SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN JULKAISUTOIMINNASTA
|
|
- Aino Anneli Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 157 SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN JULKAISUTOIMINNASTA Sotilasalan tutkimuksesta on huomattava osa salaista tai sellaiseksi luokiteltavaa. Tämän lisäksi se on valtaosaltaan puolustusvoimien ajankohtaisiin kehittämiskysymyksiin kiinteästi kytkettyä tavoitetutkimusta. Sotatieteellinen tutkimus niin meillä kuin muuallakin tapahtuu pääasiassa eri virkaportaissa, eri esikuntatasoilla ja suljettujen ovien takana. Niinpä tutkimustulokset siis päätyvät vain tiettyjen henkilöiden tietouteen. Mutta sotatieteiden alaan kuuluvaa tutkimusta toki suoritetaan myös vapaaehtoisesti, sillä tutkijamieleen kuuluu useinkin pyrkimys itsenäisyyteen tutkimuksessa ja halu toteuttaa itseään myös julkisuudessa. Onhan julkinen rakentava kritiikki eräs henkisen työn kiihoke. Kun puhutaan yleisesikuntaupseerien vapaaehtoisesta tutkimustyöstä on todettava, että varsin usein se saattaa pohjautua virkatyöhön syntyen siten tavallaan sen sivutuotteena, mutta ei kuitenkaan virkatyötä täysimääräisesti hyväksikäyttäen eikä sen plagiaattina. Kuitenkin sellaisia foorumeita, joilla upseeri voi saada julki suorittamiaan tutkimuksia, on maassamme ollut valitettavan vähän. Näin on erityisesti silloin, kun kyseessä on puhdas sotilaallinen tutkimus, jolla ei ole yhtymäkohtia siviilitutkimukseen. Sen sijaan kansainvälisen politiikan, strategian ja sen menetelmien tutkimuksen, sotahistorian ja eräiden muiden alojen tutkimukselle löytyy julkaisukanavia. Suomen Sotatieteellinen Seura aloitti julkaisutoimintansa aikanaan juuri siksi, että upseerien hengen tuotteille ei ollut julkisuudessa tarvittavia kanavia. Oma julkaisusarja ei kuitenkaan ajan oloon enää riittänyt, koska 1920-Iuvun lopulla ja seuraavan vuosikymmenen alussa oman Sotakorkeakoulun suorittaneet yleisesikuntaupseerit ryhtyivät tutkimaan operaatiotaitoamme, taktiikkaamme ja sotavarustustamme varsin kriittisesti. Tämän vuoksi katsottiin tarpeelliseksi aloittaa oman vuosikirjan julkaiseminen. Kirja sai osuvan nimen TIEDE JA ASE. Nyt oli olemassa foorumi, jolla nuoret puolustusvoimiamme kehittämään kykenevät yleisesikuntaupseerit saivat halutessaan mielipiteensä ja ajatuksensa julki. On luonnollista, että noissa oloissa ennen talvisotaa pohdittiin erityisesti taktillisia kysymyksiä. Varsinkin puolustustaistelu näyttää olleen tarkastelun kohteena. Tarkastellaanpa hieman tarkemmin TIEDE JA ASE -vuosikirjassa julkaistuja tutkimuksia. Vuosikirjan vajaan 400 tutkimuksen tai tieteellisen artikkelin joukossa esiintyy aiheita varsin tasapuolisesti koko tutkimuskentän alueelta. Kuitenkin tietty kehitystrendi on olemassa: yleisten turvallisuuspoliittisten ja strategian aiheiden määrä on kasvanut ja sotahistorian jopa korostettu osuus on vähitellen ollut laskemaan päin. Molemmat piirteet ovat perusteltavissa. Sen sijaan on vaikeammin perusteltavissa operatiivisten ja taktillisten tarkastelujen suhteellinen niukkuus, jossa ehkä nyt kuitenkin on nähtävissä kasvua. Kuitenkin juuri tässä on vapaan sotatieteeliisen tutkimuksen Akilleen kantapää. Tuntuisi siltä, että suomalaisen sotatteteeliisen tutkimuksen tulisi nimenomaan tähdätä omiin olosuhteisiimme perustuvan taktiikan ja operaatiotaidon - "suomalaisen sodan doktriinin" - tutkimukseen ja kehittämiseen. Ei rii-
2 158 tä se, että taktillinen tutkimus ennen sotiamme oli vuosikirjan sivuilla varsin vilkasta ja että suomalainen - suomalaisten yleisesikuntaupseerien kehittämä - taktiikka osoittautui tulikokeessaan varsin onnistuneeksi. Kun tiedämme teknillisen kehityksen saavuttaman korkean tason, odottaisi taktiikan ja tekniikan tutkimuksen, niiden vuorovaikutuksen ja mahdollisen toisistaan riippuvuuden merkityksen taistelukentällä kiinnostavan nuoria eteenpäin katsovia tutkijaupseereita ja innostavan heitä ennakkoluulottomaan ja kriittiseen tutkimukseen, myös virkatyön ulkopuolella. Selitykseksi tutkimuksen niukkuuteen ei riitä virkatyön vaatima entistä suurempi energiapanos, salattavuusnäkökohdat tai ajan puute. Eikä myöskään osallistuminen yhteiskunnan muihin rientoihin. Kysymys saattaa olla ennenkaikkea asenteista: onko siitä minulle mitään hyötyä, tai kun et tee mitään et tee virheitäkään. Kuten edellä on jo tullut tavallaan ilmi, on meikäläinen sotatieteellinen tutkimus ohjattua tai vapaaehtoista tutkimusta. Ohjattua tutkimusta suoritetaan virkatyönä ja vapaata tutkimusta sen ulkopuolella. Suomen Sotatieteellinen Seuran puitteissa luonnollisesti harrastetaan viimeksi mainittua. Seuran tutkimusaiheet ovat yleensä olleet jäsenten itsensä vapaasti valittavissa, joskin seura on on pyrkinyt eri tutkimusaiheita jäsenistölle ehdottaessaan suuntaamaan vapaatakin tutkimusta puolustusvoimiemme kehittämisen kannalta ajankohtaisiin tai tärkeisiin, mutta jostain syystä liian vähälle huomiolle jääneisiin, ehkä avoimiin kysymyksiin. Seuran nimissä - sen jäsenten - tutkimus on kuitenkin laskettava vapaavalintaiseen tutkimus kategoriaan kuuluvaksi. Sellaisena sen on havaittu olennaisesti täydentävän ohjattua virkatutkimusta ja myös kulkevan samoilla linjoilla, koskapa asianomaiset tutkijat ovat yleensä samanlaatuisissa tehtävissä virkapaikoillaan ja koskapa ajankohtaiset kysymykset vaistot aan tärkeiksi myös vapaassa tutkimuksessa. Tutkimuksen olemukseen kuuluva henkinen vapaus saa toteutua tällä tavoin puolustusvoimiemme piirissä sen hyväksi. Suomen Sotatieteellisen Seuran intresseissä ei ole tutkimus pelkästään sen itsensä vuoksi. Tärkeintä on vapaa puolustusvoimiamme hyödyttävä tutkimus, sellainen tutkimus, joka antaa julkisuudessa kuvan puolustustutkimuksemme tasosta. Jos se on laadukasta ja tieteelliset kriteerit kestävää, on syytä olettaa myös virkatutkimuksen olevan pätevien tutkijavoimien hallussa. Seuran julkaisutoiminta on siis ainakin osittain vastuussa siitä, millaista arvonantoa puolustusvoimien tutkimustoiminta ja puolustusvoimien tutkijat saavat osakseen kriittisissä siviilitutkijapiireissä. Tutkimuksen laatu ja taso ja tietenkin sen sisältö merkitsevät paljon, sillä siviilipiireissä yhä vieläkin elää sitkeästi käsitys, että puolustusvoimat on puhtaasti väkivallan eikä suinkaan maanpuolustusta - laajasti käsitettynä - palvelevan hengenviljelyn tyyssija. Tässä korostuu Seuran julkaisutoiminnan virheellisiä käsityksiä oikova merkitys. Juuri tämän vuoksi Seura on antanut TIEDE JA ASE -vuosijulkaisun sivuja runsaasti myös puolustusvoimien ulkopuolisten tutkijoden tutkimuksille. Tämä sopii puolustustutkimuksen julkisivun kuvaan, sillä onhan turvallisuuspoliittinen sekä viime sotiimme kohdistuva tutkimus vallannut nimenomaan viime ja tällä vuosikymmenellä lisää alaa siviilitutkijoiden piirissä. Ilman kehua on todettava, että myös siviilitutkijat arvostavat sekä upseerit että vuosijulkaisumme erittäin korkealle mitä tulee siinä julkaistujen tutkimusten ja artikkeleiden tasoon. Seuran omassa julkaisusarjassa on tähän mennessä ilmestynyt jo 12 erillistä tutkimusta. Tänä syksynä ilmestyy sarjan 13. tutkimus, joka käsittelee IV Armeijakunnan sotatoimia talvisodassa. Seura itse ei sarjaa kustanna, vaan sen tekee jokin tunnettu
3 159 kustantaja. Kaikki siinä julkaistut tukimukset ovat olleet "samalla Seuran stipenditöitä. Tutkimukset ovat olleet siksi laajoja ja spesifioituja, ettei niitä ole voitu sijoittaa TIEDE JA ASE -julkaisuun. Valtaosaltaan ne liittyvät sotahistoriaan ja sen tutkimukseen, sillä on luonnollista, että juuri tältä alalta on saatavissa laajahkoja sekä mitat täyttäviä mutta myös suurta yleisöä kiinnostavia tutkimusaiheita. On tietysti selvää, että tutkimus vaatii ajan' lisäksi myös varoja. Moni hyväkin idea on saattanut jäädä idea-asteelle, kun ei ole ollut taloudellisia mahdollisuuksia idean kehittelemiseksi tutkimukseksi. Tutkimusharrastuksessa on ollut lievää aaltoilua kuten kaikessa elämässä. Seura on pyrkinyt tarjoamaan jäsenilleen vapaan tutkimuskentän ja on voinut omalta osaltaan olla mukana tukemassa ja edistämässä maamme puolustusvalmiuden kehittämistä. Tulevaisuudessakin Seura pyrkii edistämään jäsentensä - erityisesti nuorten ja aktiivisten yleisesikuntaupseerien - tutkijat yötä ja toivon mukaan myös tutkijakehitystä. Onneksi Seuralla on takanaan tukijoita, jotka panoksellaan ovat edesauttaneet - ja tekevät sitä edelleenkin - vapaan sotatieteellisen tutkimuksen suorittamista. Seura onkin voinut myöntää tutkijoille apurahoja edes osittain korvaamaan tutkimukseen käytettyä aikaa ja työmäärää. On luonnollista, että Seuran mahdollisuudet ovat kuitenkin rajoitetut taloudellisessa suhteessa. Olisiko liian rohkeaa olettaa, että aineellinen tuki on sittenkin tutkijalle toisarvoista; ammatillinen arvostaminen ja tutkijantyön tunnustaminen ovat sittenkin tekijänsä henkiset kannustimet. Seura toivookin, että aktiivinen tutkimustyö arvostettaisiin myös puolustusvoimien omassa piirissä entistä paremmin, myös sotilaan virkauralla. Edellä esitetyn konkretisoimiseksi on tämän selostuksen loppuun sijoitettu Seuran julkaisusarjassa ilmestyneet tutkimukset sekä TIEDE JA ASE -vuosikirjojen 1-42 sisällysluettelo. Sitä selaii a lukijalla on tilaisuus tutustua Seuran jäsenten sotatieteeiliseen tuotantoon 1930-luvulta tähän päivään. Se antaa myös kuvan niistä trendeistä, mitä tutkimuksen osalta on Seuran julkaisutoiminnassa havaittavissa. SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN JULKAISUJA -SARJASSA ON TÄHÄN MENNESSÄ JULKAISTU SEURAA V AT TUTKIMUKSET: N:o 1. J 0 H ann ula: Clausewitz sotateoreetikkona, Valtioneuvoston Kirjapaino, Helsinki 1927 (loppuunmyyty). N:o 2. T V ViI jan en: Saksalaisten Saarenmaan retki 1917, Kustannus Oy Otava, Helsinki 1927 (loppuunmyyty). N:o 3. U J T u r toi a: Touko-kesäkuun hyökkäys 1918, Kustannus Oy Otava, Helsinki 1928 (loppuunmyyty). N:o 4. KAI n kai a: GaIlipoli, Kustannus Oy Otava, Helsinki 1929 (loppuunmyyty). N:o 5. J 0 H ann ula: Napuen taistelu, Kustannus Oy Otava, Helsinki 1929 (loppuunmyyty). N:o 6. V A M K ari k 0 s k i: Ruotsi-Suomen' sotilaspoliittinen ja strateginen asema vuoteen 1700, Kustannus Oy Otava, Helsinki 1930 (loppuunmyyty). N:o 7. JO H ann ula: Itä-armeijan operaatioiden suunnittelu ja johto v. 1918, Kustannus Oy Otava, Helsinki 1932 (loppuunmyyty).
4 160 N:o 8. 0 S i p p 0 n e n - M S uho n en: Talvisodan komppanian- ja patterinpäälliköt, Werner Söderström Oy, Porvoo 1963 (loppuunmyyty). N:o 9. S L ä n s m a n: Kuljetukset ja kuljetusten johtaminen Suomen Sodassa , Suomen Sotatieteellinen Seura, Mikkeli 1969 (loppuunmyyty). N:o 10. HeI g e Se p p älä: Neuvostopartisaanit toisessa maailmansodassa, Werner Söderström Oy, Porvoo 1971 (loppuunmyyty). N:o 11. H ann u S ä r k i ö - G u s t a v H ä g g l u n d: Mitä tapahtuu jos... Fennoskandian sotilaspoliittinen asema, Kirjayhtymä, Tampere N:o 12. R e i n 0 Ari m 0: Suomen linnoittamisen historia , Kustannus Oy Otava, Keuruu TIEDE JA ASE-VUOSIJULKAISUJEN N:o 1-42 SISÄLTÖ: N:o 1/ J 0 H ann ula: Sotamarsalkan arvo Ruotsi-Suomessa ja itsenäisen Suomen ensimmäinen sotamarsalkka Kaarle Kustaa Mannerheim. 2. Y W S 0 ura n der: Vapaussodan punainen armeija sodankäyntivälineenä. 3. K J u len i u s: Tulevaisuuden tykistö. 4. M K S t e w en: Jalkaväkipataljoonan konekiväärikomppanian organisaatio ja taktillinen käyttö. 5. M a r t t i Te r ä: Kenttäarmeijamme jalkaväkiaseistus. 6. T V ViI jan en: Yleissotatieteellisiä huomioita. 7. N S ari 0: Rannikkotykistön asemasta ja tehtävästä maanpuolustuksessa. N:o 2/ E H a neil: Sotakorkeakoulu lo-vuotias. 2. J K i v i k ari: Punaisten voimien offensiivinen sodankäynti Suomen vapaussodassa. 3. K S avo n i u s: Armeijamme omaperäiseksi. 4. Y J ä r v i n en: Puolustuslohkojen leveydet meikäläisillä yksiköillä ja yhtymillä. 5. A S neil m a n: Ilmapuolustuskysymyksen selvittelyä. 6. Y H a a h t i: Sotatarviketeollisuuden liikekannallepanon valmistelut yöt Saksassa ennen maailmansotaa. N:o 3/ M a r t t i H a a v i 0: Sota ja suomalainen kansanrunous. 2. V N i h t i l ä: Puolustuksemme järjestelyn ja suorituksen tarkoituksenmukaisuus. 3. A 0 Vii t a n en: Puna-armeijan tykistö ja sen taisteluohjesääntö vertailun valossa.
5 4. Ei n a r W J u v a: Suomen puolustus N S ari 0: Suomen puolueettomuuden mahdollisuus ja puolueettomuuden turvaamistoimenpiteet vieraiden valtojen sotiessa Itämeren alueella. 6. J 0 H ann ula: Suomen vapaustaistelu maailmansodan tapahtumasarjan vaiheena. 7. N MOi n 0 n en: Kenttävarustus- ja tietöiden suunnitteleminen ja johtaminen divisioonassa, huomioon ottaen nykyisen esikunnan vahvuudet ja työnjaon. 8. L S a ura m 0: Komentosuhteiden järjestely maavoimien joukko-osastojen tai yhtymien joutues~a toimimaan rannikkolohkon alueella. 9. J R aho l a: Saattoiaivoista ja niiden kehityksestä. 10. Y A H a a h t i: Ase- ja ampumatarviketeollisuuden liikekannallepano Saksassa maailmansodan alussa. 11. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran toimihenkilöt N:o 4/ Hj R a a t i kai n en: Taktiikka Suomen vapaussodassa B 0 n s d 0 r f f: Hävitystyöt taistelukeinoina ja niiden taktillinen käyttö. 3. E ero 0 E r k k 0: Kemiallisesta puolustusteollisuudesta. 4. G v. Se h 0 ui t z: Maasota Itä-Aasiasta? Geostrateginen yleiskatsaus. 5. T Ra a t i kai ne n, E A h l f 0 r s ja M Te r ä: Hyökkäysvaunutorjunta tulella. Teknilliset perusedellytykset l a v i H u h tai a: Propaganda, aikamme uusi sodankäyntiväline. 7. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran toimihenkilöt N:o 5/ P J 0 k i p a l t i 0: Itäarmeijan tykistö ja sen toiminta Viipurin operaatiossa vuonna Y A J ä r v i n en: Jalkaväen raskas aseistus, sen tarve ja sijoitus organisaatioomme. 3. L J S a ura m 0: Ahvenanmaan sotilaallinen ja sotilaspoliittinen merkitys. 4. M a r t t i T erä: Tulen teho - taktiikka - asetekniikka. 5. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran toimihenkilöt N:o 6/ S E A Tuo m.p 0: Poliittisen ja sotilaallisen johdon väliset suhteet Suomen vapaussodassa valkoisten puolella. 2. VOi n 0 n en: Viivytystaistelu. 3. E W K ukk 0 n en: Itäarmeijan huolto Viipurin operaatiossa v A V Van sen: Puolustuksen järjestely ja kenttävarustustöiden yleiset periaatteet venäläisten ohjesääntöjen valossa. 5. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran toimihenkilöt Kilpailujulistus. 11
6 162 N:o 7/ E Hei n r i c h s: Lukijalle. 2. K A T a pol a: Puhe SKK:lle sen 25-v juhlassa. 3. V K 0 P P i n en: Jalkaväkirykmentin organisaatio sotakokemustemme valossa tarkasteltuna. 4. E Åke r m a n: Panssariaseen organisaatiosta ja taktiikasta. 5. A B r e m e r: Yleistietoa atomipommista. 6. K J M a 1mb 0 r g: Radioaktiivisten aineiden sotilaallisesta merkityksestä. 7. L Kaj e: Ballistisen tuulen virheellisyydestä. 8. N S i m 0 j 0 k i: Taisteluvälineistömme voiteluaineet ja nesteet. 9. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran toimihenkilöt N:o 8/ E Hei n r i c h s: Lukijalle. 2. Y A J ä r v i n en: Yleissotatieteellinen katsaus vuosien 1949 ja 1950 vaihteessa. 3. ERo s c h i e r: Toisen maailmansodan kokemuksia kenttätykistön käytöstä hyökkäyksessä. 4. K J M i koi a: Strategia toisessa maailmansodassa. 5. V K 0 p p i n en: Vesistöhyökkäyksistä ja niiden torjunnasta. 6. U V Ra u a n hei m 0: Venäläiset joukot Suomessa maailmansodan aikana; niiden yleisryhmitykset ja toimintasuunnitelmat S e e v e: Tämän hetken atakkilentokoneet. 8. N S i m 0 j 0 k i: Nykytyyppisen ilmatorjuntatykistön ajankohtaista arviointia. 9. J K i v i s t ö: Rannikkojoukkojen kehityksestä. 10. M V i r v a: Puolustuslaitos ammattiopetuksen antajana. 11. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran toimihenkilöt N:o 9/ E Hei n r i c h s: Suomen Marsalkka' Mannerheim. 2. H R 0 0 s: Kuljetusprobleema valtakunnallisena kysymyksenä sodan ja rauhan aikana. 3. S S i m eli u s: Näkökohtia prikaatin ja prikaateista r.nuodostetun armeijakunnan johtamisesta. 4. T S a ukk 0 n en: Ajatuksia linnoittamisesta. 5. B W K 0 n t i 0 pää: Toisen maailmansodan vastarintaliikkeistä ja niistä tehtävistä johtopäätöksistä. 6. J P i r h 0 n en: Välimeren piirin sotatoimet toisessa maailmansodassa meristrategiselta kannalta tarkasteltuna I a v i H a i kai a: Laivaston maa-ammunnat toisen maailmansodan valossa.
7 8. R J T u r k k i: Lentoaseen käyttöajatuksen kehittyminen Euroopassa maailmansotien välisenä aikana vv M F r i c k: Nykyaikaisen panssarivaunun suunnitteluun ja rakenteeseen vaikuttavat teknillis-taktilliset tekijät. 10. T EKa II i 0: Suuntaviivoja nykyaikaisen jalkaväen aseistuksen kehityksessä. 11. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran toimihenkilöt N:o 10/ L S a ura m 0: Alueellisen puolustuksen periaatteista. 2. E W K ukk 0 n en: Hugo Salmela, punaisten pohjoisen rintaman ylipäällikkö v R Ari m 0: Atomipommin vaikutus ja suojautuminen sitä vastaan. 4. E i n 0 H i r v a: Kaukorakettien käytöstä hyökkäykseen ja niiden torjunnasta toisen maailmansodan aikana sekä sodan jälkeisen kehityksen tarkastelua. 5. R J T u r k k i: Lentojoukkojen käyttöperiaatteet toisessa maailmansodassa Euroopan sotanäyttämöillä. 6. R e i n 0 H i r v a: Tykistöllisten aseiden ja erityisesti kenttätykistön osuudesta taistelujen tuloksiin sekä raskaan tulen aiaeellisesta ja. moraalisesta vaikutuksesta viimeksi käydyissä sodissamme. 7. G G u s t a f s s 0 n: Moottoroidun tykistön käyttömahdollisuudet rannikoillamme. 8. T EKa II i 0: Ontelopanoksen räjähdysvaikutus. 9. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran toimihenkilöt Aikaisempien Tiede ja Ase-julkaisujen sisällysluettelo. N:o 11/ UPo p p i u s: Tykistönkenraali V P Nenonen 70-vuotias. 2. A P ö n k ä n en: Vaikean ratkaisun periaate. 3. T S a ukk 0 n en: Sotilaspsykologian tavoitteista ja mahdollisuuksista. 4. K J M i koi a: Strateginen defensiivi Suomen sodassa M H a a k salo: Korean maasodan taktillisia kokemuksia. 6. R P aja r i: Piirteitä sotilaslentotoiminnan viimeaikaisesta kehityksestä. 7. E H i r v a: Katsaus ohjattavien rakettien ominaisuuksiin, käyttömahdollisuuksiin ja käyttötapoihin. 8. V T i a i n en, M H ä m älä, J K ä m ä r i, L S u tel a, E Pyy r y ja A Sai m i 0: Pioneeriaselajissa sodan jälkeen tapahtuneen kehityksen suuntaviivat A r 0: Viesti- ja vahvavirta-a1an viimeaikaisia kehityspiirteitä. 10. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran kunnia- ja kutsujäsenet sekä Suomen Sotatieteellisen Seuran toimihenkilöt Aikaisempien Tiede ja Ase-julkaisujen sisällysluettelo.
8 164 N:o K J M i koi a: Suomen Sotatieteellisen Seuran 25-vuotistaivaI. 2. L K V ä I i maa: Operatiivinen - taktillinen. Teoreettinen tutkielma. 3. V Te r v a s m ä k i: Puolustusvoimat Suomen valtiokoneiston osana. 4. A K 0 m ula i n en: Tonnistokysymys toisessa maailmansodassa ja sen vaikutus eri sotanäyttämöiden keskinäiseen asemaan. 5. M F r i c k: Piirteitä panssarijoukkojen organisaation ja käyttötapojen kehityksestä toisen maailmansodan aikana. Suuntaviivoja tulevasta kehityksestä. 6. K H u u h k a: Ilmatorjuntakaluston viimeaikaiset teknilliset parannukset ja niiden vaikutus ilmatorjuntatykistön tehoon Saa r i: Ampumasuunnasta riippumattomien lentoradankorjausten!ineaarisena suorittamisen mahdollisuudet kranaatinheittimistössä. 8. V T i a i n en: Pioneeri toimintamme koneellistamismahdollisuuksien tarkastelua. 9. J J ä r v e n t a u s: YleissotatieteeUinen katsaus vuosien vaihteessa. 10. K K i II i n en: Katsaus meri taktiikan ja -strategian viimeisimpään kehitykseen. 11. SUOMEN SotatieteeIlisen Seuran kunnia- ja kutsujäsenet sekä Suomen SotatieteeIlisen Seuran toimihenkilöt Aikaisempien Tiede ja Ase julkaisujen sisällysluettelo. N:o 13/ Jalkaväenkenraali A E Hei n r i c h s 2. P J u n t t i l a: Eräitä näkökohtia taistelutehon laskemiseen vaikuttaneista tekijöistä sodan aikana. 3. M F r i c k: Ajatuksia panssarintorjunnasta ja nykyhetken mahdollisuuksistamme. 4. L Hei n r i c h s: Saksan idädhyökkäyksen ehtyminen v A Salo v a a r a: Saksan kenttäarmeijan huollon ja täydennyskuljetusten pääpiirteinen järjestely toisessa maailmansodassa. Havaintoja organisaatiosta ja kuljetusten suorituksesta pääsotanäyttämöillä. 6. R T u r k k i: Ilmanherruus ja sen vaikutus pienten maiden puolustusvoimien käyttömahdollisuuksiin. 7. L Kaj e: Kenttätykistön ammunnan tarkkuudesta. 8. T K a II i 0: Matemaattisen tilastotieteen sovellutusmahdouisuuksista ballistisissa tutkimuksissa. 9. V ja L S u tel a: Miinat ja miinoitteet osumatodennäköisyslaskelmien valossa. 10. M N Y s t en: Laivatykistön tulenjohtolaitteiden viimeaikainen kehitys. 11. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran kunnia- ja kutsujäsenet sekä Suomen SotatieteeIlisen Seuran toimihenkilöt Aikaisempien Tiede ja Ase -julkaisujen sisällysluettelo.
9 165 N:o 14/ A P ö n k ä n en: Maanpuolustus ja upseerit. 2. L K V ä l i maa: Vetäytymisoperaatio. 3. A A S i h v 0: Jalkaväkemme henkilöstölle asetettavista lukumääräisistä ja laadullisista vaatimuksista sen sodan ajan organisaatiossa. 4. U M i elo n en: Ylijohdon ja yhtymän tykistö toisessa maailmansodassa sekä ylijohdon tykistöue kuuluvat tehtävät ja käyttötavat meillä. 5. M H y v ä r i ne n: Suluttamisen merkitys oloissamme tarkasteltuna Karjalan kannaksen ja Pohjois-Suomen taistelujen taustaa vasten. 6. A Salo v a a r a: Hevosen merkitys yleisen liikkuvuus- ja kuljetusprobleemin ratkaisussa nykyisen organisaatiomme puitteissa. 7. Reino Nyk ä n en: Taktillisten ilmavoimien toiminta maavoimia vastaan erityisesti rynnäkköhyökkäyksiä silmällä pitäen. 8. S W i k berg: Torpedoaseen kehityksen ja käyttöperiaatteen yleiset suuntaviivat. 9. P Myy r ylä i n.e n, 0 i v a K A r 0 ja R K u r k e l a: Vuosikatsaus viestialaan i v a K A r 0: Katsaus tutkateknillisen tiedustelun ja häirinnän sekä näiden torjuntatoimenpiteiden menetelmiin ja kehitykseen. 11. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran kunniajäsenet, kutsujäsenet ja Suomen Sotatieteellisen Seuran toimihenkilöt Aikaisempien Tiede ja Ase -julkaisujen sisällysluettelo. N:o 15/ Suomen Sotatieteellinen Seura ry 30-vuotias. 2. UPo P P i u s: Puhe seuran 30-vuotisjuhlakokouksessa. 3. T V ViI jan en: SotatieteeIlisen työn merkitys Suomessa. 4. Jaa k k 0 VaI t a n en: Maanpuolustushenki - totaalisen sodan tärkeä ase. 5. HS R usa m a: Korkeimman maanpuolustusopetuksen päämäärät sekä tarve, mahdollisuudet ja järjestely meillä. 6. K 0 L e i n 0 n en, 0 E Yli r i s k u ja E P 0 r 0 i l a: Y dinräjähteiden ja muiden uusimpien taisteluvälineiden vaikutus maavoimien toimintaan olosuhteissamme. 7. E l j a s - Vei iso v i j ä r vi: Suomen puolustuskyky ja erityisesti taistelujoukkojen tila maaliskuussa v K R u u s u v u 0 r i: Laivastomme yleisvoimien tarve, laatu ja organisaatio. 9. E P e ura: Katsaus raketti- ja ohjusalan viimeaikaiseen kehitykseen. 10. N i ilo A A S i m 0 j 0 k i ja K J M a 1mb 0 r g: Ilmamaalin ampumaopillista tarkastelua nykyhetkellä. 11. T EKa 1 l i 0: Tykistön massatulen tehon tilastolliset laskemisperusteet tuliiskuittain arvioituina. 12. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran kunniajäsenet, kutsujäsenet sekä Suomen Sotatieteellisen Seuran toimihenkilöt
10 166 N:o 16/ L Kaj e: Johtaminen ja operaatioanalyysi s m 0 0 i t t i n en: Eräitä teollisuutemme kehityspiirteitä ja siihen liittyviä puolustusvalmiusnäkökohtia. 3. Jaa k k 0 VaI t a n en: Jäämeren rannikon sotatoimet toisen maailmansodan aikana. 4. Y K e i n 0 n en: Yleiskatsaus ydintaisteluvälineiden nykyiseen kehitysvaiheeseen. 5. S W i k b e r g: Torpedoaseen käyttömahdollisuuksista taktillistekniseltä kannalta tarkasteltuna. 6. P a avo A Vii r i: Joukkojemme ilmatorjunnasta. 7. L T Vii k k 0: Saksalaisten hyökkäys Ardenneille joulukuussa v Toimintakautena palkitut tutkimustyöt. 9. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran kunniajäsenet, kutsujäsenet sekä Suomen Sotatieteellisen Seuran toimihenkilöt. 10. Aikaisempien Tiede ja Ase -julkaisujen sisällysluettelo. N:o 17/ A J u n t t i 1 a: Puolustustaloudellista suunnittelutyötä. 2. E V J ä r vii e h t 0: Nykyaikaiset pienikaliiperiset aseet jalkaväen iskuportaan aseina ja niiden vaikutus iskuportaan taisteluun. 3. P Le h t 0 n en: Nykyaikaiset panssarivaunut. 4. I K T i a i n en: Karhumäen op~raatio v EKa n n i n en: Eräitä havaintoja Ranskan ylimmän johdon tiedustelupalvelun järjestelystä sekä sen Saksasta saamien tietojen hyväksikäytöstä ja vaikutuksesta sotilaallisiin ratkaisuihin. 6. V K 0 s 0 n en: Ylijohdon toimintamahdollisuudet viesti toiminnan kannalta. 7. K H u u h k a: Heräte-, aika- ja iskusytytin. 8. Toimintakautena palkitut tutkimustyöt. 9. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran kunniajäsenet, kutsujäsenet sekä toimihenkilöt. N:o 18/ K A T a pol a: Jalkaväenkenraali A E Heinrichs 70-vuotias. 2. UPo p P i u s: Tykistönkenraali V P Nenonen. 3. KLO e s c h: Talvisotaa edeltäneet neuvottelut Moskovassa ja Suomen puolustusvalmius. 4. A S avo 1 a i n en: Voimien suuntaaminen ja käyttö IV AK:n hyökkäyksessä v A S a v u n en: Sissisota, sen edellytykset ja mahdollisuudet. 6. G Ö h m a n: Nykyaikaisten taisteluvälineiden ("joukkotuhoaseiden") suojautumiselle asettamat vaatimukset sekä taisteluainesuojelun suoritus eri taistelulajeissa.
11 T M a tai a: Sota-ajan talouselämän johtaminen toisen maailmansodan kokemusten valossa. 8. K M i e t t i ne n: Rannikkotykistön teknillinen kehitys toisen maailmansodan jälkeen i v a K A r 0: Television nykyinen kehitysvaihe ja sen sotilaalliset käyttömahdollisuudet. 10. Toimikautena palkitut tutkimustyöt. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran kunniajäsenet, kutsujäsenet, neuvottelukunta sekä toimihenkilöt. 11. Aikaisempien Tiede ja Ase -julkaisujen sisällysluettelo. N:o 19/ L G r a n del l : Eräitä viime sotiemme ja niitä edeltäneeltä ajalta saatuja sotataloudellisia kokemuksia. 2. L K 0 h 0: Miten maanpuolustuksellista suhdetoimintaa olisi maassamme hoidettava rauhan aikana. 3. E ero Erä saa r i: Prikaatimme liikkuvuudesta. 4. L Kaj e: Peliteoria johtajan apuna. 5. M Ra u t 0 n en: Panssarintorjunta kenttätykistön epäsuorin ammunnoin. 6. N i ilo A A S i m 0 j 0 k i: llmatorjunnan aktioaseistuksesta nykyhetkellä. 7. E i n 0 H i r v a: Katsaus toisen maailmansodan ilmapuolustukseen. 8. P Myy r ylä i n en: Katsaus viestialan teknilliseen kehitykseen. 9. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran kunniajäsenet, kutsujäsenet, neuvottelukunta sekä toimihenkilöt. N:o 20/ A n t tie s koi a: Yhteiskunnan säilyttämistä ja puolustamista koskevat arvostukset. 2. Kai S a r m ann e: Strategiset (keskityskuljetuksiin ja suuriin ryhmitysmuutoksiin liittyvät) joukkojen siirrot viime sodissamme. 3. M 0 R i n t a n en: Kenttätykistön toiminta maahanlaskutorjunnan tukemiseksi. Keinot sen tehostamiseksi. 4. E Pyy r y ja V T i a i n en: Maanpuolustuksen lujittamiseksi suoritettavan rakentamistoiminnan perusteet ja suuntaviivat. 5. L Kaj e: Sotilaallisesta tilastolaskennasta. 6. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran kunniajäsenet, kutsujäsenet, neuvottelukunta sekä toimihenkilöt. 7. Aikaisempien Tiede ja Ase -julkaisujen sisällysluettelo.
12 168 N:o 21/ K V i r k kai a: Maaston sotilasgeologisesta tulkinnasta. 2. L Kaj e: Maaston korkeusvaihteluiden matemaattinen kuvaus ja sen merkitys. 3. A K 0 m ula i ne n: Katsaus alusten, meritaisteluvälineiden sekä merisodankäynnin viimeaikaiseen kehitykseen. 4. M U 0 t i n en: Katsaus ilmasodankäynnin viimeaikaiseen kehitykseen. 5. V L e v ä ja A Soi 1 a: Katsaus viestialan viimeaikaiseen kehitykseen. 6. SUOMEN Sotat,ieteellisen Seuran kunniajäsenet, kutsujäsenet, neuvottelukunta sekä toimihenkilöt. N:o 22/ A E h n r 0 0 t h ja V N i h t i 1 ä: Uusien kunniajäsenten esittely i l a: Eräitä kokemuksia sotien aikaisesta tutkimustoiminnastamme. 3. M San t a v u 0 r i: Pienet valtiot viitteiden antajina oman ilmapuolustuksemme kehittämiselle. 4. T M ä k elä: Kenttäohjesäännön edellyttämän taktiikan prikaatin organisaatiolle asettamat vaatimukset. 5. L K 0 h 0: Pintaliitäjät ja niiden sotilaallinen merkitys. 6. M K u m p ula: Järjestelmät - informaatio-ihminen. Eräistä ajankohtaisista ajattelutavoista ja menetelmistä sekä niiden sovellutuksesta maanpuolustusjärjestelmään. 7. M Ala j 0 k i: Tykistön tulenjohtotoiminta helikopteria käyttäen. 8. M Te r ä: Kohtalokas syksy SUOMEN Sotatieteellisen Seuran kunniajäsenet, kutsujäsenet, neuvottelukunta, toimihenkilöt sekä seuran säännöt. 10. Aikaisempien Tiede ja Ase -julkaisujen sisällysluettelo. N:o 23/ R H y v ä r jne n: Puolueettomien valtioiden turvallisuusongelma. 2. S L ä n s m a n: Tieliikenteen määrä nykyaikaisen sodan olosuhteissa sekä sen järjestelyn yleiset periaatteet armeijan ja keskijohdon yhtymien alueilla. 3. A Soi la: Johtamistoiminnan yleisjärjestelyt ja viestitoiminta Suomen vapaussodassa v P L i n nol a: Elektronisen sodankäynnin operatiiviset ja taktilliset tavoitteet. 5. E P e ura: Ilmatorjuntaohjusjärjestelmien nykyisestä kehitysvaiheesta. 6. A Soi 1 a ja R P e n t t i n en: Katsaus viestialan viimeaikaiseen kehitykseen. 7. A L Y Y t i n en: Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historianteoksen kuvaamana. 8. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran vuosikokous, kunniajäsenet, kutsujäsenet, neuvottelukunta sekä toimihenkilöt. 9. Aikaisempien Tiede ja Ase julkaisujen sisällysluettelo.
13 169 N:o 14/ K M i koi a: Jalkaväenkenraali A E Hei n r i c h s. 2. Toi m i t u s kun ta: Uuden kunniajäsenen esittely. 3. I H aio n en: Suurvaltojen maavoimien nykyiset hyökkäysdoktriinit ja niiden soveltuvuus oloihimme. 4. M T erä: Jalkaväen asejärjestelmän tutkimus ja tulivaikutuksen kokeilut Suomessa ennen Talvisotaa. 5. M P u t k i r a n ta: Kenttätykistön ja kranaatinheittimistön mittausvälineet ja menetelmät. 6. P Jaa k koi a: Ulkomailla saadut kokemukset ilma-alusten käytöstä kenttätykistössä. 7. P K a r p p i n en: Suomalaisten saksalaisille joukoille suorittamat kuljetukset Suomen sodassa K P.e s 0 n en: Saksalaisten yhtymien huollon ja selustan järjestelyt Lapissa ja Pohjois-Suomessa SUOMEN Sotatieteellisen Seuran vuosikokous, kunniajäsenet, kutsujäsenet, neuvottelukunta sekä toimihenkilöt. N:o 15/ Toi m i t u s kun ta: 40 vuotta sotatieteellistä tutkimusta. 2. A H ali i l a: Sotatieteellinen tutkimus tutkimustoiminqan kokonaiskentässä. 3. V Suo m i: Suomen Marsalkan päiväkäskyt. 4. A M a r toi a: Kyproksen ongelma ja piirteitä rauhanturvajoukkojen toiminnasta saarella. 5. ALa u r i: Ajatuksia sodankuvasta., 6. K M i koi a: Vuosien saksalais-suomalaisen yhteistoiminnan muotojen ja syiden arviointeja. 7. M S uho n en: Armeijakunnan ja prikaatin esikuntiemme kenttäkelpoisuus. 8. N P a 1 m en: Kumouksellinen sota. 9. M T yk k ä: Kenttiitykistömme ilmatorjunnan tarve sekä reaaliset toteuttamismahdollisuudet meikäläisissä olosuhteissa. 10. M San t a v u 0 r i, AS avo l a i n en, P K i l k k i: Suomen ratsuväen ja Hämeen Ratsurykmentin - Hämeen Ratsujääkäripataljoonan - vaiheet. 11. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran 40-vuotispäivä ja vuosikokous, kunniajäsenet, neuvottelukunta sekä toimihenkilöt. N:o 16/ N i ilo A A S i m 0 j 0 k i: Tekniikan kokonaiskehityksen ajankohtaista tarkastelua. 2. J K a a r nol a: Rauhanliikkeet ja maanpuolustustyö. 3. J K U s v a: IV AK:n puolustusvalmistelut pääasemassa ja vetäytyminen VKTasemaan vuonna 1944.
14 M K 0 s kim a a: Prikaatin ja ylijohdon kenttätykkikalustolle asetettavat vaatimukset ja niiden toteuttamismahdollisuudet asetekniikan viimeaikaisen kehityksen kannalta tarkasteltuna. 5. L Kaj e: Maaston kulkukelpoisuus. 6. R H a s t i 0: Vesistöjen ylityskykyisten taisteluajoneuvojen osuus ulkovaltojen organisaatiossa ja niiden käyttömahdollisuudet oloissamme. 7. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran vuosikokous, kunniajäsenet, kutsujäsenet, neuvottelukunta sekä toimihenkilöt. 8. Aikaisempien Tiede ja Ase -julkaisujen hakemisto. N:o 17/ V M a r m 0: Strategisista alkuaineista. 2. L K V ä l i maa: Strategian käsite Suomen valtiopolitiikassa. 3. E N i e m i n en: Valtakunnansuunnittelun sotilaallisia näkymiä. 4. P K i l k k i: Talvisodan suojajoukkotaistelut Karjalan kannaksella. 5. A Koi v i s t 0: Ilma-alusten käyttömahdollisuudet ja periaatteet meri voimiemme tukemistehtävissä. 6. A M a u n ula: Maahanlaskusotatoimi erityisesti huollon kannalta tarkasteltuna. 7. E P ura n en: Pääteiden ja niiden suuntaisten panssariurien suluttamisesta. 8. L F 0 n tel 1, ALa a k s 0, J L e h t 0 n en, M Tienari: Ampumataulukoiden laatimisen automatisointi. 9. K Ta r vai n en: Katsaus polttotaisteluaineisiin ja välineisiin sekä polttosuojeluun. 10. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran vuosikokous, kunniajäsenet, kutsujäsenet, neuvottelukunta sekä toimihenkilöt. N:o 18/ K J M i koi a: Suomen Sotatieteellisen Seuran uusi kunniajäsen, jalkaväenkenraali K A Tapola. 2. A E M a r toi a: Kokemuksia kolme ja puolivuotiselta YK:n joukkojen komentajakaudeltani Kyproksella. 3. M La p p ala i n en: Aseettomasta vastarinnasta. 4. E La a t i kai ne n: Viipurinlahden taistelut helmi-maaliskuussa P K a r von en: Ohjelmoitu opetus. 6. P Saa r i k 0 s k i: Aktiiviupseerien sosiaalinen tausta puolustusvoimissa J y r i P a ula h a r j u: Tutkimustuloksia maakuvauksesta. 8. E 1 t k 0 n en: Armeijakunnan viestiliikenteestä ja viestiyhteystarpeista sekä puhelinverkon väylämitoituksen perusteista. 9. H ann u S ä r k i ö: Piirteitä sotilaallisen johtamistaidon käsitteestä ja sisällöstä.
15 P en t t i 1 i van a i n en: 'Puolustusvoiman liikekannallepanon- oikeudellinen perusta. 11. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran Vuosikokous, kunniajäsenet, kutsujäsenet, -neuvottelukunta sekä toimihenkilöt.. N:o 29/ Toimituskunta: Kenraaliluutnantti Harald Öhquist, Jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapola. 2. K J M i koi a: Suomen Sotatieteellisen Seuran uusi kunniajäsen jalkaväenkenraali Jaakko Sakari Simelius. 3. K r i s t i a n G e s t r i n: Näkökohtia Suomen puolustuspolitiikasta. 4. M a t t i L a p p ala i n en: Kansainvälisiin kriisitilanteisiin liittyvien strategioiden Ja niihin perustuvien peliasetelmien hahmottamisesta eräiden esimerkkien valossa. 5. J Hei n 0 n en: Virallisten normien vastainen käyttäytyminen eräässä totaalisessa yhteisössä (tutkimus sotilasrikoksista). 6. S W i k b e r g: Taistelualusten kehityksen yleiset suuntaviivat. 7. V L ö t j ö n en, M K e s k i taloja U M ali n en: Jalkaväkemme kehityksestä.. 8. M K 0 s kim a a: Kenttätykistömme kehityksen nykyvaihe. 9. R P e n t t i n en: Näkökohtia kantaviestiverkon käyttömahdollisuuksista puolustusvoimien sodan ajan viestitoiminnassa. 10. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran vuosikokous, kunniajäsenet, kutsujäsenet, neuvottelukunta sekä toimihenkilöt. N:o 30/ Jaa k k 0 A u e r: Maamme energiahuolto 1970-luvulla. 2. H S ä r k i ö: Vuoden 1948 ystävyys-, yhteistoiminta- ja avunantosopimus suomalaisissa arvioinneissa. 3. Kai e v i R u h ala: Puolustussopimukset kansainvälisessä oikeudessa. 4. P K i l k k i: TalvisMan pataljoonan- ja patteriston komentajat. 5. T EKa II i 0: Menetelmä i1maräjähteen vaikutuksen laskemiseksi pintaammunnassa. 6. M L ukk ari: Pioneerialan kehitysnäkymiä. 7. R PeR t t i n en: Katsaus viestialan teleteknilliseen kehitykseen ja tämän hetken suorituskykyyn. 8. M H y v ä r i n en: "Johdatus operaatiotutkimukseen". 9. SUOMEN Sotatieteellisen Seuran vuosikokous, kunniajäsenet, kutsujäsenet, neuvottelukunta sekä toimihenkilöt. 10. Aikaisemmat vuosikirjat.
16 172 N:o 31/ K e i j 0 K 0 r h 0 n en: Euroopan turvallisuusnäkymiä käynnissä olevien neuvottelujen valossa. 2. J u h a n i Suo m i: Joitakin näkökohtia sosiaalidemokraattien suhtautumisesta maanpuolustukseen talvisodan edellä. 3. ViI h 0 L ukk ari n en: Ilmavoimien ja strategisten ydinaseiden vaikutus päätöksentekoon kriisitilanteessa. 4. M a t t i L a p p ala i n en: Strategian tutkimuksen yleisestä problematiikasta ja metodiikasta. 5. M a t t i K 0 s kim a a: Sotatekniikan kehitys uvulla. 6. J y r k i P a ula h a r j u: Satelliitti kuvaus ja sen sotilaallinen merkitys. 7. Sam p 0 A h t 0: Eräs teoria Hitlerin Neuvostoliittoon suorittaman hyökkäyksen syistä. 8. J 0 r m a K a a r nol a: Puolustusneuvosto. 9. M a t t i San t a v u 0 r i: Ilmatorjunnan kehittymisen nykyvaiheesta. 10. K r i s t i n a N y m a n: Tiede ja Ase. Aiheenmukainen sisällysluettelo vv SUOMEN Sotatieteellinen Seura. N:o 32/ Omistus SotakorkeakoululIe. 2. HeI g e S e p p älä: Suomen Sotakorkeakoulu 50-vuotias. 3. KaI e vii s k a n i u s: Pohjoismaat toisen maailmansodan jälkeisen kylmän sodan vaikutuskentässä. 4. M a t t i K 0 s kim a a: Sotatekniikan vaikutus taktiikkaan. 5. M a tt i La p p ala i n e n - KaI e vi R u h ala: Suurvaltojen strategiset doktriinit. 6. Sam p 0 A h t 0: Saksalaisten joukkojen sopivuus sodankäyntiin Pohjois Suomessa J u h a T i k k a: Näkymiä Suomen meristrategisesta asemasta ja merivoimiemme operatiivisista ongelmista. 8. S a k ari V i s a: Piirteitä meritaktiikastamme. 9. SUOMEN SotatieteeIlinen Seura. N:o 33/ K J M i koi a: Seuran kymmenes kunniajäsen kenraaliluutnantti A E Martola. 2. J Suo m i: Suomen ja Neuvostoliiton salaiset keskustelut ennen talvisotaa. 3. K J M i koi a: Tieteellinen tutkimus puolustusvoimien piirissä. 4. U A n t h 0 n i - L Salon e n - L KaI e r v 0 - T K 0 r 0 suo - 1 H y y p P ä: Teknillinen tutkimus- ja kehittämistoiminta puolustusvoimissa.
17 J H a r j ula: Näkökohtia pienten, keskisuurten ja suurten valtioiden välisistä varustelusuhteista 1960-luvulla. 6. T H i r von en: Upseeriston hallinnollinen opetus valtion henkilökuntakoulutukselle asetettujen tavoitteiden valossa tarkasteltuna. 7. J K U s v a: Talvisodan sotatoimet Pohjois-Suomessa. Operaatioalue ja taistelusuunnitelmat. 8. H N i kun en: Systeemianalyysin soveltamismahdollisuuksia i1mavoimissamme. 9. M Vii t a salo: Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan osuus suomalaisessa puolustustutkimuksessa. 10. SUOMEN Sotatieteellinen Seura. N:o 34/ J H a r j ula: Suomen poliittinen kuva ulkomaisessa lehdistössä viime vuosina. 2. J K U s v a: Talvisodan sotatoimet Pohjois-Suomessa. Operatiiviset ja taktilliset kokemukset. 3. JNe v a k i vi: Ranskan Suomelle talvisodan aikana tarjoamasta sotilasavusta. 4. J P a ula h a r j u: Sotilastekokuujärjestelmät. 5. P T h 0 m en i u s: Ammusilmatorjunta-asejärjestelmien tehoanalyysin perusteet hankintoja suunniteltaessa. 6. J 0 r m a K M i e t t i n en: Euroopassa olevat ydinaseet ja niiden merkitys. 7. J A u t t i: Reserviläisjärjestöt maanpuolustuskentässämme. 8. P T u r p e e n n i e m i: Rajavartiolaitoksen kehitysvaiheita ja piirteitä nykytilanteesta. 9. SUOMEN Sotatieteellinen Seura. N:o 35/ K J M i koi a: Tiede ja Ase - sotatieteellisen tutkimuksen julkisivu. 2: 1 11m ola: Operaatiotaidon ja taktiikan kehitysnäkymät 1980-luvulle. 3. M La u e r m a: Sotahistorian tutkimuksen problematiikkaa ja metodiikkaa. 4. P R i pat t i: Suomen sodan pataljoonan ja patteriston komentajat. 5. R P e n t t i n en: Viestitoiminnan suoritevaatimukset puolustusvoimiemme viestitaktillisten ja -teknillisten toimintamenetelmien lähtökohtana. 6. ALa p p i: Ohjusilmatorjunnan kehitykseen vaikuttaneet tekijät sekä kehitysvaiheet ja nykyiset käyttöperiaatteet. 7. T K 0 k k 0 n en: Puolustuspoliittinen päätöksenteko ja puolustushallinto Suomessa ja eräissä muissa maissa. 8. SUOMEN Sotatieteellinen Seura.
18 174 N:o 36/ KJ M i koi a: Kenraaliluutnantti K L Oesch K J M i koi a: Seuran uudet kunniajäsenet vara-amiraali 0 Koi v i s t 0 ja kenraaliluutnantti PII moi a. 3. KJ M i koi a: Tervehdyspuhe seuran 50-vuotisjuhlassa. 4. P J u n t t i I a: Tutkimuksen osuus puolustusvalmiuden kehittämisessä. 5. EKi n n u n en: Maamme tiestö ja sen valtakunnalliset kehittämistarpeet. 6. T J u n t u n en: Ydinaseeton Pohjola ja sen vaikutus Euroopan turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. 7. H N i kun en: Eräitä ilmavoimien toimintaa kuvaavia simulointimalleja. 8. J K n u u t t i I a: Panssariaseen ja panssarintorjunnan kehityksestä toisen maailmansodan jälkeen. 9. H H i eta n en: Ajatuksia linnoitusalan tehtäväkentästä ja alalla tapahtuvasta kehitystyöstä. 10. P T a u r i a i n en: Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan osuus maanpuolustusta turvallisuuspolitiikan osana koskevassa tiedotustoiminnassa ja sen kehittämisessä. 11. SUOMEN Sotatieteellinen Seura. N:o 37/ K J M i koi a: Kenraaliluutnantti U Poppius P T a r jan ne: Tiedonvälitys yhteiskunnassamme. 3. M R ö t s ä: Elintarvikkeet ja energia. Saatavuus- ja riittävyysongelmia. 4. J K n u u t t i l a: Panssari- ja mekanisoitujen joukkojen organisaation ja käyttöperiaatteiden kehityksestä toisen maailmansodan jälkeen. 5. P 0 J ä r v e n pää : SALT ja ICBM-ohjusten haavoittuvuus: Määrällisten asevalvontaneuvottelujen vaikutus strategiseen tasapainoon. 6. ALa u r i: Johtamiskoulutuksesta nyky-yhteiskunnassa. Vertailevaa arviointia sotilasjohtajan näkökulmasta. 7. M V u 0 l e vi: Kuvantulkinnan ja sen opettamisen välineistö ja metodiikka. 8. V Per n a a: Lentoammunnan virhetekijöiden määrittämisestä. 9. SUOMEN SotatieteeIlinen Seura. N:o 38/ S L i n d bio m: Maailmantalouden häiriöalttiudesta Tuo m i: Merisodan operaatiotaitoon ja taktiikkaan vaikuttavia kehityspiirteitä erityisesti Itämeren piirissä. 3. E N i e m i n e n - T L ö P P ö n en: Humanitaarisen oikeuden säännökset sodassa. 4. K R u utu: Suomen sodissa ansioituneiden rintamakomentajien henkilökohtaisesta johtamistavasta saatavat opetukset.
19 5. M La u e r m a: Sodanjumalan profeetta. Kreivi De Guibert sotilaskirjailijana. 6. LVi l k k 0: Katsaus maamme kartoitus- ja kartastotilanteen kehittymiseen sekä puolustusvoimien kartoitusjärjestelmään. 7. M V u 0 l e vi: Lämpökuvauksen sotilaalliset sovellutukset. 8. K K e r k k 0 n en: Sotatieteellinen kirjallisuus Suomessa. 9. SUOMEN Sotatieteellinen Seura. 175 N:o 39/ L S u tel a: Euroopan turvallisuus 1980-luvulla. 2. M J a k 0 b s 0 n: Euroopan turvallisuus 1980-luvulla. 3. K B rod i n: Säkerhetspolitisk utveckling i Norden. 4. R 1 s s a kai n e n - J Kai n ula i n en: ATK johdon apu välineenä - puolustushallinnon tietojenkäsittely. 5. A-I 1 i s a k kai a: Näkökohtia maavoimien operaatiotaidon ja taktiikan kehittämisestä puolustusvoimien edellytykset huomioon ottaen. 6. P 0 J ä r v e n pää: MX-asejärjestelmä: Näkökohtia Yhdysvaltain strategisesta asekehittelystä 1980-luvulla. 7. G H ä g g l u n d: Parlamentaariset puolustuskomiteat. 8. M J u l kun en: Perinteet ja realismi. Suomen puolustusvoimat saksalaisarvioissa 1930-luvulla. 9. K P e n n a n en: Rautateiden korjaustoiminta viime sodissamme. 10. K H ö g l u n d: Sääpalvelus. 11. SUOMEN SotatieteeIlinen Seura. N:o'40/ M L a p p ala i n en: Seuran uusi kunniajäsen eversti K J Mikola. 2. J S a ukk 0 n en: Puolustusministerin tervehdys seuran vuosikokouksessa J K M i e t t i n en: Uuden aseteknologian vaikutus sodan kuvaan. 4. M K a u s t 0: Lentotiedustelun ja ilmavoimien tulivaikutuksen viimeaikainen kehitys. 5. K S i p i: Ilmatorjuntaohjusten tarve ja käyttö oloissamme. 6. M V i r k k i - E R aja h a l me: Uudistuva johtaminen ja viestitoiminta. 7. R Ari m 0: Linnoittaminen ja sotatoimet vv M 1 s k a n i u s: Taloudelliset edellytykset puolustusvoimien materiaaliselle kehittämiselle ja uvuilla Heli m a n: Katsaus peliteorioihin. 10. SUOMEN Sotatieteellinen Seura.
20 176 N:o 41/ V U 0 t i l a: Seuran uusi kunniajäsen kenraaliluutnantti R Arimo. 2. V T e r v a s m ä k i: Mannerheim rauhantekijäpresidenttinä Puu k k a: Yhteiskunnassa tapahtuneiden ja nähtävissä olevien muutosten sekä teknologisten edellytystemme haasteet suomalaiselle operaatiotaidolle ja taktiikalle. 4. J H a r j ula - P 0 J ä r v e n pää: Ranskan ja Saksan Liittotasavallan turvallisuuspoliittisten suhteiden kehitys: vastakkainasettelusta yhteistyöhön. 5. R Ari m 0: Saksalaisten suunnitelmat Itä-Karjalan ja Pietarin suhteen vuonna M P e l t 0 n en: Ilmasota saksalaisia vastaan Y P 0 h jan v i r ta: Järeä rannikkotykistömme. 8. H N i kun en: Suomalainen taistelukonefilosofia. 9. M V u 0 l e vi: Kuvaustiedustelu ja mahdollisuudet suojautua siltä. 10. J Myy r ä: Elektronista sodankäyntiä Falklandeilla ja Libanonissa vuonna II. P KoI e h m a i n e n - T Tuo m i: Katsaus puolustusvoimien sähköteknilliseen toimialaan. 12. SUOMEN Sotatieteellinen Seura N:o 42/ R J S e t älä: Sotakorkeakoulu. Tehtävät ja tavoitteet. 2. JAa toi a i n en: Yleisesikuntaupseerille ja hänen koulutukselleen asetettavat vaatimukset. 3. S A h t 0: Valo Nihtilä - Suomalainen yleisesikuntaupseeri. 4. PUu t a n i e m i: Strategian menetelmät ydinaseiden aikakaudella. 5. S Ta n s k a n e n ja F-G W e n n s t r ö m :- -Operaatiotaidon ja taktiikan opetus upseerikoulutuksessa. 6. S L e h t 0 ja R L a h t i per ä: Ilmatorjunta ja I 990-luvuilla. 7. S R a h k 0 n en: Pioneeri toiminta maaston luonteen muuttajana. 8. E R aja h a l m e ja J Myy r ä: Tilannekuvan ylläpitäminen ja vaatimukset viestijärjestelmälle. 9. L K u p ari n en: Huollon tekijöiden huomioonottaminen operaation suunnittelussa. 10. R N 0 0 pii a: Kranaattien sirpaloitumiselle asetettavat vaatimukset. 11. R H u r me: Rannikkopuolustuksemme 1980-luvulla. 12. P Tuo m i salo: Ajatuksia johtajuudesta sota-aluksella. 13. J P y S t Y n en: Ilmasta tapahtuvan elektronisen häirinnän, tulenjohdon ja taistelunjohdon toteuttaminen. 14. S R ä isä n en: Maanpuolustuskurssit. 15. J Ta r k k a: Maanpuolustus ja rauhanliikkeet. 16. S A h t 0: Sotakorkeakoulu SUOMEN SotatieteelIinen Seura.
SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN JULKAISUJA -SARJASSA ON TÄHÄN MENNESSÄ JULKAISTU SEURAAVAT TUTKIMUKSET:
182 SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN JULKAISUJA -SARJASSA ON TÄHÄN MENNESSÄ JULKAISTU SEURAAVAT TUTKIMUKSET: N:o 1. J 0 H ann ula: Clausewitz sotateoreetikkona, Valtioneuvoston Kirjapaino, Helsinki 1927
SISALLYS: TIEDE JA ASE
327 TIEDE JA ASE Sisällysluettelo vuosilta 1933-1972 (n:ot 1-30). Index for the years 1933-1972 (nos. 1-30). Laatinut/compiled by: filosofianmaisteri Kristina Nyman. Luettelo noudattaa samaa systematiikkaa
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
Jalkaväenkenraali K A Tapola
SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAlliSEN Jalkaväenkenraali K A Tapola Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui vuosikokouksessaan viime huhtikuun 9. päivänä jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan
SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN JULKAISUJA -SARJASSA ON TÄHÄN MENNESSÄ JULKAISTU SEURAAVAT TUTKIMUKSET:
190 SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN JULKAISUJA -SARJASSA ON TÄHÄN MENNESSÄ JULKAISTU SEURAAVAT TUTKIMUKSET: N:o 1. JO Hannula: Clausewitz sotateoreetikkona, Valtioneuvoston Kirjapaino, Helsinki 1927 (loppuunmyyty).
Sotaa Pohjois-Vienassa
Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I
Jalkaväenkenraali Jaakko Sakari Simelius
SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAJASEN Jalkaväenkenraali Jaakko Sakari Simelius Suomen Sotatieteellisen Seuran vuosikokouksessa 6.4.1971, jalkaväenkenraali S Simelius pyysi, ettei häntä enää valittaisi
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO
8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana
Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet
Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta 2019 Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet SA-kuva Hannu Liimatta Itsenäisyyden uhkana Venäjä/Neuvostoliitto Ei kuitenkaan
KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH
Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.
40 vuoha sotatieteellistä tutkimusta
40 vuoha sotatieteellistä tutkimusta Tarkasteltaessa Suomen Sotatieteellisen Seuran 40-vuotistaivalta voidaan sen todeta toisaalta jakaantuvan kolmeen toisistaan poikkeavaan jaksoon ja toisaalta kuvastelevan
TIEDE JA ASE SOTATIETEELLISEN TUTKIMUKSEN JULKISIVU
TIEDE JA ASE SOTATIETEELLISEN TUTKIMUKSEN JULKISIVU Yleisesikuntaeversti, mosofian tohtori h.c. K J M i k 018 Kymmenentuhatta sivua yhtenäistä tieteellistä julkaisusarjaa ei vielä ole saavutus sinänsä.
Jalkaväenkenraali. Kenraaliluutnantti
Kenraaliluutnantti HARALD öhqulst 1. 3.1891--10.2.1971 Jalkaväenkenraali KUSTAA ANDERS TAPOLA 29.3.1895--2.4.1971 Suomen Sotatieteellinen Seura kunnioittaa kuluneena vuonna kahden matkansa pään saavuttaneen
Suomen Sotatieteellinen Seura - ajassa mukana 1927-2009
Seppo Tanskanen Suomen Sotatieteellinen Seura - ajassa mukana 1927-2009 PERUSTAMISVAIHEET JA TARKOITUS Helmikuun 7.päivänä vuonna 1927 kokoontuivat muutamaa vuotta aikaisemmin perustetun Sotakorkeakoulun
Hyökkäyksestä puolustukseen
Maanpuolustuskorkeakoulu Taktiikan laitos Julkaisusarja 1, Nro. 1/2014 Hyökkäyksestä puolustukseen Taktiikan kehittymisen ensimmäiset vuosikymmenet Suomessa Vesa Tynkkynen 2. painos Maanpuolustuskorkeakoulu
Solalieleellisen lyön merkitys Suomessa
Solalieleellisen lyön merkitys Suomessa. Kenraaliluutnantti T V ViI jan e n (EBitelmä Suomen _ Sotatieteellisen Seuran 30-vuotisjuhlassa) Kun sotalaitos eri osineen rakennetaan tai siihen tehdään syvällekäyviä
MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020
MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 Esittely 24.11.2015 SPEK Mitä turvallisuustutkimuksessa tapahtuu? Prof Juha Mäkinen Tutkimustoiminnan tunnuslukuja Professoreja 12 1x Arvonimellä (tutk.johtaja)
KENRAALILUUTNANnl, MANNERHEIM-RlSnNRITARI ILMARI ARMAS-EINO MARTOLA
SEURAMME KYMMENES KUNNIAJÄSEN KENRAALILUUTNANnl, MANNERHEIM-RlSnNRITARI ILMARI ARMAS-EINO MARTOLA Vuosikokouksessaan 7. 4. 1975 Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui kenraaliluutnantti Ilmari Armas-Eino
Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä
1 Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä 16.11.2018. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555 asti. Kustaa (I) Vaasan johtaman
Operaatiotaidon ja taktiikan tutkimus Suomessa itsenäisyyden aikana
Sotataidon laitos Operaatiotaidon ja taktiikan tutkimus Suomessa itsenäisyyden aikana Sotatieteiden päivät 2018 Operaatiotaidon ja taktiikan istunto Tulevaisuudessa 2016- Ennen 1944- PITÄMÄLLÄ MAASTOA
Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura
Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja
Hyvät kuulijat. Jalkaväen vuosipäivä Mikkeli. Jalkaväki on Suomessa ollut alkuajoistaan lähtien Maavoimien
Jalkaväen vuosipäivä 16.11.2018. Mikkeli Herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat Tervetuloa Jalkaväen vuosipäivän päiväjuhlaan. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555
Suomalaisen sotatieteellisen tutkimuksen painotuksia tiede ja ase -teossarjan valossa
Suomalaisen sotatieteellisen tutkimuksen painotuksia tiede ja ase -teossarjan valossa Esko Vaahtolammi Abstract This longitudinal study examines the content of the Tiede ja Ase yearbook from its publication
SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN STRATEGIA
! 1 SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN STRATEGIA Alkusanat uudelle strategialle Suomen Sotatieteellinen Seura ry:n (SSTS) perustaminen alkoi vuonna 1927 Suomen sotakorkeakoulun kolmen ensimmäisen vuosikurssin
Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne
Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko
TUTKIMUKSEN OSUUS PUOLUSTUSVALMIUDEN KEHITTÄMISESSÄ
17 TUTKIMUKSEN OSUUS PUOLUSTUSVALMIUDEN KEHITTÄMISESSÄ Kenraaliluutnantti P J u n t t i I a (Seuran 50-vuotisjuhlassa pidetty juhlaesitelmä) Vanha sanonta kuuluu, että hyvän sotapäällikön on kyettävä ratkaisemaan
SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA
SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA MIKKO KARJALAINEN Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kehittämispäällikkö Kansallisarkistossa TIIVISTELMÄ
Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle
Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä
JALKAVÄEN TEHTÄVÄTAKSONOMIAN KÄSITTEET 1950- LUVULLA Tehtävätaksonomian kansallinen käsiteanalyysi
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU JALKAVÄEN TEHTÄVÄTAKSONOMIAN KÄSITTEET 1950- LUVULLA Tehtävätaksonomian kansallinen käsiteanalyysi Esiupseerikurssin tutkielma Kapteeni Riku Valtonen Esiupseerikurssi 64 Maasotalinja
Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008
Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät
Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? Hyvä Huono En osaa sanoa
LIITE 1: Taulukot Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? 6 22 Hyvä Huono Miten luonnehtisitte Venäjän ja Suomen välisiä suhteita tällä hetkellä? Normaalit, rauhalliset 2 Hyvät,
Esko Vaahtolammi. Esko Vaahtolammi SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN
Esko Vaahtolammi Esko Vaahtolammi Suomalaisen sotatieteellisen Suomalaisen tutkimuksen sotatieteellisen painotuksia tutkimuksen Tiede ja ase-teossarjan painotuksia valossa Tiede ja ase-teossarjan perusselvitys
Jalkaväenkenraali A E Heinrichs
Jalkaväenkenraali A E Heinrichs 21. 7. 1890-16. 11. 1965 Suomen Sotatieteellinen Seura oli sekä järjestönä että jäsenistönsä satalukuisasti edustamana surujuhlassa, jossa pois nukkunut seuramme kolmas
SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI
Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm
Motinteosta mottimetsään
SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
SUOMEN SOTATIETEELLINEN SEURA RY LUVULLE SllRRYTTÄESSÄ, KEmTTÄMISTARPEITA JA -MAHDOLLISUUKSIA
5 SUOMEN SOTATIETEELLINEN SEURA RY 2000- LUVULLE SllRRYTTÄESSÄ, KEmTTÄMISTARPEITA JA -MAHDOLLISUUKSIA Kenraaliluutnantti Dkka Ranta (esitelmä seuran syyskokouksessa 15.11.1999, päivitettynä syksyn 2000
Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön
Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,
Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.
Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta 1808-09 kylmään sotaan Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.2019 Ahvenanmaan veteraani kolmannessa polvessa Historia 1808
Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto
Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät
Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.
Sodankäynnin muutos AFCEA Helsinki Chapter syyskokous 3.11.2016 Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Nimi Sodankäynnin muutos Sodan käsitteen venyttäminen Informaatio strategisena aseena;
Everstiluutnantti Timmer totesi, että hänen lausumansa eivät kaikki edusta Saksan virallista linjaa vaan myös henkilökohtaisia näkemyksiä.
Carl von Clausewitzia Katajanokan Karimosalissa Pöydän puhdistaminen Toukokuun 16. päivänä 2008 Kanta-Helsingin Reservinupseerit olivat järjestäneet kerhoillan Karimo-salissa. Esitelmän pitäjäksi oli pyydetty
Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa
TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi
Kaavoihin kangistumista vai käytännöllistä viisautta? Suomen alueellinen ydinasevalvontapolitiikka kylmän sodan aikana
Kaavoihin kangistumista vai käytännöllistä viisautta? Suomen alueellinen ydinasevalvontapolitiikka kylmän sodan aikana Tapio Juntunen Artikkeli Aloite Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä vakiintui kylmän
Johdatus julkaisufoorumin toimintaan
Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa
Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013
Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin
Valtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.
PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi
Valtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät, hyvät naiset ja herrat,
1 MTS:n 40-vuotisjuhlaseminaari 22.11.2016 Kansallismuseon auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät,
Suomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
Alueellisen puolustuksen periaatteista
Alueellisen puolustuksen periaatteista Kirjoittanut yleisesikuutaeversti L. S a ura m 0 Sodankäyntiin liittyviä kysymyksiä käsiteltäessä on välttämätöntä pyrkiä luomaan kuva siitä, minkälaatuiseksi tuleva
VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T
58 VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T Y1eisesikuntamajuri Harri Ohra-aho 1. JOHDANTO 1.1 Lähtöasetelma Venäjän sotilaallinen johto on viime aikoina joutunut tekemään asevoimia ja sotataitoa
Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj
Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,
Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen
Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.
TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
PUOLUSTUSTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVOJA 1990-LUVULLE
13 PUOLUSTUSTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVOJA 1990-LUVULLE Puolustusministeri Veikko P i h l aja m ä k i (Suomen Sotatieteellisen Seuran vuosikokouksessa 7. 4. 1986 pidetty esitelmä) Suomen Sotatieteellisen
Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet
Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia
Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri
Hybridisota: uutta viiniä vanhoissa leileissä? Pekka Visuri 18.11.2015 Raamatullinen vertaus: uutta viiniä vanhoissa leileissä Jeesus esitti heille vielä vertauksen: 'Ei kukaan leikkaa uudesta viitasta
Vaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen
Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen
Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus
Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai
ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA
ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu? 01 lokakuu 1- v. - v. - v. 0- v. ylioppil/opisto Yliopist/Ammatikork koulu Toimihenk.Yritt/Johtava
Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA
Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Jr 10 Jr 31 Jr 52 KevOs 2 ErPPK 6. TykK, 22. TykK 15. RajaJK, 34. RajaJK Er.Lin.K 9, Er.Lin.K 10 Pion.P 24, VP 30 14. DIVISIOONA TYKISTÖJOUKOT
SUOMEN SODAN 1941-1945 PATALJOONAN- JA PATTERISTON KOMENTAJAT
118 SUOMEN SODAN 1941-1945 PATALJOONAN- JA PATTERISTON KOMENTAJAT YleisesikuntanuQurl P R I pat t I O. JOHDANTO 0.1. Tutkimuksen tarkoitus ja luonne Suomen sodassa 1941-1945 pataljoona muodosti pienimmän
Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto
1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan
Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus
Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus 15.11.2018 Kotka AGENDA 1. Merivoimat 2. Toimintaympäristö ja sen vaikutukset 3. Merivoimien kehittäminen 4. Kansainvälinen
Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016
Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.
Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti
Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 28.1.2019 Turvallisuuspoliittinen tilanne kiristynyt Jännitteet Euroopassa kasvaneet Venäjän ja lännen ristiriitojen
Pääesikunta, logistiikkaosasto
Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan
Kadettikunnan viestintätutkimus 2015
Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen
Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva
Kansallinen varautuminen kriiseihin Yleissihteeri, Jari Kielenniva 24.1.2019 www.turvallisuuskomitea.fi 1 www.turvallisuuskomitea.fi UHKAMALLIT 2018 Globaali Yhteiskunta Terveysturvallisuuden häiriöt Terrorismi
Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 19. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 4 423 000 euroa.
PANSSARIHÄLYTYS HYÖKKÄYSVAUNUKOKEILUOSASTON AJOKOKEET KARJALAN KANNAKSELLA 1934
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PANSSARIHÄLYTYS HYÖKKÄYSVAUNUKOKEILUOSASTON AJOKOKEET KARJALAN KANNAKSELLA 1934 Pro gradu -tutkielma Yliluutnantti Aleksi Lintunen SM4 Maasotalinja Huhtikuu 2015 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Virta, Mikko Antero Työn nimi Arbetets
Jalkaväenkenraali A. E.
Jalkaväenkenraali A. E. Heinrichs Vuosikokouksessaan 12 päivänä huhtiikuuta W55 Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui jalkaväenkenraali Axel Erik Heinrichsin kunniajäsenekseen, seuran kolmanneksi kunniajäseneksi.
SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola
SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan
Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013
Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Ennen 2. maailmansotaa 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia
Valtioneuvoston puolustuselonteko (vnk 5/2017)
Pekka Visuri Helsinki 9.3.2017 LAUSUNTO Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaostolle Valtioneuvoston puolustuselonteko 16.2.2017 (vnk 5/2017) Olen perehtynyt valtioneuvoston puolustusselontekoon 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918
SISÄLLYS VARHAISINTA TAUSTAA 12 Saksalaisten valmistelut ja englantilaisten vastatoimet 13 Ensimmäinen strateginen pommittaja 14 Englantilaisten puolustusvalmisteluja 16 Zeppeliinit aloittavat toimintansa
YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.
YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot
SUOMEN ILMAVOIMIEN PERUSTAMINEN Heikki Nikunen
SUOMEN ILMAVOIMIEN PERUSTAMINEN Heikki Nikunen 5.2.2018 Itsenäisyystaistelun tueksi ensimmäiset koneet Ruotsista: Kreivi Eric von Rosenin lahjoittama Morane- Saulnier Parasolista modifioitu Thulin D -tyyppinen
Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä
Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.
Aseet ja reserviläistoiminta
Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista
FM Olli-Pekka Leskinen Toimitusjohtaja
FM Olli-Pekka Leskinen Toimitusjohtaja Olli-pekka.leskinen@muisti.org Sotahistoriatyö tulevaisuudessa? Sotahistoria Sotahistoria on perinteisesti asemoitu ensisijaisesti osaksi sotatieteitä. Sotahistoria
JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11
SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,
Strategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma
Strategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma METROPOLIA 8.11.2008 Marko Laaksonen 39-vuotta, naimisissa, kolme lasta Komentajakapteeni (2003), yleisesikuntaupseeri (2004) Kadettikoulu
Jäsenten vapaaehtoinen sotatieteellinen tutkimustyö keskittyi perinteisesti Tieteessä ja Aseessa julkaistuihin tutkimuksiin.
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 I YLEISTÄ Vuosi 2011 oli Seuran 84. toimintavuosi. Tiede ja Ase julkaistiin 69. kerran. Seuran toiminnan painopiste vuonna 2011 oli Studia Militaria-seminaarien toteutuksessa.
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009 I YLEISTÄ Vuosi 2009 oli Seuran 82. toimintavuosi. Tiede ja Ase julkaistiin 67. kerran. Seuran toiminnan painopiste vuonna 2009 oli Studia Militaria seminaarien toteutuksessa.
VAIKUTTAVA YMPÄRISTÖTUTKIMUS
VAIKUTTAVA YMPÄRISTÖTUTKIMUS Outi Silfverberg Ympäristötiedon foorumi Julkinen ja vaikuttava tiede YHYS Politiikkadialogi 2018 6.6.2018 MITÄ ON VAIKUTTAVA TIEDE? 1. Innovaatiotiede Tiedettä markkinoille
Henkilöstökysely
Henkilöstökysely 2017 15.11.2017 Vastausprosentti kouluittain Yliopiston vastausprosentti oli 61%, 2327 vastaajaa. 205 193 221 361 367 401 579 Vastausprosentti henkilöstöryhmittäin Yliopiston vastausprosentti
Suomen puolustusjärjestelmä
Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus
Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa?
Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa? Tietoisku Espoon kaupunginvaltuutetuille ja varavaltuutetuille 23.10.2013 Johanna Kattelus, riskipäällikkö p. 816 84218 Julkisyhteisöillä entistä haasteellisempi
I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta
Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta 1 Lähtökohtia: sotilaallinen globaalissa turvallisuudessa 2 Sodan luonne ja sen muutos 3 Sotilaallinen työkaluna 4 Seurauksia Itämerellä ja Pohjolassa
Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet
Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet Rehtori Keijo Hämäläinen (JY) Julkaisufoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Julkaisufoorumi-seminaari Tieteiden talo 20.3.2019 TAUSTA Tieteelliset julkaisut yliopistojen