Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 908/2005 vp Televisio-ohjelmien tekstitykset kuulovammaisille Eduskunnan puhemiehelle Kuulovammaisia arvioidaan olevan maassamme tällä hetkellä noin Heidän määränsä lisääntyy, kun väestö ikääntyy. Ennusteiden mukaan kuulon alenemisesta kärsii 25 prosenttia väestöstä vuonna Vaikeasti kuulovammaisia, jotka eivät pysty seuraamaan televisio-ohjelmia apuvälineidenkään avulla, on kymmeniätuhansia. Myös he haluavat muiden tavoin seurata kotimaista ohjelmatuotantoa ja saada mahdollisimman paljon informaatiota esimerkiksi vaaliohjelmista äänestyspäätöstensä tueksi. Tekstityksen puutteen ohella myös televisio-ohjelmien taustamusiikki ja hälyäänet vaikeuttavat ohjelmien seuraamista. Kotimaisten televisio-ohjelmien tekstitys palvelee kuulovammaisten lisäksi myös muita katsojaryhmiä. Siitä hyötyvät maahanmuuttajat, toista kieltä opettelevat, oppimisvaikeuksista kärsivät ja lukemaan opettelevat lapset. Kyse on määrältään mittavasta katsojaryhmästä. Suomessa Yleisradio tekstittää 20 prosenttia kotimaisesta ohjelmatuotannostaan, kun musiikkia, urheilua ja lastenohjelmia ei oteta mukaan. Tämä viidennes pitää sisällään noin 15 ohjelmaa viikossa ja kahdet päivittäiset uutiset. Kaupallisilla televisiokanavilla tekstitysprosentti on nolla. Televisiotekstityksessä on kyse kansalaisten yhdenvertaisuudesta ja sananvapaudesta. Yleisradion julkinen palvelu perustuu perustuslain yhdenvertaisuusperiaattteeseen. Televisio-ohjelmien saavutettavuudessa kuulovammaisten katsojien kohdalla periaate ei toteudu ei Yleisradiossa eikä kaupallisilla kanavilla. Kansainvälisessä vertailussa Suomi kulkee kaukana tekstityksen valtamaista. Tuoreimpien tilastojen mukaan Isossa-Britanniassa BBC tekstittää tänä vuonna ykkös- ja kakkoskanavallaan yli 85 ja muillakin kanavilla yli 60 prosenttia ohjelmistostaan. Britannian suurin kaupallinen kanava ITV tekstittää pääkanavallaan yli 95 prosenttia ohjelmista. Esimerkiksi Hollannissa ja Ruotsissa julkisen televisiotoiminnan tavoitteena on kaikkien uusien kotimaisten ohjelmien tekstittäminen viimeistään vuoteen 2010 mennessä. Suomessa tulisi lisätä kotimaisten ohjelmien tekstityksen määrää nykyisestä sekä julkisilla että kaupallisilla kanavilla. Digitaalinen televisiotoiminta mahdollistaa tekstityksen sekä teknisesti helpommin että kustannuksiltaan edullisemmin kuin analoginen. Puheentunnistintekniikka ei tuo automatisoitua tekstitystä televisioon vielä lähivuosina. Siksi televisiokanavilla tarvitaan huomattavaa lisäpanostusta tekstitykseen, jotta myös kuulovammaisilla on yhdenvertainen mahdollisuus seurata monipuolista kotimaista ohjelmatuotantoa. Televisio-ohjelmisto on tuotava jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0

2 Voidaanko lailla taata, etteivät kuulovammaisten televisio-ohjelmien tekstitykset jää sattumanvaraisiksi vaan niiden määrää voidaan tuntuvasti lisätä, että suomalaiset televisiokanavat palvelevat yhdenvertaisesti kaikkia suomalaisia? Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2005 Mikko Alatalo /kesk Lauri Oinonen /kesk Simo Rundgren /kesk Petri Neittaanmäki /kesk Lasse Hautala /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 908/2005 vp Mikko Alatalo /kesk ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikko Alatalon /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 908/2005 vp: Voidaanko lailla taata, etteivät kuulovammaisten televisio-ohjelmien tekstitykset jää sattumanvaraisiksi vaan niiden määrää voidaan tuntuvasti lisätä, että suomalaiset televisiokanavat palvelevat yhdenvertaisesti kaikkia suomalaisia? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kuulovammaisille, kuten myös muille erityisryhmille tarjottava julkinen palvelu on tärkeä osa Yleisradio Oy:lle määrättyä tehtävää. Yhtiöllä on Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) mukaan velvollisuus ottaa toiminnassaan huomioon vähemmistö- ja erityisryhmät sekä kohdella yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielisiä kansalaisia ja tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muille kieliryhmille. Yleisradio Oy:stä annettua lakia on muutettu vuoden 2006 alusta siten, että julkisen palvelun määritelmässä vahvistetaan velvoitteita kohdella kansalaisia yhtäläisin perustein. Lakimuutos perustui liikenne- ja viestintäministeriön asettaman parlamentaarisen työryhmän raporttiin, jossa kiinnitettiin erityistä huomiota selkokielisen viestinnän tärkeyteen. Kuulovammaisille tekstitetyn kotimaisen ohjelmatuotannon lisäksi Yleisradio Oy:n ulkomainen, pääosin tekstitetty ohjelmisto tukee omalta merkittävältä osaltaan kuulovammaisryhmän palvelua. Yhtiön selvityksen mukaan televisioohjelmistosta 60 prosenttia on varustettu joko kaikille näkyvin käännöstekstein tai teksti-tvtekstein. Valitettavasti käytettävissä olevat tekstitysohjelmat eivät vielä sovellu hyvin suorien lähetysten tekstittämiseen. Erilaisia kokeiluja on aloitettu erityisesti ulkomailla uusien puheen tekstiksi muuttavien tietokoneohjelmien kehittämiseksi. Nämä kokeilut johtavat todennäköisesti sovellutuksiin, joita voidaan ottaa tuotantoon ja siten lisätä erityisryhmille tarjottavaa palvelua. Valtakunnalliseen analogiseen televisiotoimintaan myönnetyissä toimiluvissa on ehto, jonka mukaan televisiotoiminnan harjoittajan tulee ohjelmatoiminnassa pyrkiä mahdollisuuksien mukaan myös kohtuullisessa määrin huomioimaan erityisryhmien, kuten kuulovammaisten, tarpeet. Kuten kysymyksessä todetaan, digitaalinen televisio tarjoaa uusia mahdollisuuksia palvella erityisryhmiä. Vammaisjärjestöt ovat olleet mukana liikenne- ja viestintäministeriön digitaalisen television kehittämisohjelman Minor-hankkeessa, jossa on tutkittu digitaaliseen televisioon liittyviä vähemmistöjen ja vähemmistöryhmien tarpeita. Hankkeessa pilotoidaan vähemmistöille suunnattujen ohjelmien lähettämistä ja tekstityksen toteuttamista. Esteettömästä viestinnästä huolehtiminen on välttämätöntä, jotta jokaisella kansalaisella olisi mahdollisuus käyttää viestintäpalveluja hyväkseen haluamallaan tavalla. Liikenne- ja viestintäministeriö on tammikuussa 2005 julkaissut toimenpideohjelman, joka pyrkii lisäämään tietoisuutta käyttäjien erityisryhmien ongelmista sekä purkamaan esteitä kansalaisten tasavertaisuudelta viestintäpalvelujen suhteen. Ministeriö on lisäksi keväällä 2005 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on seurata esteetöntä viestintää koskevan toimenpideohjelman toimeenpanoa ja toteutumista. Työryhmä antaa toimikautensa päättyes- 3

4 Ministerin vastaus sä loppuraportin, jossa se selvittää toimenpideohjelman toteutumista käytännössä. Lainsäädäntö ei aina ole paras ja tehokkain keino toivottavien tavoitteiden saavuttamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo, että parhaan ratkaisun aikaansaamiseksi tarvitaan viranomaisten, televisioyhtiöiden ja kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä. Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2005 Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen 4

5 Ministerns svar KK 908/2005 vp Mikko Alatalo /kesk ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 908/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Mikko Alatalo /cent m.fl.: Kan det garanteras genom lag att TVprogrammen inte textas bara slumpmässigt för hörselskadade utan att antalet textade program i stället kan ökas påtagligt så att de finländska TV-kanalerna betjänar alla finländare lika? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Allmännyttig verksamhet för hörselskadade, liksom också för andra grupper med särskilda behov, utgör en viktig del av den uppgift som föreskrivits för Rundradion Ab. Enligt lagen om Rundradion Ab (1380/1993) skall bolaget beakta minoriteter och specialgrupper samt behandla de finskspråkiga och svenskspråkiga medborgarna på lika grunder i sin programverksamhet och tillhandahålla tjänster på samiska, romani och teckenspråk och i tillämpliga delar även för andra språkgrupper i landet. Lagen om Rundradion Ab ändras vid ingången av 2006 så att skyldigheterna att behandla medborgarna på lika grunder befästs i samband med definitionen av allmännyttig verksamhet. Lagändringen baserar sig på en rapport av en parlamentarisk arbetsgrupp tillsatt av kommunikationsministeriet. I rapporten fästes särskilt avseende vid betydelsen av kommunikation på klarspråk. Utöver det inhemska programutbudet med text för hörselskadade stöds tjänsterna för gruppen hörselskadade i betydande grad av Rundradion Ab:s utländska programutbud, som till största delen förses med text. Enligt bolagets utredning är 60 procent av televisionsprogramutbudet försett antingen med översättningstext som är synlig för alla eller med textning via text-tv. Tyvärr lämpar sig de nuvarande textningsprogrammen ännu inte särskilt bra för textning av direktsändningar. I synnerhet utomlands har det inletts olika slags experiment för att utveckla nya dataprogram som konverterar tal till text. Det är sannolikt att experimenten resulterar i applikationer som kan upptas för produktion, och på så vis kan tjänsterna för grupper med särskilda behov utökas. I de koncessioner som beviljats för rikstäckande analog televisionsverksamhet ingår ett villkor enligt vilket utövaren av televisionsverksamhet i mån av möjlighet skall försöka beakta även behoven hos specialgrupper, t.ex. hörselskadade, i sin programverksamhet. Så som konstateras i spörsmålet erbjuder den digitala televisionen nya möjligheter att tillhandahålla tjänster för grupper med särskilda behov. Handikapporganisationer har medverkat i kommunikationsministeriets Minor-projekt inom utvecklingsprogrammet för den digitala televisionen. Inom projektet har man undersökt minoriteters och minoritetsgruppers behov i anslutning till den digitala televisionen. Inom projektet genomförs pilotsändningar och pilottextningar av program som riktar sig till minoriteter. Det är absolut nödvändigt att värna om lätt tillgänglig kommunikation för att alla medborgare skall kunna utnyttja kommunikationstjänsterna så som de önskar. I januari 2005 publicerade kommunikationsministeriet ett åtgärdsprogram som syftar till att öka medvetenheten om problemen för sådana grupper bland användarna som har särskilda behov samt undanröja hindren för medborgarnas jämlikhet när det gäller kommuni- 5

6 Ministerns svar kationstjänster. På våren 2005 tillsatte ministeriet dessutom en arbetsgrupp för att följa hur åtgärdsprogrammet för lätt tillgänglig kommunikation verkställs och genomförs. När arbetsgruppens mandatperiod löper ut den 31 december 2005 skall den lämna en slutrapport om det praktiska genomförandet av åtgärdsprogrammet. Lagstiftningen är inte alltid den bästa eller effektivaste metoden för att se till att målsättningar uppnås. För att den bästa lösningen skall nås förutsätts det enligt kommunikationsministeriet att myndigheterna, televisionsbolagen och medborgarorganisationerna samarbetar. Helsingfors den 8 december 2005 Kommunikationsminister Susanna Huovinen 6