1/07. Ympäristötieto kaikkien saataville

Transkriptio

1 1/07 Ympäristötieto kaikkien saataville

2 S I SÄLTÖ GTK:n aineistot portaaliin Paikkatietopalvelun tuottaminen, julkaisu ja käyttö ArcGIS Serverillä ArcGIS Server 9.2 -lisensointi Leican ArcGIS-laajennusosat Ilmakuva- ja laserkeilausaineisto todelliseen hyötykäyttöön Tips&Tricks Uutta työpöydälle ArcGIS Server -asennuksen suunnittelu Uutisia ESRI-käyttäjäpäivät 2007 Uutisia 4 Suomen ympäristökeskus vaikuttaa ympäristökysymysten ratkaisemiseen ennen kaikkea tiedon ja asiantuntemuksen avulla. Paikkatiedolla on SYKEn toiminnassa tavattoman suuri rooli, koska se muun muassa auttaa selvittämään, mistä tietynlainen ympäristön tila johtuu. 6Pyhäsalmen kaivos on Suomen suurin ja Euroopan nykyaikaisin kaivos ja 1410 metriä maan alla sijaitsevan päätasonsa vuoksi myös Euroopan syvin perusmetallikaivos. Pyhäsalmi Mine Oy käyttää malminetsinnässä ja kaivoskartoituksessa keskeisinä työkaluinaan ESRIn ohjelmistoja Kirjaesittelyt Ulkomaanuutisia ESRI Business Partners 12 ArcGIS Mobile mahdollistaa mobiilisovellusten teon moniin eri tarkoituksiin. Sovelluksilla voidaan katsella palvelimella olevia tietoja, tehdä hakuja sekä lisätä ja muokata tietoja. Aineistot päivittyvät mobiililaitteen ja palvelimen välillä aina tarvittaessa. Julkaisija ESRI Finland Oy ESRI Finland uutiset on ESRI Finland Oy:n asiakaslehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Osoitelähde: ESRI Finland Oy:n asiakasrekisteri Osoitteenmuutokset, tilaukset ja peruutukset: info@esri-finland.com Tuotanto: Press Features Oy, Salaperä Oy Kannen kuva: Matti Matikainen Paino: Forssan Kirjapaino Oy, 2007 Painos: 5000 kpl Yhteystiedot ESRI Finland Oy Myynti: Piispanportti 10 Puh Espoo myynti@esri-finland.com Puh Käyttäjätuki: Fax Puh info@esri-finland.com tuki@esri-finland.com ESRI Finland uutiset

3 PÄ Ä K I R J O I T US Paikkatiedoilla kohti parempaa yhteistyötä Ympäristöön liittyvät haasteet ovat yksi tämän hetken kuumimmista puheenaiheista. Suomen tuore hallituskin näyttää tiedostaneen asian uutta hallitusohjelmaa tehdessään. Viittauksia löytyy yllättävän paljon mm. ilmastonmuutokseen ja ympäristöasioihin. Huomionsa saavat niin suurpedot, Itämeri, kaivoslakiuudistus, maakuntakaavoitus, uudet kansallispuistot kuin ympäristöasioiden asiakaslähtöisyyden parantaminenkin. Myös ympäristökasvatusta on tarkoitus vahvistaa kaikilla kouluasteilla. Mikäli suunnitelmat aiotaan toteuttaa, siirtyy käytännön työ monille valtionhallinnon asiakkaillemme. Tärkeä rooli on myös konsulttiyrityksillä ja IT-integraattoreilla, jotka arvioivat hankkeiden ympäristövaikutuksia tai rakentavat haasteisiin vastaavia tietojärjestelmiä ja sovelluksia. Tässä työssä myös paikkatietojen merkitys on suuri. Ne tarjoavat ratkaisuja ympäristötiedon hallintaan ja organisaatioiden toiminnan kehittämiseen. Ihanteellinen tilanne olisi, jos yhdellä palvelulla voisi saada kaikki tarvittavat paikkatietoresurssit käyttöönsä. Voidaan puhua kaikki tietolähteet yhteen kokoavasta tilannekuvasta, jonka avulla asioiden ja ilmiöiden hallinta sekä esteetön tiedon hyödyntäminen onnistuu organisaatiorajoista riippumatta. Viranomaiset saisivat näin yhdestä paikasta esimerkiksi ympäristöön, väestöön ja infrastruktuuriin liittyvät paikkatiedot sekä tarvittavat työkalut. Tämä varmistaisi ympäristöön liittyvien päätösten perustumisen kattavaan ja ajantasaiseen tietoon sekä mahdollistaisi tehokkaamman työskentelyn. Pia Lähde-Lyytinen myyntipäällikkö ESRIn näkemyksen mukaan maantiede ja sijaintiin liittyvän tiedon hyödyntäminen ovat avainasemassa ympäristön huomioimisessa ja ympäristötiedon hallinnassa. Vuonna 1969 perustettu ESRI (Environmental Systems Research Institute) ja osittain koko paikkatietoala ovat saaneet alkunsa ympäristöalan tarpeista. Esimerkiksi nykyään lukuisilla eri toimialoilla hyödynnettävät paikkatietoanalyysimenetelmät juontavat juurensa ympäristöalalta. Useiden julkisten organisaatioiden toimintaan liittyy suuria haasteita. Yksi tärkeimmistä on selviytyminen lakisääteisistä tehtävistä rajallisilla resursseilla, minkä vuoksi organisaatioiden olisi pystyttävä keskittymään ydintoimintaansa. Tämä edellyttää organisaatioiden välisen yhteistyön kehittämistä sekä avoimuuden lisäämistä. Päällekkäisistä toiminnoista sekä tiedon jakamiseen, hallintaan ja hinnoitteluun liittyvistä haasteista on päästävä eroon. Paikkatiedon tuottaminen ja hyödyntäminen tehokkaasti liittyvät tähän läheisesti. Paikkatietopohjaisessa suunnittelussa ja analyyseissä tarvitaan useiden eri viranomaisten tuottamia aineistoja. Vielä nykyään liian paljon työaikaa kuluu aineistojen etsimiseen sekä niiden toimittamiseen tarvitsijoille. Merkittävä haaste on myös se, että käyttäjät joutuvat keksimään samat paikkatietoanalyysimallit kerta toisensa jälkeen uudestaan. Ydintehtäviin keskittyminen olisi helpompaa, jos tarvittavat aineistot sekä muiden kehittämät mallit ja analyysit olisivat saatavilla ilman teknisiä tai byrokraattisia esteitä. Standardien mukaisilla rajapinnoilla varustettu paikkatietopalvelu mahdollistaa sen sisältämien aineistojen ja niiden metatietojen, analyysien sekä mallien hyödyntämisen helposti organisaatiorajoista riippumatta. Näin jokainen organisaatio pystyisi keskittymään omaan ydintoimintaansa liittyviin paikkatietotehtäviin. Tarjoamalla aineistot rajapintojen kautta myös tutkijoiden käyttöön syntyisi uusia innovaatioita ympäristömme hyväksi. ESRI Finland uutiset

4 SYKE vaikuttaa tiedolla Suomen ympäristökeskus (SYKE) painiskelee globaalien, alueellisten ja paikallisten ympäristökysymysten parissa ja kykenee vaikuttamaan niiden ratkaisemiseen ennen muuta korkeatasoisen tiedon ja asiantuntemuksen kautta. Paikkatiedolla on kaikessa SYKEn toiminnassa merkittävä rooli. SYKE on ympäristöministeriön alainen tutkimus- ja kehittämiskeskus, joka tutkii ympäristön tilaa ja muutoksia ja kehittää ratkaisuja muutosten hallintaan. Sen toiminta perustuu ympäristön seurantaan, monipuoliseen tutkimustietoon ja vankkaan asiantuntemukseen. Nykyhetken suurimpia haasteita SYKEn toiminnassa on pääjohtaja Lea Kaupin mukaan ilmastonmuutoksen hillintä, joka näkyy myös maan uuden hallituksen ohjelmassa. Toisen suuren haasteen muodostavat Itämeren rehevöityminen ja isoja ympäristöriskejä aiheuttavat öljykuljetukset. Ilmastonmuutoksen hillinnässä olemme tarttuneet muun muassa haasteeseen, johon kukaan ei ole kunnolla tarttunut eli yksityiseen energiankulutukseen. Se on kasvamassa, ja on tavattoman monitahoinen ja vaikea asia, miten sitä saataisiin hillittyä, Kauppi toteaa. Teollisuus itse asiassa toimii hänen mukaansa rationaalisemmin kuin yksityiset kansalaiset ja pyrkii parantamaan energiatehokkuuttaan puhtaasti taloudellisista syistä. Kansalaiset puolestaan eivät juuri ajattele energiankulutusta talouden näkökulmasta. Kun esimerkiksi polttoaineiden hinta nousee, harva rajoittaa autoiluaan sen vuoksi. Ihmiset eivät yleensä edes huomaa, että heidän energiankulutuksensa kasvaa, kun erilaiset sähkökäyttöiset laitteet kodeissa lisääntyvät. Nyt puhutaan paljon siitä, että ihmisten pitäisi nähdä reaaliajassa, kuinka paljon heidän energiankulutuksensa nousee, kun he käynnistävät jonkin laitteen. Tällaiseen alkaa olla markkinoilla mahdollisuuksia. Yllättävän moni esimerkiksi pitää kakkosasunnoissa jopa 15 asteen peruslämpöä. Energiaa säästyisi valtavasti, jos peruslämpö olisi 5 astetta, josta se nostettaisiin kännykällä toimivan kauko-ohjauksen avulla ylemmäs aina tarvittaessa. Suomihan on korkean teknologian maa. Teknologian mahdollisuuksista pitäisi ottaa irti, mikä niistä on irti otettavissa, Kauppi sanoo. Tieto esille kiinnostavasti Tutkimus- ja kehityskeskuksena SYKE pystyy Kaupin mukaan vaikuttamaan ympäristöasioihin ennen kaikkea tuottamalla sellaista tietoa, jota voidaan käyttää apuna päätöksenteossa ja lainsäädännön valmistelussa. Se ei kuitenkaan riitä. On olennaista, että tieto osataan myös tuoda esille sillä tavalla kiinnostavasti, että päätöksentekijät omaksuvat sen. Olemme satsanneet koko SYKEn olemassaolon ajan paljon nimenomaan viestintään ja mielestämme onnistuneetkin siinä hyvin, hän toteaa. Hyviä kokemuksia SYKEllä on myös politiikkadialogeista, joiden kautta julkisen ja yksityisen sektorin päätöksentekijöitä on pyritty saamaan alusta asti mukaan esimerkiksi erilaisiin tutkimushankkeisiin. SYKEn websivuilla voi seurata lumen sulamista paikkatietojärjestelmään integroitujen satelliittikuvien avulla. Kun päättäjät saavat olla alusta lähtien kertomassa, mitkä heidän mielestään ovat oleellisiä kysymyksiä, he kiinnostuvat asiasta ihan eri tavalla ja myös seuraavat, mitä tuloksia hankkeesta tulee ulos. Tiedon voimasta kertoo myös se, kuinka vahvasti Sir Nicholas Sternin viime vuonna julkistama selvitys ilmastonmuutoksen taloudellisista seurauksista on vaikuttanut keskusteluun. Raportin hälyttävä sisältö herätti valtavaa huomiota, koska sen kirjoittaja on Maailmanpankin entinen pääekonomisti, Iso-Britannian hallituksen talousneuvonantaja ja nykyisin London School of Economicsin professori. Ilmastomallien jatkuvasti tarkennuttua ilmastomuutoksen skeptikotkin ovat Kaupin mukaan viime aikoina aika lailla hiljentyneet, ja myös Yhdysvalloissa keskustelu ilmastonmuutoksesta on alkanut saada uutta ryhtiä. Se on rohkaiseva esimerkki siitä, että vaikutuksia saadaan aikaan, kun jaksetaan sitkeästi koota tietoa ja tehdä vakavaa tutkimusta. Vaikutusvaltaa kansainvälisesti Suomi on monissa vertailussa ympäristöasioiden edelläkävijöitä maailmassa. Kestävän kehityksen indikaattoreilla mitaten Suomi on ollut maailman ykkönen useana vuonna ja esimerkiksi Water Poverty Indexin mukaan vähiten vesiköyhä maa maailmassa. Tällaiset saavutukset antavat Kaupin mukaan Suomelle paljon enemmän vaikutusvaltaa kuin maamme koko suoranaisesti edellyttäisi. Etelä-Euroopan paljon suurempia maita ei ympäristöasioissa yleensä kuunnella samalla lailla kuin Suomea, hän toteaa. SYKE on aktiivisesti mukana kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä, jossa painopiste on EU:n tutkimusohjelmissa. Tälläkin hetkellä on käynnissä on noin viitisenkymmentä EU-hanketta, joissa SYKEllä on pienempi tai suurempi rooli ja joissakin myös vetovastuu. Kansainvälisiin sopimuksiin, toimintaohjelmiin ja EU-säädöksiin liittyviä asiantuntija- ja viranomaistehtäviä SYKE hoitaa yhdessä ympäristöministeriön kanssa. Lisäksi se harjoittaa konsultointia erityisesti kehitysmaissa ja Suomen lähialueilla. Yksi pisimpään jatkuneista konsultointiprojekteista koskee integroitua vesien käyttöä kuu- ESRI Finland uutiset

5 Paikkatieto SYKEssä palvelinkeskeisemmäksi Paikkatiedon hyväksikäyttö yhteiskunnassa voisi Lea Kaupin mielestä lisääntyä, jos ympäristötiedon lisäksi kaikki muukin analyyseissa tarvittava tieto olisi saatavilla maksutta. Myönteistä kehitystä on tässä suhteessa hänen mukaansa jo tapahtumassa. Suomen ympäristökeskus (SYKE) uudistaa paikkatietoarkkitehtuurinsa entistä keskitetymmäksi ja palvelinkeskeisemmäksi rakentaen samalla palveluja, joiden kautta paikkatiedot tulevat kaikkien saataville. SYKE on käyttänyt ESRIn ratkaisuja 1990-luvun alusta asti, ja ESRI on nykyisin sen ainoa tuettu ja ylläpidetty paikkatietoohjelmisto. ESRIn tuotteilla rakennettu kokonaisuus koostuu koko henkilöstön käyttämästä web-pohjaisesta karttapalvelusta, noin 300 käyttäjän desktop-gis-ympäristöstä sekä järeistä palvelinpuolen paikkatietoratkaisuista. Kyse on keskitetyn ja hajautetun järjestelmän välimuodosta, jossa eri puolilta koottu primääridata ylläpidetään keskitetysti SY- KEssä ja hajautetaan kopioimalla alueellisten ympäristökeskusten omille palvelimille, koska linjakapasiteetti ei mahdollista suoraa käyttöä. Keskitettyä puolta SYKEn nykyjärjestelmässä edustaa selainpohjainen karttapalvelu, joka ei vaadi asennuksia tai ylläpitoa käyttäjien päässä. Se on eräänlainen köyhän miehen ArcView, jolla voi katsella ja selailla aineistoja sekä tehdä yksinkertaisia analyyseja. ESRIn teknologia on nyt kehittynyt paikkatietoasiantuntija Mikko Hynnisen mu- den Aasian maan läpi virtaavalla Mekong-joella. SYKE on Kaupin mukaan keskittynyt kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti vesiasioihin, joissa on suuria ongelmia kaikkialla maailmassa. Se vie maailmalle myös ympäristön tilan seurannan sekä hyvän hallintotavan ja ohjauksen osaamista. Omiin ESRI-pohjaisiin paikkatietoratkaisuihinsa perustuen SYKE on kehittänyt paikkatietosovellusta Egyptin muinaismuistokohteista yhteistyössä Egyptin muinaismuistoviraston kanssa. Sovellusta hyödynnetään alue- ja kaupunkisuunnittelussa, jotta Egyptissä voitaisiin ottaa entistä paremmin huomioon muinaismuistojen suojelu. Se on ollut todella hauska ja mielenkiintoinen hanke, joka myös osoittaa, että menetelmällinen osaaminen on aika monikäyttöistä, kun se on tarpeeksi hyvää, Kauppi iloitsee. Tiedot yhdistyvät paikkatiedon avulla Paikkatiedolla on Kaupin mukaan SYKEn toiminnassa tavattoman suuri rooli, koska kaikki ympäristötieto on paikkaan sidottua. Lähes kaikissa laitoksen tietojärjestelmissä asioilla on myös koordinaatit, joiden perusteella tiedot voidaan sijoittaa karttapohjalle. Erityisen keskeiseksi paikkatiedon tekee se, että toimenpiteiden suunnittelua varten pitää tietää, mistä tietynlainen ympäristön tila johtuu. Meidän on voitava yhdistää esimerkiksi maankäyttö- ja kuormitustietoja vesien tilatietoon, ja se onnistuu vain paikkatiedon kautta, Kauppi toteaa. Ilmastonmuutokseen liittyen paikkatietojärjestelmien avulla kyetään hänen mukaansa tekemään erittäin mielenkiintoisia analyyseja, kun alueiden käyttöä, rakentamista sekä väestön asumista ja liikkumista koskevia tietoja on jo varsin hyvin olemassa. Jokin aika sitten Euroopan ympäristövirasto julkisti tiedon, jonka mukaan yhdyskuntarakenne on Suomessa hajautunut ja vieläpä mennyt entistä huonompaan suuntaan erityisesti pääkaupunkiseudulla. SYKEn asiantuntijat tekivät paikkatiedon avulla täydentävää analyysia ja havaitsivat, että hajautumista on paikoin todella tapahtunut, mutta toisaalla on tapahtunut myös yhdyskuntarakenteen tiivistymistä. Tällaiset analyysit ovat erittäin arvokkaita, koska niiden avulla pystytään tunnistamaan ongelma-alueet ja myös kohdistamaan toimenpiteet tehokkaasti. Hyvät tietojärjestelmät tarjoavat mahdollisuuden tällaisiin analyyseihin ja myös ajallisten muutosten analysointiin. Tiivis yhdyskuntarakenne vähentää ihmisten liikkumistarvetta, millä on keskeinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään. Liikenteen merki- ESRI Finland uutiset

6 ESRIn paikkatietovälineet ovat keskeisiä työkaluja, kun Suomen suurinta ja Euroopan nykyaikaisinta kaivosta pyörittävä Pyhäsalmi Mine Oy etsii Suomesta uusia malmiesiintymiä. Lisäksi se käyttää ESRIn välineitä kaivoskartoituksessa ja valtauslupien hankinnassa. ESRIn teknologia on Mikko Hynnisen mukaan kehittynyt sellaiseksi, että myös SYKE on voinut nyt ryhtyä kehittämään aikaisempaa keskitetymmin hallittua ja ylläpidettyä paikkatietoarkkitehtuuria. kaan sellaiseksi, että se mahdollistaa entistä keskitetymmän ja palvelinkeskeisemmän ratkaisun, joka helpottaa SYKEssä ennen kaikkea ylläpitoa ja hallintaa. Tavoitteenamme on keskittää suurin osa paikkatietojärjestelmien hallinnasta ja ylläpidosta. Aineistojen tuotantovastuu säilyy kuitenkin edelleen hajautettuna, hän kertoo. Ympäristötiedon maksutonta saatavuutta silmälläpitäen SYKE aikoo muun muassa pystyttää puhtaan aineistojen latauspalvelun, jossa ei ole mitään karttaliittymää. Lisäksi se rakentaa internet-palvelun, jolla kuka tahansa voi selailla SYKEn paikkatietoaineistoja ja hakea karttapohjalle tietoa erilaisista ympäristötietojen tietokannoista. Teemme myös toisen liittymän, jossa on valmista tietoa. Siellä ei esimerkiksi ole veden laadun parametreja, vaan laadusta kerrotaan vaikkapa viidellä eri värillä. Yritämme tällä tavalla palvella eri käyttäjäryhmiä ja lisätä ympäristötietoutta, geoinformatiikka- ja alueidenkäyttöyksikön päällikkö Yrjö Sucksdorff toteaa. Paikkatietojen yhteiskäytön edistämiseksi SYKE aikoo myös tarjota muille viranomaisille mahdollisuuden käyttää SYKEn dataa suoraan rajapintojen kautta ilman, että data pitäisi aina ladata käyttäjän järjestelmään. On järkevää, että datasta ei ole kopioita ympäriinsä, vaan että käytetään primäärilähdettä ja datan tuoreimpia versioita, joissa tiedot ovat varmasti oikeita, Sucksdorff sanoo. l Kaivosalalla kaikki toiminta on hyvin tarkasti paikkaan sidottua. Esimerkiksi kaivossuunnittelujärjestelmä on asiallisesti ottaen paikkatietojärjestelmä, koska louhinnan suunnittelu, malmivarojen arviointi, kairareikätietojen hallinta, 3D-mallinnus ja muutkin suunnittelujärjestelmän toiminnot vaativat paikkatiedon käsittelyä. Kaivosalan erikoissovellusten lisäksi alalla tarvitaan kuitenkin myös puhtaita paikkatieto-ohjelmistoja. Pyhäsalmi Minella käytössä ovat työasemaohjelmistona ESRIn ArcGIS ja kämmentietokoneissa ArcPad. ArcGISiä Pyhäsalmi Mine käyttää geologi Markku Lappalaisen mukaan lähinnä malminetsinnässä. Kyse on geologisen tiedon hallinnasta, yhdistelystä ja analysoinnista, joiden avulla kyetään paikallistamaan malminetsintäkohteita. tys kasvihuonekaasujen tuottajana on nimittäin ollut koko ajan kasvamaan päin. Ympäristötieto kaikkien saataville SYKEn ja Suomen ympäristöhallinnon lähes koko henkilökunta käyttää paikkatietoja muun muassa SYKEn web-pohjaisen karttapalvelun avulla. Lisäksi SYKE jakaa paikkatietoja muille viranomaisille, yrityksille ja muille tahoille sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Suomen ympäristöhallinto on tehnyt Kaupin mukaan periaatepäätöksen, että lähes kaiken ympäristötiedon tulee olla kaikkien saatavilla maksutta. Siihen perustuen SYKE kehittää nyt internet-palvelua, jonka kautta sen kokoamat ympäristötiedot tulevat vapaasti saataville. Paikkatietoja voitaisiin Kaupin mielestä hyödyntää yhteiskunnassa paljon nykyistä laajemminkin, jos tietojen maksullisuus ei olisi esteenä. Moni julkishallinnon organisaatio luovuttaa kuitenkin omia tietojaan vain maksua vastaan, koska ne ovat valtionhallinnossa yleistyneen nettobudjetoinnin vuoksi riippuvaisia tulorahoituksesta. Suomessa on esimerkiksi ympäristöalan konsulttitoimistoja, joiden toiminta perustuu pitkälti siihen, että ne saavat jo nykyisin meidän tietomme maksutta. Käyttö varmasti lisääntyisi, jos kaikki muukin analyyseissa tarvittava tieto olisi saatavilla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, markkinatalouden mallimaassa, useiden julkishallinnon tahojen tiedot ovat ilmaiseksi saatavilla. Se on nähty kansantaloudellisesti hyödylliseksi, koska sillä maksimoidaan tietojen hyväksikäyttö. Yksityisyrityksetkin voivat sen ansiosta luoda omia tuotteita ja palveluja verovaroin kerätyn tiedon avulla. Minusta näin pitäisi ajatella Suomessakin, Kauppi korostaa. l Kaivoskartoituksessa havaintotiedot on tallennettu paikan päällä digitaalisessa muodossa ArcPadiin, josta tuotantogeologi Petri Saarela kuvassa paikallistaa seuraavan räjätyskohteen kaivostunnelissa. ESRI Finland uutiset

7 ESRIn ArcGIS on Markku Lappalaisen mukaan Pyhäsalmi Minen geologien keskeinen työkalu malminetsinnässä, jota yhtiö harjoittaa jatkuvasti ympäri Suomen. Malminetsintää ja kaivoskartoitusta Yhdisteltävät ja analysoitavat tiedot ovat muun muassa Geologian tutkimuskeskukselta saatavia lentomittaustietoja, muita alueellisia mittaustietoja, painovoimatietoja, moreenigeokemiallisia tietoja, geologisia karttoja sekä kaivosyhtiön omia geofysikaalisia tietoja ja kallioperäkartoitustietoja, joita on hankittu näytteenotoilla. Yksikään malmi ei näy yksiselitteisesti vain yhdellä menetelmällä, vaan on nimenomaan yhdisteltävä ja analysoitava kaikkea saatavilla olevaa tietoa, ja ArcGIS on työkalu, jolla sen teemme, Lappalainen kertoo. Automatisoitua etsintää Malminetsintä on kumulatiivinen prosessi, jossa kohdealue tarkentuu vähitellen. Kaikki kerätty data on tallennettava huolella paikkaan sidotusti, koska kertaalleen tutkitullekin alueelle saatetaan palata vuosien kuluttua, kun tieto on lisääntynyt ja teknologia kehittynyt. Paikkatietovälineiden ansiosta aineistot ovat Lappalaisen mukaan nopeasti saatavilla ja helposti analysoitavissa. Aiemmin analyysia tehtiin kuultopaperien tai valopöydän avulla kasaamalla erilaisia karttoja päällekkäin. Nyt teemme tämän kaiken paikkatietoohjelmistolla, jolla voimme myös tulostaa nopeasti johdannaiskarttoja. Paikkatieto on tärkeää, koska meidän pitää tietää tarkalleen, missä havainnot sijaitsevat. Paikkatietoanalyysien avulla valtavasta aineistomäärästä voidaan myös hakea automaattisesti alueita, joissa tietyt malmiesiintymiin mahdollisesti viittaavat ominaisuudet kohtaavat. Jos esimerkiksi magneettisuutta ja sähkönjohtavuutta koskevat indikaattorit osuvat kohdalleen ja alueella esiintyy myös sopivia kivilajeja, analyysi tuottaa Lappalaisen mukaan samantien uuden malminetsintäkohteen. Jos etsintää tehtäisiin detaljitasolla paperikartojen avulla, kartta-aineistoa olisi melkoinen määrä, kun Suomessa on pinta-alaa neliökilometriä. Kun sopivia kohteita tarkempiin kairaustutkimuksiin on löydetty, Pyhäsalmi Mine käyttää paikkatietojärjestelmää myös valtauslupien hankintaan. Sitä varten se joutuu tuottamaan muun muassa alueen maanomistusta, kiinteistöjä ja muita olosuhteita kuvaavia kartta-aineistoja. Varsinaista kaivostoimintaa valmisteltaessa paikkatietojen avulla tuotetaan muun muassa ympäristöselvityksiä, hydrologisia malleja ja puskurivyöhykkeitä valtausalueen asutukselle. Niin pitkälle edenneitä uusia kaivoshankkeita Pyhäsalmi Minella ei kuitenkaan tällä hetkellä ole. Havainnot digimuotoon Kämmentietokoneissa käytettävän ArcPadohjelmiston avulla Pyhäsalmi Minessa tehdään kaivoskartoitusta. Sitäkin tehtiin aiemmin karttojen paperikopioilla, joista tiedot koottiin käsin maanalaista kaivosta kuvaaville paperisille tasokartoille. Nykyisin tiedot kaivostunneleissa havaittavista kivilajeista, kalliomekanistisista olosuhteista ja geologisista rakenteista tallennetaan Lappalaisen mukaan heti paikan päällä digitaalimuodossa ArcPadiin. Sieltä tiedot siirretään kaivossunnittelujärjestelmään, jolloin ne ovat samantien myös insinöörien ja koko kaivoksen käytettävissä. Pohjatiedoiksi ArcPadiin on luettu kaivossuunnittelujärjestelmästä tunnelikartoitustiedot. Niistä ArcPad tuottaa kämmentietokoneeseen sähköisen kartan, johon tunneleissa tehtävät havainnot tallennetaan. ArcPad on meillä nimenomaan tiedonkeräysyksikkö, kaivoskartoituksen työväline, Lappalainen sanoo. l ESRI Finland uutiset

8 GTK:n aineistot portaaliin Geologian tutkimuskeskus (GTK) kehittää portaalia, johon se kokoaa kaikki kartta- ja aineistopalvelunsa. Portaaliin tulee yleispalveluja, eri käyttäjäryhmille räätälöityjä palveluja ja rajapinnat aineistojen siirtämiseksi muiden organisaatioiden omiin järjestelmiin. Vielä nykyisin GTK:lla on internetissä ja intranetissä lukuisia eri tekniikoilla toteutettuja palveluja, joita käyttäjien on varsin vaikea löytää. Esimerkiksi turve-, maaperä- ja kallioperäaineistot ovat eri osoitteissa, eikä aineistoja voi webissä yhdistää. Portaalin avulla yhdistämme kaikki palvelut samaan paikkaan, jossa käyttäjät pääsevät katsomaan kaikkia geologisia aineistoja, geologi Jyrki Kokkonen GTK:n geotietopalveluista kertoo. Portaali palvelee ennen kaikkea GTK:n asiakkaita, kuten yliopistoja, muita oppilaitoksia, kuntia, rakennus- ja maanrakennusyrityksiä sekä muita viranomaisia, mutta myös suurta yleisöä ja GTK:n omaa väkeä. Kaikki portaalin kautta saataville tulevat aineistot ovat Kokkosen mukaan maksutta kenen tahansa käytettävissä. Niitä saa katsella, tallentaa, tulostaa ja hyödyntää vapaasti erilaisiin tarkoituksiin. Geo.fi-portaalista ei tule Kokkosen mukaan vain kartta-aineistojen jakelupaikka, vaan se tarjoaa myös dokumentaatiota, raportteja ja jopa valokuvia. Jatkossa keskeinen osa palvelua on metadata, jonka merkitys paikkatietopalveluissa kasvaa maailmalla jatkuvasti. Hakukoneet esimerkiksi hyödyntävät metadataa. Hakutuloksia varten tarvittava tieto on tehokkaampaa hakea metadatan puolelta. Ensimmäisessä vaiheessa GTK siirtää geo. fi-portaaliin eri puolille hajautuneet nykyiset web-palvelunsa. Portaalin ensimmäisen vaiheen julkistus on ajoitettu Paikkatietomarkkinoille syyskuussa Valmiita palveluja Palvelun etusivulla käyttäjä voi Kokkosen mukaan valita, haluaako hän päästä datoihin kiinni kartalla vai aineistona. Kumpaakin kautta pääsee käsiksi samoihin tietoihin. Portaalin pääkarttapalvelun kautta löytyvät kaikki GTK:n vapaasti saatavat aineistot. Ne on luokiteltu maaperä-, kallioperä- ja turveaineistoihin, geofysiikan aineistoihin ja muihin aineistoihin. Karttapalvelussa on tietyt indeksikartat, joista käyttäjä lähtee liikkeelle. Ruudun vasem- Portaalin avulla GTK pystyy Jyrki Kokkosen mukaan tarjoamaan kaikki aineistonsa käyttäjille yhdessä paikassa ja vielä niin, että useita eri aineistoja voi hyödyntää yhtäaikaa. massa reunassa on legendapalkki, josta käyttäjä valitsee aineistot, joita hän haluaa katsella, Kokkonen kertoo. Erilaisille käyttäjäryhmille räätälöidään portaaliin myös valmiita palveluja yhden napin painalluksen taakse. Malmiviitepalveluun esimerkiksi räätälöidään liittymä, jossa on kaikki teemat valmiina. Käyttäjän ei tarvitse itse näppäillä auki tarvitsemiaan teemoja. Tarjolla tulee myös valmis liittymä geologiseen retkeilykarttaan, jonka aineistot toki löytyvät myös pääkarttapalvelusta. Liittymästä kartan saa eteensä kaikkine teemoineen napin painalluksella. Lisäksi portaali tarjoaa avoimet WMS- ja WFS-rajapinnat, joiden kautta muut organisaatiot voivat siirtää aineistoja omiin järjestelmiinsä, ja GTK ja muut viranomaiset pystyvät keskenään siirtämään aineistoja palvelusta toiseen. Palvelusta voi myös hakea selaimella aineistoja suoraan paikkatieto-ohjelman työpöydälle ja tehdä niiden päällä omia töitään. Jos esimerkiksi maanrakennusfirmassa tarvitaan maaperä- ja kallioperätietoja, joiden päälle täytyisi laittaa omia piirustuksia, se on täysin mahdollista, Kokkonen sanoo. ESRIn teknologialla Kaikki GTK:n portaalipalvelusta saatavat aineistot ovat maksutta kenen tahansa hyödynnettävissä. GTK käyttää lähes koko ESRin tuotevalikoimaa, ja se on rakentanut niiden päälle paljon omia erikoistyökalujaan. Myös portaalipalvelu perustuu Kokkosen mukaan ESRIn teknologiaan, ennen muuta ArcIMS-palvelinratkaisuun. Olemme juuri kouluttautumassa ArcGIS Serveriin, joka on paljon laajempi kokonaisuus ja antaa paremmat mahdollisuudet muokata aineistoja ja palveluja. Jatkossa tulemme erittäin todennäköisesti rakentamaan myös webpalvelujamme sen päälle, hän kertoo. l ESRI Finland uutiset

9 Paikkatietopalvelun tuottaminen, julkaisu ja käyttö ArcGIS Serverillä ArcGIS Serverin avulla paikkatietoaineistot ja -toiminnallisuus on helppo julkaista ja jakaa palveluna koko organisaation käyttöön. ArcGIS Serverillä julkaistuja paikkatietopalveluja voidaan käyttää useilla client-sovelluksilla ja niitä voidaan integroida myös muihin ohjelmistoihin. Paikkatiedon jakaminen on haaste useille organisaatioille. ESRIn ArcGIS Server tarjoaa ratkaisun paikkatietojen julkaisuun ja hyödyntämiseen organisaatioiden sisällä ja välillä. Paikkatietoaineistot sekä toiminnallisuus analyysien, kyselyiden ja visualisointien toteuttamiseksi on ArcGIS Serverin avulla mahdollista tuoda kaikkien ulottuville helppokäyttöisessä muodossa. Loppukäyttäjät voivat Serverin myötä käyttää kevyitä client-sovelluksia tai web-selainta paikkatietoaineistojen ja - palveluiden hyödyntämiseen. Toisaalta raskaiden ArcGIS-työasemaohjelmistojen rooli on edelleen tärkeä. ArcGIS Server lisää työasemaohjelmistojen arvoa mahdollistamalla paikkatietoasiantuntijoiden tuottaa ja ylläpitää kartta-aineistoja ja geoprosessointimalleja työasemaohjelmistoilla ja julkaista ne palveluina ArcGIS Serverillä. Toisaalta työasemaohjelmistoja voidaan käyttää Serverin client-sovelluksena palvelimella olevien aineistojen ja palveluiden hyödyntämiseen. Useita ArcGIS-työasemaohjelmistojen sovelluksia voidaan hyödyntää työskenneltäessä ArcGIS Serverin kanssa. ArcCatalogin avulla yhteydenotto Serveriin toimii samalla tavalla kuin mihin tahansa paikalliseen kansioon tai palvelimen tietokantaan. ArcCatalogilla voidaan myös hallinnoida palvelinta. ArcMapiä käytetään palvelimen karttaaineistojen tuottamiseen ja lisäksi se toimii Serverin client-sovelluksena. ArcGIS 3D Analyst -laajennusosaan kuuluvaa ArcGlobe-sovellusta käytetään globeaineistojen tuottamiseen palvelimelle sekä client-sovelluksena globe-palveluiden hyödyntämiseksi. ArcGIS Serverin paikkatietopalvelun toteuttaminen ja hyödyntäminen sisältää kolme vaihetta: palveluiden tuottamisen, julkaisemisen ja käytön. Paikkatietopalveluiden tuottaminen ArcGIS Server mahdollistaa sen, että kaikki työasemasovelluksilla tuotetut ESRI Finland uutiset

10 Uuden version myötä myös vaativia paikkatietoanalyysejä voidaan suorittaa esimerkiksi selaimella. maohjelmistoihin kuuluvalla ArcCatalogilla tai vaihtoehtoisesti selainpohjaisella ArcGIS Server Managerilla. Manageria voidaan käyttää myös palveluiden katselemiseen, kansioihin järjestämiseen, niiden suorituskyvyn tarkasteluun sekä palveluita käyttävien sovellusten luomiseen. ArcGIS Serverillä julkaistavat paikkatietopalvelut voidaan jakaa viiteen ryhmään: karttapalveluihin, globe-palveluihin, analysointipalveluihin, lokaatiopalveluihin ja aineistopalveluihin. Julkaistaessa paikkatietopalveluita on tärkeä tietää paikkatietopalveluiden ominaisuudet ja ymmärtää, mitkä vastaavat parhaiten organisaation tarpeita. Karttapalvelu tarjoaa pääsyn ArcMapillä luotuihin karttadokumentteihin, jotka on julkaistu Serverillä. Karttapalvelu on yleisin julkaistava palvelutyyppi ja siihen voi liittää myös erilaisia lisäominaisuuksia. Karttapalveluiden suorituskykyä ja kartan piirtoa voidaan nopeuttaa käyttämällä erityistä map cache -toiminnallisuutta, joka hyödyntää palvelimen cache-muistia kartan piirrossa ArcGIS Explorerin avulla esimerkiksi globe-palveluiden hyödyntäminen on helppoa. paikkatietoaineistot, -analyysit ja geoprosessointimallit voidaan julkaista palvelinympäristössä. Ennen työn aloittamista on tarkkaan mietittävä, minkälaisia paikkatietotoiminnallisuuksia ArcGIS Serverin pitäisi pystyä suorittamaan. Serverillä voidaan julkaista viiden tyyppisiä paikkatietoresursseja: ArcMapilla tuotettavia karttadokumentteja, ArcCatalogilla toteutettavia osoitepaikantimia ja geodatabase-paikkatietokantoja, ArcGlobella tuotettavia globe-dokumentteja sekä ModelBuilderilla toteutettavia geoprosessointimalleja. Esimerkiksi haluttaessa julkaista interaktiivinen kartta Internetissä on luotava karttadokumentti ArcMap-sovelluksella. Jos tarve on syöttää ja paikantaa osoitteita, on käytettävä ArcCatalogia osoitepaikantimen luomiseksi. Paikkatietoresurssien julkaiseminen palveluna on avainasemassa saatettaessa resurssit muiden hyödynnettäväksi. Käytettäessä ArcGIS Serveriä on työasemaohjelmistojen rooli samanlainen kuin tavanomaisessa työskentelyssäkin, esimerkiksi tuotettaessa kartta-aineistoja ja geoprosessointimalleja. Ainoana erona on se, että tuotetut aineistot ja mallit julkaistaan palvelimella mahdollistaen client-sovellusten hyödyntää niitä. Paikkatietopalveluiden julkaisu Kun tarvittavat paikkatietoresurssit on luotu, ne voidaan julkaista palveluna ArcGIS Serverillä käytettäväksi erilaisissa käyttöympäristöissä. Palveluiden julkaiseminen voidaan toteuttaa joko työase- näytölle. Map cache on erityisen hyödyllinen staattisten kartta-aineistojen esittämisessä. 3D Analystin ArcGlobe-sovelluksella luotavat globe-palvelut mahdollistavat kattavien 2D- ja 3D-näkymien tuottamisen Serverille mistä tahansa paikkatietoaineistosta maapallon pinnalla esitettynä. Globe-palveluita voidaan käyttää ArcGloben lisäksi ArcReaderilla ja uudella ArcGIS Explorer -sovelluksella. Ne voidaan julkaista myös KML-palveluina muita sovelluksia varten. Geoprosessoinnin perimmäinen tehtävä on työskentelyn automatisointi. ArcGIS Server tarjoaa yksinkertaisen mekanismin, joka mahdollistaa geoprosessointityökalujen ja -mallien julkaisemisen palvelimella analysointipalveluina ja niiden hyödyntämisen palvelimen client-sovelluksilla. Geoprosessointimallien hyödyntäminen palveluna tekee paikkatietopalvelimesta hyvin tehokkaan työvälineen. Geoprosessointi ei näin enää vaadi työasemasovelluksia, vaan geoprosessointi onnis- 10 ESRI Finland uutiset

11 tuu vaikka selaimen tai ArcGIS Explorerin kautta. Lokaatiopalvelut tarkoittavat työasemaohjelmistolla toteutettavan osoitepaikantimen julkaisemista palveluna, joka mahdollistaa tieosoitteiden muuntamisen sijainneiksi kartalle. Aineistopalvelut puolestaan ottavat yhteyden geodatabase-paikkatietokantaan LAN-, WAN- tai Internet-yhteyden välityksellä. Palvelu mahdollistaa mm. paikkatietokannan muokkaus- ja replikointioperaatioiden suorittamisen sekä erilaisten kyselyt. Aineistopalvelut ovat erityisen hyödyllisiä hallittaessa useampaan paikkaan jaettuja paikkatietokantoja. Esimerkiksi päivitysten synkronointi paikkatietokantoihin onnistuu Internetin välityksellä jakamalla vain muutokset kahden tietokantapalvelimen välillä. Paikkatietopalveluiden käyttö Kun palvelu on julkaistu, voidaan sitä käyttää verkossa olevilla client-sovelluksilla. Palveluita voidaan käyttää olemassa olevilla sovelluksilla kuten ArcGIS Explorerilla, tai palveluiden käyttämiseksi voidaan ArcGIS Serverillä tuottaa tarvittavat työkalut sisältävä selainsovellus. Tuettuja client-sovelluksia ovat ArcGIS Explorer ja ArcGIS-työasemaohjelmistot. Webselainta voidaan käyttää client-sovelluksena karttapalveluille WMS-toiminnallisuus kytkettynä päälle. Lisäksi palveluita voidaan katsella Web Services -palveluiden välityksellä sekä Google Earth -sovelluksella sillä edellytyksellä, että KMLtoiminnallisuus on kytketty päälle. ArcGIS Server ei ole pelkästään ESRIn ohjelmistojen paikkatietosovelluspalvelin, vaan sitä voidaan käyttää koko organisaation paikkatietosovelluspalvelimena riippumatta käytettävistä asiakassovelluksista. Koska ArcGIS Serverin palvelut perustuvat avoimiin rajapintoihin, voidaan niitä integroida myös muihin ohjelmistoihin. Lisäksi voidaan julkaista erilaisia standardeja rajapintoja, kuten WMS/ WFS ja KML, jotka integroituvat lukuisiin paikkatieto-ohjelmistoihin. ArcGIS Server Manager tarjoaa ohjatun toiminnallisuuden omien web-karttasovellusten luomiseen. Haluttaessa tehdä erikoistoiminnallisuuksia sisältäviä sovelluksia voidaan hyödyntää Serverin Web ADF (Application Developer Framework) -sovelluskehitysympäristöä, joka sisältää rakennuspalikat sovellusten toteuttamiseksi. Web ADF soveltuu käytettäväksi sekä kokonaan uusien sovellusten rakentamiseen että Managerilla tehtyjen sovellusten räätälöintiin. Enemmän kuin karttapalveluita ArcGIS Serverin merkittävin vahvuus on se, että sen avulla voidaan toteuttaa aitoja paikkatietopalveluita tavanomaisten karttapalveluiden sijaan. Paikkatiedon käyttö voidaan jakaa kolmeen osaan: tiedonhallintaan, analysointiin ja visualisointiin. ArcGIS Server hallitsee koko ketjun, kun useimmat karttapalvelut käsittävät vain ketjun viimeisen linkin eli visualisoinnin. ArcGIS Serverillä toteutetut paikkatietopalvelut mahdollistavat mm. tiedon irrottamisen muihin sovelluksiin ja karttapalveluihin, muista lähteistä saatavien tietojen hyödyntämisen, tietojen analysoinnin ja web-editoinnin. Toteutetut paikkatietopalvelut tarjoavat aineistot ja toiminnallisuuden helppokäyttöisessä muodossa ja niitä voidaan hyödyntää myös muilla standardeilla rajapinnoilla varustetuilla paikkatietopalveluilla. ArcGIS Serverin taustalla oleva aito paikkatietokanta tukee paikkatietopalveluiden toteuttamista ja käyttöä. Paikkatietokannan suurin vahvuus on sen mahdollistamat analyysipalvelut, kuten saavutettavuusanalyysi ja valuma-alueanalyysi. Analyysien toteuttamiseksi tarvittava toiminnallisuus on helppo lisätä erilaisiin client- ja web-sovelluksiin. Perinteisissä karttapalveluissa loppukäyttäjän käyttöympäristö rajoittuu Internet-selaimeen. ArcGIS Serverillä toteutettuja paikkatietopalveluita voidaan selaimen lisäksi käyttää useissa erilaisissa client-sovelluksissa. Serverin paikkatietopalveluita on mahdollista käyttää myös mobiililaitteissa liikuttaessa maastossa. Microsoft-käyttöjärjestelmän sisältäviin maastolaitteisiin voidaan tuottaa paikkatietosovelluksia ArcGIS Serveriin kuuluvan Mobile ADF -sovelluskehitysympäristön avulla. l Geoprosessointimallien hyödyntäminen palveluna client-sovelluksissa tekee paikkatietopalvelimesta hyvin tehokkaan työvälineen. ESRI Finland uutiset 11

12 ArcGIS Mobile paikkatietoratkaisuja liikkuvaan ja maastotyöskentelyyn Paikkatiedot tarjoavat monipuolisia sovellusmahdollisuuksia liikkuvaan työhön. Tyypillisiä käyttöalueita ovat tiedonkeruu, tarkastustoiminta, turvallisuuteen liittyvät palvelut sekä huolto ja kunnossapito. Tiedonkeruu on perinteisesti muodostanut suuren osan mobiilin paikkatiedon markkinoista. Kehittynyt teknologia, tuottavuusvaatimukset ja laajat organisaatiotason hankkeet vaativat yhä useammin paikkatiedon integrointia olemassa oleviin tietojärjestelmiin. ESRIn ArcGIS Server -palvelinohjelmiston Mobile ADF -sovelluskehitysympäristö tuo uuden ulottuvuuden paikkatietopohjaisiin palvelinratkaisuihin mahdollistamalla mobiililaitteiden ja -sovellusten integroinnin organisaation paikkatietojärjestelmään. ArcGIS Mobilen avulla helppokäyttöisten mobiilisovellusten toteuttaminen erilaisiin käyttötarkoituksiin on yksinkertaista. ArcGIS Serverin mobiiliympäristö ArcGIS Mobile ADF on ArcGIS Serveriin kuuluva sovelluskehitysympäristö mobiilien ja keskitetysti hallinnoitujen sovellusten toteuttamiseksi. ArcGIS Mobile tarjoaa sovelluskehittäjille laajan valikoiman kehitysvälineitä.net-ympäristöön, jotka mahdollistavat täysin räätälöitävissä olevien mobiilisovellusten toteuttamisen. ESRIalustalle kehitettäessä käytettävissä ovat kaikki.netympäristön kehitysvälineet ja komponentit. Sovellusten avulla palvelimella olevia paikkatietoaineistoja voidaan katsella ja niistä voidaan tehdä erilaisia hakuja. Lisäksi kohteita ja niiden ominaisuustietoja voidaan lisätä ja muokata. ArcGIS Mobile -sovellusten ainutlaatuinen ominaisuus on niiden synkronointi suoraan palvelimeen, minkä ansiosta tietokantaan tehtävät lisäykset ja päivitykset ovat välittömästi kaikkien käytettävissä niin maastossa kuin toimistollakin. Tämä mahdollistaa kenttätyöskentelyn tuottavuuden parantamisen ja paremman yhteistyön organisaation sisällä. ArcGIS Serverin mobiiliteknologia on suunniteltu ja optimoitu mobiililaitteille, ja se on toteutettu Microsoftin uusimman mobiiliteknologian yhteyteen. Paikkatietotoiminnallisuuden kehittämiseen tarjolla on kattava valikoima valmiita peruskomponenetteja, mikä ansiosta sovellusten toteuttaminen on helppoa. Avainominaisuuksia ArcGIS Mobilen MapCache-muisti tuo turvallisuutta ja tehokkuutta työskentelyyn. Työstettävä aineisto on sen ansiosta aina tallessa päätelaitteessa mahdollistaen offline-työskentelyn ja sen, ettei tehty työ mene hukkaan yhteyden katketessa palvelimeen. Map- Cache keskustelee palvelimen kanssa ja aineisto päivittyy molempiin suuntiin aina tarvittaessa. Työskenneltäessä offline-tilassa päivitykset palvelimelle ja muille käyttäjille toimitetaan heti yhteyden palattua. Yhteyden palvelimeen ollessa kunnossa sovellukset integroituvat suoraan paikkatietokantaan. Näin tiedot ja uusimmat päivitykset ovat koko organisaation käytettävissä reaaliaikaisesti. Aineiston muokkaukseen on tarjolla valmiit komponentit. Tarvittava toiminnallisuus on helppo toteuttaa aineistoon tehtäviä valintoja, kyselyitä, lisäyksiä ja muokkauksia varten, mahdollistaen esimerkiksi kohteiden geometrian ja ominaisuustietojen muokkaamisen maastossa. Kyselyt voivat kohdistua joko paikallisesti tai palvelimelle. Erillinen GPS-komponentti puolestaan mahdollistaa GPS:n toiminnallisuuden hyödyntämisen paikkatietosovelluksissa. Osa ArcGIS Serveriä ArcGIS Mobile -sovelluskehitysympäristö sisältyy ArcGIS Serverin Advanced Enterprise -tason lisenssiin. ArcGIS Server Advanced Enterprise -lisenssin omaavat organisaatiot saavat lisäksi veloituksetta 50 mobile deployment -käyttäjäsovellusta. Toimiakseen ArcGIS Mobile -sovellukset vaativat, että mobiililaitteisiin on asennettu Microsoft.NET Compact Framework 2.0 -ympäristö ja että laitteiden käyttöjärjestelmä on joko Windows CE tai Windows Mobile. l 12 ESRI Finland uutiset

13 ArcGIS 9.2 Service Pack 2 julkaistu ESRI on julkaissut ArcGIS 9.2 -ohjelmistoille Service Pack 2 (SP2) -päivityksen. Päivitys on ladattavissa ESRIn tukisivuilta osoitteesta com/ > Downloads > Patches and Service Packs. l ArcWeb Services JavaScript API X = 2 prosessorikantaa (socket) per palvelin, enintään 2 ydintä (core) per prosessorikanta. ArcGIS 9.1 -palvelintuotteiden päivitys ArcGIS Server 9.2:een. ArcGIS Server 9.2 -lisensointi ArcGIS 9.2 -version myötä ArcGIS Server korvaa edellisten versioiden erilliset palvelintuotteet (ArcSDE, ArcIMS, ArcGIS Server 9.1). ArcSDE sisältyy ArcGIS Server 9.2 -tuotteeseen, eikä sitä myydä enää erikseen. ArcIMS on edelleen saatavana myös erillisenä tuotteena, ja ArcIMS 9.1 -ylläpitoasiakkaat saavat ohjelmiston uusimman version ArcGIS Server 9.2 -tuotteen lisäksi. ArcGIS Server 9.2 -tuotteesta on saatavilla kuusi eri lisenssivaihtoehtoa toiminnallisuuden (Basic, Standard ja Advanced) ja käyttäjämäärän (Workgroup ja Enterprise) perusteella. Lisätietoja eri tuotetasoista löytyy ESRI Finlandin internet-sivuilta osoitteesta Asiakkaat, jotka ovat ostaneet ArcIMSin, ArcSDEn tai ArcGIS Serverin ennen 31. joulukuuta 2006 ja ovat solmineet ylläpitosopimuksen ko. tuotteiden osalta, saavat maksutta ArcGIS Server 9.2 -päivityksen yllä olevan taulukon mukaisesti. Tämä koskee päivitystuotteita nykyisiin laitteistoarkkitehtuureihin asennettuna. l ESRIn uusi ArcWeb Services (AWS) Java- Script API on kattava, AJAX- ja Adobe Flex -yhteensopiva ohjelmointirajapinta, jonka avulla sovelluskehittäjät voivat nopeasti ja helposti yhdistää paikkatieto-, visualisointi- ja analysointitoiminnallisuuden sekä liiketoiminta- ja paikkatiedot sovelluksiin. AWS JavaScript API mahdollistaa dynaamisen liikkeen, esimerkiksi animaatioiden, sekä ääni- ja videoaineiston sisällyttämisen paikkatietosovelluksiin. AWS JavaScript API parantaa sovelluskehittäjien tuottavuutta, koska useimmat monimutkaisista kartankäsittely-, visualisointi- ja analyysitoiminnallisuuksista on rakennettu valmiiksi JavaScript-kirjastoon. ArcWeb Servicen tarkoituksena on helpottaa paikkatietoteknologian integrointia SOA-ympäristöihin. AWS sisältää Java- Script-, SOAP-, REST, OpenLS- ja J2ME-ohjelmointirajapinnat sekä suuren määrän aineistoja yli 20 tuottajalta käsittäen yli 500 erilaista karttatasoa. Lisätietoja osoitteesta: arcwebservices l IMAGINE DeltaCue -työkalu muutostulkintaan DeltaCue on uusi ERDAS IMAGINE -laajennusosa, joka on tarkoitettu yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan kuvilta tehtävää muutostulkintaa. Muutostulkinnan ideana on verrata samalta alueelta uutta ja vanhaa kuvaa ja automaattisesti paikantaa alueet, joissa on tapahtunut muutoksia. Kun muutostulkinnassa havaitaan alue, jossa muutoksia on tapahtunut, on helppoa kohdistaa kartoitustyö juuri sinne, missä ympäristö on muuttunut. Tällä on suurta merkitystä esimerkiksi hakkuiden seurannassa. l Ortokuvat koko Espanjasta Venturo ( käynnistää Espanjan kansallisen maantieteellisen toimiston tilauksesta koko Espanjan kattavan ortokuvahankkeen (Plan Nacional de Ortofotografía Aérea eli PNOA). Tavoitteena on tuottaa ensivaiheessa puolen metrin ortokuvapeitto koko Espanjasta yli neliökilometrin alueelta. Työn tekemisestä vastaa 125 ihmisen organisaatio käyttäen 12 Leica Photogrammetry Suite -stereotyöasemaa ja 40 erillistä stereokartoitusympäristöä. Aineistonhallintaan on käytössä 35TB-levypankki. l ESRI Finland uutiset 13

14 Leican ArcGIS-laajennusosat Ilmakuva- ja laserkeilausaineisto todelliseen hyötykäyttöön Jos hallussasi on ilmakuva-aineistoa ja laserkeilaimen dataa, saat ne hyötykäyttöön käyttäen Leican ArcGIS-laajennusosia. Stereo Analyst for ArcGIS mahdollistaa ilmakuvien stereotarkastelun ja 3D-kohteiden kartoituksen suoraan ArcGIS-ympäristössä. Lidar Analyst for ArcGIS mahdollistaa vektorimuotoisen tiedon irrottamisen laserkeilatusta aineistosta. Stereo Analyst for ArcGIS Kuva on erinomainen kartta. Sen avulla voidaan mitata vektorimuotoisen paikkatiedon geometria, esimerkiksi tieviivat, rakennusten ääriviivat ja puistojen metsäkuviot. Kuvalta tapahtuva mittaaminen vähentää kallista maastotyötä ja siirtää suuren osan kartoituksesta toimistotyöksi. Kun käyttöön otetaan myös ortokuvien laskennassa käytetyt stereoparit, voidaan kuvalta mitata 3D-informaatiota, kuten esimerkiksi maaston korkeusvaihtelut, talojen korkeudet ja rakennusten harjan muodot. 14 ESRI Finland uutiset

15 Stereonäkymä Stereo Analyst for ArcGIS -ympäristössä. Laserkeilaimen tuottama pintamalli ja Lidar Analyst -tulkinta mallista. Aiemmin pelkkä stereomittaamiseen tarvittava laitteisto ohjelmistoineen saattoi maksaa omakotitalon verran ja sen käyttämiseen tarvittiin asiaan perehtynyt fotogrammetrikko. Nyt Leican Stereo Analyst for ArcGIS mahdollistaa stereotarkastelun ja -mittaamisen normaalilla ArcGIS-laajennusosan hinnalla. Taitojen puolesta kuka tahansa ArcGIS-ohjelmistoja osaava paikkatietoihminen omaksuu tarvittavat lisätyökalut hyvin nopeasti. ESRI Finlandilla on lisäksi edellytykset järjestää laajennusosan peruskursseja, kun halukkuutta ilmenee. Stereo Analyst for ArcGIS mahdollistaa useista eri järjestelmistä tuodun orientointitiedon lukemisen ArcGISympäristöön. Toisin sanoen, kun organisaatiolla on hallussaan ortokuvien lisäksi alkuperäiset maastoon sitomattomat ilmakuvat ja niihin liittyvä ilmakuvien orientointiohjelman projektitiedosto, kuvat saadaan tuotua stereotarkasteltavaksi ArcGIS-ympäristöön. Teknisenä vaatimuksena on minimissään normaali tietokone. Toki haluttaessa voidaan hankkia erillinen stereonäytön mahdollistava laitteisto ja erikoishiiri, mutta alkuun pääsee ihan hyvin millä tahansa normaalilla tietokoneella ja sinipunalaseilla. 3D-tiedon mittaaminen kuvilta ei ole enää pelkästään hämärissä huoneissa tehtävää erikoisosaajien työtä, vaan kuka tahansa ArcGIS-käyttäjä voi suorittaa tarvitsemansa mittaukset helposti ja nopeasti omalla työpöydällään. Stereo Analyst for ArcGIS tuo kiintolevyllä pölyttyvän ilmakuva-aineiston todelliseen hyötykäyttöön. Lidar Analyst for ArcGIS Lidar Analyst for ArcGIS on VLS Systemsin ja Leican yhdessä tekemä ArcGIS-laajennus, joka mahdollistaa laserkeilatun aineiston käsittelyn ArcGIS-ympäristössä. Se on alun perin tarkoitettu rakennusten automaattiseen irrotukseen kaupunkimaisessa ympäristössä, mutta sisältää nyt kaikki yleisimmät laserkeilatun aineiston käsittelyssä tarvittavat toiminnot. Pystyt sen avulla irrottamaan maastomallin, pintamallin, kasvillisuuden ja rakennukset. Lidar Analyst for ArcGIS ja Stereo Analyst for ArcGIS antavat sinulle aineiston avaimet käteesi. Et ole sidottu aineiston tuottajan tekemään yhteen lopputulokseen, vaan laajennusosien avulla voit suorittaa raakadatasta juuri niitä mittauksia, joita kyseinen projektisi tarvitsee. l Lisätietoja: Stereo Analyst: Lidar Analyst: ESRI Finland uutiset 15

16 Uutta työpöydälle ArcGIS 9.2 toi lukuisia uudistuksia desktop (ArcView, ArcEditor ja ArcInfo) -käyttäjille. Seuraavaan on kerätty makupaloja ohjelmistopaketin mukana tulevasta What s New In ArcGIS Desktop 9.2 -dokumentista. Tämä liki 250-sivuinen pdf-tiedosto löytyy hakemistosta C:\Program Files\ArcGIS\Documentation. Geodatabase Version 9.2 myötä on julkaistu uusi tiedostopohjainen paikkatietokanta, File Geodatabase. Tämä tallennusmuoto poistaa joitain aiemman Personal Geodatabasen ominaisuuksia: tietokannan koolla ei ole rajoituksia (aiemmin 2 Gt) ja aineisto lukitaan kohdeluokkakohtaisesti editointia varten (aiemmin koko tietokanta oli lukittu). Aineistojen siirtäminen Personal Geodatabasesta onnistuu yksinkertaisimmillaan kopioi ja liitä tai raahaa ja tiputa -menetelmillä. Kaikkia aineistoja voi toki siirtää myös normaaleilla Import- ja Export-työkaluilla. Uusien kohdeluokkien ja -ryhmien luomistyökalut on uudistettu selkeämmiksi. Myös hankalaksi koettu spatiaalisen referenssin määrittäminen on yksinkertaistunut, kun geodatabase käyttää nyt aiempaa suurempaa tallennustarkkuutta (oletuksena 0,1 mm). Yleensä riittää, että käyttäjä valitsee vain koordinaattijärjestelmän ja hyväksyy oletusarvona esitetyn tallennustarkkuuden. Taulutietojen muokkaamisessa käytetty laskin on nimetty kenttälaskimeksi (field calculator), ja se on saanut rinnalleen myös geometrialaskimen (calculate geometry). Kenttälaskin on saanut uuden toiminnon, jolla kentät saa näytettyä joko todellisessa tai aakkosjärjestyksessä. Lisäksi kenttänimet voidaan esittää joko todellisina tai aliasniminä. Nämä toiminnot löytyvät myös ohjelman muista kenttiä listaavista ikkunoista. Taulun ulkoasua voi muokata entistä laajemmin. Taulun alalaidassa olevan Option-painikkeen kautta avattavassa taulun ulkoasuikkunassa (table appearence) voi esimerkiksi säätää rivin korkeuden siten, että pitkä teksti mahtuu solun sisällä usealle riville. Taulun ulkoasu. Kenttänimen kohdalta avattavan ominaisuusikkunan (field properties) kautta pääsee suoraan muokkaamaan kentän esitysasetuksia (aiemmin karttatason ominaisuusikkunassa). Excel-tauluja voidaan käyttää suoraan perusohjelmistoissa (aiemmin vaatinut ODBC-yhteyden luomisen tai Data Interoperability -laajennoksen). Exceliin taulukoidut tiedot ovat hyödynnettävissä joko kokonaisina välilehtinä (sheet) tai lehdeltä rajattuna tietoalueena (named range). Kaavioihin liittyvät toiminnot on täysin uudistettu. Kaavioiden luonti-ikkuna sisältää useita uusia kaaviotyyppejä ja esittämiseen liittyviä parametreja. Kaaviot ovat yhteydessä karttatasoon siten, että kaavion värit vastaavat kartalla käytettyjä ja kaaviossa, taulussa tai kartalla tehdyt valinnat päivittyvät jokaisessa ikkunassa. Aineistonäkymä Mittaustyökalu on saanut lisää toiminnallisuutta. Käsin piirretyn viivan lisäksi nyt on mahdollista piirtää myös alueita ja tunnistaa valmiita kartan kohteita. Kohteiden tietoja on mahdollista summata yhteen. Esitysyksiköt on mahdollista valita nuolipainikkeen kautta. Mittaustyökalu. Taulut Kentän ominaisuudet. Taulun vasemmassa laidassa olevat tietuepainikkeet ovat saaneet uusia toimintoja: näpäytä harmaata ruutua hiiren kakkospainikkeella, niin voit esimerkiksi tarkentaa kartan ko. kohteeseen. Tästä ponnahdusvalikosta löytyy myös hyödyllinen kopiointitoiminto: jos taulusta on valittuna joitakin rivejä, ne voi kopioida, siirtyä esimerkiksi Excel-ohjelmaan ja sijoittaa kopioidut tiedot. 16 ESRI Finland uutiset

17 Siirry koordinaatteihin -työkalu. Uutena ArcMapissä on siirry koordinaatteihin -työkalu (go to xy), jolla voi siirtää kartan annettuihin koordinaatteihin. Työkaluikkunapainikkeilla voi mm. luoda koordinaattitekstin kyseiselle kohdalle. Koordinaattien esitystavan voi säätää nuolipainikkeesta. ArcMap tukee rullahiiren käyttöä. Rullaamalla saa karttaa tarkennettua, rullaa painamalla siirrettyä ja rullaa näpäyttämällä keskitettyä (näppäimistön Ctrl-painiketta apuna käyttäen vielä lisävariaatioita). Toisaalta, olipa käytössä mikä tahansa työkalu, sen voi hetkellisesti muuttaa liikkumistyökaluksi näppäimistön Z-, X-, C- ja B-näppäimillä. Esimerkiksi Z-näppäintä painettaessa työkalu muuttuu tarkennustyökaluksi. Aineistonäkymän täysi laajuus (full extent) on mahdollista asettaa esimerkiksi jonkin karttatason mukaiseksi (aiemmin tarkentui kaikkien karttatasojen laajimpaan laajuuteen). Toiminto löytyy aineistokehyksen ominaisuusikkunasta (data frame properties). Mittakaavalukujen lista on muokattavissa. Käsky löytyy kaikkien mittakaavalistojen lopusta. Ikkunassa on mahdollisuus muokata myös mittakaavan esitystapaa. Kirjanmerkit ovat olleet hyvä tapa löytää karttadokumenttiin tallennettuja karttarajauksia. Tools-valikosta löytyvä My Places laajentaa toimintoa huomattavasti. My Places -listalle voi lisätä rajauksia tai valittuja kohteita. Sama käyttäjä voi hyödyntää näitä eri karttadokumenteissa, tai ne voidaan tallentaa muiden käyttäjien hyödynnettäviksi. Sekalaista Karttatasojen metadataa voi katsoa nyt myös ArcMapissä. Käsky löytyy karttatason ponnahdusvalikosta Data > View Metadata. Karttojen vieminen pdf-tiedostoiksi sisältää nyt tiedon karttatasoista ja muista elementeistä. Kun pdf-dokumenttia katsoo Adobe Readerillä, voi käyttäjä merkitä haluamansa tasot näkyviksi. Kaikki ArcToolboxin työkalut ovat suoritettavissa eräajona (batch processing). Käsky löytyy kunkin työkalun kohdalta hiiren kakkospainikkeella avattavasta ponnahdusvalikosta. ArcGIS-ohjejärjestelmä on uusittu ja täydennetty. Ohjeissa pyritään antamaan ratkaisuja käyttäjien työnkulkuun eikä pelkästään kuvaamaan työkalujen toiminnallisuutta. Etsimistoiminto (search) pohjautuu asiasanojen indeksointiin ja tarjoaa siten paremmin oikeita hakutuloksia. Eräistä aiheista löytyy harjoituksia (tutorial) ja animaatioita. l MyPlaces. Mittakaavalista. ESRI Finland uutiset 17

18 ArcGIS Server -asennuksen suunnittelu Palvelinpuolen käyttövinkki käsittelee tällä kertaa ArcGIS Server -tuotteen asentamiseen liittyviä seikkoja. Lähinnä keskitymme kahteen asiaan, jotka liittyvät asennuksen suunnitteluun, eli hakemistorakenteisiin ja käyttäjätileihin. On tärkeää huomata, että ArcGIS Serverin asennuksen onnistumiseen ja tulevaan käyttöön liittyvät asiat ratkaistaan pääosin jo ennen varsinaista asennusta. Suunnittele hakemistorakenne Palvelujen julkaisun kannalta on tärkeää huomioida se, miten ArcGIS Server hyödyntää esimerkiksi ArcMap-sovelluksella tuotettuja karttadokumentteja. Kun julkaistaan karttapalvelu, ArcGIS Server tarvitsee pääsyn karttadokumentin sisältämien karttatasojen lähdeaineistoon. Tähän on olemassa kaksi perusvaihtoehtoa: 1. Aineistot sijaitsevat palvelimen paikallisella levyllä, kuten seuraavassa kuvassa on esitetty. Palvelimen ylläpidosta vastaavan tulisi valmistella ohjeistus palveluiden julkaisemiseksi, jotta voidaan varmistua mm. lähdeaineiston saatavuuteen liittyvistä seikoista palveluiden julkaisemisen yhteydessä. Lähdeaineiston saatavuuden osalta keskeisessä roolissa ovat UNC (Universal Naming Convention) -polut sekä jaetut kansiot. Kaikki julkaistava aineisto tulisi pyrkiä pitämään ennalta suunnitellun hakemistorakenteen puitteissa. ArcMap-karttadokumenttia koostettaessa on syytä varmistua siitä, että kaikkien karttatasojen lähdeaineistoon viitataan UNC-polun kautta, esimerkiksi \\palvelin\data\suomi\kuntarajat.shp. Sama ohjeistus koskee myös palvelimella julkaistavia geoprosessointityökaluja tai globe-dokumentteja. Toimimalla tällä tavoin voidaan varmistua siitä, että ArcGIS Server näkee lähdeaineistot samalla tavoin kuin käyttäjä, joka on koostanut karttadokumentin. Toinen tärkeä seikka palvelun julkaisemisen onnistumisessa on käyttäjätilit ja käyttöoikeudet. Käyttäjätilit haltuun ArcGIS Server -palvelinohjelmisto käyttää kolmea käyttäjätunnusta suorittaessaan sovelluksilta tulevia pyyntöjä. SOM (Server Object Manager) -käyttäjä hallinnoi ArcGIS Serverin prosesseja. SOC-käyttäjä tekee varsinaisen työn eli toteuttaa sovelluksilta tulevia pyyntöjä. ArcGIS Web Services -käyttäjä vastaa sovelluksilta tulevien pyyntöjen välittämisestä internetpalvelimen ja ArcGIS Serverin välillä. ArcGIS Server Post Install luo em. käyttäjät tarvittaessa ja antaa niille oikeudet, jotka on rajoitettu siten, että tietoturva säilyy parhaalla mahdollisella tasolla. ArcGIS Serverin käyttäjätilit on määritelty oletuksena paikallisiksi. Palveluiden julkaisun onnistumiseksi SOCkäyttäjätilille tulee antaa lukuoikeudet julkaistaviin paikkatietoaineistoihin sekä työkaluihin; tämän lisäksi tarvitaan kirjoitusoikeus ArcGIS Serverin hakemistoihin. Julkaisuun tarvittavat oikeudet on hyvä huomioida jo hakemistorakenteita suunniteltaessa. SOM-käyttäjätilin oikeudet rajoittuvat kirjoitusoikeuksiin ArcGIS Serverin asetushakemistoissa sekä lokihakemistoissa. Lisäksi SOM-tilillä on oikeudet käynnistää SOC-prosesseja. ArcGIS Serverin käyttäjät jaetaan kahteen ryhmään: ylläpitäjät (agsadmin) ja käyttäjät (agsusers). Kannattaa jo ennen asennusta miettiä, ketkä käyttäjistä lisätään agsadmin-ryhmään ja kenet agsusers-ryhmään. Seuraavassa kuvassa on esitetty kootusti käyttäjätilien, oikeuksien sekä Post Install -ohjelman käyttö eri koneilla ArcGIS Server -asennuksen yhteydessä. l 2. Aineistot sijaitsevat lähiverkossa tai tietokantayhteyden takana, kuten seuraavassa esimerkkikuvassa: 18 ESRI Finland uutiset

19 Paikkatietoa käsittelevä lukion oppikirja Tammen ja ESRIn yhteistyönä U U T I S I A Tammi julkaisi alkuvuodesta 2007 uuden lukion maantieteen oppikirjan. Kirja on suunniteltu vastaamaan syksyllä 2005 voimaan tulleen uuden opetussuunnitelman vaatimuksiin, joihin kuuluu paikkatieto-opetuksen sisällyttäminen lukion maantieteen neloskurssiin. GE 4 Aluetutkimuksen teemoja ovat maantieteellinen aluekuvaus, maantieteelliset tietolähteet ja tieteellinen kirjoittaminen, havainnollistaminen maantieteessä ja paikkatietojärjestelmät. Kirja ohjaa opiskelijaa oman aluetutkimuksen laatimiseen ja paikkatieto-ohjelman hyödyntämiseen myös tutkimusta tehdessä. Kirja tarjoaa hyvän perustietopaketin paikkatiedoista ja niiden sovellusmahdollisuuksista. Kurssin myötä lukiolaiset saavat riittävät perusvalmiudet hyödyntää paikkatietoja jatko-opinnoissaan. Tammi on toteuttanut kirjan yhteistyössä ESRI Finlandin kanssa. Kirjan mukana tuleva suomenkielinen ArcExplorer-ohjelmisto kattavine aineistoineen ja harjoituksineen antaa opettajille monipuoliset, havainnolliset ja helppokäyttöiset työkalut paikkatieto-opetuksen toteuttamiseksi. Valmiiksi suunnitellut harjoitukset ja ohjelmiston selkeä käyttöliittymä tekevät oppimisen ja opettamisen helpoksi. Ohjelmiston mukana tulee runsaasti paikkatietoaineistoja eri tasoilta. Aineistot soveltuvat käytettäväksi myös muissa ES- RIn paikkatieto-ohjelmistoissa. Kyseessä on kolmas maantieteen oppikirja, jonka tekemisessä ESRI Finland on ollut mukana. Otavan Lukion maantiede 4: Aluetutkimus ilmestyi keväällä 2006 ja sen Schildtsin kustantama ruotsinkielinen painos Regionstudier saman vuoden syksyllä. l Keskolle ESRIn SAG-palkinto ESRI on myöntänyt Keskolle Special Achievements in GIS (SAG) -palkinnon. Palkinto myönnetään vuosittain organisaatioille, jotka ovat erityisesti ansioituneet paikkatietoteknologian hyödyntämisessä. Palkinnot luovutetaan kesäkuussa ESRIn kansainvälisessä käyttäjäkonferenssissa Kalifornian San Diegossa. Kesko ja erityisesti Ruokakesko hyödyntävät paikkatietoa esimerkiksi myynti- ja markkina-analyyseihin, kohdemarkkinointiin sekä myymäläverkkosuunnitteluun. Hyvänä esimerkkinä on tätä tarkoitusta varten räätälöity Versoratkaisukokonaisuus. Kesko on käyttänyt ESRIn paikkatietoteknologiaa jo vuosia ja hyödyntää sitä erittäin innovatiivisesti varsinkin myymäläverkkosuunnittelussa. Kesko on ymmärtänyt paikkatiedon todelliset hyödyntämismahdollisuudet vähittäiskauppasektorilla ja tuottaa erilaisia skenaarioita monipuolisten paikkatietoanalyysien avulla saadakseen nopeasti hyvän tilannekuvan markkinatilanteesta. l ESRI Finlandin GIS Forum on uusi kommunikaatiokanava suomalaisille ESRI-käyttäjille ESRI Finland on julkaissut asiakkaittensa toivomuksesta GIS Forum -keskustelupalstan suomalaisille ESRI-käyttäjille. GIS Forumin keskeisenä tavoitteena on tarjota kommunikaatiokanava käyttäjien väliseen vuorovaikutukseen. Keskustelupalstalla voidaan keskustella kattavasti mm. eri ohjelmistojen ja aineistojen käytöstä, tarjota vinkkejä ja vihjeitä muille käyttäjille, esittää kysymyksiä ja mielipiteitä tai vaikka spekuloida paikkatietoalan tulevaisuuden kehitystä. ESRI Finland kannustaa asiakkaitaan kirjoittamaan aktiivisesti keskustelupalstalle. Tämä on tärkeää palstan kiinnostavuuden ja sitä kautta elinvoimaisuuden kannalta. ESRI Finland vastaa ensisijaisesti GIS Forumin ylläpidosta, mutta asiantuntijamme tulevat myös osallistumaan keskusteluun. Palstalle kirjoittaminen vaatii rekisteröitymistä. Tällä varmistetaan keskustelun säilyminen tasokkaana. GIS Forum löytyy osoitteesta: l Koulutustarjonta syksyllä 2007 Syksyllä 2007 ESRI Finlandin koulutustarjonta noudattelee samoja linjoja kuin keväälläkin. Erityisesti uusille käyttäjille suunnattuja perus- ja jatkokursseja järjestetään säännöllisin väliajoin samoin kuin editointikurssiakin. Keväällä suuren suosion saavuttanut Introduction to ArcGIS Server -kurssi löytyy myös syksyn tarjonnasta. Myös muita sovelluskehitykseen ja ylläpitoon liittyviä kursseja on tarjolla runsaasti. Tuorein lisäys kurssivalikoimaamme on uusiutunut ERDAS IMAGINE -koulutus, joka saa kesän aikana tulikasteensa maineikkaassa Tarton yliopistossa pitämämme koulutuksen myötä. Ammattitaitoisten kouluttajiemme johdolla pidettävät kurssit ovat tehokkain tapa oppia hyödyntämään ohjelmistojen mahdollisuuksia. Parikymmentä erilaista kurssia kattava koulutustarjontamme mukautuu asiakastarpeisiin; lisäämme kursseja kalenteriin riittävän kysynnän ilmaantuessa. Tuore tilanne ilmenee kurssikalenteristamme osoitteessa Suomalaisten ESRI-käyttäjien suuri massa ei ole vielä löytänyt ESRIn laajaa virtuaalisten kurssien valikoimaa, joka sisältää toista sataa joko täysin maksutonta tai erittäin edullista itseopiskelukurssia moniin eri tarkoituksiin. Virtual Campus löytyy osoitteesta training.esri.com. Etenkin asiakaskohtaisia kursseja suunnittelevien organisaatioiden on hyvä huomioida itsenäisyyspäivän ja joulunpyhien sijoittuminen keskelle viikkoa; osa perinteisesti joulukuulle ajoittuvista kursseista on järjestettävä jo marraskuun puolella, koska joulukuussa on niukasti sopivia päiviä. Loppuvuoden asiakaskohtaiset kurssit kannattaakin varata hyvissä ajoin, pidettiinpä ne sitten ESRIn tai asiakkaan tiloissa. l ESRI Finland uutiset 19

20 äyttäjäpäivät 2007 l ESRI-käyttäjäpäivät 2007 l ESRI-käyt Tuottavuutta toimintatapoja ja yhteistyötä kehittämällä Tuottavuuden lisääminen vaatii myös paikkatietoja tuottavissa ja hyödyntävissä organisaatioissa toimintatapojen, yhteistyön ja yhteiskäytön kehittämistä. Sitä kautta Suomella on hyvät edellytykset luoda kansainvälisesti esimerkillinen paikkatietoinfrastruktuuri. Tiina Tuurnala toivoo, että paikkatietojen yhteiskäyttöä ei ajateltaisi vain kunkin organisaation omalta vaan myös Oy Suomi Ab:n kannalta. Väestön ikääntymisen vuoksi Suomessa on kyettävä tuottamaan entistä enemmän palveluja entistä vähäisemmillä resursseilla. Tämä merkitsee, että tuottavuuden on noustava, Merenkulkulaitoksen valtakunnallisen merikartoitustoiminnan johtaja Tiina Tuurnala korosti tammihelmikuun vaihteessa pidettyjen ESRI-käyttäjäpäivien keynote-puheenvuorossaan. Valtion tuottavuusohjelman tavoitteena on vähentää valtionhallinnosta 2011 loppuun mennessä työntekijää eli 8 prosenttia henkilöstön määrästä. Merenkulkulaitoksessa (MKL) tavoite on jopa suurempi, koska sen pitäisi vähentää 208 henkeä vajaan 800 työntekijän henkilöstöstä. Tuottavuuden lisääminen edellyttää Tuurnalan mukaan MKL:ssa kuten muuallakin valtionhallinnossa ydintoimintaan keskittymistä, kilpailun avaamista, markkinoiden kehittämistä ja yhteistyötä valtionhallinnon muiden toimijoiden kanssa. Paljon on jo tapahtunutkin. MKL esimerkiksi tekee hyvin kiinteää yhteistyötä valtion muiden merellisten toimijoiden kanssa, sen varustamoja luotsaustoiminnot on eriytetty liikelaitoksiksi, ja samaa on esitetty myös sen väylä- ja merenmittaustuotannolle. Jäänmurron osalta kilpailun avaaminen ei ole kuitenkaan onnistunut Varustamoliikelaitoksen perustamisesta huolimatta. Kun ulkoistamista mietitään, tärkeimpiä asioita onkin se, että on olemassa todelliset markkinat tai mahdollisuus saada aikaan todelliset markkinat. Ihan kaikkea ei kannata ulkoistaa, Tuurnala totesi. Kilpailu avataan merikartoituksessa Merikartoituksessa MKL järjesti viime kesänä kilpailunavauspilotin, joka koski keskellä Suomenlahtea 20 ESRI Finland uutiset