Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KK 211/1999 vp- Jari Koskinen /kok KIRJALLINEN KYSYMYS vp Maatalouden ympäristöohjelma vuosille Eduskunnan puhemiehelle Ehdotus maatalouden uudeksi ympäristöohjelmaksi luovutettiin pari viikkoa sitten maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilälle. Ohjelmassa esitetään useita muutoksia nykyiseen käytössä olevaan ympäristöohjelmaan. Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmassa todetaan, että "maatalouden ympäristöohjelma uudistetaan vuoden 2000 alusta pyrkimyksenä, että se koskee mahdollisimman monta maatilaa". Tällä tarkoitetaan sitä, että mahdollisimman moni maatila pyritään pitämään mukana ympäristöohjelmassa. Silloin ohjelman pitää olla sellainen, että viljelijät ovat motivoituneita pysymään ohjelmassa mukana. Hallitusohjelmassa todetaan myös se, että kansallisesti pitää toimia niin, että maatalouspolitiikan byrokratiaa karsitaan mahdollisuuksien mukaan. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Vastaako työryhmän laatima ehdotus maatalouden ympäristöohjelmaksi hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita, ja tuleeko uusi ympäristöohjelma eduskunnan käsittelyyn ennen sen lähettämistä komissiolle? Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1999 Jari Koskinen /kok Versio 2.0

2 KK vp- Jari Koskinen /kok Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Valtiopäiväjärjestyksen 37 :n momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Koskisen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 211/1999 vp: Vastaako työryhmän laatima ehdotus maatalouden ympäristöohjelmaksi hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita, ja tuleeko uusi ympäristöohjelma eduskunnan käsittelyyn ennen sen lähettämistä komissiolle? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus maatalouden ympäristötuesta vuosille , jätti ehdotuksensa ministeriölle Kyseessä oli laajapohjainen työryhmä, jossa oli mukana edustajat maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, maataloustuottajista, maatalousneuvonnasta ja luonnonsuojeluliitosta. Lisäksi työryhmään kuului asiantuntijoina edustajat ympäristötutkimuksesta ( vesistötutkimus ja biodiversiteettitutkimus) sekä maataloustutkimuksesta ja maatalouden taloustutkimuksesta. Työryhmä jätti ehdotuksensa maa- ja metsätalousministeriölle yksimielisenä. Ehdotettu maatalouden ympäristöohjelma jakautuu perustoimenpiteisiin, lisätoimenpiteisiin ja erityistukisopimuksiin. Verrattuna nykyiseen, vuosille hyväksyttyyn maatalouden ympäristöohjelmaan, ehdotuksessa on pyritty lisäämään viljelijöiden valinnanmahdollisuuksia. Nykyohjelmassa kaikkien ym- päristötukeen sitoutuneiden viljelijöiden on tullut noudattaa pakollisia perusympäristötuen ehtoja. Uudessa ehdotuksessa nykyistä perustukea vähälukuisempien perustoimenpiteiden noudattaminen olisi kaikille tukijärjestelmään sitoutuville viljelijöille pakollista, mutta sen lisäksi viljelijän tulisi valita lisätoimenpiteistä vähintään yksi noudatettava toimenpide. Lisätoimenpiteitä on 18 erilaista. Täten viljelijä voi valita sellaisen toimenpiteen, joka parhaiten soveltuu noudatettavaksi juuri hänen maatilansa olosuhteissa. Lisäksi toimenpiteet on eriytetty sen perusteella, onko kyseessä kasvinviljelytila vai kotieläintila. Näin myös tuki kohdistuu nykyistä paremmin toteutettavien toimenpiteiden perusteella, kun jokaiseen toimeenpiteeseen liittyy oma tukitaso. Työryhmä on arvioinut, että perus- ja lisätoimenpiteisiin sitoutuisi noin 80 % viljelijöistä. Nykyohjelmaan sitoutuneita on noin 90 % viljelijöistä. Pienempi arvio johtuu osittain siitä, että hallituksen tavoitteena on saada luonnonhaittakorvaus ulotetuksi koko maahan. Tällöin A alueella ei olisi tarpeen kompensoida luonnonhaittakorvauksen puuttumista ympäristötuella. A-alueen vähenevän ympäristötuen on arvioitu jonkin verran vähentävän viljelijöiden kiinnostusta tukimuotoon. Mahdollisen osallistumisasteen laskun jälkeenkin osallistumisastetta voidaan pitää hyvänä. Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen mukaan ehdotus maatalouden ympäristöohjelmaksi ottaa hallitusohjelman mukaisesti huomioon maamme luonnonmaantieteelliset erityisolosuhteet ja maataloustuotannon jatkumisen myös pohjoisilla alueilla. Lisäksi ehdotuksen pyrkimyksenä on, että ympäristöohjelma koskee mahdollisimman monta maatilaa. 2

3 Ministerin vastaus KK vp- Jari Koskinen /kok Euroopan komissiolle toimitettava maatalouden ympäristöohjelma tuodaan eduskunnalle valtioneuvoston tiedonantona sen jälkeen, kun ohjelma on hyväksytty valtioneuvoston käsittelyssä. Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1999 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 3

4 KK 211/1999 vp- Jari Koskinen /kok Ministems svar Tili riksdagens talman 1 det syfte 37 1 mom. riksdagsordningen anger har Ni, Fru ta1man, till vederbörande medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsman Jari Koskinen /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS rd: Motsvarar det förslag tili miljöprogram för jordbruket som en arbetsgrupp gjort upp de mål som antecknats i regeringsprogrammet, och kommer det nya miljöprogrammet att behandlas i riksdagen innan det sänds tili kommissionen? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Den arbetsgrupp somjord- och skogsbruksministeriet tillsatt med uppgift att bereda ett förslag till miljöstöd för jordbruket för åren , lämnade sitt förslag till ministeriet Det var fråga om en bredbasig arbetsgrupp med representanter för jord- och skogsbruksministeriet, miljöministeriet, lantbruksproducenterna, lantbruksrådgivningen och naturskyddsförbundet. Dessutom hörde representanter för miljöforskningen (vattenundersökning och biodiversitetsundersökning), för lantbruksforskningen och för lantbruksekonomiska forskningen till arbetsgruppen. Arbetsgruppen lämnade ett enhälligt förslag till jord- och skogsbruksministeriet. Det föreslagna miljöprogrammet för jordbruket är indelat i basåtgärder, tillläggsåtgärder och avtal om specialstöd. Jämfört med det nuvarande för åren godkända miljöprogrammet för jordbruket har man i förslaget strävat efter att öka odlarnas valmöjligheter. Enligt det nuvarande programmet skall alla odlare som förbundit sig till miljöstödet iaktta de obligatoriska villkoren för miljöbasstödet. 1 det nya förslaget skulle det för alla odlare som förbinder sig till stödsystemet vara obligatoriskt att iaktta basåtgärdema, som är fårre än i det nuvarande systemet, men därtill skulle odlaren vara tvungen att bland tilläggsåtgärdema välja minst en åtgärd som han iakttar. Det finns 18 olika tillläggsåtgärder. Odlaren kan alltså välja en sådan åtgärd som är bäst lämpad att iaktta med tanke på förhållandena på just hans gård. Därtill har åtgärderna differentierats på basis av om gården är en växtodlingsgård eller en husdjursgård. På så sätt hänför sig stödet bättre till de åtgärder som skall genomföras, när varje åtgärd har en egen stödnivå. Arbetsgruppen har uppskattat att ca 80 % av odlarna skulle förbinda sig till bas- och tillläggsåtgärdema. Ca 90 % av odlama har förbundit sig till det nuvarande programmet. Den mindre uppskattningen beror delvis på att regeringen har som mål att utvidga kompensationsbidraget så att det omfattar hela landet. Då skulle det inom stödornråde A inte finnas något behov av att kompensera avsaknaden av kompensationsbidraget med miljöstöd. Det minskande miljöstödet inom stödområde A har uppskattats i viss mån minska odlamas intresse för stödformen. Ä ven efter att deltagandet eventuellt minskat kan man anse att det är bra. Enligt jord- och skogsbruksministeriets uppfattning beaktar förslaget till miljöprogram för jordbruket vårt lands naturgeografiska särförhållanden och jordbruksproduktionens framtid även inom de nordliga områdena. Dessutom eftersträvas med förslaget att miljöprogrammet skall gälla så många gårdar som möjligt. 4

5 Ministems svar KK vp- Jari Koskinen /kok Miljöprogrammet för jordbruket , som skall tillställas Europeiska gemenskapemas kommission, förs till riksdagen som ett medde- lande från statsrådet efter att programmet har godkänts vid behandling i statsrådet. Helsingfors den 6 juli 1999 Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 5

6