuppipurkissa /03/17

14 /03/17

15 Ruokahävikin vähentäminen ravintoloista Video: /03/17

16 My Data - My Data - My Data -selvitys on Liikenne- ja viestintäministeriön keskustelunavaus, joka haastaa kansalaisia, yrityksiä ja hallintoa pohtimaan uudenlaisen henkilötietomallin mahdollisuuksia ja vaikutuksia. - Euroopan unionin tietosuoja-asetus (2016/679) - Tietosuoja-asetus tuli voimaan ja sitä sovelletaan alkaen. Silloin henkilötietojen käsittelyn on oltava tietosuoja-asetuksen mukaista. - Tietosuoja-asetuksen tarkoituksena on ajantasaistaa tietosuojaa koskevaa sääntelyä, jotta voidaan vastata teknologian kehitykseen ja globalisaatioon liittyviin henkilötietojen suojaa koskeviin haasteisiin. Asetuksen tarkoituksena on myös tukea digitaalitalouden kehitystä sisämarkkinoiden alueella yhdenmukaistamalla jäsenvaltioiden tietosuojaa koskevat säännökset sekä rakentamalla luottamusta. Miten valmistautua EU:n tietosuoja-asetukseen? -opas 16 01/03/17

17 Kaupan ala 17 01/03/17

18 Digitalisaatio kaupan alalla Päivittäistavarakauppa on hitaasti hyödyntänyt digitalisaation tuomia mahdollisuuksia ja verkkokauppaa. Digitalisaation yksi ominaisuus on, että se murtaa alalle tulon esteitä, ja siksi kotimarkkinoille saattaa tulla ulkomaisia kilpailijoita. Kaupan alalla avautuu tulevaisuudessa myös huikeita mahdollisuuksia erityisesti alan digitalisaation ja verkkokaupan myötä. Liikenteen digitalisaation, robotisaation ja esineiden internetin kaltaiset megatrendit tulevat tulevaisuudessa entisestään tehostamaan ruokaketjun logistiikkaa ja madaltamaan kustannuksia. 18 Lähde: SOK Saman pöydän ääressä 01/03/17

19 Digitalisaation hyödyt kaupan alalla Kun puhutaan digitalisaatiosta, useimmiten se tarkoittaa verkkokaupan lisääntymistä Verkkokauppa lisää suunnitelmallisuutta ja suunnitelmallisuus vähentää ruokahävikkiä Pystytään tehostamaan tuotantoa ja logistiikkaa ja kuluttajan arkea. Tulkitsemaan entistä paremmin kuluttajien preferenssejä Tuottamaan parempaa palvelu 19 Lähde: SOK Saman pöydän ääressä 01/03/17

20 Elintarviketeollisuus 20 01/03/17

21 Digitalisaatio elintarviketeollisuudessa Elintarviketeollisuudessa digitalisaation suurimmiksi haasteiksi koetaan organisaatioon ja osaamiseen liittyvät asiat riippumatta yrityskoosta. Verrattuna isoihin yrityksiin PK-yritysten (koko alle 50 M ) haasteet liittyvät myös teknologian käyttöön. Digitalisuudesta eniten hyötyneet elintarvikeyritykset hyödynsivät sitä eniten ostojen, tuotannon ja myynnin aloilla. Lähde: Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa, ETL 21 01/03/17

22 Digiratkaisuja elintarviketeollisuudessa 22 Lähde: Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa, ETL

23 Digitalisaation mahdolliset hyödyt elintarviketeollisuudessa Parempi resurssitehokkuus Parempi energiatehokkuus Pienempi ympäristöjalanjälki Parempi tietoon perustuva päätöksenteko Parempi tuotelaatu Parempi toimintojen läpinäkyvyys Vahvempi asiakaslähtöisyys Avoin innovaatiokulttuuri Uudet liiketoimintamallit Nopeampi markkinoillepääsy Parempi yhteydenpito ja synergiaedut niin yrityksen sisällä kuin ulkopuolella 23 Terhi Latvala 01/03/17

24 Alkutuotanto 24 01/03/17

25 Mikä ennen tehtiin käsin, nyt automaattisesti tai tietokoneavusteisesti Delaval.fi MT Kuva-arkisto, Erkki Voutilainen 25 Terhi Latvala 01/03/17

26 Maatalousyrittäjän tulevaisuuskuva 2030 Vuonna 2030 tilat ovat suuria yrityksiä, mutta marginaalia on pienille erikoistuneille yrityksille. Keskikokoiset tilat ovat vaikeimmassa asemassa. Maatalousyritykset muuttuvat yhtiömäisemmiksi ja verkostoituvat. Maatalousyrittäjät hyödyntävät maatilalla teknologiaa joka mahdollistaa tuotantopanosten käytön tarkentamisen, vähentää työn kuormittavuutta ja tuotannon ympäristövaikutuksia sekä tuotantoon ja talouteen liittyviä riskejä. Prosessit ovat älykkäämpiä: sensorit pelloilla ja tuotantorakennuksissa. Tuotetun raaka-aineen laatua ja määrää, panosten käyttöä ja tuotannon vaikutuksia mitataan ja mittaustietoa hyödynnetään tilan päätöksenteossa. Tiloilla on toimivat tietojärjestelmät, joka mahdollistavat tarvittavien tietojen joustavan tuottamisen ja kulun elintarvikeketjuun, panosteollisuuteen ja viranomaisten suuntaan. Viranomaisvaatimukset eivät hillitse innovointia. Tuotanto on läpinäkyvää, kestävää ja kannattavaa. Tuotteen ja sen tuotantotapa voidaan jäljittää tilalle. Tämä toteutuu, jos kuluttajat ovat halukkaita maksamaan siitä. Lopputuotteesta tulee myös älykkäämpi. 26 Lähde: Älykäs elintarvikeketju työpaja, 2011, MTT (nyk. Luonnonvarakeskus) Terhi Latvala

27 Digitalisaation hyödyntäminen alkutuotannossa Kun kylvökone kulkee pellolla tai hakkuukone metsässä, tuottaa se samalla dataa toiminnastaan ja ympäristöstään. Koneiden keräämä informaatio voidaan yhdistää digitaalisesti tietojärjestelmiin ja pilvipalveluihin, ja sitä analysoimalla koneita voidaan esimerkiksi säätää ja huoltaa etänä tai suunnitella seuraava työvaihe tarkasti. Maatalouden digivallankumouksen edellytyksenä on, että koneet, laitteet ja järjestelmät saadaan yhteensopiviksi eli puhumaan samaa kieltä. Muutamalla edelläkävijätilalla esimerkiksi puimurin tuottama satotieto saadaan jo siirtymään maatilan tiedonhallintajärjestelmään mutta vielä on paljon tehtävää, että ohjelmisto tekisi myös suosituksen seuraavan vuoden lannoitussuunnitelmasta. Tulevaisuudessa syntyy uusia palveluja esimerkiksi täsmälannoitukseen, sadon laadunhallintaan tai tukivalvontaan. - Pasi Suomi, Luonnonvarakeskus 27 Pasi Suomi, Luonnonvarakeskus 01/03/17

28 Digitalisaatio alkutuotannossa - Liisa Pesonen, Luonnonvarakeskus Digitaalisia sovelluksia on ollut tarjolla alkutuotannon käyttöön jo kauan, mm. viljelynsuunnittelun ohjelmistot sähköisine lohkorajoineen, lypsyrobotit ja ruokinta-automaatit, eläinten sähköinen tunnistaminen ja täsmäviljelyn sovellukset ja laitteet. Yritykset ovat monimuotoisia sekä kooltaan että tuotantosuunniltaan, jolloin tarjolla olevat järjestelmät eivät sovellu kaikille. Tarvitaan räätälöitävyyttä ja järjestelmien yhteensopivuutta riittävän kustannustehokkuuden aikaansaamiseksi. Teollisuudessa tutut kattavat tuotannonohjausjärjestelmät (MES) puuttuvat mm. vajaan järjestelmäintegraation vuoksi. Asiakaskohtaisesti räätälöidyn viljely- ja tuotetiedon tuottaminen ja liittäminen alkutuotannon raaka-aineisiin on työlästä ja kallista. 28 Liisa Pesonen, Luonnonvarakeskus 01/03/17

29 Smart Farming Teollinen Internet tarjoaa mahdollisuuksia avata vallitsevia pullonkauloja mm. yleiskäyttöisten ja siksi kustannustehokkaiden sekä avointen ja siksi järjestelmien yhteensopivuutta edistävien teknologioiden kautta. " Teollinen Internet yhdistää teknologioita kuten Esineiden Internet (IoT), Big Data, M2M (machine to machine) ja koneoppiminen datan tuottamiseen, analysointiin ja hyödyntämiseen toimenpiteiden säätämiseen - useimmiten tosiaikaisesti. Maatalouden sovellutuksena Smart Farming (Älykäs viljely), jossa päätöksiä optimoidaan tosiaikaisesti paitsi paikkaan sidotun tiedon myös asiayhteyteen liittyvän (ennakoivan) tilannetiedon mukaan. Esim. sateen ennakoiva täsmäkasvinsuojelu ja ruiskutuksen säätö optimaaliseksi muuttuvaan tilanteeseen kesken ruiskutustyön. Parempien toimintaa ohjaavien päätösten kautta säästetään rahaa, minimoidaan ympäristövaikutuksia ja tehostetaan tuotantoa kokonaisvaltaisesti. Kattava paikka-/yksilödatan keruu prosesseista ja tallennus pilveen mahdollistaa monipuolisen tuotantotapa- ja tuotetiedon liittämisen kustannustehokkaasti tuotettuihin ruoan raaka-aine-eriin. 29 Liisa Pesonen, Luonnonvarakeskus 01/03/17

30 Hyödyt ja tulevaisuuden mahdollisuuksia/haasteita Parantunut tilannetietoisuus ja prosessien tarkentaminen Täsmäviljely (esim. biohajoavat sensorit ja kasvuston seuranta) Tietämysmallinnus (agronomiset mallit osaksi koneiden älykkyyttä) Tuotteiden arvonluonti vienti erikoistuotteet Muuttuvat liiketoimintamallit tasa-arvoisempi elintarvikeketju uudet liiketoimintaekosysteemit (mm. suorempi kontakti kuluttajiin) Toiminen muuttuvissa tuotanto-olosuhteissa reagointi markkinatilanteisiin Lainsäädäntö osaksi toiminnanohjausta tukikorvaukset suoriteperusteiseksi, automaattinen dokumentointi Uudet viljelyprosessit uudet toimintatavat siirtyessä robotiikka-aikakauteen Toimintaympäristön räätälöitävyys viljelijä voi ottaa helpommin käyttöön tarvitsemiaan palveluita , MTK/Hki, Mitä digitalisaatio merkitsee maaseudun elinkeinoille? Pasi Suomi

31 DIGIFOOD hankkeen tapauskuvaus viljaketjusta: Viljan tasalaatuiset erät pienistä laatueristä arvon realisointi markkinoilla Yhteinen tavoitetila Vahavuuret / Heikkouret / uhat / maharollisuudet Mikä pitäisi muuttua? 31 Digifood työpaja

32 Viljan tasalaatuiset erät pienistä laatueristä arvon realisointi markkinoilla Yhteinen tavoitetila Digitalisuus helpottaa pienien laatuerien tuottamista ja kokoamista laajemmiksi eriksi (pellot, viljelytoimenpiteet, ennustettu ja mitattu sato) ja mahdollistaa näiden arvon realisoinnin markkinoilla. Digitaalisuuden avulla luodaan aikaisempaa paremmat ratkaisut pienten laatuerien ja niistä muodostettujen koottujen erien laatutiedon hallintaan sekä mahdollisuus koottujen erien myyntiin ja logistiikkaan. Digitaaliset sovellukset ja alustat Digitaaliset sovellukset ja alustat palvelevat sekä laatuerien tuottajien, myynnin ja kuljetuksen toiminnan apuvälineenä. Viljelysuunnittelun tietojärjestelmistä löytyvät peltoja koskevat tiedot. Myös viljelytoimenpiteet ja satotiedot kirjataan niiden avulla. Tuotettujen laatuerien myynti ja logistiikka tarvitsevat sopivat tietojärjestelmät (esim. sähköinen Viljapassi). 32 Digifood- työpaja Terhi Latvala 01/03/17

33 Vahavuuret / Heikkouret / Maharollisuudet / Uhat Vahvuus Olemassa jo manuaalisia käytäntöjä ja tekniikat tarjolla Heikkous Tuotantotekniikan rajat Epävarmuus markkinoissa. Mahdollisuus Uuden markkinapaikan luominen Uhat Jäädään odottamaan Jotakin erikoisempaa tuotetta kuin vilja 33 Digifood työpaja Terhi Latvala

34 Kommentoikaa: Mikä pitäisi viljaketjussa muuttua? Mikä pitää viljaketjussa muuttua, jotta tavoitetila toteutuu Markkinan ja markkinatoimijan löytäminen Tarpeeksi arvokas tuote Yhteisön ehdoista sopiminen Olla riittävän nopea Muuttaa toimitusketju lyhyemmäksi Logistiikan parantaminen (varasto tilalla) Laadun mittaamisen kehittäminen 34 01/03/17

35 Kiitos! Terhi Latvala Erikoistutkija Luonnonvarakeskus 35 01/03/17

36 36 Teppo Tutkija 01/03/17