Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJELMÄ MMM MAO Korhonen Aku-Petteri JULKINEN. VASTAANOTTAJA Eduskunta

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJELMÄ MMM MAO Korhonen Aku-Petteri JULKINEN VASTAANOTTAJA Eduskunta Viite KOM (2007) 742 lopullnen Asia Viljojen tuontitullien väliaikainen suspendointi markkinointivuonna 2007/2008 U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys EY:n komission ehdotuksesta neuvoston asetukseksi eräiden viljojen tuontitullien väliaikaisesta suspendoinnista markkinointivuonna 2007/2008. Ylitarkastaja Aku-Petteri Korhonen LIITTEET KOM (2007) 742 lopullnen; Perusmuistio MMM

2 2(2) Asiasanat Hoitaa vilja MMM Tiedoksi Lomakepohja: Eduskuntakirjelmä

3 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM MAO Virolainen Jukka EI JULKINEN Asia EY:n komission ehdotus: NEUVOSTON ASETUS eräiden viljojen tuontitullien väliaikaisesta suspendoinnista markkinointivuonna 2007/2008 Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: Maatalousneuvosto Maatalouden erityiskomitea KOM (2007) 742 lopullinen EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Suomen kanta/ohje: Pääasiallinen sisältö: Perustamissopimuksen artikla 26 ja 133 MMM/Jukka Virolainen, p Suomi voi kannattaa komission esitystä tiettyjen viljojen tuontitullien väliaikaisesta poistamisesta. Tausta Komission ehdotuksen tavoitteena on parantaa viljan tarjontaa yhteisön markkinoilla helpottamalla sen tuontia kolmansista maista. Ehdotus on reaktio Euroopan

4 2(4) vaatimattomaan viljasatoon ja viljan korkeisiin hintoihin sekä maailmanmarkkinoilla että yhteisön markkinoilla. Vaikka viljan tuontitullien nykyiset tasot ovat suhteellisen alhaiset, niitä sovelletaan edelleen eräisiin Euroopan unionin markkinoiden tasapainon kannalta tärkeisiin viljoihin. Kansainvälisen viljaneuvoston (IGC) arvion mukaan markkinointivuosi 2007/08 tulee olemaan kolmas peräkkäinen vuosi, jona viljan maailmanlaajuinen kulutus (1 669 milj. tn) ylittää maailmanlaajuisen tuotannon (1 655 milj. tn). Pohjoisella pallonpuoliskolla kesällä vallinneet vehnän viljelylle epäsuotuisat sääolot sekä Australian kuivuus johtivat siihen, että vehnän maailmanlaajuista tuotantoa koskeva ennuste aleni 601 milj. tonniin, samalla kun maissin maailmanlaajuisen tuotannon odotetaan olevan ennätykselliset 766 milj. tonnia Yhdysvaltain ennätyksellisen sadon ansiosta. Viljan maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa rakenteellisesti, mikä johtuu biopolttoaineiden tuotannon kehityksestä ja kehittyvien maiden elintason paranemisesta. Kasvavan maailmanlaajuisen kysynnän perusteella arvioidaan, että maailmanlaajuiset varastot ovat markkinointivuoden 2007/08 lopussa alhaisimmalla tasollaan sitten markkinointivuoden 1979/1980. Viljan saatavuuden heikentyessä maailmanmarkkinoilla vehnän hinta noteeraukset ovat kääntyneet markkinointivuoden 2007/08 alusta lähtien voimakkaaseen nousuun, joka on ollut noin 50 prosentin luokkaa; syyskuun 2007 lopussa maailmanlaajuiset hintanoteeraukset ovat suuruusluokkaa 360 dollaria tonnilta fob. Erityisesti eurooppalaisen vehnän satoon ja laatuun vaikuttaneen pohjoisen pallonpuoliskon huonon kesäsään ohella markkinoita on pönkittänyt tuojien voimakas kysyntä. Tuontitarpeet oli katettava samalla kun kansainväliset hinnat jatkoivat nousuaan. Vehnän hinnan noustessa ja vientikysynnän pysyessä vahvana myös rehuohran maailmanmarkkinat ovat kasvaneet. Vientihinnat olivat syyskuun 2007 lopussa Mustallamerellä 314 dollaria tonnilta fob eli noin 30 prosenttia korkeammat markkinointivuoden alkuun verrattuna. Komission mukaan EU:n viljatuotannon määräksi markkinointivuonna 2007/08 arvioidaan 258 miljoonaa tonnia, mikä on 8 miljoonaa tonnia eli kolme prosenttia vähemmän kuin markkinointivuoden 2006/07 sato, joka sekin oli jo vaatimaton. Yhteisön tuotannon vähentyminen koskee erityisesti tavallista vehnää ja maissia, mutta se vaikuttaa koko vilja-alaan markkinatasapainoon erityisesti rehuviljoilla. Tuotannon yleistä vähenemistä ei myöskään voida korvata todetulla ohran, rukiin ja kauran tuotannon hyvin paikallisella lisääntymisellä. Hintojen kehitys yhteisön viljamarkkinoilla on ollut huimaa markkinointivuoden 2007/08 alusta lähtien. Nousu on merkittävä niin nimellisesti kuin sikäli, että markkinahintojen ja interventiohinnan välinen ero on poikkeuksellisen suuri. Markkinointivuoden alun jälkeen myllyvehnän hinta Ranskan Rouenissa on noussut 179 eurosta tonnilta lähes 300 euroon tonnilta vuoden 2007 syyskuun alussa. Samaan aikaan rehuohran hinta Rouenissa on yli kaksinkertaistunut verrattuna vuoden 2006 kesään. Rehulaatuisen ohran hinta oli vuoden 2007 syyskuun lopussa 270 euroa tonnilta ja myös mallasohran noteeraukset olivat nousseet lähes 310 euroon. Bayonneen toimitetun ranskalaisen maissin hintakehitys on ollut samansuuntaista, ja hinta on noussut markkinointivuoden alun 183 eurosta tonnilta enimmillään 255 euroon tonnilta vuoden 2007 syyskuun puolivälissä. Tilanne on seurausta siitä, että tavallisen vehnän ja maissin saatavuus yhteisössä on rajallista, laatu on keskitasoista ja yhteisön interventiovarastot ovat nyt huvenneet alle miljoonaan tonniin.

5 Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: 3(4) Komission esitys Komissio mielestä markkinoiden erityisen kireään tilanteeseen on reagoitava helpottamalla yhteisön markkinoiden viljahankintoja. Sen vuoksi komissio esittää eräiden viljojen tuontitullien suspendoimisesta niin alennettujen tullien tariffikiintiöissä kuin yhteisen tullitariffin mukaisessa tuonnissa. Toimenpiteen soveltaminen olisi kuitenkin rajattava markkinointivuoteen 2007/08. Komissio ehdottaa lisäksi että toimenpide on peruttava välittömästi, jos yhteisön markkinoilla esiintyy tai uhkaa esiintyä häiriöitä. Sen osalta on säädettävä komissiolle tarvittava toimivalta ja määritellä perusteet, joiden mukaan tilanne tullien palauttamiselle arvioidaan. Komission ehdotus toteutetaan käytännössä lakkauttamalla CN-koodeihin (vehnä ja ruisvehnä), (durumvehnä), (ruis), (ohra), (maissi), (durra) ja 1008 (tattari, hirssi) kuuluvien tuotteiden tuontitullit 30 päivään kesäkuuta 2008 asti kaikessa yhteisen tullitariffin mukaisessa tuonnissa, joka tapahtuu asetuksen (EY) N:o 1784/ artiklan mukaisesti, tai mainitun asetuksen 12 artiklan mukaisesti avatuissa alennettujen tullien tariffikiintiöissä. Asetusehdotuksen mukaan komissio voi palauttaa tullit asetuksen (EY) N:o 1784/ artiklassa säädetyille tasoille ja siinä säädetyin edellytyksin, jos yhden tai useamman 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen yhteisön satamissa todettu fob-hinta yhteisön ulkopuolelle vietäessä on vähemmän kuin 180 prosenttia interventiohinnasta tai vähemmän kuin 180 prosenttia 101,3 eurosta tonnilta niiden tuotteiden osalta, joille ei ole interventiohintaa. Maatalous- ja elintarvikejaosto ja Käsittely Euroopan parlamentissa: Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: Ei kansallista lainsäädäntöä Komissio arvioi toimenpiteen vähentävän tuontitulleista yhteisölle saatuja varoja 2,9 milj. euroa vuonna 2007 ja 17,6 milj. euroa vuonna Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät:

6 4(4) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi maatalous, maataloustuki, jaosto EU 18 maatalous- ja elintarvike MMM, VM ALR, EUE, KTM, MAVI, SM, STM, TH, UM, VNEUS, YM Lomakepohja: Perusmuistio, EU-ohje

7 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2007) 742 lopullinen 2006/0261 (ACC) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS eräiden viljojen tuontitullien väliaikaisesta suspendoinnista markkinointivuonna 2007/2008 (komission esittämä) FI FI

8 PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Euroopan unionin viljamarkkinoiden kireään tilanteeseen vastaamiseksi tämän ehdotuksen tavoitteena on parantaa viljan tarjontaa yhteisön markkinoilla helpottamalla sen tuontia kolmansista maista. Ehdotus on reaktio Euroopan vaatimattomaan viljasatoon ja viljan korkeisiin hintoihin sekä maailmanmarkkinoilla että yhteisön markkinoilla. Vaikka viljan rajasuojan nykyiset tasot ovat suhteellisen alhaiset, tuontitulleja sovelletaan edelleen eräisiin Euroopan unionin markkinoiden tasapainon kannalta tärkeisiin viljoihin. Yleinen tausta 1.1. Viljan maailmanmarkkinoiden suuntaus Kansainvälisen viljaneuvoston arvion mukaan markkinointivuosi 2007/2008 tulee olemaan kolmas peräkkäinen vuosi, jona viljan maailmanlaajuinen kulutus (1 669 miljoonaa tonnia) ylittää maailmanlaajuisen tuotannon (1 655 miljoonaa tonnia). Pohjoisella pallonpuoliskolla kesällä vallinneet vehnän viljelylle epäsuotuisat sääolot sekä Australian kuivuus johtivat siihen, että vehnän maailmanlaajuista tuotantoa koskeva ennuste aleni 601 miljoonaan tonniin, samalla kun maissin maailmanlaajuisen tuotannon odotetaan olevan ennätykselliset 766 miljoonaa tonnia Yhdysvaltain poikkeuksellisen sadon ansiosta. Viljan maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa rakenteellisesti, mikä johtuu toisaalta biopolttoaineiden tuotannon kehityksestä ja toisaalta nousevan talouden maiden elintason paranemisesta, joka näkyy valkoisen lihan (siipikarjan- ja sianlihan) kulutuksen lisääntymisenä, mikä lisää viljan kysyntää. Kasvavan maailmanlaajuisen kysynnän perusteella arvioidaan, että maailmanlaajuiset varastot ovat markkinointivuoden 2007/2008 lopussa alhaisimmalla tasollaan sitten markkinointivuoden 1979/1980. Vehnävarastojen arvioidaan tuolloin olevan 107 miljoonaa tonnia, josta 25 miljoonaa tonnia viidessä suurimmassa viejämaassa. Markkinointivuoden 2006/2007 lopussa vastaavat luvut olivat 118 miljoonaa tonnia ja 38 miljoonaa tonnia. FI 2 FI

9 Loppuvarastot maailmanlaajuisesti: vehnä 250,0 200,0 Milj. tonnia 150,0 100,0 50,0 0,0 1994/ / / / / / / / / / / / / / suurinta viejää Muut Lähde: Kansainvälinen viljaneuvosto Viljan saatavuuden heikentyessä maailmanmarkkinoilla vehnän (vienti)noteeraukset ovat kääntyneet markkinointivuoden 2007/2008 alusta lähtien voimakkaaseen nousuun, joka on ollut noin 50 prosentin luokkaa; syyskuun 2007 lopussa maailmanlaajuiset hintanoteeraukset ovat suuruusluokkaa 360 dollaria tonnilta fob. Erityisesti Euroopassa viljellyn vehnän tuotoksiin ja laatuun vaikuttaneen pohjoisen pallonpuoliskon huonon kesäsään ohella markkinoita on pönkittänyt tuojien voimakas kysyntä, sillä tuontitarpeet oli katettava samalla kun kansainväliset hinnat jatkoivat nousuaan. Korkeista hinnoista huolimatta perinteiset tuojat suorittivat ennakkohankintoja hintojen nousun pelossa. Markkinointivuoden 2007/2008 alusta lähtien Pohjois-Afrikkaan, Lähi-itään ja Intiaan on tehty suuria viljahankintoja lähinnä Yhdysvaltain ja Venäjän markkinoilta: syyskuun alussa Yhdysvaltain vientisitoumukset vastasivat jo lähes 60:tä prosenttia Yhdysvaltain maatalousministeriön (USDA:n) koko markkinointivuotta koskevasta vientiennusteesta. Vehnän arvon noustessa merkittävästi ja vientikysynnän pysyessä vahvana myös rehuohran maailmanmarkkinat ovat kasvaneet. Vientihinnat olivat syyskuun 2007 lopussa Mustallamerellä 314 dollaria tonnilta fob eli noin 30 prosenttia korkeammat markkinointivuoden alkuun verrattuna. Huolimatta siitä, että Yhdysvaltain maissintuotantoa koskevia ennusteita tarkastettiin ylöspäin, myös maailmanlaajuiset maissin vientihinnat nousivat. Yhdysvaltain noteeraukset olivat syyskuun 2007 lopussa nousseet 20 prosenttia markkinointivuoden alusta, noin 180 dollariin tonnilta fob. Argentiinassa Up River -vientinoteeraukset paranivat syyskuun 2007 lopussa 30 prosenttia noin 180 dollariin tonnilta fob. Vankka kysyntä tuki hintakehitystä samalla kun toimijat korottivat hintoja Brasilian vientinoteerausten voimakkaan nousun vuoksi Brasilian fob-arvot ylittivät 200 dollaria tonnilta olevan rajan lähinnä EU:hun suuntautuvan viennin johdosta. FI 3 FI

10 1.2. EU:n viljamarkkinoiden tilanne Markkinointivuoden 2007/2008 alussa varastot ovat 13 miljoonaa tonnia pienemmät kuin edellisenä markkinointivuonna. Varastojen merkittävä pieneneminen johtuu kahden tekijän yhteisvaikutuksesta: markkinointivuoden 2006/2007 heikosta viljasadosta ja merkittävien määrien poistamisesta yhteisön interventiovarastoista kyseisenä markkinointivuonna. Interventiovarastoista myytiin lähinnä sisämarkkinoiden tarpeisiin yli 8 miljoonaa tonnia markkinointivuonna 2006/2007 (3,1 miljoonaa tonnia vehnää, 3,4 miljoonaa tonnia maissia, 1,4 miljoonaa tonnia ohraa ja noin tonnia ruista). Markkinointivuoden 2007/2008 alussa yhteisön interventiovarastojen määrä oli 2,4 miljoonaa tonnia, josta suurin osa Unkarin maissia. Satovuoden 2007 runsaat sateet heikensivät korsiviljojen sadon laatua Euroopan unionin länsiosissa, erityisesti Ranskassa, Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Keski- ja Itä-Euroopassa (Romania, Bulgaria ja Unkari) toisiaan seuranneet helleaallot (poikkeuksellisen korkeat lämpötilat ja sateettomuus) vähensivät satomahdollisuuksia. Ilmasto-olot olivat viljan viljelylle suotuisat ainoastaan Pyreneiden niemimaalla ja Itämeren rannikkomaissa. EU:n kokonaistuotannon arvellaan nyt olevan 258 miljoonaa tonnia, mikä on 8 miljoonaa tonnia eli kolme prosenttia vähemmän kuin markkinointivuoden 2006/2007 sato, joka sekin oli jo vaatimaton. Tuotannon väheneminen Euroopassa tapahtuu siis aikana, jolloin EU:n varastot ovat valmiiksi pienet. Tästä syystä Euroopan unionin on turvauduttava markkinointivuonna 2007/2008 markkinointivuotta 2006/2007 suurempaan tuontiin. EU:sta, joka on perinteisesti nettoviejä, tulee markkinointivuonna 2007/2008 noin 2,5 miljoonan tonnin nettotuoja 1, kun EU:n viennin määrä taas pysyy ennallaan. Noteerausten kehitys Euroopan viljamarkkinoilla on ollut huimaa markkinointivuoden 2007/2008 alusta lähtien. Nousu on merkittävä niin nimellisesti kuin siitä syystä, että noteerausten ja interventiohinnan (101,3 euroa tonnilta) välinen ero on poikkeuksellisen suuri. Paineet kohdistuvat yhtä lailla korsiviljaan kuin maissiin. Tilanne on seurausta siitä, että tavallisen vehnän ja maissin saatavuus yhteisössä on rajallista, laatu on ennusteita heikompaa ja yhteisön interventiovarastot ovat nyt huvenneet 0,5 miljoonaan tonniin lokakuuta FI 4 FI

11 ,6 syyskuu 2007 Myllyvehnän viikottaiset fob-rouen hinnat ( /t) heinäk. elok. syysk. lokak. marrask. jouluk. tammik. helmik. maalisk. huhtik. toukok. kesäk. 178,9 100,4 2005/ / /08 Myllyvehnän hinta Rouenissa on noussut uuden markkinointivuoden alettua 2. heinäkuuta 2007 (179 euroa tonnilta) lähes 300 euroon tonnilta syyskuun 2007 alkuun mennessä. Saksassa leipävehnää myytiin jo elokuun puolivälissä 70 prosenttia edellisvuotta kalliimmalla. Suurin osa Euroopan tavallisesta vehnästä tuotetaan Ranskassa, Saksassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Puolassa ja Romaniassa. Vienti on perinteisesti ollut miljoonaa tonnia vuodessa, ja se on suuntautunut pääasiassa Pohjois-Afrikan maihin. Vuotuinen tuonti on noin 5 miljoonaa tonnia, josta 1,5 miljoonaa tonnia korkealaatuista tavallista vehnää Pohjois-Amerikasta ja loput keski- ja heikkolaatuista vehnää pääasiassa Mustanmeren maista. Rehuohran viikottaiset fob-rouen hinnat ( /t) ,9 syyskuu 2007 heinäk. elok. syysk. lokak. marrask. jouluk. tammik. helmik. maalisk. huhtik. toukok. kesäk. 2005/ / /08 175,5 105,7 FI 5 FI

12 Rehuohran noteeraukset ovat nousseet vehnän vanavedessä. Ranskan markkinoilla rehuohran noteeraus on kaksinkertainen kesään 2006 verrattuna. Vuoden 2007 syyskuun lopussa se oli jopa 270 euroa tonnilta Rouenissa. Ohraa tuotetaan pääasiassa Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Tanskassa ja Puolassa. Vienti on perinteisesti ollut noin 6 miljoonaa tonnia vuodessa, ja se on suuntautunut pääasiassa Saudi-Arabiaan. Vuotuinen tuonti on vähäistä, alle 0,5 miljoonaa tonnia ,5 syyskuu ,9 syyskuu 2006 Maissin viikottaiset fob-bayonne hinnat ( /t) heinäk. syysk. lokak. marrask. jouluk. tammik. helmik. maalisk. huhtik. toukok. kesäk. Maissi Bayonne 2005/06 Maissi Bayonne 2006/07 Maissi Bayonne 2007/08 182,3 kesäkuu ,6 kesäkuu ,5 84,5 Ohran korkea hinta on lisännyt maissin kysyntää eläinten ruokintaan. Bayonneen toimitetun ranskalaisen maissin hintakehitys on ollut samansuuntaista, ja hinta on noussut uuden markkinointivuoden alusta 2. päivästä heinäkuuta 2007 (183 euroa tonnilta) enimmillään 255 euroon tonnilta syyskuun puolivälissä Maissia tuotetaan pääasiassa Ranskassa, Italiassa, Unkarissa, Romaniassa ja Puolassa. Maissinjyvien vuotuinen vienti on perinteisesti ollut vähäistä, noin 0,5 miljoonaa tonnia. Vuotuinen tuonti on noin 3 4 miljoonaa tonnia, pääasiassa Etelä-Amerikasta, Ukrainasta ja nyttemmin Serbiasta. Voimassa olevat aiemmat säännökset GATTin mukaiset viljatariffit ovat seuraavat: FI 6 FI

13 Tuote Durumvehnä Tavallinen vehnä Ruis Ohra Kaura Maissi (ei kuitenkaan siemenet ja tietyt hybridit) Durra Tattari Hirssi Ruisvehnä Tariffi 148 /tonni 95 /tonni 93 /tonni 93 /tonni 89 /tonni 94 /tonni 94 /tonni 37 /tonni 56 /tonni 93 /tonni EU on vahvistanut kaikkien viljojen tullit GATT-sopimuksessa. Tulleja koskevat yksityiskohtaiset säännöt ovat GATT-luettelon pääviitteessä 6 (headnote), joka perustuu Amerikan yhdysvaltojen kanssa tehtyyn Blair House -sopimukseen. Sen mukaan, ohraa sekä keski- ja heikkolaatuista tavallista vehnää lukuun ottamatta, tullit vahvistetaan erillisten maailmanlaajuisten viitehintojen perusteella selkeästi määritellyille viljalajikkeille. Tulli vahvistetaan sen eron perusteella, joka on yhteisön tosiasiallisen viljan interventiohinnan, kuukausittaiset korotukset mukaan luettuina ja kerrottuna 1,55:llä, sekä Rotterdamiin tuodun viljan edustavan caf-hinnan välillä. Näin laskettu tulli on nyt 0 euroa tonnilta durumvehnää, korkealaatuista tavallista vehnää, ruista ja durraa. Koska maissin viitehinnat Amerikan markkinoilla ovat vaihdelleet, maissiin sovellettava tulli on vaihdellut voimakkaasti markkinointivuoden 2007/2008 alun jälkeen: 16,21 euroa tonnilta olleelta enimmäistasolta 0 euroon tonnilta 1. lokakuuta 2007 alkaen. Ohran sekä keski- ja heikkolaatuisen tavallisen vehnän tuonnissa otettiin vuonna 2002 käyttöön tariffikiintiöt. Näiden kiintiöiden ulkopuolella sovelletaan enimmäistullia, joka on ensinnä mainitun osalta 93 euroa tonnilta ja jälkimmäisen osalta 95 euroa tonnilta. Keski- ja heikkolaatuiselle tavalliselle vehnälle on avattu tonnin vuotuinen tariffikiintiö, joka sisältää Amerikan yhdysvalloista peräisin olevalle tuonnille varatun tonnin erityiskiintiön sekä Kanadasta peräisin olevalle tuonnille varatun tonnin kiintiön. Jäljelle jäävä tonnin määrä on tarkoitettu muille kolmansille maille neljännesvuosittain. Kiintiössä tapahtuvassa tuonnissa kannettavaksi tulliksi on vahvistettu 12 euroa tonnilta. Seuraavassa taulukossa esitetään tuonti kolmessa tavallisen vehnän alakiintiössä vuoden 2007 alusta: FI 7 FI

14 Alakiintiö I Alakiintiö II Alakiintiö III Kiintiö (tonnia) Käyttö vuonna 2007 (tonnia) Toteutuminen (%) 33,5 99,9 37,9 Jäljellä oleva määrä (tonnia) Ohralle on avattu tonnin vuotuinen tariffikiintiö, jossa tulli on 16 euroa tonnilta. Mallasohralle on avattu oma tonnin kiintiö, jossa tulli on 8 euroa tonnilta. Seuraavassa taulukossa esitetään tuonti näissä kahdessa ohrakiintiössä vuoden 2007 alusta: Ohra Mallasohra Kiintiö (tonnia) Käyttö vuonna Toteutuminen (%) 33,9 0 Jäljellä oleva määrä (tonnia) Kymmenen uuden jäsenvaltion liityttyä unioniin otettiin vuonna 2006 käyttöön tonnin kaikkia koskeva tulliton maissikiintiö. Vuodeksi 2007 avattu kiintiö on käytetty loppuun. Espanjaan ja Portugaliin suuntautuvassa maissin ja durran tuonnissa on näiden kahden maan unioniin liittymisestä lähtien sovellettu alennettua tuontitullia. EU:n ja Amerikan yhdysvaltojen välisellä sopimuksella sallitaan tietyn kolmansista maista peräisin olevan maissi- ja durramäärän tuonti alennetulla tariffilla (tullinalennus). Tällä korvataan Yhdysvalloille markkinoiden menetys Pyreneiden niemimaalla. Nykyinen sopimus koskee Espanjaan vuosittain tuotavaa kahta miljoonaa maissitonnia ja :ta durratonnia. Näistä määristä vähennetään Espanjaan samana vuonna tuotujen tiettyjen korvaavien viljatuotteiden (tärkkelyksenvalmistuksen jätetuotteet, maissigluteenirehu ja sitrushedelmämassa) määrä. Lisäksi on sovittu Portugaliin tuotavasta maissitonnin tariffikiintiöstä (tulli vahvistettu niin, että se takaa kiintiön täysmääräisen käytön ja 50 euroa tonnilta olevan enimmäistullin). Tullinalennusta ei ole myönnetty kertaakaan vuonna 2007, koska tullit ovat olleet alhaisia ja maissin tuonti tasaista. Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Ei sovelleta. 2. KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Intressitahojen kuuleminen Ei sovelleta. FI 8 FI

15 Asiantuntijatiedon käyttö Ei sovelleta. Vaikutusten arviointi Ei sovelleta, koska toimenpide on luonteeltaan suhdanteellinen. 3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Tämän ehdotuksen tarkoituksena on suspendoida tiettyjen viljojen tuontitullit niin alennettujen tullien tariffikiintiöissä kuin yhteisen tullitariffin mukaisessa tuonnissa. Suspendoiminen koskee ainoastaan markkinointivuotta 2007/2008 ja tarvittaessa se on voitava perua välittömästi. Tältä osin on syytä säätää, että komissiolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat toimenpiteet tullien palauttamiseksi heti, kun markkinatilanne sen sallii, ja määritellä perusteet, joiden mukaan tilanne arvioidaan tällaiseksi asetuksen (EY) N:o 1784/ artiklan osalta (viljojen hallintokomitea). Oikeusperusta Euroopan yhteisön perustamissopimus ja erityisesti sen 26 ja 133 artikla. Toissijaisuusperiaate Ehdotus koskee asiaa, joka kuuluu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Tämän vuoksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta. Suhteellisuusperiaate Ei sovelleta. Sääntelytavan valinta Ehdotettu sääntelytapa: asetus. Muut sääntelytavat eivät soveltuisi seuraavista syistä: kyseessä on voimassa olevan asetuksen säännöksen väliaikainen suspendoiminen. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Arvioiden mukaan toimenpide saattaa vähentää omia varoja nettomääräisesti (jäsenvaltioiden pidätettyä 25 prosenttia) noin -2,9 miljoonaa euroa varainhoitovuonna 2007 ja -17,6 miljoonaa euroa varainhoitovuonna FI 9 FI

16 2006/0261 (ACC) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS eräiden viljojen tuontitullien väliaikaisesta suspendoinnista markkinointivuonna 2007/2008 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 26 artiklan ja 133 artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen, sekä katsoo seuraavaa: (1) Viljan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1784/ säädetään järjestelmästä tuonnin mahdollisilta haittavaikutuksilta suojautumiseksi siten, että tavoitteena on erityisesti yhteisön markkinoiden vakauttaminen. (2) Maailman kauppajärjestön (WTO) sopimusten mukaisiin maataloustuotteisiin sovellettavat tullit vahvistetaan yleensä yhteisessä tullitariffissa. Eräiden viljojen osalta perustamissopimuksen mukaisesti tehtyjen tai muista neuvoston säädöksistä johtuvien kansainvälisten sopimusten mukaisissa tariffikiintiöissä tapahtuvaan tuontiin sovelletaan kuitenkin erityistulleja. (3) Nousevan talouden maiden elintason paranemisen ja biopolttoaineiden tuotannon kehityksen johdosta maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa rakenteellisesti, ja maailman viljavarastot ovat markkinointivuoden 2007/2008 lopussa vähenemässä kolmantena peräkkäisenä vuonna niin, että ne laskenevat alhaisimmalle tasolleen sitten markkinointivuoden 1979/1980. Tässä tilanteessa viljan hintanoteeraukset ovat maailmalla olleet selvästi nousussa markkinointivuoden 2007/2008 alusta asti, ja nousu on tavallisen vehnän osalta ollut noin 50 prosenttia, ohran osalta 30 prosenttia ja maissin osalta prosenttia. (4) Ilmasto-olojen oltua epäsuotuisat suurimmassa osassa jäsenvaltioita viljatuotannon määräksi markkinointivuonna 2007/2008 arvioidaan 258 miljoonaa tonnia, mikä on 8 miljoonaa tonnia eli kolme prosenttia vähemmän kuin markkinointivuoden 2006/2007 sato, joka sekin oli jo vaatimaton. Yhteisön tuotannon vähentyminen koskee erityisesti tavallista vehnää ja maissia, mutta se vaikuttaa koko vilja-alaan vaikeuttaen hankintojen tasapainotusta yhteisön markkinoilla. Epätasapaino koskee erityisesti 2 EUVL L 270, , s. 78, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 735/2007 (EUVL L 169, , s. 6). FI 10 FI

17 rehuviljaa, sillä yhteisön eri alueilla on todettu eroja tuotettujen viljojen laadussa ja määrissä ja tästä johtuvia muutoksia toimijoiden käytöksessä sen suhteen, mitä käytettävissä olevista viljoista käytetään. Tuotannon yleistä vähenemistä ei myöskään voida korvata todetulla ohran, rukiin ja kauran tuotannon hyvin paikallisella lisääntymisellä. (5) Noteerausten kehitys yhteisön viljamarkkinoilla on ollut huimaa markkinointivuoden 2007/2008 alusta lähtien. Nousu on merkittävä niin nimellisesti kuin sikäli, että noteerausten ja interventiohinnan välinen ero on poikkeuksellisen suuri. Tilanne on kireä yhtä lailla korsiviljan kuin maissin osalta. Markkinointivuoden 2007/2008 alun jälkeen myllyvehnän hinta Rouenissa on noussut 179 eurosta tonnilta lähes 300 euroon tonnilta vuoden 2007 syyskuun alussa samaan aikaan, kun rehuohran hinta Rouenissa on yli kaksinkertaistunut verrattuna vuoden 2006 kesään, ja se oli vuoden 2007 syyskuun lopussa 270 euroa tonnilta. Myös mallasohran noteeraukset olivat nousseet lähes 310 euroon tonnilta vuoden 2007 syyskuun loppuun mennessä. Bayonneen toimitetun ranskalaisen maissin hintakehitys on ollut samansuuntaista, ja hinta on noussut markkinointivuoden alun 183 eurosta tonnilta enimmillään 255 euroon tonnilta vuoden 2007 syyskuun puolivälissä. Tilanne on seurausta siitä, että tavallisen vehnän ja maissin saatavuus yhteisössä on rajallista, laatu on keskitasoista ja yhteisön interventiovarastot ovat nyt huvenneet alle miljoonaan tonniin. (6) Markkinoiden erityisen kireään tilanteeseen reagoimiseksi on aiheellista suosia yhteisön markkinoiden viljahankintoja ja säätää tätä varten eräiden viljojen tuontitullien suspendoimisesta niin alennettujen tullien tariffikiintiöissä kuin yhteisen tullitariffin mukaisessa tuonnissa. Toimenpiteen soveltaminen olisi kuitenkin rajattava markkinointivuoteen 2007/2008. (7) Toimenpide on lisäksi peruttava välittömästi, jos yhteisön markkinoilla esiintyy tai uhkaa esiintyä häiriöitä. Tältä osin on syytä säätää, että komissiolla on mahdollisuus toteuttaa välittömästi tarvittavat toimenpiteet tullien palauttamiseksi heti, kun markkinatilanne sen sallii, ja määritellä perusteet, joiden mukaan tilanne arvioidaan tällaiseksi. (8) Näistä toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY 3 mukaisesti, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla 1. Suspendoidaan CN-koodeihin , , , , , ja 1008 kuuluvien tuotteiden tuontitullit 30 päivään kesäkuuta 2008 asti kaikessa yhteisen tullitariffin mukaisessa tuonnissa, joka tapahtuu asetuksen (EY) N:o 1784/ artiklan mukaisesti, tai mainitun asetuksen 12 artiklan mukaisesti avatuissa alennettujen tullien tariffikiintiöissä. 3 EYVL L 184, , s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, , s. 11). FI 11 FI

18 2. Komissio voi palauttaa tullit asetuksen (EY) N:o 1784/ artiklassa säädetyille tasoille ja siinä säädetyin edellytyksin, jos yhden tai useamman 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen yhteisön satamissa todettu fob-hinta yhteisön ulkopuolelle vietäessä on vähemmän kuin 180 prosenttia interventiohinnasta tai vähemmän kuin 180 prosenttia 101,3 eurosta tonnilta niiden tuotteiden osalta, joille ei ole interventiohintaa. 3. Yksityiskohtaiset säännöt tämän asetuksen täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksen (EY) N:o 1784/ artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. 2 artikla Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan sen julkaisupäivästä alkaen myönnetyillä tuontitodistuksilla tapahtuvaan tuontiin. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 12 FI

19 RAHOITUSSELVITYS 1. BUDJETTIKOHTA: Luku 10 - Maatalousmaksut MÄÄRÄRAHAT: TA 2007: 1 486,7 milj. euroa ATE 2008: 1 683,2 milj. euroa 2. TOIMENPITEEN NIMI: Neuvoston asetus eräiden viljojen tuontitullien väliaikaisesta suspendoinnista markkinointivuonna 2007/ OIKEUSPERUSTA: Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 26 ja 133 artikla 4. TOIMENPITEEN TAVOITE: Toimenpiteen tarkoituksena on suosia yhteisön markkinoiden viljahankintoja helpottamalla tuontia kolmansista maista. 5. VAIKUTUKSET TALOUSARVIOON 12 KUUKAUDEN JAKSO 5.0 MENOT EY:N TALOUSARVIOSTA (TUET/INTERVENTIOT) KANSALLISISTA TALOUSARVIOISTA MUISTA LÄHTEISTÄ 5.1 TULOT EY:N OMAT VARAT (MAKSUT/TULLIT) KANSALLISELLA TASOLLA MENOARVIO TULOARVIO 5.2 LASKUTAPA: (milj. euroa) SEURAAVA VARAINHOITO VUOSI 2007 (milj. euroa) SEURAAVA VARAIN- HOITOVUOSI 2008 (milj. euroa) 2,9 17, MAHDOLLISUUS RAHOITUKSEEN TOTEUTETTAVANA OLEVAN TALOUSARVION KYSEISEEN LUKUUN OTETUISTA MÄÄRÄRAHOISTA KYLLÄ/ EI 6.1 MAHDOLLISUUS RAHOITUKSEEN TOTEUTETTAVANA OLEVAN TALOUSARVION LUKUJEN VÄLISILLÄ SIIRROILLA KYLLÄ/ EI 6.2 LISÄTALOUSARVION TARVE KYLLÄ/ EI 6.3 MYÖHEMPIIN TALOUSARVIOIHIN OTETTAVAT MÄÄRÄRAHAT KYLLÄ/ EI HUOMAUTUKSIA: Tulopuolella verrattuna nykytilanteen säilyttämiseen eli siihen, mitä tapahtuisi ilman tätä toimenpidettä, toimenpiteen arvioidaan vähentävän omia varoja nettomääräisesti (jäsenvaltioiden pidätettyä 25 prosenttia) noin -2,9 miljoonaa euroa varainhoitovuonna 2007 ja -17,6 miljoonaa euroa varainhoitovuonna Menopuolella ei ole vaikutuksia, koska ehdotuksella pyritään parantamaan alijäämätilanne eikä sen arvella johtavan interventioon huolimatta siitä, että viljojen saatavuus sisämarkkinoilla paranee. FI 13 FI