Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2016 Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2016 Kokousaika 16:00-17:36 Kokouspaikka Kaupunginhallituksen istuntosali Läsnä Jäsenet Rauhamäki, Tatu Pajamäki, Osku Kivekäs, Otso Honkasalo, Veronika Karhuvaara, Arja Oskala, Hannu Peltokorpi, Terhi Raatikainen, Mika Rantala, Marcus Rissanen, Laura Vainikka, Mirka Vesikansa, Sanna Bergholm, Jorma Nyholm, Henrik kaupunginhallituksen puheenjohtaja kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja poistui 17:16, poissa: :t kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja saapui 16:06, poissa: :t varajäsen varajäsen Muut Puoskari, Mari Bogomoloff, Harry Paavolainen, Sara Pajunen, Jussi Sauri, Pekka Viljanen, Ritva Sinnemäki, Anni Saxholm, Tuula Malinen, Matti Pohjaniemi, Marju Summanen, Juha Sarvilinna, Sami Kari, Tapio kaupunginvaltuuston puheenjohtaja poistui 17:31, poissa: :t kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja apulaiskaupunginjohtaja apulaiskaupunginjohtaja apulaiskaupunginjohtaja va. kansliapäällikkö vs. rahoitusjohtaja henkilöstöjohtaja hallintojohtaja kaupunginlakimies viestintäpäällikkö

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2016 Peltonen, Antti Andersson, Victor Härmälä, Timo Matikainen, Kristiina Mickwitz, Leena Nyfors, Maria Rautanen, Marja-Liisa Sippola-Alho, Tanja Thodén, Annikki Vallittu, Anja Lindén, Timo Menna, Lauri Randell, Mari Machere, Saila Rinkineva, Marja-Leena hallintopäällikkö poistui 16:57, poissa: :t kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri vs. kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri vs. apulaiskaupunginsihteeri hallintoasiantuntija asunto-ohjelmapäällikkö asiantuntija saapui 16:06, poistui 16:23, läsnä: osa 497 :ää yksikön päällikkö asiantuntija saapui 16:30, poistui 17:16, läsnä: osa 505 :ää elinkeinojohtaja asiantuntija saapui 16:30, poistui 17:16, läsnä: osa 505 :ää Puheenjohtaja Tatu Rauhamäki kaupunginhallituksen puheenjohtaja :t Esittelijät Jussi Pajunen Ritva Viljanen Anni Sinnemäki Pekka Sauri kaupunginjohtaja ja :t apulaiskaupunginjohtaja 496, 508 ja :t apulaiskaupunginjohtaja ja :t apulaiskaupunginjohtaja 507 ja :t Pöytäkirjanpitäjä Lauri Menna hallintoasiantuntija :t

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2016 Asia 493 Kj/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 494 Kj/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 495 Kj/1 V , Sosiaali- ja terveyslautakunnan kolmannen jaoston varajäsenen valinta 496 Stj/1 V , Eron myöntäminen sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön virasta ja avoimen viran hoito 497 Kaj/1 V , Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma Kaj/2 V , Atlantinkaaren alueen liikennesuunnitelma 499 Kaj/3 V , Hietalahdenrannan, Telakkakadun ja Eiranrannan liikennesuunnitelma 500 Kaj/4 V , Helsingin kielilukion perusparannuksen hankesuunnitelma 501 Kj/3 Yritysvaikutusten arviointi ja laajojen taloudellisten vaikutusten arviointi kaupungin päätöksenteossa 502 Kj/4 Eräiden innovaatiorahastosta rahoitettujen hankkeiden jatkuminen vuonna 2016 edellisenä vuonna säästyneillä määrärahoilla 503 Kj/5 Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi liikennekaareksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 504 Kj/6 Määrärahan myöntäminen tilakeskukselle keskustakirjastohankkeen asemakaavan edellyttämään keskustatunneliin varautumiseen 505 Kj/7 Helsingin kaupungin brändikonsepti ja markkinointistrategia 506 Kj/8 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 507 Kj/9 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 508 Kj/10 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 509 Ryj/1 Esteettömyysasioiden neuvottelukunnan raportti Ryj/2 Muutos esteettömyysasioiden neuvottelukunnan kokoonpanossa 511 Ryj/3 Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle joukkoliikenteen suunnitteluohjeesta ja palvelutasomäärittelystä vuosille

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ Ryj/4 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 513 Stj/1 Eron myöntäminen sosiaali- ja terveysviraston terveys- ja päihdepalvelut -osaston osastopäällikön virasta 514 Stj/2 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 515 Sj/1 Henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen johtokunnan jäsenen valinta 516 Sj/2 Pelaajien palkitseminen Yhdysvalloissa järjestettyjen jääkiekon alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailujen kultamitalista 517 Sj/3 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksut alkaen 518 Sj/4 Vuoden 2016 tiedepalkinnon myöntäminen 519 Sj/5 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 520 Kaj/1 Valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus Kaj/2 Määräalan ostaminen Östersundomista 522 Kaj/3 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Kj/1 493 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla kaupunginhallitus päätti valita pöytäkirjantarkastajiksi Hannu Oskalan ja Terhi Peltokorven sekä varatarkastajiksi Laura Rissasen ja Otso Kivekkään. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Kj/2 494 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Kj/1 495 V , Sosiaali- ja terveyslautakunnan kolmannen jaoston varajäsenen valinta HEL T Päätös esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää 1. myöntää Lotta Staffansille eron sosiaali- ja terveyslautakunnan kolmannen jaoston varajäsenen luottamustoimesta ja 2. valita Maarit Fredlundin Jeja-Pekka Roosin henkilökohtaiseksi varajäseneksi jaostoonvuoden 2017 toukokuun lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Samalla kaupunginvaltuusto päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Lauri Menna, hallintoasiantuntija, puhelin: lauri.menna(a)hel.fi Liitteet 1 Lotta Staffansin eronpyyntö Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Päätöksessä mainitut Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Kaupunginvaltuusto valitsi ( 15) Lotta Staffansin (Vas.) sosiaali- ja terveyslautakunnan kolmanteen jaostoon varajäseneksi vuo-

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Kj/1 den 2016 lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Lotta Staffans pyytää eroa sosiaali- ja terveyslautakunnan kolmannen jaoston varajäsenen luottamustoimesta. Kuntalain (365/1995) 38 :n mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittavana luottamushenkilö on. Kesken toimikautta avoimeksi tulleeseen luottamustoimeen valitaan toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi uusi luottamushenkilö. Valittavan henkilön tulee olla vaalikelpoinen lautakuntaan kuntalain 33 ja 36 :n (365/1995) mukaisesti. Sosiaali- ja terveystoimen johtosäännön mukaan lautakunnan kolmannen jaoston jäsenet ja lisäjäsenet on valittava ruotsinkielisestä kieliryhmästä. Esittelijä Lisätiedot kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Lauri Menna, hallintoasiantuntija, puhelin: lauri.menna(a)hel.fi Liitteet 1 Lotta Staffansin eronpyyntö Muutoksenhaku Kunnallisvalitus, valtuusto Otteet Ote Päätöksessä mainitut Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Tiedoksi Sosiaali- ja terveyslautakunnan 3. jaosto Taloushallintopalvelu -liikelaitos

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Stj/1 496 V , Eron myöntäminen sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön virasta ja avoimen viran hoito HEL T Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää myöntää Hannu Juvoselle eron sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön virasta alkaen. Samalla kaupunginvaltuusto päättää ottaa sosiaali- ja terveysviraston osastopäällikkö, vs. virastopäällikkö Juha Jolkkosen hoitamaan sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön avointa virkaa ,78 euron mukaisin kokonaiskuukausipalkkaeduin alkaen asti. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Annikki Thoden, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: annikki.thoden(a)hel.fi Liitteet 1 Eroilmoitus sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön virasta 2 Saate eroilmoitukseen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Päätöksessä mainitut Otteen liitteet Esitysteksti Kunnallisvalitus, valtuusto Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Kaupunginvaltuusto päätti ottaa sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön virkaan osastopäällikkö Hannu Juvosen

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Stj/ lukien päättyväksi määräajaksi. Hannu Juvonen valittiin Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaksi Hän on ollut palkattomalla virkavapaalla Helsingin kaupungin palveluksesta Juvonen on lähettämällään kirjeellä pyytänyt eroa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön virasta. on johtamisjärjestelmän uudistuksesta koskevassa täytäntöönpanopäätöksessä linjannut, ettei vapautuvia virasto- ja osastopäälliköiden virkoja täytetä toistaiseksi, vaan ne hoidetaan määräaikaisjärjestelyin. katsoo, ettei sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön virkaa ole tarkoituksenmukaista tässä vaiheessa julistaa haettavaksi meneillään olevan johtamisjärjestelmän uudistuksen vuoksi. Lääketieteen lisensiaatti, osastopäällikkö Juha Jolkkonen on hoitanut sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön viransijaisuutta Hallintosäännön 15 :n mukaan avoimen viran määräaikaisen hoitajan ja hänen palkkauksensa määrää virkasuhteeseen ottava viranomainen. Hallintosäännön 16 :n mukaan virkasuhteen päättämisestä päättää virkasuhteeseen ottava viranomainen. Sosiaali- ja terveystoimen johtosäännön 20 :n 1 mom. mukaan kaupunginvaltuusto ottaa virastopäällikön virkaan. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Annikki Thoden, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: annikki.thoden(a)hel.fi Liitteet 1 Eroilmoitus sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön virasta 2 Saate eroilmoitukseen Muutoksenhaku Kunnallisvalitus, valtuusto Otteet Ote Päätöksessä mainitut Otteen liitteet Esitysteksti Kunnallisvalitus, valtuusto Tiedoksi Sosiaali- ja terveysvirasto

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Stj/1 Taloushallintopalvelu -liikelaitos

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Kaj/1 497 V , Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016 HEL T Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle kahdeksi viikoksi. Asian käsittelyn aikana kuultavana oli Mari Randell. Asiantuntija ei ollut läsnä päätöksenteon aikana. päätti yksimielisesti panna asian pöydälle kahdeksi viikoksi Laura Rissasen ehdotuksesta. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö, puhelin: mari.randell(a)hel.fi Riikka Karjalainen, suunnittelija, puhelin: riikka.karjalainen(a)hel.fi Riikka Henriksson, erityissuunnittelija, puhelin: riikka.henriksson(a)hel.fi Timo Meuronen, suunnitteluinsinööri, puhelin: timo.meuronen(a)hel.fi Jussi Välimäki, suunnittelija, puhelin: jussi.valimaki(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Helsingin kaupungin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmana (AM-ohjelma) 2016 seuraavat asunto- ja maapoliittiset päämäärät ja tavoitteet: PÄÄMÄÄRÄ I MAANKÄYTTÖ Maankäytön periaatteena on tiivis joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuva yhdyskuntarakenne. Asuntorakentamisen edellytykset taataan aktiivi-

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Kaj/1 sen maa- ja tonttipolitiikan avulla sekä huolehtimalla asuntotuotannon edellyttämän kaavavarannon riittävyydestä. Tavoite 1 Maapolitiikka Maapolitiikalla varmistetaan kysyntää vastaava asuntotonttitarjonta sekä eheä yhdyskuntarakenne. Kaupunki hankkii aktiivisesti yhdyskuntarakentamiseen soveltuvaa maata omistukseensa vapaaehtoisin kaupoin kohtuulliseen käypään hintatasoon. Tarvittaessa kaupunki voi turvautua myös muihin lainsäädännön suomiin maanhankintakeinoihin kuten lunastukseen ja etuostooikeuteen. Asemakaavojen muutosalueilla tehdään tarvittaessa maankäyttösopimuksia. Asemakaavoittamattomilla alueilla maankäyttösopimuksia tehdään vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi tilanteissa, joissa merkittävä osa sopimuskorvauksesta suoritetaan kaupungille tärkeänä raakamaana. Tavoite 2 Tontinvaraus ja -luovutus Kaupunki luovuttaa vuosittain asuntotuotantoon tontteja vähintään kem². Tontinluovutusta käytetään aktiivisena työkaluna asuntotuotannon laatutason ja hallintamuotojen toteutuksen ohjauksessa. Tontinvarauskanta pysyy tasolla, joka mahdollistaa vähintään neljän vuoden asuntorakentamisen kaupungin omalla maalla ohjelmassa määritellyn hallinta- ja rahoitusmuotojakauman mukaan. Kaupunki edellyttää luovuttamiensa kerrostalotonttien osalta, että rakennusluvan edellytyksenä oleva C-luokan energiatehokkuusvaatimus täyttyy selkeästi ja alittaa E-luvun 120 kwh/m²/vuosi. Tavoite 3 Yleissuunnittelu Vuonna 2016 tuodaan kaupunginvaltuustoon päätettäväksi uusi yleiskaava. Uuden yleiskaavan tulee mahdollistaa riittävän kaavavarannon ylläpitäminen sekä vuosittaisen asemakaavatavoitteen toteutuminen ohjelman mukaisen asuntotuotantotavoitteen toteuttamiseksi. Helsinki sitoutuu maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen toteuttamiseen ja edellyttää, että eri osapuolet (valtio ja muut Helsingin seudun kunnat) toimivat samoin. Tavoite 4 Asemakaavoitus ja asemakaavavaranto

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Kaj/1 Vuosittain laaditaan asemakaavoja asuntotuotantoon vähintään kem². Asemakaavojen tulee mahdollistaa tavoitteiden mukainen hallinta- ja rahoitus-muotojakauma sekä tuettava kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytyksiä. Asemakaavojen toteuttamiskelpoisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Asuntotuotannon sujuvoittamiseksi asemakaavavaatimusten yksityiskohtaisuutta tulee välttää, jotta poikkeamispäätöksiä voidaan vähentää. Asemakaavavarannon on mahdollistettava vähintään viiden vuoden asuntotuotanto määritellyn hallinta- ja rahoitusmuotojakauman mukaan. PÄÄMÄÄRÄ II ASUNTOTUOTANTO Asuntotuotannolla vastataan kaupungin kasvun tarpeisiin ja tuotannon tavoitetaso pidetään korkeana. Asuntotuotannossa varmistetaan monipuolinen hallinta- ja rahoitusmuotojakauma sekä tarvetta ja kysyntää vastaava asuntojen kokojakauma. Asuinalueiden eriytymistä ehkäistään poikkihallinnollisin keinoin. Tavoite 5 Asuntotuotannon määrä Helsingissä rakennetaan uudistuotantona ja käyttötarkoituksenmuutoksin vuosittain vähintään asuntoa. Luodaan edellytykset nostaa asuntotuotannon määrä asuntoon vuoteen 2019 mennessä. Tavoite 6 Hallinta- ja rahoitusmuodot Hallinta- ja rahoitusmuototavoite vuosittain on 25 prosenttia ara-vuokra-asuntoja (1 500 asuntoa, joista 300 opiskelija- ja nuorisoasuntoja) 35 prosenttia välimuodon asuntoja (2 100 asuntoa) 40 prosenttia sääntelemättömiä vuokra- ja omistusasuntoja (2 400 asuntoa) Valtion edellytetään sitoutuvan omalla ja luovuttamallaan maalla noudattamaan ohjelman mukaista hallinta- ja rahoitusmuotojakaumaa. Yksityisen maanomistuksen osalta hallintamuotojakauman toteutumista ohjataan maankäyttösopimuksilla. Alueellisesta hallinta- ja rahoitusmuotojakaumasta päätetään tontinluovutus- tai maankäyttösopimusvaiheessa hallintokuntien yhteistyönä siten, että huomioidaan alueellinen tasapaino. Yksipuolisia asuinalueita pyritään välttämään. Asuntokannassa tapahtuvat muutokset huomioidaan kokonaistarkastelussa.

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Kaj/1 Tavoite 7 Kaupungin oma asuntotuotanto Kaupungin oman asuntotuotannon tavoite on asuntoa vuodessa. Tavoitteena on rakentaa 750 ara-vuokra-asuntoa (50 prosenttia tuotannosta) ja 750 välimuodon eli Hitas-, asumisoikeus- tai osaomistusasuntoa. Sääntelemättömiä asuntoja rakennetaan vain alueiden tasapainoisen rakenteen varmistamiseksi. Hallintokuntien yhteistyöllä turvataan kaupungin oman tuotannon edellytykset. Tavoite 8 Asuntotuotannon huoneistotyyppijakauman ohjaaminen Perheasunnoiksi soveltuvien eli vähintään kahden makuuhuoneen asuntojen riittävä osuus omistusasuntotuotannosta turvataan. Varmistetaan omistustuotannon perheasuntojen määrä, tuotannon laatu ja muuntojoustavuus. Kerrostalotuotannossa Hitas-omistusasuntotuotantona toteutettavien tonttien asuinrakennusoikeudesta keskimäärin prosenttia toteutetaan perheasuntoina. Kerrostalotuotannossa sääntelemättömään omistusasuntotuotantoon luovutettavilla tonteilla tontin asuinrakennusoikeudesta keskimäärin prosenttia toteutetaan perheasuntoina. Huoneistotyyppijakauman ohjaus perustuu ensisijaisesti tontinluovutusehtoihin. Valtion ja yksityisten tahojen omistamalla maalla voidaan käyttää asemakaavamääräyksiin perustuvaa ohjausta sääntelemättömän omistustuotannon osalta. PÄÄMÄÄRÄ III ASUINALUEET Erilaiset kaupunginosat kehittyvät houkuttelevina asuinalueina, ja niistä muodostuu toiminnallisesti eheä Helsinki. Uusista alueista rakentuu persoonallisia ja asukasrakenteeltaan monipuolisia kaupunginosia. Olemassa olevien alueiden elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä tuetaan täydennysrakentamisella. Tavoite 9 Asuinalueiden elinvoimaisuus Edistetään kestävää kaupunkikehitystä tiedostaen alueiden erilaisuus ja eriytymiskehitys. Keskeisimmät aluerakentamiskohteet seuraavina vuosina ovat Länsisatama, Kalasatama, Pasila, Kruunuvuorenranta, Kuninkaantammi ja Honkasuo. Tulevan asuntotuotannon näkökulmasta suunnittelun etenemistä edistetään Malmin lentokentän, Koivusaaren ja Östersundomin

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Kaj/1 alueilla. Näiden alueiden osuus asuntotuotannosta on noin 60 prosenttia. Asuntorakentamisesta 40 prosenttia toteutuu täydennysrakentamisena. Tuotanto-tavoitteen turvaamiseksi täydennysrakentamisen koordinaatiota vahvistetaan sekä kehitetään prosesseja ja kannusteita. Asuntotuotantotavoitteen toteuttamiseksi tulee huolehtia riittävästä eri puolilla kaupunkia olevasta asemakaavavarannosta sekä varmistaa tonttien rakentamisedellytykset. Täydennysrakentamisalueen asemakaavoitusta ohjelmoidaan nykyistä järjestelmällisemmin. Alueilla, joiden asuntokanta on yksipuolista ja uudistuotanto vähäistä, uusi asuntokantaa monipuolistava täydennysrakentaminen on tärkein tavoite. Jatketaan autopaikattomien ja vähäautopaikkaisten asuntokohteiden toteuttamista erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä. Tehokkaaseen ja edulliseen pysäköintiin pyritään keskitetyn pysäköinnin, vuorottaispysäköinnin sekä pysäköintipaikkojen vaiheittaisen toteuttamisen avulla. PÄÄMÄÄRÄ IV ASUNTOKANTA Huolehditaan asuntokannan kunnosta sekä edistetään energiatehokkuutta asuntorakentamisessa ja olemassa olevassa asuntokannassa. Asuntorakentamista kehitetään tukemalla eri-laisten talotyyppien rakentamista, omatoimista rakennuttamista sekä erilaisten asumiskonseptien toteuttamista. Parannetaan asuntojen soveltuvuutta elinkaariasumiseen sekä edistetään hissien rakentamista vanhaan asuntokantaan. Tavoite 10 Asuntokannan ja asuntorakentamisen kehittäminen Jatketaan monimuotoisen kerrostaloasumisen kehittämistä: lisätään vanhan rakennuskannan uusiokäyttöä, ullakko- ja lisäkerrosrakentamista sekä mahdollistetaan seka- ja hybriditalojen rakentaminen. Kaupungin toimin edistetään hissien rakentamista vanhaan asuntokantaan. Edistetään omatoimista rakentamista ja rakennuttamista, kaupunkimaisten pientalojen rakennuttamista sekä ryhmärakennuttamista. Edistetään uusiutuvien ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavien rakennusmateriaalien ja tuotantotapojen käyttöä sekä mahdollistetaan kiinteistökohtaisten energialähteiden käyttöönotto. Tavoite 11 Kaupungin oma asuntokanta

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Kaj/1 Esittelijän perustelut Kaupungin omistaman asuntokannan ylläpidosta, arvon ja kunnon säilymisestä sekä vuokran ja käyttövastikkeen kohtuullisena pitämisestä huolehditaan. Kaupungin asuntokannassa edistetään uusia asumisratkaisuja ja asukaslähtöisiä asumiskonsepteja. Vuokra-asuntojen asukasvalinnassa pyrkimyksenä on monipuolinen ja alueellisesti tasapainoinen asukasrakenne. Asuntokannan peruskorjaustoiminnassa pyritään tavoitteellisesti D- energialuokkaan. Energian ominaiskulutusta vähennetään kaksi prosenttia vuodessa. Kaupungin asunto-omaisuuden hallinnan kehittämistä jatketaan. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n hallinnon kehittämistä jatketaan. PÄÄMÄÄRÄ V ASUKASRAKENNE Turvataan eri väestöryhmien mahdollisuudet asua pääkaupungissa. Asumisen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota asuntomarkkinoille tulevien nuorten, lapsiperheiden, ikääntyneiden ja erityisryhmiin kuuluvien asukkaiden asumismahdollisuuksiin sekä maahanmuuttajataustaisen väestön ja pienten asuntokuntien määrän kasvuun. Tavoite 12 Asukasrakenteen monipuolisuus Lapsiperheille sopivia asuntoja rakennetaan riittävästi uusille alueille sekä täydennysrakentamiskohteisiin. Huoneistotyyppiohjauksella varmistetaan perhe-asuntojen rakentaminen. Lisätään asuntomarkkinoille tulevien nuorten sekä yksinasuvien kaupunkilaisten kohtuuhintaisen vuokra-asumisen tarjontaa. Ikäihmisille kohdennettuja asumisvaihtoehtoja toteutetaan kaikkiin hallinta- ja rahoitusmuotoihin. Esteettömiä asumisvaihtoehtoja lisätään täydennysrakentamisalueilla. Vieraskielisen väestön asumisen tukemiseksi kehitetään edelleen asumisneuvontaa ja parannetaan eri asumisvaihtoehdoista tiedottamista. Huolehditaan riittävästä vanhusten, kehitysvammaisten, päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ja asunnottomien asuntotuotannosta. Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmalla luodaan suuntaviivat kaupungin harjoittamalle asuntopolitiikalle. Ohjelmassa asetetaan tavoitteet kaavoitukselle, asuntotonttien luovutukselle, kaupungin omalle asuntotuotannolle sekä kaupungin asunto-omaisuuden

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Kaj/1 käytölle ja hoidolle. Lisäksi AM-ohjelmaan sisältyy laadullisia, mm. asuntorakentamisen kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Ehdotus AM-ohjelmaksi 2016 on asian liitteenä 1. Ohjelma sisältää päätösehdotukseen nostetut ohjelmakauden päämäärät ja tavoitteet sekä niiden perustelut. Ohjelma on laadittu kaupunginkanslian talousja suunnitteluosastolla yhteistyössä keskeisten hallintokuntien edustajista muodostetun AM-ohjelmasihteeristön kanssa. Edellinen asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma, Kotikaupunkina Helsinki 2012, hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa AM-ohjelma 2016 on päivitetty versio Kotikaupunkina Helsinki ohjelmasta. Päämäärät ovat säilyneet ennallaan ja tavoitteita on muutettu vain tarpeellisilta osin. Edellisen ohjelman toteutumista on seurattu vuosittain ja seurannasta on raportoitu kaupunginvaltuustolle. Seurantaraportti 2015 oli samalla arvio koko kuluneesta ohjelmakaudesta. Seurantaraportin valtuustokäsittely kevätkaudella 2015 toimi samalla uuden ohjelman lähetekeskusteluna. Valtuustokäsittelyn yhteydessä hyväksyttiin 11 toivomuspontta, joiden vastaukset on viety päätöksentekoon erikseen. Sisällöllisesti toivomusponnet on huomioitu ohjelmassa. Luonnos asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaksi 2016 valmistui syyskaudella Luonnoksesta pyydettiin lausunnot laajalta joukolta lautakuntia, neuvottelukuntia ja ulkopuolisia asiantuntija- ja toimijatahoja. Lautakuntien lausunnot sisältyvät asian päätöshistoriaan ja ulkopuolisten lausunnot ovat asian liitteinä. Asian liitteenä on myös lausunnoista laadittu yhteenveto. Ensimmäistä kertaa myös asukkailta pyydettiin mielipiteitä luonnoksesta. Kerro kantasi -internetsivujen kautta asukkailla oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä erityisesti luonnoksen kolmesta tavoitekokonaisuudesta. Asian liitteenä on mielipiteistä laadittu yhteenveto. Ohjelman tavoitteistossa on huomioitu samanaikaisesti päätöksentekokäsittelyssä oleva MAL-sopimus, jonka tavoitteiden kanssa ohjelman tavoitteet ovat yhteneväiset. Kotikaupunkina Helsinki -ehdotuksen keskeisenä lähtökohtana on ollut Helsingin kasvu pääkaupunkina ja sen vaikutus asumiseen ja maankäyttöön. Asuntorakentaminen on käynnissä satamatoiminnoilta vapautuneilla alueilla Länsisatamassa, Kalasatamassa ja Kruunuvuorenrannassa. Asuntorakentamista valmistellaan myös Keski-Pasilassa ja Kuninkaantammessa. Suunnittelun alla ovat Malmin lentokentän alue, Koivusaari ja Östersundom. Myös esikaupunkialueen kaupunginosat

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Kaj/1 kehittyvät ja muuttuvat, ja täydennysrakentamisella on näillä alueilla merkittävä rooli. Asuntotuotantotason pitäminen korkealla edellyttää Helsingiltä riittävää yleis- ja asemakaavatasoista varantoa, korkeaa rakentamiskelpoisen maan tontinvaraustasoa, hyvää hallintokuntien ja muiden tahojen yhteistyötä sekä myönteistä talous- ja rahoitustilannetta. Samanaikaisesti kun uusia kaupunginosia rakennetaan, tulee jatkaa panostamista esikaupunkialueen rakentamiseen ja kehittämiseen. Kaupungin sisällä eriarvoistuminen on lisääntynyt, ja eriytymiskehitys heijastuu myös asuinalueille. Asumisen hintataso on korkealla, ja kaupunginosien väliset erot ovat kasvaneet. Asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuotojakauman ohjaamisella koko kaupungin ja aluetasolla pyritään varmistamaan tasapainoisen kaupungin rakentuminen. Asuntopoliittisen ohjauksen ensisijainen tarkoitus on turvata tavallisten helsinkiläisten asumisen mahdollisuudet. Asuntotuotantoa ja asuinalueita suunniteltaessa tulee huomioida myös asumisen erityistarpeita, kuten lapsiperheiden, ikääntyneiden ja asuntomarkkinoille tulevien nuorten tarpeet sekä pienten asuntojen kysyntä, jota vauhdittaa yhden hengen kotitalouksien kasvava määrä. Kaupungin velvollisuutena on huolehtia myös asumisessaan tukea tarvitsevien erityisryhmien asumisen järjestämisestä. Ohjelmassa tarkastellaan Helsinkiä paitsi kasvavana pääkaupunkina, myös osana neljän kaupungin muodostamaa pääkaupunkiseutua sekä 14 kunnan muodostamaa Helsingin seutua. Seudullisen yhteistyön tarve kasvaa jatkuvasti kun alueen väestö sekä liikennevirrat kasvavat. Ohjelmaehdotus sisältää 12 tavoitekohtaa, joiden avulla ohjataan kaupungin maankäyttöä, asuntotuotantoa, kaupunkirakenteen ja asuinalueiden kehitystä, asuntokannan ylläpitoa ja kehittämistä sekä turvataan eri väestöryhmien asumisen mahdollisuudet Helsingissä. Mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy ehdotuksen AM-ohjelmaksi 2016, kaupunginhallitus määrittelee tavoitteiden toteuttamisen edellyttämät toimenpiteet ja nimeää niiden vastuutahot erillisellä täytäntöönpanopäätöksellä. AM-ohjelman tavoitteita voidaan tarvittaessa muuttaa seuraavan strategiaohjelman yhteydessä. Seurantaraporttikäytäntöä jatketaan myös tulevalla ohjelmakaudella. Keskeiset seurantamittarit ja ohjelman toteutumisen arviointi on esitetty AM-ohjelmaehdotuksessa. Esittelijä apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Kaj/1 Lisätiedot Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö, puhelin: mari.randell(a)hel.fi Riikka Karjalainen, suunnittelija, puhelin: riikka.karjalainen(a)hel.fi Riikka Henriksson, erityissuunnittelija, puhelin: riikka.henriksson(a)hel.fi Timo Meuronen, suunnitteluinsinööri, puhelin: timo.meuronen(a)hel.fi Jussi Välimäki, suunnittelija, puhelin: jussi.valimaki(a)hel.fi Liitteet 1 Ehdotus AM-ohjelmaksi Lausuntoyhteenveto ja -vastine 3 Mielipideyhteenveto 4 Oy Helsingin Asuntohankinta ABn lausunto 5 Happy Years 64 -yhdistyksen lausunto 6 Helsingin Asumisoikeus Oy:n lausunto 7 Helsingin kaupungin asunnot Oy:n lausunto 8 Helen Oyn lausunto 9 Helen Sähköverkko Oy:n lausunto 10 Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan lausunto 11 Helsingin seudun kauppakamarin lausunto 12 Helsingin Yrittäjät ry:n lausunto 13 Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön HOAS lausunto 14 Kiinteistöliitto Uusimaa lausunto 15 Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan lausunto 16 Nuorisoasuntoliitto ry:n lausunto 17 Rakennusteollisuus RT ry:n lausunto 18 Vanhusneuvoston lausunto 19 Vammaisneuvoston lausunto 20 World Student Capital -verkoston lausunto Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Lausunnon antajat Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi Lausunnon antajat (sisäiset) Asuntolautakunta Asuntotuotantotoimikunta Asuntotuotantotoimisto

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Kaj/1 Kaupunginkanslia Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnitteluvirasto Kiinteistölautakunta Kiinteistövirasto Nuorisoasiainkeskus Nuorisolautakunta Opetuslautakunta Opetusvirasto Rakennuslautakunta Rakennusvalvontavirasto Rakentamispalvelu (Stara) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysvirasto Teknisen palvelun lautakunta Yleisten töiden lautakunta Ympäristökeskus Ympäristölautakunta Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta HEL T Lausunto Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi lausunnon kaupunginhallitukselle luonnoksesta Helsingin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaksi 2016 (AM-ohjelma). Lausunnonantajilta toivotaan kannanottoja erityisesti omaa toimialaansa koskeviin päämääriin ja tavoitteisiin. Kannanottoja toivotaan oman toimialan osalta myös asiaan liittyvistä toivomusponsista. Lausuntojen perusteella luonnoksesta laaditaan ehdotus asumisen ja maankäytön toteutusohjelmaksi Ehdotus tuodaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn kevätkaudella AM-ohjelma määrittää kaupungin asuntorakentamisen keskeisimmät suuntaviivat ja ohjaa kehitystä tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Yhtenäisenä ohjelmana sillä on vahva ohjausvaikutus ja se ohjaa kaupungin toiminnan suunnittelua ja tavoitteistoa. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta on hyvä, että kaupungilla on kattavan päätöksenteko- ja vuorovaikutusprosessin läpikäynyt ohjelma, joka määrittää määrälliset tavoitteet myös kaavoitukselle.

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Kaj/1 Ohjelma jäsentyy viiden eri päämäärän ympärille, joista on konkretisoitu 12 keskeisintä tavoitetta. Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa on huomioitu Helsingin seudun MAL-sopimuksesta saavutettu neuvottelutulos. Sopijaosapuolten yhteisenä tavoitteena koko sopimuskaudeksi on asunnon rakentaminen Helsingin seudulla siten, että asuntotuotanto on yhteensä asuntoa vuonna 2016 ja kasvaa vuosittain 1000 asunnolla ollen vuonna 2019 yhteensä asuntoa. PÄÄMÄÄRÄ I MAANKÄYTTÖ AM-ohjelmassa todetaan, että Helsingin maankäytön periaatteena on tiivis joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuva yhdyskuntarakenne. Asuntorakentamisen edellytykset taataan aktiivisen maa- ja tonttipolitiikan avulla sekä huolehtimalla asuntotuotannon edellyttämän kaavavarannon riittävyydestä. Maankäytön alle on rajattu neljä keskeistä tavoitealuetta: maapolitiikka, tontinvaraus- ja luovutus, yleissuunnittelu sekä asemakaavoitus ja asemakaavavaranto. Kaupungin tavoitteena on varmistaa sekä kysyntää vastaava asuntotonttitarjonta että eheä yhdyskuntarakenne. Vahva maapolitiikka tukee tukevan selkänojan muodostamista kaupungin tasapainoiselle kehitykselle kaupunkisuunnittelun tavoitteiden mukaisesti. Tämän tulee olla tavoitteena myös jatkossa. Kaavoittamattomilla alueilla ei tehdä maankäyttösopimuksia kuin äärimmäisissä poikkeustapauksissa. Tontinluovutusten määrälliseksi tavoitteeksi on asetettu vähintään k-m2 vuodessa. Tontinluovutusta pyritään käyttämään aktiivisena työkaluna asuntotuotannon laatutason ja hallintamuotojen toteutuksen ohjauksessa. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta on tärkeää, että tontinluovutuksen yhteydessä huolehditaan kaupungin strategisten ja yleiskaavan tavoitteiden mukaisen kaupungin toteutumisesta. Yleissuunnittelun osalta keskeiseksi tavoitteeksi nostetaan uuden yleiskaavan tuominen kaupunginvaltuuston päätettäväksi vuoden 2016 aikana. Tällä turvataan asuntorakentamisen varanto pitkällä aikavälillä. Yleiskaavan valmistelu on aikataulussaan. Varsinaisen yleiskaavan lisäksi tullaan ohjelmajaksolla laatimaan yleiskaavan toteuttamisohjelma, jossa otetaan kantaa alueiden tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestykseen siten, että ne palvelevat kaupungin strategisia linjauksia ja yleiskaavan tavoitteita mahdollisimman hyvin. Toteuttamisohjelma laaditaan tiiviissä yhteistyössä kaikkien asuntorakentamisen ketjuun osallistuvien kaupungin toimijoiden kanssa. Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää seudullista yhteistyötä ja valtion kanssa laadittavia sopimuksia merkittävänä tekijänä seudun tasapainoisen

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Kaj/1 kehityksen mahdollistamisessa. MAL-sopimuksen noudattaminen on tärkeää, sillä korotetun asuntotuotannon rakentaminen edellyttää valtion osallistumista merkittäviin infrahankkeisiin. On erittäin keskeistä, että kaikki osapuolet (valtio ja muut Helsingin seudun kunnat) sitoutuvat yhteisesti sovittujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Asemakaavoituksen osalta todetaan, että asuntotuotannon sujuvoittamiseksi tulee välttää asemakaavavaatimusten yksityiskohtaisuutta, jotta poikkeamispäätöksiä voidaan vähentää. Kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin edistää yhteistyötä kaavan valmisteluvaiheessa sekä parantaa ymmärrystä siitä, missä asuntorakentamiseen tähtäävän prosessin vaiheessa olennaiset rakentamiskustannuksiin vaikuttavat tekijät päätetään ja sidotaan kiinni. Kaavoituksella pyritään paitsi mahdollistamaan tavoitteiden mukainen kasvu, myös huolehtimaan kaupungin rakentumisesta määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Vaikka kaupungin tärkeänä strategisena tavoitteena on riittävä asuntotuotanto, tavoitteena on myös hyvä ja kestävä kaupunkikuva ja asuinympäristö, joka säilyttää elinvoimansa ja arvonsa myös tulevaisuudessa. Suunnittelulla pitää pyrkiä siihen, että yhteisesti hyväksytyt kaupungin kehittämistavoitteet voidaan ottaa huomioon, eikä esimerkiksi liiketiloja tai muita kaupungin kehityksen kannalta keskeisiä kohteita jätetä toteuttamatta kustannuksiin vedoten. PÄÄMÄÄRÄ II ASUNTOTUOTANTO Asuntotuotannolla vastataan kaupungin kasvun tarpeisiin ja tuotannon tavoitetaso pidetään korkeana. Asuntotuotannossa varmistetaan monipuolinen hallinta- ja rahoitusmuotojakauma sekä tarvetta ja kysyntää vastaava asuntojen kokojakauma. Asuinalueiden eriytymistä ehkäistään poikkihallinnollisin keinoin. Päämäärän alla on neljä keskeistä tavoitetta: asuntotuotannon määrä, hallinta- ja rahoitusmuodot, kaupungin oma asuntotuotanto sekä asuntotuotannon huoneistotyyppijakauman ohjaaminen. AM-ohjelman luonnoksessa asuntotuotannon määrällisenä tavoitteena on uutta asuntoa vuodessa. Tämä on 500 asuntoa enemmän kuin edelliseen AM-ohjelmaan kirjattu tavoite ja sama kuin kaupunginvaltuuston nykyisen strategiaohjelman yhteydessä hyväksymä tavoite. MAL-sopimuksesta saavutetun neuvottelutuloksen mukaan Helsingin asuntotuotantotavoite on 6000 uutta asuntoa vuodessa ja k-m2 uutta kaavoitettavaa asuntokerrosalaa vuodessa. AMohjelmaa on syytä tarkistaa vastaamaan MAL-sopimuksen tavoitteita. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyrkii omalla toiminnallaan vaikuttamaan aktiivisesti asetetun asuntotuotantotavoitteen saavuttamiseksi ja asettaa toiminnalleen MAL-sopimuksen mukaisen asuntokerrosalatavoit-

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Kaj/1 teen. Keskeisimpänä työkaluna on riittävä asemakaavavaranto. Kaupunkisuunnitteluvirasto on käytännössä saavuttanut viime vuosina sille asetetut asemakaavoituksen kerrosalatavoitteet. Tulevaisuudessa tavoitteiden saavuttaminen vaatii uuden yleiskaavan voimaantuloa ja sen maankäyttöpotentiaalin käyttöönottoa sekä merkittävien raideliikenneinvestointien investointien varmistamista. Suurin osa helposti käyttöön otettavissa alueista on jo rakennettu, joten kaavoitus muuttuu haastavammaksi. Määrällisten tavoitteiden kasvaessa tulee myös huolehtia riittävistä toiminnan resursseista. Kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä asuntotuotantotavoitetta tulisi edelleen nostaa Helsinkiin kohdistuneen suuren asuntokysynnän sekä asuntojen hintojen ja vuokrien kohoamisen vuoksi. Vuoden 2019 asuntotuotannon tason tulisi olla vähintään asuntoa. Vaikka tuotannon välitön nostaminen on mahdotonta, toimet tulevan asuntotuotannon nopeuttamiseksi tulisi käynnistää pikaisesti. Suurempi kaavatuotanto edellyttää kaupunkisuunnitteluviraston voimavarojen lisäämistä, jotta voidaan säilyttää kaavoituksen korkea laatu. Hallinta- ja rahoitusmuotojen osalta AM-ohjelmassa linjataan vuosittaisesta asuntotuotannosta seuraavasti: 25 % on ARA-vuokra-asuntoja (1 375 as, joista 300 opiskelija- ja nuorisoasuntoja) 35 % on välimuodon asuntoja (1 925 as) 40 % on sääntelemätöntä vuokra- ja omistustuotantoa (2 200 as) Asuntotuotannon hallintatapajakauman ohjaaminen on hyvä tapa huolehtia kaupungin sosiaalisesti tasapainoisesta kehityksestä. AM-ohjelmassa todetaan, että asemakaavoituksen tulee mahdollistaa kaikkien hallinta- ja rahoitusmuotojen toteuttaminen tontille. Tämä on hyvä tavoite. Hallintamuotoja ei (erityisasumista lukuun ottamatta) määrätä asemakaavassa, mutta käytännössä kaavoituksessa tulee usein vastaan kohteita, jotka perustamisolosuhteista tai muista pakottavista syistä johtuen eivät välttämättä ole toteutettavissa kaikilla hallintamuodoilla. Kohteita ei silti kannata jättää asemakaavoittamatta vaan saattaa olla järkevää ottaa ale käyttöön joko säätelemättömään tuotantoon tai pitkän aikavälin tarpeita ajatellen. Eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitys jo kaavoitusvaiheessa korostuu näissä tilanteissa, jotta tonteista muodostuu toteuttamiskelpoisia. Kaupungin oman asuntotuotannon määrällinen tavoite on asuntoa vuodessa, joista puolet on tarkoitus toteuttaa ARA-vuokra-asuntoina ja puolet Hitas-, asumisoikeus- tai osaomistusasuntoina. Säätelemättömiä asuntoja todetaan rakennettavan vain alueiden tasapainoisen

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Kaj/1 rakenteen varmistamiseksi. Kaupunkisuunnittelussa tulee huolehtia riittävästä kaavatuotannosta myös kaupungin omaan asuntotuotantoon. Neuvottelutulos MAL-sopimuksesta on syytä huomioida AM-ohjelmaa viimeistellessä hallintamuotoja määriteltäessä ja AM-ohjelmaluonnoksesta poikkeavat kirjaukset on syytä ottaa huomioon. Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Hitas-sääntely toteuttaa nykyoloissa huonosti sille asetettuja tavoitteita. Lautakunta esittää, että kaupunginhallitus asettaisi työryhmän selvittämään vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa välimuodon asuntotuotantoa siten, että Hitas-politiikan alkuperäiset tavoitteet toteutuvat. Neljäs ja viimeinen tavoite asuntotuotannon alla liittyy huoneistotyyppijakauman ohjaamiseen. On tärkeää, että tontinluovutuksen yhteydessä huolehditaan alueiden monipuolisesta asuntokannasta. Keskeisintä on riittävän suuri asuntotuotannon kokonaisvolyymi. Näin vastataan sekä pienten että perheasuntojen tarpeeseen. Ohjelmassa pyritään varmistamaan myös perheasunnoiksi soveltuvien eli vähintään kahden makuuhuoneen asuntojen riittävä osuus omistusasuntotuotannossa. Hitastuotannossa toteutetaan asuinrakennusoikeudesta keskimäärin prosenttia perheasuntoina ja säätelemättömässä kerrostalotuotannossa keskimäärin prosenttia riippuen alueen olemassa olevasta huoneistotyyppijakaumasta. Perheasuntojen määrän sääntely uustuotannossa on tarpeetonta alueilla, joilla perheasuntojen osuus asuntokannasta on ennestään suuri. Huoneistotyyppijakaumaa ohjataan pääasiassa tontinluovutusehdoissa. Valtion ja yksityisellä maalla voidaan käyttää asemakaavamääräyksiin perustuvaa ohjausta. Vuokra-asuntojen kohdalla huoneistotyyppijakaumaa ei ohjata. Lautakunta pitää tärkeänä lapsiperheiden aseman turvaamista asuntotuotannossa. Siksi asuntojen koon sääntely on tarpeen. On myös pantava merkille lapsiperheiden kasvanut halua asua kantakaupungissa. Toisaalta helsinkiläisistä ruokakunnista peräti 80 % on yhden tai kahden hengen ruokakuntia. Tässä joukossa on kuitenkin perheasuntoihin jääneitä ikääntyneitä pariskuntia ja leskiä. Niinpä kolmen huoneen ja sitä suuremmissa asunnoista 58 % on yhden tai kahden hengen ruokakuntien asuttamia. Helsinkiläisistä ruokakunnista noin kolmannes on sellaisia yhden tai kahden hengen ruokakuntia, joissa vanhimman asukkaan ikä on alle 45 vuotta. Suomessa ei asuntopolitikalla kannusteta ikääntyneitä muuttamaan entisistä perheasunnoistaan pienempiin asuntoihin. Myyntihinnan erotusta ei verotuksen vuoksi esimerkiksi voi muuttaa lisäeläkkeeksi. Vanhusten palvelutalojen rakentaminen jouduttaisi perheasuntojen vapautumista

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Kaj/1 lapsiperheiden käyttöön sekä ARA-asunnoista että vapaiden markkinoiden asunnoista. Lautakunta pitää kannatettavana, että Helsinkiin rakennetaan kysyntää vastaavasti myös melko pieniä, alle 30 neliön asuntoja. Siksi lautakunta esittää, että asuntojen kokosääntelystä poistetaan suluissa olevat luvut perheasuntojen lukumääräosuuksista, koska kirjaimellisesti otettuina ne ohjaisivat toteuttamaan myös muut kuin perheasunnot keskikooltaan melko suurina. Edelleen lautakunta esittää, että perheasuntojen osuutta tarkasteltaisiin tonttikohtaisuuden sijasta alueellisesti. Tällöin yhdessä korttelissa olevat townhouse -asunnot voisivat vähentää perheasuntojen määrää naapurikortteleissa. Lautakunta esittää, että paineeseen lisätä nopeasti pienten asuntojen määrää vastattaisiin suosimalla perheasuntojen kiintiössä sivuasuntoja edellyttäen, että ne pysyvät samalla omistajalla kuin pääasunnot. Näin perheasuntoon muuttava voisi panna sivuasunnon vuokralle ja liittää sen takaisin pääasuntoon, kun on perheen koon kasvaessa tullut tarve suuremmalle asunnolle. PÄÄMÄÄRÄ III ASUINALUEET Asuinalueiden osalta asetetaan tavoitteeksi, että erilaiset kaupunginosat kehittyvät houkuttelevina alueina, jotka muodostavat toiminnallisesti eheän Helsingin. Uusista alueista rakentuu persoonallisia ja asukasrakenteeltaan monipuolisia kaupunginosia. Olemassa olevien alueiden elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä tuetaan täydennysrakentamisella. Projektialueille suunnataan 60 prosenttia seuraavien vuosien asuntotuotannosta. 40 prosenttia asuntotuotannosta toteutetaan täydennysrakentamisena. Vuosina täydennysrakentamisen osuus valmistuneesta asuntotuotannosta on ollut keskimäärin 46 prosenttia. Ohjelmassa todetaan, että täydennysrakentamiselle asetetun tuotantotavoitteen turvaamiseksi täydennysrakentamisen koordinaatiota vahvistetaan sekä kehitetään prosesseja ja kannusteita tätä tukemaan. Tekstissä nostetaan esiin tarve kehittää täydennysrakentamisalueen kaavoituksen ohjelmointia nykyistä pidemmälle tulevaisuuteen katsovaksi. Tällainen tarve on olemassa. Nykytilanteessa projektialueiden tuotannon ohjelmointi on helpompaa, koska projektiorganisaatiot ja resurssit ovat olemassa ja koska julkisten investointien ajoituksella pystytään melko luotettavasti arvioimaan asuntotuotannon ajallinen ja alueellinen kohdistuminen. Täydennysrakentamisalueella arviointi on haastavampaa, koska hankkeet ovat hajanaisempia ja usein lähtevät yksityisen maanomistajan aloitteesta. Jois-

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Kaj/1 sain tapauksissa myös melko matalat asuntojen hinnat aiheuttavat täydennysrakentamisalueella haasteita toteutuksen ajoitukselle, sillä hankkeiden käynnistyminen on epävarmempaa. Myös täydennysrakentamisen osalta pitää pyrkiä siihen suuntaan, että kaavoitusohjelma ulottuisi nykyistä pidemmälle niin, että kymmenen vuoden alueittainen väestöennuste olisi nykyistä luotettavampi. Tämä helpottaisi erityisesti palveluhallintokuntien toimintaa ja mahdollistaisi kustannustehokkaan palveluverkkosuunnittelun. Keskiössä on riittävä resursointi. Ohjelmassa todetaan, että kaavoituksessa tulee ottaa huomioon alueen asuntojen nykyinen hintataso sekä arvioida millä ratkaisuilla luodaan uusia viihtyisiä asumisratkaisuja, mutta ei vaikeuteta toteuttamiskelpoisuutta esimerkiksi kalliilla pysäköintiratkaisuilla. Tämä on hyvä tavoite, mutta esimerkiksi pelkästään maanvaraiseen pysäköintiin perustuvat suunnitteluratkaisut ovat usein ristiriidassa elinvoimaisen ja tiiviin kaupunkiympäristön tavoitteen kanssa. Helsingin kasvaessa tulee pyrkiä tiiviiseen kaupunkimaiseen rakentamiseen, jossa myös lähipalveluille on riittävästi käyttäjiä. Tehokas rakentaminen on tässä avainasemassa. Asemakaavan toteuttamiskelpoisuutta arvioitaessa kustannustehokkuus on yksi arvioitava tekijä, mutta toteuttamiskelpoisuuteen vaikuttavat myös muut tekijät. Siellä, missä pysäköintivaatimukset uhkaavat kaavojen toteutumista tulee harkita vähäautoisia ratkaisuja. Koska noin puolet helsinkiläisistä ruokakunnista on autottomia, ei ole vaikeata löytää asukkaita asuntoihin, joihin ei kuulu pysäköintipaikkaa tontin sisällä. Lähtökohtana tulee olla, etteivät pysäköintimääräykset saa estää rakentamista. Toteuttamalla pysäköinti vaiheittain voidaan pysäköintipaikkojen kysyntä ja tarjota pitää tasapainossa. Helsingissä on käynnistymässä eri hallintokuntien yhteistyönä selvitys, jossa arvioidaan kuinka pysäköinti on tehokkaimmin järjestettävissä asukkaille, työntekijöille ja palveluille erilaisissa kohteissa. Selvityksessä huomioidaan pysäköinnin hallinnointitavat, palvelukonseptit ja erilaiset fyysiset pysäköintiratkaisut, rakennettavuutta unohtamatta. Pysäköinnin kustannusvaikutukset investointiin ja ylläpitoon arvioidaan työn aikana. Lisäksi selvitetään sopimuksiin liittyvät vaikutukset ja lain mahdollistamat vaihtoehdot (mm. vaiheittain rakentamisesta). Selvityksen tuloksia testataan pilottikohteissa, joiden kaavoitus on sopivassa vaiheessa. Tiiviissä kaupunkirakenteessa pysäköinnin toteuttaminen on kallista, koska toteutus on lähes aina tehtävä rakenteellisena. Pysäköintipaikkojen käyttö tulee saada mahdollisimman tehokkaaksi. Tähän pyritään keskitetyllä pysäköinnillä, nimeämättömillä paikoilla ja vuorottaispysäköinnillä. Yleiskaavan keskeisenä tavoitteena on monimuotoinen ja se-

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Kaj/1 koittunut kaupunkirakenne, mikä edellyttää eri toimintojen sijoittumista samoille tonteille ja näiden vaihtelevien pysäköintitarpeiden ratkaisemista. Tämä asettaa haasteita, mutta toimivien ratkaisujen löytäminen hyödyttää kaupunkia ja sen asukkaita kokonaisvaltaisesti. Vuoden 2015 joulukuussa on valmistunut seudullisena yhteistyönä toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet. Vuoden 2016 kesäkuuhun mennessä näiden avulla on tavoitteena tehdä tarkemmat toimisto- ja liiketilojen pysäköintipaikkojen laskentaohjeet Helsinkiin. On hyvä, että täydennysrakentamisalueella tehdään uudistuotannossa kaupungin maalla aina hallintamuototarkasteluja ja otetaan huomioon ympäröivä rakenne. Kestävän kaupunkikehityksen kannalta on tärkeää huolehtia alueiden sosioekonomisesta tasapainosta. Myös ns. purkavan saneerauksen tulee olla yksi keino tehostaa kaupunkirakennetta ja monipuolistaa asuntotarjontaa. Purkava saneeraus on vaihtoehto kun asunto-osakeyhtiö on huonossa kunnossa, sillä on suuri korjausvaje tai näköpiirissä on mittavia peruskorjauksia. Kyseessä on tyypillisesti asunto-osakeyhtiö tai usean yhtiön muodostama kokonaisuus, jossa on tarve putki-, hissi-, energia ja/tai julkisivuremontteihin. Mahdollisia kohteita ovat erityisesti vuosina 1960-, 70- ja 80-luvuilla toteutetut rakennukset ja alueet. MAL-sopimus pyrkii vaikuttamaan pelastuslain väestönsuojanormituksen merkittävään lieventämiseen sekä asunto-osakeyhtiölain päätöksenteon helpottamiseen täydennysrakentamisen edistämiseksi muun muassa selvittämällä mahdollisuudet lain yksimielisyysvaatimusten lieventämiseen. Helsingin näkökulmasta yksimielisyysvaatimuksen lieventäminen on ensiarvoisen tärkeä purkavan saneerauksen edistämiseksi. AM-ohjelmassa on syytä ottaa positiivinen kanta purkavan saneerauksen maankäytöllisten edellytysten turvaamiseksi. Taloyhtiöiden teknisen korjaamisen tai energiatehokkuusvaatimuksien päivityksessä korttelirakenteiden tehostaminen vanhaa purkamalla voi toteutuessaan lisätä huomattavasti asukkaiden asumisviihtyvyyttä ja kaupunkiympäristön koettua laatua. Purkavan saneerauksen edellytykset ovat parhaat hissittömissä 3-4 kerroksisissa taloyhtiöissä, jotka on aikoinaan toteutettu hyville sijainneille alhaisella korttelitehokkuudella. Lisäedellytyksiä kiinteistön laajamittaiseen kehittämiseen on, mikäli korvaavan hankkeen avulla on mahdollista nostaa merkittävästi korttelin rakentamistehokkuutta joukkoliikenteen palvelualueella. Täydennysrakentamista on viime vuosina pyritty määrätietoisesti edistämään kaupungin eri virastoissa. Tavoitteena oleva täydennysrakentamisen koordinoinnin vahvistaminen entisestään on hyvä asia. PÄÄMÄÄRÄ IV ASUNTOKANTA

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (219) Kaj/1 Ohjelmassa todetaan, että Helsingin asuntokannan kunnosta huolehditaan ja energiatehokkuutta edistetään sekä asuntorakentamisessa että olemassa olevassa asuntokannassa. Asuntorakentamista kehitetään tukemalla erilaisten talotyyppien rakentamista, omatoimista rakennuttamista sekä erilaisten asumiskonseptien toteuttamista. Asuntojen soveltuvuutta elinkaariasumiseen parannetaan ja edistetään hissien rakentamista vanhaan asuntokantaan. Keskeiset tavoitteet on jaoteltu asuntokannan ja asuntorakentamisen kehittämiseen sekä kaupungin omaan asuntokantaan keskittyviin toimenpiteisiin. Tavoitteena on jatkaa monimuotoisen kerrostaloasumisen kehittämistä: lisätä vanhan rakennuskannan uusiokäyttöä, ullakko- ja lisäkerrosrakentamista sekä mahdollistaa seka- ja hybriditalojen rakentaminen. Kaupunkisuunnitteluvirasto toimii aktiivisesti näiden tavoitteiden mahdollistamiseksi. Monipuolinen kaupunki, jossa on vaihtelevia asumisen mahdollisuuksia, on kaupunkisuunnittelun keskeinen tavoite. Ryhmärakentamisen ja -rakennuttamisen sekä kaupunkimaisten pientalojen rakentamisen edistäminen on tärkeää. Kaavoituksessa otetaan huomioon näihin käyttötarkoituksiin soveltuva tonttituotanto. Asemakaavallisesta rakennuskannan suojelusta todetaan, että se ei saa vaikeuttaa asuntoja rakennuskannan kehittämistä. Tähän pyritään, mutta joissain tapauksissa asemakaavallinen suojelu saattaa asettaa myös rajoitteita kiinteistökehittämiselle. Asuntokannan energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää. Asemakaavat mahdollistavat uusiutuvien ja ympäristöä vähän kuormittavien rakennusmateriaalien käytön. Kaupunki kehittää määrätietoisesti omaa asuntokantaansa. Asuntokannan kunnosta huolehditaan ja vuokrat sekä käyttövastikkeet pidetään kohtuullisina. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyrkii erityisesti täydennysrakentamiskaavoituksella tukemaan näiden tavoitteiden toteutumisedellytyksiä. PÄÄMÄÄRÄ V ASUKASRAKENNE AM-ohjelmalla tähdätään siihen, että eri väestöryhmät pystyvät myös tulevaisuudessa asumaan Helsingissä. Asumisen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota asuntomarkkinoille tulevien nuorten, lapsiperheiden, ikääntyneiden ja erityisryhmiin kuuluvien asukkaiden asumismahdollisuuksiin sekä maahanmuuttajataustaisen väestön ja pienten asuntokuntien määrän kasvuun. Keskisimpänä tavoitteena on kaupungin asukasrakenteen monipuolisuus. Kaupunkisuunnitteluvirasto ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon asukasrakenteen monipuolisuudelle asetetut tavoitteet. Alueet kaavoitetaan siten, että niiltä löytyy paljon erilaisia asumisvaihtoehtoja. Myös