JÄTTEENKÄSITTELYN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET, ERITYISESTI VAIKUTUKSET KASVIHUONEKAASU- PÄÄSTÖIHIN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

Transkriptio

1 Tutkimusraportti Maria Törn 22 JÄTTEENKÄSITTELYN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET, ERITYISESTI VAIKUTUKSET KASVIHUONEKAASU- PÄÄSTÖIHIN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Lahden keskus

2 Sisällysluettelo Termistöä...3 Esipuhe...4 Johdanto...5 Työn tavoitteet ja lähtökohdat...5 Laskenta...5 Jätteen koostumus ja jätemäärät...6 Keräys ja kuljetus...6 Kasvihuonekaasupäästöt vuonna Kasvihuonekaasupäästöt vuonna Loppupäätelmät... 6 Lähteet:... 7 Kansikuva: Kirsti Vaara 2

3 Termistöä CH4 - metaani CO2 - hiilidioksidi EASEWASTE (environmental assessment of solid waste systems and technologies) - elinkaarivaikutuslaskentaohjelma jolla työn laskenta on suoritettu EDIP97 - Elinkaarivaikutusten arviointimenetelmä Global Warming Years [kg CO2-eq], - kasvihuonekaasuvaikutukset hiilidioksidiekvivalenttina, kg CO2-eq - hiilidioksidiekvivalentti, kilogrammoina mitattuna, vertaamalla aineiden kasvihuonekaasuvaikutuksia hiilidioksidin kasvihuonekaasuvaikutuksen saadaan ne samaan mittayksikköön. 3

4 Esipuhe Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään eli IMMU-hankkeen tavoitteena on selvittää ja sopia konkreettiset keinot ilmastonmuutoksen hillintään Päijät-Hämeessä. Hanke on käynnissä vuosina ja sitä tukee Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanketta koordinoi Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskus (..2 alkaen). Hankeen kansallinen rahoittaja on Päijät- Hämeen liitto ja kumppaneina ovat Lahden kaupungin tekninen ja ympäristötoimiala, Lahti Energia Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy ja Lahden kaupunkiseudun hankintatoimi. Hanke tukee Lahden seudullisen ilmasto-ohjelman tekemistä ja kehittämistä. Lisäksi hankkeessa tuotetaan päättäjille, kuntalaisille ja yrityksille ajankohtaista tietoa ilmastonmuutokseen vaikuttavista toimista. Tässä työssä on selvitetty Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhdyskuntajätteiden käsittelyä ja sen vaikutuksia ympäristöön erityisesti kasvihuonekaasupäästöihin. Yhdyskuntajätteiden keräyksen kuljetuksen ja käsittelyn kasvihuonekaasupäästöjä arvioidaan vertailuvuosille 99 ja 29. Tarvittavia taustatietoja työn suorittamiseen, kuten Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n (PHJ) jätemäärä- ja jätteidenkäsittelytietoja, sekä keräysjärjestelmistä ja asukasmääristä olen saanut lähinnä toimitusjohtaja Tuula Honkaselta mutta myös muulta PHJ:n henkilökunnalta. Tukena kiperien ongelmien ratkaisemisessa on ollut professori Juha Kaila Maria Törn 4

5 Johdanto Työn tavoitteet ja lähtökohdat Tavoitteena oli selvittää miten muutokset Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n jätteiden käsittelyssä ovat vaikuttaneet ympäristöön, erityisesti kasvihuonekaasupäästöihin. Tässä työssä on selvitetty yhdyskuntajätteiden käsittelyä ja sen vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Tutkimuksen ulkopuolelle on rajattu teollisuus- ja muut jätteet, jotka luonteeltaan poikkeavat yhdyskuntajätteestä. Myös vaaralliset jätteet on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimuksessa vertailtiin vuosien 99 ja 29 yhdyskuntajätteiden keräystä ja käsittelyä Päijät-Hämeen alueella. Keräysalue on hieman muuttunut vuodesta 99 vuoteen 29. Väkiluku on kasvanut ja asukaskohtainen jätemäärä myös. Vuoden 99 keräysalue koostuu Lahden ja Heinolan kaupungeista, sekä Asikkalan, Heinolan mlk:n, Hollolan, Nastolan, ja Orimattilan kunnista. Alueen asukasmäärä oli vuonna (Jätehuollon nykytila, 99-99) Vuonna 29 PHJ:n vastuulla oli kahdentoista kunnan jätteet; Lahti, Heinola, Hollola, Asikkala, Padasjoki, Sysmä, Nastola, Orimattila, Myrskylä, Pukkila, Hämeenkoski ja Kärkölä. Asukkaita alueella oli 22. Vuonna 99 alueella erilliskerättiin ainoastaan paperia. Kaikki muu yhdyskuntajäte vietiin kaatopaikalle. Kaatopaikkoja oli useita ja ne olivat pieniä, eikä syntyviä kaatopaikkakaasuja otettu talteen. Vuoden 99 jälkeen on tehty paljon uudistuksia ja parannuksia. Kaatopaikkakäsittely on keskitetty Kujalaan. Nykyään myös kaatopaikkakaasut kerätään ja hyödynnetään, mikä on jo merkittävä parannus. Vuonna 29 erilliskerättäviä jätteitä olivat biojäte, energiajäte, paperi, kartonki, lasi ja metalli. Sekajätteestä valtaosa toimitettiin polttoon Kotkaan, Kotkan energialle tai Ekokemille, Riihimäelle. Vain pieni osa sekajätteestä päätyi kaatopaikalle. Laskenta Laskenta on suoritettu tanskalaisella DTU:n kehittämällä EASEWASTE jätehuollon elinkaarilaskenta ohjelmalla (EASEWASTE (environmental assessment of solid waste systems and technologies). Kaikki kasvihuonekaasupäästöt on laskettu käyttäen Global Warming Years (EDIP97) [kg CO2-eq], joka laskee kasvihuonekaasuvaikutukset hiilidioksidiekvivalentteina, esim. metaanin (CH4) hiilidioksidiekvivalenttikerroin on 23 eli metaanin kasvihuonevaikutus on 23 kertaa hiilidioksidia suurempi. Laskentaan on käytetty pääosin EASEWASTE-ohjelman tietokannan prosessitietoja. Paperin, kartongin, lasin, metallin sekä kaatopaikkakäsittelyn osalta tietoja on käytetty sellaisenaan ja muiden prosessien osalta tietokannasta saatuja prosessitietoja on muokattu Suomesta saatujen lähtötietojen mukaisesti. 5

6 Jätteen koostumus ja jätemäärät Vuonna 99 jätekuormia ei vielä punnittu, vaan kaatopaikoille toimitetut jätemäärät kirjattiin kuutiometreinä. Kaatopaikkajätteen tonnimäärä on laskettu kuutioiden perusteella ja verrattu jätemäärätrendiin. Vuodelta 29 PHJ:lta löytyy erittäin hyvin jätemäärätietoa, myös kaikista erilliskerätyistä jätteistä. Jätteen koostumuksesta on lähtökohtana käytetty EASEWASTE -ohjelman tietokantadataa. Tietokantadata kuvaa kuitenkin tanskalaisen jätteen koostumusta, joka eroaa hieman suomalaisen jätteen koostumuksesta, joten tähän tutkimukseen tietokannasta saatua dataa on varovaisesti muunneltu vastaamaan paremmin suomalaista jätteen koostumusta hyödyntäen kotimaisia jätetutkimuksia (PHJ, YTV). Keräysasteita lajiteltavien jätteiden osalta ei ollut tiedossa, mutta iteroimalla saatiin erilliskerätyt määrät hyvin lähelle toteutuneita. Vuonna 99 yhdyskuntajätettä syntyi 37 4 tonnia eli asukasta kohti 25 kg. Sekajätettä tästä oli n tonnia ja keräyspaperia kerättiin erikseen n. 9 6 tonnia. Vuonna 29 yhdyskuntajätettä syntyi tonnia eli asukasta kohti 369 kg. Tästä ainoastaan 7 72 tonnia sijoitettiin kaatopaikalle. Keräys ja kuljetus Tietokannasta saatuja keräys- ja kuljetusajoneuvojen dieselkulutuksia on muokattu paremmin Suomen olosuhteisiin soveltuvaksi (Tanskanen, Kaila, 2). Silti laskentaohjelman laskemat ilmastovaikutukset ovat erittäin pienet (luultavasti todellisuutta hiukan pienemmät.) Kasvihuonekaasupäästöt vuonna 99 Vuoden 99 kokonaiskasvihuonekaasupäästöt kerätylle yhdyskuntajätteelle [kg CO2-eq] olivat 7 tonnia. Tämä on kuitenkin siinä mielessä harhaanjohtava luku, että vuoden 99 kaatopaikkakäsittelystä aiheutui 23 3 tonnia kasvihuonekaasupäästöjä [kg CO2-eq], kun taas paperin kierrätyksen CO2- päästöt olivat negatiiviset, eli -7 3 tonnia. Negatiiviset päästöt tarkoittavat sitä, että kierrätyspaperista raaka-aineena saatava hyöty on suurempi kuin paperin keräyksestä ja käsittelystä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi on huomattava, että elinkaarilaskennan periaatteiden mukaisesti ei syntyvälle jätteelle allokoida tuotannosta ja tuotteiden käytöstä aiheutuvia päästöjä. Vuoden 99 jätteiden käsittelyn käsittelymenetelmien mukaan jaetut kasvihuonekaasupäästöt on esitetty kuvassa. Vuoden 99 kuljetuksilla on hyvin vähäinen merkitys kasvihuonekaasupäästöihin. 6

7 Yhdyskuntajätteiden ilmastovaikutus 99-2 Kierrätettävien Kaatopaikkakäsittely kierrätys Paperin Jätteenkeräys Kuljetukset jätteiden keräys Sarja Kuva : Yhdyskuntajätteiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vuonna 99 Vuonna 99 kaikki jätteet, keräyspaperia lukuun ottamatta, sijoitettiin kaatopaikalle. Kaatopaikat olivat pieniä, eikä syntyviä kaatopaikkakaasuja otettu talteen, ja päästöt olivat suuret. Kuvassa 2 näkyy että lähes kaikki toiminnasta syntyvät päästöt aiheutuvat suoraan kaatopaikasta, siis jätteistä aiheutuvat päästöt. Kaatopaikkojen ylläpitotoiminnot eivät juuri kasvattaneet päästöjä. Kaatopaikkakäsittelyn ilmastovaikutukset Kaatopaikkaemissiot Kuljetus, maansiirto Sähkö Dieseltuotanto, (kuljetus Kuva 2: Kaatopaikkakäsittelyn ilmastovaikutuksen prosentuaalinen jakautuminen toimintoihin vuonna 99 7

8 Vuonna 99 paperia kerättiin erikseen n. 9 6 tonnia. Lajitteluaste oli melko korkealla tasolla, arviolta 87 %. Tämä arvio saattaa olla todellisuutta suurempi, jolloin vielä suurempi osuus olisi päätynyt kaatopaikalle ja kasvihuonekaasupäästöt olisivat myös suuremmat. Paperin kierrätyksen kokonaiskasvihuonekaasupäästöt ovat negatiiviset. Tämä johtuu siitä että laskennassa korvataan neitseellisen paperin valmistusta kierrätyskuidulla. Tämä negatiivinen ilmastopäästö on yhteensä -26 tonnia CO 2 eq. Laskentaohjelman mukaan korvaavuus on 82 %, mikä on erittäin optimistinen luku. Todellisuudessa luultavasti luku olisi pienempi, mutta oletettavasti ilmastovaikutukset silti pysyisivät negatiivisina. Varsinaisia päästöjä ovat sähkönkulutus, 4 5 tonnia CO 2 eq, ja erilliskerätyn paperin prosessoinnista aiheutuvat päästöt, 3 8 tonnia CO 2 eq. Muista osatekijöistä aiheutuvat ilmastopäästöt ovat lähes häviävän pieniä. Paperin kierrätyksen osatekijöiden ilmastovaikutukset on esitetty kuvassa 3. Paperinkierrätyksen ilmastovaikutus 5 Raskas polttoöljy Prosessispesifiset päästöt Sähkönkulutus CTMP Sellu Sanomalehtipaperi, (neitseellinen) Kuva 3: Paperinkierrätyksen ilmastovaikutusten suhteellinen jakautuminen vuoden 99 tilanteessa. 8

9 Kasvihuonekaasupäästöt vuonna 29 Kasvihuonekaasupäästöt vuonna 29 olivat vahvasti negatiiviset. Vuoden 29 jätteiden käsittelyn käsittelymenetelmien mukaan jaetut kasvihuonekaasupäästöt on esitetty kuvassa 4. Voidaan todeta, että myös vuonna 29 keräys- ja kuljetuspäästöt ovat hyvin pienet. Silmiinpistävää on kuitenkin että kompostoinnin lisäksi ainoastaan keräys- ja kuljetuspäästöt ovat positiivisia, eli ilmastokuormitusta kasvattavia kasvihuonekaasupäästöjä. Kompostointia lukuun ottamatta muiden käsittelymenetelmien päästöt ovat negatiivisia eli vähentävät kokonaisilmastovaikutuksia. Yhdyskuntajätteiden ilmastovaikutus 29 (tonnia CO 2 -eq) Kuva 4: Kasvihuonekaasupäästöt käsittelymenetelmien mukaan jaettuna vuonna 29 Biojätteen lajitteluaste on n. 45% ja sitä erilliskerättiin vuonna 29 n. 2 3 tonnia. EASEWASTEohjelma on kompostointiprosessille ilmastovaikutusten näkökulmasta armoton, sillä kompostoimalla hukataan orgaanisen jätteen energiapotentiaali (joko metaanina tai suoraan polton kautta). Kasvihuonekaasupäästöihin vedoten ei kuitenkaan kannata suoraan hylätä kompostointia prosessina, vaan tarkastella myös muita ympäristötekijöitä. Kompostoinnin aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt on havainnollistettu kuvassa 5. 9

10 Kompostoinnin ilmastovaikutukset Sähkö Öljy Prosessispesifiset päästöt Kuva 5: Kompostointiprosessin kasvihuonekaasupäästöjen osuudet vuonna 29 Paperia erilliskerättiin vuonna 29 n. 3 7 tonnia, ja lajitteluaste oli n. 69% eli pienempi kuin vuonna 99. Kuvassa 6 on esitetty vuoden 29 keräyspaperin kasvihuonekaasupäästöt. Päästöt ovat negatiiviset johtuen siitä että kierrätyskuidulla korvataan neitseellistä kuitua. Korvaavuus on EASEWASTE-ohjelman mukaan 82%, mikä vaikuttaa erittäin korkealta. Korvaavuudesta johtuva negatiivinen ilmastopäästö on yhteensä -37 tonnia CO2 eq. Varsinaisista päästöistä merkittävimmät ovat sähkönkulutus, 6 4 tonnia CO2-eq, ja erilliskerätyn paperin prosessoinnista aiheutuvat päästöt, 5 5 tonnia CO2-eq. Muista osatekijöistä aiheutuvat ilmastopäästöt ovat häviävän pieniä. Vuoden 29 paperinkierrätyksen ilmastovaikutukset 2 Prosessispesifiset päästöt Sähkönkulutus CTMP Sellu Sanomalehtipaperi, (neitseellinen) -4 Kuva 6. Keräyspaperin kierrättämisen tuottamat kasvihuonekaasupäästömäärät vuonna 29

11 Kartonkia erilliskerättiin vuonna 29 6 tonnia, ja lajitteluasteeksi saadaan n. 33%. Lajitteluaste saattaa vaikuttaa pieneltä mutta osa kartongista lajitellaan varmaan energiajätteeseen. Myös kartongin kuten paperinkin) kokonaiskasvihuonepäästöt pysyvät negatiivisina johtuen korvatusta neitseellisestä kuidusta. Kartongin osalta korvaavuus on vielä paperiakin korkeampi, eli 9%. Kartongin kierrätyksen kasvihuonekaasujen jakautuminen näkyy kuvassa 7. Kartongin kierrätyksen ilmastovaikutukset 5 Sähkönkulutus Prosessispesifiset emissiot Paperin ja kartongin poltto, (energia) Kartonki, (korvattava) -35 Kuva 7: kartonkikierrätyksen kasvihuonekaasupäästöjakauma vuonna 29. Vuonna 29 kerättiin lasia ainoastaan 7 tonnia ja lajitteluaste oli noin 2%. Myös lasin kierrätyksen kasvihuonekaasupäästöt ovat negatiiviset, kuten kuvassa 8 näkyy, johtuen korvaavuudesta. Korvaavuus on lasin osalta %, mikä sekin on mahdollista vain teoriassa. Lasin kierrätyksen ilmastovaikutukset 6 4 Sähkö Maakaasu Prosessispesifiset päästöt Lasipullojen valmistus (neitseellinen) Kuva 8: Lasin kierrätyksen ilmastovaikutukset vuonna 29.

12 Metalleja kerättiin vuonna 29 noin 85 tonnia ja lajitteluaste oli 5%. Laskelmissa on arvioitu että % metallista on alumiinia ja 9% rautametalleja. Kierrätyksen kasvihuonekaasupäästöt on havainnollistettu kuvassa 9. Metallien korvaavuus on laskennassa jälleen melko korkea. Alumiinin korvaavuus on 79% ja teräksen %. Metallien kierrätyksen ilmastovaikutus 3 2 Kierrätysalumiini Kierrätysteräs Teräs (neitseellinen) Alumiini (neitseellinen) Kuva 9 Kierrätysmetallin kasvihuonekaasupäästöt vuonna 29. Kuvassa on esitetty energiajätteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. Energiajätettä kerättiin 9 78 tonnia vuonna 29. Laskuissa on oletettu, että jätepolttoaineella korvataan kivihiiltä. Tästä syystä kivihiili vie kasvihuonekaasupäästöt negatiivisiksi. Vuonna tonnia sekajätettä toimitettiin poltettavaksi ja ainoastaan 7 7 tonnia meni käsittelemättömänä kaatopaikalle. Myös sekajätteen polton osalta on tehty olettamus, että jätteellä korvataan kivihiiltä (tosin Kotkan energialla on käytössä useita ympäristöystävällisiä energiamuotoja). Sekajätteen polton kasvihuonekaasupäästöt on esitetty kuvassa. 2

13 Energiajätteen ilmastovaikutukset Kivihiili Prosessispesifiset päästöt -5-2 Kuva. Energiajätteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vuonna 29. Sekajätteen polton ilmastovaikutukset Sähköntuotanto Jätespesifiset päästöt Kivihiilellä tuotettu sähkö Kivihiilellä tuotettu lämpö Kuva : Sekajätteen polton kasvihuonekaasupäästöt 3

14 Kaatopaikkakäsittelyn kasvihuonekaasupäästöt on esitetty kuvassa 2 ja 3. Kaatopaikkakäsittely näyttää kasvihuonekaasujen osalta erittäinkin varteenotettavalta menetelmältä, koska vuonna 29, toisin kuin 99, kaatopaikkakaasu otettiin talteen. Kaasujen 44% talteenoton ansiosta kaatopaikan kasvihuonekaasupäästöjen kokonaistase on negatiivinen eli ilmastovaikutusten näkökulmasta positiivinen. Kaatopaikkakäsittelyllä on kuitenkin muita ympäristöhaittoja. Pian voimaan tulevan orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto tulee muuttamaan kaatopaikkakäsittely luonnetta epäorgaanisten käsittelyjäännösten loppusijoitukseksi. Kuvassa 2 kasvihuonekaasupäästöt on kuvattu toiminnoittain. Kaatopaikkakäsittelyn ilmastovaikutukset Kuljetukset, huolto yms. Sähkö Dieselkulutus, laitteisto System Emission Kuva 2 Kaatopaikkakäsittelyn kasvihuonekaasupäästöt 29 (toimintakohtaiset) Kuvassa 3 näkyy negatiivisena tonnia CO2 eq carbon sequestered eli vältetty hiilikuorma. Polttamalla pystytään välttämään muuten huomattavan kuormittavia kaasupäästöjä. Varsinaisista päästöistä metaani vastaa suurimmasta kuormasta 276 tonnia CO2 eq toiseksi kuormittavin kaasu on CO2 23 tonnia CO2 eq, ja muista kaasupäästöistä aiheutuu yhteensä 69 tonnia CO2 eq. 4

15 Kaatopaikkakäsittelyn ilmastovaikutukset Carbon Sequestered CO2 Metaani Muut Sarja Kuva 3 Kaatopaikkakäsittelyn kasvihuonekaasupäästöt 29 5

16 Loppupäätelmät Jätteen koostumuksesta ei Suomessa ole kovin yksityiskohtaista tietoa, ja tarkemmalla koostumustiedolla sekä yksityiskohtaisemmilla prosessitiedoilla myös tulokset olisivat tarkempia. Silti tuloksia voidaan pitää vahvasti suuntaa-antavina. Jätehuollon kehitys Päijät-Hämeen alueella on ainakin kasvihuonekaasupäästöjen synnyn näkökulmasta ollut erittäin positiivinen vuodesta 99 vuoteen 29. Vuoden 99 kokonaiskasvihuonekaasupäästöt kerätylle yhdyskuntajätteelle [kg] olivat 7 tonnia CO2-eq. Asukasta kohden päästöt olivat 4,2 kg CO2 eq, ja jätetonnia kohden 87 kg CO2 eq. Vuoden 29 jätehuollon kokonaispäästöt olivat tonnia CO2-eq. Asukasta kohden päästöt olivat -27 kg CO2 eq, ja jätetonnia kohden -732 kg CO2 eq, eli käytännössä säästöjä. Korvaavuudet, eli missä määrin kierrätysraaka-aineet korvaavat neitseellisiä raaka-aineita, on laskentaohjelmissa usein tulkittu ylioptimistisesti, ja tämä trendi näkyy myös tässä tutkimuksessa. Vähennykset kasvihuonekaasupäästöissä vuodesta 99 vuoteen 29 ovat kuitenkin niin suuret, että korvaavuuksien tarkempi arviointi ei vaikuta johtopäätöksiin. Kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta ei Päijät-Hämeessä enää ole jätehuollossa vastaavaa säästöpotentiaalia kuin jaksolla Pieniä parannuksia voidaan saavuttaa kuljetuksissa ja kompostoinnissa. Pelkästään kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta biojätteen mädätys tai energiakäyttö olisivat tehokkaampia kuin kompostointi. Kompostoinnin mielekkyyttä pitäisi kuitenkin tarkastella kokonaisympäristövaikutusten näkökulmasta, jolloin muutkin tekijät kuin CO2-päästöt tulisivat otetuiksi huomioon. Laskennan antamat tulokset antavat siinä mielessä liian hyvän kuvan kehityksestä, että jätemäärän kasvu antaa elinkaaritarkasteluissa positiivisen lopputuloksen, jos kasvihuonekaasujen kokonaistase on negatiivinen. Negatiiviset kokonaiskasvihuonekaasupäästöt luovat myös kuvan, ettei jätteen syntyä kannattaisi ehkäistä, kun suurempi jätemäärä luo suuremman säästön. Säästö on kuitenkin elinkaarimetodiikan luoma harha, koska syntyvälle jätteelle ei allokoida päästöjä. Jos otetaan huomioon jätteen sisältämä päästöpotentiaali, joka on tavanomaiselle kotitalousjätteelle arviolta vajaat 2 kg CO2- eq / kg jätettä, muuttuu kokonaisarvio huomattavasti. Jätemäärän kasvun takia on asukasta kohti laskettu jäteperäinen kokonaispäästö samaa suuruusluokkaa vuonna 99 ja 29. Johtopäätös tästä on, että kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta on jätehuollon kehitys Päijät-Hämeessä vuodesta 99 vuoteen 29 kompensoinut jätemäärän kasvusta aiheutuneen kuormituslisäyksen. Koska uutta säästöpotentiaalia ei tulevaisuudessa juuri ole, ovat jätteen synnyn ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet entistä tärkeämpiä ilmastonmuutoksen hillinnässä. 6

17 Lähteet Autio, K. & Honkanen, T. 26. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kaatopaikkajätetutkimus 26. Päijät- Hämeen Jätehuolto Oy. EASEWASTE (environmental assessment of solid waste systems and technologies) Jätehuollon nykytila, Lahden-Heinolan kaupunkiseudut, jäteprojekti Tanskanen J-H, Kaila J. 2: Comparison of methods used in the collection of source-separated household waste, Waste Management and Research 2: 9: YTV. 24. Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 24:3. 7