Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä ja ay-liikkeessä. Kesäkuu 2009
|
|
- Pekka Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä ja ay-liikkeessä Kesäkuu 2009
2 Kesäkuu 2009 Lisätiedot: Linnea Alho puh SAK, PL Helsinki Tilaukset: SAK puh
3 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä ja ay-liikkeessä 1. Johdanto Pitääkö työelämän olla sukupuolisokea? Yhdenvertaisuus ja ay-liike Esimerkkejä muista maista Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokemuksia ayliikkeestä Lainsäädäntö Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä Mitä SAK:laisen ay-liikkeen tulisi tehdä? SAK:n tavoitteet yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistuksessa Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet sosiaalipolitiikassa Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet työehtosopimusneuvotteluissa Yhdenvertaisuuden edistäminen työpaikoilla Tiivistelmä Sanasto Lähteet... 17
4 2 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä
5 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä 3 1. Johdanto Eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen kattojärjestö EAY eli Euroopan ammatillinen yhteistyöjärjestö hyväksyi vuonna 2007 Sevillassa toimintaohjelman sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja oikeuksien toteutumiseksi työelämässä ja ammattiyhdistysliikkeessä. Ohjelma velvoittaa myös SAK:ta. Tämän asiakirjan tarkoitus on kerätä yhteen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevia kysymyksiä, joissa SAK:lainen liike on jo ollut aktiivinen sekä nostaa esille teemoja, joihin liikkeessä olisi kiinnitettävä paremmin huomiota. Vähemmistöjen ongelma on usein näkymättömyys. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohdalla vähemmistötausta ei näy ihmisen ulkoisesta olemuksesta, toisin kuin esimerkiksi etninen tausta. Siksi on helppo unohtaa ilmiön olemassaolo. Vähemmistöihin kuuluvat ihmiset itse saattavat toisinaan haluta pitää asian piilossa. Monesti asiat sujuvatkin työelämässä niin, ettei vähemmistötaustalla ole mitään merkitystä. Joissakin tilanteissa asia tulee kuitenkin esille, mistä saattaa koitua kielteisiä seurauksia. Vuonna 2008 sekä seksuaali- että sukupuolivähemmistöjen tilanne työelämässä tuli näkyväksi julkisuudessa kahden laajalti huomiota herättäneen tapauksen kautta. Lapin Kansan päätoimittajan potkut ja Imatran kirkkoherran sukupuolenkorjausprosessi toivat julkiseen keskusteluun seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokeman syrjinnän työelämässä. Runsas julkinen tuki näille henkilöille kertoo siitä, että asenteet ovat selvästi muuttuneet: seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuva syrjintä herättää yleistä paheksuntaa. Ihmisten ominaisuudet ja elämäntilanteet ovat aina poikenneet toisistaan, mutta 1900-luvun kulttuuristen ja taloudellisten muutosten seurauksena monimuotoisuus on tullut näkyvämmäksi ja se hyväksytään entistä paremmin. Koulutus- ja vapaa-ajanmahdollisuuksien kasvu sekä tuotteiden ja palveluiden lisääntynyt tarjonta ovat vaikuttaneet siihen, että ihmiset ovat oppineet vaatimaan ja pystyvät tekemään itsensä näköisiä valintoja. Menestyvä yritys ottaa asiakaskunnan ja muiden sidosryhmien monimuotoisuuden huomioon. Samoin ay-liikkeen vetovoimaa voidaan lisätä ottamalla huomioon ihmisten moninaisuus ja erilaiset tarpeet. Parhaiten se onnistuu, kun monimuotoisuus näkyy niin liittojen työntekijöissä kuin kentän aktiiveissakin. Ay-liikkeen ideahan on, että ihmiset itse vaikuttavat järjestäytymisen kautta asioihin, jotka ovat itselleen tärkeitä. Siksi on toivottavaa, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat työntekijät järjestäytyvät ja tuovat kokemansa epäkohdat esille. Moninaisuuden kohtaamisessa tarvitaan avointa ja ihmisyyttä kunnioittavaa asennetta. Tieto ihmisyyden ja ihmisten elämän eri ilmiöistä auttaa laajentamaan omaa ajattelua. Tässä puheenvuorossa pyritään avaamaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviä peruskäsitteitä ja käynnistämään keskustelua siitä, mitä erityistarpeita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä voisi olla ammatillisessa edunvalvonnassa ja miten SAK:lainen ammattiyhdistysliike voisi vastata näihin tarpeisiin.
6 4 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä 2. Pitääkö työelämän olla sukupuolisokea? Kaikilla ihmisillä on jokin seksuaalinen suuntautuminen, mutta yleensä heteroseksuaalisuus ei kuitenkaan ole syrjintäperuste. Kaikilla meillä on myös sukupuoli-identiteetti, mutta suurin osa elää sitä koskaan kyseenalaistamatta. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen sukupuoli kytkeytyvät yhteen kokonaisuudeksi, jota kutsumme mieheydeksi tai naiseudeksi. Kaikilla ihmisillä näin ei ole: voi esimerkiksi olla, että ihminen tuntee olevansa väärän sukupuolen ruumiissa. Seksuaalivähemmistöllä tarkoitetaan homo- ja biseksuaaleja. Homoseksuaalit tuntevat seksuaalista vetoa saman sukupuolen edustajiin, biseksuaalit voivat tuntea vetoa sekä saman että eri sukupuolen edustajiin. Sukupuolivähemmistöllä tarkoitetaan transsukupuolisia, transgender-ihmisiä, transvestiitteja ja intersukupuolisia (käsitteiden määrittelyt ovat puheenvuoron lopussa). Seksuaalivähemmistöihin kuuluvia on eri tutkimusten mukaan % väestöstä. Tarkkaa arviota ei ole saatavilla. Biseksuaalisuuden laaja kirjo on vaikeasti määriteltävissä ja tutkittavissa. Sukupuoliristiriitaa kokevia ihmisiä arvioidaan olevan väestössä miehistä yksi :sta ja naisista yksi :sta 1. Ilmiö koskettaa vielä laajempaa joukkoa ihmisiä: seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perheitä, ystäviä, kumppaneita ja lapsia. Homoseksuaalisuuden käsite ja merkitys on muuttunut historian saatossa luvun loppupuolelle asti homoseksuaalisuutta käsiteltiin seksuaalisina tekoina, jotka määriteltiin syntisiksi ja rikollisiksi. Myöhemmin se määriteltiin sairauden kaltaiseksi tilaksi. Nykyään homoseksuaalisuutta ajatellaan pikemminkin ihmisen identiteettinä tai ominaisuutena, joka voi olla myönteinen tapa hahmottaa itsensä. 2 Silti käsitys homoseksuaalisuudesta puhtaasti seksuaalisina tekoina elää edelleen. Tätä käsitystä heijastelee esimerkiksi Työterveyslaitoksen teettämässä monimuotoisuusbarometrissa esille tullut henkilöstöjohtajien asenne sänkyhommat ei kuulu työpaikoille. 3 Suomalainen työelämä on pitkälti sukupuolineutraali, jopa sukupuolisokea. Sukupuolen merkitystä työssä ei haluta nähdä. Samoin seksuaalisuus ja seksuaalinen suuntautuminen halutaan sulkea työpaikan ovien ulkopuolelle. Sinänsä sukupuolella ja seksuaalisuudella ei tarvitsekaan olla merkitystä työssä. Työntekijät ovat kuitenkin ihmisiä, eikä näitä ihmisyyteen liittyviä asioita voi riisua pois kuin päällystakkia työpaikan naulakkoon. Ne vaikuttavat meihin työpaikallakin ja siksi niiden merkitys on hyvä tiedostaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikki ihmiset kuuluvat useisiin eri ryhmiin ja kaikilla on useita identiteettejä. Seksuaalisuus tai sukupuoli-identiteetti on 1 Transseksuaalien aseman kehittämistyöryhmän muistio Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki Ward, James: Sexualities, Work and Organisations. Stories by gay men and women in the workplace at the beginning of the twenty-first century. Routledge Studies in Employment and Work Relations in Context, Haapanen, Ari: Monimuotoisuusbarometri Ikä ja monikulttuurisuus haasteena ja voimavarana. Helsinki 2007.
7 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä 5 vain yksi osa ihmistä. Homoseksuaalisuus tai trans-identiteetti eivät kerro ihmisen muista ominaisuuksista, perhesuhteista, harrastuksista tai arvomaailmasta. Homoseksuaalien oikeudet etenivät Suomessa viimeksi toukokuussa 2009, kun eduskunta hyväksyi lakimuutoksen, joka mahdollistaa perheen sisäisen adoption. Se tarkoittaa, että rekisteröidyssä parisuhteessa toisen osapuolen lapsi voidaan vahvistaa pariskunnan yhteiseksi lapseksi. Laki rekisteröidystä parisuhteesta tuli voimaan vuonna Homoseksuaalisuus oli kriminalisoitu vuoteen 1971 asti, ja virallisesta tautiluokituksesta homoseksuaalisuus poistui vuosikymmen myöhemmin. Vuonna 1995 rikoslain kokonaisuudistuksessa syrjintä seksuaalisen suuntautumisen perusteella kriminalisoitiin. Vuonna 2004 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki vielä vahvisti syrjintäsuojaa työelämässä. Homoseksuaalien asema lainsäädännössä koki muissakin länsimaissa 1900-luvun jälkipuoliskolla historiallisen käänteen, kun homoseksuaalit muuttuivat rikollisista syrjintäsuojaa tarvitsevaksi ryhmäksi. Tästä huolimatta he kohtaavat edelleen ennakkoluuloja, eivätkä esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen perheoikeudet toteudu täysimääräisesti. Suomessa on kiinnitetty laajemmin huomiota transsukupuolisten ongelmiin 1980-luvun alusta lähtien. Transsukupuolisten oma potilasjärjestö Trasek ry sekä Seksuaalinen tasavertaisuus (Seta) ry:n Transtukipiste ovat määrätietoisesti tuoneet esille ongelmia sekä viranomaisille että julkisuudessa. Transsukupuolisten hoidot aloitettiin 1980-luvulla. Vuonna 2002 voimaan tullut laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta on helpottanut sukupuolenkorjausprosessia ja sen jälkeistä elämää. Transsukupuolisuus löytyy edelleen yleisestä tautiluokituksesta, sillä sukupuoliristiriita voi olla niin vahva, että korjausprosessi on välttämätön, jotta ihminen voisi elää tasapainoista elämää. Osa transsukupuolisista ei kuitenkaan tarvitse minkäänlaisia hoitoja. Yleinen tietoisuus transsukupuolisuudesta on edelleen varsin vähäinen. Asenteet estävät sukupuoliristiriidan kokemuksen ottamisen vakavasti ja asia lyödään leikiksi. Kaikissa kulttuureissa sukupuolirajojen ylittämistä ei kuitenkaan paheksuta samalla tavoin, vaan sitä saatetaan pitää arvokkaana ominaisuutena ja erityisenä lahjana. Kulttuurissamme heteroseksuaalisuus nähdään perusmuottina, johon sopeutumista pidetään tavoiteltavana. Tätä kutsutaan heteronormatiivisuudeksi. Siihen kytkeytyy myös ajatus siitä, naisten tulee käyttäytyä naisellisesti ja miesten maskuliinisesti. Hetero-olettamus tarkoittaa sitä, että oletamme automaattisesti ihmisten olevan heteroja. Hetero-olettamus toisaalta mahdollistaa sen, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvien on helppo pitää seksuaalinen suuntautuminen omana tietonaan. Toisaalta jatkuva heterooletuksien korjaaminen voi tuntua raskaalta.
8 6 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä 3. Yhdenvertaisuus ja ay-liike Ay-liikkeen oma uskottavuus on vaakalaudalla, jos yhden ihmisryhmän kokema syrjintä hiljaisesti sallitaan. Muutos lähtee ay-liikkeessä siitä, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevat kysymykset otetaan huomioon tärkeinä ihmisoikeus- ja työelämäkysymyksinä, joista voidaan käydä avointa keskustelua. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman pohdinta tarjoaa hyvän peilin sille, minkälaista käytöstä odotetaan mieheltä ja naiselta, kuinka paljon sallimme yksilöllisyyttä ylipäänsä ja millä tavoin yksityiselämä saa näkyä työelämässä. Yksilöllisyys ja sen esiintuominen eivät ole uhka yhteisöllisyydelle ja yhdessä toimimiselle. Päinvastoin monimuotoisuus on juuri sitä, että erilaiset persoonat saadaan toimimaan yhdessä niin, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Samaan muottiin ahdettujen ihmisten joukko muistuttaa sopulilaumaa, kun taas monimuotoinen ryhmä on luova tiimi, joka pystyy joustavaan ongelmanratkaisuun. Ay-liikkeen voima lähtee jäsenistä ja ruohonjuuritasolta. Kuitenkin juuri työpaikoilta kuuluu viestiä, että ay-toiminta ei kiinnosta, ammattiosaston kokouksiin on vaikea saada väkeä ja luottamusmies saattaa jäädä neuvottelutilanteissa vaille tukea. Olemme tilanteessa, jossa ay-liikkeen täytyy pohtia sitä, miten järjestäytymistä vahvistetaan työpaikka- ja paikallistasolla. Tätä vaatii etenkin paikallisen sopimisen lisääntyminen. Ay-toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja haluun toimia yhdessä. Toiminnan ei tarvitse olla vain sirkushuveja, jotta ihmiset saadaan mukaan. Yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä voidaan rakentaa myös asiakysymyksistä. Ihmiset tarvitsevat tasavertaisia ja aitoja vaikuttamismahdollisuuksia sekä sitä, että heidät hyväksytään kokonaisina persoonina. Jotta ay-toiminta erottuisi työajasta ja se miellettäisiin virkistykseksi kokousten sisältöön katsomatta, ihmisten täytyy voida olla mukana omana itsenään. Pitää miettiä sitä, miten ammattiosastoja voidaan tukea ja tarjota työtapoja, jotka kannustavat osallistumaan. 3.1 Esimerkkejä muista maista Isossa-Britanniassa ay-keskusjärjestöllä TUC:lla on ollut seksuaalivähemmistöjä koskeva toimintapoliittinen ohjelma vuodesta Ammattiyhdistysliike on vaikuttanut kampanjoinnilla seksuaalivähemmistöjen asemaa parantavan lainsäädännön kehitykseen. Esimerkkeinä ovat parisuhdelaki vuonna 2005 (Civil Partnership Act) ja työelämän yhdenvertaisuuslaki vuonna 2003 (Employment Equality Act), jossa seksuaalinen suuntautuminen on nimenomaisesti mainittu kiellettynä syrjintäperusteena. TUC:n strategia on puhutella yritysten johtoa. Isossa-Britanniassakaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt eivät ole olleet tärkeällä sijalla yritysten monimuotoisuusohjelmissa. TUC rohkaisee yrityksiä tulemaan ulos eli viestittämään julkisesti siitä, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuteen on panostettu yrityksessä.
9 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä 7 Ruotsin keskusjärjestö LO osallistui puheenjohtajansa Wanja Lunby- Wedinin johdolla EuroPride 2008 tapahtumaan Tukholmassa. LO:lla on myös viime vuonna julkaistu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskeva toimintaohjelma (facklig policy). Ruotsalaisesta yrityskohtaista sopimista painottavasta työmarkkinamallista johtuen ohjelmassa korostetaan luottamusmiesten roolia. Ohjelmassa todetaan, että ammattiosaston tulee tarjota seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille tasavertaiset vaikutusmahdollisuudet ja monimuotoisuuden on hyvä näkyä myös luottamushenkilöiden valinnassa. 3.2 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokemuksia ay-liikkeestä Jukka Lehtosen ja Kati Mustolan vuonna 2004 tekemässä tutkimuksessa Eihän heterotkaan kerro Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä työelämässä kartoitettiin kyselytutkimuksella seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemuksia työelämässä. 4 Erittäin kiinnostava on tutkijoiden esittämä kysymys: jos sinua syrjittäisiin, kehen ottaisit yhteyttä? Seksuaalivähemmistöön kuuluvien ihmisten vastauksissa oli selkeitä eroja niiden välillä, jotka olivat suuntautumisestaan avoimia ja jotka eivät olleet. Suuntautumisestaan avoimet ottaisivat selkeästi useammin yhteyttä ammattiyhdistykseen tai luottamushenkilöön kuin ne, jotka salaavat suuntautumisensa. Tosielämässä syrjintää kokeneista seksuaalivähemmistöön kuuluvista vastaajista harva kääntyi ay-liikkeen puoleen: 11 % oli ottanut yhteyttä ammattiyhdistykseen ja 13 % luottamusmieheen. Esimieheen oli ottanut yhteyttä 29 %. Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa tuli ilmi, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat työntekijät eivät ole tulleet ajatelleeksi, että ayliike voisi tehdä jotakin heidän asemansa parantamiseksi työelämässä. Jotkut näin vastanneista toimivat itsekin ay-liikkeessä. Tämän kokemuksen muuttaminen on oltava SAK:laisen ay-liikkeen keskeinen päämäärä. Mahdollisessa syrjintätilanteessa Sukupuoliväh. Seksuaaliväh. ottaisi yhteyttä % % ammattiyhdistykseen luottamushenkilöön esimieheen työtovereihin työsuojeluviranomaisiin työterveyshuoltoon Seta:n transtukipisteeseen tai Seta:an Lähde: Lehtonen & Mustola Lehtonen, Jukka & Mustola, Kati (toim.): Eihän heterotkaan kerro Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä työelämässä. Tutkimukset ja selvitykset 2/04, Työministeriö.
10 8 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä 4. Lainsäädäntö Suomen perustuslain (731/1999) 6 edellyttää kansalaisten yhdenvertaista kohtelua. Säännöksen mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Työsopimuslaissa (55/2001) säädetään työnantajan velvollisuudesta edistää suhteitaan työntekijöihin ja työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Tällä tarkoitetaan työpaikan ilmapiiriä ja sitä, että jokainen työntekijä on hyväksytty työtoverina riippumatta esimerkiksi seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muista henkilöönsä liittyvistä tekijöistä. Jokaiselta työnantajalta edellytetään työntekijöiden tasapuolista kohtelua ja kielletään työntekijöiden asettaminen eri asemaan ilman hyväksyttävää syytä iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Lisäksi edellytetään työnantajaa huolehtimaan työturvallisuudesta työntekijän suojelemiseksi tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta niin kuin työturvallisuuslaissa (738/2002) säädetään. Työturvallisuuslain mukaan häirintä ja ahdistelu saattavat muodostaa työntekijän terveyteen kohdistuvan uhan. Yhdenvertaisuuslaissa (21/2004)säädetään yhdenvertaisuuden edistämisestä ja syrjinnän kiellosta. Yhdenvertaisuuslaissa kiellettyjä syrjintäperusteita ovat ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. Laki edellyttää työnantajilta työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua työhönottoperusteissa, työoloissa ja työehdoissa, henkilöstökoulutuksessa sekä uralla etenemisessä. Työehtoihin kuuluvat muun muassa palkkaehdot sekä irtisanomis- ja lomauttamisperusteet. Yhdenvertaisuuslain noudattamista työpaikoilla valvovat työsuojeluviranomaiset. Yhdenvertaisuuslaissa kielletään häirintä. Häirinnällä tarkoitetaan kiusaamista, nimittelyä tai muuta toimintaa, jolla luodaan henkilöä kohtaan loukkaava, halventava tai vihamielinen ilmapiiri. Tasa-arvolakia (609/1986) voidaan tasa-arvovaltuutetun mukaan soveltaa transsukupuolisten syrjintään. Taustalla on Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisu vuodelta 1996 transsukupuolisen henkilön irtisanomisasiassa sukupuolen korjausoperaation vuoksi (asia C-13/94). Ratkaisussa neuvoston direktiivin 76/207/ETY katsottiin koskevan myös sellaista syrjintää, joka perustuu sukupuolen korjaukseen. Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajaa ehkäisemään ja poistamaan työntekijän fyysiselle ja henkiselle terveydelle vaaraa aiheuttavia tekijöitä. Tällaista vaaraa saattaa aiheuttaa kiusaaminen, häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu. Kun työnantaja saa tästä tiedon, hänen on kai-
11 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä 9 kin käytössä olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäasiallisen kohtelun estämiseksi ja lopettamiseksi. Laki rekisteröidystä parisuhteesta (950/2001) tuli voimaan vuonna Rekisteröidyn parisuhteen vaikutukset ovat samat kuin avioliiton, mutta adoptio-oikeus ja oikeus samaan sukunimeen puuttuvat. Osapuolilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen ja samanlainen oikeus perintöön kuin aviopuolisolla. Parisuhteen osapuolet eivät voi ottaa yhteistä ottolasta eikä toisen puolison lasta hyväksytä parin yhteiseksi lapseksi. Yhteishuoltajuus on mahdollista, jos se todetaan lapsen edun mukaiseksi. Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta (563/2002) Henkilö voidaan vahvistaa kuuluvaksi uuteen sukupuoleen, jos hän esittää lääketieteellisen selvityksen siitä, että kokee pysyvästi kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa. Avioliitossa tai rekisteröidyissä parisuhteessa eläviltä transseksuaaleilta vaaditaan puolison suostumus uuden sukupuolen vahvistamiseksi. Tällöin avioliitto muuttuu rekisteröidyksi parisuhteeksi ja rekisteröity parisuhde vastaavasti avioliitoksi. 5. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä Jokaisella meistä on työelämässä rooli, työminä, joka eroaa jossain määrin siitä, miten vapaa-ajalla käyttäydytään ja tuodaan itseään esiin. Työminässäkin on vaihtelua: esimerkiksi työhaastattelussa ollaan usein virallisempia kuin kahvitauolla. Työminä on eräänlainen paranneltu versio omasta persoonasta, ja siihen valitaan niitä ominaisuuksia, joiden katsotaan sopivan työpaikalle. Jos työminän ulkopuolelle jää suuri osa ihmisen omasta identiteetistä, saattaa ihminen kokea tilanteen raskaaksi. Jotkut saattavat tuntea, että he elävät kaksoiselämää ja huijaavat työtovereitaan ja esimiehiään. Lisäksi pelko oikean identiteetin paljastumisesta aiheuttaa huolta ja stressiä. 5 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ongelmat työelämässä nousevat homopelkoisista asenteista ja niistä johtuvasta tasapainoilusta salailun ja avoimuuden välillä. Seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuolen kokemus ei yleensä näy ulospäin. Jos ihminen haluaa korjata häneen kohdistuneet väärät oletukset, hänen on itse kerrottava tästä. Omasta identiteetistä kertomisesta tai sen näkyväksi tuomisesta käytetään sanaa ulostulo. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat joutuvat punnitsemaan jatkuvasti uusissa tilanteissa ja uusia ihmisiä tavatessaan, tulevatko he ulos vai jättävätkö tulematta. Lapin Kansasta potkut saaneen päätoimittajan mukaan juuri hetero-oletuksen korjaamatta jättäminen johti siihen, että häntä syytettiin valehtelusta työhaastattelussa. 5 Ward, James: Sexualities, Work and Organisations. Stories by gay men and women in the workplace at the beginning of the twenty-first century. Routledge Studies in Employment and Work Relations in Context, 2008.
12 10 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä Sukupuolenkorjausprosessin aikana ihmisen sosiaalinen ja juridinen sukupuoli vaihtuu vastaamaan henkilön omaa kokemusta sukupuolestaan. Sukupuoltaan korjaavaan työntekijään ei saa kohdistua syrjintää. Työsuhteen ehtoja ei saa heikentää tai työtehtävien muuttaa yksipuolisesti, paitsi jos sukupuolella on merkitystä työn kannalta. Työnantajan ja työntekijän on hyvä keskustella siitä, miten työntekijä toivoo asiaa käsiteltävän työpaikalla. Sosiaalitilojen käytöstä on myös hyvä keskustella etukäteen. Lisäksi tietojärjestelmiin on päivitettävä uuden sukupuolen mukaiset tiedot. Jukka Lehtosen ja Kati Mustolan tekemän tutkimuksen mukaan kiusaamista seksuaalisen suuntautumisen perusteella oli työpaikallaan havainnut 12 % seksuaalivähemmistöön kuuluvista. Sukupuolivähemmistöistä 7 % oli havainnut työpaikallaan kiusaamista sukupuoli-identiteetin perusteella. Epämiellyttävät puheet ja nimittely on tutkimuksen mukaan yleistä. Seksuaalivähemmistöistä 29 % ja sukupuolivähemmistöistä 27 % oli havainnut työpaikallaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa nimittelyä. Lähes puolet sekä seksuaali- että sukupuolivähemmistöihin kuuluvista joutuu kuuntelemaan työpaikallaan epämiellyttävää vitsailua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä. 6 Esiintyykö työpaikallasi sellaista työpaikkakiusaamista, joka liittyy seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumiseen? seks.väh. yhteensä (%) ei lainkaan joskus 10 5 jatkuvasti 2 2 en osaa sanoa yhteensä N (693) (102) Lähde: Lehtonen & Mustola sukup.väh. yhteensä (%) Syrjintää työelämässä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt olivat kokeneet työhönottotilanteessa, palkkauksessa, uralla etenemismahdollisuuksissa, työnantajan järjestämään koulutukseen pääsyssä ja tiedonsaannissa. 7 Seksuaalivähemmistöistä 7 % koki, että he ovat joutuneet syrjityksi seksuaalisen suuntautumisen perusteella. 6 Lehtonen, Jukka & Mustola, Kati (toim.): Eihän heterotkaan kerro Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä työelämässä. Tutkimukset ja selvitykset 2/04, Työministeriö. 7 Lehtonen, Jukka & Mustola, Kati (toim.): Eihän heterotkaan kerro Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä työelämässä. Tutkimukset ja selvitykset 2/04, Työministeriö.
13 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä 11 Oletko joutunut syrjityksi % seksuaalisen suuntautumisen perusteella kyllä 7 ei 82 en osaa sanoa 11 yhteensä 100 N (684) Lähde: Lehtonen & Mustola Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkymättömyys ilmenee siinä, että systemaattista tietoa näiden vähemmistöjen tilanteesta on vaikea saada. Tämä todetaan esimerkiksi Ihmisoikeusliiton laatimassa raportissa Syrjintä Suomessa Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan miehistä 3 % ja naisista 2 % oli havainnut työpaikallaan syrjintää seksuaalisen suuntautumisen perusteella vuonna SAK:n luottamusmieskyselyssä 2008 ainoastaan yksityisellä palvelusektorilla muutama luottamusmies ilmoitti havainneensa syrjintää seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Kun kysytään asiaa seksuaalivähemmistöön kuuluvilta vastaajilta, tulos on erilainen: Jukka Lehtosen ja Kati Mustolan tekemän tutkimuksen mukaan 15 % oli havainnut työpaikallaan syrjintää seksuaalisen suuntautumisen perusteella. 8 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asiat eivät kosketa vain yksilöä itseään, vaan myös hänen perhettään ja lapsiaan. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perheistä puhutaan nimellä sateenkaariperheet. Sateenkaariperheet ovat monimuotoisia: ne voivat koostua esimerkiksi vähemmistöön kuuluvasta yksinhuoltajasta, rekisteröidyssä parisuhteessa elävien vanhempien ydinperheestä tai kolmesta tai neljästä vanhemmasta (esimerkiksi naisparin ja miesparin muodostama perhe). 9 Sateenkaariperheissä haasteellista on se, että kaikkien tosiasiallista vastuuta lapsesta kantavien vanhempien asema ei ole tasavertainen. Tämä heijastuu työelämässä oikeuteen käyttää perhevapaita, sillä vain biologisella isällä on oikeus isyys- ja vanhempainvapaaseen. Sateenkaariperheisiin kuuluu myös usein etävanhempia. Ongelmana on se, että etävanhempien oikeus perhevapaisiin ei ole yhdenvertainen lähivanhempien kanssa. 8 Lehtonen, Jukka & Mustola, Kati (toim.): Eihän heterotkaan kerro Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä työelämässä. Tutkimukset ja selvitykset 2/04, Työministeriö. 9 Jämsä, Juha (toim.) Sateenkaariperheet ja hyvinvointi. Käsikirja lasten ja perheiden kanssa työskenteleville. Jyväskylä 2008.
14 12 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä 6. Mitä SAK:laisen ay-liikkeen tulisi tehdä? Ay-liike tekee yhteistyötä työnantajien kanssa niin liitto- ja keskusjärjestötasolla. EU:n yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuonna keskusjärjestöt tekivät yhdessä yhdenvertaisuuden koulutusmateriaalin, jossa käsitellään myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. 10 Erityisesti asennekasvatuksessa yhteistyö työnantajapuolen kanssa on keskeistä. Toimitsijoiden tietoisuutta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevista asioista pitää lisätä. Luottamushenkilöiden koulutuksessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kysymysten käsittely tulisi sisällyttää luottamushenkilöiden peruskursseille osana yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoteemoja. Tavoitteena on, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien mielestä ay-liike on se, jonka puoleen kääntyä työelämään liittyvissä kysymyksissä. Tämä edellyttää kädenojennusta ay-järjestöiltä. Tästä esimerkkinä ovat liittojen lehdissä teemaan liittyvät artikkelit, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ottaminen huomioon jäsenhankinnassa, teeman esillä pitäminen luottamushenkilöiden koulutuksessa, verkoston perustaminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille sekä yhteistyö kansalaisjärjestöjen kuten Setan kanssa. 6.1 SAK:n tavoitteet yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistuksessa Suomen yhdenvertaisuuslainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Työn tulee olla valmiina lokakuuhun 2009 mennessä. SAK:n tavoitteena on saada kaikki syrjintävaarassa olevat ryhmät ja ihmiset tasavertaiseksi lainsäädännössä. Tällä hetkellähän esimerkiksi yhdenvertaisuuslaissa etnisillä vähemmistöillä on laajempi syrjintäsuoja. Nykyisessä yhdenvertaisuuslainsäädännössä ongelmana on monelle eri taholle hajautettu valvonta sekä tehokkaiden oikeusturvakeinojen puuttuminen. Tasa-arvolakia valvoo tasa-arvovaltuutettu sekä työelämän että vapaa-ajan ja palvelujen osalta. Yhdenvertaisuuslakia työelämässä valvovat työsuojelupiirit. Työelämän ulkopuolella yhdenvertaisuuslakia valvoo vähemmistövaltuutettu, mutta hänkin vain etnisen syrjintäperusteen osalta. SAK:n tavoitteena on tehostaa yhdenvertaisuuslainsäädännön valvontaa, jotta kansalaisten oikeusturva toteutuisi käytännössä. Työsuojelupiirien resurssien turvaaminen on SAK:n keskeinen tavoite. Järjestöjen itsenäinen kanneoikeus tehostaisi myös huomattavasti yhdenvertaisuuden toteutumista. SAK kannattaa luottamusmiesjärjestelmää täydentävää työpaikkasovittelua. Työnantajilla tulisi olla velvoite edistää yhdenvertaisuutta suunnitelmallisesti esimerkiksi laatimalla yhdenvertaisuussuunnitelma tai ottamalla näkökulma 10 Mahmoud, Mertsi ja Maija. Monimuotoinen työyhteisö ja syrjimätön työn arki. Koulutusaineisto yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikoilla. EK, SAK, STTK, AKAVA 2007.
15 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä 13 mukaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmiin, työsuojelun toimintaohjelmaan tai tasa-arvosuunnitelmaan. 6.2 Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet sosiaalipolitiikassa SAK ajaa yksilöperusteista sosiaaliturvaa. Suurelta osin suomalainen sosiaaliturva tällaista onkin. Tavoitteena on poistaa sellaiset elementit sosiaaliturvasta, joissa perhesuhteiden laatu asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Kuitenkin esimerkiksi työmarkkinatuki on edelleen tarveharkintainen etuus, johon vaikuttaa avio- tai avopuolison tulot. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on ollut esillä sosiaalipolitiikkaa koskevissa neuvotteluissa. Esimerkiksi ryhmähenkivakuutusneuvotteluissa ay-liike vaati, että vakuutusta sovelletaan rekisteröityihin partnereihin, ja tavoite saatiinkin läpi. Rekisteröity puoliso voi jakaa vanhempainrahakauden lapsen juridisen vanhemman kanssa samalla tavoin kuin aviopuoliso. Sen sijaan isyysvapaan kaltaiseen lomaan lapsen syntymän yhteydessä rekisteröidyllä puolisolla ei ole oikeutta. Jos miespari hoitaa lasta tämän syntymästä lähtien, kummallakaan vanhemmalla ei ole oikeutta vapaaseen ennen kuin vanhempainrahakausi alkaa. Kuten heteroiden muodostamissa uusperheissä, myös sateenkaariperheissä lapsella on usein enemmän kuin kaksi aikuista jakamassa tosiasiallista vanhemmuutta. Etävanhempien asemaa ja oikeutta käyttää perhevapaita tulisi parantaa. Ammattiyhdistysliike pystyy vaikuttamaan kolmikantaisissa neuvotteluissa vain osaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa koskevaan lainsäädäntöön. Kuitenkin kolmikannan ulkopuolelle jäävillä kysymyksillä, kuten avioliittolain muutoksilla, on suuri merkitys myös työelämässä muun muassa perhevapaisiin liittyvien oikeuksien kannalta. 6.3 Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet työehtosopimusneuvotteluissa Tavoitteena on, että SAK:laisissa työehtosopimuksissa ei ole määräyksiä, jotka asettavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt eriarvoiseen asemaan. Jokainen työehtosopimus olisi hyvä käydä läpi ja tarkistaa. 11 Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota palkallisin vapaisiin ja sosiaalimääräyksiin ja varmistettava että rekisteröityjä kumppaneita ja aviopuolisoja käsitellään samanarvoisina, samoin kuin avopuolisoja riippumatta siitä, ovatko he samaa vai eri sukupuolta. Mikäli syrjiviä määräyksiä havaitaan, on aloitettava neuvottelut työnantajaliiton kanssa. Jos työnantajaliitto kieltäytyy muuttamasta määräystä, on harkittava asian riitauttamista. Oikeuskäytännössä on todettu, että työehtosopimus sinänsä ei oikeuta eriarvoista kohtelua. Joidenkin SAK:laisten alojen työehtosopimuksissa on laajennettu perhekäsitys, joka ottaa huomioon myös rekisteröidyt parisuhteet ja sateenkaari- 11 Apuna voi käyttää tutkimusta Jaana Paanetoja Ilkka Ruponen: Työehtosopimukset ja syrjintäkiellot. Lokakuu 2007.
16 14 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä perheet. Monessa työehtosopimuksessa on sovittu, että parisuhteen rekisteröintipäivä on palkallinen. Sopimukset, joissa ei vielä näin ole, on siis korjattava tältä osin. Vähemmistöjen oma kokemus ja arjen tuntemus ovat hyödyksi arvioitaessa työehtosopimusten syrjimättömyyttä. He ovat itse arjen tilanteiden ja työehdoissa olevien ongelmakohtien parhaita asiantuntijoita. 6.4 Yhdenvertaisuuden edistäminen työpaikoilla Työpaikan ilmapiirin puntaroi se, miten vähemmistöihin ja ihmisten monimuotoisuuteen suhtaudutaan. Rasistinen, homopelkoinen, toista sukupuolta vähättelevä tai sairaita pilkkaava työpaikka tuskin tuntuu hyvältä kenellekään. Työpaikalla vallitsee tällöin hyvin kapea ihmiskäsitys, johon useimpien meistä on vaikea sovittautua ilman, että jotakin olennaista itsestämme jää muotin ulkopuolelle. Kysymys on henkisen työhyvinvoinnin kehittämisestä. Työpaikalla on vaikeaa osallistua ihmisten väliseen kanssakäymiseen paljastamatta samalla jotakin itsestään. Eivät heterotkaan kerro omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan, mutta esimerkiksi perhettä tai naimisiinmenoa koskevista keskusteluista pystyy asian kyllä helposti päättelemään. Sama koskee seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia, jos he kertovat tavallisesta arjestaan. Kenenkään ei tarvitse kertoa työpaikalla omista henkilökohtaisista asioistaan, mutta avoimuudelle olisi luotava mahdollisuus hyvällä ilmapiirillä ja työntekijöiden oikeudenmukaisella kohtelulla. Työnantajalla on velvollisuus kohdella työntekijöitä tasapuolisesti sekä huolehtia siitä, että työntekijät kohtelevat toisiaan tasapuolisesti. Heti kun työnantaja saa tietoonsa mahdollisen syrjintätapauksen, työnantajan on puututtava kaikin käytössä olevin keinoin asiaan. Puuttumattomuus on rangaistavaa. Työnantajan on tärkeää viestiä työpaikan sitoutumisesta työntekijöiden oikeudenmukaiseen kohteluun. Tasa-arvosuunnitelma on yksi tällainen viesti. Suunnitelmassa voidaan ottaa huomioon sukupuolten välisen tasa-arvon lisäksi myös esimerkiksi ikä, etninen tausta, kieli tai seksuaalinen suuntautuminen. Tasa-arvosuunnitelmaan kannattaa liittää toimintaohjeet ahdistelun ja häirinnän varalta, joita voidaan soveltaa epäasialliseen kohteluun syrjintäperusteesta riippumatta. Jotkut kuntatyönantajat kuten Espoo ja Turku käyttivät omien suunnitelmien laatimisessa apuna Setan edustajia. Suuntautumisestaan avoimia kunnan omia työntekijöitä pyydettiin myös mukaan suunnitteluprosessiin. 12 Yhdenvertaisuusnäkökulma voidaan sisällyttää luontevasti myös työsuojelun toimintaohjelmaan, joka on tehtävä jokaisella työpaikalla, tai henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan. Työpaikan ilmapiiriä edistää johtaminen, jossa ihmisiä ei kilpailuteta toisiaan vastaan. Tällöin ei synny tarvetta panetella muita tai etsiä joukosta syn- 12 Lehtonen, Jukka: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomen kunnissa. Keinoja ja ideoita yhdenvertaisuuden tueksi. Tutkimukset ja selvitykset 8/06. Työministeriö.
17 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä 15 tipukkeja. Ristiriitojen ja ongelmien käsittely avoimesti ehkäisee juoruja ja ilkeitä puheita. Johtamisen laatu on ammattiyhdistysliikkeelle edunvalvontakysymys. Luottamushenkilöiden on syytä puuttua epätasapuoliseen ja syrjivään johtamiseen. Tähän antavat välineet muun muassa työsopimuslaki ja työturvallisuuslaki. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun sekä muiden henkilöstön edustajien tulisi olla vahva tuki työpaikan henkisen ilmapiirin luomisessa, vaikka lain mukaan vastuu onkin viimekädessä työnantajalla. Jokaisella työntekijällä on henkilökohtainen vastuu toimia työpaikan hyvää ilmapiiriä edistävällä tavalla. Henkilöstön edustajien tulisi näyttää tässä esimerkkiä. Häirintä ja kiusaaminen ovat tuttuja ilmiöitä ainakin jossain elämänvaiheessa monille sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluville. Häirintä seksuaalisen suuntautumisen perusteella on kielletty yhdenvertaisuuslaissa. Sukupuolen perusteella häirintä on kielletty tasa-arvolaissa. Kaikista tehokkainta on ehkäistä häirintää ennalta. Terve ilmapiiri sekä selkeät, koko henkilöstön tiedossa olevat menettelyohjeet toimivat parhaiten. Menettelyohjeiden laadinnassa voi käyttää apuna esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen sukupuolisen häirinnän torjuntaa käsittelevää esitettä Häirintä kielletty Hyvä käytös sallittu. 13 Tiivistelmä Tässä puheenvuorossa käsitellään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa työelämässä ja pohditaan, miten ay-liike voi edistää näiden vähemmistöjen oikeuksia työelämässä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman parantaminen myös ay-liikkeessä on tärkeää. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat ihmisoikeuskysymyksiä, joista täytyy voida käydä asiallista keskustelua. SAK:n tavoitteena on parantaa yhdenvertaisuuslainsäädäntöä ja tehostaa sen valvontaa. Sosiaalipolitiikassa keskeistä on se, että perhesuhteet eivät aseta ihmisiä erilaiseen asemaan. Työehtosopimusneuvotteluissa tavoitteeksi asetetaan, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt eriarvoiseen asemaan asettavat määräykset korjataan työehtosopimuksissa. Työpaikoilla luottamushenkilöiden valmiuksia käsitellä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviä kysymyksiä lisätään. Homopelkoiset asenteet saavat seksuaalivähemmistöihin kuuluvat työntekijät pelkäämään syrjintää. Tämän vuoksi monet salaavat suuntautumisensa. Tämä aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta työssä. Suuntautumisen paljastuminen voi taas johtaa syrjityksi tulemiseen. Myös sukupuolivähemmistöt kohtaavat ennakkoluuloja ja tietämättömyyttä. Tietoisuuden lisäämistä ja asennekasvatusta pyritään tekemään yhteistyössä työnantajapuolen kanssa. 13 Esite löytyy SAK:n sivuilta hakemistosta Työssä/Terveys, turvallisuus ja työkyky/sukupuolinen häirintä
18 16 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä Sanasto Termeillä LGBT (lesbian, gay, bisexual and trans people) tai HLBT (homot, lesbot, biseksuaalit ja transihmiset) viitataan yhdessä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Seksuaalinen suuntautuminen. Seksuaalinen halu suuntautuu joko samaa sukupuolta oleviin (homoseksuaalisuus), eri sukupuolta oleviin (heteroseksuaalisuus), molempiin sukupuoliin (biseksuaalisuus) tai ei kumpaankaan (aseksuaalisuus). Sukupuoli-identiteetti tarkoittaa käsitystä itsestämme naisena, miehenä, jotakin tältä väliltä tai tämän jaon ulkopuolelta. Sukupuoliristiriita. Jos ihmisen subjektiivinen kokemus sukupuolestaan on eri kuin hänen kehonsa orgaaniset ja objektiiviset merkit sekä niiden kulttuuriset määritelmät, hän kokee sukupuoliristiriitaa. Sukupuolivähemmistöt eli transihmiset Transsukupuolisen ihmisen biologinen sukupuoli ei vastaa sukupuoliidentiteettiä. Transsukupuolinen saattaa kokea ruumiinsa vieraaksi ja vääränlaiseksi. Jotkut transsukupuoliset ovat korjanneet biologista sukupuoltaan. Sukupuolenvaihdos on usean vuoden kestävä prosessi, jonka aikana lisäksi henkilön juridinen ja sosiaalinen sukupuoli muuttuvat. Transgender elää pysyvästi mieheyden ja naiseuden rajamailla. Transsukupuolisesta henkilöstä poiketen hän ei halua tai tarvitse ruumiillisia sukupuoliominaisuuksia muuttavaa sukupuolenkorjaushoitoa. Osa saattaa haluta joitain hoitoja ja esimerkiksi nimen ja sosiaaliturvatunnuksen muuttamista. Transvestiitit ovat ihmisiä, joilla on kyky samaistua ja eläytyä kumpaankin sukupuoleen. Transvestiittimiehellä on tarve eläytyä naiseuteen esimerkiksi pukeutumalla, meikkaamalla, elekielellä tai muulla naisellisella rooliilmaisulla. Transvestiittinaiset taas vastaavasti haluavat eläytyä miehen rooliin vastaavalla tavalla. Intersukupuolisen henkilön fyysistä sukupuolta määrittävät tekijät eivät ole yksiselitteisesti miehen tai naisen. Koska vain täydellistä mieheyttä tai naiseutta pidetään normaalina, intersukupuolisuutta on lääketieteessä pidetty pitkään kehityshäiriönä, joka tulee korjata mahdollisimman varhain. Intersukupuolisuus ei kuitenkaan ole sairaus, joka vaatisi esimerkiksi välitöntä sukuelinten ulkonäköä muokkaavaa kirurgiaa.
19 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä 17 Lähteet Aaltonen, Milla & Joronen, Mikko & Villa, Susan: Syrjintä Suomessa Ihmisoikeusliitto Helsinki Haapanen, Ari: Monimuotoisuusbarometri Ikä ja monikulttuurisuus haasteena ja voimavarana. Helsinki Jämsä, Juha (toim.): Sateenkaariperheet ja hyvinvointi. Käsikirja lasten ja perheiden kanssa työskenteleville. Jyväskylä Lehto, Anna-Maija & Sutela, Heli: Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimusten tuloksia Tilastokeskus Helsinki Lehtonen, Jukka: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomen kunnissa. Keinoja ja ideoita yhdenvertaisuuden tueksi. Tutkimukset ja selvitykset 8/06. Työministeriö. Lehtonen, Jukka & Mustola, Kati (toim.): Eihän heterotkaan kerro Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajankäyntiä työelämässä. Tutkimukset ja selvitykset 2/04, Työministeriö. Mahmoud, Mertsi ja Maija. Monimuotoinen työyhteisö ja syrjimätön työn arki. Koulutusaineisto työpaikoille yhdenvertaisuuden edistämiseksi työelämässä. EK, SAK, STTK, AKAVA SAK:n luottamusmieskysely Transseksuaalien aseman kehittämistyöryhmän muistio, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki Ward, James: Sexualities, Work and Organisations. Stories by gay men and women in the workplace at the beginning of the twenty-first century. Routledge Studies in Employment and Work Relations in Context, 2008.
20
värejä harmaaseen arkeen! Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet työelämässä
värejä harmaaseen arkeen! Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet työelämässä Voinko olla oma itseni työssä? Sukupuoli ja seksuaalisuus halutaan yleensä sulkea työpaikan ovien ulkopuolelle. Sinänsä
LisätiedotPalvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.
LisätiedotTASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ
TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen
LisätiedotSukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti
Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa
LisätiedotLaki naisten ja miesten välisestä tasa- arvosta ( Tasa- arvolaki ) ja Yhdenvertaisuuslaki
Laki naisten ja miesten välisestä tasa- arvosta ( Tasa- arvolaki ) ja Yhdenvertaisuuslaki Luottamusmieskurssi A evankelis- luterilaisen kirkon luottamusmiehille Perustuslain 6 (2 ja 4 mom.) Ketään ei saa
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotUUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA
UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ASIAKAS YTIMESSÄ, AMMATTILAISET YHTEISTYÖSSÄ AJANKOHTAISSEMINAARI 27.5.2015 27/05/2015 Pirjo Kruskopf, ylitarkastaja 2 Yhdenvertaisuusvaltuutettu
LisätiedotSeta ry Pasilanraitio 5, Helsinki Tampere Lotte Heikkinen, Seta
Yhdenvertaisesti työelämään? Tampere 28.3.2017 Lotte Heikkinen, Seta Lainsäädäntö Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien muutokset tulivat voimaan vuoden 2015 alussa Ehdoton syrjintäsuoja myös seksuaali-
LisätiedotYhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta 5.10.201 Mitä on yhdenvertaisuus? Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja ettei ketään saa syrjiä
LisätiedotAsiallinen käytös sallittu. Työympäristöseminaari
Asiallinen käytös sallittu Työympäristöseminaari 28.5.2019 1 Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työturvallisuuslaissa Työntekijän pitää välttää sellaista epäasiallista kohtelua ja häirintää, joka voi aiheuttaa
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.
LisätiedotMitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?
Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen
LisätiedotYHDENVERTAISUUSKYSELY
YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Tervon yhtenäiskoulu Sisällys 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintavelvoite... 2 2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoite...
LisätiedotYHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus
YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus Sisällys Yhdenvertaisuussuunnitelma... 1 1 Johdanto... 1 2 Sisältö ja tavoitteet... 1 3 Positiivinen erityiskohtelu...
LisätiedotLEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu
Hyvinvointilautakunta 20.3.2017 19 LIITE NRO 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Puumalan yhtenäiskoulu Sisällys 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman
LisätiedotIkääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus
Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Eloisa Yhdenvertaisuus -gallupin raportti Juho Rahkonen/Taloustutkimus Oy 28.10.2015 1 Mielipidekyselyn toteutus Henkilökohtainen käyntihaastattelu
LisätiedotSateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa
Sateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa Projektipäällikkö Sanna Nevala Perhetyöntekijä, perhe- ja paripsykoterapeutti Terhi Väisänen 7.2.2018 Vaasa Sateenkaari-ihmiset? Sukupuolen ja
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 Yhteistyötoimikunta 19.09.2017 Kunnanhallitus 16.10.2017 1. JOHDANTO 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman taustaa Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014
LisätiedotSeksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta. Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Seksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lainsäädäntö kattavaa - kyse asenteista 1. Tasa-arvolaki 2. Työturvallisuuslaki 3. Rikoslaki
LisätiedotSyrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 2 15.4.2015 3 15.4.2015 4 Syrjintä työelämässä Tietoa monesta lähteestä: viranomaisaineistot, kyselytutkimukset,
LisätiedotMiksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?
Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Mitä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja
LisätiedotTYÖYHTEISÖN TASA-ARVO
TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon
LisätiedotBiseksuaali. Kuvaa ihmisiä, jotka ihastuvat ihmiseen tämän sukupuolesta riippumatta tai jotka kykenevät ihastumaan sekä tyttöihin ja poikiin
Sanojen merkityksiä Teema: Terminologia, mitkä sanat ovat kunnioittavia, mitkä loukkaavia Kesto: 15-30 minuuttia Osallistujamäärä: Viidestä kahteenkymmeneen Tarvikkeet: Vihreä, keltainen ja punainen paperi,
LisätiedotSATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA
SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA Vinkkejä kohtaamiseen Sateenkaariperheet Sateenkaariperheet ovat lapsiperheitä, joissa jompikumpi tai useampi vanhempi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön Termin määritelmä
LisätiedotMitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014
Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu
LisätiedotSeksuaali- ja sukupuolivähemmistöt päihdepalvelujen asiakkaina. Marita Karvinen Seta ry
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt päihdepalvelujen asiakkaina Marita Karvinen Seta ry 7.6.2013 Hlbtiq? Mitä ihmettä? Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus Seksuaalinen suuntautuminen Sukupuoli-identiteetti
LisätiedotYHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry
YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry 27.4.2016 Seta Valtakunnallinen ihmisoikeus- ja sosiaalialanjärjestö Perustettu vuonna 1974 24 jäsenjärjestöä
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3
LisätiedotT-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04
T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 22.3.2005: Työyhteisön fyysinen ja henkinen turvallisuus Työyhteisön riskejä Fyysinen turvallisuus ei
LisätiedotTasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä
Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3
LisätiedotSUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka
SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,
LisätiedotSUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT
SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT 23 24.10.2018 Näe minut Näen sinut Academill/Åbo Akademi, Rantakatu 2, Vaasa Janette Grönfors, Suomen Punainen Risti SINUT ON LEIMATTU- harjoitus Sinut on leimattu harjoitus
LisätiedotYHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?
YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus 2.2.2017 Oulu Pamela Sarasmo Ylitarkastaja, YVV-toimisto 2 VALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta
LisätiedotTasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnittelu... 22. Yhdenvertaisuuden haasteita... 24. Uskonto ja vakaumus... 28. Vammaisuus... 29. Etnisyys...
Kalvosarjan sisältö: Mahmoud, Mertsi ja Maija: Monimuotoinen työyhteisö ja syrjimätön työn arki Koulutusaineisto työpaikoille yhdenvertaisuuden edistämiseksi työelämässä... 1 Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella
LisätiedotTasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta
Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset
LisätiedotKASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille
KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden
LisätiedotVAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN
VAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokous 19.5.2017 24/05/ 2 Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu
LisätiedotSyrjinnän sääntely ja työelämä
1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...
LisätiedotKyyjärven kunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma vuosille
Kyyjärven kunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma vuosille 2019-2020. Yhteistyötoimikunta 6.2.2019 Kunnanhallitus 18.2.2019 Kunnanvaltuusto 29.4.2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Yhdenvertaisuus-
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely luokat
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely 7.-9. luokat Perustietoja vastaajasta 1. Sukupuoli * i poika tyttö muu en halua vastata 2. Luokka * i 7. luokka 8. luokka 9. luokka 3. Koulusi * Anttolan yhtenäiskoulu
LisätiedotMaahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008
Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin
LisätiedotTyöelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos
Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat
LisätiedotSateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet
Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli
LisätiedotSukupuolten tasa-arvon edistäminen
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Mitä on suvaaminen?, ylitarkastaja Tasa-arvoyksikkö 1 Esityksen rakenne Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki Peruskäsitteitä Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta
LisätiedotRaahen lukion tasa-arvoja. yhdenvertaisuussuunnitelma
Raahen lukion tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2020 Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Johdanto Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu yhteistyössä
LisätiedotSukupuolen moninaisuuden huomioiminen hoitotyössä
Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen hoitotyössä Jarna Rintaniemi Kätilö - HUS, Naistentautien pkl, seksuaalineuvojaopiskelija Sexpo Naistentautien alueellinen koulutuspäivä 5.3.2018 Sukupuolivähemmistöt
LisätiedotIhmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila
Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen
Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä
LisätiedotAamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin
Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka
LisätiedotHelsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen
Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen 1 Tarve yhteiselle toimintaohjeelle Kaupungin työyhteisöt ovat hyvin toimivia. Kaikilla työpaikoilla esiintyy kuitenkin näkemyseroja ja ristiriitoja.
LisätiedotOpettaja ja seksuaalisuuden kirjo
Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa
LisätiedotEva Rönkkö Eläkeläiset ry
Eva Rönkkö Eläkeläiset ry 16.3.2017 Sosiaalinen esteettömyys mitä se on? Esteettömyys yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet Sosiaalinen esteettömyys merkitsee sellaista ilmapiiriä ja toimintaympäristöä,
LisätiedotPUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA
1 Yht.tmk 15.3.2007 4 PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 2 1. JOHDANTO sivu 3 2. TAVOITTEET JA ARVOT TYÖPAIKKOJEN TASA-ARVON JA sivu 3 YHDENVERTAISUUDEN
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys Eija Leinonen ja Marja-Leena Haataja 12.9.2017 Selvityksen tavoitteet Selvityksen tavoitteena oli selvitellä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja työhyvinvoinnin yhteyttä
LisätiedotSYRJIMÄTÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
metalliliiton Tavoiteohjelma KOULUTUSAINEISTO SYRJIMÄTÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Metalliliiton tavoiteohjelma Syrjimätön toimintaympäristö Tavoiteohjelma määrittää Metallityöväen Liiton tasa-arvo- ja yhden vertaisuustyön
LisätiedotYhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 2018-2020 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 12/2017 Hyväksytty edustajiston kokouksessa 1/2018 1. Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen LYY Lapin yliopiston ylioppilaskunnan
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- KYSELY työpaikoille
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- KYSELY työpaikoille Tämä lomake o tarkoitettu tasa-arvo ja yhdevertaisuude arvioitii. Kysely tuloksia käytetää tasa-arvo- ja yhdevertaisuussuuitelma laadia apua. Vastaamalla
LisätiedotMUSTASAAREN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA
MUSTASAAREN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA Tasa-arvolain 1.6.2005 voimaan tullut uudistus velvoittaa kaikkia vähintään 30 työntekijää työllistäviä työpaikkoja laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Mustasaaren
LisätiedotSuunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä
LisätiedotKeravan Opiston TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
Keravan Opiston TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Päivitetty 14.12.2018 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Taustaa 4 2. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman yhdistäminen 4 3. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilanteen
LisätiedotKun työpaikalla kiusataan ja vainotaan
Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan
LisätiedotAjatuksia sateenkaariperheiden läheiselle
15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten
LisätiedotKURIKAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA
KURIKAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2017-2020 Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotMitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi
Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena
LisätiedotEDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010
EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?
LisätiedotYhdenvertaisuussuunnitelma
LAPIN PELASTUSLAITOS Lapland Rescue Department Työsuojeluorganisaatio Yhdenvertaisuussuunnitelma Laatiminen: 19.12.2016/ Työsuojeluorganisaatio Käsittelyt: 23.1.2017/ YT-toimikunta Pelastuslautakunta 3.3.2017
LisätiedotSeurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi
11.10.2018 Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät Tanja Auvinen SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ JA SEN EHKÄISEMINEN SUOMESSA Seksuaalinen häirintä lainsäädännössä Mitä on seksuaalinen häirintä? Seuraukset Mitä
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus 1 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta,
LisätiedotKuopion Tanssistudion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Kuopion Tanssistudion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Johdanto Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta velvoittaa oppilaitoksia laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Yhdenvertaisuuslaki edellyttää,
LisätiedotSateenkaariperheet asiakkaina
9.10.2013 Sateenkaariperheet asiakkaina Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Kaksi hyvin
LisätiedotOppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan?
Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan? Erityisasiantuntija Panu Artemjeff, OM Yhdenvertaisuuslaki on
LisätiedotSukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014
Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014 PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ Nimistä Ulkonäöstä
LisätiedotTASA-ARVOLAKI, SYRJINTÄ JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
TASA-ARVOLAKI, SYRJINTÄ JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Esite 2015 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2015 TASA-ARVOLAKI, SYRJINTÄ JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA
LisätiedotTasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018
Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Mustasaaren kunta 2016 2018 Käsittelyt: Työsuojelutoimikunta 20.10.2015 Yhteistyötoimikunta 16.11.2015 Henkilöstöjaosto 24.11.2015 Kunnanhallitus 19.1.2016 Kunnanvaltuusto
LisätiedotApollon Yhteiskoulun toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Hyväksytty Apollon Yhteiskoulun johtokunnassa 20.9.
1 Apollon Yhteiskoulun toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2016 Hyväksytty Apollon Yhteiskoulun johtokunnassa 20.9.2016 2 Sisällys 1. Tasa-arvon käsite ja tasa-arvolaki 2. Yhdenvertaisuuden
LisätiedotLAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA
LIITE 7 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA 2016-2018 Laadittu 26112015/mnh Hyväksytty 18042016 sivistyslautakunta
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
KUNNANHALLITUKSEN ESITYSLISTAN 14.11.2016 liite nro 5 HEINÄVEDEN KUNTA TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2018 Yhteistyötoimikunta / 2016 Kunnanhallitus / 2016 Valtuusto / 2016 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotYhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL
Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu
LisätiedotYhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.
Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,
LisätiedotValtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään
YHDENVERTAISUUSVALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään Itsenäinen ja riippumaton viranomainen Syrjintäperusteet: ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus,
LisätiedotTasa-arvolaki työelämässä
Tasa-arvolaki työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 23.4.2015 TASA-ARVOLAKI 2 23.4.2015 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Tarkoitus: estää sukupuoleen
LisätiedotTASA-ARVOLAKI, TYÖPAIKAT JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
TASA-ARVOLAKI, TYÖPAIKAT JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Esite 2015 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2015 TASA-ARVOLAKI, TYÖPAIKAT JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI-
LisätiedotYhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon
Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Kohti lapsiystävällisiä maakuntia, LAPE seminaari 24.1.2018 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie
Lisätiedot1. TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMAN TAUSTA JA TARKOITUS
PÄLKÄNEEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2018 Sisältö 1. TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMAN TAUSTA JA TARKOITUS... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteet...
Lisätiedot12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista
12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista Kia Aarnio, PsT Sateenkaariperheet ry Määritelmiä Sateenkaariperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa ainakin yksi vanhempi
LisätiedotErilaisuus pelastustoimessa- Entä jos jäänkin yhteisön ulkopuolelle? Pekka Vänskä Uudenmaan pelastusliitto
Erilaisuus pelastustoimessa- Entä jos jäänkin yhteisön ulkopuolelle? Pekka Vänskä Uudenmaan pelastusliitto Jäävuoriteoria Henkinen väkivalta, työssä kiusaaminen ja työsyrjintä Henkinen väkivalta on pitkään
LisätiedotKAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA
KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2016 2019 Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä vastaa
LisätiedotEtnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman
Etnisen syrjinnän pikakurssi Ylitarkastaja Yrsa Nyman 8.9.2010 Suomen perustuslaki Perustuslain 6, yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta
LisätiedotVantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen
Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistaminen 2015-16 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.12.2015 Meija Tuominen, asukaspalvelut Sinikka Mustakallio, WoM Oy Tasa-arvo?
LisätiedotKESKEISIÄ TASA-ARVOON JA YHDENVERTAISUUTEEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ
1 KESKEISIÄ TASA-ARVOON JA YHDENVERTAISUUTEEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ Epäasiallinen käytös Epäasiallinen käytös on yleisen hyvän tavan vastaista käyttäytymistä toista kohtaan. Se voi olla esim. perusteetonta
LisätiedotYhdenvertaisuus sosiaalialalla. YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU, toimistopäällikkö Rainer Hiltunen
Yhdenvertaisuus sosiaalialalla, toimistopäällikkö Rainer Hiltunen Yhdenvertaisuuden merkityksen muutos Monimuotoistumisen (arvo)muutos o globalisaatio, ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus Muutos lainsäädännössä
LisätiedotAmmattiliitto Nousu ry
Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen
LisätiedotMiksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa?
Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa? Mikä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja tasa-arvovaltuutetun toimisto Pojat ovat
LisätiedotT-110.460 3.3.2004. Työyhteisön riskejä. T-110.5610 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus. Syitä mm. Riskit liittyvät. Seurauksia mm.
T-110.5610 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 16.4.2007: Työyhteisön fyysinen ja henkinen turvallisuus Työyhteisön riskejä Fyysinen turvallisuus työpaikalla
LisätiedotEpäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely Kajaanin kaupungin työpaikoilla
Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely Kajaanin kaupungin työpaikoilla Luonnos Opas pohjautuu työsuojeluhallinnon julkaisuun työsuojeluoppaita ja ohjeita 42 EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 Mikä ei ole epäasiallista
Lisätiedot