Alttoviulujen vertailua spektrianalyysin avulla. Sisällys. Johdanto. Aluke ja jatkuva ääni
|
|
- Reino Korpela
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alttoviulujen vertailua spektrianalyysin avulla Sisällys Johdanto Aluke ja jatkuva ääni Spektrianalyysi Yläsävelsarja Graafinen kolmiulotteinen kuvaaja Kolme alttoviulua Kuvaajien tulkintaa Kuuntelukoe Yhteenveto Mantegazza "Englantilainen" Pekka Mikael Laine 1/2003 Johdanto Alttoviulussa on soittimen koosta ja viritystasosta johtuen yleensä orkesterin muita jousisoittimia hiljaisempi ääni. Yleisesti käytössä oleva vartalomitta 40-42,5 senttimetriä vaikuttaa sointiin niin, että matalimmat sävelet soivat keskialueen säveliä vaimeammin ja korkeat voimakkaammin. Alttoviulun pitäisi olla vartalomitaltaan yli 50 senttimetriä, jotta käytetty viritystaso olisi oikeassa suhteessa soittimen kokoon. Soitettavuuden kannalta niin suuri koko on kuitenkin tavallisen kokoiselle soittajalle ylivoimainen haitta. Aluke ja jatkuva ääni Jousisoittimen ääni muodostuu alukkeesta sekä alukkeeseen liittyvästä jatkuvasti soivasta äänestä. Aluke tarkoittaa sitä n. puoli sekuntia kestävää tapahtumaa, jolloin ääni syttyy ja jolloin äänessä tapahtuu monenlaisia kuultavia ja äänen hahmotukseen vaikuttavia muutoksia ennen jatkuvan, tasaisemman soinnin alkua. Ihmiseltä äänen tunnistamiseen ja hahmottamiseen kuluu noin 1/10 sekuntia, jolloin soittimen ääni ei siis vielä ole rakentunut valmiiksi. Jokainen soinnin muutos äänen syttymisen aikana on jollakin tavalla kuultavissa ja havaittavissa ja vaikuttaa osaltaan kokonaiskuvan syntymiseen kuultavasta äänestä. Äänen alukkeen merkitys soinnille ja yksittäisen sävelen hahmottamiselle on siis erityisen tärkeää. Nopeissa ja jopa melko hitaissakin sävelkuluissa soitin ei edes ehdi tuottaa jatkuvaa ääntä ennen seuraavaa säveltä. Jousisoitintutkimuksessa on usein tutkittu jatkuvaa ääntä ja yritetty löytää "hyvän äänen" kriteerejä tätä kautta. Tulokset ovat yleensä olleet epätyydyttäviä. Aluketta on tutkittu huomattavasti vähemmän johtuen monista muuttujista ja niiden välisten yhteyksien ja riippuvuuksien tulkinnan vaikeudesta.
2 Spektrianalyysi Tietokonetta käyttämällä saadaan äänen aluke kuvattua tarkasti graafiseen muotoon, jolloin äänen syttymistä voidaan tarkastella yksityiskohtaisesti näköaistin ja hahmottamiskyvyn avulla. Graafisesta tulosteesta voidaan tehdä myös mittauksia. Menetelmä kehitettiin, jotta saataisiin jousisoittimen soinnista sellaista lisätietoa, jota lyhyessä kuuntelutilanteessa ei saada. Tätä tietoa on käytetty hyväksi myös käytännön soitinrakentamistyössä. Soitinvertailuun menetelmä sopii myös hyvin. Vastaavantapaista menetelmää on toki käytetty aikaisemminkin mm. kaiutin- ja huoneakustiikkamittauksissa. Periaate on, että jousisoittimesta äänitetään vapaat kielet, äänitteet siirretään tietokoneelle, ja vapaiden kielien alusta tulostetaan graafiset kolmiulotteiset kuvaajat, joista näkyvät äänen eri osasävelien eli osasävelsarjan syttymistapa. Kuvaajien avulla selvitetään, minkälainen on rakenteeltaan äänitetty ääni, johon tietysti vaikuttavat tutkittavan soittimen lisäksi myös vallitseva huoneakustiikka, soittaja, soittimen kielet, jousi, mikrofoni ja tallennuslaitteisto. Ääninäytteestä tulostettu kolmiulotteinen kuvaaja näyttää yksittäisten osasävelien syttymistavan taajuuden ja ajan suhteen. Kuvaajan magnitudiarvoltaan suurimmasta osasävelestä ei vielä voi päätellä äänen kokonaisvoimakkuutta, vaan se on summa kaikkien osasävelien taajuuksien ja pystyakselilla näkyvien magnitudiarvojen tulosta. Kaikkein korkeimmat ja taajuudeltaan suurimmat osasävelet, jotka näkyvät kuvaajassa magnitudiarvoiltaan vähäisinä, voivat sisältää paljonkin äänienergiaa. Menetelmän avulla voidaan vertailla muitakin äänen osatekijöitä, kuin soitinta. Muuttujaksi voidaan ottaa kielet, jousi tai jopa mikrofoni (menetelmän käytön yhteydessä on tehty myös mikrofonikehitystyötä.) Käytännössä soittimia on äänitetty lähietäisyydeltä kirkkoakustiikassa, koska kaiuton huoneakustiikka ei anna oikeaa kuvaa soittimen soinnista todellisessa soittotilanteessa eikä myöskään tavanomaista palautetta soinnista soittajalle. Tässä vertailussa käytetty Spectutils-tietokoneohjelmisto on laadittu Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksella erityisesti jousisoitintutkimusta varten. Tämä ilmaiseksi verkosta ladattava Linux-ohjelmisto soveltuu myös muuhun akustiseen käyttöön. Soitinvertailussa samalla tavalla äänitetyistä soittimista on grafiikkaan perustuva äänenvoimakkuusvertailu paras tehdä 2-ulotteisen oskillogrammin avulla. Esimerkiksi tietokoneen moniraitaeditoriohjelma soveltuu tähän tarkoitukseen. Yläsävelsarja Alttoviulun kielien viritystaso on c 131 hertsiä, g 196 hertsiä, d 293 hertsiä ja a 440 hertsiä. Yläsävelsarja rakentuu niin, että jos ensimmäinen osasävel eli perustaajuus on taajuudeltaan x, ovat seuraavat osasävelet taajuudeltaan 2x, 3x, 4x, 5x jne. Kielen jäykkyydestä johtuen yläsävelsarja ei ole aivan matemaattisen tarkka, vaan siinä on korkeimmilla taajuuksilla virhettä (siirtymää kohti vielä korkeampia taajuuksia). Tämä virhe aiheuttaa jousisoittimen yläsävelsarjassa epäharmoonisuutta, mikä rikastaa kielen sointia. Kuulon taajuusalueen ylärajan (n hertsiä) ylittävät osasävelet vaikuttavat siksi sointiin ja voivat olla erikseenkin kuultavissa yhdessä matalampien osasävelien kanssa.
3 Esimerkki alttoviulun c-kielen alukkeesta 0,5 sekunnin aikana. Vasemmanpuoleisella vaaka-akselilla on esitetty taajuusalue hertsiä, oikeanpuoleisella vaaka-akselilla on esitetty aika, ja pystyakselilla on kuvattu osasävelien voimakkuus niin, että voimakkain osasävel on sovitettu grafiikkaikkunan yläreunaan ja ohjelma on laskenut sille todelliseen voimakkuuteen perustuvan lukuarvon. Esimerkki saman alttoviulun c-kielen alukkeesta 0,1 sekunnin aikana taajuusalueella hertsiä. Kuvasta selviää esim., kuinka heikkona 1. osasävel eli perustaajuus (n. 130 hertsiä) syttyy verrattuna sitä seuraaviin osasäveliin. Äänen sointikuvan hahmottamisen kannalta 5-6 ensimmäistä osasäveltä ovat tärkeimpiä. Näytteessä näkyy osasävelien välissä myös suuri määrä välitaajuuksia, jotka värittävät sointia.
4 Graafinen kolmiulotteinen kuvaaja Graafinen kolmiulotteinen kuvaaja kertoo esimerkiksi - onko yläsävelsarjassa erityisen voimakkaita tai vaimeita taajuusalueita - onko alukkeen sointi erilainen, kuin jatkuvan sävelen sointi alukkeen jälkeen - onko yläsävelsarjassa yksittäisten osasävelien tai lähekkäisten osasävelien jaksottaista voimistumista ja vaimenemista - muodostaako yläsävelsarja alusta alkaen samalla taajuudella soivan äänen - onko jokin yksittäinen osasävel erityisen korostunut - kuinka korkealle ja voimakkaana yläsävelsarja ulottuu Yläsävelsarjassa olevat poikkeamat suhteessa niitä ympäröiviin yläsäveliin vaikuttavat yleiseen sointisävyyn eli "timbreen". Alukkeessa olevien poikkeamien ja tasaisen soinnin poikkeamien olisi oltava samantapaisia, muuten nopeissa sävelkuluissa soittimen sointi on erilainen, kuin pitkissä jatkuvissa äänissä. Myös jokin yksittäinen osasävel, tavallisesti 1. tai 2. osasävel, voi olla korostunut ja värittää sointia. Jaksottainen yläsävelsarjan tai sen osan voimistuminen ja vaimeneminen voi aiheuttaa pahimmillaan kuultavan "susiäänen", joka voi vaihdella voimakkuudeltaan tai korkeudeltaan. Soittaja voi soittotavallaan vaikuttaa yläsävelsarjan muodostumiseen ja ehkäistä tai vaimentaa yläsävelsarjan "aaltoilua". Joissakin soittimissa tai kielisarjoissa saattaa esiintyä aivan alukkeen alussa erillinen varsinaisesta taajuudesta poikkeava lyhytkestoinen sävel, joka tekee äänen syttymisestä epätarkan. Jousen osuminen kieleen aiheuttaa alukkeeseen suuremman häiriön, jos soitin vaatii voimakasta jousenkäyttöä ja on siis äänentuoton hyötysuhteeltaan huono. Jousisoittimen äänen "kantavuuden" eräs edellytys on suureen taajuuteen (yli kilohertsin) ulottuva voimakas yläsävelsarja. Ääni voi sointivoimakkuudeltaan heikommassakin soittimessa läheltä kuulostaa voimakkaalta esimerkiksi jonkin lievän, mutta kuuloa ärsyttävän sointivirheen seurauksena. Mitä jousisoittimen äänen tai soinnin ominaisuutta voi pitää sointivirheenä ja mitä soinnin erityispiirteenä, ei tarkkaan voi erottaa. Soittimen käyttötarkoituksella ja -ympäristöllä on suuri merkitys. Hyville jousisoittimille ominaiset tietyt yleiset tunnusmerkit voivat kuitenkin olla seuraavat: - soittimen pitää voida tarvittaessa tuottaa suuri äänenvoimakkuus ja toisaalta sillä pitää voida soittaa myös hiljaa eli äänentuoton hyötysuhteen pitää olla hyvä - äänen syttymisen on oltava nopeaa kaikilla kielillä ja koko taajuusalueella - yläsävelsarjan on ulotuttava hyvin korkeisiin taajuuksiin voimakkaana - soinnin tulee olla tasainen kaikilla kielillä ja sointivoimakkuuksilla.
5 Kolme alttoviulua Seuraavassa ovat vertailtavana alttoviulut: - Mantegazza, rakennettu 1700-luvun lopulla, vartalomitta 41,8 cm, kielet c g d Helicore medium, a Larsen medium - "Englantilainen", rakentajasta tai rakennusvuodesta ei ole tietoa, vartalomitta 40,6 cm, kielet c g d Helicore medium, a Pirastro permanent - Pekka Mikael Laine 1/2003, vartalomitta 42,2 cm, kielet c Spirocore Volfram mittel, g d a Pirastro Permanent stark Äänitys tehtiin Sipoon kirkossa toukokuussa Soittajana oli Max Savikangas ja äänittäjänä Pekka Laine. Musiikkinäytteet äänitettiin modifioiduilla T-Bone SC1100studiomikrofoneilla ja vapaat kielet ja äänenvoimakkuustesti, jota tässä kutsutaan "ryntäytykseksi", Beyerdynamic MM-1-mittamikrofonilla. Kirkon kivilattiasta tulevat heijastukset estettiin käyttämällä lattialla diffuusorimattoja. Musiikkinäytteet äänitettiin perinteiseen tapaan 3,5 metrin päästä kahdella mikrofonilla stereoäänitteiksi. Musiikkinäytteenä oli alttoviulusoolon johdanto baletista Giselle. Vapaat kielet c g d a äänitettiin 1 metrin päästä voimakkuudella mf eli "vakiovoimakkuudella". Kunkin sävelen kesto oli n. 1-1,5 sekuntia. Vertailumateriaalin määrän pitämiseksi kohtuullisena ei muita säveliä äänitetty. Vapaiden kielien äänittämisessä ei myöskään synny tilannetta, jossa kosketus sormenpään ja otelaudan välillä vaihtelee ja joka tulee huomioida uutena muuttujana. Lisäksi äänitettiin 1 metrin päästä "ryntäytys", äänenvoimakkuustesti, jossa haettiin suurinta mahdollista äänenvoimakkuutta soittamalla kaksoiskieliä järjestyksessä ad dg gc.
6 Vasemmalla olevassa oskillogrammissa on esitetty kolmesta alttoviulusta vapaat kielet soitettuna vakiovoimakkuudella järjestyksessä c g d a. Oikealla on suurella voimakkuudella soitetut kaksoiskielet ad dg gc. Kahdessa ensimmäisessä soittimessa vapaiden kielien muita voimakkaampi a näkyy myös ryntäytystestissä, jossa ensimmäisenä soitettu kielipari ad soi muita kielipareja voimakkaammin.
7 Vasemmalla puolella on esitetty kolmen alttoviulun, Mantegazzan, "Englantilaisen" ja Laine 1/2003:n c-kielen osasävelien syttyminen taajuusvälillä hertsiä ja aikavälillä 0,5 sekuntia. Oikealla puolella on esitetty samoista ääninäytteistä tulostettuna samojen kielien ensimmäisten osasävelien syttyminen taajuusvälillä hertsiä ja aikavälillä 0,1 sekuntia. Mantegazzassa on vaimentuma taajuudella 2000 hertsiä sekä 4000 hertsin jälkeen. 950 hertsin kohdalla oleva osasävel syttyy muita voimakkaampana. "Englantilaisessa" on 1700 hertsin kohdalla voimakas yksittäinen osasävel, jonka jälkeen on selvä vaimentuma. Laine 1/2003:ssa on pieni vaimentuma kohdassa 2700 kilohertsiä. Perustaajuus on kaikissa hyvin vaimea, vasta seuraava osasävel soi voimakkaana.
8 Vasemmalla puolella on esitetty kolmen alttoviulun, Mantegazzan, "Englantilaisen" ja Laine 1/2003:n gkielen osasävelien syttyminen taajuusvälillä hertsiä ja aikavälillä 0,5 sekuntia. Oikealla puolella on esitetty samoista ääninäytteistä tulostettuna samojen kielien ensimmäisten osasävelien syttyminen taajuusvälillä hertsiä ja aikavälillä 0,1 sekuntia. Kaikissa näytteissä on aaltoilua sekä selvä vaimentuma 4000 hertsin jälkeen. Mantegazzassa on välillä hertsiä voimakkaimmat osasävelet, tosin niissäkin on aaltoilua. Oikean puolen näytteistä "Englantilaisessa" on tasaisimmin rakentuva osävelsarja. Mantegazzassa perustaajuus soi voimakkaana, muissa vasta seuraava osasävel.
9 Vasemmalla puolella on esitetty kolmen alttoviulun, Mantegazzan, "Englantilaisen" ja Laine 1/2003:n dkielen osasävelien syttyminen taajuusvälillä hertsiä ja aikavälillä 0,5 sekuntia. Oikealla puolella on esitetty samoista ääninäytteistä tulostettuna samojen kielien ensimmäisten osasävelien syttyminen taajuusvälillä hertsiä ja aikavälillä 0,1 sekuntia. Mantegazzassa on kohdassa 2200 hertsiä voimakas yksittäinen vaimeneva osasävel. "Englantilaisessa" osasäsävelsarja vaimenee 4000 hertsin jälkeen. Laine 1/2003:ssa osasävel kohdassa 2200 hertsiä on myös jonkin verran korostunut. Oikean puolen näytteistä Mantegazzan perustaajuus on korostuneen voimakas, muissa kahdessa osasävelsarja on rikkaampi, vaikkakaan ei aivan tasaisesti syttyvä.
10 Vasemmalla puolella on esitetty kolmen alttoviulun, Mantegazzan, "Englantilaisen" ja Laine 1/2003:n a-kielen osasävelien syttyminen taajuusvälillä hertsiä ja aikavälillä 0,5 sekuntia. Oikealla puolella on esitetty samoista ääninäytteistä tulostettuna samojen kielien ensimmäisten osasävelien syttyminen taajuusvälillä hertsiä ja aikavälillä 0,1 sekuntia. Mantegazzan ja "Englantilaisen" osasävelsarja on hyvin samanlainen: ylikorostunut perussävel, korostuma kohdassa hertsiä ja vaimentuma kohdassa 6000 hertsiä. Laine 1/2003:ssa osasävelsarja on rikkain ja laskee tasaisimmin hertsiin, jossa on vaimentuma. Tasaisuus näkyy myös oikean puolen näytteistä.
11 Kuvaajien tulkintaa Alttoviulun koosta johtuen sen c-kielellä on yleensä taipumus soida muita kieliä vaimeammin ja a-kielellä muita kieliä voimakkaammin. Mikäli c-kielen soinnin voimakkuutta pyritään lisäämään valitsemalla erilainen, kovempi kieli, on seurauksena sointisävyn muuttuminen täyteläisestä ohueksi ja pistäväksi. Jos a-kielen soinnin voimakkuus on liian suuri, muuttaa pehmeämmän ja hiljaisemmin soivan kielen käyttö sointisävyn voimattomaksi. Soitinrakentajan tavoitteena on rakentaa alttoviulu, jossa jokaisen kielen sointi on yhtä voimakas ja sointisävyltään samanlainen. 2d-oskillogrammien perusteella Laine 1/2003:n soinnin tasaisuus kaksoiskieliä vakiovoimakkuudella soitettaessa on paras. Mantegazzassa ja "Englantilaisessa" tulisi vähentää a-kielen äänenvoimakkuutta, jolloin soinnin tasaisuus paranisi. 3dspektrogrammien perusteella kyseiset a-kielet voisivat olla myös sointisävyltään pehmeämmät. C-kielen yläsävelsarja on tasaisin Laine 1/2003:ssa lukuunottamatta pientä vaimentumaa kohdassa 2700 kilohertsiä. Mantegazzassa on selvä vaimentuma 200 hertsin kohdalla ja toinen 3500 hertsin jälkeen. "Englantilaisessa" on vaimentuma 1500 hertsin jälkeen ja voimakkaat yksittäiset osasävel 260 ja 1700 hertsin kohdalla. "Englantilaisen" ensimmäiset osasävelet muodostuvat säännöllisinä, vaikka syttyvät hitaimmin. Laine 1/2003:ssa on ensimmäisissä osasävelissä "Englantilaista" enemmän epätasaisuutta ja Mantegazzassa selvästi eniten. Graafisen kuvaajan perusteella c-kielen paras sointi kokonaisuudessaan on Laine 1/2003:ssa. G-kielen sointi on kaikissa kolmessa soittimessa 3d-kuvaajien perusteella arvioituna jonkin verran ongelmallinen. Mantegazzaa lukuunottamatta vaimenee osasävelsarja voimakkaasti 4000 hertsin jälkeen. Mantegazzassakin on taajuusvälillä hertsiä selvää aaltoilua osasävelissä. Mantegazzassa soi ainoana g-kielen perustaajuus voimakkaana. "Englantilaisen" ensimmäiset osasävelet syttyvät tasaisesti. Tarkemmassa kuvauksessa perustaajuutta seuraavien osasävelien syttymisnopeus on suurin Laine 1/2003:ssa. Graafisen kuvaajan perusteella g-kielen paras sointi on "Englantilaisessa". D-kielellä Mantegazzassa on kohdassa 2200 hertsiä voimakas yksittäinen vaimeneva osasävel ja 4000 hertsin jälkeen on selvä vaimentuma. Myös selvää aaltoilua on havaittavissa. Perustaajuus syttyy hyvin voimakkaana verrattuna sitä seuraaviin osasäveliin. "Englantilaisen" osasävelsarjassa on selvä vaimentuma 4000 hertsin jälkeen, ensimmäiset osasävelet syttyvät kuitenkin kauniisti. Laine 1/2003:ssa osasävelsarja jatkuu 8000 hertsiin ilman erityistä selvää vaimenemista. Osasävelsarjassa on jonkin verran aaltoilua. Ensimmäiset osasävelet ovat rikkaat, mutta jonkin verran epätasaiset. Graafisen kuvaajan perusteella d-kielen paras sointi on Laine 1/2003:ssa ja "Englantilaisessa" vain vähän huonompi. A-kielellä Mantegazzan ja "Englantilaisen" osasävelsarja on hyvin samanlainen: ylikorostunut perussävel, korostuma kohdassa hertsiä ja vaimentuma kohdassa 6000 hertsiä. Laine 1/2003:ssa osasävelsarja laskee tasaisimmin. Samat erot osasävelsarjassa näkyvät äänen alun tarkemmassa kuvauksessa. Graafisen kuvaajan perusteella a-kielen paras sointi on Laine 1/2003:ssa Graafisten kuvaajien perusteella Mantegazza soi voimakkaasti, mutta jonkin verran värittyneesti. Myös eri kielet soivat keskenään epätasaisesti. "Englantilainen" soi hyvin, mutta äänen voimakkuus on muita kahta soitinta pienempi varsinkin c-kielellä. Laine 1/2003 on soinnin tasaisuudeltaan ja voimakkuudeltaan paras.
12 Kuuntelukoe Soittimien arvioinnissa spektrianalyysi on luonteeltaan kuuntelukoetta täydentävä menetelmä, jonka perusteella yksin ei voi antaa varmaa arviota jonkin yksittäisen äänen tai koko soittimenkaan laadusta. Kuuntelukoe lienee edelleen tärkein menetelmä vertailtaessa ja arvioitaessa soittimia. Kuulomuisti on kuitenkin lyhytkestoinen ja äänen arviointi pelkästään kuulon varassa on joiltakin osin epävarmaa. Kuuntelukoe on parasta tehdä soitinvertailuna, jossa on mukana ennestään tunnettu soitin. Akustiikka tulisi olla myös ennestään tunnettu. Vertailtavia soittimia tulee kuunnella läheltä ja myös kaukaa. Soittimilla tulee soittaa musiikkinäytteen lisäksi ääninäytteet kaikilla kielillä hiljaa ja voimakkaasti. Vaikutelmat tulee kirjata muistiin välittömästi. Yhteenveto Vertailemalla graafista tietoa soittimista, ääninäytteitä ja soittimilla soitettuja musiikkinäytteitä rinnakkain voidaan saada hyvä käsitys vertailussa mukana olleista soittimista ja niiden soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen. Soittajan mieltymys johonkin soittimeen ja soittimen toimivuus tietyssä akustiikassa ovat myös tärkeitä henkilökohtaisia arviointiperusteita soittimen valinnassa. Lisätietoa spektrianalyysista jousisoittimien äänen arvioinnissa on tarkemmin verkkoartikkelissa: Laine, Pekka Mikael - Lassfolk, Kai 2001: Jousisoittimen äänen arviointi spektrianalyysin avulla. Helsingin yliopisto. Internet-artikkeli: Tähän artikkeliin liittyvät ääni- ja musiikkinäytteet ovat saatavana ogg-muodossa verkkoosoitteessa: Pekka Laineen kotisivuosoite: Max Savikankaan kotisivuosoite: PL
Mono- ja stereoääni Stereoääni
1 Mitä ääni on? Olet ehkä kuulut puhuttavan ääniaalloista, jotka etenevät ilmassa näkymättöminä. Ääniaallot käyttäytyvät meren aaltojen tapaan. On suurempia aaltoja, jotka ovat voimakkaampia kuin pienet
LisätiedotÄänen eteneminen ja heijastuminen
Äänen ominaisuuksia Ääni on ilmamolekyylien tihentymiä ja harventumia. Aaltoliikettä ja värähtelyä. Värähtelevä kappale synnyttää ääntä. Pistemäinen äänilähde säteilee pallomaisesti ilman esteitä. Käytännössä
LisätiedotKäyttösäätimet. ActivSound 75. (1) Virtakytkin Kytkee virran päälle tai pois päältä. (2) Virtailmaisin Palaa vihreänä, kun virta on päällä.
ActivSound 75 (1) Virtakytkin Kytkee virran päälle tai pois päältä. () Virtailmaisin Palaa vihreänä, kun virta on päällä. () Infrapunamikrofonin äänenvoimakkuuden säätö [Teacher 1 ja (Opettaja 1 ja )]
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotTiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015
Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015 } 20.1. Kuvaajatyypit ja ohjelmat Analyysiohjelmista Praat ja Sonic Visualiser Audacity } 27.1. Nuotinnusohjelmista Nuotinnusohjelmista Musescore } Tietokoneavusteinen
LisätiedotÅbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto
Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on
LisätiedotJohdanto. 1 Johdanto Elite-3x. Aloitus. Painikkeet ja säätimet
Johdanto Painikkeet ja säätimet VIRTA, TAUSTAVALO: Virta päälle/ pois ja taustavalon taso Nuolinäppäin: Tällä ohjataan kohdistinta ja valitaan valikoiden vaihtoehtoja Taajuus: Tällä painikkeella valitaan
LisätiedotSAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA. Yleistä. Konserttisali
INSINÖÖRITOIMISTO HEIKKI HELIMÄKI OY Akustiikan asiantuntija puh. 09-58933860, fax 09-58933861 1 SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA Yleistä Konserttisali Helsinki 19.5.2003 Konserttisalin
LisätiedotVahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa.
Vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa. Lue tämä ohje huolella ennen kuin käytät Classicia. Lue myös sen laitteen ohjeet,
LisätiedotMikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist
Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste
LisätiedotAV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen
AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
LisätiedotDynatel 2210E kaapelinhakulaite
Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita
LisätiedotPäällekkäisäänitys Audacityllä
Päällekkäisäänitys Audacityllä Periaate: äänitetään soitin kerrallaan niin, että kuullaan aina aikaisemmin äänitetyt osuudet ja voidaan tahdistaa oma soitto niiden mukaan. Äänitarkkailu Jos on erikseen
LisätiedotMINI-DISK. 1. MINI-DISK levykkeen asentaminen levyke-asemaan
1 MINI-DISK MINI-DISK soittimella voidaan tallentaa ääntä ulkopuolisen mikrofonin tai toisen äänilähteen ulostulon kautta. MINI-DISK nauhurilla (ei ole varsinainen nauhuri vaan digitaalinen äänitys- ja
LisätiedotKohti uuden sukupolven digitaalipianoja
Kohti uuden sukupolven digitaalipianoja Heidi-Maria Lehtonen, DI Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Esitys RISS:n kokouksessa 17.11.2010 Esityksen sisältö
LisätiedotAkustiikka ja toiminta
Akustiikka ja toiminta Äänitiede on kutsumanimeltään akustiikka. Sana tulee Kreikan kielestä akoustos, joka tarkoittaa samaa kuin kuulla. Tutkiessamme värähtelyjä ja säteilyä, voimme todeta että värähtely
LisätiedotSangean PR-D4 Käyttöohjeet
Sangean PR-D4 Käyttöohjeet Kytkimet 1. Taajuuden valintanäppäimet 2. Radioasemien selailun ja kellonajan asetus 3. Muistipaikan valintanäppäimet 4. Äänenvoimakkuuden säätö 5. LCD-näyttö 6. Herätyksen asetus
LisätiedotPaikantavan turvapuhelimen käyttöohje
Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Tämä ohje kertoo miten paikantavaa turvapuhelinta käytetään Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Mannerheimintie 164 00300 Helsinki Sisällysluettelo
LisätiedotInfraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy
Infraäänimittaukset DI Antti Aunio, Aunio Group Oy antti.aunio@aunio.fi Mitä infraääni on? Matalataajuista ilmanpaineen vaihtelua Taajuusalue < 20 Hz Ihmisen kuuloalue on tyypillisesti 20-20 000 Hz Osa
LisätiedotÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ
ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan
LisätiedotAntenni Käytä FM-antennia parhaiden mahdollisten vastaanotto-olosuhteiden saavuttamiseksi.
1. Toimintovalitsin : Valinta radion tai CD-soittimen välillä 2. Taajuusaluevalitsin : FM/FM ST-alueiden valinta 3. FM antenni : Saadaksesi parhaan mahdollisen vastaanoton vedä tämä ulos 4. CD kansi :
LisätiedotTapio Lokki, Sakari Tervo, Jukka Pätynen ja Antti Kuusinen Aalto-yliopisto, Mediatekniikan laitos PL 15500, 00076 AALTO etunimi.sukunimi@aalto.
MUSIIKKITALON ISON KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA Tapio Lokki, Sakari Tervo, Jukka Pätynen ja Antti Kuusinen Aalto-yliopisto, Mediatekniikan laitos PL 1, 76 AALTO etunimi.sukunimi@aalto.fi Tiivistelmä Musiikkitalo
LisätiedotAjolista: Adobe Connect 8 yhteyden avaaminen
1 Ajolista: Adobe Connect 8 yhteyden avaaminen (Windows 7) 1. Tarkista, että kaikki tarvittavat johdot ovat paikallaan. 3. Control Panel (=Ohjauspaneeli) 4. Sound (=Ääni) 2. Start (=Käynnistä) 5. Playback
LisätiedotKauko-ohjauslaite GSM rele 2011 v 24.10.2010
Kauko-ohjauslaite GSM rele 2011 v 24.10.2010 Gsmreleen päätoiminnat Etälaiteiden kauko-ohjaus vanhan GSM-puhelimen avulla Laitteessa on neljä releettä ja kaksi lisäohjausta. Yhteensä kuusi ohjausta. Releiden
LisätiedotConnexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com
Connexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com Connexx6 sovitusohjelma Connexx6 on viimeisin Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. Connexx6 sovitusohjelma on täysin NOAH yhteensopiva
LisätiedotLue tämä ohje huolella ennen kuin käytät Bluesia. Lue myös sen laitteen ohjeet, jonka kanssa aiot käyttää Bluesia ennekuin yhdistät laitteet.
Bluetooth teknologiaa käyttävä vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa. Lue tämä ohje huolella ennen kuin käytät Bluesia.
Lisätiedot5 Akustiikan peruskäsitteitä
Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 14 5 Akustiikan peruskäsitteitä ääni = ilmapartikkelien edestakaista liikettä, "tihentymien ja harventumien" vuorottelua, ilmanpaineen
LisätiedotLaskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia
TT12S1E Tietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki Laskuharjoitus 2 (11.9.2013): Tehtävien vastauksia 1. Eräässä kuvitteellisessa radioverkossa yhdessä radiokanavassa voi olla menossa samanaikaisesti
LisätiedotYleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)
Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin
LisätiedotYleistä äänestä. Ääni aaltoliikkeenä. (lähde
Yleistä äänestä (lähde www.paroc.fi) Ääni aaltoliikkeenä Ilmaääntä voidaan ajatella paineen vaihteluna ilmassa. Sillä on aallonpituus, taajuus ja voimakkuus. Ääni etenee lähteestä kohteeseen väliainetta
LisätiedotOrganization of (Simultaneous) Spectral Components
Organization of (Simultaneous) Spectral Components ihmiskuulo yrittää ryhmitellä ja yhdistää samasta fyysisestä lähteestä tulevat akustiset komponentit yhdistelyä tapahtuu sekä eri- että samanaikaisille
LisätiedotMatemaattista mallintamista
Johdatus GeoGebraan Matemaattista mallintamista Harjoitus 2A. Tutkitaan eksponentiaalista kasvua ja eksponenttifunktioita Auringonkukka (Helianthus annuus) on yksivuotinen kasvi, jonka varren pituus voi
LisätiedotOhjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin
Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat
LisätiedotRAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS
466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,
LisätiedotADOBE CONNECT PRO. Pikaohje. 1 Tarvittavat välineet ja sovellukset...2. 2 Windowsin ääniominaisuuksien asetukset...2
ADOBE CONNECT PRO Pikaohje Sisällys 1 Tarvittavat välineet ja sovellukset...2 2 Windowsin ääniominaisuuksien asetukset...2 3 Connect Pro:n käyttö...3 3.1 Kirjautuminen...3 3.2 Audio Setup Wizard...4 3.3
LisätiedotMITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN?
Connect-ohje oppilaalle MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN? 1. Avaa internet-selain ja kirjoita osoiteriville virtuaaliluokkasi osoite, esim. http://tampere.adobeconnect.com/virta ja paina Enter: Luokkien
LisätiedotCalisto P240. USB-kuuloke KÄYTTÖOPAS
Calisto P240 USB-kuuloke KÄYTTÖOPAS Tervetuloa Onnittelumme uuden Plantronics-tuotteen hankinnasta. Tämä opas sisältää Plantronics Calisto P240 -USB-kuulokkeen asennus- ja käyttöohjeet. Laitteen pikaoppaassa
LisätiedotSelainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v22.10.2007
Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten v22.10.2007 Suunnitteluohjelma lyhyesti työkalun avulla voi arvioida avotoimistoon muodostuvat akustiset olosuhteet nopeasti
LisätiedotHistoriaa musiikillisten äänten fysikaalisesta mallintamisesta
Äänilähteiden fysikaalinen mallintaminen uusin äänisynteesimetodi simuloi soittimen äänentuottomekanismia käyttö musiikillisissa äänissä: -jäljitellään olemassaolevia akustisia instrumentteja -mahdollistaa
LisätiedotAudacity 1.2.6 -moniste
Audacity 1.2.6 -moniste by Sami Mäkinen Sisällysluettelo Äänitiedoston avaaminen ja soittaminen...1 Raitojen toiminnot...2 Äänen nauhoittaminen mikrofonilla...2 Tallentaminen...5 Valinta ja yksinkertaiset
LisätiedotImprovisointi - ALOITA ALUSTA JOKAINEN MEISTÄ VOI TUNTEA OLONSA EPÄMUKAVAKSI ALOITTAESSAAN IMPROVISOIMISEN, JOSKUS PIDEMMÄN AIKAA.
Improvisointi - ALOITA ALUSTA JOKAINEN MEISTÄ VOI TUNTEA OLONSA EPÄMUKAVAKSI ALOITTAESSAAN IMPROVISOIMISEN, JOSKUS PIDEMMÄN AIKAA. Improvisointi - ALOITA ALUSTA IMPROVISOIMME AINA KUN PUHUMME. KUN IMPROVISOIMME
LisätiedotYLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA
YLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA Soiton/laulunopiskelu konservatoriossa on tavoitteellinen harrastus, joka vaatii tunneilla käymisen lisäksi sitoutumisen säännölliseen kotiharjoitteluun. Oppilaan viikoittainen
LisätiedotÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN
ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN Suomen audiologian yhdistyksen työryhmä: Lars Kronlund Lauri Viitanen Tarja Wäre Kerttu Huttunen Nämä ohjeet ovat päivitetty versio Valtakunnallisten
LisätiedotAKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA
HUONETYYPIN PERUSTEELLA Huonetilan käyttötarkoituksella on ratkaiseva merkitys luotavalle akustiselle ympäristölle. Huoneissa, joissa puhutaan, kuten luokkahuoneet ja auditoriot, on tärkeää varmistaa hyvä
LisätiedotKuulohavainnon perusteet
Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä
LisätiedotBlackwire sarja
Blackwire 5200 -sarja Johdollinen USB-kuuloke, jossa on 3,5 mm:n liitäntä Käyttöopas Sisällysluettelo Yleiskatsaus 3 Asentaminen 4 Ohjelmiston lataaminen 4 Säätäminen 5 Pääsangan säätäminen 5 Puomin asettaminen
LisätiedotScratch ohjeita. Perusteet
Perusteet Scratch ohjeita Scratch on graafinen ohjelmointiympäristö koodauksen opetteluun. Se soveltuu hyvin alakouluista yläkouluunkin asti, sillä Scratchin käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset. Scratch
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotÄänitiedostoista. 1 Äänen tallentaminen
1 Äänitiedostoista Äänitiedostot koostuvat joko yksistään musiikista, puheäänestä tai muista äänistä. Äänitiedostojen sisältöjä voidaan tietenkin yhdistää monella tavalla. Esim. puhetta sisältävään tiedostoon
LisätiedotAkustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen
AALTO-YLIOPISTO Insinööritieteidenkorkeakoulu Kon-41.4005Kokeellisetmenetelmät Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen Koesuunnitelma Ryhmätyö TimoHämäläinen MikkoKalliomäki VilleKallis AriKoskinen
LisätiedotAaltoliike ajan suhteen:
Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,
LisätiedotPlantronics DA80 Audio Processor. User Guide
Plantronics DA80 Audio Processor User Guide Sisällysluettelo Tervetuloa 3 Virta 4 Plantronics Spokes -ohjelmisto 5 Sovelluksen asentaminen 5 Aloita ohjelmistot 5 Hub-sovelluksen välilehdet 5 Kuulokkeen
LisätiedotPlantronics DA -sarjan vahvistin. Käyttöopas
Plantronics DA -sarjan vahvistin Käyttöopas Sisällysluettelo Tervetuloa 3 Virta 4 Plantronics-ohjelmisto 5 Sovelluksen asentaminen 5 Aloita ohjelmistot 5 Hub-sovelluksen välilehdet 5 Kuulokkeen käyttäminen
LisätiedotPapuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman
Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet
LisätiedotUltraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005
Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan
LisätiedotPalkkivälipohjan äänitekniikka
1.0 KEVYEN VÄLIPOHJAN ÄÄNITEKNINEN TOIMINTA Kevyen välipohjan (esim. puuvälipohja) äänitekninen toiminta poikkeaa merkittävästi massiivisen välipohjan (esim. betonivälipohja) ääniteknisestä toiminnasta.
LisätiedotPID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla
PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla Kriittisen värähtelyn menetelmä Tehtiin kuvan 1 mukainen tasavirtamoottorin piiri PID-säätimellä. Virittämistä varten PID-säätimen ja asetettiin
Lisätiedot3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö
3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden
LisätiedotPikaohje Konftel 55Wx
SUOMI Pikaohje Konftel 55Wx Konftel 55Wx on neuvotteluyksikkö, jonka voi kytkeä pöytäpuhelimeen, matkapuhelimeen ja tietokoneeseen. Se muuntaa viestintälaitteesi neuvottelupuhelimiksi varustettuna Konftelin
Lisätiedot************************************* Mikä on LA-SO-LA-konsertti?
Hyvä peruskoulun opettaja, Syystervehdys Itä-Helsingin musiikkikoulusta IHMU:sta. Olemme tulossa esiintymään kouluunne marraskuussa, ja sitä ennen tarjoamme teille myös ennakkomateriaalia käytettäväksi
LisätiedotSOITANNOLLINEN ÄÄNENMUODOSTUS FYSIKAALISELLA VIULUMALLILLA SORMITUSTEN NÄKÖKULMASTA
SOITANNOLLINEN ÄÄNENMUODOSTUS FYSIKAALISELLA VIULUMALLILLA SORMITUSTEN NÄKÖKULMASTA Jan-Markus Holm Musiikkitieteen laitos Jyväskylän yliopisto PL 35 40351 Jyväskylä jan-markus.holm@jyu.fi 1 JOHDANTO Viulun
LisätiedotELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa.
ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. Projekti kannattaa tallentaa muutenkin aina sillöin tällöin, jos käy niin ikävästi että
LisätiedotSampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama
ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti
LisätiedotYLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT
YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT DYNAAMINEN MIKROFONI KONDENSAATTORIMIKROFONI YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT DYNAAMISIA MIKROFONEJA KONDENSAATTORIMIKROFONEJA MIKKIVERTAILUA: DYNAAMINEN MIKROFONI KONDENSAATTORIMIKROFONI
Lisätiedot6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4
Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen
LisätiedotMitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa?
Mitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa? Kun seinät katoavat ja toimistotila avautuu, syntyy sellaisten työpisteiden tarve, joita voi kutsua tilaksi tilassa. Siirrettävillä väliseinillä
LisätiedotDigitaalinen audio
8003203 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2005 Tuomas Virtanen Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2 Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot, sekä niissä
LisätiedotFOURIER-MUUNNOS JA SPEKTRI- ANALYYSIKUVAAJIEN TULKINTA MUSIIKINTUTKIMUKSESSA, OSA 1
Kai lassfolk FT, Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto Musiikintutkijan työkalupakki FOURIER-MUUNNOS JA SPEKTRI- ANALYYSIKUVAAJIEN TULKINTA MUSIIKINTUTKIMUKSESSA, OSA 1 57 Spektrianalyysista on tullut
LisätiedotÄÄNITTÄMISTÄ STUDIOYMPÄRISTÖSSÄ SOITONOPISKELIJAT STUDIOSSA. Jari Eerola 2015 Tampereen konservatorio (Tampereen yliopisto)
ÄÄNITTÄMISTÄ STUDIOYMPÄRISTÖSSÄ SOITONOPISKELIJAT STUDIOSSA Jari Eerola 2015 Tampereen konservatorio (Tampereen yliopisto) Tavoite Opiskellaan äänittämistä studio-olosuhteissa Oman soittimen äänittäminen
LisätiedotC-kasetin digitointi Audacity-ohjelmalla
Digitointiohjeita_Kasetti 10.7.2014 1 C-kasetin digitointi Audacity-ohjelmalla I Kasetin tallennus tietokoneelle Kytke virta tietokoneeseen ja näyttöön. Kasettisoitin saa virtansa tietokoneesta. Käynnistä
LisätiedotTuulivoimaloiden (infra)ääni
Tuulivoimaloiden (infra)ääni 13.11.2018 I TkT Panu Maijala, VTT Kaikki tämän esityksen kuvat ja grafiikka: Copyright 2018 Panu Maijala Esityksen sisältö Mistä kiikastaa? Tuulivoimaloiden äänen perusteita.
Lisätiedotk u u n t e l u o l o s u h t e e t Esteetön Kuunteluympäristö
LUENTOMATERIAALI sivu 1(11) H y v ä t k u u n t e l u o l o s u h t e e t Esteetön Kuunteluympäristö Virheetön ja vaivaton kuuleminen on tärkeää paitsi kuulovammaisilla, myös hyvin kuuleville Hyvää kuuloa
LisätiedotPERUSSARJA LUKION FYSIIKKAKILPAILU
LUKION FYSIIKKAKILPAILU 6.11.2012 PERUSSARJA Kirjoita tekstaten koepaperiin oma nimesi, kotiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi, opettajasi nimi sekä koulusi nimi. Kilpailuaikaa on 100 minuuttia. Sekä tehtävä-
Lisätiedot1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus
1. Perusteita 1. Äänen fysiikkaa 2. Psykoakustiikka 3. Äänen syntetisointi 4. Samplaus ja kvantisointi 5. Tiedostoformaatit 1.1. Äänen fysiikkaa ääni = väliaineessa etenevä mekaaninen värähtely (aaltoliike),
LisätiedotProfset Pro10 -käyttöopas
Profset Pro10 -käyttöopas Onneksi olkoon! Olet hankkinut ammattitason matkapuhelinkuulokkeen huippuluokan taustamelun poistomikrofonilla. Pakkauksen sisältö Pakkaus sisältää Profset Pro10- kuulokkeen,
LisätiedotNOOX XCIO Bluetooth 4.0 stereokuulokkeet
NOOX XCIO Bluetooth 4.0 stereokuulokkeet NOOX XCIO tukee seuraavia protokollia HSP Headset Profile HFP Hands-free Profile A2DP Advanced Audio Distribution Profile AVRCP Audio/Video Remote Control Profile
LisätiedotCalisto P240-M. USB-kuuloke KÄYTTÖOPAS
TM Calisto P240-M USB-kuuloke KÄYTTÖOPAS Tervetuloa Onnittelumme uuden Plantronics-tuotteen hankinnasta. Tämä opas sisältää Plantronics Calisto P240-M -USB-kuulokkeen asennus- ja käyttöohjeet. Calisto
LisätiedotFirmaliiga Högbacka
Firmaliiga 16.5.2017 Högbacka Analyysi reittihärvelipiirrosten pohjalta A-rata 3-4: Pitkä väli, jossa oli useita eri reitinvalintavaihtoehtoja. Haasteita oli rastilta lähdössä ja toteutuksen sujuvuudessa.
Lisätiedot6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia
6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia Tässä luvussa esitellään muutama esimerkki, joissa käytetään hyväksi eksponentti-, logaritmi- sekä trigonometrisia funktioita. Ensimmäinen esimerkki juontaa juurensa
LisätiedotLP-levyn digitointi Audacity-ohjelmalla
29.6.2018 1 LP-levyn digitointi Audacity-ohjelmalla I Levyn tallennus tietokoneelle Kytke virta tietokoneeseen ja näyttöön. Levysoitin saa virtansa tietokoneesta. Käynnistä kopiointiohjelma klikkaamalla
LisätiedotLP-levyn digitointi Audacity-ohjelmalla
Digitointiohjeita_LP 10.7.2014 1 LP-levyn digitointi Audacity-ohjelmalla I Levyn tallennus tietokoneelle Kytke virta tietokoneeseen ja näyttöön. Levysoitin saa virtansa tietokoneesta. Käynnistä kopiointiohjelma
LisätiedotRollerMouse Red. Käyttöohje
RollerMouse Red Käyttöohje Kiitos, että saamme auttaa sinua työskentelemään mukavammin ja tehokkaammin. Contour Design on pyrkinyt parhaan hiiren kehittämiseen vuodesta 1995 lähtien. Nyt voin todeta,
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 Äänet, resonanssi ja spektrit S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotTUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS
TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN SISÄLLÖN YHTEISKEHITTÄMINEN 1 5.10.2017 Tilaisuuden ohjelma: klo 9:00 9:15 Valtioneuvoston
LisätiedotMONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen
MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi
LisätiedotKiitämme ostoksestasi! KÄYTTÖOHJEET
Kiitämme ostoksestasi! KÄYTTÖOHJEET OHJEIDEN MERKIT Varoitus: tilanteet, jolloin on olemassa käyttäjän tai muiden henkilöiden loukkaantumisvaara. Huomio: tilanteet, jolloin voidaan aiheuttaa laite tai
LisätiedotKÄYTTÖOHJE. Forvoice 7.7
KÄYTTÖOHJE Forvoice 7.7 Onnittelemme sinua Forvoice 7.7 -kaiuttimien hankkimisen johdosta. 7.7 on pitkällisen kehittelytyön tulos. Sen suunnittelussa on hyödynnetty Forvoicen ja SEASin kehittämää koaksiaalielementtiä
Lisätiedot1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki
Enso Ikonen, Oulun yliopisto, systeemitekniikan laboratorio 2/23 Säätöjärjestelmien suunnittelu 23 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki Tehtävänä on suunnitella säätö prosessille ( ) = = ( +)( 2 + )
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 4 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Kokonaistarjonta esitetään AS-AD -kehikossa tuotantokuilun ja inflaation välisenä yhteytenä. Tämä saadaan
Lisätiedot2.1 Ääni aaltoliikkeenä
2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa
LisätiedotBlackwire C420 KÄYTTÖOPAS
Blackwire C420 KÄYTTÖOPAS Tervetuloa Pakkauksen sisältö Tervetuloa Plantronicsin kuuloketuoteperheen pariin. Plantronics tarjoaa laajan tuotevalikoiman, joka kattaa tavoitteiden ja liiketoiminnan kannalta
LisätiedotSoundGate. Bernafon SoundGate. Näppäinlukko. Äänenvoimakkuuden ja ohjelman vaihtaminen. Puhelu. Musiikki/audio-painike. Bluetooth -painike
Bernafon SoundGate SoundGate PIKAOHJE Näppäinlukko Äänenvoimakkuuden ja ohjelman vaihtaminen Puhelu Musiikki/audio-painike Bluetooth -painike Akun merkkivalo Tämä ohje on vain lyhyt tiivistelmä. Tärkeä
LisätiedotMuutetaan ensimmäinen lause: Kilpailuihin voivat ottaa osaa SAKU ry:n jäsenyhteisöjen oppilaitosten ammatillisen koulutuksen opiskelijat, muotoon:
Sääntömuutokset 2016 1. Yleistä 1.3 Osanotto-oikeus Muutetaan ensimmäinen lause: Kilpailuihin voivat ottaa osaa SAKU ry:n jäsenyhteisöjen oppilaitosten ammatillisen koulutuksen opiskelijat, muotoon: Kilpailuihin
LisätiedotTv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi
Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Päivän ohjelma: Käsitteen avaaminen Et, palaverit, suunnittelu Aikataulut Erilaiset tuotannot ja niiden resurssit Puhe vs.
LisätiedotKitara 1. Luovat taidot (improvisointi, säveltäminen) Yhteissoitto
Kitara 1 - soittimen rakenne - miten ääni syntyy - kitaran osien nimet - istuminen tukevasti tuolin reunalla - kitara pysyy tukevasti sylissä - sormien asento, käden muoto - jalkatuki - vuoronäppäilyn
LisätiedotMITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN?
Connect-ohje oppilaalle MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN? 1. Avaa internet-selain ja kirjoita osoiteriville virtuaaliluokkasi osoite, esim. http://tampere.adobeconnect.com/virta ja paina Enter: Luokkien
LisätiedotVasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:
Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät
LisätiedotKiitämme ostoksestasi! KÄYTTÖOHJEET
Kiitämme ostoksestasi! KÄYTTÖOHJEET OHJEIDEN MERKIT Varoitus: tilanteet, jolloin on olemassa käyttäjän tai muiden henkilöiden loukkaantumisvaara. Huomio: tilanteet, jolloin voidaan aiheuttaa laite tai
LisätiedotPianon äänten parametrinen synteesi
Pianon äänten parametrinen synteesi Jukka Rauhala Pianon akustiikkaa Kuinka ääni syntyy Sisält ltö Pianon ääneen liittyviä ilmiöitä Pianon äänen synteesi Ääniesimerkkejä Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan
Lisätiedot