Puutalovalmistajien tulevaisuuden menestyskonseptit. Mikko Viljakainen, TkL Liiketoimintamallit maaseudun teollisuusyrityksissä 23.3.

Transkriptio

1 Puutalovalmistajien tulevaisuuden menestyskonseptit Mikko Viljakainen, TkL Liiketoimintamallit maaseudun teollisuusyrityksissä

2 2 Esitys pähkinänkuoressa Menestyskonseptien luomisessa ei ole oikotietä onneen. Tarvitaan kovaa, systemaattista ja pitkäjänteistä työtä. Se tuo varmempia tuloksia kuin satumainen onni. 1. Viisi keinoa menestyskonseptin suunnitteluun. 2. Puussa sittenkin Suomen tulevaisuus Mikko Viljakainen

3 3 Menestyskonsepti? Millä menestystä mitataan? Mitä menestymiseen tarvitaan? Mikko Viljakainen

4 Kysyntä TARVE HUOMAAMINEN KYSYNNÄN JA TARJONNAN KOHTAAMINEN Liiketoiminta ympäristö KIINNOSTUS OSAAMINEN TARJOUSPYYNTÖ Kauppa TARJOUS KANNATTAVUUS KYVYKKYYS Tarjonta LIIKEIDEA

5 Kysyntä TARVE HUOMAAMINEN MITEN PÄÄSTÄ MUKAAN KILPAILUUN? Kuka huomaa? KYSYNNÄN JA TARJONNAN KOHTAAMINEN Liiketoiminta ympäristö KIINNOSTUS OSAAMINEN TARJOUSPYYNTÖ Kauppa TARJOUS KANNATTAVUUS Kuka tekee valinnan? Millä perusteilla? Miten niitä saa? Prosessi, osapuolet, vaaditut asiakirjat? Mikä on hankintamenettely? Markkinat, kilpailutilanne? Traditio, hyväksyttävyys? Mitkä ovat liiketoimintamahdollisuudet? KYVYKKYYS Mistä ja mitä lisäarvoa? Tarjonta LIIKEIDEA Mahdolliset/tarvittavat kumppanit?

6 Kysyntä TARVE HUOMAAMINEN MITEN PÄÄSTÄ MUKAAN KILPAILUUN? Kuka huomaa? MITÄ TARVITAAN? Tiedotus, argumentointi: - referenssit, kustannukset, elinkaari, ympäristö jne. KYSYNNÄN JA TARJONNAN KOHTAAMINEN Liiketoiminta ympäristö KIINNOSTUS OSAAMINEN TARJOUSPYYNTÖ Kauppa TARJOUS KANNATTAVUUS Kuka tekee valinnan? Millä perusteilla? Miten niitä saa? Prosessi, osapuolet, vaaditut asiakirjat? Mikä on hankintamenettely? Markkinat, kilpailutilanne? Traditio, hyväksyttävyys? Mitkä ovat liiketoimintamahdollisuudet? Motivointi, hyödyt: - vastaus yksilöllisiin/ kohdekohtaisiin tarpeisiin. Ohjaus, ohjeet: - rakennuttaminen, suunnittelu, hankinta Asiakirjat: - tarjouspyynnöt, sopimukset jne. Esteiden poistaminen: - toimivuuspohjaiset vaatimukset T&K tuki KYVYKKYYS Mistä ja mitä lisäarvoa? Vakiintuneet toimintamallit Tarjonta LIIKEIDEA Mahdolliset/tarvittavat kumppanit? Tuotteet, järjestelmät, osaaminen

7 Kysyntä TARVE HUOMAAMINEN MITEN PÄÄSTÄ MUKAAN KILPAILUUN? Kuka huomaa? MITÄ TARVITAAN? Tiedotus, argumentointi: - referenssit, kustannukset, elinkaari, ympäristö jne. PÄÄTÖKSENTEON ELEMENTIT Ei negatiivisia ominaisuuksia KYSYNNÄN JA TARJONNAN KOHTAAMINEN Liiketoiminta ympäristö KIINNOSTUS OSAAMINEN TARJOUSPYYNTÖ Kauppa TARJOUS KANNATTAVUUS Kuka tekee valinnan? Millä perusteilla? Miten niitä saa? Prosessi, osapuolet, vaaditut asiakirjat? Mikä on hankintamenettely? Markkinat, kilpailutilanne? Traditio, hyväksyttävyys? Mitkä ovat liiketoimintamahdollisuudet? Motivointi, hyödyt: - vastaus yksilöllisiin/ kohdekohtaisiin tarpeisiin. Ohjaus, ohjeet: - rakennuttaminen, suunnittelu, hankinta Asiakirjat: - tarjouspyynnöt, sopimukset jne. Esteiden poistaminen: - toimivuuspohjaiset vaatimukset T&K tuki Yksi tai kaksi positiivista ominaisuutta Vähintään yhtä helppo kuin muut Luottamus, kilpailuttamismahdollisuudet Tasapuolinen, -arvoinen Riskitön KYVYKKYYS Mistä ja mitä lisäarvoa? Vakiintuneet toimintamallit Selvä vastuunjako Tarjonta LIIKEIDEA Mahdolliset/tarvittavat kumppanit? Tuotteet, järjestelmät, osaaminen Laatu, toimitusvarmuus

8 8 Mihin kannattaa panostaa? Mitä valintoja tekisit seuraavien kuvien perusteella? Mikko Viljakainen

9 Market share of timber in housing Market share of timber in housing by living area (m2) Puun osuus asuntorakentamisessa asuinpinta-alan mukaan total area wood share kokonaismäärä puisia PIENTALOT RIVITALOT KERROSTALOT single-family houses row houses block of flats Mikko Viljakainen

10 Kerrostalohaasteen mielekkyys? Nykyinen ja toivottu asumismuoto vuotiaat (Lähde: YM, asukasbarometri) Existing and desired form of living at age (source: ministry of environment) Nykyinen existing Toivottu desired single-family PT block KTof flats row houses RT 10

11 11 Mikko Viljakainen

12 12 Mikko Viljakainen

13 13 Mikko Viljakainen

14 14 Kotimaassa puurakentamisen suurin potentiaali on ammattimaisessa rakentamisessa Mikko Viljakainen

15 15 Arvokäyrä suunnittelun apuvälineenä Auttaa määrittämään Asiakkaan todelliset arvostukset Oma profiili suhteessa kilpailijoihin Asiakkaalle merkitykselliset lisäarvoominaisuudet Kilpailijoista menestysprofiilin rakentaminen Mikko Viljakainen

16 16 Case hallien runkorakenteet puutuotteiden profiili suhteessa kilpailijoihin asiakkaiden silmin Perustuu 294 rakennusalan ammattilaisen vastauksiin Rakennusliikkeiden johto/hankintajohto 52 kpl Rakennusliikkeiden työpäälliköt/työmaajohto 46 Rakennuttajat/omistajat 46 Arkkitehdit 61 Rakennesuunnittelijat 63 kunnanviranomaiset/valvojat) 53 Haastattelun toteutus Rakennustutkimus RTS vuonna 2002 Haastattelun ikä näkyy mm. tuotteiden ympäristöominaisuuksien puuttumisena kriteereistä. Kuvia luetaan siten, että mitä ylempänä ollaan sitä parempi. Oltaessa alle kilpailijan tai alle 50 arvon kyseisellä alueella on huomattavaa parannettavaa. Tavoite pitäisi olla enemmän kuin kilpailijoilla tai vähintään 70 arvo joka kriteerin kohdalla. Mikko Viljakainen

17 Puutuotteiden profiili asiakkaiden silmin 17 Mikko Viljakainen

18 Puutuotteet suhteessa betoniin 18 Mikko Viljakainen

19 Puutuotteet suhteessa teräkseen 19 Mikko Viljakainen

20 Puutuotteet suhteessa harkkoihin 20 Mikko Viljakainen

21 Kaikki yhdessä 21 Mikko Viljakainen

22 Johtopäätelmiä 22 Puun vahvuuksia suhteessa kilpailijoihin ovat Edullisuus Muunneltavuus Puun heikkouksia ovat Paloturvallisuus Helppohoitoisuus Pitkäaikaiskestävyys Elinkaarikustannukset Tarjonnan aktiivisuus Rakentamisen nopeus Mikko Viljakainen

23 VARO TÄTÄ: Puutuotteet asiakkaan ja puutuotealan silmin 23 Mikko Viljakainen

24 24 Menestykseen tarvitaan strategia Strategia on Organisaation pitkän tähtäyksen suunta ja toiminnan punainen lanka Tapa, jolla organisaatio hyödyntää resurssejaan muuttuvassa toimintaympäristössä Ainutlaatuisuuden, kilpailuedun ja ylivoimaisuuden lähde Tapa, jolla organisaatio täyttää markkinoiden ja sidosryhmien odotukset Strategiaprosessi on Mikä tahansa menettely, jonka avulla organisaatio muodostaa käsityksen: Itsestään Tavoittelemasta tulevaisuudestaan Tarkoituksenmukaisesta reitistä kohti tulevaisuutta Tavallisesti strategiaprosessi edellyttää yhden tai useamman strategiatyökalun käyttöä Strateginen johtaminen on Niiden toimien hallintaa, joiden avulla organisaatio toteuttaa strategiaprosessiaan ja elää todeksi strategiaansa Lähde: Mikko Luoma, JTO, FEP 3

25 Strategiatyön menetelmät JTO:n strategiatutkimus Top 10 strategiatyökaluja ovat: Päämäärien ja tavoitteiden asettaminen (perinteinen strateginen suunnittelu) 91 % Kilpailutilanteen analyysi 78 % SWOT-analyysi 71 % Toimiala-analyysi 61 % Strategisen toimintaohjelman määritys 61 % Ympäristön analyysi 57 % Asiakasanalyysi 56 % Benchmarkkaus 52 % Ydinkompetenssien määrittäminen 52 % Liiketoimintaprosessien määrittäminen 47 % Suosituimmuusjärjestys oli pääosin sama kehitystasosta riippumatta. Kehittyneet organisaatiot käyttivät kuitenkin tavallisesti useampia strategiatyökaluja kuin kehittymättömät. Keskimäärin organisaatiot käyttävät 6 8 strategiatyökalua. Vähän käytettyjä työkaluja olivat mm. skenaariotyöskentely ja heikot signaalit. Näitä käyttävät kokivat kuitenkin niistä olevan poikkeuksellisen paljon hyötyä. Yleisesti hyöty oli lineaarisessa yhteydessä työkalun käytön intensiteettiin Lähde: Mikko Luoma, JTO, FEP 3

26 Teoriat eivät ole oikotie onneen, mutta puhumalla selviää tässäkin pitkälle 26 Strategian laadinta pitää perustua käytännön osaamiseen ja tosiasioihin, pelkillä teorioilla asiaa ei ratkota. Ei ole olemassa yhtä totuutta, kokonaiskuva muodostuu useista paloista ja totuuksista. Hajanaisella toimialalla pelkkä visiojohtaminen voi olla tuloksekasta. Strategiaan ei pidä takertua, sekin vanhenee: Yritykset eivät kuole siksi, että tekisivät vääriä asioita vaan siksi, että tekevät liian kauan sitä, mikä joskus oli oikein (Mikko Kosonen). Edunvalvonnassa Suunnittelu voi olla monipolvisempaa ja -tahoisempaa Paras tulos syntyy henkilökohtaisen vuorovaikutuksen avulla Innostuminen on sallittua.

27 27 Perusvalinta ennen strategiatyötä ja strategiatyökalujen valintaa: mihin pyritään? Erota arkiaskareet (ylläpitotehtävät) ja tavoitteellistettavat asiat. Selkiytä tavoitteiden osalta, pyritäänkö sopeutumaan vai erilaistumaan? pyritäänkö vaikuttamaan yrityksen/toimialan sisäiseen vai ulkoiseen ympäristöön? Ts. halutaanko Kasvua tai dynaamista toimintakulttuuria? Uudistaa toimialaa radikaalisti? Suotuisa paikka kilpailuympäristössä? Organisaation ja sen suorituskyvyn optimointia?

28 Strategiatyökalujen sijoittuminen 28 DYNAAMINEN EPÄTASAPAINO Tavoiteltava olotila YHTEEN- SOPIVUUS Oppiva organisaatio Osaamisen ja tiedon johtaminen Toimialaanalyysi Ydinkompetenssit Skenaariotyöskentely Tasapainotettu tuloskortti SWOTanalyysi Visio, missio ja perusarvot Hyperkilpailu Heikot signaalit Sinisen meren strategiat Laatu- ja prosessijohtaminen Tavoitejohtaminen Liikeidea, liiketoimintamalli Kilpailijaja tuoteanalyysit Liiketoimintaja tuoteportfoliot SISÄINEN YMPÄRISTÖ Työskentelyn fokus ULKOINEN YMPÄRISTÖ Lähde: Mikko Luoma, JTO, FEP 3

29 Strategiatyökalut suhteessa tavoitteisiin 29 Kasvua tai dynaamista toimintakulttuuria? DYNAAMINEN EPÄTASAPAINO Tavoiteltava olotila YHTEEN- SOPIVUUS Oppiva organisaatio Osaamisen ja tiedon johtaminen Toimialaanalyysi Ydinkompetenssit Yleiset aspiriinit: käytä kun et tiedä mitä käyttäisit Skenaariotyöskentely Tasapainotettu tuloskortti SWOTanalyysi Visio, missio ja perusarvot Hyperkilpailu Heikot signaalit Sinisen meren strategiat Laatu- ja prosessijohtaminen Tavoitejohtaminen Liikeidea, liiketoimintamalli Kilpailijaja tuoteanalyysit Liiketoimintaja tuoteportfoliot Uudistaa toimialaa radikaalisti? SISÄINEN YMPÄRISTÖ Organisaation ja sen suorituskyvyn optimointiin? Lähde: Mikko Luoma, JTO, FEP 3 Työskentelyn fokus ULKOINEN YMPÄRISTÖ Suotuisa paikka kilpailuympäristössä?

30 Strategian onnistumisen edellytys on sen onnistunut jalkauttaminen 30 Suuri osa hyvistäkin strategioista kompastuu juuri tässä. Miten muuttaa strategia käytännön toimiksi? Mikko Viljakainen

31 Industriella målsättning 1. Effekt på marknader* Vad vill man nå? Hur världen blir bättre? Större potential Bättre konkurrenskraftighet Effektivare produktion Bättre användning/kvalitet Osv. * Uppföljning på alla nivåer

32 Industriella målsättning 1. Effekt på marknader* Större potential Bättre konkurrenskraftighet Effektivare produktion Bättre användning/kvalitet Osv. Vad vill man nå? Hur världen blir bättre? 2. Konkreta resultat* Vilka konkreta resultaten man behöver att nå de effekt på marknader? * Uppföljning på alla nivåer

33 Industriella målsättning 1. Effekt på marknader* Större potential Bättre konkurrenskraftighet Effektivare produktion Bättre användning/kvalitet Osv. Vad vill man nå? Hur världen blir bättre? 2. Konkreta resultat* Vilka konkreta resultaten man behöver att nå de effekt på marknader? 3. Åtgärderna* Vilka åtgärderna är nöjdvändiga att nå resultaten? * Uppföljning på alla nivåer

34 Industriella målsättning 1. Effekt på marknader* Större potential Bättre konkurrenskraftighet Effektivare produktion Bättre användning/kvalitet Osv. Vad vill man nå? Hur världen blir bättre? 2. Konkreta resultat* Vilka konkreta resultaten man behöver att nå de effekt på marknader? 3. Åtgärderna* Vilka åtgärderna är nöjdvändiga att nå resultaten? 4. Resurser* * Uppföljning på alla nivåer Vilka resurser det behövs att göra åtgärder? Kompetens: finns det, är det möjligt att köpa Arbetstid, hur länge det tar Pengar

35 Värdering av projektförslag 1. Effekt på marknader* 2. Lönar det sig att investera? 2. Konkreta resultat* 3. Åtgärderna* 4. Resurser* 1. Är det möjligt?

36 Vetenskaplig samband 1. Effekt på marknader* Kontext Hypotes 2. Konkreta resultat* Forsknings problem och fråga 3. Åtgärderna* Metod, begränsning 4. Resurser* Arbete Resultatet Diskussion

37 Puussa sittenkin Suomen tulevaisuus

38 38 Puurakentamisen lisäämisestä koituisi monia hyötyjä 1. Asukkaille 2. Yhteiskunnalle Suomessa ja koko Euroopan unionissa 3. Teollisuudelle 4. Ympäristölle Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan hyvää yhteistyötä! Mikko Viljakainen

39 39 Asukkaat hyötyisivät kilpailun lisääntymisestä eniten Tutkimuksen mukaan Asukkaat arvostavat puuta näkyvissä pinnoissa. Runkomateriaalilla ei ole niin väliä. Markkinoilla Missä kuluttajat saavat tehdä valinnan, puu on suosituin rakennusmateriaali. Ammattimaisen rakennuttamisen kautta puuta ei juuri ole tarjolla kuluttajille. Mikko Viljakainen

40 40 Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat meillä ammattimaisessa rakennuttamisessa Lähde: Tilastokeskus, Rakentamisen tilastot. VTT

41 41 Puun käyttö on kansallinen kysymys. Puun käytöllä on ratkaiseva vaikutus Kansantalouteen Työllisyyteen Metsäteollisuuden selviytymiseen Metsäteollisuuden selviytymiseen Ilmastonmuutokseen

42 42 Vientitulot ovat leipämme lähde Viidesosa maamme vientituloista tulee metsäteollisuudesta. Teollisuuden menestyksen edellytys on toimiva, kilpailukykyinen raaka-ainehuolto. Tukkikauppa saa puun liikkeelle metsästä. Tukista saatavat tuotteet päätyvät valtaosalta rakentamiseen. Valtaosa rakennustuotteiden nettoviennistä on puutuotteita. Mikko Viljakainen

43 Jotta puusta saadaan kansallinen hyöty irti, pitää luoda puumarkkina. On aikaansaatava kysyntää 43

44 44 Lähtökohdat tavoitteen toteuttamiselle ovat hyvät. Puu on suomalainen menestystarina

45 45 Suomi tunnetaan maailmalla kulttuurista, Nokiasta ja puusta. Puun hyväksi tehty työ on tuottanut tulosta Aloitetut rakentamiset kpl Puun käyttö 1000 m3 Puunkäytön edistämisohjelmat vv : Puuinnovaatioprojekti Puun vuosi Puunaika Puu-Suomi Puu-Eurooppa TEKESin teknologiaohjelmat 2005 hallitusohjelma

46 46 Nyt Suomi on kuitenkin jäämässä jälkeen 1. Puurakentamisessa Kilpailukykyä vain pienissä kohteissa Rakennusliikkeet eivät ole omaksuneet puuta kerrostalo- ja julkiseen rakentamiseen 2. Puutuotteiden kehittämisessä Viimeisteltyjä, valmiita kuluttajatuotteita vähän Teollisuuden komponenttien tarjonta vähäistä Rakennusjärjestelmät kirjavia

47 47 Puun käyttö asuntorakentamisessa Sahatavarasta menee: Rakentamiseen 70 % Huonekaluihin 20 % Pakkauksiin 10 % Lähde: Tilastokeskus, Rakentamisen tilastot. VTT

48 48 Puun käyttö rakenteissa ja pinnoissa Lähde: Tilastokeskus, Rakentamisen tilastot. VTT

49 49 Samanaikaisesti puu jatkaa monissa muissa Euroopan maissa voittokulkuaan 9 kerroksinen puutalo Lontoossa 7 kerroksinen puutalo Saksassa Kirknäsiin suunnitteilla oleva kerroksinen puutalo

50 50 Puuta käytetään myös muutoin kuin sellaisenaan. Esimerkki Italiasta: Muurattava harkko puusta tehtynä

51 Teollisella rakentamisella parannetaan tuottavuutta, laatua ja työoloja 51

52 Mekin voimme luoda puurakentamisella maahamme työtä ja toimeentuloa, uutta yrittäjyyttä sekä vienti- ja verotuloja ja taata samalla metsän arvon säilymisen 52 Puolet metsän myyntitulosta tulee puurakentamisesta

53 Puurakentamisen edistäminen palvelee koko metsäsektorin kehittämistä

54 Puutuoteteollisuudella on olennainen merkitys 54 kansantaloudelle Puutuoteteollisuus jakaa hyvinvointia koko maahan Puuteollisuuden bruttoarvo oli 7,3 miljardia ja vienti 3 miljardia euroa vuonna 2007 Vienti pääosin saha- ja höylätavaraa; puutuotteiden jalostusarvo on puolittunut viimeisen 11 vuoden aikana Sahat Suomessa

55 55 Työllisyys Puu työllistää koko arvoketjun osalta Puutuoteteollisuus yksin työllistää 31 tuhatta suomalaista eri puolilla Suomea Lisäksi puunhankinta, puutavarakauppa ja puurakentaminen työllistävät moninkertaisen määrän ihmisiä Jalostusarvon kasvattamisella ja puurakentamisen lisäämisellä puun työllistävä vaikutus voitaisiin moninkertaistaa

56 56 Ilmastonmuutos ja ympäristö

57 57 Keskiverto puinen omakotitalo sitoo hiiltä perheen kymmenen vuoden autoilun tai 10 etelänloman verran

58 58 Tulevaisuudessa rakentamisen ekologisen jalanjäljen merkitys korostuu entisestään Rakentaminen kuluttaa noin puolet luonnonvaroista ja tuottaa noin 40 % jätteistä (EU tutkimushanke RELIEF 2003). Rakentaminen tulee kasvamaan voimakkaasti Väestön kasvu Kaupungistuminen ja muuttoliikkeet Hyvinvoinnin nousu Valtaosa käytetyistä luonnonvaroista on uusiutumattomia. Uusiutumattomat luonnonvarat vähenevät

59 Table 4-1. Life Expectancies of World Reserves, Selected Mineral Commodities 59 Luonnonvarojen riittävyys erilaisilla perustuotannon kasvuvauhdeilla* Kasvuvauhti 0 %* 2 %* 5 %* Hiili Raakaöljy Maakaasu Alumiini Kupari Rauta [Puu] Sources: Tilton (2002); US Bureau of mines (1977); US Geological Survey (2000a); US Geological Survey (2000b); American Petroleum Institute (2000); BP Amoco (2000); International Energy Agency (2000).

60 Seuraus: materiaalien hinnat nousevat. 60

61 61 Euroopan unionin haasteet Haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan Tehokas ja omavarainen raaka-aine ja energiahuolto Hiilineutraalius Parempi kilpailukyky: kasvava talous, työllisyys, ja verotulot Miten rakentaa entistä parempi hyvinvointi ja rakennukset käyttämällä vain 10 % nykyisistä luonnonvaroista tuottamalla samalla energiaa varastoimalla hiilidioksidia? Onko sama, mistä materiaaleista rakennukset tehdään?

62 Tyypillisten ulkoseinärakenteiden valmistukseen tarvittavien luonnonvarojen kulutus 62 Lähde: RT-ympäristöselosteet

63 Tyypillisten ulkoseinärakenteiden valmistukseen tarvittavien energian kulutus 63 Lähde: RT-ympäristöselosteet

64 Tyypillisten ulkoseinärakenteiden valmistukseen tarvittavien energian kulutus 64 Lähde: RT-ympäristöselosteet

65 65 Puuosien energiatase puurakenteisessa puulla verhotussa ulkoseinässä Mikko Viljakainen Lähde: RT-ympäristöselosteet

66 Tyypillisten ulkoseinärakenteiden valmistuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt 66 Lähde: RT-ympäristöselosteet

67 Muiden rakenteiden vertailutulokset ovat hyvin saman suuntaiset puurakenteiden ympäristövaikutukset ovat minimaaliset suhteessa muihin rakenteisiin 67 Puurakenteiden valmistus kuluttaa huomattavan vähän luonnonvaroja. Puurakenteista saadaan enemmän energiaa kuin niiden valmistukseen tarvitaan. Puurakenteet ovat hiilivarastoja. Lähde: RT-ympäristöselosteet

68 Rakentamisen ympäristöhaittojen aiheutuminen vuonna 2007 indikaattorina ulkoseinät 68 Lähde: RT-ympäristöselosteet, Tilastokeskus, rakentamisen tilastot

69 69 Eri vertailukohteet antavat samansuuntaiset tulokset - väliseinät Vaikka puurakenteiden markkinaosuus on suuri, puurakenteet aiheuttavat vain hyvin pienen osan ympäristörasitteista. Betonirakenteet aiheuttavat noin 80 % ympäristörasitteista, vaikka niillä on sama markkinaosuus kuin puurakenteilla. Lähde: RT-ympäristöselosteet, Tilastokeskus, rakentamisen tilastot

70 Rakentamisen ympäristöhaittojen aiheutuminen indikaattorina ulkoverhoukset 70 Lähde: RT-ympäristöselosteet, Tilastokeskus, rakentamisen tilastot

71 71 Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen aiheuttama lisäys vuonna 2010 indikaattorina ulkoseinät Lähde: RT-ympäristöselosteet

72 Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutukset vuonna 2010 (%) nykyisillä markkinaosuuksilla hiilidioksidipäästöt lisääntyvät jopa 0,3-0,45 Mt 72 Lähde: RT-ympäristöselosteet,

73 73 Mistä muutokset muodostuvat? Lähde: RT-ympäristöselosteet, Tilastokeskus, rakentamisen tilastot

74 74 Kiinnittämällä huomiota rakennustuotteiden valmistuksen päästöihin saataisiin aluksi moninkertaiset säästön verrattuna rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Kaaviossa on otettu huomioon kiristyvien vaatimusten vaikutus rakennustuotteiden valmistuksen ja rakentamisen hiilidioksidipäästöihin (0,3 Mt).

75 75 Puurakentamisen osuuden viidenneksen kasvu saisi aikaan yhtä suuret hiilidioksidipäästövähennykset kuin rakennusten energiatehokkuuden parantaminen vuoteen 2020 mennessä. Kaaviossa on otettu huomioon kiristyvien vaatimusten vaikutus rakennustuotteiden valmistuksen ja rakentamisen hiilidioksidipäästöihin (0,3 Mt).

76 Ulkoseinän materiaalivalinnan vaikutus pientalon energiataseeseen pientalo 120 m 2, käyttöikä 50 vuotta 76

77 Ulkoseinien elinkaaren energiatase (MJ/m 2 ) matalaenergiatalossa (60 kwh/m2) Käyttöikä 50 vuotta 77 Käytöstä poistaminen Energiankulutus Rakentamisaika Käyttöikä Lähde: RT-ympäristöselosteet, YM Elinkaari/vuotta

78 Ulkoseinien elinkaaren energiatase (MJ/m 2 ) matalaenergiatalossa (60 kwh/m2) Käyttöikä 50 vuotta 78 Käytöstä poistaminen Energiankulutus Rakentamisaika Käyttöikä Lähde: RT-ympäristöselosteet, YM Elinkaari/vuotta

79 Rakentamisen energiankulutuksen osuus käytönaikaisesta (50 vuotta) energiakulutuksesta matalaenergiatalossa (= 60 kwh/m2 vuodessa) Lähde: RT-ympäristöselosteet, YM

80 80 Puun käytön lisääminen parantaisi koko Euroopan Unionin kilpailukykyä

81 Jos Euroopan asunnot rakennettaisiin betonin sijaan puusta, asuntorakentamisen aiheuttamat ympäristörasitteet laskisivat huomattavasti 81

82 82 Miksi Suomi ei jo ole puurakentamisen mallimaa? Syitä löytyy sekä alan sisältä että sen ulkopuolelta Ei kysyntä pelkälle puulle. Muutakin lisäarvoa tarvitaan. Puualan yritykset eivät osaa kehittää puurakentamista Kilpailukykyiset (standardoidut) puurakentamisen ratkaisut puuttuvat Rakennusalan yritykset eivät näe puuhun liittyvää potentiaalia Asenteet; rahoittajat, rakennusalan ammattilaiset, suunnittelijat ja viranomaiset pelkäävät riskejä Määräykset rajoittavat puurakentamista Puun ympäristöeduilla ei ole merkitystä rakentamisen markkinoinnissa, päätöksissä ja säädösohjauksessa

83 83 Miten puurakentamisesta tehdään Suomen menestyksen tukijalka?

84 Kansainvälisesti menestyvä puurakennusteollisuus 84

85 85 Kansainvälisesti menestyvä puurakennusteollisuus Kotimaahan kansainvälisesti kiinnostavia esimerkkirakennuksia (Tulevaisuutta ennakoiva, mittava puurakentamisen pilottiohjelma uudis- ja korjausrakentamiseen)

86 86 Kansainvälisesti menestyvä puurakennusteollisuus Kotimaahan kansainvälisesti kiinnostavia esimerkkirakennuksia (Tulevaisuutta ennakoiva, mittava puurakentamisen pilottiohjelma uudis- ja korjausrakentamiseen) Suomeen Euroopan edistyksellisimmät rakentamismääräykset

87 87 Kansainvälisesti menestyvä puurakennusteollisuus Kotimaahan kansainvälisesti kiinnostavia esimerkkirakennuksia (Tulevaisuutta ennakoiva, mittava puurakentamisen pilottiohjelma uudis- ja korjausrakentamiseen) Suomeen Euroopan edistyksellisimmät rakentamismääräykset Huippuosaaminen (Professuurit, yhteinen tietopohja ts. avoin järjestelmä)

88 88 Kansainvälisesti menestyvä puurakennusteollisuus Kotimaahan kansainvälisesti kiinnostavia esimerkkirakennuksia (Tulevaisuutta ennakoiva, mittava puurakentamisen pilottiohjelma uudis- ja korjausrakentamiseen) Suomeen Euroopan edistyksellisimmät rakentamismääräykset Huippuosaaminen (Professuurit, yhteinen tietopohja ts. avoin järjestelmä) Yrityskohtaiset puurakentamisen ratkaisut (T&K ohjelma)

89 Suomessa riittää puuta. Asuntorakentamiseen käytettävä puu kasvaa vajaassa päivässä. 89 Sydämelliset Kiitokset!