KURSSIESITTEET LV

Transkriptio

1 KURSSIESITTEET LV Salpauksen lukio, Nastola

2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS, SALPAUKSEN LUKIO, NASTOLA Rakokiventie NASTOLA Puh Fax Opetusalapäällikkö Anu Snellman (03) tai Opintosihteeri Pia Juvonen (03) Opinto-ohjaaja Liisi Aro Opettajat (03) tai Sähköpostit: [email protected] Nastopolin opintotoimisto: Opiskelijoiden asiointi ma pe klo NASTOPOLISSA ON Tasokas lukio, opiskelija voi suorittaa lukion oppimäärän normaalilukion mukaan. Tekniikkalinja, opiskelija voi painottaa opintojaan matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin ja tekniikkakursseihin sekä korvaa näillä pakollisia kursseja. Aikuislinja, 18-vuotta täyttäneille Mahdollisuus yhdistelmäopintoihin yhteistyössä Nastopolissa annettavan ammatillisen koulutuksen kanssa: Yhdistelmätutkinto: yo-tutkinto + elektroniikan ja tietoliikennetekniikan perustutkinto tai kumi- ja muovitekniikan perustutkinto Yhdistelmätutkintoryhmiä perustetaan, mikäli hakijoita on riittävästi.

3 JOHDANTO Tämä vihkonen sisältää lukiomme tuntijaon sekä kaikkien lukion tuntijakoon kuuluvien oppiaineiden kurssien esittelyt. Aine- ja kurssikohtaisista esitteistä löytyy kurssin nimen lisäksi kurssin lyhenne ja kurssityyppi: pakollinen / syventävä / soveltavasekä lyhyt kuvaus kurssien sisällöistä Oppikirjalistat toimitetaan lukioon valituille opiskelijoille viimeistään valintakirjeen mukana. Vihkosen tarkoitus on helpottaa ja tehostaa opiskelijoiden aine- ja kurssivalintoja opiskelun suunnittelua ja ajoitusta päättökokeeseen valmistautumista jatko-opintoihin valmistautumista opintojen ohjausta lukion oppimäärän kokonaisuuden hahmottumista Lukiossamme on monipuolinen kurssitarjonta. Tarjolla on pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien lisäksi n. 50 koulun omaa kurssia. Osa näistä kursseista on pakollisten aineiden syventäviä kursseja (mm. tukikurssit sekä yokokeisiin valmentavat kurssit), osa taas enemmän tekemiseen painottuvia soveltavia kursseja (esim. useat tekniikkakurssit, teatteri-ilmaisu, valokuva- ja elokuvakurssit sekä koulun lehti). Lyhyiden kielten ja joidenkin muidenkin aineiden syventävien kurssien kohdalla opetusryhmät saattavat olla varsin pienet. Jotta näidenkin ryhmien opetus voitaisiin taata, tekee lukiomme yhteistyötä mm. Orimattilan Erkko-lukion sekä Hollolan, Asikkalan, Padasjoen ja Sysmän lukioiden kanssa videoneuvottelulaitteistoa sekä muita teknisiä apuvälineitä hyödyntäen. Koulun toimintatavoista, kuten kurssitarjottimesta ym., julkaisemme syksyä 2015 varten opinto-oppaan kesän 2015 aikana. Nastolassa Anu Snellman opetusalapäällikkö

4 SISÄLTÖ Johdanto Sisältö Tuntijako Lukion tuntijako alkaen Tekniikkalinjan tuntijaosta Kurssikuvaukset 2.1 Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli, Ruotsi Vieraat kielet A1-kieli, Englanti B2-kielet Saksa B3-kielet Saksa Venäjä Espanja Ranska Matematiikka Pitkä matematiikka Lyhyt matematiikka Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot Elämänkatsomustieto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Opintojen ohjaus Muut koulukohtaiset valinnaiset kurssit 3.1. Tekniikkakurssit Tietotekniikka Ohjelmointi Rakenna itsellesi PC-tietokone Radio-ohjauslaitteet Sähkön sovelluksia Auton sähkön- ja äänentoistojärjestelmä Suunnittele ja rakenna itsellesi HIFI-kaiutin Muovien maailma Meisseli haltuun Tuotantotekniikan perusteet Digitekniikka luontokuvauksessa Tähtitiede Muut soveltavat kurssit Yrittäjyys Teatteri-ilmaisu Näytelmä- ja musiikkikurssi Kansainvälisyys Liikennekasvatus Työelämäyhteydet

5 1. TUNTIJAKO 1.1. Lukion tuntijako alkaen Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset Syventävinä opin- Koulukohtaiset kurssit toina tarjottavat valta- syventävät ja kunnalliset kurssit soveltavat kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet A-kieli englanti B-kieli ruotsi Muut kielet B2-saksa 8 B3-saksa 8 B3-espanja 8 B3-ranska 8 B3-venäjä 8 Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä Ympäristö- ja luonnontieteet Biologia Maantieto 2 2 Fysiikka Kemia Katsomusaineet Uskonto/elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Taito- ja taideaineet Liikunta 2 3 4** Musiikki 1-2* 3 3** Kuvataide 1-2* 3 3** Terveystieto Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään 10 * KU/MU yhteensä 3 pakollista kurssia ** Mukaan laskettu lukiodiplomikurssit

6 Soveltavat ja täydentävät opinnot: Tekniikkakurssit: Tietotekniikka (ATK) 1 4 Ohjelmointi (OHJ) 1-13 Rakenna itsellesi PC (RIPC) 1 Radio-ohjauslaitteet (ROL) 1 2 Auton sähkö- ja äänentoistojärjestelmä (ASÄ) 1 Sähkön sovelluksia (SSO) 1 5 Digitekniikka luontokuvauksessa (DIG) 1 Tähtitiede (TÄH) 1 Suunnittele ja rakenna itsellesi hifi-kaiutin (HIFI) 1-2 Kulttuuri ja viestintä: Teatteri-Ilmaisu (TI) 1 Näytelmä- ja musiikkikurssi (NMU) 1 Muut: Yrittäjyys (YRI) 1 3 Kansainvälisyyskurssi (KV) 1 Liikennekasvatuskurssi (LIK) 1 Työelämäyhteydet (TY) 1 Muualla suoritetut hyväksi luettavat opinnot (erikseen sovittavat) Projektityöt, harrasteet (erikseen sovittavat) Yhteensä vähintään 75 kurssia 1.2. Tekniikkalinjan tuntijaosta Lukiollamme on tekniikkaan painottuva erityistehtävä. Siksi Nastopoli voi tarjota opiskelijalle tavallista lukiota väljemmän, tekniikkaan ja/tai matemaattisluonnontieteellisiin aineisiin painottuvan tuntijaon. Opiskelijat, jotka suorittavat vähintään 12 kurssia Nastopoli-lukiolle myönnetyn erityisen tehtävän mukaisia opintoja (tekniikan, matematiikan ja ympäristö- ja luonnontieteellisen ryhmän valtakunnallisia syventäviä ja soveltavia kursseja tai ammatilliselta puolelta sähkö- tai muovialan opintoja, esim. elektroniikka, tietotekniikka), ovat oikeutettuja vähentämään kahdeksan pakollista kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen kursseista. Tekniikkalinjalaiselle tehdään yhteistyössä opintojen ohjaajan kanssa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.

7 2. KURSSIKUVAUKSET 2.1. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä (ÄI) Kurssit suoritetaan pääasiallisesti numerojärjestyksessä. Äidinkielen 1. kurssi on suoritettava ennen muita kursseja. Kurssien suositeltu sijoittuminen eri vuosikursseille: 1. vsk vsk vsk PAKOLLISET KURSSIT 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Kurssi on perusvalmiuksien kurssi. Kurssilla kertaillaan perusopetuksen asioita ja tutustutaan lukion äidinkielen opiskelun työtapoihin. Keskeisenä osana kurssia on tekstitaitojen opiskelu. 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Kurssilla harjoitellaan tietoa välittävän puheenvuoron toteuttamista sekä kirjallisen asiatekstin laatimista prosessina. Omien tekstien pohjaksi harjoitellaan tiedonhakua, tekstien rakenteita sekä eheän tekstin laatimiseen tarvittavia kielenhuollon asioita. Oman tekstin muokkaamista harjoitellaan prosessityöskentelyn avulla. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3). Kurssin tavoitteena on syventää käsitystä kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja kirjallisuuden kulttuurisesta merkityksestä. Kurssilla tutustutaan erilaisiin kaunokirjallisuuden lajeihin, proosaan, draamaan ja lyriikkaan ja opiskellaan niiden erittelemistä ja tulkintaa sekä suullisesti että kirjallisesti. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Kurssin tavoitteena on oppia tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Tavoitteena on sekä oppia analysoimaan, tulkitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentoivia tekstejä että tuottamaan niitä itse. Kurssilla tutustutaan myös mediaan vaikuttajana ja perehdytään erityisesti mainosten maailmaan. 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Kurssilla tutustutaan maailmankirjallisuuden eri aikakausiin ja eri tyyleihin. Omaa kirjallista ilmaisua kehitetään opiskelemalla tyylin eri aineksien, kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutusta tekstiin.

8 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) Kurssilla opiskellaan suomen kielen ja suomalaisen kirjallisuuden historiaa ja ominaispiirteitä niin, että samalla korostetaan kielen ja kirjallisuuden merkitystä suomalaisen identiteetin synnylle. Tavoitteena on oppia arvostamaan sekä suomalaista identiteettiä että nyky-suomen monikulttuurisuutta. Kirjallisissa töissä jatketaan oman ilmaisun kehittämistä kohti yo-kokeen vaatimuksia. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Kurssin tavoitteena on syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietoja ja taitoja. Kurssilla opiskellaan erilaisten käytännön vuorovaikutustilanteiden vaatimuksia ja kehitetään omia puheviestinnän taitoja, kuten nonverbaalista viestintää ja äänenkäyttöä. Kurssilla rohkaistaan luottamaan omiin puheviestinnän taitoihin ja kehittämään niitä yhä paremmiksi. 8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Kurssilla harjoitellaan äidinkielen tekstitaidon yo-kokeessa tarvittavia taitoja. Tavoitteena on syventää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemusta, varmentaa tekstianalyysin taitoa ja oppia hiomaan omia vastaustekstejä entistä paremmiksi. 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Kurssin tavoitteena on syventää esseekirjoittamisen taitoja kohti yo-kokeen vaatimuksia. Omaa kirjallista ilmaisua kehitetään harjoittelemalla esimerkiksi näkökulman valitsemista ja aiheen käsittelyn monipuolistamista. Aineistona pyritään käyttämään nykykulttuuriin liittyviä tekstejä. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT JA SOVELTAVAT KURSSIT 10. Asiatekstien kirjoittamisen kurssi (ÄI10) Kurssilla harjoitellaan kirjoittamaan arkielämässä tarvittavia tekstilajeja, kuten työhakemusta, raporttia ja tarjouspyyntöä. Lisäksi varmennetaan esseevastauksen kirjoittamista. 11. Luovan kirjoittamisen kurssi (ÄI11) Parittomina vuosina, tarjolla seuraavan kerran Kurssilla laaditaan omia kaunokirjallisia tekstejä runoista proosaan. Ei keskitytä niinkään oikeakielisyyteen, vaan oman luovan ilmaisun vapauttamiseen ja kehittämiseen. Opiskelun aiheina ovat tekstin ideointi, muokkaus ja viimeistely sekä kaunokirjallisen kielen keinot. Keskeistä on tuottaa luovasti monenlaista materiaalia, jota muokataan ja arvioidaan sekä yksin että ryhmässä.

9 2.2. Toinen kotimainen kieli, Ruotsi (RUB) Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B1) Kurssien suositeltu sijoittuminen eri vuosikursseille: 1. vsk vsk vsk 7 8 PAKOLLISET KURSSIT 1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Kurssilla tutustutaan kielen eri osa-alueisiin ja niiden arviointiin. Opiskelijoita ohjataan asettamaan tavoitteita, arvioimaan ja parantamaan omaa oppimistyyliään sekä seuraamaan omien tavoitteittensa saavuttamista. 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Kurssilla painotetaan puheviestinnän ohella pienimuotoista kirjallista viestintää. 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Kurssin päätavoite on opastaa opiskelijaa kertomaan sekä suullisesti että kirjallisesti kotiseudustaan ja kotimaastaan. Opiskelijat herätetään huomaamaan muiden Pohjoismaiden kielelliset ja kulttuuriset erot. Lisäksi tarkastellaan suomenruotsalaisuutta ja sen historiallista taustaa. 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa ottaa kantaa ja ilmaista mielipiteensä perusteluineen yhteiskunnallisista ilmiöistä ja asioista sekä suullisesti että kirjallisesti. Kirjallista viestintää vahvistetaan laatimalla pidempiä kirjallisia tuotoksia kurssin aihepiireistä.

10 5. Elinympäristömme (RUB5) Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Kurssilla harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Oppikirjan tekstien lisäksi kurssilla pyritään käyttämään autenttista materiaalia, joka liittyy kurssin aiheisiin. Samalla harjoitellaan olennaisen tiedon etsimistä ja tiivistämistä sekä luetun että kuullun osalta. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssilla kerrataan pakollisten kurssien sanastoa ja kielioppia valmistautuen samalla ylioppilaskokeeseen. 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Kurssilla kehitetään kielitaitoa monipuolisesti valmentautuen samalla ylioppilaskokeeseen. Sekä suullisessa että kirjallisessa viestinnässä painotetaan mielipiteen ilmaisua ja argumentointia. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 8. Abi-ruotsi (RUB8) Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen harjoittelemalla ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppejä. Keskeistä sanastoa ja kielioppia kerrataan. 9. Ruotsin tukikurssi (RUB9) Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on aukkoja ruotsin taidoissaan ja joiden menestys kahdella ensimmäisellä kurssilla on ollut heikohko. Kurssilla kerrataan ruotsin keskeisintä kielioppia sekä kurssien RUB1 ja RUB2 keskeistä sanastoa. Kurssin aikana harjoitellaan pienimuotoista kirjallista tuottamista sekä kuullun ymmärtämistä. 10. Rohkeasti puhumaan! (RUB10) Kurssin tavoitteena on rohkaista opiskelijaa puhumaan ruotsia erilaisissa käytännön tilanteissa erilaisten harjoitusten avulla. Suullista valmiutta harjoitellaan yksin, pareittain ja ryhmissä. Keskeisenä tavoitteena on voittaa vieraalla kielellä kommunikoimisen pelko. Kurssilla aktivoidaan aiemmilla kursseilla opiskeltua sanastoa ja harjoitellaan ääntämistä. Pohjoismaiseen kulttuuriin tutustutaan lisäksi mm. elokuvan ja musiikin avulla.

11 2.3. Vieraat kielet Vieraista kielistä käytetään seuraavia koodeja: EN = englannin kieli RA = ranskan kieli SA = saksan kieli VE = venäjän kieli Vieraiden kielten kurssikoodit muodostuvat kielten kirjaintunnusten, oppimäärien tasotunnusten ja kurssinumeroiden mukaan. Esimerkiksi RAB32 tarkoittaa ranskan kielen B3-oppimäärän kurssia numero 2. Englanti, A-kieli (pitkä oppimäärä) Kurssien suositeltu sijoittuminen eri vuosikursseille: 1. vsk vsk vsk PAKOLLISET KURSSIT 1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään, henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua ja mielipiteen ilmaisua. 2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA2) Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät viestintään, vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Kurssilla harjoitellaan puheviestintää monipuolisesti. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 3. Opiskelu ja työ (ENA3) Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Kurssilla harjoitellaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Kielitaidon osa-alueista painottuu kirjallinen tuottaminen. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita, ja kirjoitustehtävänä laaditaan tiivistelmä. Suullisessa viestinnässä painotetaan mielipiteen ilmaisua ja mielipiteen perustelemista.

12 5. Kulttuuri (ENA5) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. 6. Tiede, talous ja tekniikka (ENA6) Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Kirjallista ilmaisua hiotaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 7. Luonto ja kestävä kehitys (ENA7) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kielitaidon eri osa-alueita painotetaan ylioppilastutkintoon suuntautuen. 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA8) Kurssilla harjoitellaan puheviestintätaitoja ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa Aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit, joihin liittyen puhumista harjoitellaan vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen kertaamalla aiempien kurssien sanastoa. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT JA SOVELTAVAT KURSSIT 9. Abi-englanti (ENA9) Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen perehtymällä ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppeihin. Kurssin aikana harjoitellaan erilaisia tekstinymmärtämis- ja kuullunymmärtämistehtäviä sekä kirjoitelman laatimista. Kerrataan rakenteita sekä kartutetaan sanastoa. 10. Opi kirjoittamaan (ENA10) Kurssin tavoitteena on kehittyä kirjoittajana. Kurssilla laaditaan erilaisia kirjallisia tuotoksia ja vahvistetaan englannin kielen rakenteiden hallintaa. 11. Englannin tukikurssi (ENA11) Kurssin tavoitteena on parantaa englannin kielen keskeisimpien rakenteiden hallintaa sekä kerrata ENA1- ja ENA2-kurssien sanastoa. Kurssilla harjoitellaan pienimuotoista kirjallista tuottamista sekä kuullunymmärtämistä. Suositellaan kahden ensimmäisen kurssin jälkeen opiskelijoille, joilla on ollut englannin opinnoissa ongelmia (arvosana 4-6).

13 12. Conversational English (ENA12) Kurssin tavoitteena on rohkaista opiskelijaa puhumaan englantia erilaisissa käytännön tilanteissa. Kurssilla harjoitellaan aktiivista osallistumista puhetilanteisiin, ja kerrataan pakollisten kurssien sanastoa innostavalla ja kiinnostavalla tavalla. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä, B2-kielet Salpauksen lukiossa voidaan opiskella B2-kielenä saksaa (SAB2). Kurssit ovat valtakunnallisia syventäviä kursseja. Saadakseen arvosanan on opiskeltava vähintään 3 kurssia. Kurssi 1 suoritetaan ensimmäisenä kurssina, muut kurssit numerojärjestyksessä. Itsenäinen suoritus ei toivottavaa. B2- ja B3-ryhmien mahdollinen yhdistäminen Mikäli oppilasmäärä B2- ja B3-kielten ryhmissä on pieni, voidaan B2- ja B3-kielten ryhmät yhdistää B3-kielen 3. kurssin alussa (joka on tällöin B2-kielen 1. kurssi). Ryhmät voidaan yhdistää myös muussa sopivassa vaiheessa, esim. vasta viimeisillä kursseilla ennen ylioppilastutkintoa. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Saksa (SAB2) Kurssien suositeltu sijoittuminen eri vuosikursseille: 1. vsk vsk vsk Vapaa-aika ja harrastukset (SAB21) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja kerrataan kielen perusrakenteita. 2. Meillä ja muualla (SAB22) Kurssin aihepiireinä ovat kotimaan ja saksankielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

14 3. Ennen ja nyt (SAB23) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB24) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 5. Kulttuuri (SAB25) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Tarkastellaan suomalaisen ja saksalaisen kulttuurin ominaispiirteitä, yhtäläisyyksiä ja eroja. Käsitellään lehdistöä, sähköistä viestintää sekä urheilua. 6. Yhteinen maapallomme (SAB26) Kurssilla tutustutaan oman maan ja saksankielisten maiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin sekä opitaan lukemaan näihin aiheisiin liittyviä yleistajuisia tekstejä, myös mediatekstejä. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. 7. Tiede ja tekniikka (SAB27) Kurssilla tutustutaan eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyviin yleistajuisiin teksteihin. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista sekä kerrataan opittua sanastoa ja rakenteita. Opiskelijat tutustutetaan kurssilla ylioppilaskokeen tehtävätyyppeihin. 8. Luonto ja kestävä kehitys (SAB28) Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja saksankielisten maiden kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista sekä kerrataan opittua sanastoa ja rakenteita. Kurssilla kehitetään kielitaitoa monipuolisesti valmentautuen samalla ylioppilaskirjoituksiin.

15 Lukiossa alkava oppimäärä, B3 -kielet. Salpauksen lukiossa voidaan opiskella B3-kielinä ranskaa (RAB3), saksaa (SAB3), venäjää (VEB3) ja espanjaa (EAB). Kurssit ovat valtakunnallisia syventäviä kursseja. Saadakseen arvosanan on opiskeltava vähintään 3 kurssia. Kurssi 1 suoritetaan ensimmäisenä kurssina, muut kurssit numerojärjestyksessä. Itsenäinen suoritus ei toivottavaa. Kurssin 1 itsenäinen suoritus on mahdollinen vain saksaa aiemmin opiskelleille. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Saksa (SAB3) Kurssien suositeltu sijoittuminen eri vuosikursseille: 1. vsk vsk vsk Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB31) Kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Harjoitellaan esittäytymistä, tervehtimistä, hyvästelemistä sekä opitaan kertomaan perusasioita itsestä, perheestä ja lähimmistä ihmissuhteista ja kysymään vastaavia asioita keskustelu-kumppanilta. Kurssilla painotetaan puheviestintää. 2. Näin asiat hoituvat (SAB32) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla, ravintolassa tai rautatieasemalla. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB33/SAB21) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 4. Meillä ja muualla (SAB34/SAB22) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.

16 5. Ennen ja nyt (SAB35/SAB23) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB36/SAB24) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 7. Kulttuuri (SAB37/SAB25) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia osa-alueita, kerrataan opittua sanastoa ja rakenteita ja tutustutaan laaja-alaisemmin oman ja vieraan kulttuurin eri ilmenemismuotoihin. Opiskelijat tutustutetaan kurssilla ylioppilaskokeen tehtävätyyppeihin. 8. Yhteinen maapallomme (SAB38/SAB26) Kurssilla tutustutaan oman maan ja saksankielisten maiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin lukemalla näihin aiheisiin liittyviä yleistajuisia tekstejä, myös mediatekstejä. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti sekä kerrataan opittua sanastoa ja rakenteita. Kurssilla kehitetään kielitaitoa monipuolisesti valmentautuen samalla ylioppilaskirjoituksiin. Venäjä (VEB3) Kurssien suositeltu sijoittuminen eri vuosikursseille: 1. vsk vsk vsk Hyvää päivää, hauska tutustua (VEB31) Opitaan lukemaan ja kirjoittamaan kyrillisiä aakkosia. Opitaan tervehtimään, esittäytymään ja hyvästelemään. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.

17 2. Näin asiat hoituvat (VEB32) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (VEB33) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 4. Meillä ja muualla (VEB34) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. 5. Ennen ja nyt (VEB35) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (VEB36) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 7. Kulttuuri (VEB37) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita ja tutustutaan laaja-alaisemmin oman ja vieraan kulttuurin eri ilmenemismuotoihin. Opiskelijat tutustutetaan kurssilla ylioppilaskokeen tehtävätyyppeihin. 8. Yhteinen maapallomme (VEB38) Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Kurssilla kehitetään kielitaitoa monipuolisesti valmentautuen samalla ylioppilaskirjoituksiin.

18 Espanja (EAB3) 1. vsk vsk vsk Hyvää päivää, hauska tutustua (EAB31) Kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Harjoitellaan esittäytymistä, tervehtimistä, hyvästelemistä sekä opitaan kertomaan perusasioita itsestä, perheestä ja lähimmistä ihmissuhteista ja kysymään vastaavia asioita keskustelu-kumppanilta. Kurssilla painotetaan puheviestintää. 2. Näin asiat hoituvat (EAB 32) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla, ravintolassa tai rautatieasemalla. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (EAB33) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 4. Meillä ja muualla (EAB34) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. 5. Ennen ja nyt (EAB35) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (EAB36) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

19 7. Kulttuuri (EAB37) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia osa-alueita, kerrataan opittua sanastoa ja rakenteita ja tutustutaan laaja-alaisemmin oman ja vieraan kulttuurin eri ilmenemismuotoihin. Opiskelijat tutustutetaan kurssilla ylioppilaskokeen tehtävätyyppeihin. 8. Yhteinen maapallomme (EAB38) Kurssilla tutustutaan oman maan ja saksankielisten maiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin lukemalla näihin aiheisiin liittyviä yleistajuisia tekstejä, myös mediatekstejä. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti sekä kerrataan opittua sanastoa ja rakenteita. Kurssilla kehitetään kielitaitoa monipuolisesti valmentautuen samalla ylioppilaskirjoituksiin. Ranska (RAB3) 1. vsk vsk vsk Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB31) Opitaan tervehtimään, esittäytymään ja hyvästelemään sekä kertomaan itsestä ja perheestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Harjoitellaan arkipäivän viestintätilanteita, kuuntelemista ja ääntämistä paino on puheviestinnässä. Tutustutaan Ranskaan ja ranskaa puhuvaan maailmaan. 2. Näin asiat hoituvat (RAB32) Opitaan kertomaan omista mieltymyksistä sekä myös epämiellyttävistä asioista, koulusta ja harrastuksista, tilaamaan ravintolassa ja ostamaan metrolippu. Tehdään nojatuolimatka Pariisiin! Eikä unohdeta shoppailua ja huvittelua. Opitaan paljon uusia verbejä, mm refleksiiviverbit. Paino on puheviestinnässä. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB33/RAB21) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät harrastuksiin kaverisuhteisiin, lomainviettoon, matkailuun, kulttuuriin ja urheiluun. Käsitellään edelleen arkipäiväiistä kieltä, mutta opitaan myös paljon uusia rakenteita, mm. menneen ajan aikamuodot, pronomineja ja monia uusia verbejä. Harjoitellaan kertomaan mielipiteitä. 4. Meillä ja muualla (RAB34/RAB22) Kurssilla opitaan kertomaan Suomesta ja tutustutaan ranskankielisten maiden kulttuuriin, luontoon ja asukkaisiin. Painopiste on edelleen puheviestinnässä, mutta myös kirjoitustaitoa harjoitellaan. kerrataan edellisten kurssien rakenteita sekä opitaan uutta, esim. adjektiivien vertailu, konditionaali ja futuuri.

20 5. Ennen ja nyt (RAB35/RAB23) Kurssilla tutustutaan nykyranskalaiseen perhe-elämään, keskustellaan terveellisistä elintavoista ja käsitellään muitakin terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Käydään myös ranskalaiseen tyyliin filosofinen keskustelu perinteiden merkityksestä, eri uskontoja sivuten. Kerrataan aikaisemmin opittua ja opitaan uutta. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB36/RAB24) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 7. Kulttuuri (RAB37/RAB25) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita ja tutustutaan laaja-alaisemmin oman ja vieraan kulttuurin eri ilmenemismuotoihin. Opiskelijat tutustutetaan kurssilla ylioppilaskokeen tehtävätyyppeihin. Kurssilla kehitetään kielitaitoa monipuolisesti valmentautuen samalla ylioppilaskirjoituksiin. 8. Yhteinen maapallomme (RAB38/RAB26) Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.

21 2.4. Matematiikka (MA) Matematiikan pitkä oppimäärä (MAA) Kurssien suositeltu sijoittuminen eri vuosikursseille: 1. vsk vsk ,11 9,15 3. vsk 10 12,13 16 Kurssien suoritusjärjestys Kurssia ennen vaadittavat aiemmat kurssit 1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1) Polynomifunktiot (MAA2) 1 3. Geometria (MAA3) 1 4. Analyyttinen geometria (MAA4) 1,2,3 5. Vektorit (MAA5) 1,2,3,4, 6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) 1,2 7. Derivaatta (MAA7) 1,2,3,4 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) 1,2,3,4,7 9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) 1,2,3,4,7 10. Integraalilaskenta (MAA10) 1,2,3,4,7,8,9 11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11) 1,2 12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) 1,2,3,4,7 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) 1,2,3,4,7,8,9, Matematiikan johdantokurssi (MAA14) 15. Tasokäyrät, suorat tasot ja kompleksiluvut (MAA15) 1,2,3,4,5 16. Kertauskurssi (MAA16) pakolliset kurssit 1-10 PAKOLLISET KURSSIT 1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1) Kurssille osallistuminen edellyttää MAA14 kurssin (johdantokurssi) suorittamista.pitkän matematiikan 1. kurssi on suoritettava ennen muita pakollisia kursseja. Kurssilla opiskelija tutustuu yleisen juuren ja murtopotenssin käsitteisiin syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita. Hän oppii oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä, hallitsee polynomien tulon ja binomikaavat sekä harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita, oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen lukumäärää 2. Polynomifunktiot (MAA2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käsittelemään toisen asteen epäyhtälöitä korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman polynomien jakolaskua ja oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä. Lisäksi hän oppii käsittelemään murtolausekkeita sekä ratkaisemaan murtoyhtälöitä ja murtoepäyhtälöitä.

22 3. Geometria (MAA3) Kurssilla opiskelija harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa, harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita, ratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa. Keskeisimpinä sisältöinä: Kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus, sini- ja kosinilause, ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria, kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen. 4. Analyyttinen geometria (MAA4) Kurssilla opiskelija oppii ymmärtämään kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille, ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja, syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia itseisarvo- yhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä f(x) = a tai f(x) = g(x) ja vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan. Keskeisimpinä sisältöinä: Pistejoukon yhtälö,suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt, itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen, yhtälöryhmän ratkaiseminen ja pisteen etäisyys suorasta. 5. Vektorit (MAA5) Kurssilla opiskelija perehtyy vektorikäsitteeseen ja vektori-laskennan perusteisiin, oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla, tutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla. Keskeiset sisällöt: Vektoreiden perusominaisuudet, vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla, koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo ja suorat ja tasot avaruudessa 6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) Kurssilla opiskelija oppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja, perehtyy kombinatorisiin menetelmiin, perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin, ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä, perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan normaalijakaumaa. Keskeiset sisällöt: Diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma, jakauman tunnusluvut, klassinen ja tilastollinen todennäköisyys, kombinatoriikka, todennäköisyyksien laskusäännöt diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma, diskreetin jakauman odotusarvo ja normaalijakauma 7. Derivaatta (MAA7) Kurssilla opiskelija oppii määrittämään rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaisemaan yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä, omaksuu havainnollisen käsityksen funktion rajaarvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta, määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat, osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot ja osaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvon

23 sovellusongelmien yhteydessä. Keskeiset sisällöt: Rationaaliyhtälö ja epäyhtälö, funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta, polynomi-funktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen, polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) Kurssilla opiskelija perehtyy juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuusiin ja oppii ratkaisemaan niihin liittyviä yhtälöitä, tutkimaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla, oppii yhdistetyn funktion derivoimisen ja tutkii aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita. Keskeiset sisällöt: Juurifunktiot ja yhtälöt, eksponenttifunktiot ja yhtälöt, logaritmifunktiot ja yhtälöt, yhdistetyn funktion derivaatta, käänteisfunktio sekä juuri-, eksponentti- ja logaritmi-funktioiden derivaatat 9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) Kurssilla opiskelija oppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla, ratkaisemaan sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä sin f(x) = a tai sin f(x) = sin g(x), tajuamaan trigonometristen funktioiden yhteydet sin 2 x + cos 2 x = 1 ja tan x = sin x / cos x, tutkimaan trigonometrisia funktioita derivaatan avulla, ymmärtää lukujonon käsitteen, oppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla ja osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä muodostettujen summien avulla. Keskeiset sisällöt: Suunnattu kulma ja radiaani, trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuus ominaisuuksineen, trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen, trigonometristen funktioiden derivaatat, lukujono, rekursiivinen lukujono, aritmeettinen jono ja summa, geometrinen jono ja summa. 10. Integraalilaskenta (MAA10) Kurssilla opiskelija oppii ymmärtämään integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita, ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan, oppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla ja perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin. Keskeiset sisällöt: Integraalifunktio, alkeisfunktioiden integraalifunktiot, määrätty integraali, pintaalan ja tilavuuden laskeminen. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11) Kurssilla opiskelija oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen avulla, ymmärtämään avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita, oppii todistusperiaatteita ja harjoittelee todistamista, oppii lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin, osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin avulla ja osaa määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideen algoritmilla. Keskeiset sisällöt: Lauseen formalisoiminen, lauseen totuusarvot, avoin lause, kvanttorit, suora, käänteinen ja ristiriitatodistus, kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö, Eukleideen algoritmi, alkuluvut, aritmetiikan peruslause, kokonaislukujen kongruenssi.

24 12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) Kurssilla opiskelija omaksuu absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avulla, likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa, ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti, oppii tutkimaan polynomien jaollisuutta ja määrittämään polynomin tekijät, oppii algoritmista ajattelua, harjaantuu käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä ja oppii määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa. Keskeiset sisällöt: Absoluuttinen ja suhteellinen virhe, Newtonin menetelmä ja iterointi, polynomien jakoalgoritmi, polynomien jakoyhtälö, muutosnopeus ja pinta-ala 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) Kurssilla opiskelija syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemustaan, täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen ja tutkii lukujonon rajaarvoa, sarjoja ja niiden summia. Keskeiset sisällöt: Funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen, jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia, funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä, epäoleelliset integraalit. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 14. Matematiikan johdantokurssi (MAA14) Pakollinen koulukohtainen kurssi. Suoritettava ennen muita kursseja. Kurssilla tasoitetaan peruskoulumatematiikan ja lukiomatematiikan välistä kynnystä. Opiskelija täydentää lukukäsitettään, oppii käsittelemään matematiikan peruslausekkeita ja kertaa prosenttilaskun perusteet. Keskeiset sisällöt: Lukukäsite, lukualueet ja laskulait, erityisesti murtoluvut, prosenttilaskuja, potenssi, polynomi, itseisarvo, neliöjuuri, laskimen käyttö 15. Tasokäyrät, suorat tasot ja kompleksiluvut (MAA15) Opiskelija perehtyy tasokäyrien ominaisuuksiin, suoran ja tason vektorimuotoisin yhtälöihin kolmiulotteisessa avaruudessa, vektoritulon ja skalaarikolmitulon sovelluksiin ja kompleksilukuihin. Keskeiset sisällöt: Ympyrä, ympyrän tangentti, ellipsi, hyperbeli, paraabeli, vektorit, suorat ja tasot avaruudessa, vektoritulo, skalaari- ja vektorikolmitulo, kompleksiluvut laskulakeineen ja esitysmuotoineen, korkeamman asteen yhtälöt. 16. Kertauskurssi (MAA16) Kurssilla kerrataan ja täydennetään lukion aikana opittuja matematiikan taitoja ja menetelmiä. Kurssi on kokoava ja eheyttävä ja sen aikana eri kurssien asioita pyritään kokoamaan laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Opiskelija saa ehyen kuvan lukion pitkän matematiikan oppimäärästä ja harjaantuu käyttämään tietojaan taitojaan monipuolisissa ongelman-ratkaisutilanteissa.

25 Matematiikan lyhyt oppimäärä (MAB) Kurssien suositeltu sijoittuminen eri vuosikursseille: 1. vsk vsk vsk 9 Matematiikan kurssit lukuun ottamatta johdantokurssia (mab10) arvioidaan numerolla. PAKOLLISET KURSSIT 1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) Kurssin tavoitteena on saada opiskelija käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa ja oppia luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä. Keskeistä on ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktion käsitteet sekä vahvistaa prosenttilaskujen ja yhtälöiden ratkaisemisen taitoja. 2. Geometria (MAB2) Kurssin tavoitteena on saada opiskelija ratkaisemaan käytännön ongelmia geometriaa hyväksikäyttäen, tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista ominaisuuksista sekä vahvistamaan tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden piirtämisen taitoja. Opitaan kuvioiden yhdenmuotoisuus, suorakulmaisen kolmion trigonometriaa, Pythagoraan lause, kuvioiden ja kappaleiden pinta-aloja sekä tilavuuksia. 3. Matemaattisia malleja I (MAB3) Kurssin tavoitteena on saada opiskelija näkemään reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuksia ja riippuvuuksia sekä oppia kuvaamaan niitä matemaattisilla malleilla. Opitaan myös soveltamaan lineaarista ja eksponentiaalista mallia sekä ratkaisemaan eksponentti- ja potenssiyhtälöitä. 4. Matemaattinen analyysi (MAB4) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa tutkia funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin, ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana, osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla sekä oppii määrittämään polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon. Kurssilla on paljon käytännön ääriarvosovelluksia. 5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja, tutustuu tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä sekä perehtyy todennäköisyys-laskennan perusteisiin.

26 6. Matemaattisia malleja II (MAB6) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija varmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaan, osaa ratkaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä, ymmärtää lukujonon käsitteen, ratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja näiden summan avulla. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 7. Talousmatematiikka (MAB7) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä ja saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun. Keskeisenä sisältönä indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia. 8. Matemaattisia malleja III (MAB8) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija laajentaa käsitystään teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta, saa apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn. Keskeisenä sisältönä kurssilla ovat vektoreiden laskutoimitukset ja trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 9. Kertauskurssi (MAB9) Kurssin tavoitteena on kerrata matematiikan kurssien sisällöt sekä harjoitella vanhoja yo-tehtäviä. 10. Johdantokurssi (MAB10) Kerrataan peruskoulun matematiikan keskeisiä asioita, joita tarvitaan lukiomatematiikassa. Hyväksytyn kurssin arviointina suoritusmerkintä Biologia (BI) Kurssien suositeltu sijoittuminen eri vuosikursseille: 1. vsk 1 2. vsk vsk 6 PAKOLLISET KURSSIT 1.Eliömaailma (BI1) Kurssilla esitellään biologiaa tieteenä. Keskeisiä sisältöjä ovat luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen, elämän kehittyminen sekä miten luonto toimii? Kurssin käytyään opiskelija tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan.

27 2. Solu ja perinnöllisyys (BI2) Kurssilla tutustutaan perusteellisesti soluun eliöiden rakenteellisena ja toiminnallisena yksikkönä. Keskeistä on myös perinnöllisyystiede ja siihen liittyvät tehtävät. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 3. Ympäristöekologia (BI3) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen luontoon, ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle, hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä, tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyy myös ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin, tuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmia, osaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen ympäristön tilasta ja esittää sen tulokset, kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 4. Ihmisen biologia (BI4) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet ja toimintaperiaatteet, ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutuksia niihin, saa kuvan hermoston toiminnasta ja hormonaalisen viestinnän merkityksestä yksilön toimintojen ohjaajana, sekä saa käsityksen lisääntymisestä ja muusta ihmisen elinkaareen liittyvästä fysiologiasta. Kurssilla käydään läpi Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet, elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys. Elin-toimintojen säätely, ihmisen lisääntyminen, ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys, perimän merkitys, ihmisen evoluutio ja ihminen lajina, perinnöllisyys ja terveys, elimistön sopeutu-minen ja puolustusmekanismit, ihminen ja mikrobit sekä myrkylliset aineet ja mutageenit. 5. Bioteknologia (BI5) Kurssilla opiskelija syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnasta, ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen solun toiminnassa, hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien ja virusten rakenteen, toiminnan ja lisääntymisen periaatteet, tuntee geenien toiminnan ja sen säätelyn, tuntee geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen tekniikan pääpiirteet ja hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteet, tuntee biotekniikan tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä ja teollisuudessa, pystyy arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia, uhkatekijöitä ja eettisiä ongelmia sekä tekemään niiden pohjalta perusteltuja arkielämän ratkaisuja.

28 KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 6. Biologian kertauskurssi (BI6) Kurssilla valmennetaan opiskelijaa ylioppilaskirjoituksiin. Kurssi sisältää tiivistetysti lukion biologian oppisisällön sekä vastausmallit biologian ainekokeen kysymyksiin. 7. Ympäristöekologian syventävä kurssi (BI7) Kurssilla tutustutaan kokeelliseen maastotutkimukseen biologian, kemian ja fysiikan alalta. Aihealueita ovat mm. teollisuuden ja liikenteen vaikutus ympäristöön, maaperätutkimukset, lähiympäristön järvien veden ja ilman laadun seuranta, kulutushyödykkeiden elinkaarianalyysi sekä jätteidenkäsittely. Kurssi sisältää mm. vesinäytteiden ja maaperänäytteiden keräämistä ja analysoimista, tietokonemittauksia sekä kasvi- ja eläinten lajituntemusta ja merkityksen selvittämistä bioindikaattoreina. Lisäksi tutkitaan esim. ilmankosteutta, tuulensuuntaa ja -nopeutta sekä ilmanpainetta eri korkeuksissa maastossa Maantiede (GE) Kurssien suositeltu sijoittuminen eri vuosikursseille: 1. vsk vsk vsk PAKOLLISET KURSSIT 1.Sininen planeetta (GE1) Kurssilla opiskelija saa käsityksen luonnonmaantieteen perusteista, ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt, osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan, ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakenteita, syntyä ja kehitystä. 2. Yhteinen maailma (GE2) Kurssilla opiskelija oppii käyttämään kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen kannalta. Kurssilla tutustutaan eri kulttuureihin ja arvioidaan niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä. Tutustutaan myös maapallon eri alueisiin ja väestönkehitykseen sekä asutuksen piirteisiin. Pohditaan kaupungistumisen syitä ja seurauksia sekä arvioidaan luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta ihmisen toimintaan eri alueilla. Keskeistä on myös ymmärtää ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen periaatteet. Kurssilla käydään läpi myös aluesuunnittelun tavoitteet ja vaikuttamiskeinot, tunnistetaan kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot sekä arvioidaan ihmisten hyvinvointia,

29 VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 3. Riskien maailma (GE3) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee luonnon ja ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen ja ympäristön kannalta. Kurssilla käydään keskeisesti läpi maapallon riskit eri alueilla ja vertaillaan ja arvioidaan eri alueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti. 4. Aluetutkimus (GE4) Kurssille keskeistä on tutkielman laatiminen. Siinä opiskelija oppii kartografian perusteet, tuntee maantieteellisten paikkatietojärjestelmien periaatteet ja sovellusmahdollisuudet, osaa kerätä tutkielmaan liittyvää tietoa eri tavoin hankinnassa, vuorovaikutteisessa työstämisessä ja tulosten julkaisemisessa, 2.7. Fysiikka (FY) Suoritusjärjestys Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Kurssin 10 suoritusaikataulu on vapaa. 1. vsk vsk vsk PAKOLLINEN KURSSI 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1) Kurssin tavoitteena on herättää kiinnostusta fysiikkaa kohtaan. Tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla. Suunnittelee ja tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittämään sitä muille. Tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 2. Lämpö (FY2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija: tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt, tutkii aineen termo-dynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä, saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

30 3. Aallot (FY3) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija: saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin, perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä tai sähkömagneettisia aaltoja. Tutustutaan peilien ja linssien fysiikkaan. 4. Liikkeen lait (FY4) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija: ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja, tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla Newtonin lakeihin, ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa. 5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija: syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien ilmiöiden laskennallista hallintaa, syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta. Tutustutaan lisäksi planeettojen liikkeeseen. 6. Sähkö (FY6) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija: ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan, osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia virtapiirejä. 7. Sähkömagnetismi (FY7) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija: syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä ja syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä yhteiskunnassa. Tutustutaan sähkömagneettiseen induktioon, sähkömoottoreihin ja vaihtovirtapiireihin. 8. Aine ja säteily (FY8) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija: tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina, syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöiden tulkitsijana. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 9. Fysiikan kertauskurssi (FY9) Kurssilla kootaan yhteen eri fysiikan osa-alueet ja muodostetaan kokonaiskuva. Syvennetään eri osa-alueiden osaamista laskennallisella tasolla. Harjoitellaan reaalikokeeseen vastaamista. 10. Fysiikan työkurssi (FY10) Parillisina vuosina, tarjolla Kurssilla tutkitaan kokeellisesti ilmiöitä fysiikan eri osa-alueilta ja opetellaan raportoimaan tehty koe ja kokeen tulokset.

31 11. CERN-kurssi (FY11) Päijät-Hämeen lukioiden ja CERN-verkoston yhteistyönä toteutettava verkkokurssi. Leirikouluun CERNissä (Sveitsi, Geneve) haetaan vuosittain Kemia (KE) Kurssien suositeltu sijoittuminen eri vuosikursseille: 1. vsk vsk vsk 6 7 Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Kemian työkurssin (KE 7) voi kuitenkin suorittaa KE1:n ja KE2:n jälkeen. Pakollisessa ja valtakunnallisissa syventävissä kursseissa on numeroarviointi. PAKOLLINEN KURSSI 1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä sekä syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä. Kurssilla käsitellään mm. orgaanista kemiaa, kemiallisia sidoksia sekä kemian peruslaskuja. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 2. Kemian mikromaailma (KE2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä, tutustuu paremmin jaksolliseen järjestelmään, tuntee erilaisia atomimalleja sekä ymmärtää miten kemialliset sidokset selittävät aineiden ominaisuuksia. Kurssilla tutustutaan myös molekyylien avaruusrakenteeseen. 3. Reaktiot ja energia (KE3) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii kirjoittamaan ja tasapainottamaan reaktioyhtälöitä sekä laskemaan erityyppisiä kemian laskuja, ymmärtää kemiallisessa reaktiossa tapahtuvia energian muutoksia sekä ymmärtää reaktionopeuden ja siihen vaikuttavat tekijät. 4. Metallit ja materiaalit (KE4) Kurssin tavoitteena on ymmärtää hapettumis-pelkistymisreaktioita sekä niiden sovelluksia, tutustua metallien ja epämetallien keskeiseen kemiaan sekä tutustua synteettisiin polymeereihin ja biopolymeereihin.

32 5. Reaktiot ja tasapaino (KE5) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja niihin liittyviä laskennallisia tasapainosovelluksia, happoemästasapainon, ph-laskut, puskuriliuokset sekä liukoisuuden ja liukoisuustulon. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSI 6. Kemian kertauskurssi (KE6) Tavoitteena on, että opiskelijalle muodostuu kokonaiskuva kemian eri osa-alueista. Kurssilla kerrataan koko oppimäärän keskeiset sisällöt, vahvistetaan laskennallisia taitoja ja luonnontieteellistä ajattelua sekä harjoitellaan ainereaalin tehtäviä. Kurssi arvostellaan joko numerolla tai suoritusmerkinnällä. 7. Kemian työkurssi (KE7) Parittomina vuosina, tarjolla seuraavan kerran Tavoitteena on oppia kemian työmenetelmiä, käyttämään työvälineitä ja kemikaaleja turvalisesti, oppia tekemään johtopäätöksiä havaintojen ja kokeellisen työskentelyn perusteella sekä laatimaan työselostuksia. Kurssin arviointina suoritusmerkintä Uskonto (UE) Evankelis-luterilainen uskonto Kurssien suositeltu sijoittuminen eri vuosikursseille: 1. vsk 1 2. vsk vsk 3 5 PAKOLLISET KURSSIT 1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1) Tutkitaan uskontoa ilmiönä eli tutustutaan sen eri tunnusmerkkeihin esimerkkien avulla. Tarkastellaan uskontoa kulttuurin osa-alueena. Käydään läpi Raamatun kirjat ja raamatuntutkimuksen keskeiset osa-alueet, kuten Raamatun tulkintaa ja historiaa. 2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2) Kurssilla käydään läpi kirkkohistorian vaiheet ja tutustutaan tärkeimpiin kristillisiin kirkkoihin ja yhteisöihin. Kurssin aiheina ovat kristillisen kirkon synty ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa sekä kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu. Tavoitteena on ymmärtää miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla maailmaa ja tunnistaa kristilliset vaikutukset kulttuurista.

33 3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3) Kurssilla käydään läpi Ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema. Kristillisen etiikan näkökulmasta tarkastellaan käsitystä Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta, hyvän ja pahan käsitteitä, yksilöeettisiä sekä yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä sekä etiikan teorioita. Kurssi antaa avaimia eettiseen pohdintaan ja moraalisten valintojen tekemiseen. Kurssi voidaan toteuttaa pienimuotoisena leirikouluna. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 4. Uskontojen maailmat (UE4) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet ja osaa toimia eri kulttuuripiireistä tulevien ihmisten kanssa. Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia eri teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä. Perinteisesti kurssilla on tehty tutustumiskäyntejä erilaisiin uskonnollisiin kohteisiin. 5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen mukaan lukien kristilliset kirkot ja ei-kristilliset yhteisöt. Tarkastelemme myös ajankohtaisia uskonnollisia ilmiöitä ja keskustelua Suomessa. Kurssi mahdollistaa tutustumisen paikallisiin uskonnollisiin yhteisöihin. Ortodoksinen uskonto PAKOLLISET KURSSIT 1. Ortodoksinen maailma (UO1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee kirkon synnyn ja kehityksen sekä kirkon nykyisyyttä muovanneet tekijät. Ymmärtää oman kirkkonsa muotoutumisen historian kulussa. Tuntee ortodoksisia paikalliskirkkoja sekä niiden historiallista ja kulttuurista merkitystä. Näkee oman uskonnollisen perinteensä osana historiallista ketjua. Kurssin aiheita ovat varhaiskirkko, Bysantin aika oppi ja hallinto määräytyvät, idän ja lännen kirkon ero, Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot, orientaaliset kirkot, lännen kirkot. 2. Uskonoppi ja etiikka (UO2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee ortodoksisen kirkon opin lähteet ja perusteet. Hahmottaa eri kirkkojen opillisia eroja ja eriävään kehitykseen johtaneita syitä. Tuntee ortodoksisen ihmiskuvan ja etiikan perusteet sekä ymmärtää, kuinka näiden pohjalta kirkko voi muodostaa eettisiä kannanottoja uusiin esille tuleviin kysymyksiin. Ymmärtää, että eri maiden ortodoksiset kirkot voivat päätyä erilaisiin eettisiin tulkintoihin. Kurssin aiheita ovat ortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsite, Pyhä Kolminaisuus, Jumalansynnyttäjä, pyhät ihmiset ja ajan pyhittäminen, ortodoksinen ihmiskuva, yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä.

34 3. Raamattutieto (UO3) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee Raamatun synnyn ja rakenteen sekä taustalla vaikuttaneen kulttuurihistorian. Hahmottaa jumalakuvan kehityksen historian kulussa ja Raamatun sisällä sekä messiasodotuksen syntymisen ja täyttymisen Palestiinassa. Tuntee Raamatun käytön ortodoksisessa kirkossa ja sen liturgisessa elämässä. Ymmärtää eri Raamatun kirjojen merkityksen tämän päivän kristinuskolle ja erityisesti ortodoksiselle kirkolle sekä Raamatun merkityksen etiikan muotoutumisessa. Osaa omatoimisen Raamatun käytön. Kurssin aiheita ovat Jumala ja ihminen Pentateukissa, viisauskirjallisuus, profeetat ja messiasodotus, evankeliumien synty ja niiden erityispiirteet, Jeesuksen henkilö, Apostolien tekojen kuvaus kirkon ensi vaiheista, Paavali ja hänen kirjeensä. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 4. Uskontojen maailmat (UO4) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet. Ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä. Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan kristillisperäisiä uskontoja ja uususkontoja. 5. Ortodoksinen Suomi (UO5) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee Suomen ortodoksisen kirkon historian ja nykypäivän. Ymmärtää eri kirkkojen merkityksen suomalaisessa yhteiskunnallisessa kehityksessä.hahmottaa uskonnon ilmenemisen taiteessa. Tuntee Suomessa elävää monikansallista ortodoksista kulttuuria. Osaa jäsentää nykyistä uskonnollista tilannetta Suomessa. Kurssin aiheita ovat Suomalainen muinaisusko, ortodoksit idän ja lännen välissä, katolisuudesta luterilaisuuteen, itsenäisen Suomen ortodoksinen kirkko, maahanmuuttajien ortodoksinen perinne ykseys ja erilaisuus, uskonnollinen tilanne nykypäivän Suomessa. Muut uskonnot Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja tavoitteita. Muiden uskontojen opetusta varten opetussuunnitelman perusteet annetaan erillisillä päätöksillä Elämänkatsomustieto (ET) Salpauksen lukiossa on mahdollista opiskella pakolliset kurssit ET1-3. Ne toteutetaan osin verkko- ja osin videoneuvottelumuodossa yhteistyössä alueen muiden lukioiden kanssa.

35 PAKOLLISET KURSSIT 1. Hyvä elämä (ET1) Kurssin aiheita ovat: Peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti. Hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja. Ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi. Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. 2. Maailmankuva (ET2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan historiallisesti merkittäviä ja nykyajassa vaikuttavia maailmankuvia sekä kasvattaa tietämystään niiden perustalla olevista uskomusjärjestelmistä. Jäsentää omaa maailman-kuvaansa samalla pitäen sen avoimena mielekkäälle keskustelulle. Keskeisiä sisältöjä ovat mm. maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde, maailmankuvan rakenne ja ydinalueet. Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä. 3. Yksilö ja yhteisö (ET3) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille. Oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä. Oppii tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa osana yhteiskunnallista vallankäyttöä. Oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan rakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Ymmärtää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden merkityksen hyvän yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta. Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4) Opiskelija tutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elämäntapoihin, kehittää kykyään arvioida ihmisten käsityksiä ja tekoja suhteessa heidän omiin arvostuksiinsa ja uskomusjärjestelmiinsä. Oppii suvaitsevaisuutta erilaisia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja ja identiteettivalintoja kohtaan. Perehtyy suomalaisen identiteetin ilmenemis-muotoihin. Ymmärtää rasismin, muukalaisvihan ja syrjinnän ihmisoikeusloukkauksina. Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana, ja toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen.

36 5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5) Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. Keskeiset sisällöt: Maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt, uskonnon ja uskonnollisuuden olemus, uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen, psykologinen. Ateismi ja agnostismi, sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia, humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina Filosofia (FI) Kurssien suositeltu sijoittuminen eri vuosikursseille: 1. vsk 2. vsk vsk 3 4 PAKOLLINEN KURSSI 1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) Kurssi aloitetaan tutkimalla mitä filosofia on. Tarkastelun kohteena ovat myös filosofisten kysymysten luonne ja filosofian keskeiset osa-alueet, joita ovat todellisuuden luonnetta koskevat perusnäkemykset, tieto ja tiede, yksilön ja yhteiskunnan suhde sekä eettiset kysymykset. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 2. Filosofinen etiikka (FI2) Syvennetään filosofisen etiikan taitoja ja tietoja. Opiskelija osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaan etiikan käsittein. Oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan ja saa eväitä maailmankuvan muodostamiseen. 3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3) Kurssilla perehdytään syvällisemmin tiedon filosofiaan ja tieteellisen tutkimuksen luonteeseen. 4. Yhteiskuntafilosofia (FI4) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin sekä oppii arvioimaan yhteiskuntaa niiden näkökulmasta. Tavoitteena on oppia jäsentämään yhteiskunnan toimintaa ja niiden perusteluja, esimerkiksi poliittisten mielipiteiden rakentamiseksi.

37 2.12. Historia (HI) Kurssien suositeltu sijoittuminen eri vuosikursseille: 1. vsk vsk 3 4 7/8 3. vsk 5 6 7/8 PAKOLLISET KURSSIT 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssilla tutkitaan ihmisen ja luonnon välisiä vaikutuksia ja seurataan ihmiskunnan tieteellis-teknistä ja taloudellista kehitystä ihmisen varhaisvaiheista tulevaisuuteen. Kurkistamme myös ihmisten arkeen ja naisen aseman eri aikoina. 2. Eurooppalainen ihminen (HI2) Aloitamme kurssin antiikin Kreikasta ja käymme läpi kulttuurien kehitystä ja eurooppalaisuuden muodostumista näihin päiviin saakka. Tarkastelun kohteena ovat tiede, taide, uskonto ja yhteiskunta ja niiden muutoksesta kehittynyt maailmankuva. 3. Kansainväliset suhteet (HI3) Käymme läpi kansainvälisen politiikan pääpiirteet viimeisen kahden sadan vuoden ajalta. Tarkastelemme kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen perusteita. Kurssi auttaa ymmärtämään aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten suhteiden historiassa. Keskeisinä teemoina ovat mm. nationalismi, demokratia ja diktatuuri, maailmansodat, kylmä sota ja sen jälkeinen aika. 4. Suomen historian käännekohtia (HI4) Kurssilla käydään autonomian ajan ja itsenäisyyden ajan Suomen historiaa läpi eri näkökulmista analysoiden keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja. Tavoitteena on myös ymmärtää Suomen valtiollisen kehityksen suhde muun Euroopan ja maailman tapahtumiin. Tarkastelun kohteena on poliittisen historian lisäksi talouden, kulttuurin ja yhteiskunnan muutokset. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5) Kurssilla käydään läpi Suomen historiaa varhaisvaiheista Ruotsin vallan loppuun. Tarkoituksena on historian vaiheiden lisäksi oppia suomalaisuuden ja suomalaisen yhteiskunnan perusteiden synty ja yhteys länsimaiseen kulttuuripiiriin, erityisesti Ruotsiin.

38 6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii tuntemaan ja ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavia kulttuureja. Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista: Afrikka, arktiset kulttuurit, Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit, Intia, islamin maailma, Japani, Kiina, Korea, Latinalainen Amerikka, Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit. Kurssilla tarkastellaan valittujen kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa, sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT HUOM! HI7 on tarjolla joka toinen vuosi. Seuraavan kerran kurssi on tarjolla lukuvuonna Sodan anatomiaa (HI7) Ensisijaisena tavoitteena on pohtia konfliktien syntytaustoja ja ratkaisumekanismeja. Tutkimme kansainvälisen politiikan toimintatapoja ja sodankäynnin muuttumista eri aikoina. Kurssin tavoitteena on lisätä tietoa sotahistoriasta ja ymmärrystä kansainvälisenpolitiikan ongelmista, kehittymisestä, järjestelmistä ja toimintatavoista. Tutustumme strategiaan, taktiikkaan ja aseiden kehitykseen sekä oppilaiden kiinnostuksen mukaan muutamiin konflikteihin eri aikakausilta, niiden taustoihin, loppuratkaisuihin ja seurauksiin Yhteiskuntaoppi (YH) Kurssien suositeltu sijoittuminen eri vuosikursseille: 1. vsk 2. vsk vsk PAKOLLISET KURSSIT 1. Yhteiskuntatieto (YH1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet, tuntee kansalaisen vaikuttamiskeinot ja mahdollisuudet, omaksuu tasapainoi-sen ja kriittisen näkökulman yhteiskuntaan, tuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet. Käsiteltävät alueet liittyvät mm. valtioon, vaikuttamiseen, politiikkaan, hyvinvointiin ja turvallisuuteen. 2. Taloustieto (YH2) Opiskelija tutustuu kansantalouden keskeisiin käsitteisiin ja teorioihin, oppii ymmärtämään kansantalouden perusteet, tutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin, saa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä ja tarkastelee taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta, tuntee yrityksen ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle.

39 VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 3. Kansalaisen lakitieto (YH3) Kurssilla opitaan perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista, tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannalta merkittävistä kansainvälisistä tuomioistuimista, oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat, tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana, kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä, haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti. 4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4) Kurssilla syvennetään tietoja Euroopan unionista ja sen toiminnasta ja opitaan toimimaan Euroopan unionin kansalaisena. Unionia tarkastellaan sen tuomien etujen näkökulmasta, mutta myös kriittisesti. Samalla tarkastellaan sen vaikutuksia Suomen poliittiseen järjestelmään ja talouteen. Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, sen ajankohtaisiin kysymyksiin, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 5. Yhteiskuntaopin lisäkurssi (YH5) Lisäkurssilla opiskellaan niitä asioita, joita yhteiskuntaopin muilla kursseilla ei käsitellä ja syvennämme opiskelijoiden valitsemia aihekokonaisuuksia. Kurssi on siis kokoelma taloutta, politiikkaa ja lakia. Opiskelijoiden toivomuksesta voimme painottaa jotakin kolmesta alueesta erityisesti. Kurssilla täydennetään tietoja lakitiedossa. Käymme läpi mm. hallinto-oikeutta, jota ei YH3 opiskella sekä tutkimme erilaisia oikeustapauksia. Opiskelemme sellaisia talouden asioita, jotka parantavat valmiuksia henkilökohtaisen talouden hallintaan. Taloudessa voimme syventää mm. yrittämiseen liittyviä teemoja, jos opiskelijat näin haluavat. Tartumme ajankohtaisiin politiikan ja talouden aiheisiin. Kurssi ei ole yhteiskuntaopin kertauskurssi, mutta parantaa valmiuksia aineen kirjoittamiseen. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

40 2.14. Psykologia (PS) Kurssien suositeltu sijoittuminen eri vuosikursseille: 1. vsk vsk vsk PAKOLLINEN KURSSI 1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus Kurssin tavoitteena on tutustua psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla. Tavoitteena on ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa. Kurssilla käsitellään oppimista, vuorovaikutusta, ryhmän toimintaa, motivaatiota ja psykologista tutkimusta. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Kurssilla käsitellään keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja sovelletaan kehityspsykologista tietoa omaan elämään. 3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3) Kurssin käsitellään kognitiivisten perusprosessien, kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin toiminnan periaatteita. Aihepiireinä ovat myös vireys, unet, aivovauriot, hypnoosi ja parapsykologia. Kurssilla tehdään useita pieniä psykologisia tutkimuksia. 4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4) Kurssilla tutustutaan motivaatioon, tunteisiin, älykkyyteen, asiantuntijuuteen, ongelman-ratkaisuun ja luovuuteen. Kurssin asioita voit helposti hyödyntää jokapäiväisessä elämässäsi. 5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5) Kurssin keskeisiä teemoja ovat persoonallisuus, persoonallisuuden kehitykseen vaikuttavat tekijät, persoonallisuusteoriat sekä mielenterveyshäiriöt ja psykoterapiat. Lisäksi pohditaan stressiä ja kriisejä. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 6. Psykologian tutkielma (PS6) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy häntä kiinnostavaan psykologiseen aiheeseen tekemällä aiheestaan tutkielman. Kurssilla käydään tiedonhankintaa ja tutkielman tekemisen perusperiaatteita. Kurssista on hyötyä jatko-opintojen kannalta.

41 7. Sosiaalipsykologia (PS7) Kurssilla perehdytään itseen itsetuntemusharjoitusten avulla. Kurssin aiheina ovat myös arvot, asenteet, rakkaus, auttaminen, aggressio, vuorovaikutustaidot, ryhmän toiminta, johtajuus ja erilaiset kulttuurit. Kurssin työtavat keskittyvät ryhmässä oppimiseen. 8. Psykologian kertauskurssi (PS8) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija palauttaa mieleensä lukion psykologian kurssien keskeisimmän sisällön ja valmistautuu ylioppilaskirjoitusten psykologian reaalikokeeseen Musiikki (MU) Kurssien suositeltu sijoittuminen eri vuosikursseille: 1. vsk 1 2. vsk vsk Kurssit 5,6,7,8 vapaasti PAKOLLISET KURSSIT 1. Musiikki ja minä (MU1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella. Keskeiset sisällöt: Paikallisen ja alueellisen musiikkitoiminnan kartoittaminen, musiikin peruselementtien kertaus: melodia, harmonia, rytmi, sointiväri ja muoto, ihmisäänen toimintaperiaatteet ja äänenkäytön perusharjoituksia, yhteismusisoinnin edellyttämien perustietojen ja -taitojen kertausta, eri musiikkityylejä ja -lajeja edustavaa ryhmän taitojen mukaista soitto- ja lauluohjelmistoa, kuulonhuolto, turvallisen ääniympäristön merkitys, juhlamusiikki 2. Moniääninen Suomi (MU2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen ja suomalaisen taidemusiikin kehitysvaiheisiin ja tyylisuuntiin, tutustutaan Suomessa esiintyviin musiikkikulttuureihin, tutustutaan suomalaiseen populaarimusiikkiin. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 3. Ovet auki musiikille (MU3) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankintataitojaan.

42 4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja Internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Keskeisinä sisältöinä ovat oopperan kehitysvaiheet, elokuva- ja näyttämömusiikki, balettimusiikki, musiikkivideot, musiikki ja mainonta, median vaikutus musiikkiin. 5. Musiikkiprojekti (MU5) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti. 6. Musiikin lukiodiplomi (MU 6) Lukiodiplomin voivat suorittaa musiikista erityisesti kiinnostuneet opiskelijat. Kurssi toteutetaan ja arvioidaan valtakunnallisia ohjeita noudattaen. Musiikin lukiodiplomikurssilla tarkoituksena on kerätä valtakunnallisten ohjeiden mukainen näytekansio lukioaikana suoritetuista musiikkiopinnoista ja viimeistellä projektityö. KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 7. Lukion kuoro (MU 7 ja MU8) Lukioaikana kertyneistä kuoroharjoituksista ja esityksistä lasketaan hyväksi 1 tai 2 kurssia osallistumismäärän mukaan. Kurssi arvioidaan: suoritusmerkinnällä.kurssi on suunnattu laulamisesta kiinnostuneille opiskelijoille. Tavoitteena on valmistaa kuoro ohjelmistoa koulun juhliin ja mahdollisesti koulun ulkopuolisiin tilaisuuksiin. Kuoroon voi osallistua koko lukioajan. Harjoitukset ovat hajautetusti 1-2 viikkotuntia koko lukuvuoden ajan koulupäivän jälkeen. Musiikin soveltaviksi kursseiksi voidaan katsoa myös musiikkiopistotasoiset lukioaikana suoritetut opinnot ja tutkinnot. Kurssisuoritusmerkinnät ja arvosanat määräytyvät SMOL:n suositusten mukaisesti koulutuspäällikön erillisellä päätöksellä Kuvataide (KU) Kurssien suositeltu sijoittuminen eri vuosikursseille: 1. vsk vsk /8 3. vsk 6 7/8

43 PAKOLLISET KURSSIT 1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tarkastelemaan visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti sekä rohkaistuu kertomaan kuvallisesti. Kurssilla käsitellään sekä omaa suhdetta taiteeseen että taiteen merkitystä yleisemmin yhteiskunnassa. Kurssilla tehdään kuvallisia töitä, harjoitellaan kuvien analysointia, keskustellaan sekä tehdään pienimuotoinen digitaalisen kuvan harjoitus. 2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii muotoilun, arkkitehtuurin ja ympäristön suunnittelua. Kurssilla harjoitellaan tekemään havaintoja eri näkökulmista ja arvioimaan ympäristöä, rakennuksia ja esineitä. Suunnittelua harjoitellaan kolmiulotteisen esittämisen, havainnekuvien sekä pienoismallien avulla. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 3. Media ja kuvien viestit (KU3) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tulkitsemaan median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Kurssilla opitaan käyttämään median kuvakeinoja omissa töissä. Oppilaat harjoittelevat sarjakuvan, valokuvan, graafisen suunnittelun ja elokuvan tekemistä. Aiheina ovat viihteen ja uutisten kuvat, mainonta, julisteet, elokuvat, www-sivut sekä pelien grafiikka. 4. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4) Kurssin tavoitteena on hyödyntää taidehistorian teoksia oman tekemisen materiaalina. Kurssilla tutustutaan merkittävimpiin teoksiin niiden aiheisiin ja sisältöihin. Opiskelija valitsee yhden työn, johon perehtyy tarkemmin. Valitun työn pohjalta jokainen opiskelija muodostaa oman itse suunnitellun teoksen. Lopullinen työ voi olla maalaus, piirros, valokuva, pienoismalli, ym. 5. Nykytaiteen työpaja (KU5) Kurssilla pääpaino on omassa tekemisessä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii arvioimaan, nauttimaan ja käyttämään nykytaidetta myös omissa töissään. Kurssilla arvioidaan teoksia ja vieraillaan mahdollisuuksien mukaan ajankohtaisissa näyttelyissä. Kurssilla toteutetaan joko yksi laajempi teos tai muutamia pienempiä harjoituksia. Kurssilla perehdytään kuvataidealan eri ammatteihin, koulutusmahdollisuuksiin sekä pääsykoekäytäntöihin 6. Kuvataiteen lukiodiplomi (KU6) Lukiodiplomin voivat suorittaa kuvataiteesta erityisesti kiinnostuneet opiskelijat. Kurssilla tehdään yksi valtakunnallisesti määritellyistä tehtävistä. Kurssista saa lukiodiplomitodistuksen, jossa on tarkkaan laadittu palaute oppilaan työstä. Kurssi toteutetaan ja arvioidaan valtakunnallisia ohjeita noudattaen ja se vastaa kirjoituksia kuvataidealalla. Kurssilla voi kokeilla omaa osaamistaan, sillä opettaja ei ohjaa töitä, mutta on teknisenä apuna. Kurssin merkittävimpiä hyötyjä on myös harjaantuminen pääsykokeita varten.

44 KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT KU7 ja KU8 ovat tarjolla vuorovuosina. Lukuvuonna tarjolla on KU7. 7. Valokuva (KU7) Kurssin tavoitteena on oppia valokuvaamisen perusteet, joiden avulla on mahdollista jatkaa valokuvaamista esim. harrastuksena. Kurssilla tutustutaan nykyvalokuvaan ja valokuvan historiaan. Tavoitteena on että opiskelija oppii nauttimaan valokuvan kulttuurista ja ymmärtää valokuvaa ja sen rakennetta. Kurssilla harjoitellaan käyttämään järjestelmäkameraa sekä vedostamaan mustavalkoisia valokuvia pimiössä. Kurssilla tutustutaan myös digitaalikameran ominaisuuksiin sekä harjoitellaan digitaalista kuvankäsittelyä sekä kuvien tulostamista valokuvalaatuisena. Vieraillaan mahdollisuuksien mukaan valokuvanäyttelyssä. 8. Elokuva (KU8) Kurssin tavoitteena on että opiskelija oppii suunnittelemaan ryhmässä lyhytelokuvan käsikirjoituksesta editoiduksi elokuvaksi. Kurssilla perehdytään elokuvan kuvakerrontaan ja tarvittavaan tekniikkaan, kuvauksesta editointiin! Ideoidaan, käsikirjoitetaan, kuvataan ja editoidaan lyhytelokuva ryhmätyönä Liikunta (LI) Kurssien suositeltu sijoittuminen eri vuosikursseille: 1. vsk vsk vsk PAKOLLISET KURSSIT Pakollisilla kursseilla ohjelma laaditaan niin, että keskeiset sisällöt ja tavoitteet toteutuvat huomioiden kuitenkin olosuhteiden ja vuodenaikojen aiheuttamat rajoitteet. LI 1 ja LI2 itsenäinen suorittaminen ei ole mahdollista kuin erittäin painavin perustein. 1. Taitoa ja kuntoa (LI1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa ohjausta monipuoliseen liikuntaan, saa myönteisiä liikuntakokemuksia, tutustuu mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntalajeihin, ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteet ja toimii terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi. Kurssin keskeiset sisällöt ovat fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi, lihaskunto-, huolto ja rentous, sisä- ja ulkopalloilu, voimistelu eri muodoissaan, tanssi eri muodoissaan, talviliikunta, uinti ja vesipelastu, yleisurheilu, suunnistus ja luontoliikunta

45 2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija monipuolistaa lajitaitojaan ja tietojaan, saa perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen, saa ohjausta henkilökohtaisen, terveyttä edistävän liikuntaharrastuksen aktivoimiseen, oppii vastuulliseen toimintaan itsenäisesti ja ryhmässä, oppii arvostamaan ja ylläpitämään terveyttä ja työkykyä, kehittyy sosiaalisessa kanssakäymisessä. Kurssin sisältöinä ovat fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentous, sisä- ja ulkopalloilu, voimistelu eri muodoissaan, tanssi eri muodoissaan, talviliikunta, kuntouinti ja vesiliikunta, luontoliikunta, jokin uusi liikuntalaji VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Kurssien tavoitteena on opiskelijalähtöisyyden korostaminen, yhteistoiminnallisuuden edistäminen ja koulun yhteishengen vahvistaminen. Syventävien kurssien sisältöjen tarkentaminen tapahtuu opiskelijoiden kanssa yhdessä kurssien alussa pidettävällä suunnittelupalaverilla. 3. Virkisty liikunnasta (LI3) Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvirettä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Sisältö suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. 4. Yhdessä liikkuen (LI4) Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältönä ovat vanhat tanssit, esitys ja tilaisuuden järjestäminen tai jokin muu yhdessä toteutettava liikunta. 5. Kuntoliikunta (LI5) Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä. Kurssin sisältö suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. 6. Lukiodiplomi (LI6) Lukiodiplomin voivat suorittaa liikunnasta erityisesti kiinnostuneet opiskelijat. Kurssi toteutetaan ja arvioidaan valtakunnallisia ohjeita noudattaen. Liikunnan lukiodiplomin suoritus tapahtuu joko omana kurssinaan tai opiskelun ohessa lukujärjestyksen ulkopuolella. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Koulukohtaisten syventävien kurssien tavoitteena on opiskelijan valmiuksien lisääminen ja syventäminen omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen, yhteistoiminnallisten ja virkistävien, kuntoa kohottavien sekä uusien ja erilaisten liikuntakokemusten avulla.

46 7. Fitness ja tanssi (LI7) Opiskelija saa kokemuksia ja virikkeitä monipuolisesta fitness ja tanssi- liikunnasta ja motivoituu hoitamaan säännöllisesti omaa kuntoaan. Opintojakson liikuntaohjelma laaditaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Keskeiset sisällöt ovat: 1. Sydän- ja verenkiertoelimistöä kuormittava: lihaskuntoa ja lihastasapainoa kehittävän liikunnan muodot: erilaiset aerobic- ja jumppamuodot (+ erilaiset välineet esim. step-lauta, keppi, voimatanko, gymstick, käsipainot), kuntosaliharjoitteet ja circuit training, fitness uutuudet (spinning, bodybalance, bodycombat ym.), lihashuolto (erilaiset venyttelyharjoitukset ja jooga) 2. Tanssiliikunta:katutanssit (hip hop, break, house), showtanssi, latinalaistanssit (salsa, samba, merenque, cha cha ym.), muotitanssit ja uutuudet (esim. zumba), paritanssit 8. Liikunnan harrastekurssi (LI8) Kurssin tavoitteena liikuntaharrastuksen syventäminen sekä uusien liikuntaelämysten kokeminen. Sisältö suunnitellaan yhdessä. Kurssilla tutustutaan mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntalajeihin ja paikkoihin, hyödyntäen lähialueen tarjoamia mahdollisuuksia. Kurssilla on mahdollista toteuttaa myös omaa liikuntaohjelmaa itsenäisesti. 9. Liikuntaretki (LI9) Yhteistoimintaa ja elämysliikuntaa. Suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä liikuntaretki esim. melonta, leirikoulu urheiluopistolla ym. Retkestä syntyy jonkin verran kustannuksia, joista opiskelija vastaa itse. Toteutus on varsinaisen kouluajan ulkopuolella esim. viikonloppuna Terveystieto (TE) Kurssien suositeltu sijoittuminen eri vuosikursseille: 1. vsk 1 2. vsk vsk PAKOLLINEN KURSSI 1.Terveyden perusteet (TE1) Kurssin keskeisiä teemoja ovat liikunta, ravinto, lepo seksuaalisuus, kansantaudit, tartuntataudit, työkykyisyys. Tavoitteena on, että opiskelija pohtii omia terveyttä koskevia valintoja käytyjen teemojen pohjalta.

47 VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 2. Nuoret, terveys, ja arkielämä (TE2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tarkastelemaan elämäänsä aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta sekä osaa pohtia terveyteen ja sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksia. Muita kurssin keskeisiä teemoja ovat seksuaaliterveys, alkoholi, huumeet, tupakka, mielenterveys (masennus, itsemurhat, syömishäiriöt), turvallisuus ja painonhallinta. 3. Terveys ja tutkimus (TE3) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa pohtia kansanterveyden kehityksen päälinjoja kansallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä osaa hankkia, arvioida ja tulkita terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimus- ja arkitietoa. Kurssilla toteutetaan pienimuotoisia terveystutkimuksia ja tehdään vierailuja erilaisiin terveydenhuollon palveluihin. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 4. Minä ja terveys (TE4) Kurssin tavoitteena on tunnistaa ja tiedostaa omia terveystapoja ja tottumuksia ja pohtia mahdollisia muutostarpeita. Tavoitteena on arvioida omaan elämäntapaan liittyvien valintojen merkitystä hyvinvoinnille ja arjesta selviämiselle. Kurssille osallistujien tarpeen mukaan kurssilla voidaan myös kerrata terveystiedon keskeisiä sisältöjä terveystiedon ylioppilaskirjoituksiin Opintojen ohjaus (OP) PAKOLLINEN KURSSI 1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1) Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Keskeiset sisällöt ovat oppilaitoksen käytänteet, kurssivalinnat ja opintojen suunnittelu, omien opiskelutaitojen kehittäminen, omien vahvuuksien tunnistaminen, ylioppilastutkinto, ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintojen pohtiminen sekä kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita. Opiskelijat osallistuvat ensimmäisen vuoden syksynä järjestettävälle opo-kurssille, joka pitää sisällään lähinnä luentomuotoista työskentelyä ja tutustumista oppilaitoksen palveluihin. Tämän lisäksi koko lukio-opintojen ajan osallistuminen erilaisiin infotilaisuuksiin (esim. ylioppilaskirjoituksia ja jatko-opintomahdollisuuksia koskien), vierailukäynteihin ja henkilökohtaiseen ohjaukseen.

48 VALTAKUNNALLINEN SYVENTÄVÄ KURSSI 2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2) Opinto-ohjauksen syventävän kurssin tarkoituksena on perehdyttää opiskelija eri ammatteihin ja jatko-opiskelu-mahdollisuuksiin. Myös alueellisen työ- ja elinkeinoelämän kysymykset ovat tarkastelun kohteena. Tarkemmin kurssin sisällön painotukset määräytyvät kunkin opiskelijaryhmän henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Lukion tuutor- ja oppilaskuntatoiminnassa mukana oleva opiskelija voi saada kurssin joko tuutortoiminnasta tai oppilaskunnan hallitustyöstä. Sama opiskelija ei voi saada kurssia molemmista. Molemmille kursseille opiskelijat valitaan kurssikuvauksissa esiteltävin perustein. 3. Tuutorkoulutus ja toiminta (OP3), laajuus 2 kurssia Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiuksia toimia koulunsa esittelijöinä sekä uusien opiskelijoiden lukio-opintoihin perehdyttäjinä. Kurssi muodostuu tuutorkoulutuksesta sekä tuutorina toimimisesta. Tuutorkoulutuksessa tuutoreita opastetaan uusien opiskelijoiden ryhmäyttämisessä sekä pyritään kehittämään heidän vuorovaikutustaitojaan ja kykyjään kohdata erilaisia opiskelijoita. Tuutorit toimivat koulussa opinto-ohjaajan apuna. He esittelevät oppilaitosta peruskouluissa ja opastavat henkilöitä tutustumiskäyntien aikana. Tuutorit opastavat lukiossa aloittavia ja auttavat heitä sopeutumaan lukioon ja neuvovat heitä lukujärjestyksen tekemisessä. Tuutorit voivat järjestää yhteisiä tilaisuuksia ja osallistua vanhempainiltoihin ja muihin oppilaitoksen esittelytilaisuuksiin. Tuutorit valitaan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista. Koulutus järjestetään ensimmäisen lukuvuoden aikana. 4. Oppilaskunnan hallitustyön kurssi (OP4), laajuus 1 kurssi (jakautunut eri vuosille) Kurssin tavoitteena on opastaa opiskelijoita omaehtoiseen oppilaskuntatyöhön, sisältäen mm. kokoustekniikan sekä kirjanpidon perusteet. Kurssin oppilaat ovat oppilaskunnan hallituksen jäseniä, jotka pyrkivät tekemään hyödyllisiä ehdotuksia ja ratkaisuja koko kouluyhteisön toiminnan ja ilmapiirin hyväksi. Oppilaskunnan hallitus toimii niillä valtuuksilla, jotka koulutuspäällikkö ja opettajakunta ovat heille antaneet. Oppilaskunnan hallitus pyrkii järjestämään parhaalla mahdollisella tavalla erilaisia koulun yhteishenkeä kohottavia tilaisuuksia, joita voivat olla esimerkiksi liikuntapäivä, puurojuhla jne. Hallituksen jäsenet organisoivat koko oppilaskuntaa toimimaan ja toteuttamaan tällaisia tilaisuuksia. Jokaisesta ryhmänohjausryhmästä valitaan oppilaskunnan hallitukseen edustaja ja varaedustaja. Varsinainen edustaja edustaa ryhmäänsä hallituksen kokouksissa sekä toimii tiedottavana linkkinä hallituksen ja oman ryhmänsä välillä. Tarvittaessa varaedustaja hoitaa tämän tehtävän. Hallitus valitsee keskuudestaan kalenterivuodeksi puheenjohtajan, sihteerin sekä rahastonhoitajan. Puheenjohtaja johtaa hallituksen toimintaa. Lukuvuoden aikana hallitustyöhön sisältyy mm. hallituskokouksia, tilaisuuksien organisointia sekä tarpeen tullen esimerkiksi Lukiolaisten liiton järjestämää koulutusta. Oppilaskunnan hallituksen jäsenenä toimiminen edellyttää aktiivista ja vastuullista työskentelyä lukion loppuun asti, jolloin aktiivisesta toiminnasta saa suoritusmerkinnän.

49 5. OP5 (OP5) Keskeiset sisällöt: Kurssilla käsitellään lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia ja, luetun ymmärtämisen taitoa ja tekniikoita, opiskelutaitoja, vieraiden kielten oppimisvaikeuksia, kirjoittamisen taitoa ja hyvän tekstin laatimista sekä oppimistyylejä kunkin omista lähtökohdista. Kurssilla käytetään paljon osallistavia ja toiminnallisia työtapoja. Opiskelijoiden toiveet pyritään ottamaan myös huomioon kurssisisällöissä. Kurssi sisältää ryhmäopetuksen lisäksi myös yksilöohjausta. Kurssin suorittaminen perustuu aktiiviseen läsnäoloon ja oppimispäiväkirjan tekemiseen/kurssikokeeseen. Arviointi: Suoritusmerkintä 3. MUUT KOULUKOHTAISET VALINNAISET KURSSIT 3.1. TEKNIIKKAKURSSIT Tietotekniikka (AT) 1. Työpajakurssi (AT1) Opiskelija saa valmiuksia tietotekniikan perusohjelmistojen hyödyntämiseen lukion eri oppiaineiden opinnoissa, tutustuu projektityöskentelyn periaatteisiin ja tottuu omaaloitteiseen työskentelyyn ja tiedonhankintaan. Keskeiset sisällöt: Työvälineohjelmat (Internet Explorer, Word, Excel, Power Point, verkko-oppimisalusta moodle) tiedonhankinta, projektityö. 2. Ohjelmointi (AT2). Kurssi on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka eivät suorita varsinaisia ohjelmointikursseja Parillisina vuosina, tarjolla seuraavan kerran Opiskelija oppii ymmärtämään tietokoneen toimintaa, ohjelman merkityksen, perehtyy täsmälliseen ja kurinalaiseen ohjelmointitekniikkaan. Keskeiset sisällöt: Ohjelmointiympäristöön tutustuminen, ohjelman yleinen rakenne, kontrollirakenteet, modulaarinen ohjelmointi, tietorakenteet, tietokonegrafiikkaa, tiedostojen käsittely, harjoitus- tai projektityö. Ohjelmointikielenä on Visual Basic. 3. Multimediakurssi (AT3) Parittomina vuosina, tarjolla seuraavan kerran Opiskelija oppii rakentamaan multimediaesityksen hypertekstin, kuvan, äänen,liikkuvan kuvan ja videon avulla. Opiskelija tekee oman multimediasovelluksen jollakin tarkoitukseen soveltuvalla ohjelmalla. Mahdolliset sovellukset voidaan valita muiden lukion oppiaineiden alueelta. 4. Sähköinen viestintä (AT4) Parittomina vuosina, tarjolla seuraavan kerran Opiskelija tutustuu sähköisen viestinnän erilaisiin mahdollisuuksiin. Keskeiset sisällöt: Internetin käyttö, kotisivun teko ja sen päivitys, sähköposti, ja mahdollisesti internetpalvelimen ylläpito.

50 Ohjelmointi (OHJ) Lukuvuonna tarjolla kurssit 1 ja 6-9 Alla mainittujen kurssien lisäksi lukiossamme voidaan tarjota erilaisia projektimahdollisuuksia liittyen ohjelmoinnin ajankohtaisiin aiheisiin kuten 3D-malleihin. Nämä projektit liittyvät yhteistyökumppaneidemme tarjoamiin mahdollisuuksiin. 1. Laitteistot, järjestelmät ja alustat (OHJ1) Kurssilla tutustutaan ohjelmoinnissa käytettäviin laitteistoihin, järjestelmiin ja alustoihin. Opiskelija saa yleisen käsityksen eri ohjelmointikielistä ja sen käyttötarkoituksesta, sekä siitä, mitä ohjelmointi perimmiltään tarkoittaa ja vaatii. Kurssilla käydään läpi: - Ohjelmointi ja jäsentävä ajattelu - Ohjelmointi työnä - PC / Apple - Windows / OS X / Linux / Mobiilit - Ohjelmointikielien esittelyä historiaa, kehitystä ja ominaisuuksia yleisesti - C-kielen perusteita tarkemmin - Apache / MySQL / PHP - Arkkitehtuurit - Editorit (SVN, FTP, SFTP) - Flash-historia ja perusperiaatteet - OSI-malli 2. Python (OHJ2) Tutustutaan Python-kieleen ja sen eri ominaisuuksiin. Opiskelija osaa tehdä laajempia sovelluskokonaisuuksia. Kurssin lopulla opiskelija tekee esimerkiksi jonkinlaisen yksinkertaisen pelin tai laskurin. 3. HTML, HTML5, CSS (OHJ3) Kurssin aikana tutustutaan HTML5- kielen ominaisuuksiin ja peruskäyttöön. Opiskelija ymmärtää miten HTML5 poikkeaa tavallisesta HTML- kielestä. Kurssilla tutustutaan lisäksi tarkemmin myös JavaScript- kieleen ja siihen, miten kieltä voidaan käyttää apuna HTML5- sovellusten teossa. 4. Kurssi: PHP ja tietokannat (OHJ4) Kurssilla tutustutaan PHP-ohjelmointikieleen ja sen perusteisiin. Opiskelija oppii ymmärtämään miten PHP:tä voidaan käyttää Web-palvelinympäristöissä esim. websivujen luonnissa ja ylläpidossa. Lisäksi tutustutaan eri tietokantoihin ja niiden käyttötarkoituksiin tarkemmin ja laajemmin mm. MySQL:ään. 5. Kurssi: FLASH (OHJ5) Kurssilla käydään läpi Actionscript-kielen perusteet. Opiskelija oppii kielen tarkoituksen ja käyttömahdollisuudet. Kurssilla opetellaan tekemään myös Flash-animaatioita. 6. Java (OHJ6) Opiskelija oppii perusominaisuudet ja muuttujat Java-kielestä. Osaa tehdä yksinkertaisia Java-sovelluksia ja ymmärtää Javan pääperiaatteet. Kurssilla tehdään perusharjoituksia.

51 7. Java (OHJ7) Opiskelija osaa luoda laajempia Java-sovelluksia ja soveltaa eri ohjelmakokonaisuuksia toisiinsa. Kurssilla syvennytään tarkemmin Java-kieleen ja sen ominaisuuksiin, kuten ääneen ja kuviin. 8. Android (OHJ8) Tutustutaan Android-käyttöjärjestelmään ja sen ominaisuuksiin. Alustaan luodaan sovelluksia eri kielillä ja tutkitaan niiden eri käyttömahdollisuuksia. 9. Objective-C (OHJ9) Tutustutaan Objective-C kieleen ja sen eri ominaisuuksiin. Opiskelija osaa tehdä sovelluksia Objective-C kielellä ja ymmärtää eron C-kieleen. Kurssilla tehdään laajempia olio-ohjelmointikokonaisuuksia ja tutustutaan aiempaan SmallTalk-kieleen, johon Objective-C ja Java-kielet perustuvat. 10..NET (Visual Basic, C#) (OHJ10) Tutustutaan tarkemmin Visual Basic:n ominaisuuksiin. Opiskelija osaa luoda erilaisia sovelluksia, myös itsenäisesti. C#-kielestä käydään läpi eri ominaisuuksia ja tehdään yksinkertaisia sovelluksia. Lisäksi pohditaan kielen eri käyttömahdollisuuksia. 11. XNA (OHJ11) Kurssilla harjoitellaan peliohjelmointia käyttäen XNA Framework- kirjastoa. Ohjelmointi tapahtuu edellisen kurssin ohjelmointikieliä käyttäen. 12. C++ (OHJ12) Kurssilla käydään läpi C++- ohjelmointikielen perusteet. Opiskelija oppii ohjelmointikielen peruslauseet ja käskyt sekä muodostamaan niistä ohjelmakokonaisuuden. 13. C++ jatkokurssi (OHJ13) Kurssin aikana opiskelija tekee laajempia C++- sovelluksia ja projekteja. Kurssin aikana tutustutaan tarkemmin C++- kieleen mm. peliohjelmoinnin avulla. 14. Projektityö/ diplomikurssi (OHJ14) Opiskelija tekee laajemman projektityön itsenäisesti valitsemastaan ohjelmointiaiheesta valitsemallaan kielellä. Kurssin suoritettuaan opiskelija saa ohjelmoinnin lukiodiplomin. Kurssi suoritetaan kolmantena opiskeluvuonna. Rakenna itsellesi PC-tietokone (RIPC) 1. Rakenna itsellesi PC tietokone (RIPC) Parittomina vuosina, tarjolla seuraavan kerran Nykyaikaisen PC tietokoneen perusrakenteen tuntemus ja asennus toimivaksi kokonai-suudeksi. Kurssin tarkoituksena on PC-koneen rakentaminen omaan käyttöön. Kurssi sisältää kokoonpanon suunnittelun, osien ja tarvikkeiden tilauksen, kokoonpanon, käyttö-järjestelmän, ajurien ja ohjelmistojen asennuksen ja testauksen. Valmiin laitteen voi lunastaa itselleen tarvikkeiden hinnalla (alkaen n. 600 laitteistosta riippuen). Laitekokoonpano laaditaan opiskelijan toivomuksien mukaisesti. Laitteen hinta on n. 10% kaupan laitteita edullisempi. Laitteilla on 3 vuoden takuu.

52 Radio-ohjauslaitteet (ROL) 1. Radio-ohjauslaitteet (ROL1) Parillisina vuosina, tarjolla seuraavan kerran Kurssin aiheena ovat radio-ohjauslaitteiden rakenne ja toiminta sekä viranomaismääräykset ja turvallisuus. Kurssin aikana rakennetaan ryhmätyönä rakennussarjasta radio-ohjattava sähkömoottorilennokki ja testataan sen toimintaa. Simulaattori- ja lennätysharjoituksia säävarauksella. 2. Radio-ohjatun laitteen rakentaminen (ROL2) Parillisina vuosina, tarjolla seuraavan kerran Suoritusjärjestys: ROL1 on suotavaa olla suoritettuna. Opiskelija rakentaa itselleen omakustanteisen radio-ohjauslaittein varustetun laitteen (auton, lennokin, veneen tms) ja testaa sen toimintaa. Kurssista tulee opiskelijalle kustannuksia laitehankinnoista. Sähkön sovelluksia (SSO) 1. Sähköopin perusteet (SSO1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija on perillä perussähköturvallisuudesta ja osaa toimia oikein hätätilanteessa. Tietää mitä sähkötöitä jokainen saa tehdä ja osaa tehdä niitä. Opiskelija pystyy suorittamaan oikein ja turvallisesti tasavirtapiirin mittauksia ja päättelemään niiden perusteella sähköteknisten perusilmiöiden lainalaisuuksia. Kurssilla käydään läpi sähkön turvallinen käyttö, toiminta hätätilanteessa ja ensiapu, sähköjärjestelmät ja suojausluokat, sallitut käyttötoimenpiteet ja sähkötyöt, palontorjunta, tee se itse sähkötyöt ja sähkölaitteiden huolto, virtapiirin peruskäsitteet ja Ohmin laki, yleismittarin tutkiminen, vastuskytkennät ja Kirchoffin lait. 2. Sähköisiä mittauksia (SSO2) Parittomina vuosina, tarjolla seuraavan kerran Kurssin tavoitteena on laajentaa sähköopin aluetta vaihtosähkötekniikan osa-alueella. Oppilas osaa vaihto-sähkön peruskäsitteet ja niiden mittaamisen ja lainalaisuudet. Osaa rakentaa ja mitata vaihtosähköpiirejä ja ymmärtää niiden taajuusominaisuuksia. Keskeiset sisällöt ovat vaihtosähkön perussuureet, oskilloskoopin käyttö, vaihtosähköpiirit, resonanssipiirit ja niiden sovellukset, vaihtosähköteho ja energia. Kurssilla rakennetaan yksinkertainen säädettävä tasajännitelähde. 3. Elektroniikan perusteet (SSO3) Parittomina vuosina, tarjolla seuraavan kerran Kurssin tavoitteena on laajentaa sähköteknisten ilmiöiden tarkastelua elektroniikan osa-alueella. Antaa valmiuksia rakentaa elektronisia laitteita ja ymmärtämään niiden toimintaa. Syventää mittaustekniikan taitoja. Keskeiset sisällöt ovat virran kulku puolijohteissa, peruskomponenttien ominaisuudet, peruskytkennät ja käyttösovellutuksia, testi- ja mittalaitteiden käyttö, analogia- ja digitaalitekniikan erot. Piirilevysuunnittelun perusteet. Kurssin aikana kootaan ja testataan elektroniikan rakennussarja.

53 4. Elektroniikan soveltaminen (SSO4) Parillisina vuosina, tarjolla seuraavan kerran Kurssin tavoitteena on laajentaa elektroniikan osaamistaitoja ja syventää virtapiirien toteuttamistaitoja. Keskeiset sisällöt: Elektroniikkalaitteen valmistus sisältäen piirilevyn suunnittelun ja valmistuksen sekä kokoamisen ja testauksen. Kurssilla voidaan rakentaa laite, joka ohjelmoidaan SSO5-kurssilla. 5. Elektroniikka ja ohjelmointi (SSO5) Parillisina vuosina, tarjolla seuraavan kerran Kurssin tavoitteena on laajentaa elektroniikan osaamistaitoja ja perehdyttää ohjelmoitavan mikrocontrollerin käytön ja ohjelmoinnin perusteisiin. Keskeiset sisällöt: Ohjelmoidaan SSO4-kurssilla rakennettua laitetta. Voidaan rakentaa microcontrollerohjattu elektroniikkalaite (esim. valo-ohjain, varashälytin, tms), ohjelmoidaan ja testataan sen toiminta. Auton sähkö- ja äänentoistojärjestelmä (ASÄ) 1. Auton sähkö- ja äänentoistojärjestelmä (ASÄ1) Parittomina vuosina, tarjolla seuraavan kerran Tutustuttaa opiskelija henkilöauton sähköjärjestelmään toimintaan ja perusmittauksiin sekä äänentoistojärjestelmän rakentamisen perusteisiin ja teknisiin suureisiin. Keskeiset sisällöt: Auton sähköjärjestelmän komponentit ja niiden toiminta. Perusmittaukset ja diagnostiikka teoriaopintoina sekä harjoituksina käytettävissä olevalla kalustolla. Auton äänentoistojärjestelmään liittyvät suureet ja perusteet. Suunnittele ja rakenna itsellesi hifi-kaiutin (HIFI) 1. Kaiuttimen suunnittelu ja huoneakustiikka (HIFI1) Kurssin tavoitteena on saada perustiedot huoneakustiikasta sekä kaiuttimista, kaiutinkomponenteista ja suunnittelumenetelmistä. Kurssin päättyessä jokainen on suunnitellut oman kaiuttimensa, joka voidaan rakentaa 2. kurssissa. Keskeiset sisällöt Huoneakustiikan käsitteet, äänen käyttäytyminen huoneessa ja kaiuttimen ja sen komponenttien ominaisuudet sekä suunnitteluperusteet. 2. Kaiuttimen rakennus ja mittaus (HIFI2) Kurssin tavoitteena on rakentaa ja mitata hyvälaatuinen kaiutin. Keskeiset sisällöt: Kaiuttimen rakentaminen, puutyöt, pintakäsittely, kokoonpano ja mittaukset.

54 Muovien maailma (MUO) 1. Muovitekniikan perusteet (MUO1) Parillisina vuosina, tarjolla seuraavan kerran Kurssilla keskitytään muovin perusominaisuuksiin, käyttökohteisiin, muoviraakaaineiden ja yksikertaisten muovituotteiden valmistukseen. Lisäksi tutustutaan muovien käytön mahdollisuuksiin tulevaisuudessa (bio- ja nanomuovit, puumuovit, blendit jne.) Kierrätyksen mahdollisuudet tuodaan esille viimeisimpien sovellusten mukaisesti. Muovien tunnistamiseen tutustutaan työsalissa tehtävien yksikertaisin menetelmien avulla. 2. Muovituotteiden valmistusmenetelmiä (MUO2) Parillisina vuosina, tarjolla seuraavan kerran Kurssilla tutustutaan yleisimpiin muovituotteiden valmistusmenetelmiin niin teoreettisesti kuin työsalissa työskennellen. Työsalissa suoritetaan joitakin muovikoneiden käynnistyksiä ja tuotteiden valmistusta, kuten ruiskuvalu (Salpauksen avaimenperä), ekstruusio putkenvalmistus (Uponorin poistoputki), kalvonvalmistus (pussien valmistus kuuma-saumaamalla) ja lujitemuovi- eli komposiittituotteen valmistus. Lisäksi tehdään muutama harjoitustyö muovien lastuavasta työstöstä ja liittämisestä. Meisseli haltuun Arjen tekniikkaa ja käytännön taitoja (MEHA) 1. Meisseli haltuun Arjen tekniikkaa ja käytännön taitoja (MEHA1) Parillisina vuosina, tarjolla seuraavan kerran Kurssilla opetellaan leppoisassa ilmapiirissä erilaisten kotona tarvittavien työkalujen ja mittalaitteiden käyttöä. Työkalujen käyttöä opitaan käytännön harjoituksilla. Harjoitellaan käytännössä kodin sisustukseen ja huoltoon liittyviä askareita, kuten taulujen kiinnittämistä ja huonekalujen kasaamista. Kurssi on pääasiassa suunnattu tytöille, joilla ei ole teknisestä työstä kokemuksia, mutta haluavat oppia suoriutumaan itsenäisesti kodin arkipäiväisistä sisustus-, korjaus- ja huoltotöistä. Tuotantotekniikan perusteet (TUTE) 1. Tuotantotekniikan perusteet (TUTE) Parittomina vuosina, tarjolla seuraavan kerran Kurssilla tutustutaan teollisen tuotannon syntyyn, rakenteisiin ja merkitykseen. Kurssin aikana tutustutaan erilaisiin tuotantolaitoksiin yritysvierailuilla. Kurssilla opitaan tuotannossa toimimisen peruslähtökohdat ja tutustutaan tuotannonohjauksen perusteisiin. Työsalissa tehdään tuotantoautomaatio, hydrauliikka ja pneumatiikka harjoituksia. Lisäksi perehdytään laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioihin osana teollista tuotantoa. Kurssi on suunnattu lukiolaisille, jotka aikovat hakeutua tekniikan alalle jatko-opintoihin tai haluavat perusvalmiudet toimia teollisessa tuotannossa työntekijänä.

55 Digitekniikka luontokuvauksessa (DIG) 1. Digitekniikka luontokuvauksessa (DIG1) Parittomina vuosina, tarjolla seuraavan kerran Kurssin tavoitteena on että opiskelija oppii käyttämään erilaisia kameratekniikoita maastossa ja työstämään kuvaamastaan materiaalista näyttelyn. Kurssilla opetellaan erilaisten digi- ja videokameroiden käytön hallintaa ja kuvien käsittelyä sekä luontokohteiden eri biotooppien tunnistamista ja hyödyntämistä kuvauksessa. Tähtitiede (TÄH) 1. Tähtitiede (TÄH1) Parittomina vuosina, tarjolla seuraavan kerran Kurssilla tutustutaan maailmankaikkeuden rakenteisiin, planeettoihin, tähtien elinkaareen ja galakseihin. Havainnoidaan Nastolassa näkyviä tähtitaivaan kohteita ja mahdollisesti otetaan kuvia niistä. Vieraillaan Lahden ja/tai Artjärven tähtitornilla MUUT SOVELTAVAT KURSSIT Yrittäjyys (YRI) 1. Minustako yrittäjä (YRI1) Kurssin tarkoituksena on kehittää luovuutta ja ideointikykyä sekä saada uusia ajatuksia yrittäjyyttä ja työelämää varten. Kurssin aikana tehdään mm. projektitöitä ja yritysvierailuja. 2. Nuori yrittäjyys (YRI2) Opinnot toteutetaan harjoitusyrityksinä lukio-opintojen aikana valtakunnallisen NYprojektin mukaisesti. Opintoihin kuuluu teoriaa, mutta pääpaino on yrityksessä toimimisella. Kurssimäärä (1-3) riippuu siitä, kuinka aktiivisesti opiskelija lukiovuoden aikana on osallistunut yrityksen eri tehtäviin. Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Teatteri-ilmaisu (TI) 1. Teatteri-ilmaisun peruskurssi (TI1) Parillisina vuosina, tarjolla seuraavan kerran Kurssin tavoitteena on itsensä ilmaisemisen ilo yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa. Sisältönä on mm. man kehon ilmaisumahdollisuuksien tunnistaminen eri aistien avulla. Rentoutuminen ja keskittyminen sekä äänenmuodostus. Kurssiin voi kuulua myös teatteriin tutustuminen sekä teatterissa käynti. Keskeisiä harjoituksia ovat tutustumis- ja kontaktiharjoitukset, rentoutumis- ja keskittymisharjoitukset, aistiharjoitukset sekä tunne- ja eläytymis-harjoitukset, luottamus-, liike- ja pantomiimiharjoitukset sekä äänija artikulaatio-harjoitukset. Tehdään yhdessä myös vuorovaikutus- ja näyttämöharjoituksia teksteistä ja improvisoiden.

56 Näytelmä ja musiikki (NMU) 1. Näytelmä- ja musiikkikurssi (NMU1) Parittomine vuosina, tarjolla Kurssilla harjoittelemme ja toteutamme ohjelmanumeroita, jotka esitetään koulun juhlissa ja mahdollisesti myös muissa tilaisuuksissa. Voimme myös toteuttaa musikaalin, jos innostuneita on riittävästi. Tule mukaan, jos sinua kiinnostaa jokin näistä: näytteleminen, soittaminen, laulaminen, lavastus ja puvustus tai vaikkapa käsikirjoittaminen tai ohjaaminen. Kasvatamme itsetuntoa ja esiintymisvarmuutta sekä opettelemme itseilmaisua. Kansainvälisyys (KV) 1. Kansainvälisyyskurssi (KV) Kansainvälisyyskurssin tavoitteena on rohkaista oppilaita osallistumaan kansainväliseen toimintaan, lisätä eri kulttuurien tuntemusta ja suvaitsevaisuutta sekä kehittää vuorovaikutustaitoja myös vieraalla kielellä, koska näitä taitoja tarvitaan tulevaisuuden opiskelu- ja työelämässä. Sisältö ja toteutus sovitaan ryhmän kanssa kulloinkin erikseen. Toteutustapoja voivat olla esimerkiksi osallistuminen kansainväliseen projektiin, opintomatka ulkomaille sekä matkaraportin kirjoittaminen, laajahkon tutkielman laatiminen esim. jostakin kohdemaan kulttuuriin, historiaan tai luonnonoloihin liittyvästä aiheesta joko suomeksi tai tai kohdemaan kielellä. Kurssilla voidaan tutustua myös paikalliseen kirjallisuuteen tai lehdistöön. Mikäli kurssin toteutustapa ja ryhmän koko sen sallivat, kurssille voi osallistua myös sellainen opiskelija, joka ei ole opiskellut kohdemaan kieltä. Liikennekasvatus (LIK) 1. Liikennekasvatus (LIK), verkkokurssi Kurssin tavoitteena on täydentää ajokorttiopetuksessa opetettua tietoa erityisesti liikenteeseen ja liikenne-turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Kun opiskelija on suorittanut vähintään B-ajokortin sekä verkon kautta annetut tehtävät (vähintään 80% hyväksytysti), voidaan opiskelijan opinto-ohjelmaan lukea hyväksi liikennekasvatuksen kurssi. Työelämäyhteydet (TY) 1. Työelämäyhteydet (TY) Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijaa saamaan työelämän kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä auttaa suhteuttamaan ja soveltamaan opittua ympäröivään todellisuuteen. Kurssi koostuu useammasta jaksosta: Koulussa: valmistava tapaaminen, oppimistehtävät. Työpaikalla: työtehtävä, oppimis-tehtävät. Työjakso: työtehtävät, oppimistehtävät (päiväkirja, raporttiaineksen kerääminen). Päätösjakso: kirjallinen raportti, mahdollinen palauteseminaari. Opiskelija ja työnantaja noudattavat työlainsäädäntöä. Opiskelija hankkii itse työpaikan. Kurssin suorittamisesta tulee sopia ennen kurssin työjakson alkua.

57 MUISTIIN: