Drupal ja videoiden julkaisujärjestelmä

Transkriptio

1 EVTEK-ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma Rauno Widing Drupal ja videoiden julkaisujärjestelmä Insinöörityö Ohjaaja: tuottaja Jussi Meling Ohjaava opettaja: lehtori Ilkka Kylmäniemi

2 EVTEK-AMMATTIKORKEAKOULU INSINÖÖRITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Koulutusohjelma Tutkinto Ohjaaja Ohjaava opettaja Rauno Widing Drupal ja videoiden julkaisujärjestelmä 34 sivua mediatekniikka insinööri (AMK) tuottaja Jussi Meling lehtori Ilkka Kylmäniemi Insinöörityön tavoitteena oli toteuttaa tilaajayritykselle sisällönhallinta- ja julkaisujärjestelmä erityisesti videosisältöä varten. Yrityksen esittelyvideot piti saada Internet-levitykseen kelpaavaan muotoon ja julkaista sekä luoda helppo toimintatapa tulevien videoiden syöttämiseen järjestelmään ja julkaisemiseen. Videoiden tuli olla erityisen hyvälaatuisia mutta kuitenkin helposti ja nopeasti saavutettavia. Toinen tärkeä osa-alue oli toteuttaa yrityksen tiedostonsiirto samassa järjestelmässä ilman, että tarvittaisiin erillisiä FTP-ohjelmia. Sisältö jaettaisiin julkisiin ja ei-julkisiin tiedostoihin. Järjestelmä toteutettiin käyttämällä avoimeen lähdekoodiin perustuvaa ilmaista Drupalsisällönhallintajärjestelmää. Järjestelmä rakennettiin asentamalla Drupal-ydinosa ja projektissa tarvittavat lisäosat sekä saattamalla ne toimimaan halutulla tavalla. Videot optimoitiin tietokonenäyttöjä varten ja koodattiin Flash-videoiksi. Sisällönhallintajärjestelmään yhdistettiin mediasoitin, jonka avulla järjestelmään viedyt videot näytetään. Insinöörityön lopputuloksena syntyi helposti käytettävä ja ylläpidettävä sivusto, jolle käyttäjä pystyy lataamaan, käsittelemään ja julkaisemaan sisältöä. Toisena tuloksena saatiin tehokas toimintatapa videoiden optimoimiseksi Internet-julkaisua varten. Hakusanat Drupal, Flash-video, julkaisujärjestelmä, avoin lähdekoodi

3 EVTEK University of Applied Sciences Institute of Technology ABSTRACT Author Title Number of Pages Date Degree Programme Degree Instructor Supervisor Rauno Widing Drupal and video publishing April 2008 Media Technology Bachelor of Engineering Jussi Meling, Producer Ilkka Kylmäniemi, Lecturer The aim of this project was to create an easy-to-use content management and publishing system especially for video content. Another aim was to find the best and most efficient way to optimize video content for web publishing. The third aim was to build an easy way to transfer files and categorize them as either public or non-public. The content management system chosen for the project was Drupal and the video format was the Flash video. Drupal system was built with its core modules and additional modules produced by Drupal community. Third party Flash player was modified and integrated to the system to play the videos. The result of the work was a web-based content management system that was easy to use and manage. Video as well as other content was easy to upload to the system as either public or non-public. Also an efficient way to optimize video content for web publishing was found. Keywords Drupal, Flash video, content management system, open source

4 4 Sisällys TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO KALA PRODUCTIONSIN VIDEOPORTAALI Tavoitteet ja vaatimukset Sisällönhallintajärjestelmän valinta Videosisältö Muu sisältö Ulkoasu DRUPAL-SISÄLLÖNHALLINTAJÄRJESTELMÄ Kehitys ja toiminta Drupalin tekniset vaatimukset Järjestelmän rakenne Moduulit Käyttöliittymä Sisällönhallinta Käyttäjähallinta Tietoturva VIDEOSISÄLTÖ Internet-videon erityisvaatimukset Originaalimateriaali Flash-video Koodaus ja koodekit... 18

5 5 5 JULKAISUJÄRJESTELMÄN TOTEUTUS Asentaminen ja järjestelmän rakentaminen Moduuleitten asennus ja käyttöönotto Käyttöliittymän ja ulkoasun toteutus Videosoitin Videoiden koodaus Järjestelmän ylläpito Sisällön luominen ja tiedostojen lataus Vaihtoehtoisia toteutustapoja Tulevaisuus ja jatkokehitysmahdollisuudet YHTEENVETO...29 LÄHTEET...30 LIITTEET Liite 1. Järjestelmän tilaraportti Liite 2. Järjestelmän tietokantarakenne... 33

6 6 1 JOHDANTO Insinöörityön tavoitteena oli toteuttaa Kala Productionsille videoportaali ja sisällönhallintajärjestelmä yrityksen tekemien videoiden Internet-levitystä ja yrityksen sisäistä tiedostonsiirtoa varten. Kala Productions on pieni av-alan sisällöntuottajayritys, joka tekee elokuvia, yritysvideoita, musiikkivideoita, dokumentteja ja mainoksia sekä tuottaa kuvaus- ja editointipalveluja. Yrityksessä oli tarve saada näytteitä omista töistä esille niin, että niitä pääsisi katsomaan mahdollisimman helposti. Monilla vastaavilla yrityksillä ei ole videoita esillä, tai ne joudutaan lataamaan omalle koneelle hankalasti erikseen. Ensisijainen tavoite oli siis saada mahdollisimman hyvälaatuisia videoita esille Internetiin. Aikaisemmin yritys oli markkinoinut videoita muiden videoportaalien kuten YouTuben kautta, mutta nyt videoita haluttiin edustavammin omalle palvelimelle. Portaalin toteutusalustaksi valittiin alun perin hollantilainen sisällönhallintajärjestelmä Drupal. Modulaarisen rakenteen vuoksi siihen voi asentaa vain tarvitsemansa ominaisuudet, jolloin järjestelmästä ei tule liian raskas tai vaikeakäyttöinen. Siihen oli tarjolla hyvin juuri tässä projektissa tarvittuja ominaisuuksia. Videoiden tiedostoformaatiksi valittiin Flash-video. Se on tällä hetkellä helpoimmin käyttäjien saavutettavissa, ja se voidaan upottaa suoraan Internet-sivuille, jolloin käyttäjän ei tarvitse tehdä itse mitään nähdäkseen videot. Sitä voidaan myös näyttää virtaustoistona, jolloin videon latautumista kokonaan ei tarvitse odottaa. Järjestelmästä oli tarkoitus saada mahdollisimman helposti muutettava ja laajennettava, ja siitä oli tarkoitus tulla myöhemmin perusta yrityksen uudistuville Internet-sivuille.

7 7 2 KALA PRODUCTIONSIN VIDEOPORTAALI 2.1 Tavoitteet ja vaatimukset Kala Productionsin videoiden julkaisujärjestelmän tavoitteena oli luoda toimiva foorumi videosisältöjä varten rakennettuna vapaan lähdekoodin sisällönhallintajärjestelmän pohjalle luoda sisällönhallintajärjestelmä sekä julkiselle että ei-julkiselle sisällölle löytää parhaiten Internetiin sopivat videokonvertoinnit ja -pakkaukset löytää käytännöllisin toteutus uuden sisällön luomiseksi ja viemiseksi järjestelmään tutkia mahdollisia järjestelmän laajennuksia tulevaisuudessa. Tarkoituksena oli toteuttaa sivusto, jonka ylläpitoon ei tarvitse erillisiä ohjelmia vaan sivuston ylläpito ja muokkaus onnistuu itse sivustolta. Tähän tarkoitukseen ovat omiaan erilaiset sisällönhallintajärjestelmät. Vaatimuksina oli selkeä käyttöliittymä ja käytettävyys sekä hyvälaatuinen videosisältö, jonka lataaminen sivustolle onnistuu mahdollisimman helposti. Sisällönhallintajärjestelmän tuli olla mahdollisimman monipuolisesti laajennettavissa. Järjestelmään piti pystyä siirtämään ja sieltä hakemaan myös ei-julkisia tiedostoja yksinkertaisesti ja nopeasti. Kaikkien projektissa käytettävien tekniikoiden ja ohjelmistojen tuli olla ilmaisia, tai niille tuli olla ilmaiset toimivat vaihtoehdot. Tästä syystä projektissa käytettiin avoimen lähdekoodin ohjelmia. Poikkeuksena oli videoiden koodaus Adobe Flash CS3 Video Encoderilla. Koodauksen toimivuus testattiin myös vastaavilla ilmaisilla ohjelmilla.

8 8 2.2 Sisällönhallintajärjestelmän valinta Sisällönhallintajärjestelmä on useimmiten palvelimella sijaitseva ohjelma, jonka avulla hallitaan www-sivujen sisältöä ja toimintaa (1). Erilaisia sisällönhallintajärjestelmiä on lukuisia, ja suuri osa niistä on ilmaisia avoimen lähdekoodin julkaisuja. Avoimen lähdekoodin ohjelmia voi kuka tahansa korjata, kehittää, kopioida ja käyttää vapaasti tietyillä ehdoilla. (2.) Projektissa vaatimukset valittavalle sisällönhallintajärjestelmälle olivat ilmaisuus ja mahdollisimman suuri joustavuus ja laajennettavuus. Paljon käytettyjä avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmiä ovat muun muassa Joomla!, Mambo ja Typo3. (3.) Projektia aloitettaessa ainoa itselleni muutenkin kuin nimeltä tuttu järjestelmä oli Joomla!. Se on tällä hetkellä yksi käytetyimmistä sisällönhallintajärjestelmistä. Sen etuina ovat helppo asennettavuus ja helppokäyttöisyys, mutta se on joiltakin ominaisuuksiltaan melko rajoitettu. Esimerkiksi käyttäjähallinnan rajoittuneisuus on saanut kritiikkiä (4). Eri sisällönhallintajärjestelmiin tutustuttiin eri foorumeilla ja ominaisuuksia vertailtiin vertailusivustoilla. Drupal valittiin, koska sitä pidettiin yleisesti hyvin toimivana ja helposti laajennettava. Se vaikutti monipuoliselta, ja sen ympärillä tuntui olevan innokas kehittäjäyhteisö. Toisaalta se sai myös kritiikkiä: sitä pidettiin hankalana asentaa ja käyttää, liian insinöörimäisenä. (3; 5.) Itse halusin käyttää Drupalia, koska se on suhteellisen tuntematon. Sen oletettu vaikeakäyttöisyys on karkottanut käyttäjiä sen ilmeisistä hyvistä puolista huolimatta. Ajattelin, että sen opeteltuani pystyisin hyödyntämään sitä tulevissakin projekteissa.

9 9 2.3 Videosisältö Video on yhä yleisempi ja tärkeämpi media Internetissä. Nopeutuneiden Internetyhteyksien ansiosta videosisällön määrä Internetissä on moninkertaistunut ja erilaiset videoportaalit ovat erittäin suosittuja. Projektin päätavoitteena oli saada mahdollisimman hyvälaatuisia videoita esille helposti ja näyttävästi. Nykyään suositut videosivustot kuten YouTube ja Google Videos ovat hyviä kanavia videoiden levitykselle, mutta niissä tapahtuva tiedostojen pakkaus tekee niistä usein turhan huonolaatuisia. Lisäksi niissä on tiedostojen pituus- ja kokorajoituksia. Niissä olevien videoiden hyödyntäminen muilla sivustoilla on myös hankalaa ja epäkäytännöllistä tai kokonaan mahdotonta. Videotiedostojen jakelu verkossa voidaan toteuttaa joko omalle koneelle ladattavina tiedostoina tai virtaustoistotekniikalla (6). Tässä projektissa videot piti saada näkymään saman tien, ilman että niitä pitää erikseen ladata tai joutua odottamaan. Käytännössä tämä tarkoitti, että piti käyttää virtaustoistoa. Lähes kaikki projektissa käytettävä videosisältö oli 16:9-laajakuvasuhteessa, ja sitä päätettiin käyttää jatkossa kaikissa uusissa videoissa. Videoiden resoluutioksi valittiin 480 * 270. Videotiedostot Erilaisia nykyään enemmän tai vähemmän käytettyjä videoformaatteja ovat WMV (Windows Media Video), QuickTime, RealVideo, MPEG ja Flash Video. Ongelma monien formaattien kanssa on, että ne joko vaativat selaimiin erillisiä liitännäisiä, joita kaikilla ei ole, tai eivät mahdollista virtaustoistoa. (6, s. 208.)

10 10 Parhaiten projektiin sopivaksi tiedostomuodoksi todettiin Flash-video. Flash-elementit ovat nykyään niin yleisiä kaikilla Internet-sivustoilla, että ne näkyvät käytännössä kaikilla käyttäjillä. Flash Player 8 oli syyskuussa 2007 käytössä 98 prosentilla Internetin käyttäjistä (7). Flash-videon etuina ovat myös tehokas pakkaus, eli mahdollisimman hyvä kuvan- ja äänenlaatu mahdollisimman pienessä tiedostokoossa, sekä mahdollisuus erilaisiin virtaustoistotapoihin (8). 2.4 Muu sisältö Projektin päätavoite oli luoda kanava videoiden julkaisulle mutta samalla rakentaa myös portaalipohja, jonka pohjalta yrityksen Internet-sivuja voitaisiin laajentaa. Muuta sisältöä olisivat muun muassa perustiedot yrityksestä, yhteystiedot, yhteistyökumppanit ja helposti päivitettävät uutiset. Tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavia ominaisuuksia ovat kauppapaikka, keskustelufoorumi, mahdollinen mobiilisisältö ja niin edelleen. Myös tiedostojen siirto eri työntekijöiden välillä ja eri projekteissa piti mahdollistaa samassa järjestelmässä. Esimerkkitilanteita ovat vaikka musiikkinäytteiden lähettäminen muusikolta editoijalle tai materiaalin lähettäminen mistä päin maailmaa tahansa sisällönhallintajärjestelmän kautta. Aikaisemmin materiaalia oli lähetetty sähköpostia tai FTP-ohjelmia käyttäen, mikä oli koettu hankalaksi. 2.5 Ulkoasu Sivuston ulkoasun tuli olla mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen sekä sivun hallinnoijalle että käyttäjille. Päätarkoitus oli saada videosisältö hyvin esiin selkeässä ja hillityssä sivustossa. Järjestelmä piti rakentaa niin, että ulkoasua pystyy myöhemmin muokkaamaan helposti ja joustavasti. Drupalissa ulkoasua voi muokata erilaisten teemojen pohjalta ja tarvittaessa saada valittua jopa yksilöity ulkoasu eri käyttäjille.

11 11 3 DRUPAL-SISÄLLÖNHALLINTAJÄRJESTELMÄ 3.1 Kehitys ja toiminta Drupal on WWW-pohjainen ohjelmistokehys, CMF-järjestelmä, sisällönhallintajärjestelmä ja blog-järjestelmä (9). Sen kehitti alun perin foorumijärjestelmäksi hollantilainen Dries Buytaert. Sitä käytetään paljon julkisissa WWW-sivustoissa ja myös intraneteissä. Tällä hetkellä Drupalia kehittää laaja joukko ohjelmoijia Drupal-yhteisössä. (9.) Drupal on ilmainen ja vapaan lähdekoodin sisällönhallintajärjestelmä. Sitä saa käyttää vapaasti GNU General Public License 2 (GPL) -luvan alaisesti. Drupal on kirjoitettu PHP-merkintäkielellä, ja se tukee useita tietokantajärjestelmiä, joista parhaiten tuettu on MySQL. Drupal koostuu erilaisista moduuleista, jotka jaetaan Drupalin mukana tuleviin ydinosiin ja myöhemmin tarpeen mukaan asennettaviin lisäosiin. Drupalia voi laajentaa lisäosien avulla kattamaan halutut ominaisuudet. Erilaisia laajennusosia ovat muun muassa kauppapaikat, kuvagalleriat, projektinhallinta, työnkulkuhallinta yms. Drupalin viimeisin versio on julkaistu versio 5.3. Siitä on olemassa myös beta 6.0 -versio.

12 Drupalin tekniset vaatimukset Drupal vaatii toimiakseen seuraavat palvelintekniikat: PHP:tä tukeva palvelin Apache 1.3, Apache 2.X IIS5, IIS6 PHP PHP 4.X, PHP 5.X PHP:tä tukeva tietokanta MySQL, PostgreSQL Drupalissa tietokanta ja sen rakenne pitää luoda itse toisin kuin joissakin muissa sisällönhallintajärjestelmissä. Tietokannan pitää myös tukea muutamaa harvinaisempaa piirrettä, kuten create temporary tables ja lock tables. Tässä mielessä Drupal on esimerkiksi Joomlaan verrattuna haastellisempi asennettava. (10.)

13 Järjestelmän rakenne Moduulit Drupal on rakenteeltaan modulaarinen. Järjestelmä koostuu ydinmoduuleista, joiden lisäksi järjestelmää voidaan laajentaa erilaisten lisämoduulien avulla. Koska Drupal perustuu avoimeen lähdekoodiin, sille kehitetään runsaasti erilaisia lisäosia. Järjestelmän ympärillä on laaja kehittäjien yhteisö, jolta saa myös tarvittaessa apua Käyttöliittymä Drupalia käytetään selaimella suoraan itse sivustolta. Sivustolle kirjautuva ylläpitäjä pääsee hallinnoimaan sisältöjen lisäksi itse järjestelmää. Kuvassa 1 näkyy valikko, josta pääsee muokkaamaan moduulien eri ominaisuuksia niiden tehtävien mukaan. Kuva 1. Drupalin käyttöliittymä.

14 Sisällönhallinta Sisällönhallintaa varten erilaisille sisällöille voidaan luoda erilaisia luokkia (categories) ja alaluokkia sekä sanastoja (vocabulary). Kaikelle järjestelmään laitettavalle informaatiolle voidaan antaa näiden mukaiset tunnisteet. Niiden avulla sisältöä voidaan järjestellä ja tehdä sille hakuja. Kaikelle syötettävälle sisällölle voi kirjoittaa myös vapaamuotoisia kuvauksia. Sisältöä voidaan jakaa näkymään eri lailla eri rooleissa oleville käyttäjille. Tässä projektissa esimerkiksi oli tarkoitus olla sekä julkista kaikille näkyvää että vain ylläpitäjien käytössä tai heille näkyvissä olevaa sisältöä. Syötettävä sisältö voidaan määrittää julkaistavaksi tai yksityiseksi. Yksityistä sisältöä pääsee käsittelemään vain järjestelmään kirjautunut henkilö, jolla on siihen oikeudet. (11.) Käyttäjähallinta Drupalin etu moniin muihin sisällönhallintajärjestelmiin verrattuna on siinä sisäänrakennettuna oleva tehokas käyttäjähallinta. Käyttäjien hallinta perustuu rooleihin, joiden oikeudet voidaan määrittää yksityiskohtaisesti. Tässä projektissa käyttäjät oli tarkoitus jakaa järjestelmään kirjautumattomiin sivuston katselijoihin, järjestelmään kirjautuviin käyttäjiin ja ylläpitäjiin. Rooleihin perustuva käyttäjähallinnointi mahdollistaa näiden ryhmien sisälläkin yksilöllisiä oikeuksia; esimerkiksi väliaikaisesti johonkin yrityksen projektiin osallistuvalle henkilölle voidaan antaa tiedostojen latausoikeudet.

15 Tietoturva Tietoturvan kannalta modulaarinen järjestelmä on haastava. Drupal-yhteisössä tietoturvasta vastaa turvatiimi, jossa on 27 nimettyä jäsentä. Sen tehtäviksi on määritelty raportoitujen turvallisuusongelmien käsittely, mahdollisten turvallisuusongelmien etsiminen, tietoturvatuen tarjoaminen moduuleiden kehittäjille ja ohjeistuksen tuottaminen turvallisen koodin kirjoittamiseen. Tietoturvatiedotteet, suositukset ja raportit ovat esillä drupal.orgsivuilla. (16.) Vuonna 2007 turvatiimi käsitteli yhteensä 33 tietoturvaongelmaa, joista 4 oli drupalytimessä ja 29 lisäosissa. Yhdessä kehittäjien kanssa niiden korjaukseksi tehtiin kyseisiin lisäosiin korjaustiedostot ja päivitykset. (17.) Tietoturvan vahvistamista varten on myös lukuisia moduuleita. Esimerkiksi Drupalin ydinmoduuli käyttää salasanojen tallennuksessa md5-salausta, jota ei pidetä enää täysin turvallisena. Secure Password Hashes -moduulin avulla salasanat voidaan tallentaa turvallisemmin käyttämällä phppass-menetelmää. (18.)

16 16 4 VIDEOSISÄLTÖ 4.1 Internet-videon erityisvaatimukset Videokuva näyttää erilaiselta televisiossa ja tietokoneen näytöllä. Televisiota varten tuotettua kuvaa ei ole järkevää laittaa sellaisenaan Internet-levitykseen, koska kuvan sävyt ja terävyys toistuvat erilaisina. Televisiossa kirkas, värikylläinen ja terävä kuva näyttää tietokoneen näytöllä pehmeältä ja lattealta. Tässä projektissa pyrittiin löytämään hyvä tapa säätää kuva optimaaliseksi näyttöjä ja Internet-levitystä varten. Videoiden pakkaaminen Internetissä näytettävään muotoon oli tärkeä työvaihe. Piti löytää paras mahdollinen pakkaustekniikka ja sopiva suhde hyvän kuvan- ja äänenlaadun sekä riittävän pienen tiedostokoon välillä. (12.) 4.2 Originaalimateriaali Internet-levitystä varten tehtävissä videoissa pitäisi ajatella videoiden pakkaus- ja koodausvaihetta jo kuvaus- ja editointivaiheessa. Parhaiten toimivaa pakkausta ajatellen pitäisi välttää häivytyksiä, nopeita siirtymiä tai nopeita tarkennuksia. Leikkausten olisi hyvä olla suoria. Nykyiset pakkausalgoritmit eivät pysy nopean liikkeen perässä, vaan kuvaan tulee helposti pikselöitymistä. Materiaalin pitäisi olla pakkaamattomassa muodossa koodaukseen asti mahdollisimman hyvän laadun takaamiseksi. (12.) Videoita pitää siis käsitellä tietokonenäyttöjä varten. Alun perin televisiolle tarkoitettuihin videoihin voidaan esimerkiksi lisätä kontrastia ja ylimääräistä keinotekoista tarkkuutta.

17 Flash-video Flash-video on tällä hetkellä yleisesti käytetty videoformaatti Internetissä. Merkittäviä käyttäjiä ovat muun muassa YouTube, Google Video, Reuters.com, Yahoo! Video, MySpace ja monet muut. (13.) Flash-videon voi liittää sovellukseen eri tavoin: Progressive download from a web server Video toistetaan käyttämällä http-virtaustoistoa. Videotiedosto laitetaan mille tahansa palvelimelle, josta Flash-komponentti kuten videosoitin osaa toistaa sen. Toisto voidaan aloittaa heti, kun tiedostoa aletaan ladata. Progressiivinen lataus vaatii Flash Playerin version 7 tai uudemman. (14.) Stream form Flash video streaming service Video ladataan kolmannen osapuolen ylläpitämälle Flash Media Serverille, jossa se koodataan Flash-videotiedostoksi. Videosoitin toistaa sen sieltä virtaustoistona. (14.) Stream from Flash media server Video ladataan itse ylläpidetylle Flash Media Serverille, josta se näytetään virtaustoistona. (14.) Embed video in SWF and play in timeline Video on sulautettu SWF-tiedostoon, eli se on osa Flash-sovellusta. Tällaista sulautettua videota suositellaan vain lyhyille tiedostoille, joissa ei ole ääntä. Kuvan ja äänen synkronointi ei toimi hyvin tässä vaihtoehdossa, ja tiedostosta tulee isokokoinen. Videota aletaan toistaa vasta, kun koko tiedosto on latautunut. (14.)

18 Koodaus ja koodekit Koodekki on ohjelma tai laite, jolla voidaan pakata tai purkaa dataa. Flash-videoita voidaan koodata kahdella eri koodekilla. Sorenson Spark Sorenson Spark on Sorenson Median kehittelemään koodekki, jota käyttää Applen QuickTime ja Adoben Flash. Sen ensimmäinen versio ilmestyi QuickTime 3:n julkaisun yhteydessä vuonna Applen siirtyessä MPEG-4:ään Sorenson Media lisensoi uusimman version Sorenson koodekista Macromedialle, ja se ilmesyi Flash MX:n yhteydessä Sorenson Spark -nimellä vuonna Sorenson Spark perustuu H.263-videostandardiin, ja se on ollut yleisesti käytetty Flash-videoissa. (15.) On2Vp6 Vp6 on On2 Technologiesin kehittämä koodekki. Sen piti alun perin tulla koodekiksi DVD:n kilpailijalle Enhanced Versatile Disc EVD:lle vuonna Neuvottelut kuitenkin kariutuivat. Vuonna 2006 Macromedia ilmoitti valinneensa VP6:n uuden Flash Player 8:n videokoodekiksi. On2Vp6-koodekki on Sorenson Sparkiin verrattuna monimutkaisempi ja raskaampi laskea, mutta tuottaa parempaa laatua pienemmällä tiedostokoolla. (13.) Ääni pakataan Flash-videossa yleisimmin MP3-formaattiin. Flash-video tukee myös pakkaamatonta ääntä ja ADPCM-formaattia (13). Tulevaisuudessa Adobe on siirtymässä FLV:stä tukemaan H.264-koodattua MP4- formaattia. Joulukuussa 2007 julkaistu Flash Player 9 -päivitys sisältää jo tuen sille. Samoin ääni voidaan koodata AAC-muotoon. (12.)

19 19 5 JULKAISUJÄRJESTELMÄN TOTEUTUS 5.1 Asentaminen ja järjestelmän rakentaminen Drupal-sisällönhallintajärjestelmä asennettiin verkkopalvelimelle, jossa oli seuraavat ominaisuudet (liite 1): Apache (Unix), MySQL ja PHP Projektissa käytettiin Drupalin versiota 5.2, joka oli projektin aloitushetkellä uusin versio. Asentaminen aloitettiin lataamalla Drupalin versio 5.2 omalle koneelle pakattuna. Purettu paketti siirrettiin sitten www-palvelimen hakemiston juureen. Tämän jälkeen luotiin tietokanta sisällönhallintajärjestelmää varten. Toisin kuin monissa muissa sisällönhallintajärjestelmissä, Drupalissa joutuu luomaan tietokannan itse käsin. Liitteessä 2 näkyy valmiin järjestelmän tietokantarakenne. Seuraavaksi ajettiin asennuskomentosarja, joka yhdistää tietokannan Drupaliin. Tämän pääsi tekemään jo Drupalin käyttöliittymän kautta (kuva 2). Tämä komentosarja kirjoittaa tietokannan tiedot./sites/default/settings.php-tiedostoon. Kuva 2. Drupalin asennuskomentosarjan suorittaminen.

20 20 Tämän jälkeen varsinainen järjestelmä oli asennettu toimimaan omillaan ja sitä päästiin muokkaamaan sen oman käyttöliittymän kautta. Järjestelmälle piti luoda tiedostojärjestelmä (kuva 3) ja käyttäjäryhmät, syöttää sivuston perustiedot, muokata käyttöliittymää ja muokata perusasetuksia. Suuremmat muokkaukset jätettiin tässä vaiheessa myöhemmäksi, koska järjestelmään piti asentaa runsaasti ylimääräisiä moduuleita, ennen kuin se saatiin halutunlaiseksi. Kuva 3. Drupalin rakenne ja tiedostojärjestelmä palvelimella.

21 Moduuleitten asennus ja käyttöönotto Tässä projektissa tarvittiin useita kolmansien osapuolten rakentamia moduuleita, jotta järjestelmään saatiin kaikki halutut ominaisuudet. Moduulien asennus Erilliset moduulit asennetaan purkamalla haettu moduulitiedostopakkaus ja kopioimalla se järjestelmän sites / all / modules / -hakemistoon. Sen jälkeen se voidaan ottaa käyttöön sivuston käyttöliittymän administer / site building / modules -kohdasta. Moduulien käyttöönoton yhteydessä järjestelmä pitää päivittää ajamalla update.php-tiedosto. Kun moduuli on asennettu, sitä hallinnoidaan aivan kuten kaikkia muitakin ominaisuuksia Drupalissa. Projektissa asennettiin Drupaliin seuraavat lisämoduulit ja osat: CCK Content Construction Kit Content Construction Kitin avulla käyttäjä voi luoda ja muokata kenttiä selaimen avulla. Sen avulla voi luoda myös muokattuja sisältötyyppejä ja kenttiä. SWFTools SWFTools on rajapinta Flash-sisällön toistamista varten. Sen avulla voidaan toistaa videota (FLV) tai ääntä (MP3). Se on tarkoitettu median toistaminen käyttäen dynaamisesti luotua tai xml-tiedostopohjaista soittolistaa. Se toimii upottamalla sivulle Flash-elementtejä käyttämällä JavaScript-komentosarjoja. Sen avulla pystyy myös luomaan soittolistoja esimerkiksi kääntämällä liitetiedostot soittolistaksi.

22 22 Views Views-moduulin avulla hallitaan sisällön listausta ja esitystapaa. Viewsin avulla voidaan luoda esimerkiksi sivuja tai alueita, jotka listaavat vain tietyntyyppisiä sisältöjä, luoda automaattisia arkistointisivuja tai luoda taulukoita merkityistä sisällöistä. Flash-video Flash-video on Upload-moduulin laajennus Flash-videosisältöä varten. Frontpage Front Page -moduulin avulla voidaan määritellä sivustolle erillinen introsivu tai muuten eri teemaa tai ulkoasua käyttävä etusivu. Samoin on mahdollista näyttää erilaiset sivut kirjautuneille tai kirjautumattomille käyttäjille. Käyttäjille voidaan laittaa myös esimerkiksi erilainen tervehdysviesti sen mukaan, kuinka kauan sitten he ovat viimeksi kirjautuneet. DiskNode DiskNoden avulla jakoon tarkoitetut tiedostot voidaan ladata omalle koneelle helposti vain yhtä linkkiä käyttäen. DiskNode myös tilastoi lataukset. Aeon5 Aeon5 oli projektissa käytetty ulkoasu- ja käyttöliittymäteema. JW FLW Player 3.12 JW FLW Player on avoimen lähdekoodin Flash-soitin, jolla korvattiin Drupalin mukana oleva perussoitin. Se on pelkkä sovellus, ei moduuli, mutta se yhdistettiin toimimaan Flashvideomoduulin kanssa.

23 Käyttöliittymän ja ulkoasun toteutus Käyttöliittymä ja ulkoasu päätettiin rakentaa ja muokata valmiin teeman pohjalta. Teemat asennetaan kuten moduulit, ja niitä voi muokata teemojen omien asetusten avulla. Teemat pohjautuvat CSS-tyylitiedostoihin, joten niitä voi muokata myös suoraan koodista käsin tarpeiden mukaan. Projektiin valittiin teemapohjaksi australialaisen XWEB:n ilmainen Aeon5. Se oli eri vaihtoehdoista yksinkertaisen tyylikäs ja toimiva ja samalla helposti muokattavissa halutunlaiseksi. Ulkoasun oli tarkoitus olla mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen, koska päähuomio oli itse videoissa. Teemasta karsittiin joitakin graafisia elementtejä, ja siihen lisättiin yrityksen logo ja selainkuvake (favicon). Videosoitin muokattiin myös vastaamaan samaa ulkoasua. Kuvassa 4 näkyy portaalin ja mediasoittimen yleisilme. Kuva 4. Portaalin ja videosoittimen ulkoasu.

24 Videosoitin Videoita toistamaan haluttiin sopivan toimiva, tyylikäs ja yksinkertainen ilmainen videosoitin. Flash-videomoduulin mukana tuleva alkeellinen Flashplayer ei ollut sellainen. Drupal-yhteisössä yleisesti suositeltu soitin oli Hollannista peräisin oleva JW FLV PLAYER 3.12, jota päätettiin käyttää. Etuna tässä soittimessa oli, että sen ulkoasua ja ominaisuuksia pystyi muokkaamaan melko helposti. Sen asentaminen toimimaan Drupalin kanssa oli myös helppoa. Flash-videomoduuli tuki sitä, ja monia sen ominaisuuksia pääsi muokkaamaan suoraan Drupalin käyttöliittymän kautta. Käytänössä tämä tosin vaati moduulin PHP-koodin muuttamista. Videot ovat tietojärjestelmässä omassa hakemistossaan, josta JW FLV Player osaa näyttää ne. Videot näytetään käyttäen progressive download virtaustoistotekniikkaa, eli ne alkavat pyöriä saman tien ilman, että niiden latautumista tarvitsee odottaa. Videotoistimen ulkoasu muokattiin vastaamaan väreiltään sivujen yleisilmettä ja muodoltaan videoiden 16:9-kuvasuhdetta. Toistimessa on toisto- ja pysäytyspainikkeet, näytetty ja jäljellä oleva aika, latausmittari ja äänentason säädin. Koko ruudun näyttö - ominaisuus poistettiin, koska videoita ei haluttu näytettävän suurennettuna. Videot asetettiin toistumaan loputtuaan välittömästi uudelleen. 5.5 Videoiden koodaus Aluksi videoista tehtiin paremmin tietokoneen näytölle sopivat versiot. Sony Vegas - editointiohjelmassa videoihin lisättiin kontrastia ja tarkkuutta (sharpen). Tämä siksi, että tietokonenäyttöjen värien ja sävyjen toisto on erityyppistä kuin televisioissa. Televisiossa hyvältä näyttävä kuva näyttää usein tietokoneen näytöltä värittömältä ja sumealta. Tämän jälkeen videot hahmonnettiin (render) lopulliseen kokoonsa (480 * 270) pakkaamattomiksi AVI-tiedostoiksi.

25 25 Pakkaamattomat AVI-tiedostot koodattiin FLV-tiedostoiksi Adobe Flash CS3 Video Encoderilla. Koodauksen toimivuus testattiin myös kahdella vaihtoehtoisella ilmaisella ohjelmalla (Super v.2007.build 23 ja Free FLV Converter V ). Videoiden kääntämisessä käytettiin pääosin seuraavia asetuksia: Video codec On2 VP6 Max data rate 700 kbps Audio 96 kbps stereo Mp3 Keyframe placement automatic No de-interlace No encode alpha channel. Projektissa käytetyt videot olivat pääosin 2 3 minuutin pituisia esittelyvideoita. Näillä asetuksilla niiden tiedostokooksi tuli 5 12 MB. Tehokkaan progressive download - tekniikan ansioista ne ehtivät latautua nopeasti hieman hitaammillakin Internet-yhteyksillä. Yksi pidempi kymmenen minuutin video pakattiin 400 kbps -asetuksella, jolloin laatu pysyi vielä siedettävän hyvänä mutta tiedostokoko ei kasvanut liian suureksi. 5.6 Järjestelmän ylläpito Järjestelmää pystyy hallinnoimaan ja muokkaamaan täysillä ylläpito-oikeuksilla sisään kirjautunut henkilö. Tavoitteena oli, että sivustosta tulisi niin helposti ylläpidettävä ja päivitettävä, että se onnistuisi keneltä tahansa ilman tarvetta sen kummemmalle ohjeistukselle. Uuden sisällön

26 26 luominen, uutisten ja muiden juttujen lisäys ja muokkaus onnistuvat helposti itse sivuston kautta. Muutokset voi nähdä heti ja korjata saman tien, jos siihen on tarvetta. 5.7 Sisällön luominen ja tiedostojen lataus Yksinkertaisimmillaan tiedostoja ladataan järjestelmään niin, että käyttäjä kirjautuu tunnuksellaan sisään ja luo uutta sisältöä create content -valikosta. Sisältötyyppejä ovat Flash, uusi sivu, uusi uutisjuttu tai foorumikirjoitus. Kuvassa 5 on videoiden lisäämisen käyttöliittymä. Tiedostoja voi myös lähettää muun sisällön mukana liitteinä (attachment) samaan tapaan kuin sähköpostissa. Kuva 5. Flash-sisällön lataaminen järjestelmään. Sisällön luomisen yhteydessä sille annetaan tunnistetiedot, sille voidaan valita luokitus, se voidaan määritellään julkaistavaksi tai ei-julkaistavaksi ja voidaan määritellä, onko sitä mahdollista kommentoida ynnä muuta.