SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN JULKAISUJA -SARJASSA ON TÄHÄN MENNESSÄ JULKAISTU SEURAAVAT TUTKIMUKSET:
|
|
- Elina Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 182 SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN JULKAISUJA -SARJASSA ON TÄHÄN MENNESSÄ JULKAISTU SEURAAVAT TUTKIMUKSET: N:o 1. J 0 H ann ula: Clausewitz sotateoreetikkona, Valtioneuvoston Kirjapaino, Helsinki 1927 Ooppuunmyyty). N:o 2. T V ViI jan en: Saksalaisten Saarenmaan retki 1917, Kustannus Oy Otava, Helsinki 1927 Ooppuunmyyty). N:o -3. U J T u r toi a: Touko-kesäkuun hyökkäys 1918, Kustannus Oy Otava, Helsinki 1928 Ooppuunmyyty). N:o 4. KAI n kai a: Gallipoli, Kustannus Oy Otava, Helsinki 1929 Ooppuunmyyty). N:o S. JO H ann ula: Napuen taistelu, Kustannus Oy Otava, Helsinki 1929 Ooppuunmyyty). N:o 6. V A M K ari k 0 s k i: Ruotsi-Suomen sotilaspoliittinen ja strateginen asema vuoteen 1700, Kustannus Oy Otava, Helsinki 1930 Ooppuunmyyty). N:o 7. J 0 H ann ula: Itä-armeijan operaatioiden suunnittelu ja johto v. 1918, Kustannus Oy Otava, Helsinki 1932 (loppuunmyyty). N:o 8. 0 S i p p 0 n e n M Suhonen: Talvisodan komppanian- ja patterinpäälliköt, Werner Söderström Oy, Porvoo 1963 Ooppuunmyyty). N:o 9. S L ä n s m a n: Kuljetukset ja kuljetusten johtaminen Suomen Sodassa , Suomen Sotatieteellinen Seura, Mikkeli 1969 (loppuunmyyty). N:o 10. HeI g 'e Se p p älä: Neuvostopartisaanit toisessa maailmansodassa, Werner Söderström Oy, Porvoo 1971 Ooppuunmyyty). N:o II. H ann u S ä r k i ö - G u s t a v H ä g g l u n d: Mitä tapahtuu jos... Fennoskandian sotilaspoliittinen asema. Kirjayhtymä. Tampere N:o 12. R e i n 0 Ari m 0: Suomen linnoittamisen historia , Kustannus Oy Otava, Keuruu N:o 13. A n t t i J u u t i l a i n en: Mottien maa. WSOY, Juva N:o 14. ViI h 0 T e r v a s m ä k i: Mannerheim, valtiomies ja sotapäällikkö talvi- ja jatkosodan käännekohdissa. Kirjayhtymä. Hämeenlinna N:o IS. N i ilo L a p p ala i n en: Suursaari toisessa maailmansodassa. WSOY, Juva N:o 16. P e k k a Vi s u, r i: Totaalisesta sodasta kriisin hallintaan. Otava, Keuruu N:o 17 Sam p 0 A h t o. Talvisodan henki. Mielialoja Suomessa, talvella WSOY, Juva TIEDE JA ASE-VUOSIJULKAISU)EN N:o 1-48 SISÄLTÖ: -. N:o J 0 H ann ula: Sotamarsalkan arvo Ruotsi-Suomessa ja itsenäisen Suomen ensimmäinen sotam~salkka Kaarle Kustaa Mannerheim. 2. Y W S 0 ura n der: Vapaussodan punainen armeija sodankäyntivälineenä. 3. K J u len i u s: Tulevaisuuden tykistö. 4. M K S t e w en: Jalkaväkipataljoonan konekiväärikomppanian organisaatio ja taktillinen käyttö:
2 5. M a r t t i Te r ä: Kenttäanneijamme jalkaväkiaseistus. 6. T V Vii jan en: YleissotatieteeUisiä huomioita. 7. N S ari 0: Rannikkotykistön asemasta ja tehtävästä maanpuolustuksessa. 183 N:o 2/1934 J' 1. E H a n eli: Sotakorkeakoulu IO-vuotias., 2. J K i v i k ari: Punaisten voimien offensiivinen sodan käynti Suomen vapaussodassa. ' 3. K S avo n iu s: Armeijamme omaperäiseksi. 4. Y J ä r v i n en: Puolustuslohkojen leveydet meikäläisilläyksiköillä ja yhtymillä. 5. A S neil m a n: Ilmapuolustuskysymyksen selvittelyä. 6. Y H a a h t i: Sotatarviketeollisuuden liikekimnallepanon valmistelut yöt Saksassa ennen maailmansotaa. N:o 3/ M a r t t i H a a v i 0: Sota ja suomalairien kansanrunous. 2. V N i h t i I ä: Puolustuksemme järjestelyn ja suorituksen tarlmituksenmuk.aisuus. 3. A 0 Vii t a n en: Puna-armeijan tykistö ja sen taisteluohjesääntö vertailun valossa. 4. Ei n a r W J u v a: Suomen puolustus N S ari 0: Suomen puolueettomuuden mahdollisuus ja puolueettomuuden turvaamistoimenpiteet vieraiden valtojen sotiessa Itämeren alueella., 6. J 0 H ann ula: Suomen vapaustaistelu maailmansodan tapahtumasarjan vaiheena. 7. N MOi n 0 n en: Kenttävarustus~ ja tietöiden suunnitteleminen ja johtaminen divisioonassa, huomioon ottaen nykyisen esikunnan vahvuudet ja työnjaon. 8. L S a ura m 0: Komentosuhteiden järjestely maavoimien joukko-osastojen tai yhtymien joutuessa toimimaan rannikko lohkon alueella~ 9. J R aho I a: SaattoIaivoista ja niiden kehityksestä. 10. Y A H a a h t i: Ase- ja a'mpumatarviketeollisuuden Iiikekannallt;:pano Saksassa maailmansodan alussa. II. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran toimihenkilöt N:o 4/ Hj R a a t i kai n en: Taktiikka Suomen vapaussodassa B 0 n s d 0 r f f: Hävitystyöt taistelukeinoina: ja niiden taktillinen käyttö. 3. E ero 0 E r k k 0: Kemiallisesta puolustusteollisuudesta. 4. G v. Se h o'u I t z: Maasota Itä-Aasiasta? Geostrateginen yleiskatsaus'. 5. T R a a t i kai n en, E A h I f 0 r s ja M Te r ä: Hyökkäysvaunutorjunta tulella. Teknilliset perusedellytykset I a v i H u h tai a: Propaganda, aikamme uusi sodankäyntiväline.. 7. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran toimihenkilöt
3 184 N:o 5/ P J 0 k i p a I t i 0: Itäarmeijan tykistö ja sen toiminta Viipurin operaatiossa vuonna Y A J ä r v i n e,n: Jalkaväen' raskas aseistus, sen tarve ja sijoitus organisaatioomme. 3. L J S 'a ura m 0: Ahvenanmaan sotilaallinen ja sotilaspoliittinen merkitys. 4. M a r t t i Te r Li: Tulen teho - taktiikka - asetekniikka. 5. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran toimihenkilöt N:o 6/ S E A Tuo m p 0.: Poliittisen ja sotilaallisen johdon väliset suhteet Suomen vapaussodassa valkoisten puolella. 2. VOi n 0 n en: Viivytystaistelu. 3. E W K ukk 0 n en: Itäarmeijan huolto Viipurin operaatiossa v A V Van sen: Puolustuksen järjestely ja kenttävarustustöiden yleiset periaatteet venäläisten ohjesääntöjeri' valossa. 5. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran toimihenkilöt ; Kilpailujulistus.,.' ~ " :. ~ '",-. N:o 7/ ' E'H e i n r i c hs: LUkijaiie. 2. K A T a pol a: Puhe SKK:lle sen 25-v juhlassa. 3. V K 0 p P i n e n': Jalkaväki~ykmentin organisaatio sotakokemustemme valossa tarkasteltuna. 4. E Åke r m a n: Panssariaseen organisaatiosta ja taktiikasta. 5. A B r em e r: Yleistietoa atomipommista. 6. K J M a,l m b 0 r g: Radioaktiivisten aineiden sotilaallisesta merkityksestä. ' 7. L Kaj e: Ballistisen tuulen virheellisyydestä. 8. N S i m 0 j " k i: Taisteluvälineistömme voiteluaineet ja nesteet. 9. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran toimihenkilöt N:o 8/1950 t. E Hei n r i c h s: Lukijalle. 2. Y A J ä r v i n en: Yleissotatieteellinen katsaus vuosien 1949 ja 1950 vaihtees- 'sa.,,', 3. E' R 0 s c h' i et': Toisen' maailmansodan kokemuksia kenttätykistön käytöstä hyökkäyksessä. 4. K J M i k 0 la: Strategia toisessa maailmansodassa. 5. V K 0 p p i ne n: Vesistöhyökkäyksistä ja niiden torjunnasta. 6. U V Ra u a n he i m 0: Venäläiset joukot Suomessa maailmansodan aikana; niiden yleisryhmitykset ja toimintasuunnitelmat. ' 7. 0 S e e v e: Tämän hetken atakkilentokoneet: '
4 8. N S i m 0 j 0 k i: Nykytyyppisen ilmatorjuntatykistön ajankohtaista arviointia. 9.. J K i v i s Cö :, -Rannikkojoukkojen kehityksestä; 10. M V i r v a: Puolustuslaitos ammattiopetuksen antajana. II. SUOMEN SotatieteellisenSeurantoimihenkilöt; 1949-'-1950'. 185 N:o 9/ E Hei n r i c h s: Suomen Marsalkka Mannerheim. 2. H R 0 0 s: Kuljetusprobleema valtakunnallisena kysymyksenä sodan ja rauhan aikana. ' - 3. S S i m eli u s: Näkö~ohtia prikaatin ja prikaateista muodostetun armeijakunnan johtamisesta. 4. T S a ukk 0 n en: Ajatuksia Iinnoittamisesta.,, 5. B W K 0 n t i 0 pää: Toisen maailmansodan vastarintaliikkeistä ja niistä tehtävistä johtopäätöksistä.'",-, _, ' - 6. J P i r h 0 n en: Välimeren piirin sotatoimet toisessa maailmansodassa meristrategiselta kannalta tarkasteltuna. ', 7. 0 I a v i H a i kai a: Laivaston maa-ammunnat toisen maailmansodan valossa., 8. R J t u r k k i: Lentoaseen käyttöajatuksen kehittyminen Euroopassa maailmansotien välisenä aikana vv '" 9. M F r i c k: Nykyaikaisen panssarivaunun suunnitteluun ja rakenteeseen vaikuttavat teknillis-taktilliset tekijät., 10. T EKa I I i 0: Suuntaviivoja nykyaikaisen jalkaväen aseistuksen kehityksessä. 11. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran toimihenkilöt N:o 10/ L S a ura m 0: Alueellisen puolustuksen periaatteista. 2. E W K ukk 0 n en: Hugo Salmela. punaisten pohjoisen rintaman ylipäällikkö v R Ari m 0: Atomipommin vaikutus ja suojautuminen sitä vastaan. 4. E i n 0 H i r v a: Kaukorakettien käytöstä hyökkäykseen ja niiden torjunnasta toisen maailmansodan aikana sekä so,dan jälkeisen kehityksen tarkastelua. 5. R J T u r k k i: Lentojoukkojen käyttöperiaatteet toisessa maailmansodassa -Euroopan sotanäyttämöillä. -; 6. R e i n 0 H i r v a: Tykistöllisten aseiden ja erityisesti kenttätykistön osuuc;lesta taistelujen tuloksiin sekä raskaan tulen aineel,lisesta ja moraal.isesta vaikutuksesta viimeksi käydyissä sodissamme. 7. G G u s t a f s s 0 n: Moottoroidun tykistön käyttömahdollisuudet rannikoillamme. 8. T EKa I Ii 0,: Ontelopanoksen räjäl!dysvaikutus. 9. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran toimihenkilöt 1S) Aikaisempien Tiede ja Ase-julkaisujen sisällysluettelo.
5 186 N:o 11/ U (»0 p p i u s,: Tykistönkenraali V P Nenonen 70-vuotias. 2. A P ö n k ä n en: Vaikean ratkaisun periaate, 3. T S a ukk 0 n en: Sotilaspsykologian tavoitteista ja mahdollisuuksista. 4. KJ M i koi a: Strateginen defensiivi Suomen sodassa M H a a k salo: Korean maasodan taktillisia kokemuksia. 6. R P aja r i: Piirteitä sotilaslentotoiminnan viimeaikaisesta kehityksestä. 7. E H i r v a: Katsaus ohjattavien rakettien ominaisuuksiin, käyttömahdollisuuksiin ja käyttötapoihin. 8. V T i a i n en, M H ä m älä, J K ä m ä r i, L S u tel a, E Pyy r y ja A Sai m i «;>: Pioneer,iaselajissa sodan jälkeen tapahtuneen kehityksen suuntaviivat A r 0: Viesti- ja vahvavirta-alan viimeaikaisia kehityspiirteitä. 10. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran kunnia- ja kutsujäsenet sekä Suomen SotatieteelIisen Seuran toimihenkilöt II. Aikaisempien Tiede ja Ase-julkaisujen sisällysluettelo. N:o 12/ K J M j' koi a : ' Suomen Sotatieteellisen Seuran 25-vuotistaival. 2. L K V ä l i maa: Operatiivinen' - taktillinen. Teoreettinen tutkielma. 3. V 'T e r v a 5 m äk i: Puolustusvoimat Suomen valtiokoneiston osana. 4. A K 0 m ula i n en: Tonnistokysymys toisessa maailmansodassa ja sen vaikutus eri sotanäyttämöiden keskinäiseen asemaan. 5. M F r i c k: Piirteitä panssarijoukkojen organisaation ja käyttötapojen kehityksestä toisen maailmansodan aikana. Suuntaviivoja tulevasta kehityksestä. 6. K H u u h k a: Ilmatorjuntakaluston viimeaikaiset teknilliset parannukset ja niiden vaikutus ilmatorjuntatykistön tehoo~ Saa r i: Ampumasuunnasta riippumattomien lentoradankorjausten lineaarisena suorittamisen mahdollisuudet kranaatinheittimistössä. 8. V T i a i n en: Pioneeritoimintamme koneellistamismahdollisuuksien tarkastelua. 9. J J ä r v e n t a u s: Yleissotatieteellinen katsaus vuosien vaihteessa. 10. K K i I Iin en: Katsaus meritaktiikan ja -strategian viimeisimpään kehitykseen. II. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran kunnia- ja kutsujäsenet sekä Suomen SotatieteeIlisen Seuran toimihenkilöt.195~ Aikaisempien Tiede ja Ase julkaisujen sisällysluettelo. N:o 13/ Jalkaväenkenraali A E Hei n r i c h s 2. P J u n t t i I a: Eräitä näkökohtia taistelutehon laskemiseen vaikuttaneista tekijöistä sodan aikana. 3. M F r i c k :' Ajatuksia panssarintorjunnasta ja nykyhetken mahdollisuuksistamme.
6 L Hei n-r i c h s: Saksan idän hyökkäyksen ehtyminen v A Salo v a a r a: Saksan kenttäarmeijan huollon ja täydennyskuljetusten pääpiirteinen järjestely toisessa maailmansodassa. Havaintoja organisaatiosta ja kuljetusten suorituksesta pääsotanäyttämöillä: :' _- 6. R T u r k k i: Ilmariherruus ja sen vaikutus pienten maiden puolustusvoimien käyttömahdoilisuuksiin. I. 7. L Kaj e: Kenttätykistön ammunnan tarkkuudesta. 8. T K a II i 0: Matemaattisen tilastotieteen sovellutusmahdollisuuksista bajlistisissa tutkimuksissa. 9. V ja L S u tel a: Miinat ja miinoitteet osumatodennäköisyslaskelmien valossa. 10. M N y S t en: Laivatykistön tulenjohtolaitteiden viimeaikainen kehitys. II. SUOMEN SotatieteelIisen Seuran kunnia- ja kutsujäsenet sekä Suomen Sotatieteellisen Seuran toimihenkilöt Aikaisempien Tiede ja Ase -julkaisujen sisällysluettelo.' - N:o 14/ A P ö n k ä n en: Maanpuolustus ja upseerit. 2. L K V ä I i maa: Vetäytymisoperaatio. 3. A A S i h v 0: laikaväkemme henkilöstölle,asetettavista lukumääräisistä ja laadullisista vaatimuksista sen sod,an ajan organis~atiossa. _. '_. 4. U Mi elo n e' n: Ylijohdon ja yhtymän tykistö toisessa maailrnansodassa sekä ylijohdon tykistölie kuuluvat tehtävät ja käyttölavat meillä.. I M H y v ä r i n en: Suluttami~en m~rkitys oioissamm~ tarkasteltuna Karjala~ kannaksen ja Pohjois-Suomen taistelujen taustaa vasten.. 6. A Salo v a a r a : Hevosen merki~ys yleisen liikkuvuus- ja kuljetusprobleemin ratkaisussa nykyisen organisaatiomme puitteissa. 7. Reino Nyk ä n en: Taktillisten ilmavoimien toiminta maa~oimia vastaan erityisesti rynnäkköhyökkäyksiä silmällä pitäen.. -,..' 8. S W i k b e r g: Tor'pedoaseen kehityksen ja käyttöperiaatteen yleiset suuntaviivat. 9. P Myy r ylä i n en,' 0 i v a K A r 0 ja R K u r k e l a: Vuosikatsaus viestialaan i v a K A r 0: Katsaus tutkateknillisen tiedustelun ja häirinnän sekä näiden torjuntatoimenpiteiden menetelmiin ja kehitykseen. II. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran kunniajäsenet, kutsujäsenet ja Suomen Sotatieteellisen Seuran toimihenkilöt Aikaisempien Tiede ja Ase -julkaisujen sisällysl~ettelo. J N:o 15/ Suomen Sotatieteellinen Seura ry 30-vuotias. 2. U. P 0 p p i u s: fuhe seuran 30-vuotisjuhlakokouksessa. 3. T V Vii jan en: SotatieteeIlisen työn merkitys Suomessa a a k k 0. Vai t. a n en: Maanpuolustushenki - totaalisen sodan tärkeä ase.
7 H S R usa m a: Korkeimman maanpuolustusopetuksen päämäärät sekä tarve, mahdollisuudet ja järjestely meillä. 6. K 0 L e i n 0 n en, 0 E.y I i r i s k u ja E P 0 r 0 i I a: Y dinräjähteiden ja muiden uusimpien taisteluvälineiden vaikutus maavoimien toimintaan olosuhteissamme. 7. E I j a s - VeI iso v i j ä r vi: Suomen puolustuskyky ja erityisesti taistelujoukkojen tila maaliskuussa v K R u u s u v u 0 r i: Laivastomme yleisvoimien tarve, laatu ja organisaatio. 9. E P e ura: Katsaus raketti- ja ohjusalan viimeaikaiseen kehitykseen. 10. N i ilo A A S i m 0 j 0 k i ja K J M a 1mb 0 r g: Ilmamaalin ampumaopillista tarkastelua nykyhetkellä. 11. T EKa I I i 0: Tykistön massatulen tehon tilastolliset laskemisperusteet tuliiskuittain arvioituina SUOMEN Sotatieteellisen Seuran kunniajäsenet, kutsujäsenet sekä Suomen Sotatieteellisen Seuran toimihenkilöt N:o 16/ L Kaj e: Johtaminen ja operaatioanalyysi s m 0 0 i t t i n en: Eräitä teollisuutemme kehityspiirteitä ja siihen liittyviä puolustusvalmiusnäkökohtia. 3. Jaa k k 0 VaI t a n en: Jäämeren rannikon sotatoimet toisen maailmansodan aikana Y K e i n 0 n en: Yleiskatsaus ydintaisteluvälineiden nykyiseen kehitysvaiheeseen. 5. S W i k b e r g: Torpedoaseen käyttömahdollisuuksista taktillistekniseltä kannalta tarkasteltuna. 6. P a avo A Vii r i: Joukkojemme ilmatorjunnasta. 7. L T ViI k k 0: Saksalaisten hyökkäys Ardenneille joulukuussa v Toimintakautena palkitut tutkimustyöt. 9. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran kunniajäsenet, kutsujäsenet sekä Suomen Sotatieteellisen Seuran toimihenkilöt. 10. Aikaisempien Tiede ja Ase -julkaisujen sisällysluettelo. N:o 17/ A J u n t t i I a: Puolustustaloudellista suunnittelutyötä. 2. E V J ä r vii e h t 0: Nykyaikaiset pienikaliiperiset aseet jalkaväen iskuportaan aseina ja niiden vaikutus iskuportaan taisteluun. 3. P Le h t 0 n en: Nykyaikaiset panssarivaunut. 4. I K T i a i ne n: Karhumäen operaatio v EKa n n i n en: Eräitä havaintoja Ranskan ylimmän johdon tiedustelupalvelun järjestelystä sekä sen Saksasta saamien tietojen hyväksikäytöstä ja vaikutuksesta sotilaallisiin ratkaisuihin. 6. V.K 0 s 0 n en: Ylijohdon toimintamahdollisuudet viestitoiminnan kannalta. 7. K H u u h k a: Heräte-,.aika- ja iskusytytin. 8. Toimintakautena palkitut tutkimustyöt. 9. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran kunniajäsenet, kutsujäsenet sekä toimihenkilöt.
8 189 N:o 18/ K A Ta p 01 a: Jalkaväenkenraali A E Heinrichs 70-vuotias.,2. U P o,p p iu,s:,tykistön kenraali V P Nenonen. 3. KLO e s c h: Talvisotaa edeltäneet neuvottelut MoslCovassa ja Suomen' puolustusvalmius. ' 4. A S avo l a i n en: Voimien suuntaaminen ja käyttö IV'AK:n hyökkäyksessä v ' 5. A S a v u n en: Sissisota, sen edellytykset ja mahdollisuudet. 6. G Ö h m a n: Nykyaikaisten taistelu välineiden ("joukkotuhoaseiden") suojautumiselle asettam.u vaatimukset sekä taisteluainesuojelun suoritus eri taistelulajeissa. 7. T M a tai a: Sota-ajan talouselämän johtaminen toisen maailmansodan kokemusten v,alossa. ' 8. K M i e t t i n en: Rannikkotykistön teknillinen kehitys toisen maailmansodan jälkeen i v a K A r 0: Television nykyinen kehitysvaihe ja sen sotilaalliset käyttömahdollisuudet. 10. Toimikautena palkitut ~utkjmtistyöt.,, SUOMEN Sotatieteellisen Seuran kunniajäsenet, kut1>ujäsenet, neuvottelukunta sekä toimihenkilöt., ' II. Aikaisempien Tiede ja Ase -julkaisujen sisällysluettelo. N:o 19/ L G r a n del 1: Eräitä viime sotiemme ja niitä edeltäneeltä ajalta saatuja, sotataloudellisia kokemuksia. 2. L K 0 h 0: Miten maanpuolustuksellista suhdet9imintl~a olisi maassamme,hoidettava rauhan aikana.. 3. E ero Erä saa r i: Prikaatimme liikkuvuudesta. 4. L Kaj e: Peli teoria johtajan apuna. 5. M Ra u t 0 n en: Panssarintorjunta kent~ätykistön epäsuorin ammunnoin. 6. N i ilo A A S i m 0 j 0 k i: Ilmatorjunnan aktioaseistuksesta nykyhetke!lä. 7. E i n 0 H i r v a: Katsaus toisen maailmansodan ilmapuolustukseen.. 8. P Myy r ylä i n en: Katsaus viestialan teknilliseen kehitykseen.' " 9. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran kunniajäsenet, kuts\ljäsenet, neuvottelukunta sekä toimihenkilöt. ' ' ",, N:o 20/ A n t tie s ko I a:,yhteiskunnan säilyttämistä ja puolustamista koskevat arvostukset. 2. K ai ' S a r m a n 'n e: Strategiset (keskitys kuljetuksiin ja suuriin ryhmitysmuutoksiin liittyvät) joukkojen siirrot viime sodissamme. " ', 3. M 0 R i n t a n en: Kenttätykistön toiminta 'maahanlaskutorjunnan tukemiseksi. Keinot sen tehostamiseksi. '
9 E 'P y y' r y ja V T i a i n en: Maanpuolustuksen lujittamiseksi suoritettavan rakentamistoiminnan perusteet ja suuntaviivat. 5. L Kaj.e: Sotilaallisesta tilastolaskennasta. 6. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran kunniajäsenet, kutsujäsenet, neuvottelukunta sekä toimihenkilöt. 7. Ai~aisempien Tiede ja Ase -julkaisujen' sisällysluettelo.. N:o K V i r k kai a: Maaston sotilasgeologisesta tulkinnasta. 2. L Kaj e: Maaston korkeusvaihteluiden matemaattinen kuvaus ja sen merkitys. 3. A K 0 m ula i ne n: Katsaus alusten, meritaisteluvälineiden sekä merisodankäynnin viimeaikaiseen kehitykseen. 4. M U 0 t i n en: Katsaus ilmasodankäynnin viimeaikaiseen kehitykseen. 5. V Le v ä ja A Soi la: Katsaus viestialan viimeaikaiseen kehitykseen. 6. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran kunniajäsenet, kutsujäsenet, neuvottelukunta sekä toimihenkilöt. N:o A E h n r 0 0 t h ja V N i.~ t i l ä: Uusien kunniajäsenten esittely l l i "1 a: Eräitä kokemuksia sotien aikaisesta,tutkimustoiminnastamme. 3. M San t av u 0 r i: Pienet.valtiot viitteiden antajina oman ilmapuolustuksemme kehittämiselle. 4. T M ä k elä: Kenttäohjesäännön edellyttämän taktiikan prikaatin organisaatiolle asettamat vaatimuksel.. 5. L K 0 h 0: Pintaliitäjät ja niiden sotilaallinen merkitys. 6. M K u m p ula: Järjestelmät - informaatio-ihminen. Eräistä ajankohtaisista ajattelutavoista ja menetelmistä sekä niiden sovellutuksesta maanpuoiustusjärjestelmään. 7. M Ala j 0 k i: Tykistön t.ulenjohtotoiminta helikopteria käyttäen. 8.. M Te r ä: Kohtalokas syksy SUOMEN Sotatieteellisen Seuran kunniajäsenet, kutsujäsenet, neuvottelukunta, toimihenkilöt sekä seuran sää!ldöt. 10. Aikaisempien Tiede ja Ase -julkaisujen sisällysluettelo. N:o 23/ R H y v a r' i n en': Puolueettomien valtioiden turvallisuusongelma. 2. S L ä. n s m a n: Tieliikenteen määrä nykyaikaisen sodan olosuhteissa sekä sen järjestelyn yleiset periaatteet armeijan ja keskijohdon yhtymien alueilla. 3. A Soi l a: Johtamistoiminnan yleisjärjestelyt ja viestitoiminta Suomen vapaussodassa v P Li n nol a: Elektronisen sodankäynnin operatiiviset ja taktilliset tavoitteet. 5. E P e ura: I1matorjuntaohjusjärjestelmie~ nykyisestä kehitysvaiheesta. )
10 6. A Soi l a. ja RP e n t t i n en:. Katsaus viestialan viimeaikaiseen kehitykseen. 7. A L y Y t i n en: J:ttkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historianteoksen kuvaamana. ' "., 8. SUOMEN SotatieteellisenSeuran vuosikokous, kunniajllsehet,kutsujäsenet, neuvottelukunta sekä toimihenkilöt. 9. Aikaisempien Tiede ja Ase julkaisujen sisällysluettelo. 191 N:o 24/ K M i koi a: Jal~aväenkenraali A E Hei n r i c h s. 2. Toi m i t U s kun ta: Uuden kunniajäsenen esittely H a l o.n en: Suurvaltojen, maavoimien 'nykyiset hyökkäysdoktriinit ja niiden soveltuvuus oloihimme. 4. M T erä: Jalkaväen asejärjestelmän tutkimus ja tulivaikutuksen kokeilut Suomessa ennen Talvisotaa. 5. M P u t k i r a n ta: Kenttätykistön ja kranaatinheittimistön mittausvälineet ja menetelmät. 6. P Jaa k koi a: Ulkomailla saadut kokemukset ilma-alusten käytöstä kenttätykistössä. 7. P K a r p p i n en:. Suomålaisten saksal'aisilie joukoille suorittamat kuljetukset Suomen sodassa ; 8. K P e s 0 n en: Saksalaisten yhtymien huollon ja selustanjärjestelyt Lapissa ja Pohjois-Suomessa SUOMEN Sotatieteelliseil Seurån vuosikokous, kunniajäseriet, kutsujäsen~t, neuvottelukunta sekä toimihenkilöt. N:o 25/ Toi m i t u s k ti n ta: 40 vuotta sotatieteellistä tutkimusta. 2. A H ali i l a: Sotatieteellinen tutkimus tutkimustoiminnan kokonaiskentässä. 3. V Suo m i: Suomen Marsalkan päiväkäskyt. 4. A M a r toi a: Kyproksen ongelma ja piirteitä rauhanturvajoukkojen toiminnasta saarella.. 5. ALa u r i: Ajatuksia sodankuvasta. 6. K M i koi a: Vuosien saksalais-suomalaisen yhteistoiminnan muotojen ja syiden arviointeja ' 7. M S uho n en: Armeijakunnan ja prikaatin esikuntiemme kenttäkelpoisuus. 8. N P a l m en: Kumouksellinen sota.. I 9. M T y k k ä: Kenttätykistömme ilmatorjunnan tarve sekä reaaliset toteuttamismahdollisuudet meikäläisissä olosuhteissa M San t a v uo r i, A S avo l a i n e n', P K i l k k i: Suomen ratsuväen ja Hämeen Ratsurykmentin - Hämeen Ratsujääkäripataljoonan ~: vaiheet. 11. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran40-vuotisPäivä ja vuosikokou's, kunniajäsenet, neuvottelukunta sekä toimihenkilöt..
11 192 N:o 26/ N i ilo ~ A S i m 0 j 0 k i : Tekniikan kokonaiskehityksen ajankohtaista tarkastelua. 2. J K a a r nol a: Rauhanliikkeet ja maanpuolustustyö. 3. JK U s v a: IV AK:.n puolustusvalmistelut pääasemassa ja vetäytyminen VKTasemaan vuonna' M K 0 s kim a a: Prikaatin ja ylijohdon kenttätykkikalustolle asetettavat vaatimukset ja niiden toteuttamismahdollisuudet asetekniikan viimeaikaisen kehityksen kannalta tarkasteltuna. 5. L Kaj e: Maaston kulkukelpoisuus. 6. R H a s t i 0: Vesistöjen ylityskykyisten taisteluajoneuvojen osuus ulkovaltojen organisaatiossa ja niiden käyttömahdollisuudet oloissamme. 7. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran vuosikokous, kunniajäsenet, kutsujäsenet, neuvottelukunta sekä toimihenkilöt. 8. Aikaisempien Tiede ja Ase -julkaisujen hakemisto. N:o 27/1969 1, V M a r m 6: Strategisista alkuaineista. 2. L K.V ä I i maa: Strategian käsite Suomen valtiopolitiikassa. 3.E N i e m i n en: Valtakunnansuunnittelun sotilaallisia näkymiä. 4. P K i I k k i: Talvisodan suojajoukkotaistelut Karjalan kannaksella. 5. A Koi v i s t 0: Ilma-alusten I käyttömahdollisuudet ja periaatteet merivoimiemme tukemistehtävissä. I. 6. A M a u n ula: Maahanlaskusotatoimi erityisesti huollon kannalta tarkasteltuna. 7. E P ura n en: Päät ei den ja niiden suuntaisten panssariurien suluttamisesta. 8. L F 0 n t e II, ALa a k s 0, J Le h t 0 n en, M Tienari: Ampumataulukoiden laatimisen automatisointi. 9. K Ta r vai n en: Katsaus poittotaisteluaineisiin ja välineisiin sekä poittosuojeluun. 10. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran vuosikokous, kunniajäsenet, kutsujäsenet, neuvottelukunta sekä toimihenkilöt. N:o 28/1970 l. K J M.i koi a: Suomen SotatieteelIisen Seuran uusi kunniajäsen, jalkaväenkenraali K A Tapola. 2. A E M a r toi a: Kokemuksia kolme ja puoli vuotiselta YK:n joukkojen komentajakaudeltani Kyproksella. 3. M L a p p ala i n en: Aseettomasta vastarinnasta. 4. E L a a t i kai n en: Viipurinlahden taistelut helmi-maaliskuussa S. P K a r von en: Ohjelmoitu opetus. 6. P Saa r i k 0 s k i: Aktiiviupseerien sosiaalinen tausta puolustllsvoimissa
12 J y r i P a ula h a r j u: Tutkimustuloksia maakuvauksesta. 8. E 1 t k 0 n en: Armeijakunnan viesiiliikenteestä ja viestiyhteystarpeista sekä puhelinverkon väylämitoituksen perust~ista. 9. H ann u S ä r k i ö: pjirteitä sotilaallisen johtamistaidon käsitteestä ja sisällöstä. 10. 'P e n t t i 1 i van a i n en: Puolustusvoiman liikekannallepanon oikeudellinen perusta. 11. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran vuosikokous, kunniajäsenet, kutsujäsenet, neuvottelukunta sekä toimihenkilöt. N:o 19/ Toimituskunta: Kenraaliluutnantti' Harald Öhquist, Jalkaväenkenraali. Kusta.a Anders Tapola K J M i koi a: Suomen' Sotatieteellisen Seuran uusi kunniajäsen jal!caväenkenraali Jaakko Sakari Simelius K r i s t i a n G e s t r i n: Näkökohtia Suomen puolustuspolitiikasta. 4. M a t t i L a p p ala i n en: Kansainvälisiin kriisitilanteisiin liittyvien strategioiden ja niihin perustuvien peliasetelmien hahmottamisesta eräiden esimerkkien valossa. 5. J Hei n 0 n en: Virallisten normien vastainen käyttäytyminen eräässä totaalisessa yhteisössä (tutkimus sotilasrikoksista). ' 6. S W i k b e r g: Taistelualusten kehityksen yleiset suuntaviivat. 7. V L ö t j ö n en, M K e s k i taloja U M ali n en: Jalkaväkemme kehityksestä. 8. M K 0 s kim a a: Kenttätykistömme kehityksen nykyvaihe. 9. R P e n t t i n en: Näkökohtia kantaviestiverkon käyttömahdollisuuksista puolustusvoimien sodan ajan viestitoiminnassa. 10. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran vuosikokous, kunniajäsenet, kutsujäsenet, neuvottelukunta sekä toimihenkilöt. N:o 30/ Jaa k k 0 A u e r: Maamme energiahuolto 1970-luvulla. 2. H S ä r k i ö: Vuoden 1948 ystävyys-, yhteistoiminta- ja avunantosopimus suomalaisissa arvioinneissa. 3. Kai e v i R u h ala: Puolustussopimukset kansainvälisessä oikeudessa. 4. P K i I k k i: Talvisodan pataljoonan- ja patteriston komentajat. 5. T EKa II i 0 :. Menetelmä i1maräjähteen vaikutuksen laskemiseksi pintaammunnassa. 6. M Lu k k ari: Pioneerialan kehitysnäkymiä. 7. R P e n t t i n en: Katsaus viestialan teleteknilliseen kehitykseen ja tämän het,: ken suorituskykyyn. 8. M H y v ä r i n en: "Johdatus operaatiotutkimukseen". 9. SUOMEN SotatieteeIlisen Seuran vuosikokous, kunniajäsenet, kutsujäsenet, neuvottelukunta sekä toimihenkilöt. 0.' 10. Aikaisemmat vuosikirjat; 13
13 194 N:o 31/ K e i j 0 K 0 r h 0 n e n: Euroopan turvallisuusnäkymiä käynnissä olevien neuvottelujen valossa. " 2. J u h a n i Suo m i: Joitakin näkökohtia sosiaalidemokraattien suhtautumisesta maanpuolustukseen talvisodan edellä. 3. Vii h 0 L ukk ari n en: Ilmavoimien ja strategisten ydinaseiden vaikutus päätöksentekoon kriisitilanteessa. 4. M a t t i L a p p ala i n en: Strategian tutkimuksen yleisestä problematiikasta ja metodiikasta. 5. M a t t i K 0 s kim a a: Sotatekniikan kehitys luvulla. 6. J y r k i P a ula h a r j u: Satelliittikuvaus ja sen sotilaallinen merkitys. 7. Sam p 0 A h t 0: Eräs teoria Hitlerin Neuvostoliittoon suorittaman hyökkäyksensyistä. 8. J 0 r m a K a a r nol a: Puolustusneuvosto. 9. M a t t i San t a v u 0 r i: Ilmatorjunnan kehittymisen nykyvaiheesta..10. K r i s t i n a N y m a n: Tiede ja Ase. Aiheenmukainen sisällysluettelo vv SUOMEN Sotatieteellinen Seura. N:o 32/ Omistus SotakorkeakoululIe. 2. Hei g e S e p p älä: Suomen Sotakorkeakoulu 50-vuotias. 3. Kai e vii s k a n i u s: PohJoismaat toisen maailmansodan jälkeisen kylmän sodan vaikutuskentässä. 4. M a t t i K 0 s kim a a: Sotatekniikan vaikutus taktiikkaan. 5. M a t t i La p p ala i n e n - Kai e v i R u h ala: Suurvaltojen strategiset doktriinit. 6. Sam p 0 A h t 0: Saksalaisten joukkojen sopivuus sodankäyntiin Pohjois Suomessa J u h a" T i k k a: Näkymiä Suomen meristrategisesta asemasta ja merivoimiemme operatiivisista ongelmista. 8. S a k ari V i s a: Piirteitä meritaktiikastamme. 9. SUOMEN Sotatieteellinen Seura. N:o 33/ KJ M i koi a: Seuran"kymmenes kunniajäsen kenraaliluutnantti A E Martola. 2. J Suo m i: Suomen ja Neuvostoliiton salaiset keskustelut ennen talvisotaa. 3. K J M i koi a: Tieteellin~n tutkimus puolustusvoimien piirissä. 4. U A n t h 0 n i - L Salon e n - L Kai e r v 0 - T K 0 r 0 suo - 1 H y y p P ä: Teknillinen tutkimus- ja kehittämistoiminta puolustusvoimissa. 5. J H a r j ula: Näkökohtia pienten, keskisuurten ja suurten valtioiden välisistä " varustelusuhteista 1960-luvulla.
14 T H i r von en: Upseeriston hallinnollinen opetus valtion henkilökuntakoulutukselle asetettujen tavoitteiden valossa tarkasteltuna.. 7. J K U s v a: Talvisodan sotatoimet Pohjois-Suomessa. Operaatioalue ja taistelusuunnitelmat. 8. H N i kun en: Systeemianalyysin soveltamismahdollisuukshi i1mavoimissamme. 9. M Vii t a s a 1 0: Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan osuus suomalaisessa puolustustutkimuksessa. 10. SUOMEN Sotatieteellinen Seura. N:o 34/ J H a r j ula: Suomen poliittinen kuva ulkomaisessa lehdistössä viime vuosina. 2. J K U s v a: Talvisodan sotatoimet Pohjois-Suomessa. Operatiiviset ja taktilliset kokemukset. 3. JNe v a k i vi: Ranskan Suomelle talvisodan aikana tarjoamasta sotilasavusta. 4. J P a ula h a r j u: Sotilastekokuujärjestelmät.- 5. P T h 0 m e n i u s: Ammusilmatorjunta-asejärjestelmien tehoanalyysiit perusteet hankintoja suunniteltaessa. 6. J 0 r m a K M i e t t i n en: Euroopassa olevat ydinaseet ja niiden merkitys. 7. J A u t t i: Reserviläisjärjestöt maanpuolustuskentässämme.. _ P T u r p e e n n i e m i: Rajavartiolaitoksen kehitysvaiheita ja piirteitä nykytilanteesta. 9. SUOMEN Sotatieteellinen Seura. N:o 35/ K J M i koi a: Tiede ja Ase - sotatieteeilisen tutkimuksen julkisivu l moi a: Operaatiotaidon ja taktiikan kehitysnäkymät 1980-luvulle. 3. M La u e r m a: Sotahistorian tutkimuksen problematiikkaa ja-metodiikkaa. 4.- P R i pat t i: Suomen sodan 1941-'-1945 pataljoonan ja patteriston komentajat. 5. R P e n t t i ne n: Viesti toiminnan suoritevaatimukset puolustusvoimiemme viestitaktillisten ja -teknillisten toimintamenetelmien lähtökohtana. 6. ALa p p i: Ohjusilmatorjunnan kehitykseen vaikuttaneet tekijät sekä kehitysvaiheet ja nykyiset käyttöperiaatteet. 7. T K 0 k k 0 n en: Puolustuspoliittinen päätöksenteko ja puolustushallinto Suomessa ja eräissä muissa maissa. 8. SUOMEN Sotatieteellinen Seura. N:o 36/ K J M i koi a: Kenraaliluutnantti K L Oesch KJ M i koi a: Seuran uudet kunniajäsenet vara-amiraali 0 Koi vi s.t 0 ja kenraaliluutnantti PII moi a.
15 K J M i koi a: Tervehdyspuhe seuran 50-vuotisjuhlassa. 4. P J u n t t i l a: Tutkimuksen osuus puolustusvalmiuden kehittämisessä. 5. EKi n n u n en: Maarllme tiestö ja sen valtakunnalliset kehittämistarpeet. 6. T' J u n t u!1 en: Ydinaseeton Pohjola ja sen vaikutus Euroopan turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. i 7. H N i kun en: Eräitä ilmavoimien toimintaa kuvaavia simulointimalleja. 8. J K n u u t t i l a: Panssariaseen ja panssarintorjunnan kehityksestä toisen maailmansodan jälkeen. 9. H H i eta n en: Ajatuksia Iirtnoitusalan tehtäväkentästä ja alalla tapahtuvasta kehitystyöstä P T a u r i a i n en: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan osuus maanpuolustusta turvallisuuspolitiikan osana koskevassa tiedotustoiminnassa ja sen kehittämisessä. 11. SUOMEN Sotatieteellinen Seura. N:o 37/ K J M i koi a: Kenraaliluutnantti U Poppius P T a r jan ne: Tiedonvälitys yhteiskunnassamme. 3. M R ö t s ä.: Elintarvikkeet ja energia. Saatavuus- ja riittävyysongelmia. 4. J K n u u t't i l a: Pan'ssari- ja mekanisoitujen joukkojen organisaation ja ""käyttöperiaatteiden kehityksestä toisen maailmansodan jälkeen. 5. P 0 J ä r v e n pää : SALT ja ICBM-ohjusten haavoittuvuus: Määrällisten asevalvontaneuvottelujen vaikutus strategiseen tasapainoon. 6. ALa u r i: Johtamiskoulutuksesta nyky-yhteiskunnassa. Vertailevaa arviointia sotilasjohtajan näkökulmasta. 7. M V u 0 l e vi: Kuvantulkinnan ja sen opettamisen välineistö ja metodiikka. 8. V Per n a a: Lentoammuiman virhetekijöiden määrittämisestä. 9. SUOMEN Sotatieteellinen Seura. N:o 38/ S L i n d bio m: Maailmantalouden häiriöalttiudesta Tuo m i: Merisodan operaatiotaitoon ja taktiikkaan vaikuttavia kehityspiirteitä erityisesti Itämeren piirissä. 3. E N i. em i n e n - T L ö p p ö n en: Humanitaarisen oikeuden säännökset sodassa. 4. K R u utu: Suomen sodissa ansioituneiden rintamakomentajien henkilökohtaisesta johtamistavasta saatavat opetukset. 5. M L a u e r m a :Sodanjumalan profeetta. Kreivi De Guibert sotilaskirjailijana. 6. L ViI k k 0: Katsaus maamme kartoitus- ja kartastotilanteen kehittymiseen sekä puolustusvoimien kartoitusjärjestelmään. 7. M V u 0 l e vi: Lämpökuvauksen sotilaalliset sovellutukset. 8. K K e r k k 0 n en: Sotatieteellinen kirjallisuus Suomessa. 9. SUOMEN Sotatieteellinen Seura.
16 197 N:o 39/ L,S Ii tel a.:,;, EuroQpan tur):ahisuus 198.~lu\(ull~. ' 2. M J a 'ko b s 0 n: Euroop~n ~urvallisuus,1 980-luvulla. 3. K B rod i n :' Säkerhetspolitlsk utveckling i Norden. ' '" 4. R I s s a kai n e n - ~,K a i n u la i,n en :, ATK johdon apuvälineenä - puolustushallinnon tietojenkäsittely. ' 5. A-I I i s a k kai a: Näkökohtia maavoimien operaatiotaidon ja taktiikan ketiittämisestä puolustusvoimien edellytykset huomioon ottaen. 6. P 0 J ä r v e n pää: MX-asejärjestelmä: Näkökohtia Yhdysvaltain strategi- sestaasekehittelystä 1980.luvulla. 7. G H ä g g I u n d: Parlamentaariset puolustuskomitea~. 8. M J u I kun en: Perinteet ja realismi. Suomen puolustusvoimat saksalaisarvioissa 1930-luvulla. 9. K P e n n a n en: Rautateiden korjaustoiminta viime sodissamme. 10. K H ö g I u n d: Sääpalvelus. II. SUOMEN Sota tieteellinen Seura. N:o 40/ M La p p ala i n e' n: Seuran uusi kunniajäseneversti K J Mikola. ',: 2. J S a 'u k k 0 n en: Puolustusministerin tervehdys seuran vuosikokouksessa J K M i Ii t t i n en: Uu~en aseteknologian vaikutus so~an kuvaan. 4. M K a u s t 0: Lentotiedustelun ja ilmavoimien tulivaikutuksen viimeaikainen kehitys. ', 5. K S i p i: Ilmatorjuntaohjusten tarve ja käyttö oloissamme. 6. M V i r k k i - E R aja h a I me: Uudistuva johtaminen ja viestit~iminta. 7. R Ari m 0: Linnoittamineri ja sotatoimet vv i M I s k Ii n i u s: Taloudelliset edellytykset puolustusvoimien materiaaliselle kehittämiselle ja 1930-luvuiIIa HelI m a n: Katsaus peliteorioihin. 10. SUOMEN SotatieteeIlinen Seura. N:o 41/ V U 0 t i I a: Seuran uusi kunniajäsen kenraaliluutnantti R Arimo. 2. V, T e r 'ii a s m ä k i: Mannerheim rauhantekijäpresidenttinä; 3. I Puu k k a: Yhteiskunnassa tapahtuneiden ja nähtävissä, olevien muutosten sekä teknologisten edellytystemme haasteet suomalaiselle operaatiot aidolle ja taktiikalle. I 4. J H a r j uj a - P 0 J är v e n pää:,ranskan ja Saksan Liittotasavallan turvallisuuspoliittisten suhteidel\ kehitys: vastakka!nasettelusta yhteistyöhön. 5. R Ari m 0: Saksalaisten suunnitelmat Itä-Karjalan ja Pietarin suhteen vuonna M P e 1 t 0 n en: Ilmasota saksalaisia vastaan
17 Y P 0 h jan v i r ta: Järeä rannikkotykistömme. 8. H N i kun en: Suomalainen taistelu kone filosofia. 9. M V u 0 I e vi: Kuvaustiedustelu ja mahdollisuudet suojautua siltä. 10. J Myy r ä: Elektronista sodankäyntiä Falklandeilla ja Libanonissa vuonna P KoI e h m a i n e n - T Tuo m i: Katsaus/puolustusvoimien sähköteknilliseen toimialaan. 12. SUOMEN Sotatieteellinen Seura N:o 42/ R J S e t älä: Sotakorkeakoulu. Tehtävät ja tavoitteet. 2. JAa toi a i n en: Yleisesikuntaupseerille ja hänen koulutukselleen asetettavat vaatimukset. 3. S A h t 0: Valo Nihtilä - Suomalainen yleisesikuntaupseeri. 4. PUu t a n i e m i: Strategian menetelmät ydinaseiden aikakaudella. 5. S Ta n s k a n e n jaf-g W e n n s t r ö m: Operaatiotaidon ja taktiikan opetus upseerikoulutuksessa. 6. S L e h t 0 ja R L a h t i per ä: Ilmatorjunta ja 1990-luvuilla. 7. S R a h k 0 n e n: Pioneeri toiminta maaston luonteen muuttajana. 8. E Ra j a h a I m e ja J Myy r ä: Tilannekuvan ylläpitäminen ja vaatimukset viestijärjestelmälle. 9. L K u p ari n en: Huollon tekijöiden huomioonottaminen operaation suunnittelussa. 10. R N 00 pii a: Kranaattien sirpaloitumiselle asetettavat vaatimukset. 11. R H u r me: Rannikkopuolustuksemme 1980-luvulla. 12. P Tuo m i salo: Ajatuksia johtajuudesta sota-aluksella. 13. J P y S t Y n en: Ilmasta tapahtuvan elektronisen häirinnän, tulenjohdon ja taistelunjohdon toteuttaminen. 14~ S R ä isä n en: Maanpuolustuskurssit. 15. J Ta r k k a: Maanpuolustus ja rauhanliikkeet. 16. S A h t 0: Sotakorkeakoulu SUOMEN Sotatieteellinen Seura. N:o 43/ M S i ne r m a: Jalkaväenkenraali J S Simelius K i r j a vai n en: Rajavartiolaitos 1990-luvun haasteiden edessä. 3. P 0 J ä r v e np ä ä: NATO ja ydinaseet: Länsiliittoutuman ydinasepolitiikka vuosina E M ä k i - J A II a s j ä r vi: Taktiikan ja sotatekniikan kehittymisen asettamia vaatimuksia 'kenttätykistön tulen käytölle. 5. V L ukk ari n en: Naisten maanpuolustuskriisi: Ristivetoa naisten sijoittamisessa puolustusvoimien palvelukseen jatkosodan aikana. 6. R P aja r i: Näkökohtia ilmavoimien lentokonemateriaalihankinnoista luvulla ja sotien aikana. 7. P L e imu: Suomalaisen sotilaselämän pennalismi ja initiaatio.
18 SUOMEN Sotatieteellisen Seuran julkaisutoiminnasta - Seuran julkaisusarja - Tiede ja Ase 1-42 sisällys 9. SUOMEN Sotatieteellinen Seura. N:o 44/ K J M i koi a: Jalkaväenkenraali Å-E Martola : K J M i ko I a: Kenraaliluutnantti P Ilmola N R i u t tai a: Seuran uusi kunniajäsen kenraaliluutnantti P Multanen. 4. V P i h I aja m ä k i: Puolustustutkimuksen kehittämisen suuntaviivoja 1990-luvulle. 5. R Ny b e r g: Ydinaseriippuvuus - kaksiteräinen miekka. 6. O-M M u I t a m ä k i: Suurvaltojen ja sotilasliittojen välisten tärkeimpien aseidenriisuntaneuvottelujen kronologia. 7. ALe i n 0 n e 'n - M H 0 s s i - P H ä m älä i n e n - A K 0 h v a k k a: Kehittyvä jalkaväki. 8. M J y t ä mä: Merisodan taisteluvälineiden kehityksestä ja ohjustorjunnasta. 9. H N i k u xi en: Hävittäjätorjunta tänään. 10. J T La p p ala i ne n: Suomen joukkojensiirrot 1638= J K r on I u n d: Hyvinkää itsenäisyyssodassa SUOMEN Sotatieteellinen Seura. 13. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran julkaisutoiminnasta,- Seuran julkaisusarja 1-13 ' - Tiede ja Ase 1-43 sisällys. N:o 45/ Vara-amiraali 0 T Koivisto J VaI t a n en: Puolustusvoimat tulevaisuuden haasteiden edessä., 3. I T u r u ne n: Panssarintorjuntataistelut - haaste 1990-luvun maavoimille. 4. J H a r j ula: Lyhyen kantaman ydinaseisiuk~en ase~a sotilasliittojen doktrlineissa ja asevalvontaneuvotteluissa.. 5. J T La p p ala i n en: ValtiopäiviItä väenottopaikoille. Suomen jalkaväen rekrytointi R Ari m 0: Puolustusvoimien siirtyminen aluejärjestelmään uvulla. 7. E W i h toi: Merimiinoitteet Suomen vesillä talvisodassa ja Suomenlahdella v M L a p p ala i n en:. Antoine-Henri Jomini - Napoleonin profeetta.. Nykyaikaisen sotateorian toisen "kantaisän" merkityksestä ja vaikutuksesta. 9. J K ron l u n d: Sota ja rauha Lähi-Idässä - ajatuksia sotahistonasta,ja sen tutkimuksesta. 10. SUOMEN SotatieteeIlinen Seura - toimintakertomus,'~ - ansiolevyke - 6O-vuotisjuhlasta 11. SUOMEN SotatieteeIlisen Seuran julkaisutoiminnasta.;,... Seuran julkaisusarja - Tiede ja Ase 1-44:n sisältö
19 200 N:o 46/ E r m e i K ann i n en: Suomen puolustusvoimien toisen maailmansodan jälkeiset sotavarustehankjnnat ja niihin liittyvät poliittiset päätökset. 2. Markku KoI i: Malli: kenttätykistön tulen vaikutuksen tmnalta määrittämiseksi. 3. P a u 1 i 0 J ä rv e n pää:, Yhdysvaltain,strategisen kohdistussuunnitelman kehittyminen , 4. M a t t i Aho 1 a: Taktillisten ilmavoimien käytön suunnittelun perusteita ja kehitysnäkymiä. 5. P a u 1 i T h 0 m e n i u s: Ilmatorjunta tykeillä vai ohjuksilla. 6. J ukk ~ L i n d s,t e d t: Eduskunnan,oikeusasiamies ja varusmiesten oikeudet. 7. R i s t 0 E r joi a: Asetuotanto Suomessa toisen maailmansodan aikana l k kas e p p i n en: Markkinan satama. 9. SUOMEN Sotatieteellinen Seura. ' 10. Julkaisutoiminta. - Seuran julkaisusarja. - Tiede ja Ase 1-45 sisältö. N:o 47/1989 ::, 1. Seuran kunniajäsen, kenraaliluutnantti Eero Pentti Multanen K J M j' koi a : ' Seuran u!lsi kunniaj~~,,;!~versti ja professori viiho Olavi Tervasmäki len 0 r r b a c k: Puolustusvoimien kehitysnäkymiä I 99O-luvulla. Puhe Seuran vuosikokouksessa Ra i m,o 1 s s a kai n e n: Teollisuutemme tuotantovalmius eri tilanteissa puolustusvoimien lisääntyvää teknillistymistä ajatellen. 5. Jo r m a K M i e t t i n en: Sotilasliittojen asevoimien ja doktriinien muutos trendit. 6. Jorma V u 0 hei a i n en' -".' Hei k k i T i l a n der Ari U u t i n en: Suurvaltojen, maavoimien operaatiotaito ja taktiikka luvulla. 7. J u s s i L ukk ari - A l p 0 J u 1 kun en: Miinat ennen, nyt ja tulevaisuudessa; tekninen tarkastelu. 8. U r h 0 Mylly n i e m i: Operaatiotaidon ja taktiikan tutkimus: mitä se on ja tarvitaanko sitä? 9. J u s s i T La p p ala i ne n: Hakkapeliittain joukkoon. 10. M a t t i L a p p ala i n en: Vieläkö lisä Napoleonin arvostettuihin tulkitsijoihin? Itävallan arkkiherttua Kaarlen panoksesta sotataidon ja sotatieteiden rintamassa. II. SUOMEN Sotatieteellinen Seura. 12. Julkaisutoiminta. - Seuran julkaisusarja. - Tiede ja Ase 1-46 sisältö.
20 201 N: M a t t i P e k k a'n en: Suomi elää metsistä...c elääkö? 2. P e k k aku r e n maa: Sotilaallinen uhka tulevwsuudessaja vaateita puolustuksellemme 3. Esa P u I k k i n en: Sotateknisen kehitykseh jlllikäriprikaatin taktiikiille 1990-luvtiIla. asettamat vaatimukset 4.Kauko Ky.IIönen ja Erkki Utunen:Tykistö R i s t 0 E. J. P e n t t i I ä : Mukautuva puolueettomuus. Historiallinen katsaus puolueettomuuden kehitykseen ' 6. R e i n 0 Ari m 0 : Kenraaliluutnantti Oscar Paul Enckell-yleisesikunnan päällikkö ,., 7. R i s t 0' E r joi a: Ampumatarvikkeet sotien aikana Suomessa 8. M a t t iho n g i s t 0 : Sotatekniikkaa ulkomaisissa online-tietokannoissa 9. Suomen Sotatieteeilinen Seura - toimintakertomus, tuloslaskelma - tietoja Seuran hallinnosta - ansiolevyke 10. Julkaisutoiminta - Seuran julkaisusarja - Tiede ja Ase 1-47 sisältö N:o 49/ Kenraaliluutnantti A R T Ari m J 0 r m a K M i e t t i n en: Kahden ajankohtaisen kriisin taustat ja tulevaisuus 3. J u h a H a r j ula : TAE-sopimus: taustaa, aluejako, aseiden jyvitys ja sivustakysymys 4. 0 s m 0 Tuo m i: Itämeren alue geopoliittisenja regionalistisen näkemyksen valossa 5. Per t t i Sai m i n en: Euroopan puolueettomien ja puolueettomuuteen päätymässä olevien valtioiden turvallisuuspoliittisia kehitysnäkymiä. 6. M a r k k u Koi i: lyiaavoimien epäsuora panssarintorjunta - panssariaseen roolin muuttaja?,., 7. S a k ari A h v e nai n en: Sodankäynti, johtaminen, viestiyhteydet Ja yhtymän viestijärjestelmä - yvi - jääkäriprikaatissa,.. 8: J u h a Mä k i - K 0 k k i l a: Jääkäriprikaatin tykistön taktillisesta käytöstä '. 9. Suomen Sotatieteellinen Seura' 10. Seuran julkaisutoiminta Seuran julkaisusarja Tiede ja Ase 1-48 sisältö
SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN JULKAISUTOIMINNASTA
157 SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN JULKAISUTOIMINNASTA Sotilasalan tutkimuksesta on huomattava osa salaista tai sellaiseksi luokiteltavaa. Tämän lisäksi se on valtaosaltaan puolustusvoimien ajankohtaisiin
SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN JULKAISUJA -SARJASSA ON TÄHÄN MENNESSÄ JULKAISTU SEURAAVAT TUTKIMUKSET:
190 SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN JULKAISUJA -SARJASSA ON TÄHÄN MENNESSÄ JULKAISTU SEURAAVAT TUTKIMUKSET: N:o 1. JO Hannula: Clausewitz sotateoreetikkona, Valtioneuvoston Kirjapaino, Helsinki 1927 (loppuunmyyty).
SISALLYS: TIEDE JA ASE
327 TIEDE JA ASE Sisällysluettelo vuosilta 1933-1972 (n:ot 1-30). Index for the years 1933-1972 (nos. 1-30). Laatinut/compiled by: filosofianmaisteri Kristina Nyman. Luettelo noudattaa samaa systematiikkaa
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
Operaatiotaidon ja taktiikan tutkimus Suomessa itsenäisyyden aikana
Sotataidon laitos Operaatiotaidon ja taktiikan tutkimus Suomessa itsenäisyyden aikana Sotatieteiden päivät 2018 Operaatiotaidon ja taktiikan istunto Tulevaisuudessa 2016- Ennen 1944- PITÄMÄLLÄ MAASTOA
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH
Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.
Sotaa Pohjois-Vienassa
Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I
Jalkaväenkenraali K A Tapola
SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAlliSEN Jalkaväenkenraali K A Tapola Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui vuosikokouksessaan viime huhtikuun 9. päivänä jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan
Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet
Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta 2019 Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet SA-kuva Hannu Liimatta Itsenäisyyden uhkana Venäjä/Neuvostoliitto Ei kuitenkaan
Solalieleellisen lyön merkitys Suomessa
Solalieleellisen lyön merkitys Suomessa. Kenraaliluutnantti T V ViI jan e n (EBitelmä Suomen _ Sotatieteellisen Seuran 30-vuotisjuhlassa) Kun sotalaitos eri osineen rakennetaan tai siihen tehdään syvällekäyviä
VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO
8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana
Hyökkäyksestä puolustukseen
Maanpuolustuskorkeakoulu Taktiikan laitos Julkaisusarja 1, Nro. 1/2014 Hyökkäyksestä puolustukseen Taktiikan kehittymisen ensimmäiset vuosikymmenet Suomessa Vesa Tynkkynen 2. painos Maanpuolustuskorkeakoulu
Jalkaväenkenraali Jaakko Sakari Simelius
SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAJASEN Jalkaväenkenraali Jaakko Sakari Simelius Suomen Sotatieteellisen Seuran vuosikokouksessa 6.4.1971, jalkaväenkenraali S Simelius pyysi, ettei häntä enää valittaisi
KENRAALILUUTNANnl, MANNERHEIM-RlSnNRITARI ILMARI ARMAS-EINO MARTOLA
SEURAMME KYMMENES KUNNIAJÄSEN KENRAALILUUTNANnl, MANNERHEIM-RlSnNRITARI ILMARI ARMAS-EINO MARTOLA Vuosikokouksessaan 7. 4. 1975 Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui kenraaliluutnantti Ilmari Armas-Eino
Jalkaväenkenraali. Kenraaliluutnantti
Kenraaliluutnantti HARALD öhqulst 1. 3.1891--10.2.1971 Jalkaväenkenraali KUSTAA ANDERS TAPOLA 29.3.1895--2.4.1971 Suomen Sotatieteellinen Seura kunnioittaa kuluneena vuonna kahden matkansa pään saavuttaneen
Suomen Sotatieteellinen Seura - ajassa mukana 1927-2009
Seppo Tanskanen Suomen Sotatieteellinen Seura - ajassa mukana 1927-2009 PERUSTAMISVAIHEET JA TARKOITUS Helmikuun 7.päivänä vuonna 1927 kokoontuivat muutamaa vuotta aikaisemmin perustetun Sotakorkeakoulun
SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA
SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA MIKKO KARJALAINEN Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kehittämispäällikkö Kansallisarkistossa TIIVISTELMÄ
MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020
MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 Esittely 24.11.2015 SPEK Mitä turvallisuustutkimuksessa tapahtuu? Prof Juha Mäkinen Tutkimustoiminnan tunnuslukuja Professoreja 12 1x Arvonimellä (tutk.johtaja)
Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura
Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja
Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön
Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013
Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle
Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä
Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne
Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko
Suomalaisen sotatieteellisen tutkimuksen painotuksia tiede ja ase -teossarjan valossa
Suomalaisen sotatieteellisen tutkimuksen painotuksia tiede ja ase -teossarjan valossa Esko Vaahtolammi Abstract This longitudinal study examines the content of the Tiede ja Ase yearbook from its publication
Valtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
Motinteosta mottimetsään
SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN
Hyvät kuulijat. Jalkaväen vuosipäivä Mikkeli. Jalkaväki on Suomessa ollut alkuajoistaan lähtien Maavoimien
Jalkaväen vuosipäivä 16.11.2018. Mikkeli Herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat Tervetuloa Jalkaväen vuosipäivän päiväjuhlaan. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555
Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä
1 Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä 16.11.2018. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555 asti. Kustaa (I) Vaasan johtaman
VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T
58 VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T Y1eisesikuntamajuri Harri Ohra-aho 1. JOHDANTO 1.1 Lähtöasetelma Venäjän sotilaallinen johto on viime aikoina joutunut tekemään asevoimia ja sotataitoa
JALKAVÄEN TEHTÄVÄTAKSONOMIAN KÄSITTEET 1950- LUVULLA Tehtävätaksonomian kansallinen käsiteanalyysi
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU JALKAVÄEN TEHTÄVÄTAKSONOMIAN KÄSITTEET 1950- LUVULLA Tehtävätaksonomian kansallinen käsiteanalyysi Esiupseerikurssin tutkielma Kapteeni Riku Valtonen Esiupseerikurssi 64 Maasotalinja
Esko Vaahtolammi. Esko Vaahtolammi SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN
Esko Vaahtolammi Esko Vaahtolammi Suomalaisen sotatieteellisen Suomalaisen tutkimuksen sotatieteellisen painotuksia tutkimuksen Tiede ja ase-teossarjan painotuksia valossa Tiede ja ase-teossarjan perusselvitys
Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto
Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät
TUTKIMUKSEN OSUUS PUOLUSTUSVALMIUDEN KEHITTÄMISESSÄ
17 TUTKIMUKSEN OSUUS PUOLUSTUSVALMIUDEN KEHITTÄMISESSÄ Kenraaliluutnantti P J u n t t i I a (Seuran 50-vuotisjuhlassa pidetty juhlaesitelmä) Vanha sanonta kuuluu, että hyvän sotapäällikön on kyettävä ratkaisemaan
Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016
Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.
Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011
Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<
1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5
Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.
PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,
Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen
Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.
Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus
Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus 15.11.2018 Kotka AGENDA 1. Merivoimat 2. Toimintaympäristö ja sen vaikutukset 3. Merivoimien kehittäminen 4. Kansainvälinen
Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa
TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi
Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.
Sodankäynnin muutos AFCEA Helsinki Chapter syyskokous 3.11.2016 Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Nimi Sodankäynnin muutos Sodan käsitteen venyttäminen Informaatio strategisena aseena;
SUOMEN SOTATIETEELLINEN SEURA RY LUVULLE SllRRYTTÄESSÄ, KEmTTÄMISTARPEITA JA -MAHDOLLISUUKSIA
5 SUOMEN SOTATIETEELLINEN SEURA RY 2000- LUVULLE SllRRYTTÄESSÄ, KEmTTÄMISTARPEITA JA -MAHDOLLISUUKSIA Kenraaliluutnantti Dkka Ranta (esitelmä seuran syyskokouksessa 15.11.1999, päivitettynä syksyn 2000
Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.
Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta 1808-09 kylmään sotaan Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.2019 Ahvenanmaan veteraani kolmannessa polvessa Historia 1808
Kun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana
Kun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Historia- ja maantieteiden laitos Suomen
Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA
Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Jr 10 Jr 31 Jr 52 KevOs 2 ErPPK 6. TykK, 22. TykK 15. RajaJK, 34. RajaJK Er.Lin.K 9, Er.Lin.K 10 Pion.P 24, VP 30 14. DIVISIOONA TYKISTÖJOUKOT
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui
SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI
Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm
PANSSARIHÄLYTYS HYÖKKÄYSVAUNUKOKEILUOSASTON AJOKOKEET KARJALAN KANNAKSELLA 1934
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PANSSARIHÄLYTYS HYÖKKÄYSVAUNUKOKEILUOSASTON AJOKOKEET KARJALAN KANNAKSELLA 1934 Pro gradu -tutkielma Yliluutnantti Aleksi Lintunen SM4 Maasotalinja Huhtikuu 2015 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus
Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai
Kaavoihin kangistumista vai käytännöllistä viisautta? Suomen alueellinen ydinasevalvontapolitiikka kylmän sodan aikana
Kaavoihin kangistumista vai käytännöllistä viisautta? Suomen alueellinen ydinasevalvontapolitiikka kylmän sodan aikana Tapio Juntunen Artikkeli Aloite Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä vakiintui kylmän
Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet
Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia
SUOMEN SODAN 1941-1945 PATALJOONAN- JA PATTERISTON KOMENTAJAT
118 SUOMEN SODAN 1941-1945 PATALJOONAN- JA PATTERISTON KOMENTAJAT YleisesikuntanuQurl P R I pat t I O. JOHDANTO 0.1. Tutkimuksen tarkoitus ja luonne Suomen sodassa 1941-1945 pataljoona muodosti pienimmän
Pääesikunta, logistiikkaosasto
Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan
Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013
Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin
SUOMEN ILMAVOIMIEN PERUSTAMINEN Heikki Nikunen
SUOMEN ILMAVOIMIEN PERUSTAMINEN Heikki Nikunen 5.2.2018 Itsenäisyystaistelun tueksi ensimmäiset koneet Ruotsista: Kreivi Eric von Rosenin lahjoittama Morane- Saulnier Parasolista modifioitu Thulin D -tyyppinen
Everstiluutnantti Timmer totesi, että hänen lausumansa eivät kaikki edusta Saksan virallista linjaa vaan myös henkilökohtaisia näkemyksiä.
Carl von Clausewitzia Katajanokan Karimosalissa Pöydän puhdistaminen Toukokuun 16. päivänä 2008 Kanta-Helsingin Reservinupseerit olivat järjestäneet kerhoillan Karimo-salissa. Esitelmän pitäjäksi oli pyydetty
Alueellisen puolustuksen periaatteista
Alueellisen puolustuksen periaatteista Kirjoittanut yleisesikuutaeversti L. S a ura m 0 Sodankäyntiin liittyviä kysymyksiä käsiteltäessä on välttämätöntä pyrkiä luomaan kuva siitä, minkälaatuiseksi tuleva
PUOLUSTUSTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVOJA 1990-LUVULLE
13 PUOLUSTUSTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVOJA 1990-LUVULLE Puolustusministeri Veikko P i h l aja m ä k i (Suomen Sotatieteellisen Seuran vuosikokouksessa 7. 4. 1986 pidetty esitelmä) Suomen Sotatieteellisen
ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA
ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu? 01 lokakuu 1- v. - v. - v. 0- v. ylioppil/opisto Yliopist/Ammatikork koulu Toimihenk.Yritt/Johtava
JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11
SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,
Valtioneuvoston puolustuselonteko (vnk 5/2017)
Pekka Visuri Helsinki 9.3.2017 LAUSUNTO Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaostolle Valtioneuvoston puolustuselonteko 16.2.2017 (vnk 5/2017) Olen perehtynyt valtioneuvoston puolustusselontekoon 2017
Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 19. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 4 423 000 euroa.
Vaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen
Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen
Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta
Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta 1 Lähtökohtia: sotilaallinen globaalissa turvallisuudessa 2 Sodan luonne ja sen muutos 3 Sotilaallinen työkaluna 4 Seurauksia Itämerellä ja Pohjolassa
I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? Hyvä Huono En osaa sanoa
LIITE 1: Taulukot Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? 6 22 Hyvä Huono Miten luonnehtisitte Venäjän ja Suomen välisiä suhteita tällä hetkellä? Normaalit, rauhalliset 2 Hyvät,
Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia
Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille
Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus
Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen 4.4.2017 Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus Sotilaallinen huoltovarmuus puolustusselonteossa Puolustusselonteossa esitetty sotilaallisen huoltovarmuuden
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PÄÄMAJAN JA MERIVOIMIEN SUHDE RANNIKOLLA SUORITETTUJEN OPERAATIOIDEN SUUNNITTELUSSA JA TOIMEENPANOSSA JATKOSODASSA Pro gradu Yliluutnantti Antti Veikko Haimila Sotatieteiden maisterikurssi
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.
Jalkaväenkenraali A. E.
Jalkaväenkenraali A. E. Heinrichs Vuosikokouksessaan 12 päivänä huhtiikuuta W55 Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui jalkaväenkenraali Axel Erik Heinrichsin kunniajäsenekseen, seuran kolmanneksi kunniajäseneksi.
Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta
Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa
Reserviläisliitto - Tunnettuusseuranta 2016
Reserviläisliitto - Tunnettuusseuranta 2016 INNOLINK RESEARCH OY 2016 Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen 1. YLEISKUVAUS TUTKIMUKSEN KUVAUS Tutkimuksessa kartoitettiin eri maanpuolustusliittojen (Reserviläisliitto,
Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri
Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri 18.11.2015 Raamatullinen vertaus: uutta viiniä vanhoissa leileissä Jeesus esitti heille vielä vertauksen: 'Ei kukaan leikkaa uudesta viitasta
Jalkaväenkenraali A E Heinrichs
Jalkaväenkenraali A E Heinrichs 21. 7. 1890-16. 11. 1965 Suomen Sotatieteellinen Seura oli sekä järjestönä että jäsenistönsä satalukuisasti edustamana surujuhlassa, jossa pois nukkunut seuramme kolmas
Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan).
MOSKOVAN VÄLIRAUHANSOPIMUS 19.09.1944 Välirauhasopimus toiselta puolen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen Suomen
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009 I YLEISTÄ Vuosi 2009 oli Seuran 82. toimintavuosi. Tiede ja Ase julkaistiin 67. kerran. Seuran toiminnan painopiste vuonna 2009 oli Studia Militaria seminaarien toteutuksessa.
Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012
Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen
TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
Suomen ulkopolitiikan hoito
Suomen ulkopolitiikan hoito "Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu?" hyvin hyvin huonosti huonosti Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta
40 vuoha sotatieteellistä tutkimusta
40 vuoha sotatieteellistä tutkimusta Tarkasteltaessa Suomen Sotatieteellisen Seuran 40-vuotistaivalta voidaan sen todeta toisaalta jakaantuvan kolmeen toisistaan poikkeavaan jaksoon ja toisaalta kuvastelevan
Yleinen asevelvollisuus
Yleinen asevelvollisuus "Suomessa on käytössä miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jossa mahdollisimman suuri osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja joka tuottaa
OPERAATIOTAIDON JA TAKTIIKAN KEHITYS NÄKYMÄT 1980-LUVULLE
14 OPERAATIOTAIDON JA TAKTIIKAN KEHITYS NÄKYMÄT 1980-LUVULLE Y1eisesikuntamldurl 1 I k kai I moi 8 JOHDANTO Operaatiotaidon ja taktiikan kehittymiseen vaikuttavat varsin oleellisesti mm tapahtuva teknillinen
SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN STRATEGIA
! 1 SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN STRATEGIA Alkusanat uudelle strategialle Suomen Sotatieteellinen Seura ry:n (SSTS) perustaminen alkoi vuonna 1927 Suomen sotakorkeakoulun kolmen ensimmäisen vuosikurssin
Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta
Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri
SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918
SISÄLLYS VARHAISINTA TAUSTAA 12 Saksalaisten valmistelut ja englantilaisten vastatoimet 13 Ensimmäinen strateginen pommittaja 14 Englantilaisten puolustusvalmisteluja 16 Zeppeliinit aloittavat toimintansa
Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.
ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa
Strategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma
Strategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma METROPOLIA 8.11.2008 Marko Laaksonen 39-vuotta, naimisissa, kolme lasta Komentajakapteeni (2003), yleisesikuntaupseeri (2004) Kadettikoulu
Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät, hyvät naiset ja herrat,
1 MTS:n 40-vuotisjuhlaseminaari 22.11.2016 Kansallismuseon auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät,
Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013
Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Ennen 2. maailmansotaa 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Virta, Mikko Antero Työn nimi Arbetets
DIVISIOONASTA PRIKAATIIN - VUODEN 1952 PERUSYHTYMÄUUDISTUS JA SIIHEN JOHTANEET SYYT
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU DIVISIOONASTA PRIKAATIIN - VUODEN 1952 PERUSYHTYMÄUUDISTUS JA SIIHEN JOHTANEET SYYT Pro gradu -tutkielma Yliluutnantti Miro Palm Sotatieteiden maisterikurssi 5 Maasotalinja Huhtikuu
Suomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
FM Olli-Pekka Leskinen Toimitusjohtaja
FM Olli-Pekka Leskinen Toimitusjohtaja Olli-pekka.leskinen@muisti.org Sotahistoriatyö tulevaisuudessa? Sotahistoria Sotahistoria on perinteisesti asemoitu ensisijaisesti osaksi sotatieteitä. Sotahistoria
SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513
SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö
Aseveljen monet kasvot suomalais-saksalaiset suhteet sotavankiluovutusten valossa
Aseveljen monet kasvot suomalais-saksalaiset suhteet sotavankiluovutusten valossa Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari 14.11.2018 Ida Suolahti Taustalla laajempi tutkimus Väitöskirjani Yhteinen