SELVITYKSEN TEKEMINEN HELSINGIN JA VANTAAN YHDISTÄMISEN EDUISTA JA HAITOISTA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN SEUTUHALLINTOMALLEISTA

Transkriptio

1 Helsinki KH 7.9. SELVITYKSEN TEKEMINEN HELSINGIN JA VANTAAN YHDISTÄMISEN EDUISTA JA HAITOISTA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN SEUTUHALLINTOMALLEISTA Kaupunginhallitus pitää hyvänä lähtökohtana Vantaan kaupunginvaltuuston hyväksymää ohjeellista toteutussuunnitelmaa Helsingin ja Vantaan yhteiselle selvitykselle kaupunkien yhdistymisen eduista ja haitoista sekä aloitetta muille Helsingin seudun kunnille seudun hallintomallia koskevan selvitystyön käynnistämisestä. Toteuttamalla molemmat rinnakkaiset selvityshankkeet samanaikaisesti saadaan seudun kuntarakenteen ja muun hallinnollisen kehittämisen kannalta kattavaa tietoa päätöksenteon pohjaksi. Kaupunginhallitus päätti, että 1 Helsingin ja Vantaan yhdistämisselvityksen toteutuksen valmistelua jatketaan liitteenä 1 olevien ohjeellisten toteuttamisperiaatteiden pohjalta 2 kaupunki osallistuu Helsingin seudun seutuhallintomalleja koskevan selvityksen toteutukseen yhdessä Vantaan ja muiden Helsingin seudun kuntien kanssa liitteenä 2 olevien jatkovalmistelussa ohjeellisesti huomioon otettavien toteuttamisperiaatteiden pohjalta 3 esittää Vantaan kaupungille kohdissa 1-2 tarkoitettujen selvitysten tekemistä edellä päätettyjen periaatteiden mukaisesti kaupunginjohtajien johdolla tapahtuvan jatkovalmistelun pohjalta 4 ilmoittaa Vantaan kaupungille, että kaupunki on valmis osallistumaan seutuhallintomalleja koskevaan selvitystyöhön sen edellyttämällä virkatyöpanoksella ja siitä aiheutuvien muiden kustannusten kattamiseen kuitenkin enintään kaupungin väestöosuuden suhteessa. 5 todeta, että edellä tarkoitetuista selvityksistä aiheutuvista kustannuksista ja kustannustenjaosta kuntien kesken päätetään erikseen kustannusarvioiden valmistuttua 6 oikeuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan edellä mainituista selvityksistä kuntien välillä solmittavat sopimukset. Lopuksi kaupunginhallitus esittää toivomuksenaan, että selvitystyö voidaan käynnistää mahdollisimman pikaisesti niin, että selvitystyön tulokset ovat käytettävissä jo syksyllä HELSINGIN SEUDUN SEUTUHALLINTOMALLEJA KOSKEVAN SELVITYKSEN TOTEUTTAMISEN PERI- Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Kirkkonummi Vihti Hyvinkää Sipoo Uudenmaan liitto

2 2 (21) AATTEET Vantaan, Helsingin ja muiden Helsingin seudun kuntien kanssa yhteistyönä laaditaan seutuhallintomallien etuja ja haittoja koskeva selvitys (lyh. seutuhallintoselvitys) seuraavia ohjeellisia periaatteita noudattaen: Tavoite Tavoitteena on Vantaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat ottaen huomioon hallinnon tehostuminen, paikallisdemokratian toimivuus sekä kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus. Tavoitteena on laatia laaja-alainen seutuhallintomalliselvitys lisäksi niin, että se kattaa myös muut valittavat seutuhallintomallivaihtoehdot ja niiden etujen ja haittojen tarkastelun. Seutuhallintoselvitys laaditaan samanaikaisesti Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistymisselvityksen kanssa. Sisältö Seudun toimintaympäristön tulevaisuuden keskeisten muutosten analysointi toteutetaan selvityksessä kehityskuva- ja kehitysindikaattoritarkasteluna. Lisäksi seurataan Espoon kaupungin käynnistämää tutkimusta metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseksi. Kaksiportaisten seutuhallintomallin ja muiden valittavien seutuhallintomallien (nykyinen vapaaehtoinen kuntien yhteistyö, kaksiportainen seutuhallintomalli, muut seutuhallintovaihtoehdot, kuntien yhdistäminen) etujen ja haittojen arviointi tehdään erityisesti kuntatalouden, demokratian ja päätöksenteon, palvelutuotannon ja - verkostojen, kilpailukyvyn, ympäristön, maankäytön, asumisen ja liikenteen ja segregaation sekä henkilöstön aseman ja muutosten kannalta. Palvelujen tarkastelussa otetaan huomioon ainakin talous, palvelutaso- ja rakenne, toiminta- ja johtamisjärjestelmä, henkilöstö, ruotsinkieliset palvelut. Palvelutarkastelun osat ovat mahdollisimman yhdenmukaisia Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistymisselvityksen palvelut -osion kanssa ja kuntien mahdollinen yhdistyminen otetaan huomioon seutuhallintomallien tarkastelussa. Selvitystyössä tarkastellaan ympäristöä, maankäyttöä, asumista ja liikennettä, kilpailukykyä, sosiaalinen eheyttä ja segregaation estämistä, päätöksenteon demokraattisuutta ja osallisuuden edistämistä. Seutuhallintomalleja vertaillaan myös Euroopan metropolialueiden seutuhallintoon, erityisesti palvelujen tuotannon ja edustuksellisuuden sekä demokratian kannalta. Toteutus Selvitys toteutetaan siihen osallistuvien kuntien yhteistyönä ja tasapuolisuutta noudattaen. Selvitystyö valmistellaan siihen osallistuvien kuntien yhteisen valmistelun pohjalta kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa (määrittelyvaihe) tehdään työsuunnitelma, jossa rajataan selvitystyön sisällöllinen laajuus, määritellään valittavat seutuhallintovaihtoehdot ja niiden etujen ja haittojen arviointia varten valittavat näkökulmat. Toisessa vaiheessa (työryhmävaihe) tuotetaan seutuhallintomallien etuja ja haittoja koskeva selvitys valittujen näkökulmien pohjalta. Kaksivaiheisen valmistelun tulokset kootaan seutuhallintoselvitykseksi. Organisointi Selvitystyön organisointia ja seurantaa varten asettavien ryhmien kokoonpanossa noudetaan tasapuolisuutta.

3 Selvityksen toteutuksesta vastaa seudullinen ohjausryhmä. Seudun kuntien johtavista viranhaltijoista koostuva ohjausryhmä, joka osallistuvat kunnat tai kuntaryhmät nimeävät edustajansa Helsingin seudun yhteistyömallin mukaisesti. Valmistelu tapahtuu ohjausryhmän alaisissa työryhmissä virkatyönä ja tarvittavilta osin ulkopuolisia asiantuntijapalveluja käyttäen. Pääkaupunkiseudun henkilöstön seurantaryhmä seuraa selvityksen toteutusta ja tuloksia. Seuranta Seurantaa varten asetetaan selvitystyöhön osallistuvien kuntien luottamushenkilöistä koostuva seurantaryhmä, johon osallistuvat kunnat tai kuntaryhmät nimeävät edustajansa Helsingin seudun yhteistyömallin mukaisesti. Viestintä Toteutuksessa noudatetaan aktiivista ja suunnitelmallisesta viestintää alueen asukkaille ja sidosryhmille seutuportaalin ( kautta. Kustannukset Kustannuksista päätetään erikseen kustannusarvion valmistuttua. Kustannustenjaon periaatteista, resurssisuunnitelmasta ja muista selvityksen toteuttamisen kannalta keskeisistä asioista sovitaan selvitystyöhön osallistuvien kuntien kesken. Aikataulu Seutuhallintoselvitys valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Jatkovalmistelu Selvityksen organisointi, toteuttamissuunnitelma ja selvitystyön sisällön osa-alueet tarkentuvat kaupungin- ja kunnanjohtajien johdolla yhteistyönä tapahtuvassa työsuunnitelman ja sopimuksen valmistelussa. 3 (21) Espoo KH Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää lausuntonaan ilmoittaa, että Espoon kaupunki osallistuu alla olevia näkökulmia korostaen Vantaan kaupungin käynnistämään selvitykseen kaksiportaisen seutuhallinnon eduista ja haitoista. Työn laajentamista tai muuttamista koskemaan esimerkiksi kuntaliitoksia kaupunki ei pidä mahdollisena. Espoo on myös halukas osallistumaan seuranta- ja ohjausryhmän sekä työryhmien työskentelyyn erikseen sovittavalla tavalla. Espoo osallistuu selvityksen kustannuksiin luovuttamalla korvauksetta käynnistämänsä metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä koskevan tutkimuksen tulokset selvitystyössä käytettäväksi.

4 4 (21) Espoon kaupunki korostaa erityisesti seuraavaa: Espoo pitää kysymystä Helsingin seudun kehittymisestä ja tulevaisuuden näkymistä elintärkeänä koko Suomen menestymisen kannalta. Kaupunginhallitus on helmikuussa 2009 tehnyt päätöksen metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämistä koskevan yliopistotasoisen tutkimuksen tekemisestä. Samassa yhteydessä kaupunginhallitus on todennut, ettei kaupunki näe edellytyksiä pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistämiselle. Käynnissä olevassa Professori Antti Hautamäen vetämässä tutkimuksessa käsitellään tulevaisuuslähtöisesti uudistuvan kunnan haasteita, uutta palveluajattelua ja siihen liittyvää kumppanuutta, kilpailukyvyn keskeisiä teemoja kuten esimerkiksi innovaatiokeskittymien sijoittumista, kuntademokratian uusia ulottuvuuksia sekä kestävän yhdyskuntarakenteen perusteita mm. vähähiilisyyden kannalta. Tutkimuksen alustavat tulokset esitellään toukokuussa 2010 ja loppuraportti julkistetaan lokakuussa Tarkoitus on, että tutkimuksen tuloksia käsitellään Helsingin seudun yhteistyöfoorumeissa eri vaiheissa. Kaupunginhallitus katsoo, että seudun kehittämistä ja kilpailukykyä tulisi tarkastella toiminnasta käsin, ei hallinnon rakenteiden kautta. Ensin on selvitettävä minkälaisia kansallisia tai globaaleja muutosilmiöitä ja tulevaisuuden haasteita meillä on näköpiirissämme ja miten meidän tulisi niihin vastata. Tähän Espoon käynnistämä tutkimus tähtää. Tämän tiedon jälkeen on johtopäätösten vuoro, jotka saattavat olla myös rakenteisiin kantaa ottavia. Espoo on valmis saattamaan yhteiseen pöytään kaiken tutkimuksessa esille tulevan tiedon ja katsoo, että tiedon tulisi olla yhtenä pohja-aineistona eri seutuhallintomallien arvioinnissa. Seutuhallintoselvityksen aikataulu ja työsuunnitelman yksityiskohdat tuleekin suunnitella siten, että tämä on mahdollista. Päätös Kaupunginhallitus: ENNAKKOTIETO PÄÄTÖKSESTÄ: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kauniainen KH Ehdotus vastaukseksi: Kauniaisten kaupunginhallitus katsoo, että pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyö on kehittynyt monessa suhteessa hyvin myönteisesti viimeisten vuosien aikana. Saavutettujen hyvien kuntien palvelutoimintaa parantavien tulosten ohella yhteistoiminta on ollut hallinnollisesti kevyt. Kuntien välistä yhteistoimintaa on kehitetty hyvin joustavien hallintorakenteitten ja kumppanuuksien varaan. Vaikka viime vuosien yhteistoimintasaavutukset seudulla ansaitsevatkin tunnustusta, seudun palvelujen, rakenteen ja kilpailukyvyn varmistaminen vaatii jatkuvia ponnisteluja hyvässä yhteistyössä kun tien kesken. Minkälaisilla rakenteilla kehitys parhaiten on turvattavissa on luonnollisesti tärkeä kysymys, ja siinä valossa seudulla virinneet eri selvitys- ja kehityshankkeet (seutuhallintoselvitys, Helsingin ja Vantaan yhdistämisselvitys, Espoon käynnistämä palvelurakenneselvitys, ALKU -hanke) ovat ymmärrettäviä. Seudullisen kehityksen hallittavuuden kannalta tilanne, jossa erilaisia selvityksiä käynnistetään eri tahoilla toisistaan erillään, aiheuttaa kuitenkin hankaluuksia. Vantaan kaupungin tekemä selvitysehdotus on auttamatta osa tätä hieman selkiintymätöntä kenttää. Onnistuneen lopputuloksen kannalta on toivottavaa, että ennen kuin vireillä olevissa selvityksissä edetään kovin pitkälle, kokonaisuutta vielä selkiinnytetään. Yksittäisen kaupungin osallistumisen kannalta on tärkeää, että tehtävien selvitysten tavoitteet (erikseen ja yhdessä) ovat riittävän selkeät. Näin tilanne ei nyt ole. Näillä varauksilla Kauniainen on valmis harkitsemaan osallisuutta seudulla mahdollisesti tulevaisuudessa tarvittavien uusien hallintorakenteitten ja toimintamallien selvittämiseen. Selvitysten rahoituksen osalta asukaslukuihin suhteutettu jako tuntuu luontevalta. Samoin on lähtökohtaisesti selvää, että selvitysten ohjaus pitää ankkuroida poliittiseen kenttään ja varsinainen selvitystyökin suorittaa kun tien johdon ohjauksessa. Tähän löytyy useita vaihtoehtoisia ratkaisuja.

5 Yhteyshenkilöinä Kauniaisissa ovat kaupunginjohtaja Torsten Widén ja kaupunginsihteeri Gun Söderlund. LIITE 1 KJ: KH päättää antaa Vantaan kaupungille yllä olevan vastauksen sen seutuhallinnon selvittämistä koskevaan kyselyyn. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. 5 (21) KUUMA -kuntien yhteinen vastaus KH OSALLISTUMINEN SELVITYKSEN TEKEMISEEN KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINTOMALLIN EDUISTA JA HAITOISTA 1) Onko kuntanne/kuntaryhmänne halukas osallistumaan kaksiportaisen seutuhallintomallin etuja ja haittoja koskevan selvityksen toteutukseen ja kustannuksiin? KUUMA -kunnat ovat yhdessä halukkaita osallistumaan selvitykseen. 2) Minkälaisia selvityksen käynnistämiseen, sisältöön ja ohjeelliseen toteuttamissuunnitelman sisältöön liittyviä lisäyksiä tai tarkennuksia kuntanne/kuntaryhmänne haluaa tehdä? Helsingin seudun nykyinen vapaamuotoinen yhteistyö HSYK -kokouksineen on ollut ensimmäinen askel yhteistyön kehittämisessä. On hyvä selvittää perusteluja ja mahdollisuuksia sen ennakkoluulottomaan syventämiseen ja järkeistämiseen ainakin: MAL -asioissa (tarvitaanko kaikkia nykyisiä kaava- ja suunnittelutasoja) elinkeinopolitiikassa tietopalveluissa yhteisten kuntayhtymien kuten HUS:n ja ammattikorkeakoulujen ohjauksessa edunvalvonnassa valtioon nähden. Helsingin seudun kehityspiirteet ja seudun eri osien kilpailukykytekijät on hyvä selvittää työn pohjaksi (esim. Metropolialueen kilpailukykyselvitys, Espoon kaupunki, sekä KARA - Kaupunkirakenteen kehityspiirteet selvitys, esiselvitys Helsingin seudun ja Turun työssäkäyntialueilta, Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuskatsaus 6/2009). Jotta uudistuksesta ei kuitenkaan tule kolmi-, neljä- tai jopa viisiportaista, tulee samalla arvioida myös - Uudenmaan liiton (ja Itä-Uudenmaan liiton) tehtävät ja organisaatio - pääkaupunkiseudun ml. YTV:n ja HSL:n tehtävät ja asema - KUUMA -yhteistyön ja kuntaryhmä Nelosten yhteistyön tehtävät ja asema Tavoitteena ei tule olla kaikkien alueen kuntien yhdistämiseen tähtäävän selvityksen tekeminen eikä kuntien liittäminen toisiinsa. 3) Kuinka paljon kuntanne/kuntaryhmänne on enimmillään valmis osallistumaan kustannusten kattamiseen vuonna 2010? Miten haluatte kustannusjaon toteutettavan? Valtion ja Uudenmaan liiton rahoitusmahdollisuudet on selvitettävä. Konsulttiselvitysten kustannusjaosta tulee neuvotella selvitykseen osallistuvien kuntien kesken.

6 6 (21) 4) Onko kuntanne/kuntaryhmänne halukas nimeämään edustajansa luottamushenkilöistä koostuvaan seurantaryhmään? Vaihtoehtona on, että seurantaryhmänä toimii Helsingin seudun yhteistyökokous ( 33 luottamushenkilöjäsentä), tai puolueiden seudulla viime kuntavaaleissa saamien äänimäärien perusteella muodostettava pienempi seurantaryhmä. Työssä on hyvä käyttää jo olemassa olevia Helsingin seudun yhteistyön toimielimiä lukuun ottamatta selvityksen ohjausryhmää. Näin ollen poliittisena seurantaryhmänä voi toimia Helsingin seudun yhteistyökokous. Uusien toimielimien ja työryhmien perustamista tulee välttää. 5) Onko kuntanne/kuntaryhmänne halukas nimeämään edustajansa johtavista viranhaltijoista koostuvaan seurantaryhmään? Vaihtoehtona on, että viranhaltijaseurantaryhmänä toimii Helsingin seudun kuntajohtajien valmistelukokous tai perustettava erillinen seurantaryhmä? Työssä on hyvä käyttää jo olemassa olevia Helsingin seudun yhteistyön toimielimiä lukuun ottamatta selvityksen ohjausryhmää. Näin ollen johtavista virkamiehistä koostuvana seurantaryhmänä voi toimia Helsingin seudun kuntajohtajien valmistelukunta. Uusien toimielimien ja työryhmien perustamista tulee välttää. 6) Onko kuntanne/kuntaryhmänne halukas nimeämään edustajansa viranhaltijoista koostuvaan ohjausryhmään, joka vastaa toteutuksesta ja työryhmätöistä/konsulttiselvityksistä? Työssä on hyvä käyttää jo olemassa olevia Helsingin seudun yhteistyön toimielimiä lukuun ottamatta selvityksen ohjausryhmää, joka voidaan nimetä erikseen. Olemme halukkaita nimeämään edustajia viranhaltijoista koostuvaan ohjausryhmään sekä muihin työryhmiin. Yksi työryhmä voi käsitellä useita teemoja. Erityisesti olemme kiinnostuneet kilpailukykyyn ja MAL -asioihin, ilmastostrategiaan/ympäristöön sekä omistajaohjaukseen ja edunvalvontaan liittyvistä teemoista ja työryhmistä. Järvenpäässä Kuuma-hallitus Järvenpää KH Päätös: Kaupunginhallitus päätti antaa edellä olevan KUUMA-hallituksen esityksen mukaisen lausunnon vastauksena Vantaan kaupunginhallitukselle liittyen selvityksen tekemiseen kaksiportaisen seutuhallintomallin eduista ja haitoista. Kerava KH Ehdotus: Päätös: Mäntsälä Kaupunginhallitus antaa edellä olevan KUUMA-hallituksen esityksen mukaisen lausunnon vastauksena Vantaan kaupunginhallitukselle liittyen selvityksen tekemiseen kaksiportaisen seutuhallintomallin eduista ja haitoista. Ehdotus hyväksyttiin.

7 7 (21) KH Kj:n päätösesitys: Kunnanhallitus päättää antaa edellä olevan KUUMA-hallituksen esityksen mukaisen lausunnon vastauksena Vantaan kaupunginhallitukselle liittyen selvityksen tekemiseen kaksiportaisen seutuhallintomallin eduista ja haitoista. Päätös: Kunnanhallitus päätti hyväksyä esityksen. Nurmijärvi KH Esitys: Kunnanhallitus päättää antaa edellä olevan Kuuma-hallituksen esityksen mukaisen lausunnon vastauksena Vantaan kaupunginhallitukselle liittyen selvityksen tekemiseen kaksiportaisen seutuhallintomallin eduista ja haitoista Päätös: esitys hyväksyttiin. Pornainen KH 7.9. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää antaa edellä olevan KUUMA -hallituksen esityksen mukaisen lausunnon vastauksena Vantaan kaupunginhallitukselle liittyen selvityksen tekemiseen kaksiportaisen seutuhallintomallin eduista ja haitoista. Kunnanhallituksen päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Tuusula Hyvinkää KH Esitys KJ K Kaupunginhallitus toteaa vastauksena Vantaan kaupungin esitykseen seuraavaa: Päätös Hyvinkään kaupunki on omalta osaltaan valmis osallistumaan selvitykseen. Kustannukset selvitystyöstä eivät saa Hyvinkään kaupungin osalta ylittää :a. Selvityksen seurantaryhmänä voi toimia Helsingin seudun kuntien yhteistyökokous. Selvitystä seuraavina viranhaltijoina voivat toimia seudun kunnan ja kaupunginjohtajat eli Helsingin seudun kuntajohtajien valmistelukokous. Hyvinkään kaupunki haluaa edustajansa viranhaltijoista koostuvaan, selvityksen toteutuksesta ja työryhmätöistä vastaavaan ohjausryhmään. Esitys hyväksyttiin. täytäntöönpano, ote:

8 8 (21) Vantaan kaupunki, kaupunginjohtaja Kirkkonummi KH 7.9. Päätös Kunnanhallitus: Kunnanhallitus päätti 1 antaa liitteenä olevan Helsingin seudun kehyskuntien kunnanjohtajien laatiman yhteisen vastauksen Vantaan kaupungille 2 todeta, että Kirkkonummi osallistuu selvityksen tekemiseen mutta vastustaa uusien hallintoportaiden luomista. Nykyisten toimintojen selkeyttämisen ja yhteistyön kehittämisen selvittämiseen kunta suhtautuu myönteisesti. Kuntien itsemääräämisoikeutta kaavojen tekemisessä ei saa heikentää. 3 tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Sipoo KH Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus ilmoittaa, että kunta on kiinnostunut osallistumaan kaksiportaisen seutuhallintomallin etuja ja haittoja koskevan selvityksen toteutukseen ja rahoittamiseen kohtuullisella summalla. Maksuosuuden suuruudesta on neuvoteltava myöhemmin erikseen. Kunta nimeää edustajansa seuranta- ja ohjausryhmiin, mikäli niitä perustetaan selvitystyötä varten. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen Vihti KH Ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää antaa seuraavan lausunnon vastauksena Vantaan kaupunginhallitukselle liittyen selvityksen tekemiseen kaksiportaisen seutuhallintomallin eduista ja haitoista: 1) Onko kuntanne/kuntaryhmänne halukas osallistumaan kaksiportaisen seutuhallintomallin etuja ja haittoja koskevan selvityksen toteutukseen ja kustannuksiin? Vihdin kunta on halukas osallistumaan selvitykseen. 2) Minkälaisia selvityksen käynnistämiseen, sisältöön ja ohjeelliseen toteuttamissuunnitelman sisältöön liittyviä lisäyksiä tai tarkennuksia kuntanne/kuntaryhmänne haluaa tehdä? Helsingin seudun nykyinen vapaamuotoinen yhteistyö HSYK -kokouksineen on ollut ensimmäinen askel yhteistyön kehittämisessä. Selvitys tulee rajata siten, että se on hallittavissa oleva kokonaisuus. Selvityksessä on

9 9 (21) hyvä keskittyä ainakin seuraaviin aiheisiin: MAL -asiat (tarvitaanko kaikkia nykyisiä kaava- ja suunnittelutasoja) elinkeinopolitiikka tietopalvelut yhteisten kuntayhtymien kuten HUS:n ja ammattikorkeakoulujen ohjaus edunvalvonta valtioon nähden. Helsingin seudun kehityspiirteet ja seudun eri osien kilpailukykytekijät on hyvä selvittää työn pohjaksi (esim. Metropolialueen kilpailukykyselvitys, Espoon kaupunki, sekä KARA - Kaupunkirakenteen kehityspiirteet selvitys, esiselvitys Helsingin seudun ja Turun työssäkäyntialueilta, Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuskatsaus 6/2009). Jotta uudistuksesta ei kuitenkaan tule kolmi-, neljä- tai jopa viisiportaista, tulee samalla arvioida myös - Uudenmaan liiton (ja Itä-Uudenmaan liiton) tehtävät ja organisaatio - pääkaupunkiseudun ml. YTV:n ja HSL:n tehtävät ja asema - KUUMA -yhteistyön ja kuntaryhmä Nelosten yhteistyön tehtävät ja asema. Tavoitteena ei tule olla kaikkien alueen kuntien yhdistämiseen tähtäävän selvityksen tekeminen eikä kuntien liittäminen toisiinsa. 3) Kuinka paljon kuntanne/kuntaryhmänne on enimmillään valmis osallistumaan kustannusten kattamiseen vuonna 2010? Miten haluatte kustannusjaon toteutettavan? Valtion ja Uudenmaan liiton rahoitusmahdollisuudet on selvitettävä. Konsulttiselvitysten kustannusjaosta tulee neuvotella selvitykseen osallistuvien kuntien kesken. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kustannukset tulee minimoida ja mm. käyttää perusselvityksissä jo olemassa olevaa aineistoa sekä välttää muutoinkin päällekkäistä työtä käynnissä olevien hankkeiden kanssa. 4) Onko kuntanne/kuntaryhmänne halukas nimeämään edustajansa luottamushenkilöistä koostuvaan seurantaryhmään? Vaihtoehtona on, että seurantaryhmänä toimii Helsingin seudun yhteistyökokous (33 luottamushenkilöjäsentä), tai puolueiden seudulla viime kuntavaaleissa saamien äänimäärien perusteella muodostettava pienempi seurantaryhmä. Työssä on hyvä käyttää jo olemassa olevia Helsingin seudun yhteistyön toimielimiä lukuun ottamatta selvityksen ohjausryhmää. Näin ollen poliittisena seurantaryhmänä voi toimia Helsingin seudun yhteistyökokous. Uusien toimielimien ja työryhmien perustamista tulee välttää. 5) Onko kuntanne/kuntaryhmänne halukas nimeämään edustajansa johtavista viranhaltijoista koostuvaan seurantaryhmään? Vaihtoehtona on, että viranhaltijaseurantaryhmänä toimii Helsingin seudun kuntajohtajien valmistelukokous tai perustettava erillinen seurantaryhmä? Työssä on hyvä käyttää jo olemassa olevia Helsingin seudun yhteistyön toimielimiä lukuun ottamatta selvityksen ohjausryhmää. Näin ollen johtavista virkamiehistä koostuvana seurantaryhmänä voi toimia Helsingin seudun kuntajohtajien valmistelukunta. Uusien toimielimien ja työryhmien perustamista tulee välttää. 6) Onko kuntanne/kuntaryhmänne halukas nimeämään edustajansa viranhaltijoista koostuvaan ohjausryhmään, joka vastaa toteutuksesta ja työryhmätöistä/konsulttiselvityksistä? Työssä on hyvä käyttää jo olemassa olevia Helsingin seudun yhteistyön toimielimiä lukuun ottamatta selvityksen ohjausryhmää, joka voidaan nimetä erikseen. Olemme halukkaita nimeämään edustajia viranhaltijoista koostuvaan ohjausryhmään sekä muihin työryhmiin. Yksi työryhmä voi käsitellä useita teemoja. Erityisesti olemme kiinnostuneet kilpailukykyyn ja MAL -asioihin, ilmastostrategiaan/ympäristöön sekä omistajaohjaukseen ja edunvalvontaan liittyvistä teemoista ja työryhmistä. Päätös Kunnanhallitus:

10 10 (21) Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Uudenmaan liitto MHS esityslista Mkj ehdotus: Uudenmaan liitto päättää osallistua selvitykseen. Maakuntajohtaja oikeutetaan neuvottelemaan ja hyväksymään sopimuksen ehdot myöntövaltuuksiensa puitteissa. 2. SEURANTA- JA OHJAUSRYHMÄN JÄSENTEN NIMEÄMISPÄÄTÖKSET Vantaa KH Kaupunginjohtajan esitys: Päätetään nimetä seutuhallintoselvityksen seurantaryhmään PKS-koordinaatioryhmän nykyiset Vantaan edustajat Tapani Mäkinen, Antti Lindtman ja Petteri Niskanen. Päätös: Hyväksyttiin esitys. Helsinki KH PUHEENJOHTAJAN JA JÄSENTEN NIMEÄMINEN SEUTUHALLINTOSELVITYKSEN SEURANTARYHMÄÄN Kaupunginhallitus päätti nimetä neljä jäsentä seutuhallintoselvityksen seurantaryhmään selvitystyön ajaksi seuraavasti: Risto Rautava Rakel Hiltunen Mari Puoskari Outi Ojala Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä seurantaryhmän puheenjohtajaksi Risto Rautava. Espoo KH

11 11 (21) Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus nimeää seutuhallintoselvityksen seurantaryhmään Espoon PKS-koordinaatioryhmän jäsenet kaupunginhallituksen puheenjohtajan Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilän (Kok.), kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Sirpa Hertellin (Vihr.) ja kaupunginhallituksen II varapuheenjohtajan Markku Sistosen (SDP). Päätös: Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kauniainen KH Jäsenen nimeäminen seutuhallintoselvityksen seurantaryhmään Tämä asia käsiteltiin esittelijän suullisen esittelyn pohjalta. Päätös: KH päätti nimetä valtuuston puheenjohtaja Finn Bergin Vantaan kaupunginvaltuuston päätöksen pohjalta käynnistettävän seutuhallintoselvityksen luottamushenkilöistä koostuvaan seurantaryhmään. KUUMA -seutu Komissio , 5 Päätös: Komissio päätti esittää KUUMA -hallitukselle, että se vahvistaa poliittisten ryhmien tekemät päätökset nimetä seutuhallintoselvityksen ohjausryhmään Hannu Joensivun ja Rolf Paqvalinin sekä heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen Esko Kairesalon ja Erkki Kukkosen nimetä seutuhallintoselvityksen seuranta- ja ohjausryhmän sihteeristöön yhteistyöjohtaja Johanna Viidan pyytää Vantaan kaupungilta tarkempaa erittelyä seutuhallintoselvityksen kustannusarviosta ja edellyttää, että kustannustaso on oleellisesti alempi kuin tähän asti on ollut esillä selvittää selvityksen kustannusten sisällyttämisen KUUMAn talousarvioon 2010 KUUMA -kuntien osalta todeta, että selvityksen työryhmien jäsenet nimettäneen ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa ja antaa yhteisjohtajalle toimeksiannon valmistella asia KUUMA -kuntien osalta. Kuntaryhmä Neloset Uudenmaan liitto LIITE 2

12 12 (21) SELVITYKSEN SEURANTA- & OHJAUSRYHMÄN YHTEYSTIEDOT 0 Seurantaryhmä Vantaa: Tapani Mäkinen (KOK) Antti Lindtman (SDP) Petteri Niskanen (vihr.) tapani.makinen (at) eduskunta.fi antti.lindtman.lh (at) vantaa.fi petteri.niskanen.lh (at) vantaa.fi Helsinki: Risto Rautava (KOK), puheenjohtaja Rakel Hiltunen (SDP) Mari Puoskari (vihr.) Outi Ojala (vas.) risto.rautava (at) elisanet.fi rakel.hiltunen (at) eduskunta.fi mari.puoskari (at) valtuusto.hel.fi outi.ojala (at) valtuusto.hel.fi Espoo: Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä (KOK) Sirpa Hertell (vihr.) Markku Sistonen (SDP) saija.aikas-idanpaan-heikkila (at) eduskunta.fi sirpa.hertell (at) vihreat.fi markku.sistonen (at) pp.inet.fi KUUMA: Outi Mäkelä (KOK) Nurmijärvi Tapio Bergholm (SDP), Järvenpää Veijo Peltola (kesk.) Mäntsälä outi.makela (at) eduskunta.fi tapio.bergholm (at) jarvenpaa.fi veijo.peltola (at) kolumbus.fi

13 13 (21) Neloset: Ari Harinen (sd) Kirkkonummi Annika Kokko (KOK) Hyvinkää ari.harinen (at) kolumbus.fi annika.kokko (at) kansio.fi Kauniainen: Finn Berg (RKP) finn.berg (at) rettig.fi Seutuohjausryhmä Juhani Paajanen, Vantaa, puheenjohtaja Jussi Pajunen, Helsinki Marketta Kokkonen, Espoo Torsten Widén, Kauniainen Rolf Paqvalin, (Kerava) KUUMA Hannu Joensivu, (Tuusula) KUUMA Kimmo Jarva, (Vihti )Neloset Markku Luoma, (Sipoo) Neloset Ossi Savolainen, Uudenmaan liitto juhani.paajanen (at) vantaa.fi jussi.pajunen (at) hel.fi marketta.kokkonen (at) espoo.fi torsten.widen (at) kauniainen.fi rolf.paqvalin (at) kerava.fi hannu.joensivu (at) tuusula.fi kimmo.jarva (at) vihti.fi markku.luoma (at) sipoo.fi ossi.savolainen (at) uudenmaanliitto.fi

14 14 (21) Sihteeristö Tarja Lumijärvi Anja Vallittu Helena Elkala Johanna Viita Tarja Jokiniemi tarja.lumijärvi (at) vantaa.fi anja.vallittu (at) hel.fi helena.elkala (at) espoo.fi johanna.viita (at) kuuma.fi tarja.jokiniemi (at) vihti.fi

15 15 (21) LIITE 3 Seurantaryhmä (tarkistettu kokouksessa) KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON SELVI- TYKSEN TYÖSUUNNITELMA

16 Tavoitteet 16 (21) Tavoitteena on selvittää yhdessä Helsingin seudun kuntien kesken kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat ottaen huomioon hallinnon tehostuminen, paikallisdemokratian toimivuus sekä kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus. Nykyisten seudullisten yhteisöjen ja vaihtoehtoisten kaksiportaisten seutuhallintomallien etujen ja haittojen arviointi tehdään palvelujen näkökulmasta ottaen huomioon ainakin talous, palvelutaso- ja rakenne, toiminta- ja johtamisjärjestelmä, henkilöstö ja ruotsinkieliset palvelut. Palvelujen lisäksi tarkastellaan ympäristöä, maankäyttöä, asumista ja liikennettä, kilpailukykyä, sosiaalista eheyttä ja segregaation estämistä, päätöksenteon demokraattisuutta ja osallisuuden edistämistä. Seutuhallintomalleja vertaillaan myös Euroopan metropolialueiden seutuhallintoon, erityisesti palvelujen tuotannon ja edustuksellisuuden sekä demokratian kannalta. Lisäksi seurataan Espoon kaupungin toimeksiannosta tehtävää tutkimusta ja sen tuloksia metropolialueen kilpailukyvystä. Seurantaryhmä Selvityksen poliittisesta seurannasta seudulla vastaa seudun kuntien ja kuntaryhmien luottamushenkilöistä koostuva poliittisesti edustava seurantaryhmä. Ryhmän puheenjohtajan toimii Helsingin kaupungin nimeämä edustaja. Ryhmän jäsenet jakautuvat kuntien ja kuntaryhmien kesken seuraavasti: Helsinki (4), Espoo (3), Vantaa (3), Kauniainen (1), KUUMA - seutu (3), Kuntaryhmä Neloset (2). Seurantaryhmä seuraa ja ohjaa selvityksen laadintaa ja työn etenemistä. Se ei kuitenkaan tee suosituksia tai päätöksiä selvityksen tulosten perusteella. Helsingin seudun yhteistyökokousta informoidaan säännöllisesti selvityksen etenemisestä tilannekatsauksilla. Kukin mukana oleva kaupunki ja kunta informoi kaupungin- /kunnanvaltuustoja ja -hallituksia säännöllisesti omia käytäntöjä noudattaen. Kukin kaupunki ja kunta hoitaa omien sääntöjensä ja käytäntöjensä mukaan kokouspalkkiot. Seurantaryhmälle asiat esittelee ohjausryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka ryhmän muu jäsen. Seurantaryhmän kokouksiin osallistuvat asiantuntijoina myös ohjausryhmän jäsenet. Seurantaryhmän sihteeristönä toimii ohjausryhmän sihteeristö.

17 Ohjausryhmä 17 (21) Selvityksen toteutuksesta vastaa seudullinen ohjausryhmä. Ohjausryhmän muodostaa PKS-kaupunkien kaupunginjohtajat (4), KUUMA-seudun edustajat (2) ja kuntaryhmä Nelosten edustajat (2) sekä Uudenmaan liiton edustaja (1). Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen. Ohjausryhmällä on valmistelusihteeristö, jossa on edustettuna pääkaupunkiseudun kaupungit sekä KUUMA -seutu ja kuntaryhmä Neloset. Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata ja valvoa selvityksen toteutusta suhteessa tavoitteisiin ja työsuunnitelmaan. Ohjausryhmä valmistelee asiat seurantaryhmälle. Ohjausryhmä päättää työryhmien puheenjohtajista ja jäsenistä, antaa työryhmille toimeksiannot, seuraa työryhmien työtä sekä hyväksyy työryhmien työsuunnitelmat ja raportit. Ohjausryhmä hyväksyy työryhmien omien työsuunnitelmien ja esitysten pohjalta sisällön tuotantoon liittyvän ulkopuolisen asiantuntija- ja tutkimustyön tilaamisen sekä muut selvitystyöhön liittyvät työryhmäkustannukset. Helsingin seudun kuntajohtajien valmistelukuntaa informoidaan säännöllisesti työn etenemisestä. Lisäksi ohjausryhmä seuraa ympäristöministeriön, valtiovarainministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta tehtävää metropolialueiden hallintomallien kansainvälistä vertailuselvitystä sekä Espoon kaupungin toimeksiannosta tehtävää tutkimusta metropolialueen kilpailukyvystä. Seudun toimintaympäristön tarkastelu Selvityksen aluksi toteutetaan seudun toimintaympäristön tarkastelu. Seudun toimintaympäristön tulevaisuuden keskeisten muutosten analysointi toteutetaan selvityksessä kehityskuva- ja kehitysindikaattoritarkasteluna tähän nimetyssä työryhmässä. Työryhmä valitsee tarkasteluun rajatun määrän seudun kehitykseen vaikuttavia keskeisiä toimintaympäristön muutostekijöitä eli avainindikaattoreita, joita tarkastellaan lähemmin nykytilan ja oletetun kehityssuunnan osalta. Tarkastelussa hyödynnetään mahdollisimman paljon jo tehtyjä selvityksiä niitä päivittäen ja tarvittaessa seudullisesti laajentaen sekä MAL-neuvottelukunnan alaisuudessa tehtyjä maakäytön suunnitelmia ja kehityskuvatarkasteluja sekä Uudenmaan liitossa tehtyä maankäytöllistä suunnittelua. Selvityksessä tarkasteltavia seudun erityispiirteitä voivat olla esimerkiksi: -väestömuutokset, muuttoliike, maahanmuuttajat, -työllisyys, työpaikat, elinkeinorakenne, pendelöinti -kuntatalous -palvelujen peittävyys, palvelutuotanto ja sen eri muodot -kuntalaisaktiivisuus, osallisuus, demokratia

18 18 (21) -segregaatio -viheralueet ja ympäristö, ilmasto -kaupunkirakenteen muutokset -maankäytön suunnitelmat ja kehityskuvat; maankäyttö, asuminen ja liikenne Työryhmä seuraa tiiviisti Espoon kaupungin käynnistämää tutkimusta metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseksi. Espoon kaupunki antaa tutkimustulokset työryhmien käyttöön. Seudun toimintaympäristön tarkastelu valmistuu viimeistään keväällä Työryhmät Selvitystyön toteutus tapahtuu ohjausryhmän alaisissa työryhmissä pääosin virkatyönä ja tarvittavilta osin ulkopuolista tutkimus- ja asiantuntijaapua käyttäen. Työryhmät tekevät omat työsuunnitelmansa. Ohjausryhmä hyväksyy työsuunnitelmat ja sisällön tuotantoon liittyvän mahdollisen ulkopuolisen asiantuntija- ja tutkimustyön tilaamisen sekä muut selvitystyöhön liittyvät työryhmien kustannukset työryhmien työsuunnitelmien esitysten pohjalta. Selvityksen tukipalvelut taloushallinnon ja viestinnän osalta tulevat Vantaan kaupungilta. Työryhmien kokouspaikkojen valinnassa noudatetaan mahdollisuuksien mukaan alueellista tasapuolisuutta. Pääkaupunkiseudun henkilöstöseurantaryhmä ja KUUMA-seudun henkilöstöryhmä seuraa selvityksen toteutusta. Työryhmissä on enintään 14 jäsentä. Työryhmien sihteerit tulevat työryhmän puheenjohtajakunnasta. Ohjausryhmä päättää työryhmien kokoonpanosta. Työryhmät ovat seuraavia: 1. Demokratia (päätöksenteko, asukasvaikuttaminen ja organisaatiorakenne) 2. Sosiaali- ja terveyspalvelut 3. Varhaiskasvatus ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut 4. Kuntatalous ja tukipalvelut (tilahallinta, taloushallinto, tietohallinto, hankinta, energia) 5. Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö 6. Kansainvälinen kilpailukyky (ml. elinkeinopalvelut) 7. Toimintaympäristötyöryhmä (edellä mainittu työryhmä, jonka työ valmistuu ennen muita työryhmiä, toimeksianto erillinen)

19 19 (21) Työryhmät tekevät aluksi nykytila-analyysin tarkastelun kohteenaan olevan palvelun seudullisesta tuottamisesta. Myös muut kuin palvelutyöryhmät tarkastelevat nykytilaa. Selvityksessä tarkasteltavia seudullisia yhteisöjä ja toimijoita ovat: HUS, kunnalliset ammattikorkeakoulut, HSY, HSL, Uudenmaan liitto, Uudenmaan virkistysalueyhdistys, Helsingin seudun yhteistyökokous, pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä, KUUMA- seutu ja kuntaryhmä Neloset. Työryhmät arvioivat kaksiportaisten seutuhallintovaihtoehtojen seudullisen palvelutuotannon mahdollisuudet ja laajuuden sekä sen edut ja haitat hyödyntäen soveltuvin osin alla lueteltuja näkökulmia: Hallinnon tehostuminen ja paikallisdemokratian toimivuus - hallinnon tehostuminen - johtamisjärjestelmät ja -kulttuurit - päätöksenteon demokraattisuus - paikallisdemokratian toimivuus ja asukasvaikuttaminen - edunvalvonta valtioon Kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus - kustannustehokkuus - palvelujen saatavuus - palvelutaso- ja rakenteet - palvelujen tuotanto- ja rahoitusmalli - työvoiman saatavuus - ruotsinkieliset palvelut - suhde 3. sektorin toimijoihin Seudun kilpailukyky Ympäristövaikutukset Maahanmuuttajat, segregaatio ja sosiaalinen eheys Alueellinen kattavuus Työryhmät arvioivat palvelujen kehittämistä kaksiportaisen seutuhallinnon vaihtoehdoissa. Ohjausryhmän toimeksiannossa työryhmille täsmennetään selvityksessä tarkasteltavat kaksiportaisen seutuhallinnon vaihtoehtojen päälinjaukset. Kansainvälinen vertailu Seutuhallintomalleja vertaillaan myös Euroopan metropolialueiden seutuhallintoon, erityisesti palvelujen tuotannon ja edustuksellisuuden sekä demokratian kannalta. Seudun toimijoiden ja hallinnon kansainvälinen vertailu tehdään valittujen Euroopan metropolien osalta kirjallisuusanalyysinä ja asiantuntija-haastatteluna. Tarkastelussa voi olla mukana esimerkiksi

20 20 (21) Lontoon seutu, Kööpenhaminan seutu, Pariisin seutu, Tukholman seutu ja Euroopan ulkopuolelta Toronton seutu. Tältä osin seurataan mahdollisuuksien mukaan valtion käynnistämää selvitystä kansainvälisten metropolialueiden vertailusta, jotta ei tehdä päällekkäistä työtä. Kansainvälisen vertailun toteutuksesta ja laajuudesta päättää ohjausryhmä. Aikataulu Viestintä Työryhmien työn tuloksista valmistuu kirjallinen raportti. Työryhmät tuottavat ohjausryhmän toimeksiannon mukaisesti väliraportit keväällä Työryhmien loppuraportit valmistuvat elokuun loppuun Toimintaympäristötyöryhmän työ valmistuu jo aiemmin keväällä Työryhmien tulokset kootaan ohjausryhmän alaisuudessa selvitysraportiksi. Selvitys valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2010 loppuun mennessä. Kukin kaupunki noudattaa omia viestintäperiaatteitaan sisäisessä viestinnässä luottamushenkilöille ja henkilöstölle. Seurantaryhmän ja ohjausryhmän viestinnästä vastaavat ryhmien puheenjohtajat ja sihteerit Vantaan viestintäyksikön avustuksella. Selvityksestä tiedotettaessa tärkeimpiä kohderyhmiä ovat seudun asukkaat, muut sidosryhmät ja yhteistyökumppanit Helsingin seudulla. Seutuhallintoselvityksen etenemisestä tiedotetaan Vantaan kaupungin internetsivuilla ( >> Päätöksenteko >> PKS -selvitykset). Selvityksen etenemisestä tiedotetaan siellä avoimesti ja selkeästi kuntalaista mahdollisimman hyvin palvelevalla tavalla. Ajankohtaisia asioita nostetaan sivuille toimituksellisessa muodossa, joten viestintä ei rajoitu ainoastaan muistioista tiedottamiseen. Lisäksi seudun kuntalaisille tarjotaan mahdollisuus oma-aloitteiseen kansalaiskeskusteluun Vantaan internetsivuilla. Helsinginseutu.fi -sivuille avataan omat sivut seutuhallintoselvitykselle. Kukin mukana oleva kaupunki linkittää omat sivunsa tänne. Seutuportaaliin kootaan seurantaryhmän kokousten esityslistat ja muistiot. Helsinginseutu.fi -sivujen ylläpidosta vastaa Helsingin kaupunki. Keskeisistä ajankohtaisista asioista laaditaan tarvittaessa mukana olevien kuntien/kuntaryhmien yhteinen lehdistötiedote. Lehdistötiedotteet laaditaan Vantaan kaupungin viestintäyksikön aloitteesta. Selvitystyön loppuraportin ja sen internetversion ulkoasun suunnittelu toteutetaan ulkopuolisena työnä Vantaan viestintäyksikön toimesta.

21 Kustannukset 21 (21) Selvitystyö tullaan toteuttamaan pääosin virkatyönä. Kustannuksia voi tulla ulkopuolisista asiantuntija- ja tutkimuspalveluista sekä selvitystyön toteutuksen kannalta muista tarpeellisista kustannuksista (esim. raporttien painatus ja suunnittelu). Kustannukset selviävät työryhmien tehtyä omat työsuunnitelmaesityksensä. Ohjausryhmä hyväksyy työryhmien kustannusesitykset työryhmien työsuunnitelmien ja ehdotuksen pohjalta sekä päättää kustannusten jakamisesta.