Puurakentaminen puutuoteteollisuuden veturina. Päättäjien Metsäakatemia

Transkriptio

1 Puurakentaminen puutuoteteollisuuden veturina Päättäjien Metsäakatemia Mikko Viljakainen

2 Rakentaminen asiakasalana Noin 70 prosenttia puutuotteista päätyy rakentamiseen Kotimaan rakentaminen on puutuoteteollisuuden suurin yksittäinen asiakasala Puun käytölle ja sen arvolle rakentamisessa on valtava kasvumahdollisuus kotimaassa ja erityisesti kansainvälisesti Merkittäviä puurakennusalueita ovat Pohjois-Amerikka, Skandinavia, Skotlanti, Japani ja saksankielinen Alppialue Mikko Viljakainen

3 Rakentaminen ei kotimaassakaan ole nappikauppaa rakennustuotannon arvo Mikko Viljakainen

4 Puuta käytetään kotimaan rakentamisessa verrattain paljon markkinaosuudet 2010 Tiili 1% Rungot 2010 Metalli 17% Muu 1% Julkisivut 2010 Muu 11% Puu 40% Metalli 20% Puu 51% Betoni 42% Tiili 9% Betoni 9% Rungot Puu Betoni Tiili Metalli Muu Julkisivut Puu Betoni Tiili Metalli Muu Mikko Viljakainen Lähde: VTT ja Tilastokeskus, rakentamisen tilastot

5 Rakennustuotekaupassa puu on alisuorittaja rakennustuotemarkkinat 2010 Yhteensä 10 mrd euroa Mikko Viljakainen

6 Rakentamisen osuus luonnonvarojen kulutuksesta, jätteistä, energiakulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä on 40 % 40/40/40 % Kg/% MJ/% CO Mikko Viljakainen

7 Haluttiin tai ei, puun käyttö rakentamisessa tulee edelleen kasvamaan Rakentaminen kuluttaa noin puolet luonnonvaroista ja tuottaa noin 40 % jätteistä (EU tutkimushanke RELIEF 2003). Valtaosa käytetyistä luonnonvaroista on uusiutumattomia. Rakentaminen tulee kasvamaan voimakkaasti Väestön kasvu Kaupungistuminen ja muuttoliikkeet Hyvinvoinnin nousu Uusiutumattomat luonnonvarat vähenevät Mikko Viljakainen

8 Luonnonvarojen riittävyys erilaisilla perustuotannon kasvuvauhdeilla* [Puu] Rauta Kupari Alumiini Maakaasu 5 % kasvu 2 % kasvu Raakaöljy Hiili Lähteet: Tilton (2002); US Bureau of mines (1977); US Geological Survey (2000a); US Geological Survey (2000b); American Petroleum Institute (2000); BP Amoco (2000); International Energy Agency (2000). vuotta

9 Seuraus: materiaalien hinnat nousevat.

10 Mikko Viljakainen

11 Puun ympäristöominaisuudet muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna Lähde: RT Ympäristöselosteet Hiilidioksidipäästöt/kg Puu Tiili Kuumasinkitty teräs Siporex Lecaharkko Betoni Valmistuksen aiheittamat hiilidioksidiäästöt (g/kg) Tuotteeseen varastoitunut hiilidioksidi (g/kg) Energiankulutus/kg Puu Tiili Kuumasinkitty teräs Siporex Lecaharkko Betoni Uusiutumattoman valmistusenergiankulutus (MJ/kg) Uusiutuvan valmistusenergiankulutus (MJ/kg) Sivutuotteista saatava energia (MJ/kg) Polttoarvo elinkaaren lopussa (MJ/kg) Mikko Viljakainen

12 Puurakenteiden ympäristövaikutukset ovat pienet verrattuna muihin - ulkoseinät 450,00 400,00 350,00 300,00 250,00 200,00 150,00 100,00 50,00 0,00 Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus (kg/m2) Luonnonvarojen kokonaiskulutus (kg/m2) 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00-20, , , , , ,00 800,00 600,00 400,00 200,00 0,00-200,00 Uusiutumattoman valmistusenergian kulutus (MJ/m2) Valmistusenergian kokonaiskulutus (MJ/m2) Hiilidioksipäästöt (kg/m2) Puurakenteiden valmistus kuluttaa huomattavan vähän luonnonvaroja. Puurakenteista saadaan enemmän energiaa kuin niiden valmistukseen tarvitaan. Puurakenteet ovat hiilinieluja.

13 Betonitalo Puutalo Käytännön erot rakentamisessa case Metla Raaka-aineet (tn) Lähde: VTT TIEDOTTEITA 2342 Betonitalo Puutalo Energiankulutus (GJ) Betonitalo Puutalo Hiilidioksidipäästöt (tn) Mikko Viljakainen

14 Betonitalo Puutalo Käytännön erot rakentamisessa case Viikki Raaka-aineet (tn) Lähde: VTT Rakennustekniikka Betonitalo Puutalo Energiankulutus (GJ) Betonitalo Puutalo Hiilidioksidipäästöt (tn) Mikko Viljakainen

15 Mikko Viljakainen

16 All of this makes it advisable to modify the current legal framework for building in order to promote the design of buildings with wooden structures rather than conventional structures based on reinforced concrete, as in addition of the clear environmental advantages, wooden structures offer better resistance against fires. In the current climate of promoting and investing large amounts of money into the capture and confinement of CO2 in thermoelectric plants, it must be considered that, provided the logging processes are sustainable, the use of structural wood in buildings entails a prior capture of CO2 in the forests and a storage of this CO2 for the whole useful life of the building (50 years at least), that in addition may be longer if the wood is reused at the end of its service life. This makes the buildings with wooden structures real CO2 warehouses that should be encouraged by the Administrations. This paper has been developed within the framework of the LoRe-LCA Project co-financed by the European Commission s Intelligent Energy for Europe Program and the PSE CICLOPE Project co-financed by the Spanish Ministry of Science and Technology and the European Regional Development Fund Mikko Viljakainen Lähde: Life cycle assessment of building materials: Comparative analysis of energy and environmental impacts and evaluation of the eco-efficiency improvement potential. Ignacio Zabalza Bribián*, Antonio Valero Capilla, Alfonso Aranda Usón. CIRCE - Centre of Research for Energy Resources and Consumption, Campus Río EbroeUniversity of Zaragoza, Mariano Equillor Gómez, Zaragoza, Spain.

17 Energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen tukee puun käytön lisäämistä 2012 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden parantaminen n. 20% 2013 Materiaalitehokkuuden ensimmäiset mallit 2015 Kokonaisenergiatehokkuutta 30-40% parantavat määräykset 2016 Energiatehokkuuden, toimivuuden ja materiaalitehokkuuden parantaminen 2017 Materiaalitehokkuus rakentamissäädöksiin 2019 Lähes nollaenergiarakentaminen julkisissa kohteissa Lähde: ERA 17 työryhmä Mikko Viljakainen

18 Siirryttäessä energiatehokkaaseen rakentamiseen rakennusmateriaalivalintojen merkitys korostuu Normitalo 2010:n energiakulutus/50 vuotta 0-energiatalo 2019:n energiankulutus/50 vuotta 10 % 90 % 40 % 60 % Rakennusmateriaalit Käytön aikainen energiakulutus Rakennusmateriaalit Käytön aikainen energiakulutus Lähde: ERA 17 työryhmä Mikko Viljakainen

19 Suomi oli jäädä kelkasta puun käytön edistämisessä - puun käyttö asuntorakentamisessa Kerrostalot (asunnot kpl) Rivitalot (asunnot kpl) Pientalot (asunnot kpl) Puun käyttö asunnoissa (1000 m3) Sahatavarasta menee: Rakentamiseen 70 % Huonekaluihin 20 % Pakkauksiin 10 % Lähde: Tilastokeskus, Rakentamisen tilastot. VTT

20 Samanaikaisesti puu jatkaa monissa muissa Euroopan maissa voittokulkuaan 9 kerroksinen puutalo Lontoossa 7 kerroksinen puutalo Berliinissä Kirknäsiin suunnitteilla oleva kerroksinen puutalo

21 Puuta käytetään myös muutoin kuin sellaisenaan. Esimerkki Italiasta: Muurattava harkko puusta tehtynä

22 Teollisella rakentamisella parannetaan tuottavuutta, laatua ja työoloja esimerkki Ruotsista 22

23 Me voimme luoda puurakentamisella maahamme nykyistä enemmän työtä, yrittäjyyttä sekä vienti- ja verotuloja Puolet metsän myyntitulosta tulee puurakentamisesta

24 Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat meillä ammattimaisessa rakennuttamisessa Puun osuus runkorakenteissa % Puun osuus ulkoverhouksissa % Markkinoiden kokonaisvolyymi (1000 m3) Lähde: Tilastokeskus, Rakentamisen tilastot. VTT

25 Kansainvälisesti menestyvä puurakennusteollisuus Kotimaahan kansainvälisesti kiinnostavia esimerkkirakennuksia Suomeen Euroopan edistyksellisimmät rakentamismääräykset Huippuosaamisesta oma vientituote Yrityskohtaiset puurakentamisen ratkaisut Mikko Viljakainen

26 Esimerkkihankkeita on syntymässä hyvällä vauhdilla lisää kuitenkin tarvitaan Kuntien kiinnostus yllättänyt positiivisesti Haasteena murtaa asuntorakentamisen monkulttuuri Kilpailun avaaminen ja laajentaminen Ympäristöasiat mukaan päätöksentekoon Senaatti kiinteistöt ja ARA mukaan Mikko Viljakainen

27 Uusien palomääräysten luomia mahdollisuuksia Päivi Myllylä

28 Mikko Viljakainen

29

30 Puurakentamisen edistäminen palvelee koko metsäsektorin kehittämistä

31 Kiitos!