Ympäristölautakunta Hallintokatu Äänekoski Dnro 49/ /

Transkriptio

1 Ymp.ltk päätösliite nro 1 20 Äänekosken kaupunki MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta Hallintokatu Äänekoski Dnro 49/ / Pvm Annettu julkipanon jälkeen ASIA Keski-Suomen Kuljetus Oy:n maa-aineslain (555/1981) 4 :n mukainen lupa maa-aineksen (kalliokivi, moreeni) ottamiseen sekä maa-aineslain 21 :n mukainen toiminnan aloittamislupa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, Piiparinkallion alueella HAKIJA Keski-Suomen Kuljetus Oy PL 6, MUURAME Yhteyshenkilö: Elina Tammivuori elina.tammivuori@ksk.fi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Maa-aineslupahakemus koskee kalliokiviaineksen ottotoimintaa Koiviston kylässä Äänekosken alueella (Piiparinkallion alue). Hakija on hakenut maaaineslain 21 :n mukaisesti lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Toiminta sijaitsee Äänekosken kaupungissa Koiviston kylässä kiinteistöllä Ritvala Hakemusalue rajautuu Destia Oy:n ns. Piiparinkallion maa-ainesalueeseen, jolla on voimassa oleva maa-aines- ja ympäristölupa. Alue sijaitsee Äänekosken Koivistossa, kyläkeskuksen ja valtatie 69 eteläpuolella. Äänekosken keskustaan on matkaa 10 km ja Koiviston kyläkeskukseen 2 km. Valtatie 69 kulkee alueen pohjoissivustalta 1,1 kilometria luoteeseen (liite 1)

2 2 Suunnitelman mukainen kokonaisottomäärä on k-m 3, joka on tarkoitus toteuttaa kolmessa vaiheessa. Vireillä olevalla hakemuksella haetaan lupaa suunnitelman 1 ja 2. vaiheen eli yhteensä k-m 3 ottamiseen 10 vuoden aikana (liite x) Keskimääräinen vuotuinen otto k-m 3. Suunnittelualueen pinta-ala 7 ha ja vaiheen 1 ja 2. varsinaisen ottamisalueen pinta-ala 2.19 ha. Toiminta-alue sijaitsee noin 15 kilometriä Äänekosken keskustasta etelään ja noin 2 kilometriä Hirvaskankaan risteysalueesta itä-kaakkoon. Hakemuksen mukaan toiminnassa tullaan käyttämään ja varattu kulkuyhteys ainoastaan Äänekoski-Suonenjoki kantatieltä 69 erkanevan Piiparintien kautta. Kiinteistötiedot: Kunta: Äänekoski Kylä: Koivisto Kiinteistötunnus: Ritvala Kiinteistön omistajat: Marianne Kettunen HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Hakija on hakenut toiminnalle maaaineslain 21 :n mukaista lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Maa-aineslain 4 1 mom. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Luvat Hakijalla ei ole voimassa olevia maa-aineslain 4 :n mukaisia maaaineslupia kalliokiviaineksen ja moreenin ottamiseen Piiparinkallion alueella. Hakijalla on samaan aikaan vireillä ympäristönsuojelulain 27 :n mukainen lupahakemus kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen Piiparinkallion alueella.

3 3 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntavaltuuston hyväksymässä Keski-Suomen maakuntakaavassa (vahvistettu ) alueella ei ole erityismerkintöjä. Yleiskaava ja asemakaava Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavassa tilan Ritvala kohdalla on merkintä M eli maa- ja metsätalousvaltainen alue. Viereisellä Simola -tilalla on M merkinnän lisäksi kaavamerkintä EO (maa-ainesten ottoalue, joka ottamisen päätyttyä kunnostetaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Pohjavedet Luonnonsuojelualueet Alue ei kuulu ympäristöhallinnon luokittelemiin pohjavesialueisiin. Lähimmän pohjavesialueen (Telkkälampi FI , 1 luokka) rajalle on Ritvala - kiinteistön rajalta noin 650 metriä idänsuunnassa. Vaikutusalueella ei ole talousvesikaivoja. Suunnitellulla ottoalueella ei ole luonnonsuojelualueita tai muita ympäristöviranomaisen tiedossa olevia luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita kohteita. Suunnitellusta ottoalueesta länteen, yli kilometrin etäisyydellä, sijaitsee pienvesi-inventoinnin kohde Hirvasjoki. Natura verkostoon kuuluva Hitonhauta-Kylmähauta-Hirvasjoki (FI ) -alue sijaitsee noin kilometri ottoalueesta etelään. Kaavamerkinnällä LUO (Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue) on 500 m ottoalueesta länteen Viinapuron varressa ja vastaava LUO -merkintä Telkkäpuron varressa 700 metrin etäisyydellä. Telkkälammen on kaivualueen itäreunasta 1100 metrin etäisyydellä. Alueelle on kulkuyhteys valtatieltä 4 erkanevan Hitonlahdentien tai Äänekoski-Suonenjoki kantatieltä 69 erkanevan Piiparintien kautta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat pohjoispuolella noin 800 metrin etäisyydellä ottoalueesta.

4 Suunnitelma-alue on luonnontilassa. Avokallio on suurelta osin pinnassa. Alueella kasvaa lähes täysikasvuinen männikkö. Maa-ainesalueella on louhittavaa kalliota. 4 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleistä Keski-Suomen Kuljetus Oy hakee lupaa 10 vuodeksi yhteensä m3:n maa-ainesten ottoon ja maisemoinnin suorittamiseen. Tällä suunnitelmalla suunnitellaan Ritvalan tilan maa-ainesten otto kokonaisuudessaan. Lupaa haetaan nyt vain suunnitelman mukaisille 1- ja 2-vaiheen otoille. Suunnitelma rajautuu Äänekosken ympäristölautakunnan Destia Oy:lle myönnettyyn maa-ainesten ottamislupaan tilalla Simola 3:265. Tilalla 3:265 on ollut maa-ainesten ottoa 20 vuotta. Tilalla 3:258 ei ole ollut aiempaa maa-ainesten ottoa. Maa-ainesten otto on vaiheistettu kolmeen osaan. Vaiheistus on esitetty suunnitelmakartassa. Maa-aines tullaan käyttämään Äänekosken ja lähiseudun rakentamisen tarpeisiin. Alueen nykytila Ritvalan tilaan on myönnetty lainhuuto Marianne Kettuselle (MLL/15050/71/2013). Tilan Ritvala pinta-ala on ha. Suunnitelma-alue on pinta-alaltaan 7 ha. Kaivualueen pinta-ala on 4.40 ha. Suunnitelma-alue on luonnontilassa kasvaen pääosin noin 20 metristä männikköä. Avokallio on alueella osin pinnassa. 1- ja 3-alueelle on kaivettu koekuoppia. Syvimmillään on kallio maanpinnasta 2.3 metrin syvyydessä alueen koilliskulmassa. Taulukko 1. Vaiheistetun oton pinta-alat ja massamäärät ovat: 1-vaihe 2-vaihe 3-vaihe YHTEENSÄ pinta-ala 1.25 ha 0.94 ha 2.22 ha 4.41 ha tilavuus m m m m 3

5 5 Ottamismäärä ja -aika Pohjakartta Maa-aines Kalliokiviaines, moreeni Kokonaismäärä Vaihe 1 ja k-m 3, kalliokiviaines Ottomäärä/vuosi k-m 3 Ottamisaika: 10 vuotta Maa-ainesten ottamissyvyys: 0-20 m Pohjaveden ylin korkeusasema: ei tiedossa, alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kulku alueelle tapahtuu valtatieltä 69 olemassa olevasta liittymästä olemassa olevaa Piiparin yksityistietä pitkin. Kaivualueen reunalta tulee matkaa 69-tielle 2.5 km. Lähin talo sijaitsee kaivualueen pohjoiskulmasta 700 m luoteeseen. Suunnitelma-alue rajautuu pohjoisessa tilaan 3:257 Louhurinne ja idässä tilaan 3:273 Pölkki. Naapuritilat ovat metsätalousaluetta. Etelässä suunnitelma-alue rajautuu Simolan tilan maa-ainesten ottamisalueeseen ja lännessä Ritvalan tilan metsätalousalueeseen. Maa-aines alueella on pääosin louhittavaa kalliota. Alue on kartoitettu uudiskartoituksena GPS-mittauksena lokakuussa Kartan korkeuskäyrät on työstetty Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta. Alueen kalliopinta on kartoitettu kaivetuista koekuopista. Koordinaatisto on ETRS-TM35FIN ja korkeustaso N2000. Pohjakartta on tehty mittakaavaan 1:2000 yhden (1) metrin korkeuskäyrävälein. Korkeuspisteiksi mitattiin kartassa näkyvät korkeuspiste, pyykkien ja rajaviisarin päät. Korkeuspiste on maalimerkki tukevassa maakivessä. Aineksen ottamistoiminta Aineksen ottaminen tapahtuu vuosien aikana. Kaivusyvyydet ja suunta ilmenevät suunnitelmakartasta. Kaivutaso nousee hieman etelästä pohjoiseen ja lännestä itään. Kivenmurskaamo sijoittuu aluksi kaivualueen eteläosan tuntumaan ja louhinnan edetessä kaivualueelle. 1-vaiheessa louhitaan alueen keskiosa. Länsiosan maavalli toimii tämän oton aikana melusuojana länteen päin. 2- vaiheen ottoalueen halki kaivetaan reitti pintavesille 1-vaiheen oton yhteydessä. Kaivualueelta tuleville pintavesille ei kaiveta ojaa. Pintavesien mukava kulkeutuva mahdollinen liete suodattuu pääosin kaivualueen länsipuoleiseen rinteeseen. Kalustona ottamisessa käytetään maa-ainesten ottamiseen tarvittavaa kuormaus- ja kuljetuskalustoa. Alueella ei säilytetä öljyä eikä huolleta koneita. Kaivun aikana syntyvät jyrkät luiskat suojataan

6 lippusiimalla. Alueen rajauspaalut ja korkeushäkit rakennetaan luvan myöntämisen jälkeen. 6 Jälkityöt ja maisemointi Reunat muotoillaan kaltevuuteen noin 7:1. Materiaalin oton jälkeen alueen pohja tasoitetaan. Metsitys tapahtuu luontaisesti. Mikäli luontainen metsittyminen pitkittyy täydennetään metsitystä männyntaimien istutuksella. Kaivualueen reunoille rakennetaan tukeva metalliaita. Arvio alueen jälkihoitotoimenpiteiden kustannuksista on euroa. Suunniteltu ottoalue sijaitsee Äänekosken kaupungin Koiviston kylän tilalla Simola Alueelle on kulkuyhteys valtatieltä 4 erkanevan Hitonlahdentien tai Äänekoski-Suonenjoki kantatieltä 69 erkanevan Piiparintien kautta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat pohjoispuolella. noin 800 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Kaivannaisjätehuoltosuunnitelma Hakemuksen liitteenä on kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Kiviaineksen ja pintamaiden käsittely tapahtuu ottamisalueella. Pintamaita on poistettu ottamisen edistymisen mukaan ja ne on varastoitu ottamisalueen reunoille. Poistettavaa pintamaata on (n. 5 ha:n alueelta) n m 3. Lisäksi on poistettavaa pienpuustoa ja kallion päällä olevaa moreenia. Ottamisen edetessä pintamaat ja osa moreenista käytetään alueen maisemointiin. Ottamisalueella mahdollisesti olevat kannot, jotka eivät mene hyötykäyttöön käytetään alueen jälkihoitotöiden yhteydessä. Ottamistoiminta järjestetään siten, ettei siitä synny ylimääräistä kaivannaisjätettä, vaan kaikki otettava kiviaines joko jalostetaan murskeeksi tai käytetään suoraan rakennusmateriaaliksi. Kaikki pintamaa on peräisin ottamisalueelta. Luonnonmateriaalin varastointi ei aiheuta haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Jälkihoito ja maisemointi Ottamisen päätyttyä alue siistitään ja alueella vielä mahdollisesti olevat ottamiseen liittyvät rakenteet viedään pois asianmukaisesti. Maaston muotoilu ja jälkihoito tehdään ottamisen edistyessä. Maisemoinnin yhteydessä kaivualueen luiskat muotoillaan kaltevuuteen n. 1:1.5. Alueella olevat pintamaat tasataan ja muotoillaan alueen luiskiin ja pohjalle tulevan puuston kasvualustaksi. Metsittymisen annetaan tapahtua luontaisesti, mutta mikäli luontainen taimettuminen ei lähde alkuun metsittymistä täydennetään lisäistutuksilla.

7 7 Arvio ympäristövaikutuksista Ottamistoiminnan ympäristövaikutukset liittyvät paikallismaiseman muutokseen osana aiempaa maa-ainestenottoa. Ympäristöhaittojen ehkäisemisessä mm. pohjaveden suojelussa toimitaan tämän suunnitelman mukaisesti ja noudatetaan ympäristöviranomaisten ohjeita ja maa-aines- ja ympäristöluvan lupaehtoja. Alueen maisemoinnilla ja jälkihoidolla ottoalue vähitellen sulautetaan ympäristöönsä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen vireilläolosta kuuluttaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu maa-aineslain 13 :n mukaisesti Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä internetsivuilla sekä lehtikuulutuksella Sisä-Suomen lehdessä. Kuuleminen Rajanaapureille on lähetetty erityistiedoksianto hakemuksesta. Lausunnot Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja. - Alueen alin sallittu louhintataso on alueen länsiosassa m N 2000 ja itäosassa m N Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty kolme (3) muistutusta: Muistutus A.A: Muistutus koskee Keski-Suomen Kuljetus Oy:n maa-ainesottolupaa Ritvala kiinteistöltä. Syy muistutukseen on peruskallion räjäytykset, koska Metsätähti-kiinteistö sijaitsee kalliolla noin 1,5 km:n etäisyydellä Ritvala-kiinteistöstä. Räjäytysten aiheuttama tärinä saattaa vahingoittaa kiinteistön perustuksia.

8 8 Muistutus B.B Koska alue rajautuu suoraan Piiparinkallion maanottoalueeseen ja kyseiselle alueelle on tieoikeus kantatie 69 kautta niin, kaikki maa-aines tulisi suorittaa kyseistä kautta. Muuten nämä maanajot aiheuttavat suurta vaaraa ja haittaa alueen asukkaille. Kaikki toiminta alueella tulisi rajoittaa arkipäiville. Kuormaaminen ja kuljetus tulisi sallia vain ja muu enemmän melua tuottava toiminta rajoittaa ajalle Lisäksi mahdollinen murskaaminen alueella tulisi suorittaa kaivannon pohjalla, jotta meluhaitat lähialueelle saataisiin minimoitua. Kaikista räjäytystöistä tulee informoida lähialueen asukkaita kirjallisesti etukäteen. Muistutus C.C Hitonlahden yksityistien puheenjohtaja: Koskien maa-aineslupahakemusta Ritvala /Keski-Suomen kuljetus haluamme ottaa kantaa liikennöintiin palstalle. Liikennöintilupa alueelle on sallittava vain olemassa olevan tieosakkuuden kautta kantatieltä 69 Piiparinkalliolle, jonne Destialla on jo olemassa oleva maa-aineslupa ja osakkuus. Liikennöintiä palstalle ei tule sallia Hitolahdentien kautta tienvarren asukkaiden kohtuuttoman pöly ja meluhaitan, liikennöniti ja lapsiturvallisuuden takia. Murskaamo on sijoitettava louhoksen pohjalle melusaasteen ja ympäristön takia ja maa-ainesajot arkipäivisin välisenä aikana. Suurimmat melua aiheuttavat työt virka-aikaan ja viikonloppuisin ei ollenkaan. Räjäytyksistä on hyvä ilmoittaa molemman tien alkupäässä turvallisuussyistä. Haluamme välttää viime syksyn tapahtumia, jolloin liikenne Hitolahdentiellä BTT -projektin aikana oli pahimmillaan 160 autoa/päivä talojen ohi. Samalla kalliollahan jatkossa toimii KAK, KSK ja Destia. Sora-Manninenhan sai luvan meidän perukan montulle Hitonlahteen ja tämä raskaan kaluston liikennöinti riittäisi Hitonlahdentiellä. Hakijan kuuleminen Hakijalta on pyydetty vastine annettuihin muistutuksiin hallintolain 34 :n mukaisesti. Hakija on antanut muistutuksista seuraavan vastineen: Ko. murskaamon liikenne ei tule kulkemaan Hitonlahdentien kautta vaan tieoikeuden mukaisesti Piiparintietä pitkin. Piiparintien vakituisille asukkaille on toimitettu tiedote tulevasta liikenteestä tiellä.

9 Ensimmäinen tai ensimmäiset murskaukset joudutaan käytännön syistä toteuttamaan kallion päällä, kunnes päästään toimimaan kallioleikkaukseen. Nämä ensimmäiset murskaukset tulevat luonnollisesti aiheuttamaan valitettavaa meluhaittaa. Toiminta-aikoihin laki/säädökset jo ottavatkin kantaa. Lähikiinteistöihin (2 kpl) tullaan asentamaan ensimmäisten murskauksien yhteydessä tärinämittarit, joilla voidaan seurata ja todeta murskauksen aiheuttamaa tärinää. Murskauksista ilmoitetaan etukäteen kirjallisesti lähialueen kiinteistöihin. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Toiminnan ympäristöluvasta on jätetty muistutuksia, jotka on käsitelty ympäristölupapäätöksessä, joka on käsitelty samassa ympäristölautakunan kokouksessa. 9 Tarkastus Lupaviranomainen on tutustunut hankealueeseen YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta on tarkastanut Keski-Suomen kuljetus Oy:n toimittaman maa-aineslupahakemuksen. Lautakunta myöntää maa-aineslain 4 :n mukaisen maa-ainesluvan kalliokiviaineksen ottamiseen Äänekosken kaupungissa, Koiviston kylässä sijaitsevalle tilalle Ritvala Maa-aineslupa myönnetään ottosuunnitelman mukaisesti hakemuksen vaiheen 1 ja 2 mukaiselle ottomäärälle k- m 3. Toiminnalle myönnetään lupa aloittaa toiminta maa-aineslain 21 :n mukaisesti muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen ehdollisena seuraavasti: Aloituslupa myönnetään osalle vaiheen 1 ottoaluetta, ottomäärän ollessa maksimissaan m 3. Hakijan tulee asettaa aloitusluvan vakuus Maa-ainesupa myönnetään päivätyn hakemuksen, sen täydennyksen ja hakijan vastineessaan esittämän mukaisesti sekä seuraavia lupamääräyksiä noudattaen: Yleiset määräykset 1. Alueelle tulee asentaa riittävästi alinta ottotasoa osoittavia, selvästi näkyviä korkeusmerkkejä (esim. vähintään kolme kolmiopukkia). Ottamisalueen

10 rajat tulee merkitä maastoon selvästi. Merkinnät tulee tehdä ennen ottotoiminnan aloittamista. 2. Ottamisalueelle tulee sijoittaa selkeä taulu, josta ilmenevät mm. maaainesluvanhaltijan/ urakoitsijan yhteystiedot ja luvan voimassaoloaika. 3. Ottamistoiminnan aikana tulee ottamisalueen jyrkät/korkeat reunat suojata aitauksin ja selvästi näkyvin lippusiimoin. 4. Ottotoiminta on järjestettävä siten, että ympäristölle aiheutuvat melu-, pölyja tärinähaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Hakijan tulee mitata louhinnasta aiheutuvaa tärinää lähimmillä kiinteistöillä Etäisyys naapuritilan rajaan tulee olla vähintään 30 m, ellei naapurin kanssa toisin sovita. Pinta- ja pohjavesien suojelu 6. Pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua ei sallita. Alue louhitaan poikkileikkauspiirrosten mukaan alimmillaan siten, että alueen alin sallittu louhintataso on alueen länsiosassa m N 2000 ja itäosassa m N 2000 kuitenkin vähintään 2 metriä pohjavedenpinnan yläpuolella. 7. Ottotason alapuolisia massanvaihtoja tai pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua ei sallita. 8. Alueen pohja tulee muotoilla siten, ettei alueelle lammikoidu pinta- tai pohjavesiä. Pintavedet on tarvittaessa johdettava saostusaltaan kautta ennen ojiin johtamista. 9. Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien varastointi alueella on kielletty. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai ajoneuvoja. Autojen ja koneiden huoltaminen alueella on kielletty, ellei ympäristön pilaantumisen vaaraa ole estetty asianmukaisilla tiloilla ja suojarakenteilla. Koneiden ja autojen tankkaus tulee järjestää siten, ettei valumia pääse ympäristöön. 10. Poikkeuksellisista tilanteista esim. pohjaveden lammikoitumisesta on otettava yhteys maa-aineslain valvojaan. Lisäksi jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta joutuu maaperään tai vesistöön, on siitä välittömästi ilmoitettava Keski-Suomen pelastuslaitokselle ja Äänekosken kaupungin öljyvahinkojen torjuntaviranomaiselle sekä ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Öljyvahingon varalta alueella on pidettävä öljyn imeytykseen sopivaa turvetta tai muuta öljyn imeytykseen sopivaa ainetta.

11 11 Jätteet 11. Alueelle ei saa ajaa eikä varastoida rakennus- tai muuta jätettä. Alueelle ei myöskään saa läjittää epäpuhtaita maa-aineksia tai maa-aineksia, joiden soveltuvuutta alueelle ei ole selvitetty. 12. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. Alueella ei saa polttaa eikä sinne saa haudata jätettä. Vaaralliset jätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa lukitussa tilassa niin, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Jäteastioiden merkinnästä tulee ilmetä jätteen laatu ja vaarallisuus. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Jätehuollossa tulee noudattaa Äänekosken kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Tarkkailu Vuosiraportointi Maisemointi ja jälkihoito 13. Maa-ainesoton valvoja voi tarvittaessa, valvonnallisista syistä, vaatia alueelle sijoitettavaksi pohjavesiputken, jota tulee seurata pohjavedenpinnan korkeus neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä, syksy). Havaintotuloksista päivämäärätietoineen tulee pitää kirjaa. Tiedot tulee toimittaa yhdellä lomakkeella kuten tiedot otetuista maaaineksista, jolloin ne voidaan tallentaa ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään. Sähköisessä paikkatietojärjestelmässä tiedot ovat hakijoiden ja valvontaviranomaisten käytössä. 14. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoittaa lupaviranomaiselle sekä Keski-Suomen ELY - keskukselle edellisenä vuonna otetun maa-aineksen määrä ja laatu sekä mahdolliset määräyksen 11 mukaiset pohjavedenpinnan korkeustiedot. 15. Alue tulee maisemoida turvalliseksi ja ympäristöön sopivaksi. Kallioluiskat luiskataan vähintään kaltevuuteen 1:2 tai porrastamalla. Alueen jälkitasauksessa, jälkiverhoilussa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia materiaaleja. Pintamaat tulee varastoida kaivualueen ulkopuolelle siten, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä kasvualustan muodostamiseen.

12 16. Maa-ainesalueen luiskaus ja maisemointi tulee toteuttaa vaiheittain ottamistoiminnan edetessä. Hakijan tulee täydentää hakemustaan laatimalla vaiheittaisen oton suunnitelma karttatarkasteluna. Maisemointitöiden tarkastus tulee tehdä kahden vuoden välein syksyisin, ensimmäisen kerran mennessä. Tarkastuksessa tulee olla läsnä luvanhaltija, kunnan maa-ainesoton valvoja sekä tarvittaessa ELY -keskuksen edustaja. 17. Pintamaat on varastoitava kaivualueen ulkopuolelle siten, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä kasvualustan muodostamiseen. Suositeltu varastointiaika enintään kolme (3) vuotta. Varastointi on toteutettava siten, ettei varastoinnista aiheudu vyörymistai muuta vaaraa ympäristölle. 18. Ottaminen tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää niin, ettei ottamisalue näy kaukomaisemassa. Alueen jälkitasauksessa, jälkiverhoilussa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia materiaaleja. Mikäli alueelle on tarpeen tuoda viimeistelyä varten ylijäämämaata, tulee asiasta tehdä kirjallinen ilmoitus Äänekosken kaupungin maa-ainesvalvojalle. 19. Mikäli ottamisalue ei ottamisen jälkeen ole kahden (2) vuoden kuluessa maisemointitöiden suorittamisesta luontaisesti metsittynyt kauttaaltaan, on metsitystä täydennettävä siten, että männyn- ja/tai kuusentaimia on istutettava vähintään kpl/ha. 20. Maa-ainesten oton loputtua kaikki alueelle ja sen välittömään läheisyyteen pystytetyt rakennelmat on purettava ja kuljetettava pois. 12 Vakuus 21. Hakijan tulee toimittaa ennen tämän päätöksen mukaisen ottamistoiminnan aloittamista Äänekosken kaupungille jälkihoitovakuus, joka on suuruudeltaan euroa lupavelvoitteiden ja jälkihoitotoimien suorittamiseksi. Aloituslupaa varten tulee toimittaa vakuus, mikäli työ aloitetaan ennen luvan lainvoimaisuutta. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikki luvan ja sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty. Vakuus voidaan vapauttaa vain lupaviranomaisen päätöksellä. Lupaviranomaisella on oikeus tarkastaa vakuuden suuruus jälkihoitotoimenpiteiden kustannustasoa vastaavaksi kesken lupakauden. Vakuuden arvoa voidaan vaiheittain pienentää lupakauden aikana, mikäli jälkihoitotoimenpiteet suoritetaan valmiiksi osa-alueittain ottamistoiminnan edetessä. Vakuuden suuruuden muuttamisesta tehdään tarvittaessa erillinen päätös.

13 13 Luvan siirto 22. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Samoin konkurssitapauksissa, mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa kuuden (6) kuukauden kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. (MaaainesL 13a ) PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Yleiset perustelut Maa-aineslakia sovelletaan kiven, soran, saven ja mullan ottamiseen poiskuljetettavaksi tai paikalla varastoitavaksi ja jalostettavaksi. Tässä haetaan lupaa kiviaineksen ja moreenin ottamiseen ja poiskuljettamiseen. (Maa-ainesL 1 ja 11 :t) Maa-aineslailla säädellään maa-ainesten ottoa siten, että edellä mainittuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Lisäksi ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. (Maa-ainesL 3 ) Kun huomioidaan annetut lupamääräykset, ei hakemus ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ottamisalue ei sijaitse eikä sen välittömässä läheisyydessä ole Natura-, luonnonsuojelu- tai muita luonnon- tai maisemansuojelullisesti arvokkaita erityiskohteita eikä alue kuulu luonnon- tai maisemansuojelun kannalta merkittäviin kallioalueisiin. Alue ei sijaitse myöskään pohjavesialueella. Toiminta ei ole ristiriidassa voimassa olevan alueen yleiskaavan eikä maakuntakaavan kanssa. Hakemusalueelta on matkaa asutukseen 800 metriä, joka täyttää myös kivenlouhimoille ja murskaamoille asetetun vähimmäisetäisyyden eli 300 m asutukseen.

14 14 Maa-aineslain mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa laissa säädettyjen rajoitusten kanssa, kun lisäksi otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Maa-aineslupa on siten myönnettävä (Maa-ainesL 6 ). Lupamääräysten yksityiskohtaiset perustelut Maa-ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jos nämä seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Ottamissuunnitelmassa on esitetty tiedot ottamisalueen rajauksesta, kaivausten ja leikkausten syvyydestä ja muodosta sekä ottamistoiminnan etenemissuunnasta. Alueen valvonnan, pinta- ja pohjavesien suojelemisen ja maaperän suojaamisen, siistimisen ja puuston uusimisen, asutukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemisen ja turvallisuusnäkökohtien osalta on ottamissuunnitelmaa täydennetty lupamääräyksin. Lupaviranomainen katsoo, etteivät lupamääräykset ole luvansaajalle kohtuuttomia hankkeen laajuus ja siitä saatava hyöty huomioon otettuna. Lupamääräykset 1 5 Lupamääräykset on annettu lupapäätöksen valvonnan toteuttamiseksi. Lupamääräykset ovat tarpeen myös luvanhaltijan selvillä olovelvollisuuden toteutumiseksi. Lupamääräykset on katsottu tarpeellisiksi yleisen turvallisuuden vuoksi sekä toiminnanharjoittajan korvausvelvollisuuden selventämiseksi. Lupamääräykset 6-10 Lupamääräykset on katsottu tarpeellisiksi pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Maa-ainesalueilla luonnontilaisen pintakerroksen ja kasvillisuuden poistaminen lisäävät pohjaveden likaantumisriskiä, ainepitoisuuksia ja pohjaveden pinnan korkeuden vaihteluita sekä aiheuttavat maaperän eroosiota. Lisäksi on tärkeää, että myös luokiteltujen pohjavesialueiden ulkopuolella kemikaalien ja polttonesteiden sekä vaarallisten jätteiden käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan huolellisuutta. Lupamääräys Lupamääräys on annettu jätteistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen (maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaran sekä ympäristön roskaantumisen) ehkäisemiseksi. Lupamääräykset Lupamääräykset on annettu lupapäätöksen valvonnan toteuttamiseksi. Lupamääräykset ovat tarpeen myös luvanhaltijan omavalvonnan ja selvilläolovelvollisuuden toteutumiseksi.

15 15 Lupamääräykset Lupamääräyksillä on tarkennettu maa-ainesalueen jälkihoitoa ja maisemointia koskevaa suunnitelmaa. Alueelta kuoritut pintamaat suositellaan mahdollisuuksien mukaan käytettäväksi 2 3 vuoden kuluessa, koska varastoitaessa pintakerroksen orgaaninen aines hajoaa nopeasti. Lupamääräys 21 Vakuuden asettaminen on tarpeen lupamääräysten ja maisemoinnin toteutumisen varmistamiseksi. Vakuuden suuruuden määrittämisessä ( / ha) on otettu huomioon ottamisalueen sijainti pohjavesialueen ulkopuolella. Lupamääräys 22 Lupamääräys on informatiivinen. Lupamääräyksellä selvennetään luvanhaltijan vastuuta toiminnanharjoittajan muuttuessa tai konkurssitilanteissa. Lupamääräys on tarpeen myös valvonnan toteuttamiseksi. LUVAN VOIMASSAOLO Toiminnalle on myönnetty maa-aineslain 21 :n mukainen lupa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Ottamistoiminta voidaan aloittaa lupapäätöksen antopäivän jälkeen seuraavana päivänä. Lupapäätös on voimassa saakka. Toiminnan olennaiselle muuttamiselle on haettava uusi lupa. Korvattavat päätökset Alueella ei ole korvattavia päätöksiä. Perustelut aloittamisluvalle Ääneseudulla on poikkeuksellisen suuri tarve saada erityyppistä maaainesta mm. uuden Biotuotetehtaan rakentamisprojektissa. Yleisen edun kannalta on erittäin tärkeää saada maa-ainekset mahdollisimman läheltä. Noin puolet maa-aineksen hankintahinnasta määräytyy kuljetuksista. Kuljetusmatkojen pidentyminen toisi paitsi merkittäviä välillisiä ja välittömiä kustannuksia yhteiskunnassa, myös haitallisia ympäristövaikutuksia, koska liikennemäärät kuljetuksista ovat merkittävät.

16 Aloituslupa on myönnetty osittaisena m 3 -ktr ottamiseen, jolloin mahdollinen muutoksenhaku olisi tullut käsiteltyä oikeusasteissa ennen kuin lupa saisi lainvoiman koko hakemuksen mukaiselle 1. ja 2. vaiheen ottomäärälle, joka on m 3 ktr. Valitusaikana ei tulla ottamaan sellaisia määriä kiviainesta, jolla olisi merkittäviä ympäristö- tai maisemallisia vaikutuksia, joita ei voida riittävässä määrin korjata. Aivan ottoalueen vieressä sijaitsee Destia Oy:n maaainesalue, joilla on lainvoimaiset ympäristö- ja maa-ainesluvat. Alue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. 16 Lupaviranomaisen vastaus muistutuksiin Muistutus A.A. Lupaviranomainen on edellyttänyt suorittamaan tärinämittaukset lähimmillä kiinteistöillä louhinnasta aiheutuvasta tärinästä aiheutuvien haittojen toteamiseksi (lupamääräys 4). Muistutus B.B ja C.C Hakija ei käytä kuljetuksiin hakemuksessa esittämänsä mukaisesti Hitonlahdentietä vaan Piiparintietä. Hakijan toiminta-aikoja on rajoitettu vastaavalla tavalla kuin Destia Oyj:n naapurikiinteistön toiminnoille tasapuolisuuden vuoksi (lupamääräys X) ja ympäristöluvassa on edellytetty meluselvitystä ja -torjuntaa mikäli viranomaisella on perusteltu syy epäillä Vnp:n melun ohjearvojen ylittyvän. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Maa-aineslaki (Maa-ainesL 555/1981) 3, 4, 5, 5a, 6, 7, 10, 11, 12, 13, 13a, 16a, 16b, 19, 20, 21, 23 ja 23 a :t Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (VNA 926/2005) 1, 2, 2a, 3, 6, 7, 8 ja 9 :t Muut ohjeet Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö, opas maaainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Ympäristöministeriö, Luonnonvaraosasto TARKASTUS- JA VALVONTAMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN Käsittelymaksu Hakijan on suoritettava lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkistamisesta hakemuksen vireille tullessa voimassa olevan Äänekosken

17 Valvontamaksu kaupungin maa-ainestaksan (ymp.ltk mukainen maksu (alv 0 %). Maksu muodostuu kokonaisottomäärän mukaan ( m 3 ktr x 0,011/m 3. Maksu on Valvontamaksu määrätään kunakin vuonna määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaisesti. (Maa-ainesL 23 ). 17 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätöksestä tiedotetaan ilmoittamalla siitä Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Ilmoitus päätöksestä pidetään nähtävillä valitusajan. Kuulutus ja lupa-asiakirjat ovat nähtävillä valitusajan Äänekosken kaupungintalon ympäristö- ja rakennusvalvontatoimistossa. Päätös Tiedoksi Liitteet Hakijalle Keski-Suomen ELY keskus Liite 1 Alueen sijainti Liite 2. Ottamissuunnitelma Liite 3. Jälkihoitosuunnitelma Liite 4. valitusosoitus

18 18 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta valittamalla (valitusosoitus liitteenä). Ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen Vs. johtava ympäristötarkastaja Jaana Leppänen

19 19 LIITE 1. Sijainti LIITE 2. Ottosuunnitelma

20 LIITE 3. Jälkihoitosuunnitelma 20