Säännöstelyjen kehittäminen Lokka-Porttipahta Tengeliönjoki

Transkriptio

1 Säännöstelyjen kehittäminen Lokka-Porttipahta Tengeliönjoki Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

2 Säännöstelyn kehittäminen Säännöstelyn kehittämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla säännöstelyä parannetaan siten, että se taloudellisilta, ekologisilta ja sosiaalisilta vaikutuksiltaan vastaisi paremmin yhteiskunnan nykyisiä tarpeita ja odotuksia. (Vesilaki 8 luku 10b 1 momentti) Kehittäminen perustuu vapaaehtoisuuteen Päämääränä on eri käyttäjäryhmien erilaisten tavoitteiden yhteensovittaminen

3 Lokka-Porttipahta Aloitteen kehittämisselvitykseen on tehnyt Sodankylän kunnanhallitus , joka haittojen vähentämismahdollisuuksien selvittämisen lisäksi toivoo altaiden kalatalouden ja muun käytön edellytysten turvaamista Lapin ympäristökeskus on aloittanut vuonna 2007 esiselvityksen Lokan ja Porttipahdan tekojärvien säännöstelystä aiheutuvien haittojen vähentämisestä. Esiselvitys on valmistunut ja varsinainen selvitystyö on käynnistynyt Yhteistyötahoja ovat Sodankylän kunta, Savukosken kunta, Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, paikalliset yhteisöt ja Kemijoki Oy

4 metriä Lokka-Porttipahta Pääosin suoalueelle vuosina 1967 ja 1970 padotut altaat Alkuaikojen vedenlaadulliset ongelmat, pintaan nousseet turvelautat, veteen pystyyn jääneet puut sekä kalakannat. Altaiden säännöstely on toteutunut suhteellisen lievänä verrattuna lupaehtojen sallimiin rajoihin. Lokalla vedenkorkeuden sallittu vaihtelu on 5 metriä ja Porttipahdalla 11 metriä. Toteutunut vedenkorkeuden vaihtelu on ollut vuodesta riippuen 2-3 metriä Porttipahta Lokka lupa Lokka lupa Porttipahta

5 Suoritettuja toimenpiteitä Kalastuskysymykset Lokalle ja Porttipahdalle ei ole määrätty kalaistutusvelvoitetta, mutta istuksia on suoritettu Kemijoki Oy on suorittanut jo useiden vuosien ajan rantojen raivausta ja irtopuiden keräilyä rannoilta irtopuiden ja kantojen keräily on velvoite Matkailun kehittäminen

6 1.tammi 31.tammi 1.maalis 31.maalis 30.huhti 30.touko 29.kesä 29.heinä 28.elo 27.syys 27.loka 26.marras 26.joulu N 43 + m 1.tammi 31.tammi 1.maalis 31.maalis 30.huhti 30.touko 29.kesä 29.heinä 28.elo 27.syys 27.loka 26.marras 26.joulu N 43 + m Tavoitteet Kalatalouden ja moninaiskäytön edellytysten turvaaminen. Yhteistyön ja tiedon tarve Säännöstelyn ekologisuus eli tulvasuojelu ja vesivoimatuotanto on huomioituna. Rantavyöhykkeestä halutaan monimuotoisempi, vedenlaadun vaihtelut mahdollisimman pieniksi ja ennustettaviksi. Kalakantojen haluttaisiin olevan tasapainossa ja istutustoiminnan suunnitelmallista. Edellä mainittujen asioiden toteutuminen lisäisi tyytyväisyyttä tekojärviin elinympäristönä Lokka MW Porttipahta MW

7 Lokka-Porttipahta toimenpiteet Ohjausryhmä aloittaa toimintansa marraskuussa Talven aikana käydään kuntaneuvottelut sekä pidetään yleisötilaisuudet altaiden vaikutusalueella Täysipäiväinen asiantuntija palkataan vuodelle 2011 hanketoteutukseen (Lokka-Porttipahta jatengeliönjoki) Selvitystyö valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä

8 Tengeliönjoki Ylitornion kunnanhallitus on tehnyt Lapin Ely-keskukselle esityksen koskien vesilain 8 luvun 10 b :n mukaisen selvitystyön käynnistämisestä Tengeliönjoen vesistössä Esiselvitys on aloitettu ja varsinainen Tengeliönjoen vesistön säännöstelyn kehittämistyö aloitetaan vuonna 2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

9 Tengeliönjoen säännöstely Portimokosken voimalaitos valmistui 1987 ja Portimojärven säännöstelyväli vuositasolla on 1,0 m Tengeliönjoen yläosalla ovat Kaaranneskosken (1954) ja Jolmankosken (1955) voimalaitokset Kaaranneskosken voimalaitosksella säännöstellään Vietosta ja Vietosen säännöstelyväli vuositasolla on 3,0 m Jolmankosken voimalaitoksella säännöstellään Raanujärveä ja Raanujärven säännöstelyväli vuositasolla on 2,0 m Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

10 Tavoitteet Tengeliönjoella Säännösteltyjen järvien lupaehdot ovat vanhat ja niitä tulee tarkastella muuttuneiden olosuhteiden valossa Tulee selvittää vaelluskalan nousumahdollisuudet Vesiliikennemahdollisuuksien parantaminen koko valuma-alueella Portimojärven kunnostaminen ja Portimojärven yläpuolisten hyydetulvien estäminen Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

11 Askel Ounasjoelle II Isohaara II kalatien rakennuttaminen, lohien ylisiirrot Ounasjokeen sekä lohien ylisiirtoihin liittyvä seuranta ja tutkimus Lap ELY Jarmo Huhtala 11

12 Miksi kalatiet Kemijokeen? Hankkeella on merkittäviä biologisia perusteita Itämeren lohikantojenkin elinvoimaisuuden kannalta on luultavaa, että lohen vaelluspoikasistutukset Perämereen ovat vain väliaikainen ratkaisu. Tärkeimpiä lohikantojen hoitotoimenpiteitä tulisi olla merikalastuksen järjestäminen kestävän kehityksen periaatteen mukaiseksi, lohen luonnollisten elinympäristöjen suojelu ja kunnostukset sekä lohen optimaalisen luontaisen lisääntymisen mahdollistaminen (vrt. Jokikokko & Al. 2006) Luonnossa syntyneet lohenpoikaset ovat selvästi elinvoimaisempia kuin istutetut lohen poikaset. (Simojoelta saatujen tulosten mukaan 1 luonnon lohen smoltti vastaa 4 istutusvaelluspoikasta, Jokikokko 2006) Ounasjoen arvioitu potentiaalinen lohen smolttipoikastuotanto on poikasta/a Lap ELY Jarmo Huhtala

13 Ounasjoki lohen poikastuotantoalueena Ounasjoen vesistössä on potentiaalisia lohen lisääntymis- ja poikastuotantoalueita noin ha eli miltei yhtä paljon kuin Muonionjoessa Lap ELY Jarmo Huhtala 13 Kuva Risto Similä 2002 Ounasjoki kunnostettu Riikonkoski

14 Kalatiehankkeen sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa esille tuotuja hyötyjä Merkittävä pr-arvo Lapille Piristää alueen henkistä ilmapiiriä Tukee alueen matkailuelinkeinoja. Erityisesti kesämatkailua. Nostaa Ounasjoen imagoarvoa. Vahvistaa maakunnan yhteishenkeä. 90 % kyselyyn vastanneista toivoi hankkeen alkamista. Luo vesivoimayhtiöiden ja paikallisten välille uudenlaista luottamusta ja pehmittää vanhoja kaunoja ja katkeruutta Tuo myös vesivoimayhtiöille imagohyötyä Lap ELY Jarmo Huhtala

15 Askel Ounasjoelle II on Jatkoprojekti hankkeelle Isohaara II kalatien suunnitteluhankkeelle Askel Ounasjoelle I Pohjois-Suomen EAKR- ohjelman mukainen hanke Alueen vetovoimatekijät / luonnonympäristön laatu/virkistysarvon parantaminen / matkailu Lappi- työryhmän ehdotuksessa eräänä kärkihankkeena Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa 2015 Valmistellut laaja joukko maakunnan eri viranomaisia Lap ELY Jarmo 15 Huhtala

16 Askel Ounasjoelle II sisältö EAKR Projekti, mukana 6 kuntaa, RKTL ja LAP ELY Toimenpiteet Rakennutetaan Isohaaran kalatie II Lohien ylisiirto/tutkimus Sekä investointi- että kehittämisprojekti Ylikunnallinen kumppanuushanke Toteutusaika Lap ELY Jarmo 16 Huhtala

17 Rahoitus Askel Ounasjoelle II LAP ELY rahoituspäätös EAKR ja MMM (85,3%) Kunnat yhteensä (14,7 %) Keminmaa (kunta os. 15 %) Kemi (kunta os. 15%) Kittilä (kunta os. 15%) Tervola (kunta os. 10%) Enontekiö (kunta os. 5 %) Rovaniemi (kunta os. 40 %) Lap ELY Jarmo 17 Huhtala

18 Tehtävä- ja vastuunjako hankkeessa LAP ELY y-vastuualue hankkeen hallinnoija Kalatien rakennuttaminen Vaelluskalojen ylisiirtolupa ja siirron toteutus Keminmaan kunta Kalatien vesioikeudellinen lupa Toimenpidelupa Käyttösopimus RKTL (osatoteuttaja) Vaelluskalojen ylisiirtojen ohjaus Tutkimukset, seuranta ja raportointi Ohjausryhmä (Lap ELY, Pop ELY, Lohijokitiimi, Lapin Liitto, PVO-Vesivoima, Kemijoki Oy) Lap ELY Jarmo 18 Huhtala

19 Isohaaran I-kalatie 1993 Isohaara II kalatien rakentamisen tarjouspyynnöt jätettiin 15.6, tarjouskilpailu päättyi , vertailu suoritettu Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen antoi Skanska Infra Oy Kalatien rakentamisen urakkasopimus allekirjoitetaan ja työmaan aloituskokous pidetään Isohaara II kalatien rakentaminen alkaa ja päättyy Kalatie on toiminnassa kesän 2011 loppuun mennessä Lap ELY Jarmo Huhtala 19 Kuva Anne Laine

20 Isohaara II-kalatien rakenne Isohaara II kalatie koostuu Borland -tyyppisestä alaosasta, lepoaltailla vuorottelevasta pitkästä Denil-osuudesta ja yläosan lyhyestä pystyrako-osuudesta. Kalatien virtaama vaihtelee denil-ja pystyrako-osuudella välillä 0,4-0,8 m 3 /s. Kalatien suulla virtaama vaihtelee välillä 0,9-1,3 m 3 /s Kuva Kuva Aapo Anne Mäenpää Laine Lap ELY Jarmo Huhtala 20

21 Jotta saadaan Ounasjokeen leimautuneen, voimakkaan vaellusvietin omaava lohikannan syntyminen alulle, siirretään kahden vuoden aikana sukukypsää lohta Kemijokisuuulta Ounasjokeen Lohien ylisiirtoluvan haltija Lap ELY y-vastuualue Lupa lohien siirtoihin saatiin MMM asetuksen 470/ luvun 20 perusteella Velvoitteena mm: Hakija vastuussa kalojen siirroista aiheutuvista vahingoista, kalojen oltava virkaeläinlääkärin tarkistamia, toimitettava siirrettävistä lohista näytteitä Eviralle, kaloja saa siirtää vain Ounasjoelle. Lohien hankinta kilpailutettiin, kuudelta terminaalialueen kalastajalta pyydettiin tarjous. Ylisiirrettävän lohen hinta 13,4 /kg. Lap ELY Jarmo Huhtala

22 Lap ELY Jarmo Huhtala, kartta Riku Elo

23 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos hyödyntää Askel Ounasjoelle II projektista saatavaa tietoa suunniteltaessa suuntaviivoja ja toimintaohjeita laajamittaisille lohien ylisiirroille. Projektin aikana lohien liikkeitä seurataan telemetrialaittein mahdollisimman tarkoin. Lohista 100 merkittiin vuonna 2010 radiolähettimillä ja loput lohet merkittiin ankkurimerkeillä. Lap ELY Jarmo Huhtala

24 Hanketta tukevat kalastusjärjestelyt PVO Vesivoima kielsi verkkokalastuksen vesialueillaan välillä voimalaitos 4-tien silta keväällä Ounasjoen kalastusalue on kieltänyt lohenpyyntiin soveltuvat verkot, suositus vapakalastajille lohien vapauttamisesta Kemi/Ounasjoen kalastusjärjestelyt projekti (rahoittaja Lapin Liitto). Tavoitteena laatia esitys alueen kalastussäännöksi. Lap ELY Jarmo Huhtala

25 Kemijoen kalatiehankkeen jatko Askel Ounasjoelle III valmisteilla Isohaaran ja Rovaniemen kaupungin välillä olevien voimalaitosten (4 kpl) kalateiden suunnitteluhankkeen rahoitushakemus on jätetty rahoittajalle Rahoittajat EU ja MMM, arvioitu hankekoko noin , kesto kolme vuotta, hankkeen hallinnoija Lap ELY, yhteistyökumppani Pop ELY Projektin tarkoituksena on laatia Taival-, Ossaus-, Petäjäs- ja Valajaskoskien voimalaitosten yhteyteen tulevien kalateiden yleis- ja rakennesuunnitelmat sekä tarvittavat asiakirjat kalateiden vesioikeudellisen luvan hakua varten. Kalateiden jatkorakentamisen rahoitussuunnittelu on työn alla Lap ELY Jarmo Huhtala

26 Tavoite: Vuoteen 2020 mennessä Kemijoen vesistössä on luonnonvaraisesti lisääntyvä lohikanta Kiitos Kuva Aapo Mäenpää 26

27 Ajankohtaiset järvikunnostushankkeet Lapin ELY-keskuksen alueella Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Tutkija Sannamari Pehkonen Lapin ELY-keskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Vesivarayksikkö Vesivara- ja ympäristöpalvelut

28 Järvien kunnostuksen tarve Lapin kunnostustarvelistalla noin 200 kohdetta Pohjana valtakunnallinen selvitys v. 1999, Lapissa yli 100 kohdetta + Viralliset aloitteet + Muut yhteydenotot, esim. kunnat, yhteisöt, yksityiset 5-0 kpl/vuosi + VPD:n ekologinen luokittelu: tila tyydyttävä Vuoteen 2010 mennessä Lapissa tehty kunnostustoimia noin 100 järvellä, yleisimmät toimenpiteet: 1. vesikasvien niitto 2. vedenpinnan nosto 3. teho- ja hoitokalastukset 4. ruoppaus 5. lisäveden johtaminen 6. hapetus 7. turvelauttojen poisto, vesistöjärjestelyt, järven tilapäinen kuivattaminen tai jäädyttäminen Kunnostustarve useimmiten vesistön käyttäjän määrittelemä. VPD:n myötä vesistön ekologisen tilan aiheuttama tarve painaa yhä enemmän vaakakupissa Lap in elin

29 Lap in elin 2 Ajankohtaisia hankkeita 2010 Pasmajärvi, Enontekiö mataluus ja talviaikainen hapenpuute sekä runsas vesikasvusto kesänaikaisen vedenkorkeuden nostaminen noin 0,3 metrillä (pohjapato) Vakkojärvi, Enontekiö vesikasvillisuuden niitto, veneenlaskuluiska, paikoitusalue lupakäsittelyssä tehokalastus ns. YTY-työnä Akujoen vesistöjärjestely, Inari Akujärven vedenpintaa laskettu, Akujoen virtaamat laskeneet, umpeenkasvu, huono vedenvaihtuvuus joen ennallistaminen ohjaamalla vedet entiseen jokiuomaan, uoman raivaus ja maatuneiden jokimutkien avaus odottaa rahoitusta

30 Lap in elin 3 Ajankohtaisia hankkeita 2010 Kemijärven moninaiskäytön ja kesämatkailun kehittäminen , padolla eristettyjen järvien kunnostus säännöstely, rehevöityminen, mataluus, leväkukinnat, hapettomuus, ulkoinen kuormitus Kostamojärvi, Kemijärvi tehokalastus , ilmastuksen ja lisäveden johtamisen tehostamiskokeilu , ilmastuksen tehostaminen 2011-> luokiteltu: tila tyydyttävä Luusuanjärvi, Kemijärvi vesikasvien niitto, talkoilla , hankkeen tuella Pöyliöjärvi, Kemijärvi luokiteltu: tila hyvä koekalastus 2010 jatkohankkeessa: teho- ja hoitokalastus, ilmastus, ruoppaus, vesikasvien niitto hankesuunnitelma valmistuu 2010, EU-rahoitus?

31 Lap in elin 3..Ajankohtaisia hankkeita 2010 Kallijärvi, Keminmaa luokiteltu: tila hyvä 1977 alkaen johdettu kesäisin lisävettä Kemijoesta 60 l/s liettyminen, talviaikainen hapenpuute, umpeenkasvu ruoppausta 8,3 ha, m 3 ktr vv Levi- ja Sirkkajärvi, Kittilä Kurtakkojärvi, Kolari rehevyys, mataluus, matkailupaine vedenpinnan nosto, vesikasvien niitto lupakäsittelyssä luokiteltu: tila tyydyttävä mataluus, rehevyys vedenpinnan nosto 0,5 m, matalikkojen ruoppaus, vesikasvien niitto odottaa rahoitusta

32 ..Ajankohtaisia hankkeita 2010 Pasmajärvi, Kolari (tyyd.) mataluus, rehevyys, leväkukinnat vedenpinnan nosto, venevalkama, uimaranta lupakäsittelyssä Peurajärvi, Ranua (tyyd.) umpeenkasvu, rehevöityminen vedenpinnan nosto 0,35 m, ruoppaus, vesikasvien niitto lupakäsittelyssä Kelujärvi-Matalajärvi, Sodankylä mataluus pohjapadon korjaus lupakäsittelyssä tila tyydyttävä Meltosjärvet, Ylitornio (tyyd.) järven laskut, mataluus, umpeenkasvu vesisyvyyden ja avoimen vesipinta-alan lisääminen, aukotukset, virtausjärjestelyt turvelauttoja poistettu, virtausuomaa ruopattu, Iso Meltosjärven luusuaan rekennettu pohjapato; viimeistelytyöt vuoden 2010 loppuun mennessä Vesikasvien niittoavustus Lap 3in elin

33 Vesikasvien niittotalkoot Lapin ELYltä voi hakea osarahoitusta v kolme kohdetta, v neljä voidaan myöntää osakaskunnalle, kylätoimikunnalle tai muulle vesistön hoidosta vastaavalle paikalliselle yhtymälle tai toimijalle enintään kolmeksi vuodeksi, vuosi kerrallaan esiselvitys ja maastotarkastus LapELY Voidaan myöntää kuluihin, jotka muodostuvat: niitosta ja poistettavan kasvimassan jatkokäsittelystä kaluston hankkimisesta tai kaluston vuokraamisesta ja kuljettamisesta kaluston polttoaine- ja käyttökustannuksista talkootyön kustannuksista Valtion osarahoitus on enintään 50 % toteutuneista kustannuksista omarahoitusosuutta on talkootyö, jonka hinnoitteluun on ohjeet Lap in elin 3

34 Aloitteita, esiselvitystarvetta ym Vuontisjärvi, Enontekiö matkailuyrittäjä 5/2009 rehevöityminen matkailupaine Aapajärvi, Pelkosenniemi kylätoimikunta 5/2010 laskettu > umpeenkasvu, mataluus entisöinti virkistyskäyttöä varten Kalkiaisjärvi, Kemijärvi kunta 9/2010 rehevöityminen, ulkoinen kuormitus, vesikasvillisuuden runsastuminen, liettyminen ulkoisen kuormituksen vähentäminen, umpeenkasvun hidastaminen Peltojärvi ja Ylijärvi, Kemijärvi kyläseura 1/2009, kunta 6/2010 runsas vesikasvillisuus, liettyminen, paikallisesti liiallinen vesikasvillisuus niitto, vedenpinnan nosto, ruoppaus Posionjärvi, Posio paikalliset 6/2010 umpeenkasvu, veden virtauksen estyminen tehokalastus, niitto, tierummun korjaus Kontojärvi, Rovaniemi mökkiläiset 7/2010 umpeenkasvu, liiallinen vesikasvillisuus, liettyminen niittotalkoot -> virkistyskäyttö, vetouistelu, veneily Kätkäjärvi, Kittilä mökkiläiset 6/2010 umpeenkasvu, mataluus, liettyminen vesikasvillisuuden poistaminen, tehokalastus Lap in elin 3

35 Aloitteita, esiselvitystarvetta ym Köyry, Rovaniemi yksityinen 8/2008 paikallisesti liiallinen vesikasvillisuus niittoaloite Aatsinginjärvet, Salla paikalliset 9/2010 liiallinen vesikasvillisuus niitto Kursun kylän järvet, Salla ja 002 kylätoimikunta ja kunta 9/2009 mataluus, liettyminen, runsas vesikasvillisuus, vääristynyt kalakanta vedenpinnan nosto, niitto, tehokalastus, ruoppaus Näsmäjärvi ja Kivijärvi, Salla ja 002 osakaskunta 10/2009, Sallan kunta 12/2009 umpeenkasvu, liiallinen vesikasvillisuus, vääristynyt kalakanta, mataluus tehokalastus, niitto Salmijärvi, Salla osakaskunta 6/2009, Sallan kunta 6/2009 erittäin runsas vesikasvillisuus, umpeenkasvu tehostettu niitto (pienimuotoisesti tehty) Kätkäjärvi, Tervola kunta 10/20090 mataluus, umpeenkasvu, liiallinen vesikasvillisuus, vääristynyt kalakanta voimakas virkistyskäyttö- ja matkailupaine Lap in elin

36 Metsätalouden vaikutukset Tornionjoen vesistössä Skogsbrukets påverkan i Torneälvens vattenområde Interreg IV A Nord Projekti Lapin ELY-keskus, Petri Liljaniemi, Ympäristövastuualue

37 Metsätalouden vesistökuormituksen voimakkuuden arviointiin ja haittojen ehkäisyyn tähtäävä Ruotsalais-Suomalainen yhteistyöhanke. Partnereina Norrbottenin Lääninhallitus, Lapin ELY-keskus, Skogsstyrelsen, Metsähallitus ja Metsäkeskus Hakemus hyväksytty, toteutus Ett Svenskt-Finskt samarbetsprojekt med fokus till skogsbrukets påverkan i vattendragen och förebyggande åtgärder för att minska dess effekter Samarbetspartners: Länsstyrelsen i Norrbottens län, Skogsstyrelsen, Lapin ELY, Metsähallitus och Metsäkeskus Ansökan accepterat, projekt tid Lapin ELY-keskus, Petri Liljaniemi, Ympäristövastuualue

38 Toimi 1: Jokien tilan ja kunnostustarpeen inventointi Aktivitet 1: Kartering av status och åtgärdsbehov av flodområdena Tornionjoen alueen etelä- ja keskiosien sivujokien maastokartoitukset Yhteinen toimenpidesuunnitelma kunnostustarve- ja kustannusarvioineen Fältkartering av biflödena i södra och mellersta delarna av Torneälvens avrinningsområde Gemensam åtgärdsplan av restaureringsbehoven med kostnadsuträkningar Lapin ELY-keskus, Petri Liljaniemi, Ympäristövastuualue

39 Lapin ELY-keskus, Petri Liljaniemi, Ympäristövastuualue

40 Toimi 2: Metsätalouden vesiensuojelun toteutuksen ja tehokkuuden arviointi Aktivitet 2: Utvärdering av skogsbrukets miljöhänsyn mot vatten Kansallisten ohjeiden vertailu ja vesiensuojelu-rakenteiden toteutuksen ja toimivuuden maastoarvioinnit Raportti nykytilanteesta, yhteisiä ohjeita ja toimenpidesuosituksia Jämförandet av de nationella rekommendationerna och hur vattenskyddskonstruktionerna är förverkligande (fältinspektioner) Rapport om nuvarande vattenskyddsarbeten, gemensamma instruktioner och rekommendationer Lapin ELY-keskus, Petri Liljaniemi, Ympäristövastuualue

41 Lapin ELY-keskus, Petri Liljaniemi, Ympäristövastuualue

42 Toimi 3: Yksityiskohtaiset vesiensuojelu- ja kunnostussuunnitelmat pilottialueille Aktivitet 3: Detaljerade vattenskydds- och restaureringsplaner för pilotområden Kahden kunnostustarpeessa olevan jokivaluma-alueen yksityiskohtainen vesiensuojelu- ja kunnostussuunnitelma, 1 joki/maa Paineet, luontotyypit, kunnostustoimet, kustannukset En detaljerad vattenskydds- och restaureringsplan för ett (1) delavrinningsområde både i Sverige och i Finland. Påverkan, biotoper, åtgärdsbehoven, kostnadsberäkningar Lapin ELY-keskus, Petri Liljaniemi, Ympäristövastuualue

43 Lapin ELY-keskus, Petri Liljaniemi, Ympäristövastuualue

44 Toimi 4: Tiedonvälitys Aktivitet 4: Kunskapsspridning Tietoa alueen jokien tilasta ja kunnostustarpeista sekä kunnostusten ja vesiensuojelutoimien toteuttamisesta Seminaareja ja kokouksia, lehtiartikkeleja, Internetsivut Hyötyä niin aluetasolla, kansallisesti kuin kansainvälisestikin Information om vattendragens tillstånd och deras restaurerings behov i regionen, kunskap om förverkligandet av restaurerings och vattenskyddsåtgärderna Seminarier och möten, pressmedellanden, Internet-sidor Nyttja i regionala, nationella och internationella nivåer Lapin ELY-keskus, Petri Liljaniemi, Ympäristövastuualue

45 Projekti ja vesienhoitosuunnitelman toteutus Projekti toteuttaa ainakin seuraavia Tornionjoen vesienhoitoalueelle suunniteltuja lisätoimenpiteitä: Pienten virtavesien kunnostustarpeen inventointi Vesiensuojelu- ja kunnostussuunnitelma yhdelle tyydyttävässä tilassa olevalle jokialueelle Metsätalouden vesiensuojelun ja sitä koskevan koulutuksen ja neuvonnan kehittäminen Tulevien vesienhoitokausien kunnostustarpeiden yleissuunnitelman valmistelu Lapin ELY-keskus, Petri Liljaniemi, Ympäristövastuualue

46 Kiitos! Tack! Lapin ELY-keskus, Petri Liljaniemi, Ympäristövastuualue