Erikoiskuljetukset ja erikoiskuljetusajoneuvot

Transkriptio

1 Perustelumuistioluonnos 1(25) TRAFI/4592/ /2015 Erikoiskuljetukset ja erikoiskuljetusajoneuvot 1.1 Määräyksen tausta ja säädösperusta Määräys on kansallinen. Erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista säädetään voimassa olevassa erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (786/2012, jäljempänä erikoiskuljetusasetus). Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltavana hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvolain ja tieliikennelain muuttamisesta, johon sisältyvällä ehdotuksella laiksi ajoneuvolain muuttamisesta on tarkoitus kumota voimassa oleva erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista annettu liikenne- ja viestintäministeriön asetus. Eräistä voimassa olevassa erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa säädetyistä erikoiskuljetuksia ja erikoiskuljetusajoneuvoja koskevista asioista määrättäisiin Liikenteen turvallisuusviraston määräyksellä tieliikennelain 87 b ja 87 c :n ja ajoneuvolain 24 a ja 29 b :n nojalla. Määräyksellä tarkennetaan tieliikennelaissa ja ajoneuvolassa erikoiskuljetuksille ja erikoiskuljetusajoneuvoille säädettyjä vaatimuksia ja osaltaan korvataan voimassa olevassa erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa säädettyä. Määräyksellä pyritään yhtenäistämään ja selkeyttämään sääntelyä sekä ottamaan huomioon erikoiskuljetusten kansainvälinen käytäntö. Määräyksellä uudistetaan erityisesti erikoiskuljetuksen merkitsemistä, erikoiskuljetusajoneuvoa, varoitusajoneuvoa, varoitustaulua sekä liikenteenohjausta koskevia säännöksiä. Voimassa olevaa sääntelyä pyritään näiltä osin yhtenäistämään kansainvälisen sääntelyn ja käytäntöjen kanssa. Määräykseen sisällytetään soveltuvin osin Euroopan komission vuonna 2007 hyväksymän EUohjekirjan parhaat erikoiskuljetuskäytännöt Euroopassa (European Best Practice Guidelines for Abnormal Road Transports, jäljemäpänä EU-ohjekirja). Euroopan talousalueen (ETA) jäsenvaltioiden rajat ylittävät kansainväliset erikoiskuljetukset huomioidaan erityisesti erikoiskuljetuksen merkitsemistä koskevissa säännöksissä. Pyrkimyksenä on merkitsemisvaatimusten riittävä yhtenäisyys mahdollisimman monessa valtiossa. Varoitusajoneuvojen uudet vaatimukset ovat EUohjekirjan suositusten mukaiset. Kuljetuksen varoitustoimenpiteitä koskevissa määräyksissä otetaan kuitenkin huomioon myös kansallisen ilmaston, tieverkon ja liikennekulttuurin erityispiirteet. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajien (EKL-ohjaaja) määrää lisätään erikoiskuljetuksen joustavan liikkumisen ja liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. 1.2 Märäyksen valmistelu Määräys on valmisteltu virkatyönä ssa. Keskeisenä yhteistyöviranomaisena on ollut erikoiskuljetuslupia myöntävä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Muina yhteistyöviranomaisina ovat olleet liikenne- ja viestintäministeriö ja poliisi. Sidosryhmille määräyshanketta on esitelty useissa tilaisuuksissa, keskusteltu vuorovaikutteisesti ja pyydetty parannusehdotuksia nykyiseen erikoiskuljetusasetukseen. Keskeisiä sidosryhmiä ovat Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry (SKAL), Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry (SEKLI) ja INFRA ry (INFRA). Näistä SKAL on kuljetusyrittäjien edunvalvontajärjestö, SEKLI erikoiskuljetusten liikenteenohjaajien edunvalvontajärjestö ja INFRA maarakennus ja nos-

2 2(25) turiyrittäjien edunvalvontajärjestö. Määräyshanketta on esitelty järjestöjen koulutustilaisuuksien yhteydessä ja sovituissa neuvotteluissa. Tilaisuuksia on ollut: SKAL, Erikoiskuljetustyöryhmälle yleisesittely SEKLI, Koulutustilaisuudessa yleisesittely. Pyydetyistä ennakkokysymyksistä oli keskustelua mm. liikenteenohjaajan auton näkyvyyden parantamisesta ja pysäyttämismenetelmien säätämisestä lain tasolla sekä erikoiskuljetuksen ja muun liikenteen nopeuserojen tasaamisesta erityisesti moottoriteillä joustavan liikenteen sujumisen varmistamiseksi SKAL, Erikoiskuljetusseminaarissa yleisesittely pääasiassa edellä mainittujen edunvalvontajärjestöjen jäsenille INFRA, Nosturijaostolle yleisesittely. Keskustelussa esitettiin mahdollisuutta kuljettaa isojen nostureiden vastapainoja tiellä yleisesti sallittua suuremmilla massoilla. Näin pienennettäisiin ympäristösaasteita vähentämällä kuljetusyksiköiden määrää ja säästettäisiin yhteiskunnan infran rakentamiskustannuksissa, jolloin kerättyjä veroja voitaisiin käyttää muihin kohteisiin SEKLI, Kevätkoulutuspäivä, jossa keskusteltiin erikoiskuljetusten varoitustauluissa käytettävistä teksteistä SKAL, Erikoiskuljetustyöryhmä käsitteli sekä omilta, että INFRAn jäseniltä saatuja muutossehdotuksia nykyisiin säännöksiin, muun muassa vetävän ajoneuvon moottoritehovaatimukseen ja vetävien akseleiden massavaatimukseen SKAL, Erikoiskuljetustyöryhmässä oli käsiteltävänä erikoiskuljetuksessa moottoritehon ja vetävien akseleilta vaadittavan massan suhdetta nykyisin käytössä olevien erikoiskuljetusajoneuvojen osalta, jotta kahden veto- tai työntöauton tarvetta määräykseen perustuen ei tulisi. SKAL:n ja INFRA:n yhteinen ehdotus määräystoiveista on tulossa syyskuussa Trafin ja Autotuojien raskaan kaluston kokouksessa esiteltiin määräyshanketta raskaiden ajoneuvojen vaatimusten osalta. Nykyisen erikoiskuljetusasetuksen ajoneuvoa koskevista lievennetyistä vaatimuksista ei voida kaikilta osilta luopua. Lievennykset vaativat ajoneuvoa erikoiskuljetukseen hyväksyttäessä poikkeuslupaa tai erillistä hyväksyntää. Lievennetyt vaatimukset koskisivat ohjauslaitteita, seisontajarruja, kääntyvyyttä, takakulman sivuttaista siirtymää, moottoritehoa, hätäjarrutuslaitetta ja vetolaitteita. Jarruvaatimuksen voisi täyttää ajoneuvoyhdistelmillä ottamalla huomioon vetoauton ja perävaunun yhteisen jarrujen vaatimuksen. Vetolaitteen kiilatappikiinnitykselle pitäisi määräyksessä olla vaatimukset. Lieventämistarve johtuu pääasiassa Suomessa erikoiskuljetuksille muuta EU-aluetta suuremmista tielle ja ajoneuvolle sallittavista massoista SEKLI, Kevätkoulutuspäivä, jossa esiteltiin määräyshankeen sisältöä korostaen erikoiskuljetusten liikenteenohjaukseen liittyviä määräyksen osia. Liikenteenohjaajan käyttämiseen liittyviä perusteita pidettiin nykyistä asetusta selkeämpinä. Hyvänä liikenneturvallisuuden parannuksena pidettiin liikenteenohjaajan käyttämisen vaatimusta aina varoitusauton määräytymisen yhteydessä. Erikoiskuljetuksen leveyden perusteella nykyisin määräytyvän 60 kilometriä tunnissa nopeuden muuttaminen tien leveyden perusteella määräytyväksi, jolloin liikenteen nopeuserot pienenevät ja ohitustarve vähenee lisäten liikenneturvallisuutta SKAL, Erikoiskuljetustyöryhmän kokous, jossa esiteltiin määräyshankeen tilannetta. Kolmen vain tiellä yleisesti sallitun korkeuden ylittävää erikoiskuljetusta pitäisi sallia kuljettaa nykyisen asetuksen mukaisesti käyttäen yhtä varoitusajoneuvoa ja EKL-ohjaajaa. Nykyinen yli kahdenkymmen vuoden käytäntö on ollut toimiva, jossa muun liikenteen ja kuljetuksen turvallisuus ei ole merkittävästi vaarantunut. Parannus- ja muutosehdotuksia ovat esittäneet: Koneyrittäjät ry, koneyrittäjien järjestö on esittänyt liikenne- ja viestintäministeriölle laajennettava nykyisessä erikoiskuljetusasetuksessa koneenkuljetusautolla rajoitettua vain pyörillä tai telaketjuilla varustettujen koneiden kuljettamiseen. Laajennus koskisi kuljetettavan työkoneen tavanomaisessa käytössä tarvittavia vaihdettavia työvälineitä, varaosia ja polttoainesäiliötä. Muutosesitys tuli valmisteltavaksi Trafille, jolla on valtuudet määräyksen antamiseen. 1.3 Arvio määräyksen vaikutuksista Erikoiskuljetuksen varoitustoimenpiteisiin liittyvillä lisävaatimuksilla pyritään lisäämään kuljetuksen näkyvyyttä liikenteessä ja parantamaan liikenneturvallisuutta. Erikoiskuljetuksen suurimman sallitun ajonopeuden nostaminen moottori- ja muilla leveäkaistaisilla tiellä pienentää ajonopeuk-

3 3(25) sien eroja ja näin vähentää ohitustarvetta parantaen liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Ohitustarpeen väheneminen pienentää haitallisia ympäristöä kuormittavia päästöjä. Varoitustoimenpiteiden lisäämisellä ei ole merkittävää vaikutusta kuljetusten kokonaiskustannuksiin. Merkintälaitteiden uusiminen voidaan hoitaa laitteiden tavanomaisten kunnostus- ja uusimistoimenpiteiden yhteydessä siirtymäaikana. Kustannussäästöjä tulee kansainvälisesti yhtenäisistä merkintälaitteista, silloin kun kuljetukset suuntautuvat Euroopan talousalueelle. Määräyksellä ei ole vaikutusta esteettömyyteen 1.4 Yksityiskohtaiset perustelut 1. YLEISTÄ 1.1 Määräyksen tarkoitus Määräyksellä antaa tieliikennelain 87 b :n 3 momentin nojalla tarkemmat määräykset erikoiskuljetuksessa sallituista ajoneuvoista ja ajoneuvoyhdistelmistä sekä erikoiskuljetuksessa sallittavista kuormista, erikoiskuljetusyhdistelmissä käytettävien ajoneuvojen kytkentävaatimuksista, erikoiskuljetuksessa sallituista mitoista ja massoista sekä erikoiskuljetuksena kuljetettavan kuorman kuormaamisesta, erikoiskuljetuksena kuljetettavan kuorman merkitsemisestä, muun kuin jakamattoman kuorman kuljettamisesta erikoiskuljetuksessa, erikoiskuljetuksessa noudatettavista nopeusrajoituksista, varoitusajoneuvojen ja liikenteen ohjaajien käyttämisestä erikoiskuljetuksessa, peräkkäisten erikoiskuljetusten kuljettamisesta ryhmänä sekä ehdoista erikoiskuljetuksesta aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi muista turvallisuusvaatimuksista. Lisäksi määräyksellä annettaan voimassa olevassa tieliikennelain 87 c :n 5 momentissa tarkoitetut tarkemmat määräykset erikoiskuljetusluvan myöntämisen edellytyksistä sekä siitä, milloin kuljetus edellyttää erikoiskuljetuslupaa. Hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi ajoneuvolain ja tieliikennelain muuttamisesta määräyksenantovaltuudesta esitetään säädettäväksi tieliikennelain 87 c :n 6 momentissa. Määräyksellä annettaan myös voimassa olevassa ajoneuvolain (1090/2002) 24 a :n 2 momentissa tarkoitetut määräykset erikoiskuljetusajoneuvon liikennekäyttöön hyväksymisessä sovellettavista erikoiskuljetusajoneuvon käyttötarkoituksen edellyttämistä teknisistä lisävaatimuksista ja poikkeuksista ajoneuvoa koskevista teknisistä vaatimuksista sekä näitä vaatimuksia koskevista vaatimustenmukaisuuden osoittamisen teknisistä toteuttamistavoista, ajoneuvolain 29 b :n 1 momentissa tarkoitetut tarkemmat määräykset erikoiskuljetuksessa käytettävässä ajoneuvossa ja ajoneuvoyhdistelmässä vaadittavista merkinnöistä, tunnus- ja varoitusvalaisimista, heijastimista sekä muista varoituslaitteista, ajoneuvolain 29 b :n 2 momentissa tarkoitetut määräykset erikoiskuljetuksissa käytettävältä varoitusajoneuvolta edellytettävästä luokasta, massasta ja väreistä, varoitusajoneuvon varoitustauluista, korkeuden mittalaiteista, varoitusvalaisimista, heijastimista ja muista varoituslaitteista sekä varoitusajoneuvossa riittävistä liikenteen ohjauksessa ja turvallisuuden varmistamisessa käytettävistä laitteista ja välineistä. 1.2 Määritelmät Määräyksessä käytettäisiin ajoneuvolaissa ja tieliikennelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa määriteltyjä käsitteitä kuten erikoiskuljetusajoneuvo ja erikoiskuljetus. Tieliikennelain 2 :n 16 kohdan mukaan laissa erikoiskuljetuksella tarkoitetaan tiellä yleisesti sallittuja mittoja tai massoja koskevista säännöksistä poikkeavaa kuljetusta silloin, kun poikkeaminen on välttämätöntä johtuen jakamattomasta kuormasta, kuorman laadusta tai ajoneuvon käyttötarkoituksen edellyttämästä rakenteesta; erikoiskuljetuksiksi ei kuitenkaan katsota lain 87 :n 4 ja 5 momentissa tarkoitettujen poikkeusten nojalla suoritettavia kuljetuksia. Ajoneuvolain 24 a :n 1 momentin mukaan erikoiskuljetusajoneuvo on tieliikennelain 2 :n 16 kohdassa tarkoitettuun erikoiskuljetukseen hyväksytty ajoneuvo, joka kuormaamattomana ylittää tiellä yleisesti sallitut mitat taikka joka on hyväksytty kuormattuna tai kuormaamattomana tiellä

4 4(25) yleisesti sallitut massat ylittävään kuljetukseen. Ajoneuvolaissa ja tieliikennelaissa sekä niiden nojalla säädettyjen määritelmien lisäksi määräyksessä käytettäisiin termejä (tiellä yleisesti sallitut mitat ja massat,) pendeliakseli, erikoiskuljetusyhdistelmä, varoitusauto, EKL-auto ja jakamaton kuorma. Tiellä yleisesti sallituilla mitoilla tai massoilla tarkoitetaan tieliikennelaissa ja sen nojalla säädettyjä, ajoneuvolle ja tavarankuljetuksessa yleisesti sallittuja mittoja ja massoja. Tiellä yleisesti sallituista mitoista tai massoista säädetään tieliikennelain 87 :n 4 momentin nojalla ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) 4 ja 4 a luvussa. Pendeliakselilla tarkoitetaan erikoiskuljetusajoneuvossa käytettävää ohjaavaa tai ohjautuvaa erillisjousitettua akselia, jonka kaikki pyörät kääntyvät ja niiden välityksellä renkaiden kautta tienpintaan kohdistuu tasainen kuormitus riippumatta tienpinnan pituus- tai poikittaissuuntaisesta epätasaisuudesta. Määritelmä vastaisi pääosin voimassa olevan erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen 6 :n 7 momentin määritelmää. Pendeliakseli on tavanomaista akselirakennetta vähemmän tietä kuormittava. Rakenteeltaan akseli on ohjautuva ja erillisjousitettu, jossa kuormitus kohdistuu tasaisesti epätasaiseen tien pintaan. Akselille sallitaan yhden tonnin suurempi massa kuin tavanomaiselle akselille. Näin tonnia suurempi akselimassa tieystävällisellä akselirakenteella kuormittaisi tietä lähimain saman suuruisesti kuin tavanomainen akselirakenne. Määräyksessä erikoiskuljetusyhdistelmällä tarkoitettaan kahden tai useamman ajoneuvon yhdistelmää, jossa vähintään yksi ajoneuvoista kuormaamattomana taikka ajoneuvoyhdistelmä kuormaamattomana ylittää tiellä yleisesti sallitun mitan tai massan taikka ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä ylittää kuormattuna sallitun massan. Erikoiskuljetusyhdistelmä on useista ajoneuvoista muodostettu ajoneuvojen kokonaisuus, jossa ainakin yksi tiellä yleisesti sallittu mitta tai massa ylittyy. Massa voi ylittyä joko kuormaamattomana tai ajoneuvolle tieliikenteessä käytettäväksi hyväksyttynä massana. Erikoiskuljetusyhdistelmässä eri ajoneuvojen välissä kuorma voi muodostaa osan yhdistelmää, jossa ajoneuvoon kuorma kiinnitetään tarkoitukseen rakennetulla sovittimella (adapteri) tai muulla kiinnityslaitteella. Kuorma voidaan kiinnittää ajoneuvoon asennettuun kääntöpöytään siten, että kuorma muodostaa osan ajoneuvoyhdistelmää. Varoitusautolla tarkoitettaan erikoiskuljetusten liikenteenohjan käyttöön tarkoitettua ajoneuvoa erikoiskuljetuksen liikenteen ohjauksen tai reittiselvityksen yhteydessä. Tieliikennelain 87 b :n 1 momentin mukaan erikoiskuljetuksen yhteydessä on tarvittaessa käytettävä varoitusajoneuvoja. Saman pykälän 3 momentin 7 kohdan nojalla voi antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset varoitusajoneuvojen käyttämisestä erikoiskuljetuksessa. Varoitusauto on tarkoitettu liikenteenohjaajan liikkumiseen ja siirtymiseen liikenteenohjauksen ja muun liikenteen turvaamiseksi tarkoituksenmukaiseen paikkaan liikennettä ohjaamaan. Erikoiskuljetuksen liikenteenohjaus kuljetuksen liikkumisen vuoksi vaatii myös liikenteenohjaajan liikkumista liikennetilanteen mukaisesti. Liikenteen ohjaaminen erikoiskuljetuksen yhteydessä poikkeaa esimerkiksi tietyömaan liikenteenohjauksesta siten, että tietyömaalla liikenteenohjaaja pysyy paikallaan kun taas erikoiskuljetuksen yhteydessä liikenteenohjaaja liikkuu tilanteen mukaan. Varoitusauto vastaa nykyisen asetuksen mukaista autoa. Tällaisena perusvarusteisena varoitusautona sitä voidaan käyttää erikoiskuljetuksissa, joille mittojen perusteella ei tarvita erikoiskuljetuslupaa (vapaat mitat) myös sen jälkeen kun luvan vaativat mitat edellyttävät käytettäväksi EKL-autoa varoitusautona. EKL-autolla tarkoitetaan Euroopassa yleisesti noudatettavan käytännön mukaisesti merkittyä ja varustettua varoitusautoa. EKL-auto on varoitusauto, joka Euroopassa yleisesti noudatettavan käytännön mukaisesti väriltään keltainen, merkitty heijastimin. EKL-auton varusteina pitää on käsisammutin, liikenteenohjauskartioita ja vapaan korkeuden mittaamiseen tarkoitettu mittauslaite, jos sitä käytetään kuljetuksen edellä korkeassa kuljetuksessa. Varoitusautoa vaativammat merkinnät ja varusteet perustuvan EU-ohjekirjaan. EKL-autoa tulee käyttää varoitusautona erikoiskuljetuksessa, joka mittojen perusteella tarvitsee erikoiskuljetusluvan alkaen. Jakamaton kuorma on määritelty annetussa Euroopan neuvoston direktiivissä 96/53/EY. Jakamaton kuorma on määritelty ajoneuvojen käytöstä tiellä annetussa asetuksessa (1257/1992) johon myös nykyisessä erikoiskuljetusasetuksessa viitataan. Pääsääntöisesti kuorma on jakamaton, jos sitä millään ajoneuvolle ei voida kuljettaa ylittämättä tiellä yleisesti sallittua mittaa tai massaa.

5 5(25) Ajoneuvon käytöstä tiellä annetun asetuksen 2 :n 2 momentin b kohdassa mainitussa asetuksessa jakamattomalla kuormalla tarkoitetaan kuormaa, jota ei voida tiekuljetuksessa kohtuullisin kustannuksin tai vahingonvaaraa aiheuttamatta jakaa kahteen tai useampaan kuormaan eikä sen massan tai mittojen takia kuljettaa millään ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä ylittämättä tiellä yleisesti sallittua massa- tai mitta-arvoa. Määräyksessä jakamattoman kuorman määritelmä on mainittua asetuksen määritelmää yksityiskohtaisempi. Jakamattomalla kuormalla tarkoitettaan määräyksessä ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) 2 :n 2 momentin b kohdassa säädetyn lisäksi vaurioitunutta ajoneuvoa, jos sitä kuljetetaan N 3 -luokkaan kuuluvalla hinausautolla hinauspuomin varaan nostettuna. Hinausauton telimassa ylittyy usein, jos mainittuun ajoneuvoluokkaan kuuluvalla hinausautolla kuljetetaan raskaita ajoneuvoja Jakamattomalla kuormalla tarkoitettaan määräyksessä myös kuormaa, jota rakenteensa vuoksi on kuljettava useamman esineen kokonaisuutena yhteen sidottuna, jotta esineet voidaan kuljettaa niiden vahingoittumatta. Jakamattomia kuormia ovat myös yhdelle kuljetusalustalle pakattua kone-, laite- tai tuotekokonaisuutta, jos kuljetuksessa käytetään vähintään kahta liikennemuotoa ja pakkausta edellytetään muussa kuljetuksessa kuin tiekuljetuksessa. Yleensä merikuljetus rahtilaivassa edellyttää määrätynkokoisia kuljetuspakkauksia, jotta lastaus olisi kustannustehokasta ja mahtuisi mahdollisimman paljon kuljetettavaa. Tästä poikkeava pakkauskoko voi aiheuttaa tarpeettomia lisäkustannuksia ja näin kuljettaminen menettäisi kilpailukykyisyyttä. Kuljetustapa on lähinnä ETA-valioiden välisissä kuljetuksissa tunnettu yhdistettynä kuljetuksena. Määritelmä tarkoittaa voimassa olevan erikoiskuljetusasetuksen 4 :n b kohdassa tarkoitettua jakamatonta kuormaa. Myös rakennus tai rakennuksen osa määritellään määräyksessä jakamattomaksi kuormaksi, jotta kuljetuksen tienvarsitarkastuksissa kuormaa voidaan yksiselitteisesti pitää jakamattomana. Jakamattomalla kuormalla tarkoitetaan määräyksessä lisäksi käytetyn ydinpolttoaineen kuljettamiseen suunniteltua säiliötä, jos sitä kuljetetaan käytetyllä ydinpolttoaineella kuormattuna. Suomessa käytetyn ydinpolttoaineen kuljetukset loppusijoituspaikkaan alkavat 2020-luvulla Määräyksessä jakamattomalla kuormalla tarkoitetaan lisäksi kuormaamatonta tai lähtöpaikalla valmiiksi kuormattua erikoisrahtikonttia, jolla tarkoitetaan kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen aineen merikuljetukseen suunniteltua konttia, jonka purkaminen osittain vaarantaisi ympäristöä tai elintarviketurvallisuutta, jos sitä kuljetettaessa käytetään vähintään kahta liikennemuotoa ja ylitettään vähintään yksi tiellä yleisesti sallittu mitta tai massa. Erikoisrahtikontin kuormana voi olla esimerkiksi elintarviketeollisuuden raaka-ainetta tai muuta ainetta, jonka purkaminen satamassa ja kuljettaminen useammassa erässä vaarantaisi elintarvike turvallisuutta tai ympäristöä. Kuormaamattomana erikoisrahtikontti voi olla yleensä mittojen perusteella jakamaton esine. 2. ERIKOISKULJETUKSESSA SALLITTU ERIKOISKULJETUSAJONEUVO TAI ERIKOISKULJETUSYH- DISTELMÄ 2.1 Yleiset vaatimukset Erikoiskuljetukseen käytettävän autolla vedettävän perävaunun on oltava erikoiskuljetukseen hyväksytty, jos ajoneuvossa tai ajoneuvoyhdistelmässä vähintään yksi tiellä yleisesti sallittu mitta tai massa ylittyy. Auton ja perävaunun yhdistelmän kytkentätiedot merkitään perävaunun rekisteritietoihin. Traktoriperävaunua ei ajoneuvolain 64 a :n 3 kohdan nojalla koske rekisteröintivelvoite. Traktoriperävaunun on täytettävä niitä koskevat vaatimukset myös silloin, jos ne on rakennettu tiellä yleisesti sallittua mittaa suuremmaksi. Ajoneuvolain 64 a :n 4 kohdan nojalla rekisteröintivelvoite ei koske myöskään hinattavaa laitetta, jos sitä vedetään muulla ajoneuvolla kuin autolla. Tiellä yleisesti sallitun massan ylittävä hinattava laite on kytkettävä autoon, jolloin perävaununa koskee hyväksyminen erikoiskuljetusajoneuvoksi ja rekisteröintivelvoite.

6 6(25) 2.2 Erikoiskuljetusajoneuvon käyttötarkoitusta koskevat määritelmät Ajoneuvolain 24 a :n 1 momentin mukaan erikoiskuljetusajoneuvo on tieliikennelain 2 :n 16 kohdassa tarkoitettuun erikoiskuljetukseen hyväksytty ajoneuvo, joka kuormaamattomana ylittää tiellä yleisesti sallitut mitat, taikka joka on hyväksytty kuormattuna tai kuormaamattomana tiellä yleisesti sallitut massat ylittävään kuljetukseen. Ajoneuvolain 3 momentin mukaan Liikenteen turvallisuusvirasto antaa määräykset erikoiskuljetusajoneuvon liikennekäyttöön hyväksymisessä sovellettavista erikoiskuljetusajoneuvon käyttötarkoituksen edellyttämistä teknisistä lisävaatimuksista ja poikkeuksista ajoneuvoa koskevista teknisistä vaatimuksista. Määräyksessä viitataan eri käyttötarkoituksiin tarkoitettuihin erikoiskuljetusajoneuvoihin. Määräyksessä erikoiskuljetusajoneuvot jaetaan käyttötarkoituksen perusteella kuormaamattomana kuljetettavaksi ja kuljettamaan jakamatonta kuormaa tarkoitettuihin sekä erikoiskäyttöön valmistettuihin. Kuormaamattomana kuljetettavaksi tarkoitettuja ajoneuvoja ovat esimerkiksi ajoneuvonosturit. Kuormattuna kuljetettavaksi tarkoitetut ajoneuvot voivat olla tavarankuljetukseen suunniteltuja tiellä yleisesti sallituissa mitoissa ja massoissa, joilla voidaan kuljettaa mitoiltaan jakamattomia kuormia. Tiellä yleisesti sallitun mitan tai massan ylittävällä erikoiskuljetusajoneuvolla saa kuljettaa vain jakamatonta kuormaa. Erikoiskäyttöön rakennettu tiellä yleisesti sallitun mitan tai massan ylittävä ajoneuvo on pääasiassa kuormaamattomana kuljetettavaksi tarkoitettu ajoneuvo Kuorman kuljettamiseen tarkoitettu erikoiskuljetusajoneuvo Kuorman kuljettamiseen tarkoitettuja erikoiskuljetusajoneuvoja ovat: 1) Erikoiskuljetusperävaunun N 3 -ajoneuvoluokan vetoauto, joka on tarkoitettu ja varustettu raskaiden erikoiskuljetusperävaunujen vetämiseen. Tällainen auto voidaan varustaa työntöpuomilla toisen ajoneuvon työntämiseen. EU-asetuksen erikoiskuljetusauton vaatimusten mukaiselle N 3 - luokkaan kuuluvalle autolle ei tarvita erillistä hyväksymispäätöstä. Se saadaan vaatimukset täyttävänä rekisteröidä erikoiskuljetusperävaunun vetoautona. 2) Ajoneuvon kuljettamiseen valmistettu, erityisellä kiinteästi asennetulla ajoneuvon kuljetukseen tarkoitetulla kuljetusalustalla varustettu N 3 -luokan ajoneuvo. Autossa saa olla molemmilla sivuilla levitykset joko osaksi kiinteät ja osaksi säädettävät tai yksin jompi kumpi kuljetettavan ajoneuvon tai työkoneen kuormaamista varten. Levityksissä saa olla pyöräsyvennykset työkoneen tukemista varten. Pyöräsyvennyksillä voidaan madaltaa kuljetuskorkeutta ja näin helpottaa tiellä liikkumista. 3) Veneen kuljettamiseen tarkoitettu ja valmistettu veneen kuormaukseen soveltuvalla nosturilla ja säädettävillä veneen tuentaan tarkoitetuilla laitteilla varustettu N 3 -luokan ajoneuvo. Tällainen auto soveltuu hyvin huviveneiden vedestä nostamiseen ja veteen laskemiseen sekä niiden siirtämiseen talvisäilytykseen. Usein ahtaalla venesatama-alueella ja talvisäilytyspaikalla erikoiskuljetusperävaunuyhdistelmällä liikkuminen on hankalaa. Lisäksi kuorman lastaamiseen ja purkamiseen tarvittaisiin erillinen nosturi sekä veneen tuentaan sopivat laitteet perävaunuun. 4) Jakamattoman kuorman kuljettamiseen valmistettu ja varustettu N 2 - tai N 3 -luokan ajoneuvoon suoraan tai välivaunun avulla kytkettäväksi tarkoitettu perävaunu. Perävaunu saa olla rakenteeltaan sekä jatkettava tai sivuilta levitettävissä. 5) Erityisesti raskaan tai pitkän jakamattoman kuorman kuljettamiseen valmistettu ja varustettu N 3 -luokan ajoneuvoon kuorman välityksellä kytkettävä siirtoakselisto, jossa on kuormaamattomana tiellä kuljettamiseen tarkoitettu kytkentälaite. Siirtoakselistoja käytetään yleensä kiviainesten murskaimien akselistona työkohteelta toiselle siirrettäessä. Jos siirtoakselisto rekisteröidään perävaununa, sitä voidaan käyttää yleisesti pitkien tai raskaiden jakamattomien esineiden kuljettamiseen kuten pitkät palkit tai murskain. Murskain voidaan rekisteröidä perävaununa, jonka tarkentava luokitus on hinattava laite. Tällöin siirtoakselisto on osana hinattavaa laitetta, jolle on mahdollista saada murskaimen rekisterinumerolla kaksoiskilpi akselistoa ilman murskainta siirrettäessä.

7 7(25) 6) Pitkien kevyiden kuormien kuljettamiseen valmistettu ja varustettu M 1 - tai N-, luokan ajoneuvoon kytkettävä O 1 - tai O 2 -luokan perävaunu, jota ei ole tarkoitettu muuhun kuljettamiseen. Tällaista perävaunua käytetään yleensä purjelentokoneen, kilpasoutuveneen tai lipputangon kuljettamiseen. Kirkkoveneet ovat usein niin pitkiä, että niiden kuljettaminen tavanomaisessa henkilöja pakettiautojen perävaunussa ylittäisi tiellä yleisesti sallitun pituuden. 7) Veneen kuljetukseen rakennettu ja varustettu traktoriin kytkettävä perävaunu. Traktori pehmeässä maastossa sisämaan järvien rannoilla sopii hyvin veneiden vesille laskemiseen ja nostamiseen. Usein kuorma-auton ja perävaunun yhdistelmällä ei pääse järvien rannalle riittävän lähelle. Veteen laskua ja nostoa varten tarvittaisiin traktorin ja perävaunun yhdistelmää. 8) Pyörillä tai telaketjuilla varustetun työkoneen kuljettamiseen valmistettu tai varustettu traktoriperävaunu. Koneurakoitsijat ysein käyttävät traktoriin kytkettyä koneenkuljetusperävaunua työkoneen siirtoon työkohteelta toiselle. Traktorin koneenkuljetusperävaunussa saa olla samankaltaiset kuin ajoneuvonkuljetusautossa edellä kohdassa 2 tarkoitetut levitykset. 9) Vaurioituneen ajoneuvon kuljettamista varten valmistettu N 3 -luokkaan kuuluva hinausauto. Raskaan ajoneuvon hinaaminen puomin varaan nostettuna ylittää usein tiellä yleisesti sallitun massan hinausauton akseleilla Ainoastaan kuormaamattomana tiellä kuljetettavaksi hyväksyttävä erikoiskuljetusajoneuvo Ainoastaan kuormaamattomana tiellä kuljettavaksi hyväksyttäviä erikoiskuljetusajoneuvoja ovat: 1) Erikoiskäyttöön valmistettu vähintään yhden tiellä yleisesti sallitun mitan tai massan ylittävä ajoneuvo, jota ei ole tarkoitettu kuorman kuljettamisen tiellä. Tällaisia ajoneuvoja ovat esimerkiksi ajoneuvonosturi, betonin pumppausauto, tikasauto, nostokoriauto tai vastaava erikoistehtävään suunniteltu ja rakennettu auto. Lisäksi tällaisia ajoneuvoja ovat esimerkiksi kivi- ja maaaineksen murskan, seulavaunu, hihnakuljetin, kaivonporausauto, ajoneuvon päälle rakennettu metalli- tai energiamurskain. Näitä ajoneuvoja yleensä siirretään usein työkohteelta toiselle ja tarvittaessa korjattavaksi tai huoltoon. Ajoneuvojen pääasiallinen käyttö on erikoistehtävä työkohteessa. 2) Traktoriin kytketty, vähintään yhden tiellä yleisesti sallitun mitan tai massan ylittävä turvetuotantoon, tienpitoon, maa- tai metsätalouteen käytettävä hinattava laite tai perävaunu. Näitä hinattavia laitteita tai perävaunuja käytetään työkohteella muualla kuin tiellä. Turvetuotantoperävaunujen pääasiallinen käyttö on turpeen kuljettaminen suolta kuormausalueelle, josta kuljetukset käyttökohteelle lämpölaitoksille hoidetaan kuorman kuljettamiseen tarkoitetuilla ajoneuvoyhdistelmillä. Turvetuotantoperävaunuja joudutaan siirtämään turvesoiden välillä kuormaamattomana. Maatalouden ja metsätalouden koneita käytetään muualla kuin tiellä. Koneita tai laitteita joudutaan siirtämään tiellä työkohteelta toiselle kuormaamattomana. Tienpitoon tarkoitettuja koneita ja laitteita käytetään pääasiassa tiellä. Tien ylläpitoon käytettäviä laitteita ovat esimerkiksi lumilinko, tiehöylä tai lumiaura. Asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä (1257/1992) osa maaja metsätaloudessa käytettävistä koneista ja laitteista määriteltyihin mittoihin saakka eivät ole erikoiskuljetuksia tai erikoiskuljetusajoneuvoja. Asetuksessa määritellyt mitat ylittävät laitteet tai perävaunut ovat erikoiskuljetuksia tai erikoiskuljetusajoneuvoja. 3) Traktoriin kytketty, vähintään yhden tiellä yleisesti sallitun mitan tai massan ylittävä muu kuin kohdassa 2 tarkoitettu hinattava laite tai perävaunu. Hinattavista laitteista osa ei täytä autoon kytkettävän perävaunun vaatimuksia. Niitä voidaan kuljettaa traktoriin kytkettynä, jos ne täyttävät traktoriperävaunun vaatimukset Ajoneuvon tai kuorman käyttötarkoituksesta johtuvasta erityisperusteesta tiellä kuljetettavaksi hyväksyttävä erikoiskuljetusajoneuvo Ajoneuvon tai kuorman käyttötarkoituksesta johtuvasta erityisperusteesta tiellä kuljetettavaksi hyväksyttäviä erikoiskuljetusajoneuvoja ovat esimerkiksi:

8 8(25) 1) Siirrettäväksi suunniteltu erikoiskäyttöön valmistettu kiinteästi varustettu tuotantolaitoksen ohjaus-, aggregaatti-, korjaamo-, työtila- tai muu vastaava tiellä yleisesti sallitut mitat ylittävä ajoneuvo, jota ei ole tarkoitettu kuorman kuljettamiseen. Siirrettäviä tuotantolaitoksia ovat esimerkiksi maa- ja kiviainesten käsittelyyn sekä asvaltin valmistukseen tarkoitetut laitokset, jotka koostuvat useista yksiköistä. Tuotantolaitoksen ohjaamisen ja käyttöön tarvitaan oheisyksiköitä huoltotiloineen. Ohjaus- ja muiden oheisyksiköiden rakentaminen tiellä yleisesti sallittuun leveyteen tekee niistä käytettävyydeltään ahtaita kasvattaen työtapaturmariskiä ja joissakin tapauksissa tarkoituksenmukaiseen käyttöön sopimattomia. Leveydeksi näille sallitaan enintään 3,5 metriä, joka on käytössä todettu tarkoitukseen sopivaksi. Korkeutta ja pituutta ei ole tarpeen rajoittaa, sillä siirrettävyyden vaikeutuminen rajoittaa kuljettamista ja yksiköiden rakentamista riittävästi. Korjaamo- ja työtilayksikössä sitä siirrettäessä saa olla tuotantolaitoksen huoltoon ja korjaukseen liittyviä varaosia ja työkaluja. Nykyisin tässä tarkoitettuja ajoneuvoja on määritelty ajoneuvon poikkeuslupien myöntämiseen liittyvissä ohjeissa. 2) Tiellä yleisesti sallitut mitat ylittävä, erikoiskäyttöön suunniteltu ja valmistettu ajoneuvo, johon on kiinteästi asennettu taikka kuormattu näyttely-, tutkimus-, huvipuisto- tai muu palveluvarustus. Edellä a) kohdasta poiketen näissä ajoneuvoissa pääasiassa on niiden käyttöön tarkoitettua kappaletavaraa, jotka voitaisiin kuljettaa erillisellä kuljetuksella. Päämitat tulevat näiden ajoneuvojen käyttötarkoituksen tarpeista ja siirtää niitä usein kohteelta toiselle. Ajoneuvot ovat yleensä tiellä yleisesti sallituissa massoissa. Kiertävän huvipuiston laitteiston runko-osa voi olla rakennettu perävaunun päälle. Siirrossa toiselle kohteelle huvipuistolaitteisto kootaan perävaunun päälle, jolloin kuorma muodostuu jakamattomasta perusosasta ja muista laitteen kappaletavara-osista, jotka voitaisiin kuljettaa erillisenä kuljetuksena tiellä yleisesti sallituissa mitoissa ja massoissa. Palveluvarustus ajoneuvossa voi olla esimerkiksi liikkuva hygieenisyysvaatimukset täyttävä porojen teurastusyksikkö. Leveydeksi näille sallitaan enintään 3,5 metriä, joka on käytössä todettu tarkoitukseen sopivaksi. Korkeutta ja pituutta ei ole tarpeen rajoittaa, sillä siirrettävyyden vaikeutuminen rajoittaa kuljettamista ja yksiköiden rakentamista riittävästi. 3) Erikoiskäyttöön suunniteltu ja valmistettu muu ajoneuvo, jota ei ole suunniteltu tiellä kuljetettavaksi eikä kuorman kuljettamiseen tiellä. Tämän kohdan erikoiskäyttöön rakennettu ajoneuvo on muu kuin edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu ajoneuvo. Tällaisia ajoneuvoja tai laitteita siirretään harvoin tiellä. Ajoneuvon mitat ja massat saavat olla laitteen käyttötarkoituksen edellyttämät. 3. ERIKOISKULJETUSAJONEUVON JA ERIKOISKULJETUSAJONEUVOYHDISTELMÄN LIIKENNE- KÄYTTÖÖN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET 3.1 Yleiset vaatimukset Erikoiskuljetusajoneuvon tulee täyttää kyseistä ajoneuvoluokkaa koskevat liikenteeseen hyväksymisen yleiset tekniset vaatimukset. Tästä voidaan poiketa, jos erikoiskuljetusajoneuvon käyttötarkoitus edellyttää vaatimuksesta poikkeamaan, eikä poikkeaminen oleellisesti vaaranna liikenneturvallisuutta. Poikkeaminen on mahdollista myös, jos vastaavia poikkeuksia käytetään kansainvälisesti ETA-valtioissa eikä tästä aiheudu kilpailun vääristymistä. Ajoneuvoyhdistelmälle, joka kuormaamattomana ei ylitä tiellä yleisesti sallittua mittaa, saa hyväksyä jakamattoman kuorman kuljettamiseen tiellä korotetulla massalla alennetulla ajonopeudella. Tällöin alennettu ajonopeus pitää olla kuitenkin vähintään 50 km/h. Vähintään yhden tiellä yleisesti sallitun mitan ylittävän ajoneuvoyhdistelmän saa hyväksyä tätä alemmalle nopeudelle. Kuitenkin alemmalle kuin 40 km/h nopeudelle saa hyväksyä ajoneuvoyhdistelmän, joka kuormattuna ylittää 150 tonnia. Alhaisilla ajonopeuksilla nopeuserot tiellä ovat merkittävät aiheuttaen runsaasti ohitustarvetta, jolloin onnettomuusriski kasvaa suureksi. Raskaiden erikoiskuljetusperävaunujen leveydet ovat yleensä kolme metriä. Tällaisen perävaunun kuormitus tielle jakautuu laajemmalle alalle vähentäen tierasitusta. Määräykset erikoiskuljetusajoneuvon korotetuista massoista alennetuin ajonopeuksin annettaisiin kohdassa Korotetuin massoin erikoiskuljetukseen hyväksyttyä ajoneuvoa ja ajoneuvoyhdistelmää saa vaihtoehtoisesti käyttää kappaletavarakuljetuksiin tiellä yleisesti sallituissa mitoissa ja massoissa, jos

9 9(25) ajoneuvo ja yhdistelmä täyttävät niitä koskevat muut vaatimukset. Kuormaamattomana tällainen ajoneuvo ja yhdistelmä ei saa ylittää tiellä yleisesti sallittuja mittoja. Erikoiskuljetuksessa ei saa hyväksyä käytettäväksi suurempia kuin ajoneuvon valmistajan tai ajoneuvossa käytettävien renkaiden valmistajan sallimia massoja ja ajonopeuksia. Ajoneuvon renkaille niiden valmistajan sallima kuorma voi rajoittaa ajoneuvolle sen valmistajan sallimaa kuormitusta ja tiellä enintään käytettävää massaa. Valaisimien ja heijastimien vaatimuksista, poikkeuksista ja sijoittamisesta erikoiskuljetusajoneuvoon tai erikoiskuljetusyhdistelmään on määrätty luvussa 5. Erikoiskuljetuksen merkintään käytettävät valaisimet, heijastimet ja muut merkintään käytettävät laitteet ovat osaksi samoja sekä kuormaamattoman ajoneuvon ja mitoiltaan tiellä yleisesti sallittua suuremman kuorman merkintään. Erikoiskuljetusautossa ja erikoiskuljetusyhdistelmässä kuljettajan näkeminen sivulle ja taaksepäin voidaan toteuttaa peilien lisäksi epäsuoran näkemisen mahdollistavalla laitteella tai käyttämällä kuljetuksen takana varoitusautoa ja EKL-ohjaajaa, jos kuorma peittää näkymisen taakse. Peilit täyttävät vaatimuksen taaksepäin näkymiseen, jos kuorma ei estä kuljettajaa näkemästä taaksepäin. 3.2 Erikoiskuljetusajoneuvoksi hyväksymistä koskevat tekniset lisävaatimukset ja poikkeukset kaikkia ajoneuvoja koskevista teknisistä vaatimuksista Erikoiskuljetusajoneuvon kääntymistä koskeva vaatimus Kääntymisvaatimus kuormaamattomalle erikoiskuljetusajoneuvolle tai yhdistelmälle on määritelty EU-ohjekirjassa. Kääntymisvaatimus koskee ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää, jonka leveys tai pituus ylittää tiellä yleisesti sallitun mitan. Kääntymisvaatimus ei kuitenkaan koske ajoneuvoa, jonka leveys on yli kolme metriä tai pituus on yli 30 metriä. Ajoneuvonkuljetusauton ja traktorilla vedettävän ajoneuvonkuljetusperävaunun pitää leveyden osalta täyttää kääntymisvaatimus, kun levitysosat ovat ajoneuvon leveydellä leveyden ollessa enintään kolme metriä. Kääntymisvaatimuksessa ajoneuvon tai perävaunun takakulman sivuttaissiirtymä saa olla enintään 1,7 metriä. Jos erikoiskuljetusajoneuvo tai yhdistelmä ei täytä kääntymisvaatimusta, hyväksymisen edellytyksenä tiellä kuljetettaessa vaaditaan käytettäväksi erikoiskuljetusten liikenteenohjaajaa (EKLohjaaja). Kääntymisvaatimuksen mitoitus on esitetty määräyksen liitteessä Korotetut massat alennetuin ajonopeuksin erikoiskuljetusajoneuvossa Korotetut massat alennetuin ajonopeuksin erikoiskuljetusajoneuvon akselille tai akseliryhmän (teli) akselille saa hyväksyä enintään ajoneuvon valmistajan ja renkaan valmistajan sallimat korotetut massat. Suuri massa ajonopeuden kasvaessa kuumentaa renkaita, jolloin renkaan vaurioitumisriski lisää liikenneonnettomuuden vaaraa. Määräyksessä suuremmat massat rajoitetulla ajonopeudella ovat nykyisen erikoiskuljetuksia koskevan asetuksen mukaisia, jotka perustuvat kansainvälisiin rengasnormeihin. Nämä säilyvät pääosaltaan ennallaan. Yksittäispyörin varustelulle neljän renkaan akselilinjalle korotettuja massoja sallitaan vain, jos renkaan leveys on vähintään 500 millimetriä. Tällöin yksittäispyörä vastaa paripyöristä kohdistuvaa kuormitusta tiehen. Suurimmat massat sallitaan akselilinjalle, jossa renkaita on enemmän kuin neljä. Tien epätasaisuuden perusteella kuormituksen tasaavalle tieystävälliselle pendeliakselille sallitaan tavanomaista akselia enemmän massaa. Määräyksessä korotetut massat sallituin enimmäisnopeuksin kuvataan taulukossa. Tähän taulukkoon on yhdistetty erikoiskuljetusasetuksen erikoiskuljetuksen kuljettamiseen liittyvät akselimassan perusteella alennetut ajonopeudet. Näin kaikki akselimassaan perustuvat alennetut ajonopeudet löytyvät samasta kohdasta. Erikoiskuljetusyhdistelmän kytkentäkatsastuksessa massan perusteella alennetut ajonopeudet otetaan huomioon. Korotettujen massojen käyttäminen liikenteessä edellyttää käytettäväksi ajoneuvossa sellaisia renkaita, jolle on sallittu korotettuja massoja vastaava kuormitus Erikoiskuljetusyhdistelmän ajonopeus

10 10(25) Erikoiskuljetusyhdistelmä voi koostua useista ajoneuvoista ja eräissä tapauksissa kuorma voi olla osana yhdistelmää. Ajonopeus yhdistelmässä saa olla enintään se mille yhdistelmän osana olevista ajoneuvosta sallitaan pienin ajonopeus. Ajonopeus voi rajoittua myös yhdistelmän osana olevan ajoneuvojen kytkentälaitteiden tai kuorman ollessa osana yhdistelmää kuorman kiinnityslaitteiden perusteella. Lisäksi ajonopeus voi olla pienempi kuin mitä yhdistelmän osana olevalle ajoneuvolle on sallittu, jos ajoneuvossa käytetään sellaisia renkaita joiden ajonopeus korotetulle massalle jää pienemmäksi kuin ajoneuvolle olisi teknisesti sallittu. Yhdistelmän kytkennässä ajonopeutta voi rajoittaa myös vetäville akseleille vaadittu massa tai vetävältä ajoneuvolta vaadittu moottoriteho. Yhdistelmälle sallittu ajonopeus voi olla enintään se mikä edellä olevista johtaa pienimpään sallittuun nopeuteen Poikkeus valmistajan kilpeä koskevista vaatimuksista Ajoneuvossa valmistajan kilvessä mainituista suurimmista sallituista massoista poikkeaminen on mahdollista vain valmistajan tai valmistajan edustajan antamassa todistuksessa kerrottuihin enimmäisarvoihin asti. Tämä vastaa nykyistä soveltamiskäytäntöä Poikkeus erikoiskuljetusyhdistelmän vetoauton seisontajarrua koskevista vaatimuksista Raskaassa erikoiskuljetusyhdistelmässä käytettävän vetoauton seisontajarrun suorituskyky ei aina ole riittävä pitämään yhdistelmää paikallaan. Yhdistelmän seisontajarrua koskeva vaatimus voidaan täyttää silloin, jos perävaunun seisontajarrun suorituskyky tai perävaunujen seisontajarrujen suorituskyky yhteensä täyttävät niitä koskevat vaatimukset. Nykyisessä erikoiskuljetusasetuksessa ei ole säädetty poikkeamisesta mutta soveltamiskäytännössä vaatimuksesta on poikettu EY-tyyppihyväksyttyä erikoiskuljetusajoneuvoa koskevien poikkeusten soveltaminen Erikoiskuljetusajoneuvoon esimerkiksi autolla vedettäväksi rakennettuun hinattavaan laitteeseen voidaan soveltaa kansallisessa hyväksynnässä poikkeuksia, joita sallitaan vastaavalle erikoiskuljetusajoneuvolle myönnetyssä EY-tyyppihyväksynnässä. Määräys vastaa voimassa olevaa soveltamiskäytäntöä Ajoneuvonkuljetusauton rakenne Ajoneuvonkuljetusauto on suunniteltu pääasiassa koneyrittäjien työkoneiden siirtämiseen työkohteelta toiselle. Aikaisemmissa ministeriön päätöksessä ja erikoiskuljetusasetuksessa nimenä on käytetty koneenkuljetusauto, jota nykyisessä erikoiskuljetusasetuksessa tarkennettiin koskemaan vain pyörin tai telaketjuin varustettujen työkoneiden kuljettamista. Ajoneuvonkuljetusautoa yleensä käytetään metsätyökoneen kuljettamiseen hakkuutyömaalle ainakin osan matkaa metsäautotiellä. Metsäautotiellä voidaan harvoin käyttää ajoneuvoyhdistelmää työkohteelle kuljettamiseen. Kuormaamattomana ajoneuvonkuljetusautolle sallitaan leveydeksi enintään kolme metriä ja levitettynä enintään 3,5 metriä ja pituutta enintään 16 metriä. Enimmäismittoja on muutettu suuremmaksi nykyiseen erikoiskuljetusasetukseen verrattuna. Suurempi pituus mahdollista useimmiten kuormaamisen ylittämättä ajoneuvon pituutta. Tällöin kuorman ylityksen merkitsemistä takana ei tarvita, jolloin kuormausaika lyhenee. Ajoneuvonkuljetusauton sallitusta kuormasta määrätään kohdassa Vaatimus hinausauton ohjaavien akseleiden massasta Hinausautossa ohjaaville akselille pitää jäädä kaikissa tilanteissa vähintään 15 prosenttia hinausauton akseleille tulevasta massasta. Raskaita ajoneuvoja voidaan hinauksessa nostaa maasta tähän tarkoituksen rakennetun ns. hinauspuomin varaan, jolloin hinausauton ohjaavat akselit kevenevät. Ohjaaville akseleille pitää jäädä riittävästi massaa hinausauton ohjattavuuden säilyttämiseksi. Tämä vastaa nykyistä erikoiskuljetusasetusta.

11 11(25) Poikkeus erikoiskuljetusauton ja erikoiskuljetusperävaunun vetoauton ohjauslaitevaatimuksesta Ohjauslaitevaatimuksesta saa poiketa neli- tai useampiakselisessa erikoiskuljetusautossa tai erikoiskuljetusperävaunun vetoautossa saa poiketa, jos autossa on yksi tai useampi yli 15 tonnin akseli. Tätä alemmissa massoissa auton ohjauslaitevaatimus yleensä täyttyy. Nykyisessä asetuksessa poikkeaminen koskee autoja joissa jollakin akselilla on tiellä yleisesti sallittua suurempi massa. Neli- tai useampiakselinen erikoiskuljetusauto voi olla ajoneuvonosturi tai erikoiskuljetusperävaunun vetoauto. Tällaisen ajoneuvon ajonopeus on yleensä kyseiseen ajoneuvoluokan tiellä sallittua nopeutta alempi, jos akselimassa on yli 15 tonnia. Tällaista autoa käytettäessä perävaunun vetämiseen tiellä ajonopeutta rajoittaa yleensä kuormatun perävaunun massa Erikoiskuljetusperävaunun rakenne Erikoiskuljetusperävaunu saa olla leveydeltään ja pituudeltaan säädettävissä. Käyttötarkoituksen perustella erikoiskuljetusperävaunu saa olla koottu välivaunusta, useista perävaunuista. Perävaunut saa yhdistää kuorman kiinnitykseen tarkoitetuilla adaptereilla siten, että perävaunujen väliin sijoitettu kuorma on osana erikoiskuljetusperävaunua. Kuorman kiinnittämiseen perävaunuun tarkoitettujen adapterien valmistajan asettamaa massaa ei saa ylittää ja kuorman kiinnitys adapteriin kestää kuljettamisen. Tämä mahdollistaa uutta tekniikkaa otettavaksi käyttöön. Erikoiskuljetusperävaunulta ei vaadita alleajosuojia, roiskeenestojärjestelmää tai roiskesuojia, jos perävaunun rakenne antaa riittävän suojan tai käyttötarkoituksesta johtuvan rakenteen perusteella kyseiset varusteet eivät ole tarkoituksenmukaisia. Nykyisessä erikoiskuljetusasetuksessa ei ole alleajosuojista tai roiskeenestojärjestelmästä. Kolme- tai useampiakselisen akseliryhmän (teli) ohjaavien akseleiden vaatimukset säilyvät nykyistä asetusta vastaavina. Vetoautoon tai vetoautoihin kytkettäville erityisen raskaille erikoiskuljetusperävaunuille kytkentälaitteita ei ole markkinoilla yleisesti saatavana. Kytkentälaitteena käytettävä kuorman ja perävaunun kiinnittämisen tarkoitettuja adaptereita ei ole yleisesti markkinoilla saatavana. Samoin kytkentälaitteita, jotka sopivat kahden rinnakkain kytketyn perävaunun vetolaitteeksi. Tällöin kytkentälaite voidaan hyväksyä kytkentälaitteen valmistajan antaman allekirjoitetun kyseiselle kytkinlaitteelle yksilöidyn rakennetodistuksen perusteella. Hyväksymisellä pyritään varmistaa turvallisuus ajoneuvoa käytettäessä. Nykyisessä erikoiskuljetusasetuksessa näistä ei ole säädetty, vaikka niitä on käytetty erikoiskuljetusajoneuvojen kytkennöissä Erikoiskuljetusperävaunun jarrut Erikoiskuljetusperävaunun jarruja koskeva vaatimus vastaisi voimassa olevan erikoiskuljetusasetuksen mukaista vaatimusta Traktoriin kytkettävän ajoneuvonkuljetusperävaunun rakenne Traktoriin kytkettävä ajoneuvonkuljetusperävaunu vastaa pääosin rakenteeltaan kohdan ajoneuvonkuljetusautoa. Kuormaamattomana ajoneuvonkuljetusperävaunulle sallitaan leveydeksi enintään kolme metriä ja levitettynä enintään 3,5 metriä. Perävaunulle ei määritellä pituutta, mutta perävaunua käytettäessä traktori mukaan lukien pituus saa olla enintään 20 metriä. Perävaunun kiinteä mittaa muutetaan 2,8 metristä kolmeen metriin, sillä käytöstä poistettuja erikoiskuljetusperävaunuja muutetaan traktoriin kytkettäväksi ajoneuvonkuljetusperävaunuksi. Kiinteän mitan muutoksella saatetaan nykyisin jo käytössä olevat ajoneuvonkuljetusperävaunut määräyksen mukaiseksi. Traktoriperävaunuja ei koske rekisteröinti eikä määräaikaiskatsastus Hinattavan laitteen rakenne Traktori on yleisin muu moottorikäyttöinen ajoneuvo kuin auto, johon erikoiskuljetuksena kuljettava hinattava laite kytketään tiellä kuljettavaksi. Hinattavaan laitteeseen sovelletaan tällöin vetävään moottorikäyttöisen ajoneuvoon kytkettäväksi tarkoitetulle perävaunulle määrättyjä poik-

12 12(25) keuksia ajoneuvoa koskevista teknisistä vaatimuksista. Hinattavaa laitetta ei ajoneuvolain 64 a :n 4 kohdan nojalla koske rekisteröintivelvollisuus, jos se kytketään muuhun moottorikäyttöiseen ajoneuvoon kuin autoon. Tällaisia hinattavia laitteita ovat esimerkiksi murskausasemilla käytettävät seulavaunut tai kiviainesten kuljettimet Ajoneuvon tai kuorman käyttötarkoituksesta johtuva erityisperuste Erityisperusteet tässä tarkoitetuille ajoneuvoille on määritelty kohdassa, jonka alakohdassa 1 ja 2 tarkoitettu erikoiskuljetusajoneuvo saa leveydeltään olla enintään 3,5 metriä. Alakohdassa 1 tarkoitetut ajoneuvot ovat esimerkiksi murskausasemilla käytettävät tuotantoprosessin ohjaus-, aggregaatti-, korjaamo- tai työtilana käytettävät vaunut. Alakohdassa 2 tarkoitetut ajoneuvot ovat esimerkiksi ajoneuvon alustalle rakennettuja tai kiinteästi asennettuja työtehtävään tarkoitettuja laitteita sekä näyttely-, tutkimus- tai muu palveluvarustus. Alakohdan 2 ajoneuvo on esimerkiksi perävaunu, jotka on huvipuistolaitteen perusosa, johon kuljetuksen ajaksi puretaan ja kuormataan laitteen osat. Kohdan alakohdassa 3 tarkoitettuja ajoneuvoja ovat pääasiassa muualla kuin tiellä kuljetettavaksi tarkoitetut eikä niitä ole tarkoitettu kuorman kuljettamiseen tiellä. Näillä ajoneuvoilla voi olla tilapäisesti tarvetta tietä käyttäen siirtää toiseen kohteeseen. Niiden siirtäminen erikoiskuljetusyhdistelmällä voi olla erittäin työläs tai jopa mahdoton. Erikoiskuljetusmääräys selkeyttää nykyistä ohjeisiin ja harkintaan perustuvaa käytäntöä, jossa alakohtien 1 ja 2 ajoneuvoille leveys kasvaa 3,5 metriin. Tämä leveys ei vaadi tiellä liikkumiseen varoitusauton käyttämistä ja liikenteenohjausta, jos muulla perusteella siihen ei ole tarvetta. 3.3 Erikoiskuljetusyhdistelmää koskevat tekniset lisävaatimukset ja poikkeukset kaikkia ajoneuvoja koskevista teknisistä vaatimuksista Kuorma erikoiskuljetusyhdistelmän kantavana rakenteena Kuorma saa olla osana erikoiskuljetusyhdistelmää, jos pitkä kuorma ei vaadi alapuolelta tuentaa. Tällaisia kuljetettavia ovat esimerkiksi savupiiput, teräsrakenteen, puu- tai betonipalkit. Edellytyksenä on tällaisen kuorman kiinnitykseen tarkoitetut lujuudeltaan riittävät ja luotettavat laitteet Vetävän ajoneuvon moottoritehon ja massan suhde erikoiskuljetuksessa Määräyksessä lievennetään vetävän ajoneuvon moottoritehovaatimusta erikoiskuljetuksissa. Nykyisin vaatimus on 750 kilowattia, joka koskee käytännössä vain erittäin vähäistä määrää kaikkein raskaimpia erikoiskuljetuksia. Nämä ovat erittäin merkittäviä kuljetuksen tilaajalle, jolloin niiden kuljettaminen ehjänä perille on kuljetusliikkeen luotettavuuden kannalta ensiarvoista. Vetävän ajoneuvon moottoritehon vaatimus tavanomaisessa liikenteessä käytettävässä yhdistelmässä on 5 kilowattia jokaista yhdistelmän tonnia kohden, jos yhdistelmässä massa on yli 44 tonnia. Suomessa yhdistelmälle sallittu massa tavanomaisessa liikenteessä on nykyisin 76 tonnia. Näin myös erikoiskuljetusten yhdistelmässä vetävässä tai vetävissä ja työntävissä autoissa moottoritehon yhteensä pitää olla vähintään 380 kilowattia. Yhdistelmämassan ylittäessä 76 tonnia moottoritehon pitää olla yli menevältä osalta 0,5 kilowattia tonnia kohti, joka saadaan kaavasta 380 kw + 0,5 kw/t x (yhdistelmän massa tonneina 76 t). Vetävien akseleiden yhteenlaskettu massan ei tarvitse ylittää 450 kilowattia. Tällöin yhdistelmän yhteen laskettu massa on 215 tonnia. Vetokyvyn varmistamiseksi saa käyttää useita vetäviä ja työntäviä ajoneuvoja, jos tien mäkisyys tai keliolosuhteet näitä edellyttävät Vetäville akseleille kohdistuva massa erikoiskuljetuksessa Vaatimusta vetäville akseleille kohdistuvasta massasta erikoiskuljetuksissa lievennetään. Nykyisin vaatimus on 20 prosenttia 150 tonnin kokonaismassaan saakka, jonka ylittyessä vaatimus on 15 prosenttia, kuitenkin vähintään 30 tonnia. Tällöin kokonaismassa on 200 tonnia, josta 15 prosen-

13 13(25) tin vaatimus kasvattaa vetäville akseleille tulevaa massaa. Ylärajaa vetäville akseleille vaadittavalle massalle ei ole. Käytännössä useiden vetoajoneuvojen käyttäminen hankaloittaisi tai joissakin kohdissa kuljetusreitillä mahdottomaksi käyttää vaadittuja vetoajoneuvoja. Tällaisia erikoiskuljetuksia on erittäin vähän. Vetäville akseleille kohdistuvan massan vaatimus tavanomaisessa liikenteessä käytettävässä yhdistelmässä on 20 prosenttia ajoneuvoyhdistelmän kokonaismassasta. Suomessa yhdistelmälle sallittu massa tavanomaisessa liikenteessä on nykyisin 76 tonnia, jolloin vetäville akseleille tarvitaan 15,2 tonnia. Tiellä yhdistelmälle sallitun kokonaismassan ylittävissä erikoiskuljetuksissa vetäville akseleille pitää kohdistua vähintään 20 prosenttia, jos massa on enintään 100 tonnia. Kokonaismassan ylittäessä 100 tonnia vetäville akseleille massasta pitää kohdistua vähintään 15 prosenttia, kuitenkin vähintään 20 tonnia. Vetävien akseleiden massa ei tarvitse ylittää 30 tonnia. Vetokyvyn valmistamiseksi tarvittaessa saa käyttää useampia vetäviä ja työntäviä ajoneuvoja Erikoiskuljetusajoneuvon tai yhdistelmän massa Erikoiskuljetusajoneuvoihin ja yhdistelmiin ei sovelleta niin sanottua siltasääntöä, jossa äärimmäisten akselien etäisyyden ja massan perusteella määräytyvää tielle ja sillalle kohdistuvaa kuormitusta rajoitettaan tiellä yleisesti sallituissa massoissa oleville ajoneuvoissa ja yhdistelmissä. Tiellä yleisesti sallitun massan ylittävä ajoneuvo ja yhdistelmä edellyttää tiellä käyttämiseen erikoiskuljetusluvan, jossa otetaan huomioon tien ja siltojen kuormitus. Erikoiskuljetusajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen tiellä ei sovelleta vetoajoneuvon ja perävaunun tai perävaunujen massojen suhdetta toisiinsa koskevia säännöksiä Erikoiskuljetusyhdistelmän kääntymistä koskevat vaatimukset EU-ohjekirjassa on määritelty kääntymisvaatimus erikoiskuljetusajoneuvolle ja yhdistelmälle. Vaatimus koskee kuormaamatonta ajoneuvoa ja yhdistelmää jonka leveys on enintään kolme metriä ja pituus enintään 30 metriä. Näitä mittoja suuremman ajoneuvon tai yhdistelmän ei tarvitse täyttää kääntymisvaatimusta. Tällaisen ajoneuvojen käyttäminen liikenteessä sekä kuormattuna että kuormaamattoman edellyttää liikenteenohjausta erityisesti liittymissä käännyttäessä. Jos erikoiskuljetusajoneuvo tai yhdistelmä ei täytä kääntymisvaatimusta, se voidaan hyväksyä ehdollisesti liikenteessä käytettäväksi vaatimuksella käyttää EKL-ohjaajaa. Uusi kääntymisvaatimus on lievempi kuin nykyisessä erikoiskuljetusasetuksessa, joka perustuu usean akselin ryhmässä olevien kääntyviin ja ohjaaviin akseleihin. EU-ohjekirjan kääntymisvaatimusta on käytetty nykyisen asetuksen mukaisten koneenkuljetusautojen hyväksymisessä Trafin myöntämissä kokeiluluvissa. Kokeilusta on saatu myönteistä palautetta, joka on helpottanut yrittäjiä uutta erikoiskuljetusajoneuvoa hankittaessa. Liikenteenohjaajan ja varoitusauton käyttämisestä erikoiskuljetuksessa on kohdissa 7.2 ja KUORMAUS JA KUORMAN VARMISTAMINEN 4.1 Yleinen kuormausperiaate Erikoiskuljetuksena kuljetettava kuorma on mitoiltaan tai massaltaan sellainen, jota ei voida kuljettaa tiellä yleisesti sallituissa mitoissa tai massoissa. Tästä on eräitä poikkeuksia sekä kansallisesti että kansainvälisesti, jotka laajuudeltaan eivät koske esimerkiksi kaikkia EU-tai ETAvaltioita. Suomessa pitkien kuljetusetäisyyksien ja ympäristöhaittojen minimoinnin vuoksi on sallittu erikoiskuljetusajoneuvolla kuljettaa yksittäistä esinettä, varsinaiseen kuormaan liittyviä lisälaitteita tai useita ajoneuvonosturin vastapainoja samassa kuormassa. Tavanomaiseen liikenteeseen hyväksyttyyn ajoneuvoon tai yhdistelmässä saa kuljettaa jakamattomia esineitä, jos tiellä yleisesti sallittu massa ei ylity. Tiellä yleisesti sallittu massa kuljetuksessa saa ylittyä vain erikoiskuljetusajoneuvossa. Kuorman tukemiseen, varmistamiseen, merkitsemiseen ja varoitustoimenpiteisiin käytettävät laitteet ja varusteet saa kuljettaa myös sellaisessa erikoiskuljetusajoneuvossa jossa ajoneuvo kuor-

14 14(25) maamattoman ylittäisi tiellä yleisesti sallitun massan. Varoitusautot ovat myös kuljetukseen käytettäviä varoituslaitteita, jolloin niitä saa kuljettaa meno- tai paluumatkalla kuormana. Ajoneuvojen kuljettamiseen rakennetussa ajoneuvossa saa kuormana olla vain pyörin tai telaketjuin varustettu työkone. Ajoneuvojen kuljetusautoon kytketyssä keskiakseliperävaunussa saa kuljettaa työkoneen käyttöön liittyviä laitteita, varaosia tai varapolttoainesäiliötä. Näin käytettynä ja kuormattuna auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmälle tiellä yleisesti sallittu massa ei saa ylittyä vaikka autoon kuormattu jakamaton työkone aiheuttaisi auton massojen ylittymisen. Jos työkonetta kuljetetaan sekä autossa että perävaunussa mikään tiellä yleisesti sallittu massa ei saa ylittyä. 4.2 Kuorma-auton kuormana vene Veneen kuljettamiseen tarkoitettuun ja valmistettuun kohdan 3 mukaiseen kuorma-autoon saa kuormata veneen siten, että tiellä yleisesti sallittu leveys, korkeus tai kuorma-autolle sallittu pituus 12 metriä ylittyy. Kuorma-autossa pitää olla kuljetettavan kuorman nostamiseen soveltuva nosturi ja veneen tukemiseen soveltuvat säädettävät tuentalaitteet. Kuormana kuljetettavan veneen maston saa kuljettaa samassa kuormassa vaikka pituus näin kuormattuna kasvaisi. 4.3 Usean esineen kuormaaminen ajoneuvoon tai ajoneuvoyhdistelmään Kuormana useita jakamattomia esineitä Useita jakamattomia esineitä saa kuormata samaan kuljetukseen, jos tiellä yleisesti sallittu massa tai mitta ei ylity esineiden kuormaamisesta päällekkäin, rinnakkain tai peräkkäin. Tällöin jakamattoman esineen mitta yksin kuormattuna pitää aiheuttaa tiellä yleisesti sallitun korkeuden, leveyden tai pituuden ylittymisen. Esineet rinnakkain tai peräkkäin kuormattuna eivät saa ulottua kuormaamattoman ajoneuvon äärimittojen ulkopuolelle Kuormana jakamattomia esineitä ja kappaletavaraa Tavarankuljetukseen tarkoitetussa tavanomaisessa liikenteessä käytettävään ajoneuvoon tai yhdistelmään saa kappaletavaran lisäsi kuormata jakamattomia esineitä edellisen kohdan mukaisesti, jos tiellä yleisesti sallittu massa ei ylity. Erikoiskuljetusajoneuvoon tai ajoneuvoyhdistelmään saa kuormata jakamattomine esineiden lisäksi muita esineitä. Muista esineistä muodostettu kuorma ei saa ylittää tiellä yleisesti sallittua korkeutta tai leveyttä. Lisäksi puoliperävaunussa muista esineistä muodostuva kuorma saa olla kuormatilan etureunasta tai takareunasta mitattuna enintään 14 metriä. Jos puoliperävaunussa esimerkiksi ns. pokatussa perävaunussa on varsinaisen kuormatilan etupuolella kuormaukseen tarkoitettua tilaa, lasketaan etureuna alkavaksi tämän tilan etureunasta. Muu esine saa olla jakamatonta esinettä pitempi, mutta kuormattuna ei saa ulottua ajoneuvon äärimitan ulkopuolelle. Tiellä yleisesti sallitun pituuden ylittävässä kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmässä saa pitkän esineen lisäksi kuormata kappaletavaraa perävaunun takareunasta mitattuna enintään 14 metrin etäisyydelle Kuormana jakamattomaan esineeseen liittyviä lisälaitteita Tiellä yleisesti sallitun massan ylittävässä erikoiskuljetuksessa saa kuljettaa jakamattoman esineen kanssa siihen tai sen käyttöön liittyviä tavaroita, jos niiden yhteinen massa on enintään 20 prosenttia jakamattoman esineen massasta. Nämä tavarat on kuormattava edellisen kohdan periaatteen mukaisesti. Erikoiskuljetusluvassa pitää ottaa huomioon näiden tavaroiden massa. Tiellä yleisesti sallitun pituuden ylittävään puoliperävaunuyhdistelmään saa kuormata koneen tai laitteen tavanomaiseen käyttöön liittyvät työvälineet ja laitteet perävaunussa pääkuorman etupuolelle tai takapuolelle. Työvälineet tai laitteet näin kuormattuna eivät saa ulottua takana perävaunun äärimittojen ulkopuolelle. Veneen kuljetukseen tarkoitetussa N 3 -luokan ajoneuvossa saa kuljetettavan purjeveneen lisäksi kuljettaa purjeveneen maston, vaikka kuljetuksen pituus näin kasvaisi.

15 15(25) Painokuorma vetävässä ajoneuvossa Kuljetettaessa varsinaisessa perävaunussa tai keskiakseliperävaunussa jakamatonta esinettä, pitää vetävässä ajoneuvossa olla painokuormaa. Painokuormaksi voidaan käyttää varsinaiseen kuormaan liittyviä lisälaitteita enintään 20 prosenttia pääkuorman massasta tai erillistä painokuormaa, jotta vetäville akseleille saadaan vaadittava massa. Painokuorman tarve tulee käytettäväksi kun kuljetuksessa kahdesta jakamattomasta esineestä ei saa tulla ylimassaa. 4.4 Kuorman varmistaminen tai sitominen Veneen siirtoon, veteen laskemiseen tai säilyttämiseen tarkoitettua perävaunua saa käyttää kuorman tukemiseen, jos venettä kuljetetaan perävaunussa. Tuentaan käytettävää perävaunua ei pidetä kuljetettavana tavarana. Osa veneiden valmistajista edellyttää tuentaan käytettäväksi vain kyseiselle veneelle mitoitettua perävaunua. Ylhäältä avointa konttia tai konttilukoilla kiinnitettävää kontin pohjaa saadaan käyttää kuormatun jakamattoman esineen tukemiseen ja suojaamiseen kuljetuksen aikaiselta likaantumiselta. Näin käytettynä on kysymyksessä jakamattoman kuorman (esineen) kuljettaminen erikoiskuljetuksena, jos tiellä yleisesti sallittu mitta tai massa ylittyy. Konttialustaa ei katsota kuormana kuljetettavaksi esineeksi. 5. ERIKOISKULJETUKSEN MERKITSEMINEN 5.1 Yleinen merkintäperiaate Erikoiskuljetusasetuksessa nykyisin kuorman leveyden merkintään käytetään samankaltaisia merkintöjä kuin yleisesti ajoneuvo merkitään valaisimilla ja heijastimilla. Merkintävaatimuksena on myös yli viiden vuosikymmenen takaa peräisin olevia merkkitankoja valaisimien ja heijastimien kiinnittämiseen. Näistä merkintätavoista luovutaan. Uudet kuorman merkinnät perustuvat yleisesti Euroopassa erikoiskuljetuksissa käytettäväiin merkintöihin, jotka ovat julkaistu EU-ohjekirjassa. Ajoneuvo merkitään ajoneuvon merkintävaatimusten mukaisesti ja kuorma kuorman merkintätavan mukaisesti. Merkintöjen kiinnittämiseen kuormaan tai ajoneuvoon annetaan mahdollisuus valita tarkoituksenmukainen paikka kuorman muodosta ja erilaisista kuorman ulokkeista riippuen. Merkinnät on kuitenkin sijoitettava siten, että eteenpäin tarkoitetut merkinnät näkyvän ajoneuvon edestä katsottuna, taaksepäin tarkoitetiut merkinnät näkyvät kuljetuksen takaa katsottuna ja sivulle tarkoitetut merkinnät näkyvät sivulta katsottuna. Merkintätapa helpottaa merkintöjen kiinnitystä muodoltaan erilaisissa kuljetettavissa esineissä. Nykyisin on joskus jouduttu kuorman muodosta johtuen rakentamaan erilaisia merkintöjen kiinnitystelineitä yksityiskohtaisten säännösten vuoksi. Kuormaamattomassa erikoiskuljetusajoneuvossa on oltava kaikki ne valaisimet, heijastimet ja muut merkinnät, mitä ajoneuvon ensimmäisenä käyttöönottoajankohtana tai sen jälkeen kyseisen ajoneuvoluokan ajoneuvolta tieliikenteessä käytettäessä vaaditaan. Muu kuin erikoiskuljetusajoneuvoksi EY- tai EU-tyyppihyväksytty erikoiskuljetusajoneuvo on varustettava ja merkittävä tämän määräyksen mukaisesti. Vaatimus vilkkuvista varoitusvalaisimista kuitenkin koskee myös perävaunun vetoajoneuvoksi tyyppihyväksyttyä erikoiskuljetusajoneuvoa. Erikoiskuljetusajoneuvoksi hyväksytyn erikoiskuljetusauton tai perävaunun, jonka kuormatila ylittää tiellä yleisesti sallittua leveyden pitää leveyden merkintään tarkoitetuissa valaisimien ja heijastimien sijoittamisessa noudattaa ajoneuvon merkintää koskevia vaatimuksia. Tiellä yleisesti sallittua leveämmän kuorman merkinnässä noudatetaan kuitenkin tämän määräyksen merkintätapaa. Tiellä yleisesti sallitun leveyden tai ajoneuvon leveyden enemmän kuin 0,1 metriä sivulta ylittävä kuorman osa merkitään valaisimilla ja heijastimilla. Tämä antaa vähäisen liikkumavaran pikkutarkkaan merkintävaatimukseen. Pieni ylitys merkitsemättömänä ei oleellisesti vaaranna liikenne-

16 16(25) turvallisuutta, sillä liikenteessä käytettävissä ajoneuvoissa sivupeilit ovat ajoneuvoa leveämmällä, jolloin kuljettaja pyrkii kohtaamaan muut ajoneuvot peilejä rikkomatta. 5.2 Valaisimien ja heijastimien vaatimukset Vilkkuva varoitusvalaisin Vilkkuvan varoitusvalaisimen vaatimukset ovat E-säännön nro 65 mukaiset Tunnusvalaisin Erikoiskuljetuksen merkintään käytettävästä tunnusvalaisimesta ei ole yleiseurooppalaista vaatimusta. Erikoiskuljetusasetuksessa määritelty valaisin on käytössä todettu tarkoituksenmukaiseksi ja toimivaksi. Auton takavaloja kirkkaampana näkyvyydeltään se erottuu hyvin. Näkyvän valon kirkkaus ei kuitenkaan saa ylittää jarruvalolle E-säännössä vaadittua kirkkautta. Erikoiskuljetusasetuksessa nykyisin oleva valaisuteho ei ole tarkoituksen mukainen määrittelyyn, joka soveltuu huonosti uusilla valaisutekniikoilla toteutettujen valotehojen määrittelyyn. Tunnusvalaisimesta näkyvän yhtäjaksoisen valon pitää olla auton takavalaisimen valoa kirkkaampi. Valaisuominaisuuksiltaan ja valaisuteholtaan sen pitää vastata autojen jarruvaloa. Valaisimen valaisevan osan pinta-alan on oltava vähintään 50 neliösenttimetriä, joka on sama kuin nykyisessä erikoiskuljetusasetuksessa. Eteenpäin näkyvän valon värin tulee olla ruskeankeltainen ja taaksepäin näkyvän valon värin tulee olla punainen. Valaisimet vastaavat valaisuteholtaan nykyisen erikoiskuljetusasetuksen vaatimuksia Tunnuskilpi Tunnuskilpi on uusi kuorman merkintään käytettävä heijastavin raidoin varustettu eurooppalainen merkintälaite, joka perustuu EU-ohjekirjaan. Tunnuskilven pinta-alan pitää olla vähintään 0,15 m 2. Muodoltaan se saa olla neliö, jonka sivun mitta pitää olla vähintään 400 millimetriä tai suorakaide, jonka sivun mitta pitää olla vähintään 140 millimetriä. Vinottaisten raitojen värit saavat olla joko puna-vakoinen tai puna-keltainen. Eteenpäin suunnattu kilpi saa heijastaa vain valkoista väriä ja taaksepäin suunnattu kilpi saa heijastaa vain punaista väriä. Heijastavien raitojen heijastusominaisuus on määritelty E-säännössä Sivuvalaisin, -valaisinnauha ja -heijastinnauha Ajoneuvossa sivuvalaisimet ovat E-säännön 48 vaatimukset täyttäviä valaisimia. Jos erikoiskuljetuksessa kuorma ylittää ajoneuvon pituuden takana, edessä tai kuorma on osana ajoneuvon runkoa, pitää sivuvalaisimet asettaa lisäksi kuormaan. Sivuvalaisimien asettaminen kuormaan voi olla kuorman muodosta johtuen ongelmallista siten, että ne näkyisivät ajoneuvon sivuvalaisimien tavoin. Erikoiskuljetuksessa kuormaan kiinnitettävät sivuvalaisimet voi korvata EU-ohjekirjan mukaisella heijastinnauhalla, jonka pitää olla E-sääntö 48 vaatimuksen mukainen. Heijastinnauhan tilalla vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kuormaan kiinnitettävää valonauhaa. Valonauhan pitää näkyvyydeltään vastata sivuvalaisimia eikä sen näkyvän valon kirkkaus saa ylittää sivuvalolle E- säännössä vaadittua kirkkautta. Valonauhaa ei nykyisin ole kaupallisesti saatavana. Tässä määräyksessä mahdollistetaan valonauhan kehittäminen erikoiskuljetuksen kuormaan kiinnitettävän sivuvalaisimen vaihtoehdoksi. Kuormaan kiinnitettävien sivuvalaisimien sijoittamisesta ja käyttämisestä on kohdassa EKL-auton heijastimet Varoitusautona käytettävässä EKL-autossa pitää olla autossa vaadittavien heijastimien lisäksi EUohjekirjan vaatimusten mukaiset heijastimet. Heijastusominaisuuden pitää olla E-säännön 104 vaatimusten mukainen. 5.3 Vilkkuvien varoitusvalaisimien määrä ja sijoittaminen

17 17(25) Vilkkuvien varoitusvalaisimen määränä kaksi ja niiden sijoittaminen moottoriajoneuvossa ja erikoiskuljetusperävaunun vetoautoissa säilyy nykyisen erikoiskuljetusasetuksen mukaisena. Kahden varoitusvalon tilalla saa olla vähintään kahdella valolähteellä varustettu valopaneeli. Valopaneelin pitää olla myös E-säännön nro 65 vaatimukset täyttävä. Traktoreissa, joille tiellä käytettäväksi nopeudeksi sallitaan yli 60 km/h, pitää olla kaksi varoitusvalaisinta. Muissa traktoreissa riittää yksi varoitusvalaisin, joka on nykyisin vaatimuksena. Vilkkuvan varoitusvalon pitää näkyä vaakatasossa joka suuntaan. Jos kuorma peittää taaksepäin näkymisen pitää taaksepäin näkyminen varmistaa lisävalaisimella. Lisävalaisinta ei tarvita, erikoiskuljetuksen takana käytetään varoitusautoa. EKL-autossa ja varoitusautossa vilkkuvien varoitusvalaisimien määrä ja sijoittaminen on kohdissa 6.1 ja Leveän kuljetuksen merkinnät edessä ja takana Nykyiseen erikoiskuljetusasetuksen mukaisista merkkitangoista luovutaan. Merkkitankoihin kiinnitetyt valaisimet ja heijastimet ovat olleet vaatimuksena yli 30 vuotta. Vetävän ajoneuvon etuosaan tai ohjaamon taakse kiinnitettynä ne sopivat huonosti kuljetuksen leveyden merkintään herkästi rikkoutuvina esim. kuljetuksen kääntyessä ahtaissa liittymissä. Tankoihin kiinnitettävä eteenpäin suunnattu valkoinen suorakaiteen muotoinen heijastin jää pois käytöstä, jonka tilalle tulee eurooppalaisen käytännön mukainen tunnuskilpi. Erikoiskuljetus merkitään yleisesti Euroopassa merkintään tarkoitetuilla tunnusvalaisimilla ja tunnuskilvillä. Enintään 3 metriä leveässä moottorikäyttöisessä ajoneuvossa ei tarvita erillisiä tunnusvaloja, jos ajoneuvon valaisimet on asennettu E-säännön 48 mukaisesti. Tämä koskee erityisesti ajoneuvonostureita, joissa erillisten tunnusvalaisimien lisääminen vaatii paljon kalliita muutoksia sähköjärjestelmään. Tunnuskilpien yhteen laskettu pinta-ala eteenpäin suunnattuna pitää olla vähintään 0,3 m 2, jolloin riittävä pinta-ala tulee kummallekin sivulle asetetusta vähimmäispinta-alan mukaisesta tunnuskilvestä. Taaksepäin suunnattujen tunnuskilpien yhteenlaskettu pinta-ala pitää olla vähintään 0,3 m 2. Tunnusvalaisimet ja tunnuskilvet on sijoitettava enintään 0,1 metriä kuorman sivun uloimmasta reunasta. Jos kuorman muoto on alaosaa leveämpi keskeltä tai yläosasta kuorman leveys voidaan merkitä 2 metrin korkeudelta oleva leveys ja lisäksi yli 4,4 metrin korkeudella oleva alaosaa leveämpi osa. Kuorman etuosan havaittavuutta voidaan tehostaa valaisemalla se valkoista tai vaalean keltaista valoa näyttävällä valaisimella. Valaisimesta taaksepäin suunnattu valo ei saa häikäistä kuljetuksen takana tulevaa liikennettä. Pääosin merkintä vastaa nykyistä erikoiskuljetusasetusta. 5.5 Pitkän kuljetuksen merkinnät edessä, takana ja sivulla Ajoneuvon ulkopuolelle edessä yli yhden metrin ja takana yli kahden metrin ulottuva kuorman osa merkitään tunnuskilvellä ja tunnusvalaisimella. Edessä eteenpäin suunnattuna ja takana taaksepäin suunnattuna. Erikoiskuljetuksen merkintätavan lisäksi ei ylitystä tarvitse merkitä tavanomaisessa kuljetuksessa käytettävällä näkyvällä lipulla. Sivulla ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän äärimittojen ulkopuolelle edessä tai takana yli yhden metrin ulottuva kuorman osa on merkittävä sivuvalaisimilla, sivuvalaisinnauhalla tai sivuheijastinnauhalla. Samoin merkitään kuorman osa, joka jää etummaisen ajoneuvon ja takimmaisen ajoneuvon väliin osaksi näin muodostuvaa yhdistelmää. Merkintä on nykyisen erikoiskuljetusasetuksen mukainen. Uusia vaihtoehtoisia merkintälaitteita ovat valonauha ja heijastinnauha.

18 18(25) 6. VAATIMUKSET VAROITUSAUTOLLE, EKL-AUTOLLE JA NIIDEN VARUSTEILLE 6.1 Varoitusauton yleiset vaatimukset Varoitusauton vaatimukset pitää täyttää vähintään kaikkien erikoiskuljetuksissa käytettävien varoitusajoneuvojen. Vaatimukset vastaavat pääosaltaan nykyisen erikoiskuljetusasetuksen vaatimuksia. Varoitusauton perusvaatimukset riittävät käytettäessä niitä sellaisessa kuljetuksessa, jossa erikoiskuljetukselle sallittuja vapaita mittoja ei ylitetä. Varoitusautossa saa olla EKL-auton kohdassa laitteet ja varusteet. EKL-auton vaatimukset vastaavat yleisesti Euroopassa käytettäviä varoitusajoneuvon vaatimuksia, jotka perustuvat EU-ohjekirjaan. Varoitusauton luokitus vastaa nykyisen erikoiskuljetusasetusta, jota on päivitetty yleistä ajoneuvoluokitusta vastaavaksi. Varoitusajoneuvon massaa on nostettu neljästä viiteen tonniin. Nykykyinen massa on rajoittanut muutamien automallien käyttämistä varoitusautona. Varoitustaulu ja varoitusvalaisin pitää kiinnittää varoitusauton tuulilasia korkeammalle. Varoitustaulun informaation pitää näkyä eteen- ja taaksepäin. Varoitustaulun ja varoitusvalaisimien kiinnityskorkeutta ja niiden näkyvyyttä on tarkennettu ja yhtenäistetty nykyiseen erikoiskuljetusasetukseen verrattuna. Erikoiskuljetuksen liikenteenohjauksen aikana EKL-autoon ei saa olla kytkettynä perävaunua. 6.2 Varoitustaulun rakenne ja informaatio Nykyisessä erikoiskuljetusasetuksessa varoitustaulun vaatimukset perustuvat 1980-luvulta peräisin olevaan valaisutekniikkaan. Varoitustaulun valmistaminen perustui hyväksymismenettelyyn, jossa taulun valmistaja testautti rakentamansa taulun puolueettomalla tutkimuslaitoksella. Testaustuloksen perusteella myönnettiin taulun valmistusoikeus toistaiseksi. Tästä menettelystä luovutaan. Vaatimukset määritellään tässä erikoiskuljetuksia koskevassa määräyksessä. Varoitustaulun vähimmäiskoko on määritelty taulun informaatio-osan mitoilla, jossa korkeus pitää olla 500 millimetriä ja leveys 1000 millimetriä. Taulun puolivälin yläpuolella pitää olla suomenkielellä kuljetusta kuvaava teksti suuraakkosilla, LEVEÄ, PITKÄ tai KORKEA. Tekstin pitää olla vähintään 200 millimetriä korkea kirjoitettuna liikennemerkeissä käytettävällä fontilla tai lähinnä sitä vastaavalla. Taulun alaosa voi olla tyhjä, teksti KULJETUS, yläosan teksti ruotsinkielellä tai englanninkielellä. Alaosan teksti saa olla suuraakkosin tai pienaakkosin. Vaihtoehtoisesti saa olla kuljetukseen tai kuljetuksen huomioon ottamiseen liittyvää informaatiota tekstinä tai symboleilla esimerkiksi kuljetuksen väistämissuunta nuolikuviolla esitettynä. Varoitustaulun kokoa kasvatettaessa pitää korkeuden ja leveyden kasvaa samassa suhteessa, jossa korkeus on puolet leveydestä. Taulun informaatio-osan taustan värin pitää olla keltainen ja informaation värin musta. Elektronisesti muutettavassa näytössä taustan värin pitää olla musta, eteenpäin näkyvän värin pitää olla valkoinen tai keltainen ja taaksepäin näkyvän varin punainen. Varoitustaulun pitää olla valaistu. Varoitustaulun valovirran on oltava luumenia (lm) ja sen on jakauduttava tasaisesti taulun informaatio-osalle. Elektronisesti muutettavan näytön pitää näkyvyydeltään vastata edellä vastaavaa näkyvyyttä. Nykyisin käytössä olevia varoitustauluja saa käyttää edelleen tai niiden informaatio-osaa saa muuttaa tätä määräystä vastaavaksi. 6.3 EKL-auto EKL-auton yleiset vaatimukset

19 19(25) EKL-auton korkeus maanpinnasta tuulilasin yläreunaan mitattuna pitää olla vähintään 1,5 metriä ja ulkopinnan päävärin pitää olla keltainen. Näkyvän värin ja korkeuden perusteella EKL-auto on muusta liikenteestä paremmin havaittavissa. EKL-auton vaatimukset perustuvat EU-ohjekirjaan. Ajoneuvon käytöstä EKL-autona on oltava merkittynä ajoneuvon erikoisehtoihin. Jos ajoneuvoa käytetään EKL-autona käytön lisäksi muuhun, tehdään myös vaihtoehtoisesta käytöstä merkintä. EKL-auton vaatimukset ovat muutos nykyiseen erikoiskuljetusasetukseen EKL-auton merkinnät EKL-auto varustetaan yleisesti Eurooppalaiseen käytäntöön perustuvilla merkinnöillä, jotka ovat EU-ohjekirjassa. Suomessa on ollut jonkin verran EKL-ohjaajien käyttämässä varoitusautossa EUohjekirjan mukaisia heijastinmerkintöjä ja joissakin myös auton ulkopinnassa keltainen väri. Merkinnöistä määrätään tässä erikoiskuljetusmääräyksessä. Merkinnöistä on mallikuvat määräyksen liitteenä. EKL-auton kummallakin sivulla saa olla väriltään keltainen tai valkoinen ääriviivamerkintä. Erikoiskuljetuksen takana käytettävässä N-luokan EKL-autossa on oltava lisäksi punainen heijastava ääriviivamerkintä takana. M-luokan EKL-autossa saa olla punainen heijastava ääriviivamerkintä takana. EKL-autossa saa olla kummallakin sivulla valkoinen tai keltainen heijastava ääriviivamerkintä. Ääriviivamerkinnän leveys saa olla E-säännössä määriteltyä pienempi EKL-auton laitteet ja varusteet EKL-autossa on oltava kohdan 6.1 vaatimusten lisäksi korkeuden mittalaite, heijastimin varustettuja liikenteenohjauskartioita vähintään neljä, tehokas käsisammutin ja ensiapuvälineet. Varoitusautossa saa olla samanlaiset varusteet. Korkeuden mittalaite on nykyisin yleensä sellaisissa varoitusautoissa, joita käytettään korkeissa kuljetuksissa kuljetusta rajoittavien laitteiden varmistamiseen. Muut EKL-autolle vaaditut laitteet ja varusteet ovat uutena vaatimuksena, joita on nykyisin hankittuna joihinkin varoitusautoihin. Varoitusvalaisimen sijasta saa olla vaatimukset täyttävä valopaneeli, jossa on mahdollista signaalivalolla muulle liikenteelle ilmaista väistämissuunta. Varoitustaulun lisäksi saa on erillinen informaatiotaulu, jossa välitetään tietoa esimerkiksi kuljetuksen mitoista tai muuta tietoa muulle liikenteelle huomioon otettavaksi. Muun tiedon pitää olla kuljetukseen liittyvää. EKL-autossa saa olla tien yläpuolisten esteiden havaittavuutta parantamaan suunnatut valaisimet. Valaisimista suunnattu valo on suunnattava siten, että se ei häikäise muuta liikennettä. Valoa saa samoin käyttää myös reittiselvityksessä rajoitusten korkeuksia mitatessa. 7. LIIKENTEENOHJAUS JA VAROITUSTOIMENPITEET ERIKOISKULJETUKSESSA 7.1 Liikenteen ohjaus erikoiskuljetuksessa Erikoiskuljetuksessa on käytettävä EKL-ohjaaja aina kun, kuljetuksessa käytetään varoitusautoa, erikoiskuljetus edellyttää muun liikenteen pysäyttämistä, kuljetus poikkeaa muuten kuin yleisistä tieliikennelain 48 a :n säännöistä tai kuljetus on osa peräkkäisten erikoiskuljetusten ryhmää. Nykyisin erikoiskuljetusasetuksessa on 3,5 metristä 4 metriin osalle erikoiskuljetuksista vaatimuksena vain varoitusauton käyttäminen, mutta ei vaatimusta EKL-ohjaajan käyttämiseen. Tämä on 1990-luvun alussa ollut lähinnä EKL-ohjaajien koulutus vajauksesta johtuva helpotus. Nykyisin koulutettuja EKL-ohjaajia on ollut kysyntään nähden riittävästi. Lisäksi varoitusauton kuljettajalla ilman EKL-oikeutta ei mahdollisuutta ohjata liikennettä vaikka siihen olisi tarvetta. Kuljetuskustannukseen ei ole merkitystä kuljettaako varoitusautoa EKL-ohjaaja tai muu henkilö. EKL-ohjaajilla ja erikoiskuljetuksen kuljettajilla pitää olla keskenään jatkuva viestintäyhteys. Nykyisen erikoiskuljetusasetuksen kielitaitovaatimus ja yhteinen yhteydenpitokieli on jätetty määrä-

20 20(25) yksestä pois. Näitä on pidetty itsestään selvyyksinä, jotta kommunikointi ja yhteistyö olisi sujuvaa. EKL-ohjaajan käyttämästä pysäytysmerkistä säädetään tieliikennelaissa. Ajoneuvolla ajo kielletty merkkiä pimeän tai näkyvyyden ollessa rajoittunut valaistuna. Merkin halkaisija saa olla pienoiskoossa 200 millimetriä. Mahdollista on käyttää myös tätä isompaa kokoa esimerkiksi jalkautuneena liikennettä pysäytettäessä. Tieliikennelaissa säädetään EKL-ohjaajan näkyvän vaatetuksen standardivaatimuksesta. Määräyksellä tarkennetaan vaatetuksen näkyvyyttä koskemaan luokan 3 näkyvyyttä. Liikennevirasto edellyttää samanlaista näkyvyyttä tiellä tehtävässä työssä. EKL-ohjaajan työ on pääasiassa tiellä tehtävää työtä. 7.2 Varoitusauton tai EKL-auton käyttäminen erikoiskuljetuksessa Nykyisessä erikoiskuljetusasetuksessa varoitusauton käyttäminen kuljetuksen takana määräytyy erikoiskuljetusajoneuvossa kuljetettavan kuorman ylityksen perusteella ajoneuvotyypistä riippuen neljän tai kuuden metrin ylityksen jälkeen. Määrittelyssä ei ole otettu huomioon kuorman sivuttaissiirtymää, johon vaikuttaa oleellisesti ajoneuvon takimmaisen akselin takapuolella oleva ajoneuvon takimmainen uloin äärimitta ja lisäksi kuormasta tuleva ylitys. Esimerkiksi hinattavana laitteena pitkässä hihnakuljettimessa takimmaisen akselin jälkeinen osa voi olla jopa yli kymmenen metriä eikä sitä koske vaatimus varoitusautosta takana ellei ole muu tarve käyttää varoitusautoa takana. Tässä määräyksessä kuljetuksen takana käytettävälle varoitusautolle on vain yksi mitta, joka mitataan erikoiskuljetuksen takimmaisesta akselista kuuden metrin matka taaksepäin. Näin varoitusauto tulee ylityksestä joko ajoneuvosta ja kuormasta tai kuormaamattomassa ajoneuvossa. Muita tarpeita varoitusauton käyttämiseen ovat ajaminen liikenteen suuntaa vastaan, kääntyminen liikennemerkkien kääntymissuunnan vastaisesti, ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä ei täytä kääntymisvaatimusta tai kuljetukselle sallittu ajonopeus on pienempi kuin 35 km/h. Erikoiskuljetukselle sallituissa vapaissa mitoissa ei tarvitse käyttää EKL-autoa, mutta sen käyttämiselle ei ole estettä. Vaadittavien varoitusautojen vähimmäismäärä määräytyy kuljetuksen leveyden ja pituuden perusteella tämän määräyksen taulukon 2 mukaisesti. Hälytysajoneuvoksi varustettu poliisiajoneuvo korvaa EKL-auton. Varoitusautojen vähimmäismäärä kasvaa mittojen suurentuessa. Varoitusautoa tulee käyttää myös silloin, jos kuormaamattoman ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän osa ylittää liitteen 1 kääntöympyrän mitoituksen rajan, vaikka ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän mittojen perusteella kääntymisvaatimus niitä ei koskisi. Varoitusautojen määrään on tehty pieniä tarkennuksia ja esitysmuotona on käytetty taulukkoa, josta määrät ovat nykyisen erikoiskuljetusasetuksen tekstimuotoa helpommin havaittavissa EKL-auton käyttäminen EKL-autoa on käytettävä varoitusautona kun kuljetus on leveämpi kuin 4 metriä, on pitempi kuin 40 metriä tai korkeampi kuin 5 metriä. Tällöin niissä kuljetuksissa, joiden korkeus, leveys tai pituus ovat enintään ilman erikoiskuljetuslupaa kuljetettavissa eivät tarvitse käyttää EKL-autoa. Tämän lisäksi kuljetus, jossa enintään viiden metrin korkeuteen ei ole velvoitetta korkeuden mittaamiseen voi käyttää muuta varoitusautoa kuin EKL-autoa. Vaatimus EKL-auton käyttämisestä tulee voimaan viimeistään Varoitusauton paikka erikoiskuljetuksessa Johtava liikenteenohjaaja olisi paras henkilö vastaamaan liikenteen ohjauksesta erikoiskuljetuksessa. Sitä ei kuitenkaan ole lakitasolla vaadittu nimettäväksi, vaan EKL-ohjaajien pitää yhteistyöstä sopia keskenään. Erikoiskuljetusluvan ehtona voi olla luvan mukaisessa kuljetuksessa vel-

21 21(25) vollisuus ennen kuljetusta nimetä johtava liikenteenohjaaja. Tämä ei kata kaikkia tapauksia, joissa tarvitaan useita liikenteenohjaajia, mutta vapaissa mitoissa ei tarvita erikoiskuljetuslupaa. Liikenteenohjaajaa tarvitaan aina kun kuljetukselle vaaditaan käytettäväksi varoitusautoa. Kahta tai useampaa varoitusautoa käytettäessä, pitää niistä yksi olla kuljetuksen takana ja muut edessä. Tästä poiketen tiellä jossa ei ole vastaantulevaa liikennettä varoitusautojen paikka on kuljetuksen takana lukuun ottamatta tilanteen mukaista sijoittumista ja tulevaa reitin perusteella suunniteltua ohjaustilannetta. Kuitenkin korkeutta mitattaessa varoitusauton paikka on kuljetuksen edellä. Kuljetuksen takana on oltava varoitusauto, jos kuljetusajoneuvon tai ajoneuvon ja kuorman etäisyys ajoneuvon takimmaisesta akselista mitattuna on yli kuusi metriä kuorman takimmaiseen kohtaan, ajoneuvon tai kuorman sivuttaissiirtymä kääntöympyrässä ylittää ulkokehän yli 1,7 metriä tai erikoiskuljetukselle sallittu ajonopeus on pienempi kuin 35 km/h. Liikenneturvallisuusriskin pienentämiseksi vaaditaan käytettäväksi varoitusautoa. Varoitusauton paikka saa poiketa, jos liikenteen ohjaaminen on liikenteen turvallisuuden varmistamiseksi tarpeellista tai tarkoituksenmukaista. 7.4 Erikoiskuljetuksen varoitustaulun ja varoitusvalaisimen käyttäminen Varoitustaulun käyttäminen Varoitustaulun käyttäminen ja taulussa olevat tekstit säilyvät nykyistä erikoiskuljetusasetusta vastaavina. Pääsääntöisesti varoitustaulun tekstinä käytetään LEVEÄ, jos kuljetuksen leveys on yli 3,5 metriä. Kuljetuksen takana varoitusautossa saa vaihtoehtoisesti käyttää PITKÄ tekstiä vaikka kuljetuksen leveys olisi suurempi kuin 3,5 metriä. Liikenneturvallisuuden kannalta takaa tuleva liikenne saa tällöin kuljetuksen ohittamiseen oikeaa informaatiota arvioidessaan ohitusmatkaa. Varoitustaulussa käytetään aina PITKÄ tekstiä, jos kuljetuksen pituus on yli 30 metriä ja leveys on enintään 3,5 metriä. Jos ei ole tarpeen käyttää varoitustaulussa tekstinä LEVEÄ tai PIT- KÄ, käytetään taulussa tekstiä KORKEA. Erikoiskuljetusten reittiselvityksessä ennen kuljettamista varoitustaulussa käytetään tekstinä, joko MITTAUS tai KORKEA. Reittiselvitystä vastaavana pidetään myös tienpitäjän toimeksiannosta tehtävää ulottumarajoitusten mittausta esimerkiksi suurten erikoiskuljetusten tieverkolla. Varoitustaulussa edellä mainittujen tekstien lisäksi näkyvä informaatio ei saa olla ristiriidassa kuljetuksen mittojen kanssa. Erityisesti elektronisissa muutettavissa varoitustaulussa saa näyttää vain kuljetukseen liittyvää informaatiota muille tienkäyttäjille Varoitusvalaisimien käyttäminen Ruskeankeltaista valoa näyttäviä vilkkuvia varoitusvalaisimia tulee käyttää, jos kuljetus liikkuu tiellä liikennesäännöistä poikkeavasti tai jos muun liikenteen varoittaminen on tarpeen ilmeisen vaaran välttämiseksi. Valaisimien tarpeetonta käyttämistä pitää välttää, jos kuljetus liikkuu liikennesääntöjen mukaisesti yksinomaan korkean tai pitkän kuljetuksen edellä. Varoitusvalaisimia pitää käyttää, jos kuljetuksen kulku muuttuu liikennesäännöistä poikkeavaksi. Kuljetuksen poikkeava liikkuminen voi olla esimerkiksi oleellisesti alempi nopeus, muun hitaan ajoneuvon ohittaminen tai kuljetuksen oikaiseminen tilapäisesti vastaantuleva liikenteen puolelle kaarteessa tai liittymässä. Varoitustauluja pitää käyttää myös silloin kun varoitusvalaisimien tarpeetonta käyttöä vältetään. 7.5 Peräkkäisten erikoiskuljetusten ryhmä Ryhmän koko Erikoiskuljetuksia saa olla ryhmässä enintään neljä. Nykyisin ryhmässä on saanut olla enintään kuusi kuljetusta. Erityisesti mitoiltaan suurien kuljetusten ryhmänä kuljettamisesta on tullut palautetta liikenteen haittaamisesta. Esimerkiksi useita pitkiä ja samalla leveitä kuljetuksia ryhmäs-

22 22(25) tä ei voi ottaa tien sivuun, jotta muulle liikenteelle olisi turvallista ohittaa kuljetusryhmä. Tällä muutoksella saavutetaan sujuvampi liikkuminen tiellä, jossa huomioitaisiin muiden tienkäyttäjien tarpeet nykyistä paremmin. Tällöin myös aikataulun mukainen joukkoliikenne pysyisi paremmin aikataulussa. Erikoiskuljetuksia saa olla ryhmässä enintään kolme, jos kahden tai useamman kuljetuksen korkeus ylittää tiellä yleisesti sallitun mitan ja ryhmän kaikkien kuljetusten muut mitat ovat tiellä yleisesti sallittuja. Tässä täsmennetään nykyistä erikoiskuljetusasetusta, jossa sanamuoto yksinomaan korkeissa kuljetuksissa oli tulkinnallinen siltä osin saako kuorma olla erikoiskuljetukselle ilman lupaa sallittujen mittojen mukainen. Täsmennyksen jälkeen tulkinnan pitäisi olla yksiselitteinen EKL-autojen, varoitusautojen ja liikenteenohjaajien määrä ryhmässä Varoitusautojen sijoittelu vastaa nykyistä erikoiskuljetusasetusta. Vain ryhmässä sallittujen kuljetusten määrä on enintään neljä entisen kuuden sijaan. EKL-autoja tai varoitusautoja ja liikenteenohjaajia tulee olla vähintään niin monta kuin ryhmän suurin kuljetus yksin kuljetettaessa mitoiltaan edellyttää, yksi pitää olla ryhmän edellä ja yksi ryhmän takana. Ryhmäkuljetus on vaativampi kuin yksittäinen kuljetus, jolloin yksittäisessä kuljetuksen vaadittua varoitusautojen määrää vähempää ei voi olla ryhmässä kuljetettaessa. Ryhmänä kuljetettaessa varoitusautojen määrä voi olla pienempi kuin silloin, jos kuljetukset kuljetetaan yksittäin. Ryhmässä kuljettaminen voi olla joittakin tapauksissa vähemmän häiritsevää kuin yksittäin kuljettaessa yksittäisenä kuljetuksena. Kahden tai kolmen kuljetuksen ryhmässä kuitenkin riittää yksi varoitusauto, jos kaikkien kuljetusten leveydet ja pituudet ovat enintään tiellä yleisesti sallitut. Varoitusautoja ja liikenteenohjaajia pitää olla yhtä enemmän, jos liikenteen ohjaaminen muun liikenteen turvaaminen sitä vaatii. Kolmen tai neljän kuljetuksen ryhmässä pitää olla yksi jokaisen kahden kuljetuksen jälkeen tai ennen, jos kuljetuksista vähintään yksi ylittää tiellä yleisesti sallitun leveyden tai pituuden. Lisäksi pitää olla yksi jokaisen leveydeltään yli kuuden tai pituudeltaan yli 40 metrin kuljetuksen edellä ja takana. Tämä vastaa nykyistä erikoiksuljetusmäärystä. 8. ERIKOISKULJETUKSESSA NOUDATETTAVA NOPEUS Nykyisessä erikoiskuljetusasetuksessa ajonopeus on rajoitettu kuljetuksen leveyden perusteella nopeuteen 60 km/h, vaikka kuljetus liikkuisi esimerkiksi moottoritiellä omalla ajokaistalla. Tämä aiheuttaa tarpeetonta ohitustarvetta suureten nopeuserojen vuoksi. Sallimalla erikoiskuljetukselle ajoneuvokohtainen enimmäisrajoitus silloin kun kuljetus voi liikkua oman ajosunnan kaistalla poikkeamatta kaistan ulkopuolelle liikennesääntöjen mukaista ohitusta lukuun ottamatta. Kapeassa tien osassa erikoiskuljetuksen pitää noudattaa yleistä väistämissääntöä. Nykyisessä erikoiskuljetusasetuksessa erikoiskuljetuksen on väistettävä muuta liikennettä. Kuljetuksen ajoneuvojen ja EKL-autojen etäisyydet toisiinsa tulee sovittaa sellaisiksi, että ohittava ajoneuvo voi tarvittaessa turvallisesti palata ajoneuvojen väliin. Erityisesti usean kuljetuksen ryhmässä pitää ottaa huomioon ohitus- ja kuljetusten taukopaikkojen tarve. 9. ERIKOISKULJETUKSESSA ILMAN ERIKOISKULJETUSLUPAA SALLITUT MITAT Erikoiskuljetuslupa edellytetään, jos kuljetuksessa ylitetään tiellä yleisesti sallittu mitta. Erikoiskuljetuslupaa ei kuitenkaan edellytetä, jos kuljetuksessa käytetään ETA-valtiossa rekisteröityjä tai käyttöön otettuja ajoneuvoja ja jos kuljetuksessa käytettävän ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän leveys tai pituus kuormattuna tai kuormaamattomana ei ylitä taulukon 3 mukaisia mittoja. Mui-

23 23(25) den kuin ETA-valtion ajoneuvoille tai yhdistelmille tarvitaan erikoiskuljetuslupa, jos asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä 4 a luvun perusteella sallittu mitta tai massa ylittyy. Tämän perusteena on muun muassa Suomen ja Venäjän valtiosopimus vastavuoroisuudesta tiellä sallituista mitoista ja massoista. Nykyisen erikoiskuljetusasetuksen mitoista leveydet säilyvät nykyistä vastaavina. Pituudet muuttuvat seuraavasti: Kuorma-auton ja puoliperävaunuyhdistelmässä 30 metristä 40 metriin; Kuorma-auton ja varsinaisen erikoiskuljetusperävaunun yhdistelmässä 27 metristä 30 metriin; Traktorin ja kuormaamattoman turvetuotantoperävaunun tai traktorin ja hinattavan laitteen yhdistelmässä 27 metristä 30 metriin; Tiellä yleisesti sallitun pituuden ylittäminen kuorma-auton ja varsinaisen erikoiskuljetusperävaunun yhdistelmässä on sallittu, jos yhdistelmä kuormaamattomana ylittää tiellä yleisesti sallitun pituuden. Nykyisessä asetuksessa pituuden ylittäminen oli mahdollista myös leveyden perusteella erikoiskuljetusajoneuvoksi hyväksytyssä perävaunussa. Varsinainen erikoiskuljetusperävaunu voi olla tiellä yleisesti sallittua suurempi sekä leveyden että pituuden osalta, jolla voi kuljettaa pitkää jakamatonta kuormaa. Varsinaisessa erikoiskuljetusperävaunuyhdistelmässä ei saa kuljettaa pitkää esinettä, jos kuormaamattomana tiellä yleisesti sallittu pituus ei ylity, vaikka leveys tämän ylittäisi. Kuorma-auton 12 metrin pituuden saa ylittää, kun perävaunussa kuljetettua kuormaa siirretään lastauksen tai purkamisen yhteydessä kuorma-autolla, jossa on kuormaamiseen soveltuva nosturi. M1- tai N1- luokan autossa ilman perävaunua pituus saa olla enintään 12 metriä. Traktori-, henkilö- ja pakettiautoyhdistelmiltä poistuu nykyisen asetuksen kuorman nimikkeeseen perustunut rajoitettu erikoiskuljetuksena kuljettaminen. Tätä on esitetty muutettavaksi, jotta kevyitä tiellä yleisesti sallittua mittaa suurempia jakamattomia kuormia voitaisiin kuljettaa. Esimerkiksi pienyritykset voisivat kuljettaa valmistamansa tuotteen asiakkaalle raskaan ajoneuvon sijaan kevyellä ajoneuvolla tai yhdistelmällä. 10. ERIKOISKULJETUSLUVAN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET 10.1 Massa Erikoiskuljetusluvan myöntäminen tiellä yleisesti sallittua suuremmalle traktorin perävaunun massalle edellyttää, että perävaunu on kytketty traktoriin, jonka tieliikenteessä sallittu ajonopeus on suurempi kuin 60 km/h. Nämä tieliikenteessä sallitut nopeakulkuiset traktorit tulevat todennäköisesti yleistymään erikoiskuljetusten käytössä. Ajokorttivaatimuksena auton ajokortti. Traktoriyrittäjiltä vaaditaan traktoriyrittäjäkoulutuksessa hankittu ammattipätevyys. Muiden traktorien kuljettajilla riittää traktorin ajoon oikeuttava kortti, jonka voi saada viisitoistavuotias Leveys Erikoiskuljetusluvalla edellä kohdan 9 ajoneuvonkuljetusauton tai traktoriin kytketyn ajoneuvonkuljetusperävaunun leveys saa olla enintään 4,00 metriä. Nykyisessä asetuksessa erikoiskuljetuslupaa ei ole voinut myöntää yli 3,5 metrin leveydelle. Tarve on ollut eräiden työkoneiden tavanomaiseen käyttöön liittyvistä laitteista, joiden irrottaminen on erittäin työlästä maasto-oloissa Pituus Kuorma-autolle, jonka pituus kuormattuna on tiellä yleisesti sallittua suurempi, voidaan myöntää erikoiskuljetuslupa jos kuorma-autolla kuljetetaan venettä. Kuorma-autossa on oltava veneen tukemiseen soveltuvat rakenteet tai veneen kuormaamiseen soveltuva nosturi. Tällaisessa kuljetuksessa tiellä yleisesti sallitun 12 metrin pituuden ylitys edellyttää erikoiskuljetuslupaa. Jos samassa

24 24(25) kuormassa kuljetetaan veneen mastoa, pitää sen aiheuttama lisäpituus ottaa kokonaispituudessa huomioon erikoiskuljetuslupaa myönnettäessä. Erikoiskuljetuslupa voidaan myöntää ajoneuvonkuljetusautolle tai traktorin perävaunulle. Ajoneuvokuljetusautossa kuorma voi ylittää kuormaamattomana sallitun 16 metrin pituuden kuorman osalta siten, että pituus saa olla enintään 18 metriä. Traktorin ja ajoneuvonkuljetusperävaunun yhdistelmälle taulukossa 3 sallittua 20 metrin pituutta ei saa erikoiskuljetusluvalla ylittää. 11. VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET Määräyksen tarkoitettu voimantulo on 1 päivänä kesäkuuta Ennen määräyksen voimaantuloa ensi kertaa Suomessa liikenteeseen hyväksyttyä erikoiskuljetusajoneuvoa, komponenttia, järjestelmää, osaa ja erillistä teknistä yksikköä saa edelleen käyttää liikenteessä. Määräyksen kohdan 3 määräyksiä erikoiskuljetusajoneuvon tai erikoiskuljetusajoneuvoyhdistelmän liikennekäyttöön hyväksymisen edellytyksistä sovelletaan erikoiskuljetusajoneuvoon ja erikoiskuljetusyhdistelmään, joka otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön, tuodaan käytettynä maahan ja rekisteröintikatsastetaan, hyväksytään ensimmäistä kertaa kytkentäkatsastuksessa erikoiskuljetuksessa käytettäväksi tai muutoskatsastetaan erikoiskuljetusajoneuvoksi määräyksen voimaan tultua. Kohdan moottoritehon ja yhdistelmämassan suhdetta koskevia vaatimuksia sovelletaan ajoneuvoyhdistelmään, joka hyväksytään kytkentäkatsastuksessa tämän määräyksen tultua voimaan. Kuorman merkitsemisessä saa noudattaa määräyksen voimaan tullessa voimassa olleita erikoiskuljetuksen merkitsemistä koskevia säännöksiä 31 päivään joulukuuta Varoitusautona saa kohdan estämättä käyttää muuta varoitusautoa kuin EKL-autoa 31 päivään joulukuuta Ennen määräyksen voimaantuloa hyväksyttyä varoitustaulua saa edelleen käyttää tai sen saa muuttaa tekniikaltaan ja informaatioltaan näiden vaatimusten mukaiseksi varoitustaulun mittoja muuttamatta. 3.1 Määräyksen aikataulu Määräys on tarkoitettu tulemaan voimaan kesällä 2017 samanaikaisesti ajoneuvolain ja tieliikennelain muutoksen kanssa, jolloin voimassa oleva erikoiskuljetusajoneuvo on tarkoitus kumota ajoneuvolain muutoksella. 3.2 Määräyksestä viestiminen Määräyshanketta on esitelty jo ennen ulkoista lausuntokierrosta sidosryhmien kanssa pidetyissä tilaisuuksissa, joissa sidosryhmillä on ollut tilaisuus esittää näkemyksiään määräyksestä. Määräyksen ulkoisesta lausuntokierroksesta tiedotetaan sidosryhmiä. Lisäksi lausuntopyyntö julkaistaan Trafin verkkosivuilla. Lausuntokierroksen aikana määräysluonnoksesta järjestetään sidosryhmille kuulemistilaisuus. Määräyksen antamisesta tiedotetaan Trafin verkkosivuilla ja myös erikseen sidosryhmille.

25 25(25)