Kuhan kasvu Mäntsälän Hunttijärvessä
|
|
- Elisabet Haapasalo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuhan kasvu Mäntsälän Hunttijärvessä Mika Vinni ja Tommi Malinen Helsingin yliopisto Ympäristötieteiden laitos/akvaattiset tieteet Sisällysluettelo 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Tutkimusalue ja näytteenotto Kuhan iän ja kasvun määritys Tulokset Kuhan kasvu Tulosten tarkastelu Johtopäätökset Kirjallisuus... 6
2 1. Johdanto Kalojen kasvu on lajikohtainen adaptiivinen ominaisuus, ja se määräytyy ympäristön ja lajin vuorovaikutuksen summana (Nikolsky 1963). Kasvunopeuteen vaikuttavista tekijöistä tärkeimmät ovat ravinto, kannan tiheys ja lämpötila (Weatherley ja Gill 1987). Muutokset ravinnon laadussa ja määrässä heijastuvat kalojen kasvunopeuteen ja sitä kautta myös esimerkiksi muodostuvan kuhavuosiluokan kokoon ja sukukypsyysikään. Kuha on ahvenkaloista suurin ja taloudellisesti merkittävin. Suomessa sitä tavataan Kemijärven korkeudelle saakka ja sitä onkin ahkerasti istutettu moniin kuhattomiin järviin. Kuha menestyy parhaiten lämpimissä ja sameahkoissa vesissä. Aikuisen kuhan kasvun kannalta paras veden lämpötila on 19 24ºC (Koli 1990) ja kuhanpoikasten jopa 24 29ºC (Hokansson 1977). Kuha kasvaakin lämpiminä vuosina nopeammin kuin kylminä ja hyviä kuhavuosiluokkia muodostuu useimmiten lämpiminä kesinä (Buijse ja Houthuijzen 1992, Lappalainen ja Lehtonen 1995, Lappalainen ym. 2005). Petokalana kuhan ravinto koostuu aivan poikasvaihetta lukuun ottamatta yleensä kalaravinnosta, tosin myös hyönteisten toukkavaiheita tavataan satunnaisesti myös kookkaampien kuhien ravinnossa (Lappalainen ym. 2006, Vinni ym. 2009). Tärkeimmät kalaravintokohteet kuhalle ovat yleensä kuore, ahven, kiiski, muikku ja särkikalat (Collette ym. 1977, Popova ja Sytina 1977, Willemsen 1977, Koli 1990, Keskinen ym. 1999, Lappalainen ym. 2006, Vinni ym. 2009). Myöskään kannibalismi ei ole vierasta kuhalle, mikäli vain sopivankokoisia kuhanpoikasia on runsaasti tarjolla tai kalaravinnosta on pulaa (Lappalainen ym. 2006, Malinen ja Vinni 2009). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Hunttijärven kuhan kasvunopeutta paikallisilta kalastajilta saatujen näytteiden perusteella. 2. Aineisto ja menetelmät 2.1 Tutkimusalue ja näytteenotto Mäntsälän Hunttijärvi (60 45 N, E) kuuluu Mäntsälänjoen vesistöalueeseen. Järven pinta-ala on 1,5 km², keskisyvyys noin viisi metriä ja suurin syvyys 14,5 m (Hagman ym. 2008). Valuma-alueen pinta-ala on 14,1 km², josta peltoa on noin 30 %. Valtaosa järven rantaviivasta on asutuksen piirissä. Järven vesi voidaan luokitella reheväksi kokonaisfosforipitoisuutensa (30 g/l) perusteella (Hagman ym. 2008). Järvi kärsii ajoittain syvännealueen hapenpuutteesta ja sinileväkukinnoista. Järvessä esiintyy runsaasti sulkasääsken toukkaa (Malinen ym. 2008), joka on eläinplanktoninsyöjänä monien kalojen ravintokilpailija, mutta myös jossain määrin eräiden kalojen ravintokohde. Ajoittaiset happikadot ovat jättäneet jälkensä järven pohjaeläinyhteisöön, joka on melko yksipuolinen koostuen suureksi osaksi surviaissääsken toukista (Malinen ym. 2008). Hunttijärven kalasto on rehevälle eteläsuomalaiselle järvelle tyypillisesti särkikalavaltainen (Savola 2006). Järven kalastoon kuuluvat ainakin kuha, hauki, ahven, kiiski, made, särki, salakka, lahna ja siika. Hunttijärveen on istutettu vuosien saatossa mm. kuhaa, usei- 2
3 ta eri siikamuotoja (järvisiika, planktonsiika ja pohjasiika), peledsiikaa, harjusta ja taimenta. Tutkimuksen aineiston ovat keränneet Hunttijärven kalastuskunnan kalastajat vuoden 2009 aikana. Kuhat on pyydetty lähinnä harvasilmäisillä verkoilla. Kaloista oli mitattu paino ja kokonaispituus (1 cm:n tarkkuudella). Kuhan alamitta järvessä on 40 cm. 2.2 Kuhan iän ja kasvun määritys Kuhan iän- ja kasvunmääritystä varten otettiin kaloista suomunäytteet ja otoliitit. Suomujen kuvat prässättiin 1 mm:n paksuisille polykarbonaattilevyn paloille (3-5 suomua / kala) iänmäärityksen helpottamiseksi. Jäljenteitä tarkasteltiin mikrofilmin lukulaitteella ja otoliitteja preparointimikroskoopilla. Kuhien iän- ja kasvunmääritys tehtiin kaksoismäärityksenä eli käyttämällä sekä suomuista että otoliiteista saatavaa informaatiota. Tällöin päästään huomattavasti luotettavampaan lopputulokseen kuin käyttämällä pelkästään helpommin käsiteltävissä olevia suomuja (Eloranta 1975, Raitaniemi ym. 2000). Takautuvat kasvut laskettiin Monastyrskyn menetelmällä (Bagenal ja Tesch 1978): L i = (S i /S) b * L Missä L i = kalan takautuvasti laskettu pituus vuonna i (cm) L = kalan mitattu kokonaispituus (cm) S i = operculumin mitattu säde vuonna i (cm) S = operculumin kokonaissäde (cm) b = vakio 3. Tulokset 3.1 Kuhan kasvu Kuhan ikä määritettiin 73 kalasta, ja kaikista laskettiin myös takautuvat pituudet. Pienin kuha oli 17 cm ja suurin 76 cm pituinen. Näytekalojen ikä vaihteli yhdestä yhteentoista vuoteen (kuva 1). Ainakin 4-vuotiaat ja sitä nuoremmat ovat luonnonpoikasia, koska kuhaa ei ole vuoden 2004 jälkeen järveen istutettu. Kuha kasvaa Hunttijärvessä ensimmäisen elinvuotensa aikana keskimäärin noin 8 cm pituiseksi (kuva 2). Ensimmäisen elinvuoden jälkeen nopeinta kasvu oli toisena vuotena ollen keskimäärin 9,4 cm (vaihteluväli 3,7 16,2 cm). Hunttijärvessä sallitun pyyntikoon, eli 40 cm pituuden nopeakasvuisimmat kuhat saavuttavat jo neljännellä kasvukaudellaan ja hitaamminkin kasvavat yksilöt viimeistään kuusivuotiaina. Noin kilonpainoinen kuha on järvessä keskimäärin noin 50 cm pituinen ja 5-7 vuoden ikäinen. Aineistosta määritettiin kuhalle myös pituuden ja painon suhde (kuva 2). Regressiomallissa kalan pituus selittää n. 97 % kalan painosta. 3
4 25 20 Määrä (kpl) Ikä (v) Kuva 1. Hunttijärven näytekuhien ikäjakauma. Kuha kasvaa Hunttijärvessä ensimmäisen elinvuotensa aikana keskimäärin noin 8 cm pituiseksi (kuva 2). Nopeinta kasvu oli toisena vuotena ollen keskimäärin 9,4 cm (vaihteluväli 3,7 16,2 cm). Hunttijärvessä sallitun pyyntikoon, eli 40 cm pituuden nopeakasvuisimmat kuhat saavuttavat jo neljännellä kasvukaudellaan ja hitaamminkin kasvavat yksilöt viimeistään kuusivuotiaina. Noin kilonpainoinen kuha on järvessä keskimäärin noin 50 cm pituinen ja 5-7 vuoden ikäinen. Aineistosta määritettiin kuhalle myös pituuden ja painon suhde (kuva 2). Regressiomallissa kalan pituus selittää n. 97 % kalan painosta. a) b) y = x R 2 = Pituus (cm) Paino (g) Ikä (v) Pituus (cm) Kuva 2. Hunttijärven kuhan takautuvasti laskettu kasvu ja 95 % luottamusvälit (a) sekä pituuden ja painon suhde (b). 4
5 4. Tulosten tarkastelu Kuhan on todettu kasvavan paremmin rehevissä, sameissa ja tummissa vesissä kuin hyvän näkösyvyyden omaavissa kirkkaissa järvissä (esim. Svärdson ja Molin 1973, Keskinen ja Marjomäki 2003). Rehevissä vesissä kuhan poikaset pärjäävät ilmeisesti paremmin ravintokilpailussa muiden lajien kanssa ja samalla joutuvat harvemmin saaliiksi kuin kirkkaissa vesissä (Ali ym. 1977, Neuman ym. 1996). Kesällä veden korkean lämpötilan ja kokonaisfosforipitoisuuden (20 g/l asti) on todettu vaikuttavan positiivisesti kuhan kasvunopeuteen ja poikasten selviämiseen ensimmäisestä elinvuodesta (Svärdson ja Molin 1973, Lehtonen ym. 1984, Ruuhijärvi ym. 1996, Keskinen ym. 1999, Keskinen ja Marjomäki 2003). Hunttijärvi vaikuttaa siis jo vedenlaatutietojenkin perusteella hyvältä kuhajärveltä. Kolin (1995) mukaan Suomessa neljävuotiaan kuhan keskipituus on cm. Tähän verrattuna kuhan kasvu oli Hunttijärvessä näytekalojen perusteella nopeata, sillä ne ovat neljävuotiaina keskimäärin 33,5 cm pituisia (vaihteluväli cm). Kasvu on selvästi nopeampaa kuin läheisessä Sahajärvessä, sillä siellä neljävuotias kuha on keskimäärin 25 cm pituinen (kuva 3). Hunttijärvessä kuhan kasvu onkin lähes yhtä nopeaa kuin kuuluisissa kuhavesissä Tuusulanjärvessä ja Lohjanjärvessä. Ilmeisesti Hunttijärven kuhan ravintotilanne on hyvä, ja kaikenkokoisille kuhille on tarjolla sopivaa ravintoa toisin kuin Sahajärvellä (Vinni ym. 2009). Kuhan on todettu useissa tutkimuksissa suosivan ravinnonkäytössään kuoretta, joskin se tulee toimeen tarvittaessa myös ahvenella ja erilaisilla särkikaloilla (Peltonen ym. 1996, Vehanen ym. 1998, Keskinen ja Marjomäki 2004, Lappalainen ym. 2006, Vinni ym. 2009). Tällainen tilanne on juuri Hunttijärvessä, sillä kuore ei kuulu järven kalastoon Pituus (cm) Tuusulanjärvi Lohjanjärvi Hunttijärvi Rehtijärvi Sahajärvi Ikä (v) Kuva 3. Kuhan kasvun vertailu Tuusulanjärvessä (Rask ym. 2005), Lohjanjärvessä (Lehtonen ja Miina 1988), Jokioisten Rehtijärvessä (Malinen ym. 2006), Mäntsälän Sahajärvessä (Vinni ym. 2009) ja Hunttijärvessä (tämä tutkimus). 5
6 Aineistossa oli mukana muutamia poikkeuksellisen nopeakasvuisia yksilöitä, jotka saavuttivat Hunttijärven kuhan alamitan 40 cm (lakisääteinen 37 cm) jo neljännen kasvukauden lopulla. Käytetty 40 cm alamitta takaa sen, että valtaosa kuhista kykenee lisääntymään ainakin kerran ennen kuin joutuu pyynnin kohteeksi. Suurikokoisten ja melko iäkkäiden (6-11 v) yksilöiden runsaus viittaa suhteellisen alhaiseen kalastuspaineeseen, sillä yleensä tehokkaan kalastuksen kohteena olevat kuhakannat koostuvat pääosin nuorista yksilöistä. Hunttijärven kuhan tulevaisuuden kannalta tämä on positiivinen asia, sillä suuret yksilöt tuottavat keskimäärin enemmän ja suurempia mätimunia ja poikasia ja samalla niiden laatu ja eloonjäänti on parempi (Birkeland ja Dayton 2005). Koska kanta koostuu monenkokoisista ja -ikäisistä kuhista, eivät kylminä kesinä muodostuvat huonot vuosiluokatkaan näy kovin voimakkaana saaliiden romahtamisena. 5. Johtopäätökset Hunttijärven kuhan kasvu on nopeata. Näytteiden perusteella järvessä elää varsin elinvoimainen kuhakanta, jossa tavataan myös suuria yksilöitä (2-5 kg). Kalastuspaine on tällä hetkellä ilmeisen sopiva järvelle, eikä kuhaistutuksille ole tarvetta. Hyvän kasvun ansiosta paras kilomääräinen tuotto saadaan käyttämällä harvoja verkkoja ja korkeaa alamittaa, jopa mm minimisolmuväli ja cm:n alamitta ovat Hunttijärven kuhanpyynnissä perusteltuja. Tulevaisuudessa kannattaisi tutkia Hunttijärven ulappa-alueen ravintoverkon toimintaa ja erityisesti kuhan ravinnonkäyttöä. Hoitokalastuksen onnistumisen edellytyksenä on, että se osataan kohdistaa niihin kalalajeihin ja kokoluokkiin, joita kuha ei merkittävästi hyödynnä ravintonaan. Suurikokoiset särkikalat kuuluvat tyypillisesti tähän ryhmään. Lisäksi olisi kuitenkin hyvä tietää, mikä on ahvenen, kiisken, salakan, särjen ja sulkasääsken toukkien merkitys Hunttijärven kuhan ravintokohteena. Tällöin järvellä tehtävät toimenpiteet voitaisiin toteuttaa kuhan kasvun turvaamisen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. 6. Kirjallisuus Ali, M. A. ja Ryder, R. A. 1977: Photoreceptors and visual pigments as related to behavioral responses and preferred habitats of perches (Perca spp.) and pikeperches (Stizostedion spp.) J. Fish. Res. Bd. Can. 34: Bagenal, T. B. ja Tesch, F. W Age and growth. Teoksessa: Bagenal, T. (toim.): Methods for assessment of fish production in fresh waters. Blackwell, Oxford, s Birkeland, C. ja Dayton, P.K The importance in fishery management of leaving the big ones. Trends in Ecol. & Evol. 20: Buijse, A. D. ja Houthuijzen, R. P Piscivory, growth, and size-selective mortality of age 0 pikeperch (Stizostedion lucioperca). Can. J. Fish. Aquat. Sci. 49: Collette, B. B., Ali, M. A., Hokanson, K. E. F., Nagiec, M., Smirnov, S. A.,Thorpe, J. E., Weatherley, A. H. ja Willemsen, J Biology of the percids. J. Fish. Res. Bd. Can. 34: Eloranta, A Kalojen iänmääritys. Suomen Kalastusyhdistys n:o 60. Vammala. 68 s. Hagman, A-M., Serenius, K. ja Rajajärvi S Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008, 158 s. Uudenmaan ympäristökeskus. Hansson, S. ja Rudstam, L. 1990: Eutrophication and the Baltic fish communities. Ambio 19: Hokanson, K. E. F. 1977: Temperature requirements of some percids and adaptations to the seasonal temperature cycle. J. Fish. Res. Bd. Ca. 34: Keskinen, T., Marjomäki, T. J., Valkeajärvi, P., Salonen, S. ja Helminen, H Kuhakantojen hoito Keski-Suomessa. Nykytila ja kehittämissuunnitelma. Kala- ja riistahallinnon julkaisuja s. 6
7 Keskinen, T. ja Marjomäki, T. J Growth of pikeperch in relation to lake characteristics: total phosphorus, water colour, lake area and depth. J. Fish Biol. 63, s Keskinen, T. ja Marjomäki, T. J Diet and prey size spetrum of pikeperch in lakes in central Finland. J. Fish Biol. 65, s Koli, L Suomen kalat. WSOY, Porvoo, 357 s. Koli, L Retkeilijän kalaopas. OTAVA, Keuruu, 164 s. Lappalainen, J. ja Lehtonen, H Year-class strength of pikeperch (Stizostedion lucioperca L.) in relation to enviromental factors in a shallow Baltic bay. Ann. Zool. Fenn. 32: Lappalainen, J., Malinen, T., Rahikainen, M., Vinni, M., Nyberg, K., Ruuhijärvi, J. ja Salminen, M Temperature dependent growth and yield of pikeperch, Sander lucioperca, in Finnish lakes. Fisheries Management and Ecology 12, s Lappalainen, J., Olin, M. ja Vinni, M Pikeperch cannibalism: effects of abundance, size and condition. Ann. Zool. Fenn. 43: Lehtonen,H., Miina,T. ja Frisk,T Natural occurrence of pike-perch (Stizostedion lucioperca (L.)) and success of introductions in relation to water quality and lake area in Finland. Aqua Fennica 14(2): Lehtonen, H. ja Miina, T Minimum size of pike-perch (Stizostedion lucioperca (L.)) for exploitation in Lake Lohjanjärvi, Southern Finland. Aqua Fennica 18, s Neuman, E., Roseman, E. ja Lehtonen, H Determination of year-class strength in percid fishes. Ann. Zool. Fenn. 33: Malinen, T., Tuomaala, A., Vinni, M., Vesala, S., Horppila, J., Niemistö, J., Ruuhijärvi, J., Pekcan-Hekim, Z. & Ojala, T Jokioisten Rehtijärven kalasto vuonna Tutkimusraportti. Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos. 23 s. Malinen, T. ja Vinni, M Tuusulanjärven kuhanpoikasten ja muiden ulappa-alueen kalojen ravinto elo-syyskuussa Tutkimusraportti. Helsingin yliopisto, bio- ja ymp.tieteiden laitos. 10 s. Malinen, T., Vinni, M., Antti-Poika, P. & Tuomaala, A Sulkasääsken toukkien ja pohjaeläinten runsaus Mäntsälän Huntti- ja Sahajärvessä. Tutkimusraportti. Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos. 17 s. Nikolsky, G. V The ecology of Fishes. London. 352 s. Peltonen, H., Rita, H ja Ruuhijärvi, J Diet and prey selection of pikeperch (Stizostedion lucioperca (L.)) in Lake Vesijärvi analysed with logit model. Ann. Zool. Fenn. 33, s Popova, O. A. ja Sytina, L.A Food and feeding relations of Eurasian perch (Perca fluviatilis) and pikeperch (Stizostedion lucioperca) in various waters of the USSR. J. Fish. Res. Bd. Can. 34: Raitaniemi, J., Torvi, I. ja Nyberg, K Kalojen iän ja kasvun määritys. RKTL. Helsinki, 232 s. Rask,M., Ruuhijärvi, J., Olin,M., Lehtovaara, A., Vesala,M. ja Sammalkorpi, I Responses of zooplankton and fish to restoration in eutrophic Lake Tuusulanjärvi in southern Finland. Verhandlungen der Internationalen Vereinigung für Theoretische und Angewandte Limnologie 29, Ruuhijärvi, J., Salminen, M. ja Nurmio T Release of pikeperch (Stizostedium lucioperca (L.)) fingerlings in lakes with no established pikeperch stock. Ann. Zool. Fenn. 33, s Savola, P Mäntsälän Hunttijärven kunnostaminen. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 5/2006. Osahanke 3: Hunttijärven koekalastus kurenuotalla, s Svärdson, G. ja Molin, G The impact of climate on Scandinavian populations of sander, Stizostedion lucioperca (L.). Rep. Inst. Freshw. Res. Drottningholm 53: Weatherley, A. H. ja Gill, H. S The Biology of fish growth. London, Academic Press. P Vehanen, T., Hyvärinen, P. ja Huusko, A Food consumption and prey orientation of piscivorous brown trout (Salmo trutta) and pikeperch (Stizostedion lucioperca) in large regulated lake. Journal of Applied Ichtyology 14, s Willemsen, J Population dynamics of percids in Lake Ijssel and some smaller lakes in The Netherlands. J. Fish. Res. Bd. Can. 34: Vinni, M., Lappalainen, J., Malinen, T. ja Lehtonen, H Stunted growth of pikeperch Sander lucioperca in Lake Sahajärvi, Finland. J. Fish Biol. 74:
8 Hunttijärveltä vuonna 2009 pyydettyjen siikojen ikämääritykset Mika Vinni ja Tommi Malinen Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos/akvaattiset tieteet Tässä raportissa esitetään Hunttijärven kuhan kasvututkimuksen (Vinni & Malinen 2010) yhteydessä tehty pienimuotoinen selvitys järven siian kasvusta. Selvityksen tavoitteena oli arvioida näytteeksi saatujen siikojen ikää ja kasvunopeutta. Hunttijärven kalastajilta saatiin vuonna 2009 ikänäytteet kuudesta siiasta, kooltaan 33-35,5 cm ja g (taulukko 1). Kaikki näytekalat oli pyydetty kesä-heinäkuussa. Siikojen suomut prässätiin 1 mm paksuiselle polykarbonaattilevylle, ja jäljenteitä tarkasteltiin mikrofilminlukulaitteella. Siikojen ikä varmistettiin otoliitista, koska suomuissa näkyi runsaasti ns. valejuovia. Nämä syntyvät todennäköisesti kesällä lämpimän veden aikaan, jolloin siikojen kasvu hidastuu väliaikaisesti. Otoliitit paahdettiin ja katkaistiin, jonka jälkeen niitä tutkittiin preparointimikroskoopilla. Näytesiiat olivat ulkomuotonsa ja siivilähampaiden perusteella tyypillisiä peledsiikoja. Kaikki osoittautuivat otoliittien perusteella 3-vuotiaiksi. Näin ollen ne olivat peräisin vuoden 2006 istutuksista. Takautuvia pituuksia ei voida määrittää otoliitista, koska sen kasvu ei ole selvässä suhteessa kalan pituuskasvuun. Epäselvistä suomuista tehtyjen määritysten perusteella siikojen pituus oli ensimmäisen kasvukauden jälkeen 8-11, toisen kasvukauden jälkeen ja kolmannen kasvukauden jälkeen cm. Joka tapauksessa siikojen kasvu oli varsin nopeata, mikä onkin peledsiialle ominaista. Taulukko 1. Hunttijärven näytesiiat vuonna nro pituus (cm) paino (g) pyyntipvm muoto ikä kalastaja 1 35, peled 3+ J. Viljanen 2 34, peled 3+ J. Viljanen 3 35, peled 3+ J. Viljanen 4 35, peled 3+ J. Viljanen 5 35, peled 3+ J. Viljanen 6 33, peled 3+ A. Mannerkivi Käytetty verkon silmäkoko on todennäköisesti valikoinut peledsiikapopulaation nopeakasvuisimpia yksilöitä. Näin ollen saaliit todennäköisesti kasvavat jonkin verran lähivuosina. Muista järveen istutetuista siikamuodoista ei saatu näytteitä. Vuosina on järveen istutettu myös Inarin pohjasiikaa, Pyhäjärven järvisiikaa ja Luirojoen siikaa. Näiden muotojen puuttuminen näytteistä ei toisaalta ole yllättävää, koska ne kasvanevat peledsiikaa hitaammin ja tulevat pyynnin kohteeksi huomattavasti myöhemmin. Vuoden 2009 syyskuussa järveen istutettiin Rautalammin reitin planktonsiikaa, joiden voidaan olettaa kasvavan myös nopeasti. Siikaistutukset Hunttijärvessä ovat hiukan ongelmallisia. Järven runsaat petokalakannat verottavat väistämättä uuteen ympäristöönsä tottumattomia istukkaita, ja kalastuskoon saavuttaa vain pieni osa poikasista. Tämän takia on eduksi, jos siiat kasvavat nopeasti. Järven tiheähköt särkikalakannat (Savola 2006) ja suhteellisen köyhä pohjaeläimistö (Malinen ym. 2008) saattavat johtaa joidenkin siikamuotojen hitaaseen kasvuun. Yhdessä nämä tekijät voivat johtaa joidenkin siikamuotojen osalta
9 olemattoman pieneen tuottoon. Näin ollen eri muodoilla tehtyjen istutusten kannattavuutta kannattaisi seurata vuosittain kerättävillä ikänäytteillä. Näytteet kannattaa kerätä siten, että kiduskaaret säilyvät ehjinä ainakin toiselta puolelta kalaa, jolloin voidaan laskea siivilähampaiden lukumäärä. Tämä helpottaa epäselvissä tapauksissa siikamuodon määrittämistä. Myös siikojen ravinnon tutkiminen voisi olla mielekästä. Tällöin voitaisiin arvioida istukkaiden merkitystä Hunttijärven ravintoverkossa. Lähdeluettelo Malinen, T., Vinni, M., Antti-Poika, P. & Tuomaala, A. 2008: Sulkasääsken toukkien ja pohjaeläinten runsaus Mäntsälän Huntti- ja Sahajärvessä. Tutkimusraportti. Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos. 17 s. Savola, P Mäntsälän Hunttijärven kunnostaminen. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 5/2006. Osahanke 3: Hunttijärven koekalastus kurenuotalla, s Vinni, M. & Malinen, T. 2010: Kuhan kasvu Mäntsälän Hunttijärvessä. Tutkimusraportti. Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos. 7 s.
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotKUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ
KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ Tapio Keskinen Etelä Kallaveden kalastusalue 25.5 26 1 1. Johdanto Kuhasta on tullut 199-luvun aikana kalataloudellisesti merkittävä kalalaji Etelä-Kallavedellä.
LisätiedotTuusulanjärven kuhanpoikasten ja muiden ulappa-alueen kalojen ravinto elo-syyskuussa 2008
Tuusulanjärven kuhanpoikasten ja muiden ulappa-alueen kalojen ravinto elo-syyskuussa 8 Tutkimusraportti 16.6.9 Toi Malinen ja Mika Vinni Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos/ akvaattiset
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotTaimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä
Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotRuotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta
Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3 4.
LisätiedotKuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä 28 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/28 2 Sisällys. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3
LisätiedotSuonteen siioista 2016
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY/SUONTEEN KALASTUSALUE T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 1 7 Suonteen siioista 216 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Saku Salonen Jyväskylä
LisätiedotEtelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta
Etelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 8/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotHoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy
Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Tausta 10 vuoden hoitokalastus ei parantanut Hiidenveden
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotLiesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Liesjärven verkkokoekalastus 218 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 15/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1.
LisätiedotYhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotPienten järvien siikaseuranta
Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue Pienten järvien siikaseuranta 5-7 Marko Puranen & Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/7 Sisällys. Johdanto.... Aineisto ja menetelmät.... Tulokset
LisätiedotAsikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta
Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys 217 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotMitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?
Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan
LisätiedotKAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010
KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotKuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä
Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä Lapin 13. kalatalouspäivät, Rovaniemi 1.11.216 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven
LisätiedotNäsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen
212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeen kalojen iän- ja kasvunmääritykset
Tutkimusraportti Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeen kalojen iän- ja kasvunmääritykset 2012-2014 Marko Puranen Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Tuoremassa (g) 2 1. JOHDANTO
LisätiedotCarlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu
1 Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina 2005-2007 - Istutusajankohdan ja koon vertailu Pekka Hyvärinen, Markku Hyvönen, Aarne Toivonen ja Pekka Korhonen Riista- ja kalatalouden
LisätiedotHeinolan kalastusalue. Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Heinolan kalastusalue Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä 217 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 7/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3
LisätiedotIstutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
LisätiedotOulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat
Oulujärven kuha Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari 217 18.5.217 Tampere 1 217 Eräluvat Esitelmä/ aineistot Pekka Hyvärinen Erikoistutkija Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo Luonnonvarakeskus Oulujärven
LisätiedotMerimetsojen vaikutus kalakantoihin
Merimetsojen vaikutus kalakantoihin Antti Lappalainen Kalastusaluepäivät, Kotka 10.10.2017 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetsokannan kehitys Suomessa Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset
LisätiedotSulkasääsken runsaus Hyvinkään Kytäjärvessä
Sulkasääsken runsaus Hyvinkään Kytäjärvessä Tutkimusraportti 25.1.211 Tommi Malinen Pekka Antti-Poika Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos akvaattiset tieteet 1. Tausta Sulkasääsken
LisätiedotKuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Rutajärvellä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Rutajärvellä 8 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro X/8 Sisällys. Johdanto.... Aineisto ja menetelmät.... Tulokset... 4.. Ikä ja kasvu...
LisätiedotVanajanselän kuha- ja siikaselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta
Vanajanselän kuha- ja siikaselvitys 218 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 2. Aineisto ja menetelmät... 2.1. Kuha... 2.2. Siika... 4. Tulokset...
LisätiedotMitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?
Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)
LisätiedotJoni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotPienet kuhat petokalojen saalistuksen kohteena Oulujärvellä
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 335 Pekka K. Korhonen Pekka Hyvärinen Pienet kuhat petokalojen saalistuksen kohteena Oulujärvellä Paltamo 2004 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI
LisätiedotHeinolan kalastusalueen siikanäytteet vuosilta Marko Puranen
Heinolan kalastusalueen siikanäytteet vuosilta 11-1 Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/1 Sisällys 1. Johdanto... 3. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset ja tulosten tarkastelu...
LisätiedotKalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely
Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely Oulun läänin kalastusaluepäivät, Vuokatti, 19.11.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema
LisätiedotEnäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko
Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.
LisätiedotPedot ja muikku. Outi Heikinheimo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 100 vuotta suomalaista muikkututkimusta Jyväskylä 2.12.
Pedot ja muikku Outi Heikinheimo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 1 vuotta suomalaista muikkututkimusta Jyväskylä 2.12.28 Petojen saalistus Mitkä petokalat ovat muikun tärkeimpiä saalistajia? Vaikuttavatko
LisätiedotTyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014
Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti
LisätiedotMissä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus
Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily 7.-8.2. 2018 Esityksen sisältö Kuhan vuosiluokkavaihtelun taustalla kesän lämpötilat Kuhakannan kehitys 1980 alkaen
LisätiedotIsot emokalat tärkeitä kalakantojen uusiutumiselle, mutta herkkiä ympäristöpaineille
Isot emokalat tärkeitä kalakantojen uusiutumiselle, mutta herkkiä ympäristöpaineille Kestävän kalastuksen hanke (KESKALA) Ympäristölounas..217 Mikko Olin, Satu Estlander, Hannu Lehtonen & Joni Tiainen
LisätiedotRaportti Etelä-Kallaveden siikaselvitys hankkeesta
1 Raportti Etelä-Kallaveden siikaselvitys 2016-2017-hankkeesta Etelä-Kallavedeltä alettiin sekä kaupallisilta että vapaa-ajankalastajilta tulleiden viestien mukaan saada 2010-luvun alkupuolella saaliiksi
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotRutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Rutajärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotNuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014
Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten
LisätiedotKuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Hauhon- ja Ilmoilanselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Hauhon- ja Ilmoilanselällä 27 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro /27 2 Sisällys. Johdanto... 2. Aineisto ja menetelmät.... Tulokset.....
LisätiedotKuhan kasvu ja sukukypsyys Lummenteella ja Nuoramoisjärvellä
Kuhan kasvu ja sukukypsyys Lummenteella ja Nuoramoisjärvellä Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 4/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
Lisätiedot2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa
2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys
LisätiedotMeritaimen Suomenlahdella
Meritaimen Suomenlahdella Merkintäistutusten tuloksia 198-27 Vuoden 24 merkintäeristä tarkemmin Lohimerkintöjen tuloksia Suomenlahden tila Verkkoselektio Järvitaimenseminaari, Äänekoski 29.1.28, Ari Saura,
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotKalayhteisö sulkasääskikannan säätelijänä Kaukjärvessä
Kalayhteisö sulkasääskikannan säätelijänä Kaukjärvessä Tutkimusraportti 12.11.214 Tommi Malinen ja Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos 1. Johdanto Pahoin rehevöityneen Tammelan Kaukjärven
LisätiedotSalmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta
Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 4/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Salmijärvi...
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten
LisätiedotAsikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta
Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys 8 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro /8 Sisällys. Johdanto.... Aineisto ja menetelmät.... Tulokset.... Siian siivilähampaat
LisätiedotJärvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?
Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Jukka Ruuhijärvi, Luke, Sisävesien kalavarat Vesistökunnostusverkoston talviseminaari Lahti 26.1.217 4 35 3 25 2 15 1 5 Kuhasaaliit
LisätiedotSaaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta
Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus TIEDOTUS- ja KOULUTUSRISTEILY AMMATTIKALASTAJILLE 218 7-8.2. 218 Ammattikalastuksen
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotAnu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä
Anu Suonpää, 8.11.2014, Vihdin vesistöpäivä Järvi Hoi - hanke Järvi Hoi on kansainvälinen hoitokalastuksen kehittelyhanke Suomessa ja Ruotsissa 2012-2014 Hankekumppanit: Hässleholmin kunta, Regito Research
LisätiedotPuulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista
Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotTutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis
LisätiedotKylänjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta
Kylänjärven verkkokoekalastus 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 2/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotKuhan alamitan nosto Saaristomerellä
Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen
LisätiedotIso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012
Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotPyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti
Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti 1 Esityksen sisältö Haastatellut järvet, esittely Järvien kalastusinfra ja menetelmät Nykyiset saaliit
LisätiedotKuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä
Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
LisätiedotJäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016
Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen
LisätiedotRuotsalaisen muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta
Ruotsalaisen muikkuseuranta 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 3.1 Muikun ikäjakauma
LisätiedotKokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta
Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys
LisätiedotJudinsalon osakaskunta, istutukset 2013
aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen
LisätiedotNäsijärven muikkututkimus
1 Näsijärven muikkututkimus Markku Nieminen iktyonomi 1.1.1 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA MUIKKUTUTKIMUS VUONNA 1 1. Johdanto Näsijärven muikkukannan tilaa on seurattu kalastusalueen saaliskirjanpitäjien
LisätiedotPohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013
POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 21-213 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Marko Puranen & Matti Havumäki Jyväskylä 214 Sisältö Tiivistelmä 1 1. Johdanto
LisätiedotIstutukset muuttavat kuhakantojen perimää
Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää Marja-Liisa Koljonen, RKTL 1 - Kuhan istutustoiminta on laajaa. -Geneettistä monimuotoisuutta ei kuitenkaan juuri ole otettu huomioon, alkuperäinen 650 (28%) järvessä,
LisätiedotKYMIJOEN PYHÄJÄRVEN ULAPPA-ALUEEN KALAKANNAT VUONNA 2012
KYMIJOEN PYHÄJÄRVEN ULAPPA-ALUEEN KALAKANNAT VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 190/2013 Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Mika Vinni, Helsingin yliopisto Janne Raunio, Kymijoen
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
Lisätiedot28.2.2002 Drno --/---/2002
28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-
LisätiedotKalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven
LisätiedotHoitokalastussaalis Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut
Hoitokalastussaalis 2014 Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut Hoitokalastuksen tavoitteet Hoitokalastuksella pyritään pitämään eläinplanktonia ravintonaan käyttävien
LisätiedotKyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon
LisätiedotLeppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit
Kuhasaalis kg/vvrk Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven 55-6-65 mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit 21 215 K-S Kalatalouskeskus ry, Matti Havumäki Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranata
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotKISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015
KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 Olli Ylönen L-S Kalatalouskeskus ry 2015 Puutarhakatu 19 A 20100 Turku 1 1. Johdanto Kirkkojärvi on Kiskonjoen vesistön toiseksi suurin järvi, 717 hehtaaria.
LisätiedotTuusulanjärven kalatiheys ja -biomassa vuonna 2007 kaikuluotauksella ja koetroolauksella arvioituna
Tuusulanjärven kalatiheys ja -biomassa vuonna 27 kaikuluotauksella ja koetroolauksella arvioituna Tommi Malinen ja Pekka Antti-Poika Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos 1. Johdanto Tuusulanjärven
LisätiedotMiksi muikkukannat vaihtelevat? 100 vuotta suomalaista muikkututkimusta mitä on opittu? Jyväskylä
Miksi muikkukannat vaihtelevat? 100 vuotta suomalaista muikkututkimusta mitä on opittu? 2.12.2008 Jyväskylä Olli Urpanen Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Akvaattiset tieteet Johdanto
LisätiedotTyösuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE
TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille
LisätiedotSuuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017
Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä
LisätiedotMuikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus
LisätiedotKUHAN (SANDER LUCIOPERCA) KASVU JA LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN NÄSIJÄRVELLÄ
Opinnäytetyö KUHAN (SANDER LUCIOPERCA) KASVU JA LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN NÄSIJÄRVELLÄ Marko Nieminen Kala- ja ympäristötalous 2010 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kala- ja ympäristötalous TIIVISTELMÄ Marko Nieminen
LisätiedotSimpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
LisätiedotSulkasääsken runsaus Someron Painiossa ja Pitkäjärvessä
Sulkasääsken runsaus Someron Painiossa ja Pitkäjärvessä Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos 1. Johdanto Sulkasääsken toukat (kuva 1) ovat eläinplanktonia syöviä petoja,
LisätiedotKuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin
Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin Esimerkkinä Höytiäinen Kalastusaluepäivät, Huhmari 16.3.2018 Yliopistotutkija Hannu Huuskonen, Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden
LisätiedotSulkasääsken toukkien ja pohjaeläinten runsaus Mäntsälän Huntti- ja Sahajärvessä
Sulkasääsken toukkien ja pohjaeläinten runsaus Mäntsälän Huntti- ja Sahajärvessä Tommi Malinen, Mika Vinni, Pekka Antti-Poika ja Antti Tuomaala Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos/akvaattiset
LisätiedotEtelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011
ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden
LisätiedotTuusulanjärven ulappa-alueen kalasto vuonna 2014 kaikuluotauksen ja koetroolauksen perusteella arvioituna
Tuusulanjärven ulappa-alueen kalasto vuonna 214 kaikuluotauksen ja koetroolauksen perusteella arvioituna Tutkimusraportti 5.3.215 Tommi Malinen Mika Vinni Helsingin yliopisto ympäristötieteiden laitos
Lisätiedot