N 40 Sipoon Jokilaakso Sibbo Ådal

Transkriptio

1 N 0 Sioon Joilso Sibbo Ådl Selostus esrivning Mnäyttöjosto / Mrnvändningsseionen..0 Kunnnhllitus / Kommunstyrelsen Vltuusto / Fullmäige

2 ASIA /00 Sioo, Niilä, Sioon Joilson semv j semvn muutos, v N 0 Asemv j semvn muutos osee seurvi tiloj ti osi niistä: R:No :9, :0, :0, :, 9:, 9:, 9:, 9:90, 9:9, 9:, 9:, 9:, :, :0, : (Uudensillntie), :0 (Lsosuontie), 9:: (Niiläntie), :: (Sioonjoi) j 9:: (Pornistentie). Alue uuluu Niilän mreisteriylään (). Asemvn muutos osee os uistolueest (VP); Lsosuontien jteen olev jlnululle j oluyöräilylle vrttu tu, joll tontille jo on sllittu (/t); yleisen tien luett (Pornistentie), os yleisen tien lueest (Niiläntie) j os tulueest (Uudensillntie). Kvmuutoslueen int-l on noin, h. Asemvll j semvn muutosell muodostuu orttelit 00, 0-0 seä uisto-, lähiviristys-, suojviher- j tulueit. Uuden semv-lueen intl on noin, h. Koo v-lueen int-l on noin, h. Tämä selostus liittyy..0 äivättyyn semvrttn (:000). Kvselostus seä vrtt määräysineen julistn unnn internet-sivuill: Selostusen vlouvt Sioon unnn voitusysiö (ellei toisin minittu vlouvn yhteydessä). Selostusen on ltinut Suvi Ksi j sen on ääntänyt ruotsisi ääntäjä Moni Suoinen. Kvn ltij: Suvi Ksi, voitusoordinttori YKS 0 j Mtti Knerv, mnäyttöäälliö, ritehti SAFA Asemvn ohjsi tehdystä lueen yleissuunnittelust j hvinneuvien ltimisest on vstnnut: Aritehtitoimisto AJAK Oy, Jro Kettunen j Adlbert Aol. ÄRENDE /00 Sibbo, Nicby, detljln och detljlneändring för Sibbo Ådl, ln N 0 Detljlnen och detljlneändringen berör fstighetern eller delr v dem: R:No :9, :0, :0, :, 9:, 9:, 9:, 9:90, 9:9, 9:, 9:, 9:, :, :0, : (Nybrovägen), :0 (Dlsärrsvägen), 9:: (Nicbyvägen), :: (Sibbo å) j 9:: (orgnäsvägen). Området hör till jordregisterbyn Nicby (). Ändringen v detljlnen gäller del v ett rområde (VP); förlängning v Dlsärrsvägen som är reserverd för fotgängre och cylister, där infrt till tomtern är tillåten (/t); område för llmän väg (orgnäsvägen), del v ett område för llmän väg (Nicbyvägen) och del v ett gtuområde (Nybrovägen). Plnändringsområdets rel är c, h. Genom detljlnen och detljlneändringen bilds vrteren 00, 0-0 smt r-, närreretions-, syddsgrön- och gtuområden. Det ny detljlneområdets rel är c, h. Hel lnområdets rel är c, h. esrivningen gäller den..0 dterde detljlnertn (:000). Plnbesrivningen smt lnrtn med bestämmelser ublicers å ommunens webblts: dl Fotogrfiern i besrivningen Sibbo ommuns lnläggningsenhet (om inte nnt nämns i smbnd med fotogrfiet). esrivningen hr utrbetts v Suvi Ksi och överstts v Moni Suoinen. Plnens beredre: Suvi Ksi, lnläggningsoordintor YKS 0 och Mtti Knerv, mrnvändningschef, rite SAFA För områdets llmänlnering och utrbetndet v illustrtionern som står som grund för detljlnen svrr: Aritehtitoimisto AJAK Oy, Jro Kettunen och Adlbert Aol.

3 Kvrosessi j äsittelyviheet / Plnrocess och behndlingsseden Kvtyö vireille j OAS Plnrbetet nhängigt och PD Kuulutus/Kungörelse 0..0 Kvn vlmisteluvihe Plnens beredningssede Mnäyttöjosto/Mrnvändningsseionen..0 Vlmisteluineisto nähtävillä/eredningsmterilet läggs frm ( ) Kvehdotus Plnförslget Mnäyttöjosto/Mrnvändningsseionen..0 Kunnnhllitus/Kommunstyrelsen..0 Kvehdotus nähtävillä/plnförslget läggs frm ( ) Vstineet lusuntoihin j muistutusiin emötnden till utlåtnden och nmärningr Mnäyttöjosto/Mrnvändningsseionen..0 Kunnnhllitus/Kommunstyrelsen Kvn hyväsyminen Godännnde v lnen Vltuusto/Fullmäige. Perus- j tunnistetiedot / s- och identifitionsugifter. Tunnistetiedot Kunt: Sioo Kunnn os: Niilän tjm (ylä) Kvn nimi: Sioon Joilson semv j semvn muutos Kvnumero: N 0. Identifitionsugifter Kommun: Sibbo Kommundel: Nicby tätort (by) Plnens nmn: Detljln och detljlneändring för Sibbo Ådl Plnnummer: N 0

4 . Kv-lueen sijinti Suunnittelulue sijitsee Sioon suurimmn tjmn j hllinnollisen esusen Niilän itäosss, ivn tjmesusen tuntumss. Kv-lue rjutuu länsiosiltn misemn erusrungon muodostmn Sioonjoeen j osittin Niilän liienneveron rungon osn toimivn Pornistentiehen. Pohjoisess lue rjutuu Kerv-Porvoo rtn j idässä Lso suontien semvoittmttomn omotitlolueeseen. Etelässä lue rjutuu misemss vielä nähtävissä olevn historilliseen Kuninntiehen (nyyisin Uudensillntie) seä Sioonjoilson lv eltoluett osltn rjvn, metsäisellä umreell sijitsevn Niilän entiseen sirl-lueeseen (Itäinen joiuisto).. Plnområdets läge Plneringsområdet är beläget i den östr delen v Nicby, som är den störst tätorten och centrumet för förvltning i Sibbo, dire i nslutning till tätortscentrum. Plnområdet gränsr i väster till Sibbo å, som utgör ryggrden i lndset, och delvis till orgnäsvägen som är en del v stommen i trfinätet i Nicby. I norr gränsr området till Kervo-orgå-bnn och i öster till det detljlnerde egnhemshusområdet längs Dlsärrsvägen. I söder gränsr området till den historis och i lndset lltjämt sönjbr Kungsvägen (dgens Nybrovägen) smt till f.d. sjuhusområdet i Nicby (Östnåren), som ligger å en sogslädd ulle i nslutning till det låglänt åerlndset i Sibbo ådl. Kv-lueen (lustv rjus on esitetty rtll sinisellä viivll) sijinti unnn osrtll Sioon unnn mittus- j iinteistöysiö. Krtss ruutu = m. / Plnområdets läge (den reliminär vgränsningen nges å rtn med blå linje) å ommunens guidert Sibbo ommun, Mätning och fstigheter. rut = m.

5 . Asemvn troitus Suunnittelulue on Sioon yleisvn 0 muisesti ysi Niilän tjmn merittävimmistä svulueist, jot on troitus ehittää sumisinotteisen esusttoimintojen lueen. Alueest on tvoitteen muodost Niilän esustn tueutuv, vetovoiminen, viihtyisä j omleiminen townhouse-heninen sunto- j esusttoimintojen lue noin 000 sulle. Tvoitteen on luod lueelle renne, jo nnust liiumn ävellen, yöräillen j jouoliienteellä seä trjo turvllisen j virieellisen elinymäristön eri-iäisille suille. Sioonjoen rnt-lueest hlutn ehittää iivinen os Niilän viherlueverosto. Alueen suunnitteluss yritään renteellisesti j toiminnllisesti mhdollisimmn eotehoseen rtisuun, jo tuee myös yhteisöllisyyden j lueellisen identiteetin muodostumist.. Detljlnens syfte Plneringsområdet är i enlighet med Sibbo generlln 0 ett v de mest betydnde tillväxtområden i Nicby och s utvecls som ett område för centrumfunioner med tonvi å boende. Området s utvecls till ett ttrivt, trivsmt och särräglt område med townhousebostäder och centrumfunioner för c 000 invånre. Området ommer tt stödj sig å servicen i Nicby centrum. Målet är tt s en struur som umuntrr invånrn tt t sig frm till fots, med cyel och olleiv färdmedel och som erbjuder en trygg och stimulernde livsmiljö för invånre i ll åldrr. Strnden v Sibbo å utvecls till en iv del v grönområdesnätveret i Nicby. Vid lneringen eftersträvs en lösning som är så eoeffeiv som möjligt med hänsyn till struuren och funionern. Lösningen s ocså främj smhällstillvändheten och uomsten v en lol identitet.. Sisällysluettelo. Perus- j tunnistetiedot.... Tunnistetiedot.... Kv-lueen sijinti.... Asemvn troitus.... Luettelo selostusen liitesiirjoist.... Luettelo v osevist siirjoist, selvitysistä j lähdemterilist.... Tiivistelmä.... Kvrosessin viheet.... Asemv Lähtöohdt Selvitys suunnittelulueen oloist Suunnittelulueen yleisuvus Luonnonymäristö Rennettu ymäristö..... Mnomistus.... Suunnittelutilnne..... Kv-luett osevt suunnitelmt.... Asemvn suunnittelun viheet Asemvn suunnittelun trve Suunnittelun äynnistyminen j sitä osevt äätöset Osllistuminen j yhteistyö..... Oslliset..... Vireilletulo..... Osllistuminen j vuoroviutusmenettelyt..... Virnomisyhteistyö...

6 . Asemvn tvoitteet..... MRL:n sisältövtimuset..... Lähtöoht-ineiston ntmt tvoitteet.... Asemvn uvus Kvn renne Mitoitus..... Plvelut.... Ymäristön ltu osevien tvoitteiden toteutuminen.... Aluevruset..... Korttelilueet..... Muut lueet...0. Kvn viutuset Viutuset rennettuun ymäristöön Viutuset luontoon j luonnonymäristöön..... Viutuset unttlouteen.... Ymäristön häiriöteijät.... Kvmerinnät j -määräyset.... Nimistö.... Asemvn toteutus.... Toteutust ohjvt j hvinnollistvt suunnitelmt.... Toteuttminen j joitus Toteutusen seurnt Liitteet... 9

7 . Luettelo selostusen liitesiirjoist Liite. Osllistumis- j rviointisuunnitelm Liite. Aloitusviheen virnomisneuvottelun muistio Liite. Kvluonnosen vstinerortti Liite. Kvehdotusen vstinerortti Liite. Ehdotusviheen virnomisneuvottelun muistio Liite. Kvrtt Liite. Kvmerinnät j -määräyset Liite. Hvinneuv Liite 9. Asemvn seurntlome. Luettelo v osevist siirjoist, selvitysistä j lähdemterilist Hulevesiselvitys Niilän Joilson ritehtuuriililun ohjsi. FCG,..0. Ktsus Sioon/Niilän osyleisv-lueen misemn historin. Museovirsto, Johnn Forsius. Missä mt on minioimmt. Uudenmn ulttuuriymäristöt. Uudenmn liiton julisuj E - 0. Niilän liienneselvitys 0. Sito Oy. Niilän sirl. Helsingin uuni, iinteistövirsto. Aritehtitoimisto Kri Hyvärinen - Jo Suihonen Oy, Rortti Sioon Joilson luontoinventoinnist Niilän tjmn ohdll. Aritehtitoimisto AJAK Oy / FM Juh Kinnunen,..0. Sioon Itäinen Joiuisto lue. Rennettvuusselvitys. Insinöööritoimisto Severi Anttonen Ky,..00. Sioon unnn ulttuuriymäristö- j rennuserintöselvitys. Aritehtitoimisto Lehto Peltonen Vlm Oy, Ymäristötoimisto Oy,..00. Sioon unnn ohjvesilueiden suojelusuunnitelm. Sioon unt, Tuusuln seudun vesilitos untyhtymä j Uudenmn ymäristöesus, Vltunnllisesti merittävät rennetut ulttuuriymäristöt RKY. Museovirsto 009. Rideliienteen meluselvitys. Joilson semv. Promethor,..0. Sioon Joilson hulevesien hllintsuunnitelm. FCG Suunnittelu j tenii Oy, Sioo, Tllbc j Tllbc - iviutisten suiniojen truusinventointi 0. Miroliitti Oy. Sioo, Tllbc, iviutisen suinin reologinen ivus 0. Esirortti. Miroliitti Oy / Hnnu Poutiinen.

8 . Innehållsförtecning. s- och identifitionsugifter.... Identifitionsugifter.... Plnområdets läge.... Detljlnens syfte.... Innehållsförtecning.... Förtecning över bilgorn till besrivningen.... Förtecning över hndlingr, utredningr och ällmteril som berör lnen.... Smmndrg.... Oli seden i lnrocessen.... Detljlnen Utgångsuner Utredning om förhållnden i lneringsområdet En llmän besrivning v lneringsområdet Nturmiljön Den byggd miljön..... Mrägoförhållnden.... Plneringssitutionen..... Plner som gäller lnområdet.... Oli seden i detljlneringen ehovet v detljlnering Plneringsstrten och beslut som gäller denn Deltgnde och smrbete..... Intressenter..... Anhängiggörnde..... Deltgnde och växelvern..... Myndighetssmrbete.... Mål för detljlnen..... Krv å innehåll enligt ML..... Mål enligt utgångsmterilet..... Mål som uommit under rocessen.... Redogörelse för detljlnen Plnens struur Dimensionering..... Service.... Unåendet v målen för miljöns vlitet.... Områdesreserveringr..... Kvrtersområden..... Övrig områden...0. Plnens onsevenser Konsevenser för den byggd miljön Konsevenser för nturen och nturmiljön..... Konsevenser för ommuneonomin.... Störnde forer i miljön.... Plnbetecningr och -bestämmelser.... Nmnbestånd...

9 . Genomförndet v detljlnen.... Plner som styr och åsådliggör genomförndet.... Genomförnde och tidslnering Uföljning v genomförndet ilgor Förtecning över bilgorn till besrivningen ilg. Progrm för deltgnde och bedömning ilg. Promemori från myndigheterns smråd i begynnelsesedet ilg. Rort gällnde lnutstets bemötnde ilg. Rort gällnde lnförslgets bemötnde ilg. Promemori från myndigheterns smråd i förslgetsedet ilg. Plnrt ilg. Plnbetecningr och lnbestämmelser ilg. Illustrtion ilg 9. lnett för uföljning v detljlnen. Förtecning över hndlingr, utredningr och ällmteril som berör lnen Hulevesiselvitys Niilän Joilson ritehtuuriililun ohjsi. FCG,..0. Ktsus Sioon/Niilän osyleisv-lueen misemn historin. Museiveret, Johnn Forsius. Missä mt on minioimmt. Uudenmn ulttuuriymäristöt. Nylnds förbunds ublitioner E - 0. Niilän liienneselvitys 0. Sito Oy. Niilän sirl. Helsingfors std, fstighetsveret. Aritehtitoimisto Kri Hyvärinen - Jo Suihonen Oy, Rortti Sioon Joilson luontoinventoinnist Niilän tjmn ohdll. Aritehtitoimisto AJAK Oy / FM Juh Kinnunen,..0. Sioon Itäinen joiuisto lue. Rennettvuusselvitys. Insinööritoimisto Severi Anttonen Ky,..00. Sioon unnn ulttuuriymäristö- j rennuserintöselvitys. Aritehtitoimisto Lehto Peltonen Vlm Oy, Ymäristötoimisto Oy,..00. Sioon unnn ohjvesilueiden suojelusuunnitelm. Sibbo ommun, Smommunen för Tusby vttenver och Nylnds miljöcentrl, yggd miljöer v risintresse (RKY). Museiveret 009. Rideliienteen meluselvitys. Joilson semv. Promethor,..0. Sioon Joilson hulevesien hllintsuunnitelm. FCG Suunnittelu j tenii Oy, Sioo, Tllbc j Tllbc - iviutisten suiniojen truusinventointi 0. Miroliitti Oy. Sioo, Tllbc, iviutisen suinin reologinen ivus 0. Esirortti. Miroliitti Oy / Hnnu Poutiinen.

10 . Tiivistelmä / Smmndrg. Kvrosessin viheet Kvtyötä osien on tehty unnn j Tllbcn tiln (R:No :9) mnomistjien esen soimus mnäytön hneyhteistyön äynnistämisestä j iesoimus määräln myymisestä (soimus lleirjoitettu..00). Kvtyö uulutettiin vireille Itäinen joiuisto -semv nimellä j v osev osllistumis- j rviointisuunnitelm setettiin nähtäville..00. Alueen suunnittelun j ehittämisen tuesi j ohjsi äätettiin (h..00) järjestää vuoden 0 in utsuililuluonteinen suunnitteluililu. Kililun vlmistelun yhteydessä suunnittelulueen nimi muutettiin Itäinen joiuisto sijn lueen luonnett remmin uvvsi Sioon Joilsosi. Kutsuililu idettiin välisenä in. Kililun tuloset julistettiin..0. Kililun voitti ehdotus Arrertt, teijänään Aritehtitoimisto AJAK Oy. Alueen suunnittelu jtettiin utsuililun voittneen ehdotusen ohjlt yhteistyössä Aritehtitoimisto AJAK Oy:n nss. Asemvtyö uulutettiin uudelleen vireille Sioon Joilson nimellä j vn osllistumis- j rviointisuunnitelm setettiin nähtäville Asemvtyötä osev loitusviheen virnomisneuvottelu idettiin.9.0 Uudenmn ELY-esusess. Mnäyttöjosto äätti oousessn..0 sett vn vlmisteluineiston nähtäville. Kvluonnos j muu vn vlmisteluineisto oli nähtävillä Kvn vlmisteluineisto esiteltiin.9.0 Kuntlss idetyssä vnäyttelyssä. Kvtyötä osien vlmistui rideliienteen meluselvitys..0, hulevesien hllintsuunnitelm 0..0 j 9..0 Tllbc j osev iviutisten suiniojen truusinventointi 0. Smniisesti vehdotusen nss on tehty tu- j infrsuunnittelu. Asemvehdotus j luett osev rentmistohjeistus oli nähtävillä välisen jn. Kvehdotust j sitä osev ineisto esiteltiin Sioon ääirjstoll..0. Kvehdotusviheen virnomisneuvottelu idettiin Uudenmn ELY-esusess Kv-lueell sijitsev iviutist suini, Tllbc, osevt reologiset ivuset tehtiin elo-louuss 0.. Oli seden i lnrocessen För lnläggningsrbetet hr ommunen och ägrn till fstigheten Tllbc (R:Nr :9) ingått vtl om tt strt ett gemensmt roje ring mrnvändningen och ett intentionsvtl om försäljning v ett outbrutet område (vtlet undertecndes..00). Plnrbetet ungjordes nhängigt med nmnet Detljln för Östnåren och rogrmmet för deltgnde och bedömning ldes frm offentligt..00. Som stöd och underlg för lneringen och utveclingen v området beslöt ommunstyrelsen (..00) tt under år 0 nordn en inbjuden lneringstävling. I smbnd med beredningen v tävlingen ändrdes lneringsområdets nmn från Östnåren till Sibbo Ådl, vilet besriver områdets rär bättre. Tävlingen hölls under tiden Resultten offentliggjordes..0. Aitehtitoimisto AJAK Oy vnn tävlingen med sitt bidrg Arrertt (sttrtn). Plneringen v området fortstte utifrån tävlingsbidrget i smrbete med nämnd ritebyrå. Plnrbetet ungjordes nhängigt å nytt under nmnet Sibbo Ådl och rogrmmet för deltgnde och bedömning ldes frm offentligt Myndigheterns smråd i begynnelsesedet hölls å Närings-, trfi- och miljöcentrlen i Nylnd (ELY-centrlen).9.0. Mrnvändningsseionen beslöt å sitt smmnträde..0 tt lägg frm lnberedningsmterilet offentligt. Plnutstet och det övrig beredningsmterilet vr frmlgt under erioden Plnberedningsmterilet resenterdes å en lnutställning å Socengården.9.0. För lnrbetet färdigställdes en bullerutredning om sårtrfien..0, en ln för dgvttenhnteringen 0..0 och en secilinventering (0) v boltsern från stenåldern, Tllbc och, Gtu- och infrlneringen hr ågått rllellt med lnförslget. Detljlneförslget och områdets byggsättsnvisningr vr frmlgd Plnförslget och mterilet resenterdes i Sibbo huvudbibliote vid lnutställningen..0. Förslgssedets myndighetssmråd hölls i Nylnds NTM-centrl De reologis utgrävningrn å lnområdets stenåldersbolts, Tllbc, gjordes i ugusti setember 0.

11 . Asemv Kv-lueen rungon muodost uusi ohjois-eteläsuuntinen ooojtu, jon vrteen monimuotoisen suinj lvelurentmisen orttelit sijoittuvt. Sioonjoen vrteen on osoitettu nyyistä viherverosto täydentävä toiminnoiltn moniuolinen uisto- j lähiviristyslue, jo urottutuu vihersormin orttelilueiden väliin. Asemvn muinen orttelirenne muodost townhouseist seä rivi- j ientloist rennetun vmuotoisen reunn Niilän esustn j Sioonjoen suuntn. Alueen eteläosn muodostuu uuden rentmisen inoiste, - errosist tloist muodostuv esustlue. Kesust rentuu Niiläntien j uuden ooojdun risteysen muodostmn iertoliittymän seä entisen sirl-lueen hllintorennusen uistoselin äätteesi osoitetun torilueen ymärille. Toriluett reunust liie- j suinerrostlojen orttelilueet. Niiläntien j uuden ooojdun iertoliittymän oillisuolelle on osoitettu tilvruset liierennust j äiväoti vrten. Alueen orttelirenteen rofiili mtloituu ohjoiseen äin mentäessä. Idässä uusi tjmrenne iinnittyy evyesti nyyiseen Lsosuontien vrren ientlosutuseen.. Detljlnen Stommen i lnområdet utgörs v den ny mtrgtn i riningen norr-söder, längs vilen vrteren för mångsidigt bostds- och servicebyggnde är belägn. Längs Sibbo å nviss ett mångsidigt r- och närreretionsområde som omlettering till det nuvrnde nätveret v grönområden. Prområdet sträcer ut sig som grönfingrr melln vrtersområden. I rining mot Nicby centrum och Sibbo å sr vrtersstruuren en fritt formd utnt som byggts u v s.. townhouses och rd- och småhus. I områdets södr del uommer centrum, som är tyngdunen för det ny byggndet och består v hus med våningr. centrum byggs u ring den rondell som nläggs i orsningen melln Nicbyvägen och den ny mtrgtn och torgområdet som hr nvists i ändn v rxeln från förvltningsbyggnden i f.d. sjuhusområdet. Torget nts v vrtersområden för ffärs- och bostdsbyggnder. På den nordöstr sidn v rondellen melln Nicbyvägen och den ny mtrgtn hr områden reserverts för en ffärsbyggnd och ett dghem. Profilen i vrtersstruuren säner sig i rining mot norr. I öster nnyter den ny tätortsstruuren löst till det befintlig småhusområdet längs Dlärrsvägen. 9

12 . Lähtöohdt / Utgångsuner. Selvitys suunnittelulueen oloist.. Suunnittelulueen yleisuvus Suunnittelulueen oonisint-l on noin hehtri. Alue sijitsee Niilän itäosss, ivn tjmesusen tuntumss. Alue on Sioonjoen itäuolisilt osiltn Lsosuontien vrren muutm omotitontti seä lueen itäosss sijitsev Tllbcn suinmäeä luuun ottmtt rentmtont Sioonjoilson lv, viljelysessä olev eltoluett. Sioonjoen länsiuoli on rennettu uistoluett. Alueen hli ulee itä-länsisuuntisesti ysi Niilän ääteistä, Niiläntie... Luonnonymäristö Misem Niilän misemn erusrunon on ohjoisest etelään suuntutuv Sioonjoilso j siihen liittyvät sviot seä niiden välissä vuorottelevt umuilevt metsäiset moreeni- j lliointiset mäilueet. Nyyisin ääosin viljelysessä olev suunnittelulue on os Sioonjoilso. Suunnittelulue ulottuu enimmillään yli uolen ilometrin äähän Sioonjoest. Etelässä suunnittelulue rjutuu misemss vielä nähtävissä olevn historilliseen Kuninntiehen seä Sioonjoilson lv eltoluett osltn rjvn, metsäisellä umreell sijitsevn Niilän entiseen sirl-lueeseen (nyyisin Itäisen joiuiston suinlue). Suunnittelulueen itäosss sijitsee misemllisesti Itäisen joiuiston suinlueeseen liittyvä Tllbcn suinmäi, jot Niiläntie hloo.. Utredning om förhållnden i lneringsområdet.. En llmän besrivning v lneringsområdet Plneringsområdet omfttr totlt c her. Området ligger i östr delen v Nicby i omedelbr nslutning till tätortens centrum. Med undntg för någr egnhemshustomter längs Dlsärrsvägen smt bosättningen å Tllbc i östr delen v området är lneringsområdet ett obebyggt, låglänt och odlt åerområde i Sibbo ådl. Västr delen v Sibbo å är ett bebyggt rområde. Genom området i öst-västlig rining går en v huvudvägrn i Nicby, Nicbyvägen... Nturmiljön Lndset Sibbo ådl, som slingrr sig norrifrån söderut och nts v uernde, sogslädd morän- och bergsterräng, utgör ryggrden i lndset i Nicby. Plneringsområdet är den del v de odlde årrn i Sibbo ådl. Det sträcer sig som mest till över en hlv ilometers vstånd från Sibbo å. I söder gränsr området till den historis och i lndset lltjämt sönjbr Kungsvägen smt till f.d. sjuhusområdet i Nicby (idg bostdsområdet Östnåren), som ligger å en sogslädd ulle i nslutning till det låglänt åerlndset ring ån. I lneringsområdets östr del finns bosättningen å Tllbc. Tllbc nsluter sig lndssmässigt till bostdsområdet Östnåren och orss v Nicbyvägen. Ortoilmuv v-lueelt. Kv-lueen lustv rjus esitetty uvss vloisell. / Flygbild v lnområdet. Plnområdets reliminär vgränsning nges å bilden med vitt. 0

13 Toogrfi, merä j rennettvuus Sioonjoen vedenint on lueell noin tsoss +, m. Msto nousee Sioonjoest molemiin suuntiin. Suunnittelulueen itärjlt mnint lsee iill ohti Sioonjoe ensin loivemmin j joentörmältä noin -0 metrin äästä rnnst jyremmin tsolt noin +9 + tsolle noin +, miä on iill rntviivn liimääräinen oreussem. Mninnn oreussem lseutuu myös lueen itärjll etelästä ohjoiseen tsolt noin + (Tllbcn suinmäi) tsolle noin +, miä on joentörmän oreussem. Alueell tehtiin lo-mrrsuuss 00 rennettvuusselvitys. Selvitysellä tutittiin lueen meräolosuhteet seä rennusten j unnllisteniin mhdollisi erustmistoj ti ohjnvhvistustrvett v-lueen eri osiss inoirusisteen vull. tutimusisteistä sijitsi Niiläntien eteläuolell j lout sen ohjoisuolell. Alueen ylimänä merrosen on sve Tllbcn suinmäeä luuun ottmtt, joss ylimänä merrosen on moreeni. Svierrosen suus sv suunnittelulueell ääosin idästä länteen äin, ohti Sioonjoe mentäessä. Merän svisuuden vuosi rentminen lueell vtii ääosin lutust. Alueen rennettvuuteen viutt myös suunnittelulueen ohjoisosien sijinti täreäsi luoitellull ohjvesilueell seä joen rntlueell esiintyvä ineellinen ohjvesi. Rennettvuusselvitysen ohjlt suunnittelulue on jettu viiteen rennettvuusluon (I-V) riiuen yseeseen tulevist erustmistvoist, nturoiden geotenisestä ntvuudest j mhdollisest lohjrtisust. Rennettvuusluon I lueill rennuset voidn erust mn vrn joo ilrinturoill ti jtuvill nturoill. Syvällä olevi erustmistsoj voidn nost teemällä mssnvihto errosittin tiivistetyllä murseell ti louheell. Anturoiden geoteninen ntvuus on suuruusluo sll = 00-0 P. Alimmt lttit voidn tehdä mnvrisin. Rennettvuusluon lueill rennuset voidn erust mn vrn joo ilrinturoill ti jtuvill nturoill. Syvällä olevi erustmistsoj voidn nost teemällä mssnvihto errosittin tiivistetyllä murseell ti louheell Anturoiden geoteninen ntvuus on suuruusluo sll = 00-0 P. Alimmt lttit voidn tehdä mnvrisin. Rennettvuusluon I lueill evyet ysierrosiset rennuset voidn erust mn vrn äyttäen reunvhvistettu ltterustust. Rsmmt rennuset erustetn ntvn moreenierroseen ti llioon tueutuvill teräsbetonisill ti teräsisillä LPO-00 lutusluon muisill tuiluill. Plutettujen rennusten lohjt tehdään ntvin j lohjn lusttil tuuletetn. Toogrfi, jordmån och byggbrhet I lneringsområdet är vttennivån i Sibbo å ungefär å +, m. Från ån stiger terrängen åt båd hållen. Från lneringsområdets östr gräns säner sig mrytn å ll ställen mot Sibbo å, först svgt sluttnde och från åbrinen å c -0 meters vstånd från strnden brntre ungefär från en nivå å +9 + till +, vilet är den ungefärlig slutlig höjdnivån längs hel strndlinjen. Mren säner sig även vid områdets östr gräns söderifrån norrut från ungefär + (Tllbc bostdsområde) till c +, vilet är höjden vid åbrinen. I oober-november 00 gjordes en utredning v byggbrheten i området. Förutom jordmånsförhållnden undersöes oli sätt tt grundlägg byggnder och ommunlteni eller behovet v en förstärning v grunden i de oli delrn v lnområdet med hjäl v st. visonderingsuner. st. sonderingsuner fnns söder om Nicby och resten norr om Nicby. Det överst jordsiet i området består v ler med undntg för bostdsområdet å Tllbc, där det överst jordsiet är morän. Tjocleen å lersiet ör österifrån västerut mot Sibbo å. På grund v lern i jordmånen förutsätter byggndet i området i de flest fll ålning. yggbrheten i området åvers även v tt de norr delrn v lneringsområdet ligger å ett grundvttensområde som hr lssificerts som viigt, lisom v det rtesis grundvttnet i strndområdet. Med utgångsun i byggbrhetsutredningen hr lneringsområdet indelts i fem byggbrhetslsser (I V) beroende å vil grundläggningssätt som n omm i fråg, fundmentens geotenis bärförmåg och otentiell lösning för bottenlttn. I områden som hör till byggbrhetslss I n byggndern grundläggs å mren ntingen med elrfundment eller smmnhängnde fundment. Grundläggningsnivåer som ligger djut n höjs genom tt mn byter ut si v jordmss till omrimerd ross- eller srängsten. Fundmentens geotenis bärförmåg är i storleslssen sll = 00-0 P. De lägst golven n byggs som golv å mr. I områden som hör till byggbrhetslss n byggndern grundläggs å mren ntingen med elrfundment eller smmnhängnde fundment. Grundläggningsnivåer som ligger djut n höjs genom tt mn byter ut si v jordmss till omrimerd ross- eller srängsten. Fundmentens geotenis bärförmåg är i storleslssen sll = 00-0 P. De lägst golven n byggs å mr. I områden som hör till byggbrhetslss I n lätt byggnder med en våning grunds å mren med en ntförstär ltt. Tyngre byggnder grunds i ett bärnde moränsi eller å berggrund med stödålr v stålbetong eller stål i ålningslss enligt nvisningrn för slgålning LPO-00. I ålde husgrunder s bottenlttn görs bärnde och rygrunden ventilers.

14 Rennettvuusluon IV lueill rennuset erustetn ntvn moreenierroseen ti llioon tueutuvill teräsbetonisill ti teräsisillä LPO-00 lutusluon muisill tuiluill. Alohjt tulee rent ntvin, j niiden lle tehdään tuuletettu lusttil. Rennettvuusluon IV lueell ellreit ei suositell tehtäväsi. Renteet vtisivt tenisesti vieit ivntojen tuentoj j seinien tulisi oll vesiine-eristettyjä. Rennettvuusluon V lueell rentmist ei suositell tehtäväsi stbiliteettisyistä. Plutus tulisi lisäsi olemn vie ineellisen ohjveden ti. Alue olisi syytä jättää uisto- j viristyslueesi. Rentmisen yhteydessä tulee erustmist selvittää rennushneohtisesti. I områden som hör till byggbrhetslss IV s byggndern grunds i ett bärnde moränsi eller å berggrund med stödålr v stålbetong eller stål i ålningslss enligt nvisningrn för slgålning LPO-00. ottenlttorn s byggs bärnde och under dem s det finns en ventilerd rygrund. Det reommenders tt ällre inte s byggs i områden som hör till byggbrhetslss IV. Konstruionern sulle räv tenis svår stöd för ällrgroen och väggrn sulle behöv vttentrycsisolering. Av stbilitetssäl reommenders inget byggnde i det område som hör till byggbrhetslss V. Därtill sulle ålning vr svårt å grund v det rtesis grundvttnet. Området bör bevrs som r- och reretionsområde. I smbnd med byggnde bör grundläggningssättet utreds secifi för vrje byggroje. Rennettvuusrtt. Lähde: Sioon Itäinen joiuisto lue - rennettvuusselvitys. Insinööritoimisto Severi Anttonen Ky, 00. / yggbrhetsrt. Käll: Sibbo Östnåren område - utredning över byggbrheten. Insinööritoimisto Severi Anttonen Ky, 00.

15 Pienilmsto Ilmnsuuntien suhteen ienilmstollisesti rhit suinioj ovt ohjoisest suojtut oon, etelään j lounseen viettävät sor-, hie- ti hietrinteet ti moreeniumreet. Suunnittelulueen ltiset svilueet ovt sen sijn usein herästi hllisi j sumuisi lueit. Pituusselins suunnst johtuen Sioonjoilso on lttiin vllitseville ois-, etelä- j lounistuulille. Suunnittelulue ltistuu voimen sijintins ti myös ohjoistuulille. Peltolueet ovt usein tuulisi j sumuisi seä viileämiä uin metsäiset lueet. Aurinoisuuden näöulmst suunnittelulue on uitenin ienilmstollisesti suotuis, lueen vutuen urinoisiin ilmnsuuntiin, lounseen j länteen. Vesistöt j vesitlous Suunnittelulue sijitsee Sioonjoen vlum-lueell Joilson v-lue lähivlum-lueineen muodost vin ienen osn oo Sioonjoen vlumlueest. Joilson v-lueen int-l on noin 0, m j Sioonjoen ltvosn vlum-lue Joilson v-lueen yläuolell on noin 0 m. Koonisuudessn Sioonjoen vlum-lue on noin 0 m. Joilson v-lueell on si lähivlum-luett, joiden int-l yhteensä on h. Sioonjoen itäuolisell lähivlum-lueell A hulevedet johtuvt useit ieniä oji itin Sioonjoeen. Sioonjoen länsiuolisell lähivlum-lueell hulevedet johtuvt sdevesiviemäreitä j oji itin Sioonjoeen. Sioonjoen vesi on svisme j runssrvinteist. Pääos uormitusest on hjuormitust. Aiemmin ääuomn on lsettu robölen ohdll Niilän esustjmn jätevesiä, mutt tämä uormitus on nyttemmin lounut j veden ltu oletettvsti rnee. Joi lsee olmisen ilometriä itään, en Sioonlhteen, jo on rehevöitynyt. Suunnittelulue uuluu Niiläntien eteläuolisi lueit luuun ottmtt Nordnån vedenhninnn nnlt täreään ohjvesilueeseen (0). Alueen ohjvesi muodostuu ääsiss lso ymäröiviltä lliolueilt. Pohjveden virtus suuntutuu ohti lso. Ksvillisuus j eläimistö Suunnittelulueell tehtiin luontoinventointi..0. Inventoinniss esityttiin sviston j linnuston oslt ensisijisesti hrvinisten j uhnlisten ljien seä luontotyyien esiintymiseen. Tutittu lue on ollut ihmisviutusen iirissä jo itään. Sijinti lähellä Niilän esust on viuttnut siihen, että luonnontilisi ti sen ltisi osi ei lueelt löydy. Uhnlist ljisto ti uhnlisi luontotyyejä ei lueelt tvttu. Mirolimt Om mn ser till vädersträcen är grus-, snd- eller mosluttningrn och moränullrn som syddde från nordnvinden vetter mot sydöst, söder och sydväst de bäst ltsern tt bygg och bo å. Däremot utsätts de lerig områden i lneringsområdet oftre för frost och dimm. På grund v längdxelns rining exoners Sibbo ådl för sydöstlig, sydlig och sydvästlig vindr. Eftersom lndset är så öet blåser även nordlig vindr i lneringsområdet. Åerfälten är oft blåsig och dimmig och dessutom svlre än de sogslädd områden. Med tne å soligheten hr lneringsområdet doc ett gynnsmt mirolimt eftersom det önr sig mot de solig vädersträcen sydväst och väst. Vttendrg och vttenhushållning Plneringsområdet ligger i Sibbo ås tillrinningsområde Ådlens lnområde jämte närtillrinningsområden utgör br en liten del v hel Sibbo ås tillrinningsområde. Ådlens lnområde hr en rel å c 0, m och tillrinningsområdet till åns övre lo ovnför lnområdet är c 0 m. I sin helhet omfttr tillrinningsområdet till Sibbo å c 0 m. I Ådlens lnområde finns det två närtillrinningsområde med en smmnlgd rel å h. I närtillrinningsområde A å östr strnden rinner dgvttnet längs fler små dien till ån. I närtillrinningsområde å västr strnden rinner dgvttnet längs regnvttensvlo och dien till ån. Vttnet i Sibbo år är lergrumligt och näringsri. Huvuddelen v belstningen är diffus belstning. Avlosvtten från Nicby tätort vleddes tidigre till huvudfårn vid roböle, men dett hr numer uhört och vttenvliteten torde förbättrs. Ån rinner ut i den c tre ilometer lång och sml Sibbovien, som är eutrofierd. Med undntg för områden söder om Nicbyvägen ingår lneringsområdet i det för vttenförsörjningen viig grundvttenområdet Nordnå (0). Grundvttnet i området uommer i huvuds i bergsområden som omger dlen. Grundvttnet strömmr mot dlen. Flor och fun I lneringsområdet gjordes en nturinventering..0. eträffnde växter och fåglr fouserde inventeringen å sällsynt och utrotningshotde rter smt föreomsten v oli nturtyer. Det inventerde området hr sedn en lång tid tillb åverts v mänslig versmhet. Läget när Nicby centrum hr lett till tt det inte finns någr delr vr i nturligt eller nturlinnde tillstånd. I området åträffdes ing utrotningshotde rter eller nturtyer.

16 0 : : 00 :, 0 : Niilä 99 Nicby, V 0,9 0 9 : : : : : : 0 n ti e is te P o rn M : 0V Z :0 M 0 :0 00 :0 : V : 00 : 00 9 : : :9 : : : M 0 0 : M 00 M 0 JV 00 M 0 JV 9 0 Z :0,0, VHT 9, 9,,0 :, 9 :9 Muutos 9 0, 00-P, 09, Tiedosto, 0, :, s,9 :, :0 : 0 99, : Päiväys..0 Pääsuunn. P. Määttä, Hyv. 9 P. Hyöty 0 Suunn./Piirt. P. Määttä Trstj, :0 A P. Hyöty :0,, Yhteyshenilö P. Hyöty, 9 S,,,, 9 0, Voiml 0, :,9 Koulu, 0 9,0 9 9, : : 9, 0 : Pyhäjärventu, 00 TmereNiilä Nicby Puh , I : : 9 0, : Kyroby 0 9 : 9,9 : : 0 :9 0 : Kironylä 9 t 9, t, 0 9, 0 Suunnittelul, työnumero j iirustusen numero : Z 0,0 9, M ,9 : :, : 9 9, 9 :000 (A), 9, 0 :0 0, 0.99, : : 9, :0 : 9 :0 9 9, 9 9 : :0, 9 0 :9 9 sr :0 :0 Mittvt Alueen ominisiirteet 9, 9 :90 Piirustusen sisältö :. 0 :, : :0, I, I K,, :9 : Sioon Joilson v-lueen lähivlum-lueet j vlumreitit. Lähde: Hulevesiselvitys Niilän Joilson ritehuuriililun ohjsi. FCG, 0. / Närtillrinningsområden och flödesrutter i lnområdet Sibbo Ådl. Käll: Hulevesiselvitys Niilän Joilson ritehtuuriililun ohjsi. FCG, 0.,0, I 9 9 : 0, : 0 Päiväoti,0 0,, 9, : 00, 0 0, SIPOON KUNTA Hulevesiselvitys Niilän Joilson ritehtuuriililun ohjsi, 0., IV,,9, IV 9, 9 90,, 9, : Rennusohde 9, : : Päiväoti : 9, : : : :0, : : 0 :, 0 :0 :9,, 9 0,9 9, : : 9, 90, m , :, 9, 0 0 : 9 0,0, 0 : : I I :9 9, 0 9 : 9 : r :0 :, 0 9 : , : :,, : :,, : :9 : 9 : 0 0 9, 0 : 0 0, : IV,9 : 9,0 : :, 90,, : : 9,,, 0, 9 : : 9 0,9 9 0,,0 0,, 9, 9 : :,,, 0 : r : : : 9, :, 9 IV : 0,, :, : 0 : 9 9 :9 9 : 9 0,,9 : :, : : :9 0, 00 9, 9, r 0,0 : : SADEVESIVIEMÄRILLÄ JOHDETAAN HULEVEDET MARTINKYLÄNTIELTÄ SAAKKA 0, 09 9, 9, : I 0, : 9 : : 9,0 : : : : : 9, 0 P I : : 9 0 r 9 9 : : : :,, 9 : :, 9:, 0 00 : 0 9 9,9,, :0 0 : : ti e 9 : : M 0 0 : : : 9, 9 : 99, 9 t 0, :9, :, : :0 9 0,0 9,0,0 0, C 0 : : 9:,,0 9:,0 9, :,, 9, 9:, 9, 0, 00 en Uud :0,0 0 PVC PV, 0, 9,9 0 :9 :0 00 9, : s il l n, : : , 0, : 9 :9, Koulu 0 : 00, : 0, :, 9,,9 M JV 90 :, :9 : :09 :,9 :0 :0 : , 0 0 9, 9 :9, 0, :0,9 : : : , Keli 00 9, : 0,9,9, , :9 :, : : 00,0 M 0 9 0, :0 :0 :9 JV 0 0,, :0 :,,9 :, :0 0 00,, 0 9, :0 0 9 :9 0 0, 00 0 :0, , r :9 : 0, : , :0 : :9 Nicby, Niilä : : 9 9, :0, : 9, : r : , :9, :0, Koulu, : : 9, 0,,9 :0 : : 0 9, :, 0 e 9 :0 :00 : :9, 9,0,0 9, 9 :0 : : :, il ä n ti 9 : 0, 0 :99 9 : : : 9, 9, 0 9, 9, 0, 0,9 : 9, 0, 9, 9, 0 9,9 9,0 :0, r V N i 9, : 0 9 0, :, 9 0 t,, 9, 00,0 +9., :, :, : : 0, 0, 9, 9 9, 9, : 00 9 r :9 9 0, r 09 9, r ,9, :9 0 :, 9,0 :, 00 0,, : :, 9, +0. : : 0,,, 0 : :9, 00 9 VESI NOUSEE RAKENNUKSILLE ASTI, Koulu r :, 000 0,0 9,9 0, I : : 00 9, 9 : 9, :,9 Kirjsto 9,9 : : 0 9,9 9, 0,, 9, , 0 : : 09 0,9 : 00 9 I I , : r 0 : 0 0, 9 : 9, V :, : :0,,0, 9, I Niilä Nicby 0, I :, 0,. : : 0,0, : : : 9 : 9, : 0 :, 0, 00 : KAAVA-ALUEELLE SUOSITELLAAN KNTEISTÖ- JA KORTTELIKOHTAISTA HULEVESIEN HALLINTAA MITOITUKSELLA m/00m 9 9:0 9,,9, 00 H.s 0, , 0, :9 9,0 9 : 00, : 9:0 00 9, 9, : 9: 0, 0,,0 9 0 Kenttä :, : 0 9:0 h h 9: : 00 0 : 0, 0, : : 9, 0 0 0, 00, ,,9, 9: 9 tie,9 9, : on Kunnntlo 00, 9 0,,0 9 9,0 0, 00 0,, :9 9, 00 Päiväoti 9 t 9: 0, Nicby 00,0 9:0 00 : 0 :9 0, 9 : 9 9,9 : : Päiväoti Nicby 0, 0, t : 9 9, Niilä :,9 Niilä :,0, 00 : 9:0 h :,9 9: 9: r 9 9,9, A,, 9, 9:99 9:9 0 9: h 9: 9, : 9: 9: 00, :, :, :,9 : 0, 00 IV 00 9, 0. : : 00 :9 :9 9 r :0 0,0 : 9, 9:0 9: 9: :0 :9,9, 0 :9 9:,, 9,9 9:0 :0 0 0 : : 00 0,, I, 9 00, 0, 00 :0 0 9, 0,9 :9 :0 9:9 9: : :0, 00,9,, 00, 9 9 : 0, 0, 0, 0 0, 0 r 9, 0,,,,,,9 00 :0 : :, I 0,9 0 r : : 0,, 0,,9 9 0,9,0 : 9, Te r v e y s e s u s : Alls 9, 9: :0 0, 9: 00, 9,9 0,, 00 9: :0 0, :0 0, su,, 9:0 0 9, :, :, 9: :0 :09 9:9 Nicby : M 9 0 I 0 : r :0 : , :, :00 9:0 r I I I Niilä so, 00, 9:0,, 9 I 9: :,9 9, : :9, 9 9,, 0 9: L :0, 9:, 9:, 9: 9: 0 : :9 00 r 99, 9:00, 9:9 M 9,, : :, 00,9, 9:, Niilä Nicby : :90 : 0, 0,, : I, : Vnhinoti : :0 9: : : : 9 9,9 : r, : 90, 9:0 0, 9 9: 00,,9 : 9 9:0,0, 9 r 9:9 9: r,,, 9:, 9, : 9 0,,, :0, : I 9 r 9:0 0 :,9 :, 9 :,, :9 :,, :9 9: : Plo-j elstuslitos :9 9, t :0 : t 9:9 9,,,, 9:9 :9 : :9, :, 0,,,0 :,9 9 : : : : : : VESI NOUSEE RAKENNUKSILLE ASTI, : :9 : +. :0, 0,, EI RAKENTAMISTA +9m ALAPUOLELLE 9,,, 9:0 0, 9: 9: 9,, 9:09 :9 99, 9:00 :9, :0 : msto 0, :9 9 :9 0, :90 :0, :0, 9, 9:0 9: 0,, 9:, 00, 9, 9: :9 : 9 :9 :,9 9,0 9 :0 9 9,9 : 9,0 9, 00 :, :9 9,,, 00 :, :9 L so suo ntie : : :, : : 0,,,9,,, :0 :90 9 :9 9,,9 :9 :, :0 Linj-utos :9 0,,0 :9 r :9 : 0 :9 9 9, :0, 9,, r :90, : : : :9 9 9:0, 0, 9: , :9 :0 :0, :, : Nicby yr vr :, 90 9, 9: 99, 0 Z 0 9: 9, 9: 9, 9,0 0, 9, 00, :0 :,,, 9, 0 9: M : 0, : v r 9, : 0, , , 9 0, t 9:, 9 : 0, :0 vr, 0 :0, :0 0 :0 :9,0 vr :,, 9, : 9:0 00 : 9,0 0, 9,9 0 VESI NOUSEE LAAKSOSUONTIELLE 9: 9 : : 9:0, 0, :,, 0 : :0 0, 0V Z,, 00 9, 0 :, 0 00 : : : 0 : 0 0, Hertsby, 0 9: Nuorisotlo, Päiväoti : : 09,, 0, :, Herrl , Päiväoti 9,, 0 0 9, 0 9 9: 9 :, 9: 0 :, RAKENTAMISTA EI +9m ALAPUOLELLE HULEVESIEN VIRTAUSSUUNTA :0 9 : 9 : : :0 9: 9: : :9 HW +m :, :, : 9 :9 9,9,, : :, : : 9, Niilä :0 : 0 : -r t, SADEVESIVIEMÄRI TAI -RUMPU, 0 : 90 : 0 9, :0 : 9 9 :9 :9 9, 0 : : -P or vo o, 9 0, :9 : 9: 0, :9 :, : 9 Koulu 9, 9:0 : Ke r v,, :0 Z Z :, Mtones ui,9 SIVUJOKI TAI -OJA 0 :,9 0V 9: : : : 9 9,, :,0 : : 0 0, Asem,,9 0 bo,, 0 : ib, 0 S o i :, oo nj Z :,, : 9,9 9 S i : Z 99 : :, SIPOONJOKI,,, 0 9 :0 Z 9 å Z, 9 : 9 9 : : : Z 0 : 0 :,, : : : 9 09 :,, Z 9, 0 :, : : : KAAVA-ALUE : Z 0, 0 :0 9 : 0 LÄHIVALUMA-ALUE, 0,, :9, : V : Z, 0 :0 cby V 0, 0 Nicby Päiväoti 9 :9 ilä Suunnittelulueen rnnt ovt muotoutuneet ihmistoiminnn myötä seä muodoiltn että eliöljistoltn. Rntvyöhyettä on yritty itämään ellon uolelt (joen itäuoli) mhdollisimmn uuttomn, os uiden juuret muutoin tuisivt slojt. Joen rnnt ovt suunnittelulueell tyyillisiä eteläsuomlisi svisi rntoj, joiden tyyiljej ovt mesingervo, oirnuti, noonen, vloeii, ojellu j muulleinii. Viereisten eltojen viutusest rnnn j ellon ohtmisvyöhyeessä tvtn niittyjen j ellonreunojen tyyillistä sviljisto, uten vuohenute, niittyleiniiä, metsäurjenolve, voiu j seittitiist. Kosteill ioill tvtn myös rentu j lesenlehteä. Puu- j enssmisist ljeist yleisiä ovt jut (erityisesti rit), hrmleä, tuomi, h j oivu. Alueen ellot ovt viljelysessä. Tllbcn tiln metsäsreeess näyy ihmisviutteisuus. Puuljein ovt uusi, mänty, oivu j h. Seuuston on rit, tuome j ihlj. Luonnontilisen metsän iirteitä ei ole: uollutt j lhouusto on vähän. Strändern i lneringsområdet hr åverts v männisn både vd gäller formern och rtbestånden. Mn hr strävt efter tt håll strndzonen så fri från träd som möjligt å åersidn (östr sidn) för tt trädröttern inte s tä till dräneringsdien. Åsträndern i lneringsområdet är lerig och tyis för Södr Finlnd. Älggräs, hundlo, nässl, vitlister, humleblomster och svlört är vnlig växter. På grund v influens från de intilliggnde årrn åträffs växter som är tyis för ängr och åernter, såsom irsål, solög, sogsnäv, msros och ullrdborre, i de zoner där strnd och åer möts. På fuig ställen åträffs även lvle och tussilgo. lnd trädoch busslgen är vide (särsilt sälg), grål, hägg, s och björ de vnligste. Årrn i området odls. Mänslig åvern märs å sogsön vid Tllbc gård. Grn, tll, björ och s är de mest utbredd trädslgen. I det blndde trädbeståndet ingår sälg, hägg och rönn. Det finns ing tecen å sog i nturligt tillstånd: död och murn träd finns det br litet v. Linnustoss ei tvttu uhnlisi ti indittoriljej. Ljisto on tyyillistä eteläsuomlist joenrntojen j ensioiden linnusto. Alueell hvittuj lintuljej ovt mm. unvrunen, luhterttunen, rytierttunen, ensserttu j lehtoerttu. När det gäller fågelbeståndet åträffdes ing utrotningshotde rter eller inditorrter. Artern är tyis fåglr för åstränder och busge i Södr Finlnd. I området hr mn åträfft bl.. rosenfin, ärrsångre, rörsångre, törnsångre och trädgårdssångre.

17 Luonnon j misemn suojeluohteet Sioonjoi uuluu Ntur 000 -verostoon (FI0000). Sioonjoen Ntur-lueeseen uuluu vin vesilueit j siten suojelutvoitteet toteutetn vesilin nojll. Sioonjoi on erityisen rvos yhtenä vähistä Suomen uolell Suomenlhteen lsevist joist, joss on jäljellä luontisesti lisääntyvä lueräinen meritimennt. Joell on suojelurvoj myös vrsin luonnontilisen säilyneen uroluonnon näöulmst. Tvoitteen on, että luonnontilisin virtvt joiosuudet säilytetään seä hydrologiltn että veden j ohjn ldultn sellisin, etteivät luontotyyien j eliöljien (erityisesti meritimenen) suojelurvot vrnnu. Sioonjoen Ntur-lueen suojelurvojen vrntumiseen voisivt viutt lähinnä toimet joen luonnontilisin säilyneissä ltvuroiss, seä niiden ymäristöissä. Myös veden ltu huonontvt äästölähteet voisivt toimi uhn. Niiläntien ohjoisuoleinen os v-lueest sijitsee täreäsi luoitellull ohjvesilueell (Nordnån I- luon ohjvesilue 0). Rentmisess on siten huomioitv, ettei ohjveden oreussem eiä ltu ysyvästi muutu. Käytännössä tämä troitt sitä, ettei erusuivtus s lii lent ysyvästi ohjveden ineoreutt, jätevesiviemäreiden tulee ennen äyttöönotto oll tiiviydeltään trstettuj, ioituslueet tulee sfltoid j vrllisten ineiden säiliöt on sijoitettv ineen ldun huomioon ottviin tiivistettyihin llsmisiin renteisiin, joiden tilvuuden tulee oll vähintään ltseen sijoitettvien säiliöiden yhteenlsettu oonistilvuus. Sioon Joilson suunnittelulue ei uulu munnllisesti rvoseen ulttuuriymäristölueeseen (Uudenmn ulttuuriymäristöt, 0). Syddsobje i nturen och lndset Sibbo å hör till Ntur 000-nätveret (FI0000). I Ntur-området vid Sibbo å ingår br vttenområden, och därmed s de syddsrelterde målen verställs med stöd v vttenlgen. Sibbo å är särsilt värdefull i egens v en v de få år som rinner ut i Fins vien från fins sidn där det finns vr ett ursrungligt bestånd v hvsöring som fortlntr sig nturligt. Ån hr syddsvärden även om mn ser till den reltivt väl bevrde bäcnturen. Målet är tt de vsnitt som strömmr i nturligt tillstånd s bevrs både med vseende å hydrologin och å vtten- och bottenvliteten så tt syddsvärden för oli nturtyer och rter (särsilt hvsöringen) inte äventyrs. Det är närmst åtgärder i bäcrn i det övre loet som hittills bevrts i nturligt tillstånd och i omgivningrn ring dess som sulle unn äventyr syddsvärden i Ntur-området ring Sibbo å. Även utsläsällor som försämrr vttenvliteten sulle unn bli ett hot. Den del v lnområdet som ligger norr om Nicbyvägen ligger i ett viigt grundvttenområde (grundvttenområde i lss I, Nordnå 0). Vid byggndet bör mn därför t fst å tt vren grundvttenståndet eller vttenvliteten får förändrs ermnent. I rien innebär dett tt bsdränering inte får sän grundvttnets trychöjd ermnent, tt tätheten å sillvttenvloen s inseers före ibrugndet, tt reringsområden s beläggs med sflt och cisterner för frlig ämnen lcers med bendet v ämnets rär i förtätde bssänglinnde onstruioner som hr en volym som minst motsvrr den totl smmnlgd volymen v de cisterner som lcers i bssängen. Plneringsområdet Sibbo Ådl ingår inte i de värdefull ulturmiljöern v intresse å lndssnivå (Uudenmn ulttuuriymäristöt, 0).

18 .. Rennettu ymäristö Alueen sutushistorillisi viheit Niilän tjm on syntynyt liienteellisesti eseiselle ille, Sioonjoen, Turust Viiuriin johtneen Suuren Rnttien (Kuninntie) j Hämeeseen johtneen tien väliselle lueelle, un sutus loi esittyä 00-luvun uoless välissä rennetun Sioon esiiisen iviiron j 00-luvun luss muodostetun Niilän rtnon ymärille. Niilän ylä (Nicby) on syntynyt esiiisten ylien tn joilson etelärinteelle nyyisen Niilän rtnon ille. Tlot sijitsivt umreell, joit ymäröivät ylien vnhimmt viljellyt lueet, niityt joivrress j ellot rinteissä ylän luolell. Ensimmäinen irjllinen tieto Niilän ylästä on vuodelt. 00-luvull ylässä oli 0 tlo. Niilän rälssisäteri (Niilän rtno) muodostettiin vuonn 0 olmest lhjoitustilst. 00-luvun loun rtss Niilän ylä on riviylä, jon tlot sijitsivt nyyisellä illn hdess rivissä mntien molemmin uolin. Vuoden isojolin j sitä täydentävän uusjolin myötä yläsutus loi hjot, un tlojen tiluset oottiin suuremmisi oonisuusisi j os nttiloist muutti ulos ylätontilt viljelysten eselle (mm. suunnittelulueell sijitsev Tllbcn til)... Den byggd miljön Områdets bosättningshistoris fser Tätorten Nicby uom å en trfimässigt centrl lts i området melln Sibbo å, Stor Strndvägen (Kungsvägen) och vägen till Tvstlnd, när bosättningen börjde oncentrers ring Sibbo medeltid stenyr från mitten v 00-tlet och Nicby gård, som grundldes i börjn v 00-tlet. Som mång ndr medeltid byr uom Nicby (å fins Niilä) å södr sluttningen v ådlen där Nicby Gård står idg. Husen låg å ullr som omgvs v de äldst odlingrn i byn, ängrn längs ån och årrn å sluttningrn nednför byn. Den först doumenterde ugiften om Nicby härrör från år. På 00-tlet fnns det 0 gårdr i byn. Frälsesäteriet (Nicby Gård) grunddes år 0 v tre dontionshemmn. Krtn från slutet v 00-tlet visr tt husen i Nicby fnns å smm lts som i dg i två rder å bägge sidor v lndsvägen. I och med storsifteslgen år och den omletternde nysifteslgen börjde bosättningen i byn slittrs llteftersom gårdsägorn oncentrerdes till större enheter och en del v stmfstighetern flyttde ut från bytomtern till odlingrn (t.ex. Tllbc gård, som ligger inom lneringsområdet). Niilä, ote historillinen rtst vuodelt 9. / Nicby, utdrg ur en historis rt från år 9.

19 Ote 00-luvun itäjänrtst. / Utdrg ur socenrtn från 00-tlet. Ote Kuninn rtstost -0. / Utdrg ur Konungens rtver 0. Kerv-Porvoo rdn vlmistuminen vuonn j Niilän semn sijoittuminen lueelle vuhditti tjmn svu j uttoi iron j rtnon ymärille muodostuneen sutusen yhdistymistä. Rdn vlmistuttu Niilän rtnon j Kironylän väliselle tieosuudelle syntyi sutusen j liierennusten rivistön muodostm esusritti (Iso Kylätie) j sutusen inoiste loi siirtyä semn lähettyville. När Kervo-orgå-bnn blev lr år och Nicby fic en sttion börjde tätorten väx snbbre. osättningen ring yrn och Nicby Gård börjde ocså bli mer smmnhängnde. När bnn hde blivit lr uom ett bystrå (Stor yvägen) ntt v boningshus och ffärsbyggnder å vägsträcn melln Nicby Gård och Kyrobyn, och tyngdunen i bosättningen börjde försjuts närmre sttionen.

20 Niilän svu si vuhti edelleen Niilän sirln rentmisen jäleen 90-luvull. Suunnittelulueen eteläuolell, eltojen j niittyjen ymäröivällä metsäisellä ummull sijitsevn Niilän sirl-lueen ensimmäiset rennuset vlmistuivt vuosin 9 j 9. Alueen rentminen erustui ritehti E.A. Krncin vuonn 9 teemään semiirroseen j hän toimi myös ensimmäisten sirlrennusten suunnittelijn. Niilän sirl suunniteltiin Eurooss tähän in yleistymässä olleen hjlleen rennetun viljonisirltyyin mllin mun j suunnitteluss noudtettiin symmetrin eritteit. Ensimmäiset rennuset ovt tyyliltään myöhäisjugendi. Seurvin vuosiymmeninä rennettiin reun-lueille uusi, iisem suuremi rennusi. Aritehtuuri vihtui ensin lssistisesi j sitten funionlistisesi, mutt ilme säilyi. Titv vllinen sommittelu j linjs uistosuunnitelm smn ysytettyjen mterilien j värien nss tsivt yhtenäisyyden. Niilän tjmn svu rjoittui 90-luvull Niilän mreisteriylän lueelle ns. Suurest Rnttiestä ernevn, ohjoiseen johtvn ylätien vrteen (Iso Kylätie). Asemn vuosi tjmn vnhin os muodostui Ison Kylätien ohjoisäähän, j ironuolinen os rennettiin ääsiss 90-0-luvuill. 90-luvull tjmn rentminen ljeni ironylään, un Suursuon lue otettiin rentmisäyttöön. Niilän uusimmt lueet ovt syntyneet tjmn ohjoisuolelle Piisten tien vrteen. Kulttuurierinnön j tjmn identiteetin nnlt täreä Kironseudun ymäristö on säästynyt uudisrentmiselt. Niilän vnh sirl-luett luuun ottmtt tjmrentminen on Niilässä vnhstn esittynyt Sioonjoen länsiuolelle. När Nicby sjuhus byggdes å 90-tlet främjdes tillväxten å orten ytterligre. De först byggndern i sjuhusområdet ufördes åren 9 och 9 å en sogslädd ulle omgiven v årr och ängr, söder om det uell lneringsområdet. yggndet följde en situtionsln ritd v rite E.A. Krnc år 9, och det vr ocså hn som lnerde de först sjuhusbyggndern. Nicby sjuhus lnerdes enligt viljongsjuhusmodellen med utsridd byggnder, som å den tiden bredde ut sig i Euro. Vid lneringen itogs rincier om symmetri. De först byggndern reresenterde sen jugend. Under de följnde årtionden byggdes ny, större byggnder i utntern v sjuhusområdet. Ariteuren övergic först till lssis och senre till funionlistis stil, men det övergrinde intrycet bevrdes. Den siclig lnmässig omositionen och stilren rlneringen i ombintion med onsevent vl v mteril och färger säerställde tt området förblev enhetligt. Tillväxten i Nicby tätort begränsdes å 90-tlet till jordregisterbyn Nicby och området längs byvägen mot norr (Stor yvägen), vilen ve v från s.. Stor Strndvägen. På grund v sttionen uom den äldst delen v tätorten i norr ändn v Stor yvägen, och området å yrsidn byggdes i huvuds å 90- och 90-tlen. På 90-tlet exnderde tätorten mot yrbyn i och med tt Storärr börjde bebyggs. De nyste områden i Nicby hr byggts längs Piisvägen å norr sidn v tätorten. Kyrn med omgivning är viig för ulturrvet och tätortens identitet, och hr besrts från nybyggnde. Med undntg för det gml sjuhusområdet hr tätortsbyggndet i Nicby v hävd oncentrerts till västr sidn v Sibbo å. Ote 00-luvun loun rtst. / Utdrg ur en rt från 00-tlet.

21 Suunnittelulueen eteläuolell ulev Kuninntie (Suuri Rnttie) on eräisin 0-0-luvuilt. Kuninntie on vnh ostireitti Norjn ergenistä Atlntin rnniolt Oslon j Tuholmn utt Mrinhminn, edelleen Sristomeren utt Turuun j Etelä-Suomen hli Venäjälle Viiuriin j Suomenlhden erun Pietriin sti. Suomess tien osuutt Turust Viiuriin on vnhstn nimitetty myös Suuresi Rnttiesi ti Alisesi Viiurintiesi. Sioonjoen vrret ovt olleet niittynä/eltomn inin 00-luvult s (s. Kuninn rtsto). Suunnittelulueen itäosss sijitsev Tllbcn til on siirretty ylälueelt nyyiselle illeen isojon yhteydessä 00-luvun loull. Tiln nyyinen suinrennus on vuodelt 9. Tllbcn til on ollut esisuuri mtil, joll on ollut seä rj, mnviljelyä että metsää. Vuoteen 0 s Tllbc oli iivisesti toimiv viljtil. Lsosuontien vrteen loi muodostu sutust 900-luvun luss. Vnhin Lsosuontien vrren rennusist on suunnittelulueen ohjoisosss sijitsev 90-luvult eräisin olev tor. Kungsvägen (Stor Strndvägen), som går söder om lneringsområdet, är från 0 0-tlet. Kungsvägen är den gml ostrutten från ergen i Norge å Atlntens ust vi Oslo och Stocholm till Mriehmn, vidre över Särgårdshvet till Åbo och genom Södr Finlnd till Viborg i Rysslnd och änd till S:t Petersburg inne i Fins vien. I Finlnd hr vägvsnittet melln Åbo och Viborg v gmmlt även llts Stor Strndvägen eller Nedre Viborgsvägen. Kntern v Sibbo å vr ängr och årr åtminstone frm till 00-tlet (se Konungens rtver). Tllbc gård i östr delen v lneringsområdet flyttdes från byn till sin nuvrnde lts i smbnd med storsiftet i slutet v 00-tlet. Den nuvrnde bostdsbyggnden är från år 9. Tllbc gård hr vrit en medelstor gårdsbrusenhet med både bos, jordbru och sogsbru. Frm till år 0 drev Tllbc iv snnmålsodling. I börjn v 900-tlet börjde bosättning väx frm längs Dlsärrsvägen. Den äldst byggnden längs Dlsärrsvägen är ett tor från 90-tlet i lneringsområdets norr del. Ote Sioon itäjän rtst vuodelt 9 (Krtt Mnmittushllitus). / Utdrg ur socenrtn från år 9 (Krt Lntmäteristyrelsen). 9

22 0 Ortoilmuv suunnittelulueest ymäristöineen vuodelt 9. / Ortoflygbild över lneringsområdet med omgivningr från år 9.

23 Ote rtst vuodelt 9 (Krtt Mnmittushllitus). / Utdrg ur en rt från år 9 (Krt Lntmäteristyrelsen). Ote osrtlt vuodelt 9. / Utdrg ur guidertn från år 9.

24 Yhdysuntrenne j tjmuv Niilä on Sioon suurin tjm seä unnllisten j oululvelujen esus. Niilän tjm sijitsee ääuuniseudun ueess, n. 0 m Helsingistä, n. m Porvoost j n. 0 m Kervlt, joihin on hyvät j noet yhteydet seututietä nro (Kerv-Porvoo) j yhdystietä nro (Helsingin suuntn) itin. Lisäsi yhdystie nro 9 joht Niilästä Pornisiin. Sioon Joilson suunnittelulue on ääosin rentmtont eltomt Lsosuontien vrren semvoittmttomn omotilueen, Itäisen joiuiston suinlueen (entinen sirl-lue) j Niilän tjmesusen välissä. Alue on Niilän tjmn itäistä reun-luett. Alue liittyy Niilän tjmesuseen suunnittelulueen hli ulevn Niiläntien, lueen eteläuolitse ulevn Uudensillntien (Kuninntie) j lueen ohjoisuolitse ulevn Lsosuontien jteen utt. Alueelt on mt Niilän ytimeen (Iso Kylätien j Niiläntien risteys) noin uoli ilometriä. Alueen tjmuvn eseisiä elementtejä ovt Sioonjoi j siihen liittyvät eltolueet seä metsäiselle umreelle syntynyt Niilän entinen sirl-lue (Itäisen joiuiston suinlue) j siihen liittyvä Tllbcn suinmäi. Kv-luett itä-länsisuuntisesti hlov Niiläntie rioo lueen eltoueit j j Tllbcn suinmäen hteen osn. Niilän tjmrenne rjutuu Sioonjoen länsiuolell selvästi joeen ti sitä reunustviin viherlueisiin. Smhällsstruur och tätortsbild Nicby är den störst tätorten i Sibbo och centrum för den ommunl servicen och solservicen. Nicby ligger i nten v huvudstdsregionen, c 0 m från Helsingfors, c m från orgå och c 0 m från Kervo. Från Nicby finns det god förbindelser till nämnd orter längs regionväg nr (Kervo-orgå) och förbindelseväg nr (i rining mot Helsingfors). Därtill går förbindelseväg nr 9 till orgnäs. Plneringsområdet Sibbo Ådl är till störst delen obebyggd åermr melln det ice detljlnerde egnhemsområdet längs Dlsärrsvägen, bostdsområdet Östnåren (f.d. sjuhusområdet) och Nicby centrum. Området är den östligste nten v tätorten. Området nsluter sig till Nicby centrum vi Nicbyvägen, som går genom lneringsområdet, Nybrovägen (Kungsvägen) å södr sidn v området och förlängningen v Dlsärrsägen å norr sidn v området. Avståndet till ärnn v Nicby (orsningen melln Stor yvägen och Nicbyvägen) är c en hlv ilometer. Sibbo å och de omgivnde årrn, f.d. sjuhusområdet, som uommit å en sogslädd ulle (bostdsområdet Östnåren) och det närliggnde gårdsområdet Tllbc är centrl element i tätortsbilden. Nicbyvägen, som går genom lnområdet i riningen öster-väster, slittrr åerlndset och delr Tllbc i två delr. Tätortsstruuren i Nicby gränsr väster om Sibbo å lrt till ån eller till grönområden som ntr ån. Suunnittelulue Niilän tjmrenteess. Pohjrtt Mnmittuslitos. / Plneringsområdet i Nicby tätortsstruur. Grundrt Lntmäteriveret.

25 Alueen nyyinen rennusnt Suunnittelulueen itäosss sijitsee metsäisellä mäenumreell Tllbcn tilesus. Niiläntien eteläuolell sijitsevt vnh vuodelt 9 eräisin olev äärennus seä nvett, itt j vunuliiteri muodostvt olmelt uolelt suljetun rjihn. Riihi, si lto j ieni rengin tu (vuodelt 9) sijitsevt Niiläntien ohjoisuolell. Til oli in vuoteen 0 s iivisesti toimiv viljtil. Nyyään til toimii metsähoidon esusen j on tiln omistjsuvun äytössä. Det befintlig byggndsbeståndet Tllbc gårds driftcentrum ligger å en sogslädd ulle i lneringsområdets östr del. Söder om Nicbyvägen finns den gml huvudbyggnden från år 9. En ldugård, en bod och ett vgnslider inhägnr fägården längs tre sidor. På norr sidn v Nicbyvägen finns en ri, två uthus och en drängstug (från 9). Frm till år 0 drev Tllbc iv snnmålsodling. Idg är gården ett centrum för sogsbru och disoners v ägrsläen. Vsemmll: Tllbcn äärennus vuonn 00, oiell: Niiläntien vrress sijitsee Tllbcn tiln nvett. / Till vänster: Huvudbyggnden å Tllbc hösten 00, till höger: ldugården strx intill Nicbyvägen. Sioonjoen vrress, ivn Niiläntien ueess sijitsee vuonn 9 rennettu, Niilän sirl-lueen oonisuuteen liittyvä, julisivultn rttu ummorennus. Rennus on sierrosinen j erroslltn noin 9 m. Kv-lueell, Lsosuontien länsiuolell, sijitsee neljä omotiiinteistöä. Omotitloist vnhin on vuodelt 9 (ohjoisin tlo). Muut v-lueell sijitsevist Lsosuontien vrren omotitloist on rennettu vuosin 9, 9 j 00. Rennuset ovt uuverhoiltuj j hrjttoisi, luuun ottmtt 9 rennettu tlo, joss on mnsrditto. Itäosiltn suunnittelulue rjutuu Lsosuontien vrren semvoittmttomn omotitlolueeseen. Lsosuontien vrren omotisutus on rentunut eri vuosiymmeninä siten, että vnhimmt suintlot ovt 90-luvun loult j uusimmt 90-luvun loult. Iso os suintloist on rennettu 90- j 0-luvuill. Lsosuontien vrress sijitsee myös 9 rennettu uutrhmyymälä svihuoneineen. Eteläosiltn suunnittelulue rjutuu Niilän entiseen sirl-lueeseen. Niilän sirl-lueen ensimmäiset rennuset vlmistuivt vuosin 9 j 9. Alueen rentminen erustui ritehti E.A. Krncin vuonn 9 teemään semiirroseen j hän toimi myös ensimmäisten sirlrennusten suunnittelijn. Niilän sirl suunniteltiin Eurooss tähän in yleistymässä olleen hjlleen rennetun viljonisirltyyin Längs Sibbo å, i omedelbr nslutning till Nicbyvägen, finns ett umhus med utsd fsd från år 9. Pumhuset är en del v sjuhusområdet. yggnden hr två våningr och omfttr c 9 m. I lnområdet, väster om Dlsärrsvägen, finns fyr egnhemsfstigheter. Det äldst (längst i norr) är från år 9. De övrig egnhemshusen längs Dlsärrsvägen hr byggts år 9, 9 och 00. yggndern hr träbelädnd och sdelt med undntg för huset från år 9, som hr mnsrdt. I öster gränsr lneringsområdet till ett ice detljlnert egnhemshus längs Dlsärrsvägen. Egnhemshusen längs Dlsärrsvägen hr byggts under fler årtionden så tt de äldst husen är från slutet v 90-tlet och de nyste från slutet v 90-tlet. En stor del v husen är från 90- och 90-tlen. Vid Dlsärrsvägen finns även en trädgårdsffär med växthus från 9. I söder gränsr lneringsområdet till f.d. sjuhusområdet i Nicby. De först byggndern i området ufördes åren 9 och 9. yggndet följde en situtionsln ritd v rite E.A. Krnc år 9, och det vr ocså hn som lnerde de först sjuhusbyggndern. Nicby sjuhus lnerdes enligt viljongsjuhusmodellen med utsridd byggnder, som å den tiden bredde ut sig i Euro. Vid lneringen itogs rincier om symmetri. De först byggndern reresenterde sen jugend. De är byggd v tegel och fsdern hr utsts i en ljusgrå eller ljusgul nyns. Tformen är vlmt t, sdelt eller mnsrdt

26 Vsemmll: Sioonjoen j Niiläntien risteämisohdss sijitsee vnh ummorennus (etulll). Oiell: Kuvss vsemmll vuonn 9 vlmistunut tyyillinen rintmmiestlo. / Till vänster: Det gml umhuset (i förgrunden) där Sibbo å och Nicbyvägen orsr vrndr. Till höger: Ett tyis frontmnnhus från 9. mllin mun j suunnitteluss noudtettiin symmetrin eritteit. Ensimmäiset rennuset ovt tyyliltään myöhäisjugendi. Ne on rennettu tiilestä j niiden int on rttu vlenhrmsi ti ellertäväsi. Tlot ovt um-, stul- j mnsrdittoisi j niiden erustuset ovt grniitti. Seurvin vuosiymmeninä rennettiin reun-lueille uusi, iisem suuremi rennusi. Aritehtuuri vihtui ensin lssistisesi j sitten funionlistisesi, mutt ilme säilyi. Titv vllinen sommittelu j linjs uistosuunnitelm smn ysytettyjen mterilien j värien nss tsivt yhtenäisyyden. och husgrunden är v grnit. Under de följnde årtionden byggdes ny, större byggnder i utntern v sjuhusområdet. Ariteuren övergic först till lssis och senre till funionlistis stil, men det övergrinde intrycet bevrdes. Den siclig lnmässig omositionen och stilren rlneringen i ombintion med onsevent vl v mteril och färger säerställde tt området förblev enhetligt. Lsosuontien vrress sijitsee omotisutust eri vuosiymmeniltä seä uutrhmyymälä svihuoneineen. / Vid Dlsärrsvägen finns egnhemshus från oli årtionden smt en trädgårdsffär med växthus. Suunnittelulue rjutuu eteläosiltn Niilän entiseen sirl-lueeseen. Kuvss vsemmll sirln hllintorennus j oiell juhltlo. / Plneringsområdet gränsr i syd till Nicby gml sjuhusområde. I bilden till vänster sjuhusets förvltningsbyggnd och till höger festslen.

27 Pornistentien itäuolell sijitsee semvoitetull uistolueell neljä 90-0-luvuill rennettu suintlo. / Öster om orgnäsvägen finns fyr bostdshus från tlen å ett detljlnert rområde. Länsiosiltn suunnittelulue rjutuu Niilän tjmesustn lueeseen. Niiläntien j Pornistentien risteysen molemmin uolin sijitsevt vuonn 99 (Vruboden) j 00 (K-suermret) rennetut suermret-ooiset ruout seä 90-luvull rennettu huoltmo. Kv-lueen ohjoisosn rjutuvilt osin Pornistentien vrress on uistoluett seä 90-0-luvuill rennettu ientlosustust. Niiläntieltä etelään, Sioonjoen länsiuolell on uistoluett seä joeen rjutuv omotisutust. I väster gränsr lneringsområdet till Nicby tätortscentrum. På bägge sidor v orsningen melln Nicbyvägen och orgnäsvägen finns två mtffärer i tegorin suermret (Vruboden (99) och K-suermret (00)) smt en servicesttion från 90-tlet. Vid lnområdets norr gräns finns det ett rområde längs orgnäsvägen med småhus uförd å tlen. Söderut från Nicbyvägen, väster om Sibbo å, finns ett rområde smt egnhemsbebyggelse som gränsr till ån. Niilän äivittäistvrut sijitsevt Pornistentien j Niiläntien risteysen molemmin uolin, suunnitteluluen länsireunll. / Detljvrubutiern i Nicby finns å båd sidorn om orsningen melln orgnäsvägen och Nicbyvägen, i lneringsområdets västr nt.

28 Rennetun ulttuuriymäristön suojeluohteet j muinismuistot Vuonn 00 tehdyn esihistorillisen jn muinisjäännösinventoinnin (Koivisto, 00) erusteell suunnittelulueelt tiedettiin si muinismuistolin troittm j ruhoittm iinteää muinisjäännöstä, iviutist suini (muinisjäännösreisterissä numeroll Tllbc j numeroll Tllbc ). Sysyllä 0 tehdyllä (Miroliitti Oy) truusinventoinnill trennettiin ohderjusi j löydösiä. Truusinventoinniss löydettiin Tllbc :n lueelt jäännösiä hdest erillisestä suinist. Niistä toinen (A) sijitsee Sioonjoen tuntumss, Niiläntien hden uolen j toinen () lähellä Tllbcn tilesust (s. oheinen rtt). Tllbc :n lueelt ei löytynyt yhtään esihistorillist esinettä eiä merejä yhtenäisestä ulttuurierrosest. Tämän ohjlt truusinventointirortiss ehdotetn Tllbc ohteen muuttmist irtolöytöisi j muinisjäännösrjusen oistmist. Muinisjäännösohteiden jääminen rentmiseen vrtulle lueelle edellyttää ohteen tutimist reologisin ivusin ennen rentmiseen ryhtymistä. Tutimusten jäleen ohde voidn trvittess oist suojeluluettelost. Syddsobje och fornminnen i den bebyggd ulturmiljön Utifrån en inventering v fornlämningr från förhistoris tid som gjordes år 00 (Koivisto, 00) ände mn till tt det i lneringsområdet finns två fst fornlämningr som fredts med stöd v lgen om fornminnen (två boltser från stenåldern, numrerde Tllbc och Tllbc i fornlämningsregistret). Inom rmen för en secilinventering som gjordes hösten 0 (Miroliitti Oy) reciserdes objesvgränsningrn och fynden. I Tllbc -området åträffdes rester v två sert boltser. Den en (A) ligger när Sibbo å, å bägge sidorn v Nicbyvägen, och den ndr () när Tllbc gårdscentrum (se bifogde rt). I Tllbc -området åträffdes ing förhistoris föremål eller tecen å ett smmnhängnde ultursi. Därmed föreslås i secilinventeringsrorten tt Tllb ändrs till lösfyndslts och tt fornlämningsvgränsningen ts bort. Om ett fornlämningsobje blir vr i ett område som reserverts för byggnde förutsätter dett tt objeet undersös med hjäl v reologis grävningr innn byggndsrbetet inleds. Efter undersöningrn n objeet vid behov strys i syddsförtecningen. Krttotteess on esitetty Tllbc A j seä Tllbc vnh luerjus sinisellä. Symbolit on löytöioj (vrtsiisoset j ermii). Lähde: Miroliitti Oy, 0. / Krtutdrget visr Tllbc A och smt den gml områdesgränsen för Tllbc med blått. Symbolern är fyndltser (vrtscement och ermi). Käll: Miroliitti Oy, 0. Suunnittelulue rjutuu eteläosiltn Kuninntiehen (Suuri Rnttie), jo uuluu vltioneuvoston äätösellään..009 vhvistmiin vltunnllisesti merittäviin rennettuihin ulttuuriymäristöihin (ns. RKY-ohde). Suuri Rnttie on Hämeen Härätien ohell Suomen tärein historillinen mntieyhteys. Turu j Viiuri yhdistämään rennetun Suuren Rnttien rhiten säilyneistä tieosuusist voi hyvin hhmott esiiisen tien ulu hli Etelä-Suomen rnniolueen. Plneringsområdet gränsr i söder till Kungsvägen (Stor Strndvägen), vilen enligt Sttsrådets beslut..009 hör till de byggd ulturmiljöern v risintresse (s.. RKYobje, förortning v rennettu ulttuuriymäristö å fins). Stor Strndvägen är utöver Tvstlnds Oxväg den viigste historis lndsvägsförbindelsen i Finlnd. Stor Strndvägen byggdes för tt fören Åbo och Viborg. I de bäst bevrde vägvsnitten n mn väl föreställ sig den medeltid vägen genom usttrern i Södr Finlnd.

29 Kv-lue rjutuu eteläosiltn Kuninntiehen (Suuri Rnttie), jo on Hämeen Härätien ohell Suomen tärein historillinen mntieyhteys. Tie on luoiteltu vltunnllisesti merittäväsi rennetusi ulttuuriymäristösi. / Plnområdet gränsr i söder till Kungsvägen (Stor Strndvägen), som utöver Tvstlnds Oxväg är den viigste historis lndsvägsförbindelsen i Finlnd. Vägen hr lssificerts som en bebyggd ulturmiljö v risintresse. Tllbcn til on siirtynyt nyyiselle illeen isojon yhteydessä. Tiln suinrennus on vuodelt 9. Tilll on luoiteltu olevn rennushistorillisten rvojen lisäsi illishistorillisi j misemllisi rvoj (Sioon unnn ulttuuriymäristö- j rennuserintöselvitys 00). Sioonjoen vrress, Niiläntien ueess sijitsee suunnittelulueen toinen rennushistorillinen rvoohde, vnh ummo, jot ei uitenn ole jostin syystä huomioitu Sioon rennuserintöselvitysessä. Suunnittelulueen eteläuolell sijitsev, 90-0-luvuill rentunut Niilän entinen sirl-lue uuluu myös vltioneuvoston äätösellään..009 vhvistmiin vltunnllisesti merittäviin rennettuihin ulttuuriymäristöihin (ns. RKY-ohde). Niilän sirl-lue on yhtenäiseen suunnitelmn erustuv entinen mielisirl-lue, jo uvst sirlrentmisen suunnittelueritteit viljonisirloiden rentmisen vrhisviheest len. Niilän sirl sijitsee metsäisellä umreell, eltojen esellä Niilän tjmn itäuolell Sioonjoen itärnnll. Alue muodostuu usess rennusviheess 900-luvun luvuosist len rennetuist entisen Helsingin uungille uuluneen mielisirln rennusist. Rennusnt ryhmittyy ohjois-eteläsuuntisen esusselin vrn. Pohjoisosss, missä on lueen sisääntulo, ovt hllinto- j suinrennuset. Kesiosss ovt yhteistilt uten irjsto- j erhorennus seä ruol j niiden molemmin uolin revss muodoss otilsviljoni. Huolto- j mtlousrennuset on sijoitettu vmmin lueen eteläosn. Monest rennusviheest j tyylisuuntusest huolimtt lue on muodost yhtenäisen oonisuuden. Niilän sirl-lue on 000-luvun luss muutettu Itäinen Joiuisto -nimisesi suinlueesi. Tllbc gård flyttde till sin nuvrnde lts i smbnd med storsiftet. ostdsbyggnden är från år 9. Förutom byggndshistoris värden hr gården även lolhistoris och lndssmässig värden (Sioon unnn ulttuuriymäristö- j rennuserintöselvitys, 00). Intill Sibbo å, när Nicbyvägen, finns ett det ndr värdefull byggndshistoris objeet i lneringsområdet, nämligen det gml umhuset. Dett hr v någon nledning doc inte behndlts i inventeringen v byggndsrvet. F.d. sjuhusområdet, som å tlen växte frm söder om lneringsområdet, hör ocså till de byggd ulturmiljöern v risintresse (s.. RKY-obje) i Sttsrådet beslut Sjuhusområdet i Nicby är ett f.d. sinnessjuhusområde som grundr sig å en enhetlig ln. Området reresenterr lneringsrinciern för sjuhusbyggnde änd från den tidig fsen v viljongsjuhus. Nicby sjuhus ligger å en sogslädd udde, mitt blnd årrn öster om Nicby tätort å östr strnden v Sibbo å. Området består v fler byggnder som hört till Helsingfors stds f.d. sinnessjuhus. yggndern hr uförts i fler byggndsfser från och med börjn v 900-tlet. yggndern är gruerde längs en centrumxel i nord-sydlig rining. I den norr delen, vid infrten till området, ligger förvltningsbyggndern och bostdshusen. I områdets mitt finns gemensmm loler, såsom ett bibliote och en lubblol smt en mtsl. På bägge sidor om dess hr tientviljonger lcerts ut längs bågformde gtor. Service- och jordbrusbyggndern hr förlgts mindre formbundet till den södr delen v området. Trots mång byggndsfser och stilinriningr ger området ett enhetligt och smmnhängnde intryc. I börjn v 000-tlet ändrdes sjuhusområdet till bostdsområdet Östnåren.

30 Väestö j työit Suunnittelulueell suu henilöä. Niilässä (äsittäen Niilän, Itäisen joiuiston j Niilän rtnon tilstolueet) sui vuoden 0 louss yhteensä 9 sust. Näistä 9 sui Itäisen joiuiston lueell j Niilän rtnon lueell. Koo unnn väestöjumn verrttun Niilässä suu esimääräistä enemmän yli -vuotiit (yli -vuotiit Niilän lueell % iist Niilässä suist, un vstv luu oo unnss on %) j hiemn esimääräistä vähemmän muiden iäluoien edustji. Kv-lueell ei ole työioj. Lsosuontien vrress sijitsee uutrhmyymälä. Plvelut j elineinotoimint Suunnittelulue on nyyisin ääosin viljeltyä eltomt, eiä lueell sijitse lvelutoimintoj. Kv-lue rjutuu länsiosiltn Niilän tjmesustn, joten unnn hllinnolliset lvelut seä ääos Niilän julisist j ullisist lveluist löytyy uolen ilometrin säteellä suunnittelulueest. Aivn v-lueen vieressä sijitsee si suermret-ooist äivittäistvru. Niilän lueell enintään ilometrin säteellä suunnittelulueest on useit äiväotej. Noin uolen ilometrin etäisyydellä v-lueest länteen, Uudensillntien länsiäässä sijitsee Niilän ouluesus, joss on suomenj ruotsinieliset erusoulut j luiot. Itäisen joiuiston lueell on lisäsi suomenielinen lluoien oulu. Viristys Kv-lueen ymäristössä on runst lähiviristysmhdollisuudet. Sioonjoen länsiuoliset rnt-lueet Niiläntiestä ohjoiseen ovt vn muist uistoluett (Sioonjoen rntuisto), jo on toteutettu vuonn 009 tehdyn istutussuunnitelmn muisesti. Niiläntien eteläuolell sijitsee leiiuisto Segris. Kevyenliienteen reitistöineen joen rntvyöhyeen uistolue muodost eseisen osn Niilän viherverosto yhdessä Kesusuiston j Ollbäcenin urouomn nss. Suunnittelulueen itäuolell sijitsee Degerbergetin metsälue j Itäisen joiuiston suinlueen oiuolell Ruxin metsälue, joit niiläläiset äyttävät myös lähiviristyslueinn. Enimmillään noin ilometrin äässä suunnittelulueest etelään sijitsee Niilän jäählli j urheiluenttä. Myös Niilän ouluesusen vieressä seä Itäisen joiuiston lueen eteläreunll sijitsee urheiluentät. efolning och rbetsltser I lneringsområdet bor det ersoner. I Nicby (inl. sttistiområden Nicby, Östnåren och Nicby Gård) bodde det smmnlgt 9 ersoner i slutet v år 0. Av dess bodde 9 ersoner i Östnåren och i omgivningrn ring Nicby Gård. Om mn ser till befolningens fördelning i hel ommunen bor det i snitt fler ersoner över år i Nicby (i Nicby är ndelen över -åringr %, för hel ommunen är siffrn %) och i snitt något färre ersoner i de övrig ålderslssern. Det finns ing rbetsltser i lnområdet. Längs Dlsärrsvägen finns det en trädgårdsffär. Service och näringsversmhet I dg består lneringsområdet i huvuds v odld åermr utn servicefunioner. I de västr delrn gränsr lnområdet till Nicby tätortscentrum och därmed finns förvltningsservicen smt störst delen v den offentlig och ommersiell servicen i Nicby inom c en hlv ilometers rdie från lneringsområdet. Strx intill lnområdet finns det två dgligvruffärer i tegorin suermret. I Nicby finns det fler dghem inom högst en ilometers rdie från lneringsområdet. Ungefär en hlv ilometer västerut, i den västr ändn v Nybrovägen, finns Nicby solcentrum som omfttr fins och svens grundsolor och gymnsier. I Östnåren finns det därtill en fins sol för årsursern. Reretion I omgivningrn ring lnområdet finns det riligt med möjligheter till närreretion. Strndområden väster om Sibbo å är ett rområde enligt lnen (Sibbo ås strndr) och hr nlgts enligt en lnteringsln från år 009. Söder om Nicbyvägen finns leren Segris. Prområdet i strndzonen med nätveret v cyel- och gångbnor utgör tillsmmns med Centrlren och Ollbäcens bäcfår en centrl del v grönnätveret i Nicby. Öster om lneringsområdet ligger ett sogsområde, Degerberget, och sydväster om bostdsområdet Östnåren ett nnt, Rux. Nicbyborn utnyttjr båd områden även för närreretion. Ishllen och idrottslnen i Nicby ligger å högst c en ilometers vstånd. Det finns idrottslner även vid solcentret och å södr nten v Östnåren.

31 Sioonjoen länsiuoliset rnt-lueet Niiläntiestä ohjoiseen ovt vn muist uistoluett (Sioonjoen rntuisto). Kevyenliienteen reitistöineen joen rntvyöhyeen uistolue muodost eseisen osn Niilän viherverosto. / Strndområden väster om Sibbo å, från Nicbyvägen norrut, är enligt lnen rområde (Sibbo ås strndr). Lättrfiledern och rområde vid åns strndzon bildr en centrl del v Nicbys nätver v grönområden. Liienne Kv-luett hloo itä-länsisuuntinen Niiläntie (mt ), jo on ysi tjmn ääteistä j os esustn liienneveron runo. Vuonn 00 Niiläntien liiennemäärät olivt suunnittelulueen ohdll noin 00 joneuvo vuoroudess. Lännessä suunnittelulue rjutuu osittin myös Niilän liienneveron rungon osn toimivn Pornistentiehen (mt 9). Etelässä suunnittelulue rjutuu Niilän ht ääooojtu, Niiläntietä j Iso Kylätietä yhdistävään Uudensillntiehen/Kuninntiehen. Idässä suunnitteluluett rj Niiläntiestä risteävä Lsosuontie, jost on yhteys Sioonjoen ylitse Pornistentielle. Vuonn 00 vlmistui Niiläntien j siihen liittyvien esustn risteyslueiden rnnustyö. Niiläntien j Pornistentien seä Niiläntien j Iso Kylätien liittymien muuttminen iertoliittymisi on rntnut esustn liienneäyttäytymistä, -turvllisuutt j -ymäristöä. Muutostyön myötä mm. Niiläntieltä Pornistentielle suuntutuvn liienteen sujuvuus on rntunut merittävästi. Niiläntien vrress ulee viheristll joväylästä erotettu evyenliienteen väylä, jost on ohjois-eteläsuuntinen evyenliienteen yhteys Uudensillntielle/Kuninntielle. Niiläntien evyenliienteen väylä liittyy myös Sioonjoen rntuiston evyenliienteen verostoon. Niilän linj-uto- j txisem sijitsee Iso Kylätien vrress noin uolen ilometrin etäisyydellä suunnittelulueest. Niilästä liiennöi bussit mm. Helsingin, Porvoon, Pornisten, Söderulln j Kervn suuntiin. Ruuh-ioin bussien vuoroväli Helsiniin on -0 minuutti. Suunnittelulue rjutuu ohjoisosiltn Kerv-Porvoo ruttieyhteyteen, jot äyttävät nyyisin Kililhden öljynjlostmon j lueen teollisuuden säiliöjunuljetuset. Rdll uljetetn yli olmsos Suomen vrllisten ineiden uljetusist. Eniten uljetetn lvi nesteitä j nesteytettyjä suj (Gi Consulting Oy, 00). Sioon Trfi Nicbyvägen (lv ) lyver området i öst-västlig rining och är en v tätortens huvudgtor och en del v stommen i trfinätet i centrum. År 00 vr trfivolymen å Nicbyvägen inom lneringsområdet c 00 fordon er dygn. I väster gränsr lneringsområdet delvis även till orgnäsvägen (lv 9), som ocså hör till stommen i trfinätet i Nicby. I söder gränsr lneringsområdet till Nybrovägen/Kungsvägen, som förenr de två huvudmtrgtorn i Nicby Nicbyvägen och Stor yvägen. I öster vgränss lneringsområdet v Dlsärrsvägen, en gt som vier v från Nicbyvägen. Från Dlsärrsvägen går det en förbindelse över Sibbo å till orgnäsvägen. År 00 slutfördes rbetet med tt förbättr Nicbyvägen och dess orsningr i centrum. Ändringen v nslutningrn vid Nicbyvägen/orgnäsvägen smt Nicbyvägen/ Stor yvägen till rondeller hr förbättrt trfibeteendet, -säerheten och -miljön i centrum. Tc vre ändringsrbeten hr trfien bl.. från Nicbyvägen till orgnäsvägen blivit mycet smidigre. Längs Nicbyvägen går en cyel- och gångbn som hr sererts från örbnn med en grön rems. Från denn finns det en lättrfiförbindelse i nordlig-sydlig rining till Nybrovägen/Kungsvägen. Cyel- och gångbnn längs Nicbyvägen nsluter sig även till nätveret v cyel- och gångbnor i Sibbo ås strndr. uss- och txisttionen i Nicby ligger vid Stor yvägen å ungefär en hlv ilometers vstånd från lneringsområdet. Från Nicby vgår det bussr bl.. till Helsingfors, orgå, orgnäs, Söderull och Kervo. Under rusningstidern går det bussr till Helsingfors med 0 minuters mellnrum. Plneringsområdet gränsr i norr till Kervo-orgå-bnn, vilen idg främst nvänds för oljetrnsorter från rffinderiet i Söldvi och nnn industri i området. På bnn rör sig över en tredjedel v ll trnsorter v frlig äm- 9

32 svutvoitteiden muisesti Kerv-Niilä rtosuus on tvoitteen vt jälleen henilöjunliienteen äyttöön siten, että Niilänin svu tueutuu osltn Kerv- Porvoo-rtn. Niilän ehittämissuunnitelmien (Niilän esustn liienneveroselvitys, 009 j Niilän esustn idesuunnitelm, 009) muisesti Niilän ruttie- j linjutosemn muodostm mtesus sijoittuisi ivn suunnittelulueen tuntumn, ruttien, Pornistentien j Mixintien rjmlle orttelilueelle. nen i Finlnd. Mest trnsorters brännbr vätsor och flytnde gs (Gi Consulting Oy, 00). I enlighet med Sibbo ommuns tillväxtmål är vsien tt ön bnsträcn melln Kervo och Nicby å nytt för ersontågstrfi så, tt även tillväxten i Nicby stödjer sig delvis å Kervo-orgå-bnn. I enlighet med utveclingslnern för Nicby (en utredning v trfinätet i Nicby centrum, 009, och Idéln för Nicby centrum, 009) sulle resecentrumet som bilds v järnvägs- och bussttionen ligg dire intill lneringsområdet; i vrtersområdet som gränsr till järnvägen, orgnäsvägen och Mixvägen. Suunnitteluluett itä-länsisuunnss hlov Niiläntie (mt ) on ysi tjmn ääteistä j os esustn liienneveron runo. Niiläntien vrress ulee viheristll joväylästä erotettu evyenliienteen väylä. / Nicbyvägen (lv ) är en v tätortens huvudvägr och en del v centrums trfinätsstomme, som själer lneringsområdet i öst-västlig rining. Längs Nicvyvägen går en lättrfiled som vsiljts från örfältet med en grönzon. Idässä suunnitteluluett rj Niiläntiestä risteävä Lsosuontie, jost on yhteys Sioonjoen ylitse Pornistentielle. / I öster vgränss lneringsområdet v Dlsärrsvägen vid orsningen till Nicbyvägen, vrifrån det finn en förbindelse till orgnäsvägen. Suunnittelulue rjutuu ohjoisosiltn Kerv-Porvoo sähöistettyyn ruttieyhteyteen. / Plneringsområdet vgränss i norr till den elerifierde järnvägsförbindelsen Kervo- orgå. 0

33 Teninen huolto Suunnittelulue rjutuu unnlliseen vesi- j viemäriverostoon. 0 mm:n vesijohdot seä 00 mm viemärijohto hlovt suunnittelulueen ohjoisäreä itä-länsisuuntisesti. Suunnittelulueen ohjoisosss, Sioonjoen itäuolell sijitsee ummo. Kervn Energi Oy:n uolämövero ulottuu suunnittelulueen etelä- j länsireunlle. Tenis service Plneringsområdet gränsr till det ommunl vtten- och vlosnätet. Området lyvs i östlig-västlig rining v vttenledningr (0 mm) och en vlosledning (00 mm). I norr delen v lneringsområdet, öster om Sibbo å, finns ett umhus. Kervo Energi Ab:s fjärrvärmenät sträcer sig till lneringsområdets södr och västr nt. Yhdysuntteniset verostot suunnittelulueell. / Smhällstenis nätver å lneringsområdet.

34 Ymäristöhäiriöt Keseisimiä ymäristöhäiriöiden lähteitä v-lueell ovt tie- j ruttieliienteen iheuttm melu j tärinä. Nyytilnteess vltioneuvoston suinlueille, tjmien viristyslueille j näiden välittömässä läheisyydessä sijitseville lueille seä hoito- j oilitosi lveleville lueille settm d:n ohjeellinen äivämelurvo j d:n ohjeellinen yömelurvo (uudet suinlueet) ylittyy seä Kerv-Porvoo ruttien että Niiläntien välittömässä läheisyydessä. Miljöstörningr ullret och vibrtionern från väg- och järnvägstrfien är de störst ällorn till miljöolägenheter i lneringsområdet. I nuläget översrids de rivärden för dgsbuller (< d) reseive nttbuller (< d, ny bostdsområden) som Sttsrådet hr fstställt för bostdsområden, reretionsområden i tätortern och i områden i omedelbr nslutning till dess smt områden som tjänr vård- och läroinrättningr både strx intill Kervo-orgå-järnvägen och vid Nicbyvägen > d(a) > 0 d(a) > d(a) > 0 d(a) > d(a) > 0 d(a) Vsemmn uoleisess uvss on esitetty rideliienteen iheuttm äiväjn esiäänitso j oien uoleisess uvss yöjn Mittv Lsentoreus Mittv PR-Y- PR-Y- Liite > d(a) :00 (A) m mn innst Liite > d(a) :00 (A) (lo -0) esiäänitso vuonn 0 suunnittelulueen ohjoisosss. Lähde: Promethor..0. / ilden till vänster A > 0 d(a) > 0 d(a) Rideliiennemeluselvitys. Rideliiennemeluselvitys. illustrerr den > genomsnittlig d(a) Joilson ljudnivån semv, Niilä, dgtid Sioo. som orss v sårtrfien, och bilden > d(a) till höger Joilson den semv, genomsnittlig Niilä, Sioo. ljudnivån > 0 d(a) Nyyinen mnäyttö j liienne. > 0 d(a) Nyyinen mnäyttö j liienne. Päiväjn esiäänitso LAeq,-. Yöjn esiäänitso LAeq,-. nttetid (l. 0) år 0 i norr delen v lneringsområdet. Käll: Promethor >..0 d(a) > d(a) > 0 d(a) > 0 d(a) Lsentoreus m mn innst

35 Kerv-Porvoo ruttie iheutt melun ohell myös tärinähittoj rdn läheisyydessä. Vuonn 00 tehdyn tärinäselvitysen erusteell suinrennusten rentminen rdn välittömään läheisyyteen edellyttää merittäviä tärinän vimennustoimeniteitä j hiemn etäämmällä rdst suositelln tremmn tärinäselvitysen teemistä ennen uutt rentmist. Mittusten erusteell rennusten vuriorisin rvioidn ulottuvn msimissn 0 metrin etäisyydelle rdst. Asumisviihtyvyyden nnlt tärinä stt iheutt häiriötä uitenin jo muutmn sdn metrin etäisyydellä rdst. Förutom bullret från järnvägen melln Kervo-orgå föreommer det ocså vibrtionsolägenheter i närheten v bnn. Enligt en bullerutredning som gjordes år 00 förutsätter byggnde v bostdsbyggnder i bnns omedelbr närhet betydnde åtgärder för tt däm vibrtionern. Något längre bort från bnn reommenders tt en mer detljerd utredning s görs innn ny byggnder börjr uförs. Med utgångsun i mätningr bedömer mn tt risen för sdor å byggndern som mest sträcer sig till ett vstånd å 0 meter från bnn. Med hänsyn till boendetrivseln n vibrtionern emellertid ge uhov till olägenheter till och med å någr hundr meters vstånd från bnn. Kuvss on esitetty rideliienteen iheuttmn tärinän viutuslue. / Influensområde för vibrtionern från sårtrfien. Niilä-Porvoo rtosuudell uljetetn yli olmsos Suomen vrllisten ineiden ruttieuljetusist. Rdll ulee ääsiss itiä juni noin - ert äivässä j niiden lisäsi joitin ysittäisiä vetureit. Rideliienne on siten sngen vähäistä verrttun moneen äärtn. Iso Kyläntien tsoristeysessä ulee noin 0 joneuvo vuoroudess. Vltunnllisesti tsottun tsoristeys ei ole erityisen onnettomuusltis. Tsoristeysestä johtuen lueell on uitenin vrllisten ineiden uljetusist iheutuv suuronnettomuusrisi. Suuronnettomuuden todennäöisyys on uitenin ien iin ieni. Risirviointi osoitt että tsoristeys onnettomuuden todennäöisyys on luoss errn tuhnness vuodess. Suuronnettomuusrisi tulee suositusten muisesti huomioid På bnsträcn Nicby-orgå rör sig över en tredjedel v ll järnvägstrnsorter v frlig ämnen i Finlnd. Det hndlr i huvuds om lång tåg c gånger dgligen och därutöver enst lo. Sårtrfien är därmed reltivt liten till omfttningen jämfört med mång huvudbnor. I lnorsningen vid Stor yvägen ör c 0 fordon i dygnet. Om mn ser till hel lndet är lnorsningen inte särsilt olycsutstt. Men å grund v lnorsningen medför trnsortern v frlig ämnen en ris för storolycor. Summ summrum är snnoliheten för en storolyc doc liten. En risbedömning visr tt snnoliheten för en olyc i lnorsningen är ungefär en gång å tusen år. Risen för storolycor s enligt reommendtionern ts i bende vid lnering v mrnvändning intill b-

36 rdn läheisyyden mnäytön suunnitteluss siten, ettei välittömälle vrvyöhyeelle (ns. uninen vyöhye) sijoitet uusi suntoj ellei sillä svutettvt yhdysuntrenteen muut hyödyt ole riittävän suuret. nor så tt ny bostäder inte lcers i den omedelbr riszonen (den s.. röd zonen) om inte den övrig nyttn för smhällsstruuren som unås genom dett är tillräcligt stor. Kuvss on esitetty suuronnettomuussenrioiden yhdistetty viutuslue tsoristeysonnettomuudelle. / Influensområdet v en lnorsningsolyc enligt en smmnställning v oli storolycsscenrier. Suunnittelulueen sijinti Sioonjoen rnt-lueell edellyttää tulvrisien j hulevesien hllinnn huomioon ottmist lueen suunnitteluss j rentmisess. Sioonjoi on verrttin ieni joi vlum-lueen ooon nähden. Alueell on esiintynyt tulvi niin rnsteill uin eväisin lumensulnnn seurusen. Vlum-lueell ei ole järviä usuroimss intvlunt, vn vedet johtuvt suorn joeen. Sioonjoen ituusltevuus on melo ieni, miä vähentää joen vedenjohtoyyä j lisää siten tulvrisiä. Arvioitujen tulvvesioreusien erusteell Joilson v-lueell ei uutt rentmist suositell toteuttvn tson m luolelle, jott tulvvedet eivät iheut risiä rennusille. Vi Joilson v-lueen rentmisell ei ole merittävää viutust Sioonjoen virtmiin ti tulvimiseen, suositelln lueell toteutettvn uitenin hulevesien illist hllint. Hjutetull järjestelmällä voidn vähentää Sioonjoeen ohdistuv iintoines- j rvinneuormitust seä ehäistä mhdollisi illisi hulevesitulvrisejä. Hllint voidn toteutt iinteistö- j ortteliohtisin menetelmin (FCG Oy, 0). Niiläntien ohjoisuolell, Tllbcn tiln renituvn läheisyydessä sijinnut vnh tunio uhdistettiin vuoden 0 loull. Pilt löytyi tlousjätettä, tonni. Plneringsområdets läge å strnden v Sibbo å förutsätter tt mn vid lneringen och byggndet ber översvämningsrisen och hnteringen v dgvttnet. Sibbo är en reltivt liten å i förhållnde till storleen å tillrinningsområdet. Det hr föreommit översvämningr i området både vid störtregn och å vårrn när snön smälter. I tillrinningsområdet finns det ing sjör som sulle buffr ytvrinningen, utn vttnet rinner dire ut i ån. Sibbo å hr en reltivt liten längdlutning, vilet minsr åns vttenledningsförmåg med öd översvämningsris som följd. På bsis v de usttde svämvttenhöjdern reommenders tt ing ny byggnder s uförs under en höjd å + 9,0 m för tt svämvttnet inte s utgör någon ris för byggndern. Även om byggndet i lnområdet i Ådlen inte hr någon betydnde effe å vttenföringen i Sibbo å eller å översvämningrn reommenders lol hntering v dgvttnet i området. Med hjäl v ett decentrlisert system n mn mins den sedimentoch näringsbelstning som Sibbo å utsätts för smt förebygg eventuell lol riser för dgvttenöversvämning. Hnteringen n genomförs med fstighets- och vrterssecifi metoder (FCG Ab, 0). Norr om Nicbyvägen, i närheten v drängstugn vid Tllbc gård, fnns en gmml vsrädeshög som snerdes i slutet v år 0. På ltsen återfnns, ton hushållsvfll.

37 .. Mnomistus Kunt omist noin olmnnesen suunnittelulueen m-lst. Kunnn mnomistus sijoittuu Uudensillntien tulueen ohell suunnittelulueen ohjoisosn. Niiläntie, Pornistentie j ruttielue ovt vltion omistusess. Suunnittelulueen eteläosss sijitsevi Tllbcn tiln m-lueit ( h) osee unnn j mnomistjn esen tehty soimus mnäytön hneyhteistyön äynnistämisestä seä iesoimus määräln myymisestä (h..00). Soimusen muisesti mnomistj sitoutuu myymään unnlle noin h:n määräln, un soimusluett osev semvehdotus on hyväsytty unnnhllitusess. Mnomistj myyjän omistuseen jää edelleen noin olmen hehtrin ooinen lue Tllbcn tilesusen ymärillä. Lsosuontien vrress sijitsee muutmi ysityisten omistusess olevi rennettuj iinteistöjä... Mrägoförhållnden Kommunen äger ungefär en tredjedel v lneringsområdets rel. Denn del är belägen intill gtuområdet vid Nybrovägen i den norr delen v lneringsområdet. Nicbyvägen, orgnäsvägen och järnvägsområdet ägs v stten. Den mr som tillhör Tllbc gård ( h) i södr delen v lneringsområdet berörs v ett vtl melln ommunen och mrägren om tt strt ett smrbetsroje ring mrnvändningen och om tt sälj mr till ommunen. I enlighet med vtlet förbinder sig mrägren tt sälj ett outbrutet område å h till ommunen, när förslget till detljln för vtlsområdet hr godänts v ommunstyrelsen. Mrägren/säljren behåller ungefär tre her ring Tllbc gårds driftcentrum. Längs Dlsärrsvägen finns det någr rivtägd bebyggd fstigheter. Kuvss esitetty unnn mnomistus (istersteri), soimuslue (vinorsteri), soimuslueen mnomistjlle jäävä m-lue (ruutursteri) seä ysityisessä omistusess olevt mt. / På bilden viss ommunens mrägo (unrster), vtlsområde (snedrster), mrområde som blir hos mrägrn å vtlsområdet (rutrster) smt mr i rivt ägo.

38 . Suunnittelutilnne.. Kv-luett osevt suunnitelmt Muntv Ymäristöministeriön..00 vhvistmss Itä-Uudenmn muntvss suunnittelulue on osoitettu Sioonjoen vrtt luuun ottmtt tjmtoimintojen lueesi (A). Sioonjoen vrsi on osoitettu vss viristyslueesi j joi Ntur 000 -lueesi. Muntvss on esitetty suunnittelulue ossi ohjvesiluett seä lueen eteläosss ulev Uudensillntie ossi ulttuurihistorillisesti merittävää tielinjust (Kuninntie). Niilän vnh sirl-lue on osoitettu muntvss vltunnllisesti merittävänä, ulttuuriymäristön ti misemn vlimisen nnlt täreänä lueen. Uudenmn muntvltuuston 0..0 hyväsymässä Uudenmn. vihemuntvss (v on rhilln ymäristöministeriössä vhvistettvn) Joilson lue on tiivistettävää tjmtoimintojen luett, ivn Sioonjoen vrtt luuun ottmtt.. Plneringssitutionen.. Plner som gäller lnområdet Lndssln I den v miljöministeriet..00 fstställd lndsslnen för Östr Nylnd hr lneringsområdet nvists som ett område för tätortsfunioner (A) med undntg för området längs Sibbo å. Åstrnden hr i lnen nvists som ett reretionsområde och själv ån som Ntur 000-område. I lndsslnen är lneringsområdet en del v ett grundvttenområde, och Nybrovägen i söder en del v en vägsträcning v ulturhistoris betydelse (Kungsvägen). Gml sjuhusområdet i Nicby hr i lndsslnen nvists som ett område som är viigt med tne å ulturmiljön eller lndssvården, risintresse. I etlndssln för Nylnd, vilen godändes v lndsfullmäige 0..0 (lnen håller just nu å tt fstställs å miljöministeriet) är Ådlen ett område för tätortsfunioner som s förtäts med undntg för områden närmst åstrnden. Ote Itä-Uudenmn muntvst (YM..00). / Utdrg ur Östr Nylnds lndssln (Miljöministeriet..00). Ote Uudenmn. vihemuntvst. / Utdrg ur etlndssln för Nylnd. Yleisv Sioon vltuuston..00 hyväsymässä j oreimmn hllinto-oieuden..0 vhvistmss oieusviutteisess Sioon yleisvss 0 v-lue on esusttoimintojen luett (C). Sioonjoen vrsi on yleisvss osoitettu misemllisesti rvosi lueesi, Sioonjoi Ntur 000 -verostoon uuluvsi lueesi j suunnittelulue Niiläntien ohjoisuolisilt osin ohjvesilueesi. Suunnittelulueen eteläosn, Niiläntien molemmin uolin, on osoitettu si muinismuistoohdett (sm-0 j sm-0). Niiläntieltä, Lsosuontien risteysen ohdilt, on osoitettu etelään uusi yhdystie/ooojtu linjus mntielle. Generlln I Generlln för Sibbo 0, en ln med rättsverningr godänd v fullmäige..00 och fstställd v högst förvltningsdomstolen..0, är lnområdet ett område för centrumfunioner (C). Åstrnden viss i generllnen som ett lndssmässigt värdefullt område, Sibbo å som ett område i Ntur 000-nätveret och lneringsområdet norr om Nicbyvägen som ett grundvttenområde. I lneringsområdets södr del, å bägge sidor om Nicbyvägen, hr två fornlämningsobje nvists (sm-0 och sm-0). Från Nicbyvägen, vid orsningen med Dlsärrsvägen, hr en sträcning nvists för en ny förbindelseväg/mtrgt till lndsväg.

39 Ote Sioon yleisvst 0 (v..00). / Utdrg ur generlln för Sibbo 0 (fullmäige..00). Asemvt Suunnittelulue on Sioonjoen länsiuolist luett luuun ottmtt semvoittmtt. Pornistentien j Sioonjoen välinen os suunnittelulueest on semvn muist uistoluett j Pornistentie yleisen tien luett. Suunnittelulue rjutuu semvoitettuihin lueisiin etelä- j länsiosiltn. Rennusjärjestys Mnäyttö- j rennusliss seä -setusess olevien seä muiden mn äyttämistä j rentmist osevien säännösten j määräysten lisäsi on Sioon unnss noudtettv unnnvltuuston j.0.00 hyväsymän rennusjärjestysen määräysiä, jos oieusviutteisess yleisvss, semvss ti Suomen rentmismääräysooelmss ei ole sist toisin määrätty. Rennusjärjestysen määräyset ovt sem- j yleisvoj täydentäviä siten, että vmääräyset ovt ensisijisi. Pohjrtt Pohjrtt mittvss :000 stetn jn tslle vn ltimisen yhteydessä. Rennusiellot Alueell ei ole voimss rennusielto. Muit luett osevi äätösiä j suunnitelmi Soimus mnäytön hneyhteistyöstä j iesoimus määräln myymisestä Sioon unnn j Tllbcn tiln (R:No :9) omistjien esen on tehty..00 soimus mnäytön hneyhteistyön äynnistämisestä j iesoimus määräln myymisestä. Soimus osee yhteensä noin hehtrin suuruist luett. Kunnnhllitus on hyväsynyt soimusen oousessn..00. Detljlner ortsett från området väster om Sibbo å hr ingen detljln utrbetts för lneringsområdet. Den del v lneringsområdet som ligger melln orgnäsvägen och Sibbo å är ett rområde enligt detljlnen och orgnäsvägen är ett område för llmän väg. Plneringsområdet gränsr i söder och i väster till detljlnerde områden. yggndsordning Utöver bestämmelsern och föresriftern i mrnvändnings- och bygglgen, mrnvändnings- och byggförordningen smt övrig bestämmelser och föresrifter om mrnvändning och byggnde s i Sibbo ommun its bestämmelsern i den v ommunfullmäige och.0.00 godänd byggndsordningen, förutstt tt ing ndr bestämmelser om en uell fråg hr getts i en generlln med rättsverningr, detljln eller Finlnds byggbestämmelsesmling. estämmelsern i byggndsordningen omletterr detlj- och generllnern såtillvid tt lnbestämmelsern gäller i först hnd. Grundrt I nslutning till utrbetndet v lnen udters grundrtn i sl :000. yggndsförbud Inget byggndsförbud är i rft i området. Övrig beslut och lner som gäller området Avtl om ett smrbetsroje ring mrnvändningen och intentionsvtl om försäljning v ett outbrutet område Sibbo ommun och ägrn till Tllbc (R:Nr :9) hr..00 ingått vtl om tt strt ett gemensmt roje ring mrnvändningen och ett intentionsvtl om försäljning v ett outbrutet område. Avtlet omfttr smmnlgt c h. Kommunstyrelsen godände vtlet å sitt smmnträde..00.

40 STR EN s ÄG ÅV t le GE N TE GV Ä s e =0.0 = - e =0. = - N s ) DE / t 0 ÄN I ( FTGR LO A IKUJ HT N GE VÄ ÅLS PA SP IPP LU /t h TIE EN IST jv NM AN ÄG PAIPI T A NE IH TU AP LIN LAV L PE TIE JA VIL t 0 /h t 0 I = - 0 s AKP 00+t0 I s ITIE RH NTIE ORE 0 AO /v ITIE OLK I s s = - 0 TEST IGEN AO- N GE VÄ LM HA EN IG KU ST O L LM IP HA O LK 0 AO- le e =0.0 0 EN U N t jv s NG VP PIENNAR 000 SLÄNTAN AO 9 e = TIE KÄ s VP 0 TIE VU e =0.0 AS N GE VÄ IPIS PA AO = - OR RO AS DD PO STIG LK E le PELLAVAMAA LINLANDET ITIE LUHT KYLÄ AO I I AO- s GEN LOFTVÄ RIEVÄGEN OR le ÄGEN YERG NG 000 e =0.0 A TÄ XST HK IG ÄP EN OL KU N GE t VÄ DD I I s z H TÄ O R AITTATIE 0 AKP 90+t0 TIE EN ST IPPI /h /h = -0 PA e = / s le AOT- PELLAVATIE EN IG U ST OLK RN AP KO HR O = -0 AO- e =0.0 s 9 te e =0. LINVÄGEN IE AT RK SA TE LINDAN KESANTO 0 GE Ä GV s oj POHJANNTYNMETSÄ NORRÄNGSSKOGEN N 0 = -0 ITIE s te ÄG EN AOT- z 0 s te DV 0 AO- I AO- 9 I 0 N GE VÄ AX s s O ) VL RS (/ KO te 0 t 00 0 AO /v I 00 I (/t 0 ) N GE VÄ IPIS PA e =0.0 s 9 VP POHJANNTYNKULMA NORRÄNGSHÖRNET z jvz I I s z jv VP TIE POHJ = TIE OHRA 0 = -0 VP Y I 00 e =0.0 I VP TIE ITYN ANNI 0 AO- I 0 0 KORN VÄGEN AO- s AKP 00+t0 = -0 EN ST IPPI ÄGEN te OLK NORRÄNG AO RAP U PA e =0.0 KAU N s E I I e =0.0 = -0 N VE GE AO I/ TIG E GÄRDET VAINIO s S RG E HORN E RG AO I I AO ei =0.0 INTI e =0.0 AO- ES VK SARK ATIE AV UT / s RN 00 VÄ VR ÄG R te HO VP- HA EN I/ e =0.0 le s te VP AO e =0.0 /h NG 000 VP AP I/ e =0. YL I/ e =0. 00 AO I ei =0.0 LR ANVÄGEN RATATIE 0 0M GEN /t OLKU NTIE NTIE n i inmä vesi torn Vn h lu AK/ s v s- ågstigen 00 v AK / s s r- TYNTIE KIRKKON SEGR ISP 00 is to n tie on 00 s r- ri /r s- - AL / s 0 Kri VP PILVILINNANTIE /h 0 s- - s- I VK LPA KTY 00 LPA j Trädgårdsmästrens r Puutrhurinuisto t I 00 s (00/) 0-00 v HE s r- 0 s r- 00 s r- TARENS RDSMÄS UR EN AVÄG - olu jo - I I 0 s r- y s- / r I u/ 009 AK/ s le /h s r- ET/ s s r- 000 / I I u/ GEN u 00 AK / s I 0 s r- s- /t u/ 0 ENNI UNKILAN PUISTO s ENNI UNKILAS PARK m uist j + i j 000 s- i IV 00 s r- TRÄDGÅ Y /s Jo UJA s- en v (00,00/) v Jo s- N KAARIPOLKU ÅGSTIGE s- h- n / IV VP / s h- h- se Pul Olssons r 90 s- s r- EN h- s- Pul Olssonin uisto /r s- AK / s h- LPA 90 s- I I u /l-i 0sr- /t VK It äi VL / s v 00 Y /s VP / s h- I 90 s r- s- g (00) v IV 00 s r- vä s - 0 s r- le s - Y /s ns LPA - PUUTARHURINK n ol u / 0 PA 00 e jo KIRKK bcen Gml vttentorns N t ISSTIG EN ST.SIG FRIDS SIGFR VÄ IDINTGEN IE SEGR ilin stig en ry n Pilv VP VP 0 R KE TÅ ÄS - (00/) LPA(00/) Årsbåg r /t /t ARKKITEHTI KRANCKIN PUISTO ARKITEKT KRANCKS PARK 00 I 00 e =0. ÄG 0 sr- ilin (00/) TIG EN å (00) VL/ s ry s- AK / s - LPA jo Oscr Prlnds r Oscr Prlndin uisto VP/ s KEITTIÖKUJA KÖKSGRÄNDEN e =0. Pilv IE ONT LL PE PIN ÅPARKEN JOKIPUISTO 0 AO EN KU TIG OL KIP JO AO I I /r IV 00 s- ÅS AA IDS FR IG TS 00 s- VK N GE Ä TT 00 O IDR 0 YK NK Sven Donners r Sven Donnerin uisto s lu le s- ARSS n jo SIGNE WAENERERGIN PUISTO SIGNE WAENERERGS PARK t ARKKITEHTI KRANCKIN PUISTO ARKTEKT KRANCKS PARK /t s VL / s rino IV u/ 0 s r- EN IG U ST L K OL P O SK L U LA O U LIL NI K PIE SA AR e =0.0 EN s - LPA 9 INPO LKU O /t SC c ino /t I I I 00 G VÄ I / e =0.0 s AR 00 AKY/ s VP/ s I I s r- y VU Os v AO 0 AO I TIE IDIN FR e =0. IG AO/ s OSC (00) (00, 00/) (00, 00/) Gm l vtt ento rnss tige n Vn h / r ves itorn NS 0 I HÄ 0 LPA 0 0 j PY 9 j 0 YO ST. SIG m IE NT LÄ KY O A IS OR ST e =0. LP P VL / s TENNISKENTTÄ TENNISPLAN h - 0 s- Ö st h- s- s r- A TIE s 0 - u/ LPA (00) jo d s- ntie LP jo /t LIN s V - l-i PE 0 AO s 00 nä s 00 Y/AK j AP e =0. s s s 0 uj AK ebergin NH D GRÄN NS LÖTE Kuni n n 000 KY- / s 0 0 Run VA LP VP JA 00 AO- Kungsväge VP AO- n INKU LÖÖT VP 0+m 0 I I / s s le 9 STRAND 0 RANTAKGRÄNDEN UJA AL I t0 s s 0+t 0 s s 0+t0 UUDENSILLANTIE J+V P EN AO/ s grä nde AOR I/ e =0.0 s s ebe rgs U 0 s le AOR I/ e =0.0 FRIDS OLK 009 AL 00 0 s s s s 0+t0 NTIE s s Run NP VP N N TIG E s NYROVÄGEN VÄGE VS PIL AA 00 AO- e = SEGRISPARKEN SEGRISPUISTO KUJA HOPEAPAJU /t LLÉN SILVERPILA ELE 00 0 Y ÄG s OP LLV s I 00 LYS SEGRISSTIGEN SEGRISPOLKU 0 ONTY FRIDS KU 0+t0 I 00 PE 0+t 0 s 9 LILLGRÄNDEN PIKKUKUJA 90+t0 t SEGRISTIE AO- / 0+t t 0 le s T SIG OL sr 0 le VÄGE le 00+t 0 AO/s s VK I t0 00 LP AOY SPIREAPARKEN ANGERVOPUISTO SEGRIÄGEN SANK UP U UL EN KO LK I t0 ISTIE t VPSEGRISPUISTO SEGRISPARKEN y PYHÄ AL TIG 0 LS EN KO ÄIN PO 0 AS EL ON t 0 00 LH 000 nä le KY z AKR I I I SEGR AK AR N SIG 00 ET DR SU N GE STI UR R ÄR SU RK SÖ STO I 0 ED KASK JEYGRÄ IKYLÄ NDEN NKUJ A v 0 I 00 FRIDI GEN YVÄ STO RA I I 00 JA UP EN IÄG t sr t 0 le OLKU P KU IKKOP ALK 0+ 0M 0 0 EN d IV AKR y 0+ 0M I I ON PUIST LYT LT YVÄG d I I I 00 +y K 000 I 0 / M0 0 SEGR s SU Y 0 YO PARK h 000 NICK le LP UR TIGEN SS GÅRD I 00 SU P P KA SSTIG ED JEÄNG y d s IGEN OLKU le MLA 00 KL 000 I 0 OLST ULUP 0 A SK N KO NORR OINE I I 0 00 NORR A SK POHJ OINENOLVÄGE KOUL N UTIE ( 00 ) d POHJ UP 0 AK 00 I I 00 I 0 A 0 I I I 9 00 LPA ED JEÄNG KASK INTY SR NKUJÄNDEN A h Y I 00 GA LYS I I 00 I EN AL P P OR ST / 0 RÄND RRSG KUJA ORKÄ ON A ST URSU ÖSTRINEN SU ITÄ 0 00 I EN YVÄ AK 00 I K HAND KAUPELSGRÄN PAKU D JA I z LYS ÄG AK I 000 VP AA AL U V Y 0 0+ DFÄLT INPOL KU ÄR 0 0 I 0 00 OLK AISTE NP PORN / t LO 000 AK 00 AK TA AL STORONDSSTIGEN VP DFÄL TSST IGEN AK 0 AN AL NÄ ÄGEN NN 000 LYT AK- OLKU KU 0 Y I u / JUSSA KSEN TIE I I I 0 Y VK AK- INTY NP KU KO NNAN MM TA UN LO ALHU NP OL SS KU TIG EN LYT 009 AK- AK- AA KASK /t STOR A 00 (0 /,) ISONTALONPOLU ISOTALONPOLK KU ÄR 0 LPA /h /h AK / / ALK 00 0 I I I I 0 I I 000 I I I l 0% e =0. / le le / le l 0% le / / / le 000 VINKE e =0. / LGRA 9 00 ND / KULM I I / AKUJ A e =0. K /t le / 0+ 9 s / 0 I I 0 0M / le / I / I I I le K le e = le e =0. le / / le / I I I K I 00 JUSSA ÄG EN JUSSA KSEN TIE I K jv e =0. le MIXINT IE /t s e =0. l 0% GEN AK- AK I I I / AL MIXVÄ VP e =0. AK- /le / 0sleAK- / le e =0. 00 AL / AL e =0.0 le I I 0 I I I 0 / I 0 AK- I I / le 0 AK- le / / NTIE / le s / e =0. s le ORG DFÄLT ÄG /h INTIE LUKKAR VÄGEN s s s s s I 0 0 UL AO AL s KLH- e =0.0 VETE VETE RAANIPUIS RANPAR TO KEN VP AR e =0. le VP IKSE VK / e =0. l 0% I I I K M JUSSAS AO AO LP 09 YS I 00 e =0.0 U ETI le 0 AL 0 Y GEN 0 le / 0 AR VK 0 IÄ 00 0 AL I I l 0% I I 00 EN ÄGEN 09 AR ÄR U ÄEN- POLK e =0.0 CENTRUM KESKUSTA KLOCKARVÄGEN KLOCKARPARKEN LUKKARINPUISTO EN KA- STOR O 00 0 YI I U / U DFÄL TINTIE GEN 0 Y 0 ND 0 STIGEN ELÄKEL ÄISPOLK ÄR REPOM I I 000 u e =0. 0 AO estig=0.0 RÄV AC 0 YS 0 YK ÄRS 00 PENSION nä AOR e =0.0 VU I 09 YO MIXINTIE 0 AO AO e =0.0 MIXVÄGEN I 00 le LONT IE v ISOTA e =0.0 I I I 0+ AO VÄST RA PA 0 AK ALK LÄTIE IE ISTOT ITÄINE MIXINTI E RKVÄ 0 AO e = YU GEN RKVÄ LÄNTIN I I 0 00 e =0.0 A PA ISTOT IE EN PU AO I P ÖSTR 0 AO I e =0.0 N PU I I 0 00 ISO KY AO e =0.0 9 ÄNGS VÄ VL / s s- /t INN VIL PIL (009) (00) GRÄND KYRK VOIMALANKUJA PR 0 h- 9 h - TIE ILU Sioon Joilson suunnittelulue semvojen yhdistelmärtll. / Plneringsområdet för Sibbo Ådl å detljlnesmmnställnings rtn. AR

41 Sioon Joilson suunnitteluililu Kunnnhllitus äätti oousessn..00 järjestää Joilson lueen suunnittelun j ehittämisen tuesi j ohjsi vuoden 0 in utsuililuluonteisen suunnitteluililun. Kililun vlmistelun yhteydessä suunnittelulueen nimi äätettiin muutt Itäinen joiuisto sijn lueen luonnett remmin uvvsi Sioon Joilsosi. Sioon Joilson utsuililu idettiin välisenä in. Kililuun vlittiin viisi toimisto ilmoittutumismenettelyn j rvonnn utt. Kililun tuloset julistettiin..0. Plintolutunt äätti ysimielisesti sett ensimmäiselle sijlle ehdotusen Arrertt, teijänään Aritehtitoimisto AJAK Oy. Muit ehdotusi ei setettu remmuusjärjestyseen. Plintolutunnn äätösen muisesti ehdotus Arrertt trjo lueen mnäytölle eheän oonisnäemysen, joss on ystytty rtisemn ehityseloisell tvll ii ililulle setetut tvoitteet. Suunnitelm täydentää Niilän tjmrennett j toiminnllisuutt hyvin. Työ vst myös ililutöistä rhiten toteutettvuuteen, rtisun ollen riittävän joustv mhdollistmn erilisi toteutusmllej j tulevisuuden täsmentyviä treit. Alueen suunnittelu on jtettu utsuililun voittneen ehdotusen ohjlt yhteistyössä Aritehtitoimisto AJAK Oy:n nss. Plneringstävling om Sibbo Ådl Som stöd och underlg för lneringen och utveclingen v Ådlen beslöt ommunstyrelsen..00 tt under år 0 nordn en lneringstävling för inbjudn. I smbnd med beredningen v tävlingen ändrdes lneringsområdets nmn från Östnåren till Sibbo Ådl, vilet besriver områdets rär bättre. Tävlingen ågic under tiden Genom ett nmälningsförfrnde enligt lgen om offentlig uhndling och utlottning lldes fem ritebyråer tt delt i tävlingen. Resultten offentliggjordes..0. Prisnämnden beslöt enhälligt tt ge Aitehtitoimisto AJAK Oy med bidrget Arrertt (sttrtn) först riset. De övrig tävlingsbidrgen rngordndes inte. Enligt risnämnden resenterr Arrertt en smmnhängnde helhetssyn å mrnvändningen: ritebyrån hr strävt efter tt nå ll mål som ställts för tävlingen å ett utveclingsdugligt sätt. Plnen är ett br omlement till tätortsstruuren och funionern i Nicby. Av ll tävlingsbidrg tillgodoser dett rbete ocså bäst rven å genomförbrhet, då lösningen är tillräcligt flexibel för oli genomförndemodeller och behov som recisers i frmtiden. Plneringen v området hr fortstt utifrån tävlingsbidrget i smrbete med nämnd ritebyrå. Kuvi ehdotusest Arrertt. / ilder v förslget Arrertt 9

42 . Asemvn suunnittelun viheet / Oli seden i detljlneringen. Asemvn suunnittelun trve Sioon vltuusto hyväsyi..00 voimseen svuun erustuvn strtegin, jon muisesti unt yrii vstmn osltn Helsingin seudulle ohdistuvn mnäyttöineeseen. Ksvustrtegin muisesti tvoitteen on luod edellytyset noin 000 sun svulle vuoteen 0 mennessä. Pääos tästä svust yritään ohjmn tjm-lueille, rideliienteen ehittämisäytävien vrteen. Kunnn strtegin j strtegin mnäytöllisiä eritteit linjvn Sioon yleisvn 0 muisesti Niilän tjmesus on unnn merittävimiä ehityslueit. Yleisvrtisun luo suuntviivt Niilän svulle nyyisestä noin 00 sun tjmst noin 000 sun tjmsi. Keseistä tämän suuruisen svun nnlt on luod edellytyset toimivn jouoliienteen järjestämiselle, erityisesti henilörideliienteen äynnistämiselle olemss olevll rdll välillä Niilä-Tlm- Kerv-Helsini. Suunnittelulue on Sioon yleisv 0 -rtisun muisesti ysi Niilän eseisimmistä svulueist. Alueen semvoitusell vsttn osltn Helsingin seudun suntotuotntotvoitteeseen. Kunt on sitoutunut vltion j Helsingin seudun untien välisen mnäytön, sumisen j liienteen iesoimusen 0-0 muisesti sunto- j tonttitrjonnn lisäämiseen siten, että unt luo edellytyset voitusen j molitiin einoin noin 0 sunnon vuosituotnnolle, jost 0 % on vltion tuem vuor-suntotuotnto. Joilson lueen semvoitust erustelee Joilson lueen eseinen sijinti Niilän tjm- j misemrenteess, semvoitettujen Niilän tjmesustn j Itäisen joiuiston lueiden välissä. Asemvll sdn Joilson lue liitettyä ossi viereisiä semv-lueit j näin täydennettyä yhdysuntrennett olevn infrstruuurin läheisyydessä.. Suunnittelun äynnistyminen j sitä osevt äätöset Kunt on tehnyt suunnittelulueen eteläos osien soimusen lueen mnomistjien nss mnäytön hneyhteistyön äynnistämisestä j iesoimusen määräln myymisestä vuonn 00. Kunnnhllitus on hyväsynyt soimusen oousessn..00. Kvtyö sisältyy voitusohjelmn vuosille 0-0 (h..0). Joilson lueen semvtyö on sisältynyt ensimmäisen errn jo vuosien voitusohjelmn, tällöin nimellä Itäinen joiuisto -semv.. ehovet v detljlnering Sibbo ommunfullmäige godände..00 en strtegi som bygger å rftig tillväxt och enligt vilen ommunen strävr efter tt svr å det tryc å mrnvändningen som Helsingforsregionen utsätts för. Enligt tillväxtstrtegin är målet tt s förutsättningr för en tillväxt å c 000 invånre frm till år 0. Huvuddelen v denn tillväxt styrs till tätortsområden längs utveclingsorridorern för sårtrfien. I enlighet med ommunens strtegi och Generlln för Sibbo 0, som nger rinciern för mrnvändningen, är centrum v Nicby ett v de viigste utveclingsområden i ommunen. Enligt generllnelösningen ommer Nicby tt väx från dgens tätort med c 00 invånre till en tätort med c 000 invånre. Att s förutsättningr för en fungernde olleivtrfi är viigt för en tillväxt v den här omfttningen, särsilt när det gäller tt strt ersonsårtrfien å den befintlig bnn melln Nicby-Tllmo-Kervo-Helsingfors. I Generlln för Sibbo 0 är lneringsområdet ett v de viigste tillväxtområden i Nicby. Detljlneringen syftr till tt tillgodose en del v behovet v bostdsroduion i Helsingforsregionen. Kommunen hr i enlighet med intentionsvtlet melln ommunern i Helsingforsregionen om mrnvändning, boende och trfi 0 0 förbundit sig tt ö utbudet v bostäder och tomter så ftt ommunen genom lnläggningen och mrnvändningen sr förutsättningr för en årlig roduion å c 0 ny bostäder, vrv 0 % är roduion v hyresbostäder med sttligt stöd. Detljlneringen v ådlen motivers med områdets centrl läge i tätorts- och lndssstruuren i Nicby, melln de tidigre detljlnerde områden i tätortscentrum och Östnåren. Genom detljlnen n Sibbo Ådl ols till de intilliggnde detljlnerde områden och därmed omletter smhällsstruuren i närheten v den befintlig infrstruuren.. Plneringsstrten och beslut som gäller denn År 00 ingic ommunen vtl med mrägrn om ett smrbetsroje ring mrnvändningen och ett intentionsvtl om ö v ett outbrutet område i den södr delen v lneringsområdet. Kommunstyrelsen godände vtlet å sitt smmnträde..00. Plnrbetet ingår i ommunens lnläggningsrogrm för åren 0 0 (s god...0). En detljln får ådlen ingic för först gången redn i lnläggningsrogrmmet för åren 009-0, då under nmnet Östnåren. 0

43 . Osllistuminen j yhteistyö.. Oslliset Osllisi ovt v-lueen j sitä rjvn lueen mnomistjt, sut, infrstruuurin rentjt j ylläitäjät seä muut lueen toimijt. Lissi osllisi ovt unnn sisäiset virnomiset seä unnn ulouolisist virnomisist muun muss Uudenmn elineino-, liiennej ymäristöesus (ELY), Liiennevirsto, Museovirsto j Porvoon museo. Oslliset on lueteltu tremmin osllistumis- j rviointisuunnitelmss.. Deltgnde och smrbete.. Intressenter Intressenter är mrägre, invånre, de som bygger och underhåller infrstruuren smt övrig örer i lnområdet och den ngränsnde omgivningen. Intressenter är ocså myndighetern inom ommunen, smt blnd myndighetern utnför ommunen bl.. Närings-, trfi- och miljöcentrlen i Nylnd (ELY-centrlen), Trfiveret, Museiveret och orgå museum. Intressentern räns u närmre i rogrmmet för deltgnde och bedömning... Vireilletulo Kvtyö uulutettiin vireille Itäinen joiuisto -semv nimellä j v osev osllistumis- j rviointisuunnitelm setettiin nähtäville..00. Kunnnhllitus äätti..00 järjestää lueen suunnittelun tuesi utsuililuluonteisen suunnitteluililun. Kililun vlmistelun yhteydessä suunnittelulueen nimi muutettiin lueen luonnett remmin uvvsi Sioon Joilsosi. Kutsuililu idettiin välisenä in. Kililun tuloset julistettiin..0. Asemvtyö uulutettiin uudelleen vireille Sioon Joilson nimellä j vn osllistumis- j rviointisuunnitelm setettiin nähtäville Anhängiggörnde Plnrbetet ungjordes nhängigt med nmnet Detljln för Östnåren och rogrmmet för deltgnde och bedömning ldes frm offentligt..00. Kommunstyrelsen beslöt..00 tt nordn en lneringstävling för inbjudn som stöd för lneringen v området. I smbnd med beredningen v tävlingen ändrdes lneringsområdets nmn till Sibbo Ådl, vilet besriver områdets rär bättre. Tävlingen hölls under tiden Resultten offentliggjordes..0. Plnrbetet ungjordes nhängigt å nytt under nmnet Sibbo Ådl och rogrmmet för deltgnde och bedömning ldes frm offentligt Osllistuminen j vuoroviutusmenettelyt Kunnnhllitus äätti oousessn.9.00 erust ohjusryhmän ohjmn j oordinoimn lueen suunnittelu j hneyhteistyötä. Ohjusryhmässä on seä unnn että hneyhteistyölueen mnomistjn (Tllbc) edustus. Ohjusryhmän tvoitteesi määriteltiin mnomistjien j unnn tvoitteiden toteutumisen sovitteleminen seä hneen tvoitteiden j itulujen sujuvn etenemisen edistäminen. Kunnn voitusen edustjist (Mtti Knerv j Suvi Ksi) seä mnomistjn edustjist (Kj Hedvll j Crl Slätis) oostuv ohjusryhmä ooontui vuoden 00 louss si ert (..00 j..00) j vuonn 0 errn (..0). Nämä oouset äsittelivät ääosin suunnittelulueen ehittämisen tuesi järjestettävää suunnitteluililu j sen tvoitteit. Hneyhteistyölueen mnomistjll oli edustus myös suunnitteluililun lintolutunnss. Sioon Joilson ehittämisen ohjsi järjestetyssä suunnitteluililuss yleisöllä oli mhdollisuus ommentoid j rvioid ililuehdotusi. Kililuehdotuset setettiin yleisön rviointi vrten julisesti nähtäville välisesi jsi ililun verosivuille ( seä Niilän irjstoon. Kililutöitä ystyi ommentoimn j rvioimn netissä sähöisesti j irjstoss erinteisellä yselylomeell. Kililutöiden yleisörvioinnist tiedotettiin unnn net-.. Deltgnde och växelvern Kommunstyrelsen beslöt å sitt smmnträde.9.00 tt tillsätt en styrgru för tt led och smordn lneringen v området och rojesmrbetet. I styrgruen är såväl ommunen som mrägren i smrbetsområdet (Tllbc) reresenterd. Som styrgruens ugift fstställdes tt smmnlän mrägrns och ommunens mål smt främj en smidig hndläggning v rojemålen och tidtbellern. Styrgruen bestod v företrädre för lnläggningen i ommunen (Mtti Knerv och Suvi Ksi) och v företrädre för mrägrn (Kj Hedvll och Crl Slätis) och smldes två gånger i slutet v år 00(..00 och..00) och en gång år 0 (..0). På dess smmnträden behndldes främst lneringstävlingen, som sulle nordns som stöd för lneringen, och tävlingens mål. Mrägren i smrbetsområdet vr även reresenterd i lneringstävlingens risnämnd. I lneringstävlingen som genomfördes för tt stödj utveclndet v Sibbo Ådl hde llmänheten möjlighet tt ommenter och utvärder tävlingsbidrgen. Tävlingsbidrgen ldes frm offentligt å tävlingens webblts ( smt å biblioteet i Nicby. Allmänheten unde ommenter och bedöm bidrgen eleronis å internet och med en trditionell ersblnett å biblioteet. Informtion om llmänhetens bedömning v tävlingsbidrgen gvs å

44 tisivujen ohell mm. Niilän otitlousiin jetull infolehtisellä (..9.0). Lisäsi seä Sioon Snomiss että orgåbldetiss oli useit lehtirtieleit ililust j siihen liittyvästä yleisörvioinnist syys-jouluuuss 0. Yleisöltä sdust lutteest tehtiin luterortti (tutustuttviss sivustll jo toimitettiin lintolutunnn jäsenille rvioinnin tuesi. Lisäsi lintolutunnn rviointioousiss äytiin läi yleisölutteen sisältöä. Sioon Joilson ililutöistä nnettiin yleisölutett yhteensä l. Kililun nettisivustoll äytiin nähtävilläoloin ert, ysilöityjä ävijöitä oli 9. Suosituin sivu oli suomenielinen Kililuehdotuset-ääsivu ( 9 tselu). Vstvll ruotsinielisellä sivull äytiin 0 ert. Kililuehdotusten rviointilomeell vstji yydettiin rvioimn ililuehdotusi yleisesti seä viidestä eri näöulmst, jot olivt: energitehouus j äästöttömyys, sumisrtisut, liittyminen ymäristöön, omleimisuus seä toimivt liiennertisut. Lisäsi oli mhdollist erto snllisesti, miä ililuehdotusess on hyvää j miä huono. Suunnitteluililun yhteydessä järjestettiin si tilisuutt (ililun äynnistysseminri j lintotilisuus). Molemmt tilisuudet videoitiin j niitä ystyi seurmn netin utt niin suorn lähetysenä uin myöhemmin linin utt. Tilisuusien tsojill oli myös mhdollisuus ommentoid j esittää ysymysiä netin utt. Kililun äynnistysseminriss oli uhuji seä rennusln toimijoit j tutijoit että suunnittelulueeseen rjutuvien lueiden suit (Joiuisto-seurn edustj j Lsosuontien tieunnn edustj). orgåbldetiss j Sioon Snomiss julistiin huhtiuuss luss 0 lintotilisuutt j ililun rtemist äsittelevät lehtirtielit. Kutsuililun järjestämisen jäleen äätettiin lueen suunnittelu ohjv ohjusryhmää ljent siten, että ohjusryhmän oousiin utsutn trvittess myös unnn eri hllintountien edustji (sivistysjohtj, sosili- j terveystoimen johtj, ulttuurijohtj, unnllisteniin edustj, rennusvlvonnn edustj j unnn uutrhuri) seä Kervn Energin edustj. Lisäsi lueen suunnittelulvereihin on osllistunut utsuililun jäleen voittneen ehdotusen Arrertt tehneen Aritehtitoimisto AJAK Oy:n edustjt. Ljennettu ohjusryhmä ooontui vuoden 0 in si ert (..0 j 9.9.0). Näissä oousiss ohjusryhmän jäsenet sivt nt evästysiä lueen suunnitteluun...0 toimitettiin v-lueen mnomistjille tiedotusirje vtyön etenemisestä. Joilson semvtyön vlmisteluineisto oli nähtävillä Kuntlss seä Sioon ääirjstoll. Kvn vlmisteluineisto osev vnäyttely idettiin.9.0 Kuntlss. Kvnäyttelystä tiedotettiin viioll unnn tiedoss oleville v-lueen j siihen rjutuvien m-lueiden omistjille ostitettujen irjeiden ohelommunens webblts och därtill bl.. i ett infobld som deldes ut till hushållen i Nicby (..9.0). Därtill ublicerdes fler tidningsrtilr om tävlingen och om llmänhetens möjligheter tt ommenter tävlingsbidrgen i Sioon Snomt och orgåbldet i setember-december 0. Utifrån llmänhetens resons smmnställdes en rort (finns å som lämndes till risnämnden som stöd för bedömningen. Därtill behndldes innehållet i resonsen å risnämndens smmnträden. Smmnlgt st. ommentrer lämndes in om tävlingsbidrgen. Tävlingens webblts besöes gånger under frmläggningstiden v 9 ensild besöre. Den fins huvudsidn Kililuehdotuset vr den oulärste webbsidn ( 9 besö). Den motsvrnde svens sidn besöes 0 gånger. På bedömningsblnetten umndes de som svrde tt utvärder tävlingsbidrgen i llmänhet smt ur fem oli synvinlr: energieffeivitet och utsläsfri lösningr, boendelösningr, nslutningen till miljön, särrägel och fungernde trfilösningr. Därtill unde mn berätt med egn ord vd som vr br eller dåligt med ett tävlingsbidrg. I smbnd med lneringstävlingen rrngerdes två tillställningr (ett seminrium om tävlingsstrten och risutdelningsceremonin). åd evenemngen seldes in å video och unde följs i diresändning vi internet och även senre vi en län. De som följde evenemngen unde ocså ge ommentrer och ställ frågor å nätet. På strtseminriet tlde såväl örer och forsre i byggndsbrnschen smt invånre från de ngränsnde områden (en reresentnt för Sällset Åren och en reresentnt för Dlsärrsvägens väglg). Artilr om tävlingsresulttet och risutdelningr ublicerdes i orgåbldet och Sioon Snomt i börjn v ril 0. Efter den inbjudn tävlingen beslöt mn tt utö styrgruen som leder lneringen v området så, tt även företrädre för de oli seorern inom ommunen (bildningschefen, socil- och hälsovårdschefen, ulturchefen, en reresentnt för ommunltenien, en reresentnt för byggndstillsynen och ommunens trädgårdsmästre) smt en reresentnt för Kervo Energi vid behov n llls till styrgruens smmnträden. Efter lneringstävlingen hr även reresentnter för Aritehtitoimisto AJAK Oy, som segrde med sitt bidrg Arrertt, deltgit å lneringsmöten. Den utvidgde styrgruen smldes två gånger år 0 (..0 och 9.9.0). På dess smmnträden gv medlemmrn rilinjer för den fortstt lneringen v området...0 sicdes ett brev med informtion om hur lnrbetet fortsrider till mrägrn i lnområdet. eredningsmterilet för utrbetndet v en detljln för Ådlen vr frmlgt under erioden å Socengården och å Sibbo huvudbibliote. En lnutställning v beredningsmterilet hölls.9.0 å Socengår-

45 l unnn ilmoitustulull, internet-otisivuill seä virllisiss ilmoituslehdissä (orgåbldet j Sioon Snomt)...0 toimitettiin lusuntoyynnöt vn vlmisteluineistost seurville thoille: Uudenmn ELY-esus, Helsingin seudun liienne -untyhtymä (HSL), Itä-Uudenmn elstuslitos, Joiuisto-seur, Kervn Energi, Kesi-Uudenmn vesiensuojelun untyhtymä, Liiennevirsto, Muntmuseo-Porvoon museo, Museovirsto, unnn nimitoimiunt, Porvoon uuni - terveydensuojelu, Sioon Yrittäjät ry, Tuusuln seudun vesilitos untyhtymä j Uudenmn liitto. Kunnn sisäisten virnomisthojen lusunnonntmist vrten järjestettiin 0..0 ns. unnn sisäinen virnomisneuvottelu, joss esiteltiin vluonnost j joss unnn osstojen edustjt sivt esittää lusuntons vst. Kvluonnosest stu lute (lusunnot j mieliiteet) on oottu rorttiin, jo on vselostusen liitteenä. Joilson semvtyötä on äsitelty useiss lehtirtieleiss vuoden 0 in (orgåbldet..0 j..0 seä Sioon Snomt 0..0, 9..0,.9.0 j..0). Kvehdotus on ldittu tiiviissä yhteistyössä unnllisteniin edustjien nss. Rinnn vsuunnittelun nss on tehty lueen tu- j infrsuunnittelu, mun luien hulevesien hllintsuunnittelu. Hneyhteistyölueen mnomistjien edustjt ovt osllistuneet vn suunnitteluryhmän oousiin, joit on järjestetty sysyn 0 j luvuoden 0 in yhteensä seitsemän ert. Asemvehdotus j luett osevt rentmistohjeet olivt nähtävillä välisen jn j vineisto esiteltiin Sioon ääirjstoll..0 idetyssä vnäyttelyssä. Kvehdotusest stu lute (lusunnot j muistutuset) on oottu rorttiin, jo on vselostusen liitteenä. Kvtyön etenemisestä tiedotettiin helmi-, elo j louuss 0 sähöostituslistn jäseneille. Kvtyötä osevill nettisivuill on tiedotettu mm. Ajnohtist-lstn vull vtyön etenemisestä j siihen liittyvien selvitysten vlmistumisist. Osllisill on ollut oo vrosessin jn mhdollisuus nt lutett vrosessist j vlmisteltvst vst seä tull hlutessn tmn voittj vtyön tiimoilt. den. Informtion om lnutställningen sicdes vec er brev till de mrägre i lnområdet och de ngränsnde områden som ommunen änner till och ublicerdes därtill å ommunens nslgstvl, webblts och officiell nnonsorgn (orgåbldet och Sioon Snomt)...0 sicdes begärnden om utlåtnde om lnens beredningsmteril till följnde: Närings-, trfi och miljöcentrlen i Nylnd (ELY-centrlen), smommunen Helsingforsregionens trfi (HRT), Räddningsveret i Östr Nylnd, Sällset Åren, Kervo Energi, smommunen för vttensydd i mellerst Nylnd, Trfiveret, Lndssmuseet-orgå museum, Museiveret, ommunens nmnommitté, Hälsosyddet i orgå std, Sibbo Företgre rf, smommunen för Tusby vttenver och Nylnds förbund. För utlåtnden från myndighetern inom ommunen nordndes 0..0 ett s.. internt myndighetssmråd där mn resenterde lnutstet och reresentnter för ommunens vdelningr unde lägg frm sitt utlåtnde om lnen. Resonsen å lnutstet (utlåtnden och nmärningr) hr smlts till en rort som finns som bilg till lnbesrivningen. Arbetet med tt utrbet en detljln för Ådlen behndldes i fler tidningsrtilr år 0 (orgåbldet..0 och..0 smt Sioon Snomt 0..0, 9..0,.9.0 och..0). Plnförslget hr utrbetts i när smrbete med reresentnter för ommunltenien. Plneringen v gtorn och infrstruuren fortsridit, inlusive lneringen v dgvttenhnteringen, hr fortsridit rllellt med lnrbetet. Reresentnter för mrägrn i rojesmrbetsområdet hr deltgit i lneringsgruens möten som hållits hösten 0 och i börjn v 0, smmnlgt sju möten. Detljlneförslget och områdets byggsättsnvisningr vr frmlgd Plnförslget och mterilet resenterdes vid lnutställningen i Sibbo huvudbibliote..0. Resonsen från lnförslget (utlåtnden och nmärningr) hr smmnställts i lnbesrivningens bilg. Informtion om hur lnrbetet fortsrider sicdes i februri, ugusti och oober 0 till medlemmrn å e- ostlistn. På webbltsen hr informtion ublicerts bl.. under rubrien Nyheter om hur lnrbetet fortsrider och vil utredningr som färdigställts i nslutning till lnrbetet. Intressentern hr under hel lnrocessens gång hft möjlighet tt ge resons om lnrocessen och den ln som är under beredning smt träff lnläggren i frågor som rör lnrbetet.

46 .. Virnomisyhteistyö Kvtyötä osev loitusviheen virnomisneuvottelu idettiin.9.0 Uudenmn ELY-esusess. Neuvottelust ldittu muistio on selostusen liitteenä. Neuvotteluss nostettiin esille seurvt lähtöohdt j sit, jot tulee huomioid j/ti selvittää osn lueen suunnittelu: Alueelt tunnetn si muinismuistolin troittm j ruhoittm iinteää muinisjäännöstä, iviutist suini, jot tulee meritä vn luerjusin. Sioonjoen Ntur 000-rvot (vselostusess tulee uvt vrtisun viutuset Sioonjoeen -> lueen rentminen ei s iheutt vhino Sioonjoen Ntur-rvoihin). Niiläntien ohjoisuoleinen os v-lueest sijitsee täreäsi luoitellull ohjvesilueell (ohjveden ltu eiä määrää s vrnt). Sioonjoen vrren viristyslue. Kerv-Niilä rdn melu- j tärinähitt. Liityntäysäöinnin järjestäminen tulevn Niilän jun-semn läheisyyteen. Kvselostusess uvttv lueen ulttuurihistorilliset errostumt seä sutusen j misemn histori. Vnh ummorennus on suojeltv vll. Selvitettävä lueen misemlliset rjohdt j uuden rentmisen yteytyminen Niilän tjmrenteeseen, erityisesti Itäisen joiuiston lueeseen, j Sioonjoen misem- j viherlueeseen. Tielueiden muuttminen vtyön yhteydessä duisi. Aloitusviheen virnomisneuvotteluss esitetyt näemyset on huomioitu seurvsti: Museovirston edustjn nss on äyty neuvotteluit iinteiden muinisjäännösten huomioimisest osn vtyötä j stu tämän ohjlt ohjeistus, uin muinisjäännöset tulee huomioid vss seä lueen toteutusess. Molemmt iinteät muinisjäännöset meritään vn sm-ohdemerinnällä siten, että molemien muinisjäännöslueiden oslt lueen äyttötroitus on muu uin muinismuistolue. Miäli muinisjäännöset sijitsevt rentmiseen osoitetun lueen ll tulee muinisjäännösten oslt suoritt tutimuset ennen lueen rentmisen äynnistymistä. Tutimusten ohjlt muinisjäännöset voidn trvittess oist. Tutimusten treellisuudest ennen lueen rentmist nnetn määräys vmääräysissä. Osn vtyötä tehtävää trennettu hulevesiselvitystä selvitetään vrtisun viutuset Sioonjoen Ntur-rvoihin j nämä viutuset uvtn vselostusess. Smll hulevesiselvitysessä trstelln vrtisun viutusi ohjveden ltuun j määrään. Hulevesiselvitysen ohjlt vrtisuss nnetn ohjeistusi j määräysiä lueen intvesien äsittelyyn. Kvmääräysissä on myös ohjveden suojelu osev määräys... Myndighetssmrbete Myndigheterns smråd i begynnelsesedet hölls å Närings-, trfi- och miljöcentrlen i Nylnd (ELY-centrlen).9.0. En romemori över smrådet finns som bilg till besrivningen. På smrådet lyftes följnde utgångsuner och frågor frm, vil bör bes och/eller utreds som en del v lneringsrocessen: i området änner mn till två fst fornlämningr (boltser från stenåldern) som är fredde med stöd v fornminneslgen, och dess s märs ut i lnen som områdesbegränsningr Sibbo ås Ntur 000-värden (lnbesrivningen s redogör för lnlösningens onsevenser för Sibbo å -> byggndet får inte sd Sibbo ås Ntur-värden) Den del v lnområdet som ligger norr om Nicbyvägen ligger i ett viigt grundvttenområde (grundvttnets vlitet eller vntitet får inte äventyrs) Reretionsområdet längs Sibbo å uller- och vibrtionsolägenheter v Kervo-Nicby -bnn Infrtsrering i närheten v den ommnde tågsttionen i Nicby Plnbesrivningen s redogör för de ulturhistoris sien i området smt bosättningens och lndsets histori Det gml umhuset s sydds i lnen De lndssmässig gränsunern och den ny byggntionens oling till tätortsstruuren i Nicby, särsilt Östnåren och lndset och grönområden vid Sibbo å, bör utreds. Vägområden ändrs till gtor i smbnd med lnrbetet. De synuner som ldes frm vid myndigheterns smråd i begynnelsesedet hr bets å följnde sätt: Förhndlingr hr förts med en reresentnt för Museiveret om hur de fst fornlämningrn s ts i bende som en del v lnrbetet och rilinjer hr drgits u för hur de s behndls i lnen och i genomförndet v området. åd fst fornlämningrn nges i lnen med objesbetecningen sm så tt nvändningsändmålet för båd områden är något nnt än fornminnesområde. Om fornlämningrn är belägn inom ett område som nviss för byggnde bör mn undersö dem innn byggndsrbeten inleds. Fornlämningrn n vid behov ts bort med utgångsun i undersöningrn. Att undersöningr förutsätts före byggnde ommer tt föresrivs i en bestämmelse i lnen. I den detljerde dgvttenutredningen som s ingå i lnrbetet utreds lnlösningens onsevenser för Sibbo ås Ntur-värden och onsevensern besrivs i lnbesrivningen. I smm utredning grnss även lnlösningens onsevenser för grundvttnets vlitet och vntitet. Utifrån dgvttenutredningen ges rilinjer och bestämmelser i lnen om hnteringen v ytvttnet i området. I lnbestämmelsern ingår även en bestämmelse om sydd v grundvttnet.

47 Alueen suunnitteluss huomioidn Sioonjoen vrsi osn Niilän viherlueverosto jättämällä joen vrsi rentmisen ulouolelle j osoittmll lue vss uisto- j lähiviristyslueesi. Kerv-Niilä rdn oslt on tehty rideliienteen meluj tärinäselvitys vuonn 00. Tätä selvitystä äytetään vtyön ohjn siten, että melu- j tärinähitt huomioidn vrtisuss rentmislueiden j rennusten sijoitteluss seä rentmist ohjvien vmääräysin. Phimmt tärinä- j melulueet jätetään rentmisen ulouolelle. Meluhittoj minimoidn myös rennusten sijoittelull. Lisäsi melu- j tärinähitoist mhdollisesti ärsivillä rentmislueill vrmistetn vmääräysin meluohjervojen littuminen j tärinähittojen trvittv huomioiminen rentmisen yhteydessä. Kvehdotusen ldinnn yhteydessä on tehty rideliienteen melu osev melutrstelu. Kvtyön ohess tehdään oo Niilää osev liienneselvitys j -suunnitelm. Tässä yhteydessä selvitetään myös liityntäysäöinnin järjestäminen Niilässä myös tulev jun-sem silmälläitäen. Kvselostus sisältää leen Alueen sutushistorillisi viheit, joss on selvitetty rttottein j snllisesti lueen sutusen j misemn histori. Kvselostusess on myös selvitetty lueen nyyinen rennusnt j vss on esitetty suojeltvsi vnh ummorennus Sioonjoen vrress seä os Tllbcn tiln rennusist. Tllbcn tiln ih-lue on osoitettu vss säiilytettäväsi. Osn vtyötä on tehty hvinneuvmterili, joll hvinnollistetn suunnittelulueen yteytymistä ymäröiviin lueisiin, erityisesti joivrren viristyslueeseen j Itäisen joiuiston suinlueeseen. Kvrtisuss on huomioitu lueen yteytyminen erityisesti Itäisen joiuiston lueeseen mm. orostmll renteellisin rtisuin entisen sirln juhltlon edustn j sirln vnhn hllintorennusen edustn näymälinjoj siten, että rennusten edustojen uistoselit jtuvt myös Joilson suunnittelulueell. Kvrtisuss esitetty orttelirenne myötäilee joenvrren viristysvyöhyettä mstonmuodoittin j lueen suurmisemn linjoj siten, että renne muodost seleästi rjutuvn reunn voimiin misemiin, ollen uitenin moniiirteinen j olveilev. Myös vrtisun evyen liienteen reittien suuntmisess on huomioitu lueen yteytyminen ymäröivään tjmrenteeseen. Kvrtisuss on osoitettu Niiläntie j Pornistentie v-lueeseen uuluvilt osin duisi. Kvtyötä osev ehdotusviheen virnomisneuvottelu idettiin 9..0 Uudenmn ELY-esusess. Neuvottelu osev muistio on selostusen liitteenä. Neuvotteluss sovittiin, että Joilson hyväsyttäväsi vietävään vn liittyvä ohjvesimääräys toimitetn vielä ELY:n edustjille ommentoitvsi. Lisäsi sovittiin, että v viedään hyväsyttäväsi vst, un Museovirsto on ntnut lusunnon lueell esän 0 in tehtävistä muinisjäännösten tsoivusist j muinisjäännösmerinnät voidn tältä ohjlt oist hyväsyttävästä vst. Vid lneringen v området behndls området längs ån som en del v nätveret v grönområden i Nicby. Därför fller området utnför de områden som s bebyggs och nviss som rområde och område för närreretion. När det gäller bnsträcn melln Kervo och Nicby gjordes en buller- och vibrtionsundersöning år 00. Denn undersöning nvänds som underlg för lnrbetet så tt lnlösningen tr fst å olägenhetern vid lceringen v de områden som s bebyggs och själv byggndern lisom i de lnbestämmelser som styr byggndet. De värst vibrtions- och bullerområden blir utnför de områden som s bebyggs. ullerolägenhetern minimers med hjäl v lceringen v byggndern. I de byggområden som lider v buller- och vibrtionsolägenheter säerställer lnbestämmelser tt rivärden för buller inte översrids och tt vibrtionsolägenhetern minimers med hjäl v onstruioner. I smbnd med utrbetndet v lnförslget gjordes en bullergrnsning v bullret från sårtrfien. Prllellt med lnrbetet görs en trfiutredning och -ln för hel Nicby. I det här smmnhnget utreds även hur infrtsreringen bör nordns i Nicby även med tne å den ommnde tågsttionen. Plnbesrivningen innehåller stycet osättningshistoris seden i området, vilet redogör för bosättningens och lndsets histori med hjäl v rtutdrg och verbl besrivningr. I lnbesrivningen ingår även en redogörelse för det befintlig byggndsbeståndet och i lnen föreslås tt det gml umhuset vid ån smt en del v Tllbc fstighets byggnder s sydds. Tllbc fstighets gårdsområde nviss i lnen tt bevrs. Som en del v lnrbetet hr illustrtioner smmnställts för tt vis hur lneringsområdet nyter n till de omgivnde områden, särsilt reretionsområdet längs ån och bostdsområdet Östnåren. I lnlösningen hr mn bet områdets oling särsilt till Östnåren bl.. genom tt med hjäl v onstruionsmässig lösningr frmhäv vyern från festslsbyggnden och sjuhusets gml förvltningsbyggnd så tt rxlrn frmför byggndern fortsätter även i Ådlens lneringsområde. Den vrtersstruur som resenterts i lnlösningen följer terrängformern i reretionszonen längs ån och de stor drgen i lndset så tt struuren bildr en lrt vgränsd nt till de ön lndsen å smm gång som den är mångfcetterd och följsm. Även när det gäller rindet v cyel- och gångbnorn hr mn bet områdets oling till den omgivnde tätortsstruuren. I lnlösningen hr Nicbyvägen och orgnäsvägen nvists som gtor till de delr som ingår i lnområdet. Förslgssedets myndighetssmråd ngående lnrbetet hölls i Nylnds NTM-centrl Promemorin från smrådet finns som besrivningens bilg. Vid mötet om mn överens om tt grundvttenbestämmelsen i lnen som s godänns ännu sics till NTM-centrlens reresentnter för ommentrer. Dessutom om mn överens om tt lnen förs till godännndebehndling först när Museiveret hr givit sitt utlåtnde över utgrävningrn å området som utfördes sommren 0 och sedn n fornminnesbetecningrn å bsen v dett strys från lnen som s godänns.

48 . Asemvn tvoitteet.. MRL:n sisältövtimuset Asemv ldittess on muntv j oieusviutteinen yleisv otettv huomioon. Asemv on ldittv siten, että luodn edellytyset terveelliselle, turvlliselle j viihtyisälle elinymäristölle, lvelujen lueelliselle stvuudelle j liienteen järjestämiselle. Rennettu ymäristöä j luonnonymäristöä tulee vli eiä niihin liittyviä erityisiä rvoj s hävittää. Kvoitettvll lueell ti sen lähiymäristössä on oltv riittävästi uistoj ti muit lähiviristyseen soveltuvi lueit. Asemvll ei s iheutt enenään elinymäristön ldun sellist meritysellistä heienemistä, jo ei ole erusteltu semvn troitus huomioon otten. Asemvll ei myösään s sett mnomistjlle ti muulle oieuden hltijlle sellist ohtuutont rjoitust ti iheutt sellist ohtuutont hitt, jo vlle setettvi tvoitteit ti vtimusi syrjäyttämättä voidn välttää... Lähtöoht-ineiston ntmt tvoitteet Kunnn settmt tvoitteet Voimss olevn MAL- iesoimusen 0-0 muisesti unt on sitoutunut luomn voitusen einoin edellytyset noin 0 sunnon vuosituotnnolle, jost 0 % on vltion tuem ARA-tuotnto. Sioon yleisvss 0 on määritelty mnäytölliset eritteet unnn strtegin 0 muiselle svulle. Yleisvss 0 Sioon Joilson lue on Niilän tjmesusen svuluett. Sioon Joilson suunnittelu osevt j ohjvt myös muun muss seurvt vltuuston oousessn 0..0 ehitys- j voitusesuselle vuosisi 0-0 hyväsymät strtegiset tvoitteet: Kvoitusen inoistelueet ovt yhdysuntrenteen täydentämisessä j uusien jouoliienteeseen tueutuvien lueiden voittmisess. Suunnittelurosessiss uunnelln iivisesti suit, yrittäjiä, yhdistysiä j muit osllisi, hyödyntäen erilisi vuoroviutusmenetelmiä. Uusien lueiden oslt tvoitteen on iä- j sosilirenteen tsino seä yhteisöllisyyttä j hyvää urbni elämää tuev renne. Alueill ttn mhdollisuus moniuoliseen suntotrjontn j erilisiin sumismuotoihin. Uuden rentmisen tulee tuott lisärvo nyyisille suille rnevien lveluiden, jouoliienteen rnemisen seä viristysmhdollisuusien myötä. Alueiden suunnitteluss on erityisen täreää vnhenevn väestön j ienten lsten huomioiminen.. Mål för detljlnen.. Krv å innehåll enligt ML När en detljln utrbets s lndsslnen och en generlln med rättsverningr bes å det sätt som bestäms ovn. Detljlnen s utrbets så tt det ss förutsättningr för en hälsosm, trygg och trivsm livsmiljö, för regionl tillgång till service och för reglering v trfien. Den byggd miljön och nturmiljön s värns och särsild värden i nslutning till dem får inte förstörs. På det område som lnläggs eller i dess närmste omgivning s det finns tillräcligt med rer eller ndr områden som lämr sig för reretion. Detljlnen får inte led till tt vliteten å någons livsmiljö försämrs vsevärt å ett sätt som inte är motivert med bende v detljlnens syfte. Genom detljlnen får inte heller mrägren eller någon nnn rättsinnehvre åläggs sådn osälig begränsningr eller orss sådn osälig olägenheter som n undvis utn tt de mål som ställs för lnen eller de rv som ställs å den åsidosätts... Mål enligt utgångsmterilet Mål som ställts v ommunen Enligt den gällnde MT-vsisförlringen 0 0 hr Sibbo som mål tt genom lnläggningen s förutsättningr för en roduion å c 0 bostäder er år, vrv 0 % är sttsstödd ARA-bostdsroduion. I Generlln för Sibbo 0 hr mrnvändningsrincier fstställts för en strtegienlig tillväxt i ommunen frm till år 0. I generllnen är Sibbo Ådl ett tillväxtområde för Nicby tätortscentrum. Plneringen v Sibbo Ådl berörs och styrs även v följnde strtegis mål som fullmäige godände 0..0 för utveclings- och lnläggningscentrlen för åren 0 0: Instsområden inom lnläggningen är tt omletter smhällsstruuren och tt lnlägg ny områden som stödjer sig å olleivtrfien. Under lneringsrocessen s invånre, företgre, föreningr och ndr intressenter hörs ivt med stöd v oli menismer för växelvern. När det gäller ny områden är målet en blnserd ålders- och socilstruur smt en struur som stödjer smhällstillvändhet och ett br urbnt liv. I områden grnters möjligheten till ett mångsidigt bostdsutbud och oli boendeformer. Nybyggndet s ge de nuvrnde invånrn ett mer värde i och med tt service, olleivtrfien och reretionsmöjlighetern förbättrs. Vid lneringen v områden är det särsilt viigt tt be den åldrnde befolningen och småbrn.

49 Lisäsi vltuusto hyväsyi smss oousess vuoden 0 sitovsi tvoitteesi Sioon Joilson suunnittelu osien Niilän Kulttuuriäytävä -rojeiin osllistumisen j rojein sisällyttämisen ossi Joilson vsuunnittelu. Muun muss edellä minituist ns. yleisemmistä tvoitteist määräytyen on Sioon Joilson suunnittelun tvoitteesi setettu, että lueest muodostuu Niilän esustn tueutuv, vetovoiminen, viihtyisä j omleiminen townhouse-heninen sunto- j esusttoimintojen lue noin 00 sulle. Tvoitteen on luod lueelle renne, jo nnust liiumn ävellen, yöräillen j jouoliienteellä seä trjo turvllisen j virieellisen elinymäristön eri-iäisille suille. Sioonjoen rntlueest hlutn ehittää iivinen os Niilän viherlueverosto. Alueen suunnitteluss yritään renteellisesti j toiminnllisesti mhdollisimmn eotehoseen rtisuun, jo tuee myös yhteisöllisyyden j lueellisen identiteetin muodostumist. Kvtyössä hyödynnetään Joilson suunnitteluililun in stu yleisölutett seä Niilän ulttuuriäytävähneen in erättyä tieto. Joilson lue on eseinen os Niilän ulttuuriäytävää. Kulttuuriäytävä-hneen myötä Niilään on tvoitteen muodost viihtyisä j elävä reitti, jon vrrell löytyy erilisi ohtusioj suille, ymäristötidett, j joss vnh j uusi ritehtuuri tuee toisin. Hneen vull hlutn tuod lueen ulttuuriset j historilliset voimvrt ossi suunnittelu. Kulttuuriäytävän vull rofiloidn Niilää moniuolisen ulttuuritjmn j yritään lisäämään tjmn vetovoim. Joilson suunnitteluss tulln iinnittämään huomiot yhteisiojen j viihtyisien ävelyreittien suunnitteluun. Asemvojen suunnittelurtisuill mhdollistetn ulttuuriäytävän (=elävä j viihtyisä ävelyreitti, jon vrrelt löytyy ohtusioj suille jne.) toteutuminen Niilässä. Suunnittelutilnteest johdetut tvoitteet Mnäyttö- j rennuslin :n mun lueidenäytön suunnitteluss on huolehdittv vltunnllisten lueidenäyttötvoitteiden huomioon ottmisest siten, että edistetään niiden toteuttmist. Pääsääntöisesti vltunnlliset lueidenäyttötvoitteet välittyvät untien lueidenäytön suunnitteluun muntvn ohjusviutusen utt. Kunttsoll tsen yleisvn meritys orostuu vltunnllisten lueidenäyttötvoitteiden j muntvn onretisoinniss. Vltunnllisten lueidenäyttötvoitteiden ns. erityistvoitteet sisältävät uitenin ii vtsoj, myös semvoitust osevi velvoitteit, miäli tvoitett ei ole ohdennettu osemn vin tiettyä vtso. På smm smmnträde godände fullmäige därtill som bindnde mål för år 0 tt ommunen deltr i rojeet Kulturorridoren och tt rojeet inluders i lnläggningen v Ådlen. Med hänvisning till bl.. ovn nämnd s.. llmänn mål hr som mål för lneringen v Sibbo Ådl ställts tt området s utvecls till ett ttrivt, trivsmt och särräglt område i townhouse-nd för bostäder och centrumfunioner för c 00 invånre. Området s stödj sig å servicen i Nicby centrum. Målet är tt s en struur som umuntrr invånrn tt t sig frm till fots, med cyel och olleiv färdmedel och som erbjuder en trygg och stimulernde livsmiljö för invånre i ll åldrr. Strnden v Sibbo å utvecls till en iv del v grönområdesnätveret i Nicby. Vid lneringen eftersträvs en lösning som är så eoeffeiv som möjligt med hänsyn till struuren och funionern. Lösningen s ocså främj smhällstillvändheten och uomsten v en lol identitet. I lnrbetet utnyttjs den resons som llmänheten gv under lneringstävlingens gång smt informtion som smlts inom rmen för rojeet Kulturorridoren. Ådlen är en centrl del v ulturorridoren i Nicby. Projeet Kulturorridoren syftr till tt s en trivsm och levnde ssge genom Nicby som nts v miljöonst och mötesltser för invånrn, och där den gml och ny riteuren möts i blns. Projeet lyfter frm områdets ulturell och historis resurser som en del v lneringen. Kulturorridoren syftr till tt rofiler Nicby som en mångsidig ulturtätort och gör den mer ttriv. Vid lneringen v Ådlen ommer umärsmhet tt fästs vid gemensmm ltser och trivsmm romendvägr. Genom lneringslösningrn i detljlnern blir det möjligt tt s en genuin ulturorridor (en levnde och trivsm romendväg med mötesltser för invånrn osv.) i Nicby. Mål som grundr sig å lneringssitutionen Enligt i mrnvändnings- och bygglgen s mn vid områdeslneringen be de risomfttnde målen för områdesnvändningen så tt möjlighetern tt unå dem främjs. I regel förmedls de risomfttnde målen för områdesnvändningen vi lndsslnens styrnde invern till lneringen v områdesnvändningen i ommunern. På det ommunl lnet frmhävs återigen generllnens betydelse eftersom den onretiserr de risomfttnde målen för områdesnvändningen och lndsslnen. De s.. särsild målen blnd de risomfttnde målen för områdesnvändningen omfttr emellertid ll lnläggningsnivåer, även syldigheter som gäller detljlneringen, förutom i fll där ett mål br hr fstställts för en viss lnläggningsnivå.

50 Tämän semvn ltimist ohjvt seurvt vltunnllisten lueidenäyttötvoitteiden erityistvoitteet: Eheytyvä yhdysuntrenne j elinymäristön ltu Alueidenäytön suunnittelull on huolehdittv, että sunto- j työirentmiseen on trjoll riittävästi tonttimt. Alueidenäytön suunnitteluss uusi huomttvi suin-, työi- ti lvelutoimintojen lueit ei tule sijoitt irrlleen olemss olevst yhdysuntrenteest. Alueidenäytön suunnitteluss on edistettävä olemss olevn rennusnnn hyödyntämistä seä luotv edellytyset hyvälle tjmuvlle. Tjmi ehitettäessä on huolehdittv siitä, että viherlueist muodostuu yhtenäisiä oonisuusi. Alueidenäytössä on vrttv riittävät lueet jlnulun j yöräilyn verostoj vrten seä edistettävä verostojen jtuvuutt, turvllisuutt j ltu. Alueidenäytön suunnitteluss uutt rentmist ei tule sijoitt tulvvr-lueille. Yleis- j semvoitusess on vruduttv lisääntyviin myrsyihin, rnsteisiin j tjmtulviin. Hitllisi terveysviutusi ti onnettomuusrisejä iheuttvien toimintojen j viutusille herien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvr iheuttvt litoset seä vrllisten ineiden uljetusreitit j niitä lvelevt emilirtiht on sijoitettv riittävän etäälle suinlueist, yleisten toimintojen lueist j luonnon nnlt heristä lueist. Alueidenäytössä on ehäistävä melust, tärinästä j ilmn eäuhtusist iheutuv hitt j yrittävä vähentämään jo olemss olevi hittoj. Uusi suinlueit ti muit melulle heriä toimintoj ei tule sijoitt melulueille vrmistmtt riittävää meluntorjunt. Alueidenäytössä tulee edistää energin säästämistä seä uusiutuvien energilähteiden j uolämmön äyttöedellytysiä. Följnde särsild mål blnd de risomfttnde målen för områdesnvändningen styr utrbetndet v denn detljln: Enhetligre smhällsstruur och vlitet å livsmiljön Vid lneringen v områdesnvändningen s mn sörj för ett tillräcligt utbud v tomtmr för byggndet v bostäder och rbetsltser. I smbnd med lneringen v områdesnvändningen får ny märbr områden för bostäder, rbetsltser och serviceversmhet inte lcers utnför den befintlig smhällsstruuren. I smbnd med lneringen v områdesnvändningen s utnyttjndet v det befintlig byggndsbeståndet främjs smt ss förutsättningr för en god tätortsbild. Vid utveclndet v tätorter s mn se till tt grönområden bildr enhetlig helheter. Vid områdesnvändningen s tillräclig områden reservers för nätver för fotgängre och cylister, och nätverens ontinuitet, säerhet och vlitet s främjs. Vid lneringen v områdesnvändningen s nybyggnde inte lcers i områden med översvämningsris. Vid generl- och detljlnläggningen s förberedelser görs för önde stormr, störtregn och tätortsöversvämningr. Sådn iviteter som hr en menlig invern å hälsn eller medför ris för olycor s lcers å tillräcligt långt vstånd från versmheter som är änslig för onsevensern. Anläggningr som orsr fr för storolycor, trnsortrutter för frlig ämnen och de emiliebngårdr som betjänr dess måste ligg å ett betryggnde vstånd från bostdsområden, områden vsedd för llmänheten och områden med en änslig ntur. Inom områdesnvändningen s olägenheter i form v buller, vibrtion och luftföroreningr förebyggs och befintlig olägenheter i mån v möjlighet minimers. Ny bostdsområden och ndr bulleränslig versmheter bör inte lcers i bullerområden utn tt mn säerställer en tillräclig bullerbeämning. Vid områdesnvändningen s energisrnde smt betingelser för tt nvänd förnybr energiällor och förbru fjärrvärme främjs. Niilän esust Joilson lueelt uvttun. / Nicby centrum fotogrfert från Ådlens område.

51 Kulttuuri- j luonnonerintö, viristysäyttö j luonnonvrt Alueidenäytössä on vrmistettv, että vltunnllisesti merittävät ulttuuriymäristöjen j luonnonerinnön rvot säilyvät. Alueidenäytössä on otettv huomioon ohj- j intvesien suojelutrve j äyttötreet. Helsingin seudun erityisysymyset Riittävän suntotuotnnon turvmisesi on lueidenäytössä vrmistettv tonttimn riittävyys. Alueidenäytön suunnitteluss merittävä rentminen tulee sijoitt jouoliienteen, erityisesti rideliienteen lvelulueelle. Alueidenäytön mitoitusell tulee rnt jouoliienteen toimintedellytysiä j hyödyntämismhdollisuusi. Alueidenäytössä tulee ehäistä olemss olevst yhdysuntrenteest irrllist hjrentmist. Itä-Uudenmn muntvss suunnittelulue sijitsee tjmtoimintojen lueell. Sioonjoen vrsi on osoitettu vss viristyslueesi j joi Ntur 000 -lueesi. Niilän vnh sirl-lue on osoitettu muntvss vltunnllisesti merittävänä, ulttuuriymäristön ti misemn vlimisen nnlt täreänä lueen. Uudenmn liitoss vlmisteill olevss Uudenmn. vihemuntvehdotusess Joilson lue on os tiivistettävää tjmtoimintojen luett, ivn Sioonjoen vrtt luuun ottmtt. Sioon vltuusto hyväsyi..00 voimseen svuun erustuvn strtegin, jon muisesti unt yrii vstmn osltn Helsingin seudulle ohdistuvn mnäyttöineeseen. Ksvustrtegin muisesti tvoitteen on luod edellytyset noin 000 sun svulle. Pääos tästä svust yritään ohjmn tjm-lueille, rideliienteen ehittämisäytävien vrteen. Kunnn strtegin j strtegin mnäytöllisiä eritteit linjvn Sioon yleisvn 0 muisesti Niilän tjmesus on unnn merittävimiä ehityslueit. Yleisvrtisun muisesti Niilä tulee svmn itällä ivälillä nyyisestä noin 00 sun tjmst noin 000 sun tjmsi. Keseistä tämän suuruisen svun nnlt on luod edellytyset toimivn jouoliienteen järjestämiselle, erityisesti henilörideliienteen äynnistämiselle olemss olevll rdll välillä Niilä-Tlm-Kerv-Helsini. Joilson lue on ysi Niilän tjmesusen merittävimmistä svulueist, jot on troitus ehittää sumisinotteisen esusttoimintojen lueen. Tvoitteen on osoitt lueelle sunnot noin 00 sulle. Sioon yleisvss 0 Joilson suunnittelulue on os Niilän esusttoimintojen luett. Sioonjoen vrsi on yleisvss osoitettu misemllisesti rvosi lueesi, Sioonjoi Ntur 000 -verostoon uuluvsi lueesi j suunnittelulue Niiläntien ohjoisuolisil- Kultur- och nturrv, reretion i det fri och nturresurser I smbnd med områdesnvändningen s särs tt ntionellt sett betydelsefull värden inom ulturmiljön och nturrvet bevrs. Vid lneringen v områdesnvändningen s behovet v sydd för grund- och ytvttnen bes, liså behoven v förbruning. Secilfrågor i Helsingforsregionen I syfte tt trygg en tillräclig bostdsroduion s mn vid områdesnvändningen säerställ tt det finns tillräcligt med tomtmr. Vid lneringen v områdesnvändningen s betydnde byggnde lcers i områden med tillgång till olleivtrfi, särsilt sårbunden trfi. Genom dimensioneringen v områdesnvändningen s mn förbättr olleivtrfiens versmhetsbetingelser och möjlighetern tt nlit olleivtrfien. Vid områdesnvändningen s mn förebygg glesbyggnde utnför den befintlig smhällsstruuren. I lndsslnen för Östr Nylnd ligger lneringsområdet i ett område för tätortsfunioner. Åstrnden hr i lnen nvists som ett reretionsområde och själv ån som Ntur 000-område. Gml sjuhusområdet i Nicby hr i lndsslnen nvists som ett område som är viigt med tne å ulturmiljön eller lndssvården, risintresse. I förslget till etlndssln för Nylnd, vilet är under beredning i Nylnds förbund, är Ådlen med undntg för strndzonen närmst ån ett område för tätortsfunioner som s förtäts. Sibbo ommunfullmäige godände..00 en strtegi som bygger å rftig tillväxt och enligt vilen ommunen strävr efter tt svr å det tryc å mrnvändningen som Helsingforsregionen utsätts för. Enligt tillväxtstrtegin är målet tt s förutsättningr för en tillväxt å c 000 invånre. Huvuddelen v denn tillväxt styrs till tätortsområden längs utveclingsorridorern för sårtrfien. I enlighet med ommunens strtegi och Generlln för Sibbo 0, som nger rinciern för mrnvändningen, är centrum v Nicby ett v de viigste utveclingsområden i ommunen. Enligt generllnelösningen ommer Nicby å lång si tt väx från dgens tätort med c 00 invånre till en tätort med c 000 invånre. Att s förutsättningr för en fungernde olleivtrfi är viigt för en tillväxt v den här omfttningen, särsilt när det gäller tt strt ersonsårtrfien å den befintlig bnn melln Nicby-Tllmo-Kervo-Helsingfors. Ådlen är ett v de mest betydnde tillväxtområden i Nicby och s utvecls som ett område för centrumfunioner med tonvi å boende. Målet är tt nvis bostäder för c 00 ersoner. I Generlln för Sibbo 0 är Ådlen en del v ett område för centrumfunioner i Nicby. Åstrnden viss i generllnen som ett lndssmässigt värdefullt område, Sibbo å som ett område i Ntur 000-nätveret och lneringsområdet norr om Nicbyvägen som ett grundvttenområde. 9

52 t osin ohjvesilueesi. Suunnittelulueen eteläosn, Niiläntien molemmin uolin, on osoitettu si muinismuistoohdett (sm-0 j sm-0). Niiläntieltä, Lsosuontien risteysen ohdilt, on osoitettu etelään uusi yhdystie/ooojtu linjus mntielle. Suunnittelulue on ääosin semvoittmtont luett, rjutuen länsiosiltn semvoitettuun Niilän esust-lueeseen j eteläosiltn semvoitettuun Itäisen joiuiston suinlueeseen. Joilson lueen semvoitusell on troitus mhdollist Niilän tjmesustn hllittu ljentuminen itään j yteä Itäisen joiuiston lue Niilän esustn. Tvoitteen on lueen semvoitusell mhdollist Sioonjoen rnt-lueen ehittäminen iivisesi ossi Niilän viherlueverosto. Keseistä lueen suunnitteluss on yteä Itäisen joiuiston j Lsosuon suinlueet evyen liienteen yhteysin Niilän tjmesustn. Alueen oloist j ominisuusist johdetut tvoitteet Suunnittelulueen eseinen sijinti Niilän tjmj misemrenteess sett erityistvoitteit lueen mnäyttörtisulle. Keseistä lueen suunnitteluss on rtist lueen visulinen j toiminnllinen liittyminen ymäristöön. Alue tulee sito toiminnllisesti Niilän tjmesustn. Joilson lueen tulee yteä visulisesti j toiminnllisesti myös vltunnllisesti merittäviin ulttuurihistorillisiin ymäristöihin uuluv Niilän Joiuiston lue (ent. sirl-lue) seä semvoittmton Lsosuon suinlue Niilän esustn. Alueen tjmrenteellisesti eseisen sijinnin vuosi lueelle tulee osoitt eri-iäisille suunnttu, moniuolist j -muotoist sumist seä tiloj lvelu- j liierentmiselle, jott lueest muodostuu elävä, tjmesust täydentävä oonisuus. Suunnittelulue rjutuu ohjoisosiltn Kerv-Porvoo rtn, joten lueen suunnitteluss tulee vrutu henilöjunliienteen äynnistymiseen Kerv-Niilä rtosuudell, j siten vrmist sujuvt evyen liienteen yhteydet Niilän tulevlle jun-semlle. Joilson lueen eseisimiä ymäristöhäiriöiden lähteitä ovt tie- j ruttieliienteen iheuttm melu j tärinä. Nyytilnteess vltioneuvoston suinlueille, tjmien viristyslueille j näiden välittömässä läheisyydessä sijitseville lueille seä hoito- j oilitosi lveleville lueille settm d:n ohjeellinen äivämelurvo j d:n ohjeellinen yömelurvo (uudet suinlueet) ylittyy seä Kerv-Porvoo ruttien että Niiläntien välittömässä läheisyydessä. Kerv-Porvoo ruttie iheutt melun ohell myös tärinähittoj rdn läheisyydessä. Vuonn 00 tehdyn tärinäselvitysen erusteell suinrennusten rentminen rdn välittömään läheisyyteen edellyttää merittäviä tärinän vimennustoimeniteitä j hiemn etäämmällä rdst suositelln tremmn tärinäselvitysen teemistä ennen uutt rentmist. Mittusten erusteell rennusten vuriorisin rvioidn ulottuvn msimissn 0 metrin etäisyydelle rdst. Asumisviihtyvyyden nnlt tärinä stt iheutt häiriötä ui- I lneringsområdets södr del, å bägge sidor om Nicbyvägen, hr två fornlämningsobje nvists (sm-0 och sm-0). Från Nicbyvägen, vid orsningen med Dlsärrsvägen, hr en sträcning nvists för en ny förbindelseväg/ mtrgt till lndsväg. Plneringsområdet är i huvuds ett obebyggt område som i väster gränsr till det detljlnerde Nicby centrum och i söder till det detljlnerde bostdsområdet Östnåren. Detljlneringen v Ådlen syftr till tt möjliggör en ontrollerd exnsion v Nicby tätortscentrum österut och tt ol Östnåren till Nicby centrum. Målet är tt genom detljlneringen gör det möjligt tt utvecl strndområdet längs Sibbo å som en iv del v nätveret v grönområden i Nicby. Ett centrlt mål för lneringen är ocså tt ol Östnåren och bostdsområden i Dlsärr till Nicby tätortscentrum med hjäl v förbindelser för den lätt trfien. Mål som grundr sig å förhållnden och egensern i området Plneringsområdets centrl läge i tätorts- och lndssstruuren i Nicby ställer särsild rv å mrnvändningslösningrn. Den centrl unen i lneringen är tt red ut hur området visuellt och funionellt nnyter till omgivningen. Området bör funionsmässigt förbinds med Nicbys tätortscentrum. Ådlen bör ols både visuellt och funionellt även till Östnåren (f.d. sjuhusområdet), som är en betydnde ulturhistoris miljö v risintresse, och det ice detljlnerde bostdsområdet Dlsärr till Nicby centrum. På grund v områdets centrl läge i tätortsstruuren bör mångsidigt och mångformigt boende för oli åldersgruer nviss, lisom loler för service- och ffärsbyggnde. På det sätet växer ett levnde område frm som omletterr tätortscentrum. Plneringsområdet gränsr i norr till Kervo-orgå-bnn. Därför bör mn vid lneringen utgå från tt ersontrfi eventuellt inleds å järnvägssträcn Kervo-Nicby och å så sätt försär sig om tt förbindelsern för lätt trfi till den ommnde järnvägssttionen i Nicby fungerr. ullret och vibrtionern från väg- och järnvägstrfien är de störst ällorn till miljöstörningr i lneringsområdet. I nuläget översrids de rivärden för dgsbuller (< d) reseive nttbuller (< d, ny bostdsområden) som Sttsrådet hr fstställt för bostdsområden, reretionsområden i tätortern och i områden i omedelbr nslutning till dess smt områden som tjänr vård- och läroinrättningr både strx intill Kervo-orgå-järnvägen och vid Nicbyvägen. Förutom bullret från järnvägen melln Kervo- orgå föreommer det ocså vibrtionsolägenheter i närheten v bnn. Enligt en bullerutredning som gjordes år 00 förutsätter byggnde v bostdsbyggnder i bnns omedelbr närhet betydnde åtgärder för tt däm vibrtionern. Något längre bort från bnn reommenders det tt en mer detljerd utredning s görs innn ny byggnder börjr uförs. Med utgångsun i mätningr bedömer mn tt risen för sdor å byggndern som mest 0

53 tenin jo muutmn sdn metrin etäisyydellä rdst. Melu- j tärinähittojen ohell suunnittelurtisuss tulee huomioid Niilä-Porvoo rdll tehtävistä vrllisten ineiden uljetusist iheutuv suuronnettomuusrisi rdn läheisyyden mnäytön suunnitteluss siten, ettei välittömälle vrvyöhyeelle (ns. uninen vyöhye) suositell uutt rentmist ellei sillä svutettvt yhdysuntrenteen muut hyödyt ole riittävän suuret. Suunnitteluluett rj lännessä Sioonjoi, jo uuluu Ntur 000 -verostoon vesilueen oslt. Suunnittelulue on myös ohjoisosiltn vedenhninnn nnlt täreää ohjvesiluett. Näistä lähtöohdist johtuen lueen hulevedet on tvoitteen äsitellä luonnonmuisesti, eiä lueelle tule sijoitt toimint, jo iheutt vr Sioonjoen j ohjveden suojelurvoille. Sioonjoen länsiuoliset rnt-lueet ovt vn muist uistoluett (Sioonjoen rntuisto). Kevyenliienteen reitistöineen joen rntvyöhyeen uistolue muodost eseisen osn Niilän viherverosto yhdessä Kesusuiston j Ollbäcenin urouomn nss. Joilson suunnittelurtisull tulee mhdollist Sioonjoen rnt-lueen ehittäminen iivisesi ossi Niilän viherlueverosto. Suunnittelulueen sijinti Sioonjoen rnt-lueell edellyttää tulvrisien j hulevesien hllinnn huomioon ottmist lueen suunnitteluss j rentmisess. Arvioitujen tulvvesioreusien erusteell Niilän Joilson v-lueell ei uutt rentmist suositell toteuttvn tson m luolelle. Suunnittelulueell sijitsee si muinismuistolin nojll suojeltu iviutist suini. Näiden säilyttämistrve j tremi rjminen selvitetään suunnittelutyön in. Tllbcn tilesus luoiteltu Sioon unnn ulttuuriymäristö- j rennuserintöselvitysessä rvoimn ohdeluon uuluvsi ohteesi, jon säilyminen on turvttv. Til on rennus- j illishistorillisten rvojen lisäsi myös misemn j ymäristöoonisuuden nnlt täreä. Sioonjoen vrress, Niiläntien ueess sijitsee suunnittelulueen toinen rennushistorillinen rvoohde, vnh ummo, jon säilyminen tulee myös turvt vrtisull... Prosessin in syntyneet tvoitteet Osllisten tvoitteet Kvtyössä on hyödynnetty vuonn 009 Niilän idesuunnittelutyön yhteydessä toteutetun susyselyn tulosi, Joilson suunnitteluililun in stu yleisölutett seä Niilän ulttuuriäytävähneen in erättyä tieto. Vuonn 009 erättiin osn Niilän idesuunnitelmtyötä untlisten näemysiä Niilästä j sen ehittämisen suuntviivoist. Kyselyyn vstsi henilöä. Kyselyyn sträcer sig till ett vstånd å 0 meter från bnn. Med hänsyn till boendetrivseln n vibrtionern emellertid ge uhov till olägenheter till och med å någr hundr meters vstånd från bnn. Förutom buller- och vibrtionsolägenhetern s risen för storolycor till följd v trnsorter v frlig ämnen ts i bende vid lnering v mrnvändning intill Nicby-orgå-bnn så tt ny bostäder inte byggs i den omedelbr riszonen (den s.. röd zonen) om inte den övrig nyttn för smhällsstruuren som unås genom dett är tillräcligt stor. I väster gränsr lneringsområdet till Sibbo å, som beträffnde vttenområdet hör till Ntur 000-nätveret. De norr delrn v lneringsområdet är ett viigt grundvttenområde för vttenförsörjningen. På grund v dess utgångsuner är vsien tt behndl dgvttnet å ett nturligt sätt. Sådn versmhet som medför riser för Sibbo ås och grundvttnets syddsvärden får inte förläggs till området. Strndområden väster om ån är enligt lnen ett rområde (Sibbo ås strndr). Prområdet i strndzonen med nätveret v cyel- och gångbnor utgör tillsmmns med Centrlren och Ollbäcens bäcfår en centrl del v grönnätveret i Nicby. Plneringslösningen i Ådlen bör ocså gör det möjligt tt utvecl strndområdet längs Sibbo å som en iv del v nätveret v grönområden i Nicby. Plneringsområdets läge å strnden v Sibbo å förutsätter tt mn vid lneringen och byggndet ber översvämningsrisen och hnteringen v dgvttnet. På bsis v de usttde svämvttenhöjdern reommenders tt ing ny byggnder s uförs under en höjd å + 9,0 m. I lneringsområdet finns det två boltser från stenåldern som syddts med stöd v lgen om fornminnen. ehovet v tt bevr dess och en närmre vgränsning v dem utreds under lneringsrbetet. Tllbc gårds driftcentrum hr i inventeringen v ulturmiljöer och byggndsrvet i Sibbo ommun lcerts i den mest värdefull objeslssen vrs bevrnde s säerställs. Förutom de byggnds- och lolhistoris värden är gården viig med hänsyn till lndset och omgivnin gen. Längs ån, när Nicby, finns ett nnt byggndshistoris värdeobje, nämligen det gml umhuset. Att umhuset bevrs s ocså säerställs genom lnlösningen... Mål som uommit under rocessen Intressenterns mål I lnrbetet hr mn tgit fst å resultten från invånrenäten som genomfördes i smbnd med idélnen för Nicby år 009, resonsen från llmänheten å Ådlens lneringstävling smt informtion som smlts in inom rmen för rojeet Kulturorridoren. År 009 smlde mn inom rmen för rbetet med en idéln för Nicby in ommuninvånrns synuner å Nicby och hur tätorten borde utvecls. Enäten besvrdes v ersoner. Av svren frmgic tt mn mest värdesät-

54 vstnneet rvostvt eniten suinymäristössä hyvin hoidettu j siistiä ymäristöä, luonnonläheisyyttä, turvllisuuden tunnett, sujuvi liienneyhteysiä, moniuolisi lveluit, mhdollisuutt ule julisill liiennevälineillä, lsiystävällisyyttä j hrrstusmhdollisuusi. Kyselyn erusteell Sioonjoen rnt-lueit, erityisesti joen länsiuolen uistolueit seä Itäisen joiuiston luett idetään Niilän miellyttäviminä ioin, josin rnt-lueen ilmettä j toiminnllisuutt toivottiin vielä ehitettävän. Kehittämistoivomusen oli muun muss Itäisen joiuiston j ns. Lsosuon lueiden liittäminen ossi esust uniill viheräytävillä j joen ylittävillä ävelysilloill seä joen molemmin uoleisten rnt-lueiden viristysäytön rntminen istutusin, enein j esimerisi erustmll lueelle hedelmäuulehto. Rnt-lueelle toivottiin myös hvil/rvintol j uloilmtetterilv. Prnnust toivottiin myös Niilän evyen liienteen reittien jtuvuuteen esimerisi siten, että joen molemmin uolin ulisi ävely- j yöräilyreitit tjmn eteläosist in uudelle Krtno I -lueelle. Vstusiss Niilää toivottiin ehitettävän muun muss erinteisen uurentmisen muisesti, esimereinä Helsingin Puu-Käylän, Kumuln j Vlliln rennusnt. Myös Porvoon Länsirnt, Pietrsren vnhesust j Rum minittiin Niilän ehittämisen esiuvin. Mhdollisten uusien errostlojen hluttiin olevn enemmänin Krtnonosen tyylisiä uin ns. ltiortisuj. Uuden rentmisen toivottiin myös olevn mtl j tiivistä, tlojen väriäitä j trjovn jotin seä vnh tyyliä rstville että erittäin modernist tyylistä itäville. Joilson lue (Sioonjoen itäuoli) minittiin yhtenä soivn täydennysrentmislueen, uitenin niin, että joirnt jää yleiseen äyttöön hyvin rennettun uistolueen. Joilson lueelle ehdotettiin soivn yleisimmin tiivis-mtl luonteist rentmist, uten ienerros- j rivitloj. Joissin vstusiss ehdotettiin Joilson luett ehitettävän myös esustluonteisen lueen, joss on runss lvelutrjont. Asut toivoivt Niilään enemmän lveluit, jott lueest ei muodostu uollutt nuumlähiötä. Uuden lvelu- j työirentmisen toivottiin olevn luonteeltn ääosin tutsoliietil, jo sijitsee hjutetusti nyyisten uiojen ohell äätujen vrress. Myös Joilson lueen nähtiin joissin vstusiss soveltuvn lvelurentmiselle. Sioon Joilson ehittämisen ohjsi järjestetyssä suunnitteluililuss yleisöllä oli mhdollisuus ommentoid j rvioid ililuehdotusi. Kililutöiden yleisörvioinnin erusteell Niilän vetovoimteijänä idetään ylämäisyyttä, mlismisemi seä väljyyden munn tuom riittävää ysityisyyttä. Yhteisöllisyyttä idetään myös täreänä, mutt se ei s estää riittävää ysityisyyttä. Siooseen toivotn lisäsi moniuolisem suntotrjont, uten seniori- j nuorisosumist j unnn vuor-suntoj. Niiläläiset odottvt Joilsolt nyyisiä suit lvelevi v-jn toimintoj j lveluit. Toivelistll ovt mm. uimhlli, golfenttä, viljelylstt j uloilureitit, uten julinen ritti joen rnnss. Rentmisen sijoittmiselt j rentmistyyliltä odotetn toislt moderniutt, mutt myös mseutuymäristön huomioimist. Joilson lueen liittymistä ter tt boendemiljön är välvårdd och snygg, närheten till nturen, trygghetsänsl, smidig trfiförbindelser, mångsidig service, möjlighet tt t sig frm med olleiv färdmedel, brnvänlig lösningr och möjligheter till fritidssysselsättningr. Enäten visde tt strndområden ring Sibbo å, särsilt rområden å åns västr sid smt Östnåren, betrs som de trevligste ställen i Nicby, även om strndområdets llmänn intryc och funionern där borde utvecls. Önsemål ldes frm bl.. om tt Östnåren och områden i Dlsärr sulle ols till centrum med vcr grönorridorer och romendbror över ån smt tt reretionsvärdet vid strndområden å bägge sidor v ån sulle förhöjs med hjäl v lnteringr, bänr och t.ex. genom tt nlägg en lund v fruträd i området. Vidre önsde mn tt det sulle finns ett cfé/en resturng och en friluftsscen. Förbättringr önsdes även beträffnde ontinuiteten i den lätt trfien i Nicby t.ex. så tt det sulle gå cyel- och gångbnor å båd sidorn v ån från södr delen v tätorten änd till det ny området Nicby I. I svren hodes mn tt Nicby s utvecls med bende v trditionellt träbyggnde, t.ex. i stil med byggndsbeståndet i Trä-Kottby, Gumtä och Vllgård i Helsingfors. Även Västr strnden i orgå, gml centrum v Jobstd och Rumo nämndes som förebilder. Om det blir ny flervåningshus föreslog mn tt de snrre sulle åminn om byggndsstilen i Herrgårdsforsen än om lådor. Vidre önsde mn tt de ny byggndern s vr färggrnn, låg och tät, och bjud å något både för dem som älsr gmmlt och för dem som gillr modern stil. Sibbo Ådl (östr sidn v Sibbo å) nämndes om ett lämligt område för omletteringsbyggnde, doc så tt åstrnden blir ett väl nlgt rområde för llmänt bru. För Ådlen nsåg mn tt det sulle ss med tätt och lågt byggnde överlg, såsom låghus och rdhus. I någr svr föreslog mn tt Ådlen unde utvecls som ett område med centrumrär som hr ett riligt utbud v service. Invånrn önsde tt Nicby borde få mer service så tt orten inte s bli en död sovstd. Mn önsde tt ny service och ny rbetsltser i huvuds s h rären v ffärsloler å gtuln sridd längs huvudgtorn intill de befintlig hndelsltsern. Även Ådlen nsågs i viss svr vr ett lämligt område för servicebyggnde. I lneringstävlingen som genomfördes för tt stödj utveclndet v Sibbo Ådl hde llmänheten möjlighet tt ommenter och utvärder tävlingsbidrgen. Utifrån llmänhetens resons å tävlingsbidrgen är Nicbys bylinnde rär, jordbruslndset och den grd v integritet och rivtliv som rymligheten medför ortens styror. Gemens och smhällstillvändhet betrs ocså som viig, men de får inte utgör något hinder för vrs och ens rivtliv. I Sibbo önss ocså ett mångsidigre bostdsutbud, som t.ex. senior- och ungdomsboende och ommunl hyresbostäder. Nicbyborn förväntr sig tt Ådlen s erbjud fritidsversmheter och tjänster även för de nuvrnde invånrn. l.. simhll, golfbn, odlingslotter och friluftsleder, såsom en strndromend, står å önselistn. När det gäller lceringen v byggndet och byggndsstilen förväntr mn sig dels modern lösningr, men dels ocså lösningr som ber lndsbygdsmiljön. På vilet sätt Ådlen nsluter sig till

55 Itäiseen joiuistoon idetään erityisen täreänä. Kommenttien erusteell uuden j vnhn lueen välillä itäisi oll riittävä ontrsti. Lisäsi erityisesti Juhltlon edustn voimuus tuli esiin moness ommentiss. Joilson lueen yleisilmeeltä toivotn lduuutt, iloist väriyyttä j jo ylellisyyttä. Energiomvrisuus j eotehouus ovt täreitä tvoitteit myös, mutt niitä ei idä orost yleisilmeen j sumisrtisujen ustnnusell. Östnåren betrs som särsilt viigt. På bsis v ommentrern bör det uomm en tillräclig ontrst melln det ny och det gml området. Den ön lnen frmför festslsbyggnden nämndes ocså i mång ommentrer. En förstlssig, färggld och till och med lite lyxig frmtoning efterlyses när det gäller Ådlens llmänn frmtoning. Självförsörjning i fråg om energi och eoeffeivitet är ocså viig mål, men de bör inte frmhävs för mycet å beostnd v det llmänn intrycet och boendelösningrn. Eri-iäiset huomioitu, viljelylstt, hedelmäuumetsiö, yhteisöllisyys (eräs Arrertt-ehdotusen ommentti) Pidän siitä, että rentminen joen uolell on orgnist eiä suor j muurimist (eräs Arrertt-ehdotusen ommentti) Keidstyyiset tloryelmät Lsosuontien vrress näyttää ivoilt (eräs Arrertt-ehdotusen ommentti) Eologinen suinlue, jo voisi toimi mllin muillein iunnille. Eologiset rtisut vrmsti houuttelevt lueelle sumn nuori j nuori erheitä. Alueen eltoj voisi hyödyntää yhteisten uutrhlueiden järjestämisesi. (eräs Kuninnuisto-ehdotusen ommentti) Idén med trädgårdsstd tycer jg om. ron trevlig, liså rledern. (eräs Kuninnuisto-ehdotusen ommentti) Kävelyritti, jost voi ihill uisto. Ritti oo uiston j tuo toimint lueelle, esim. rullluistelu. (eräs Mnsii-ehdotusen ommentti) Istuu Niilän vnhojen uutlojen heneen, ilmv, romendi, mhtv jtus, sitoo hyvin vnhn esustn j Joiuiston oonisuudesi. Teee mieli viettää i tuollisess misemss. (eräs Mnsiiehdotusen ommentti) Mycet utrymme fst där är för mycet hus. Jg tycer det är fint tt mn tän å just t.ex. tt sff en simhll. Jg tror den i ll fll sulle nvänds ivt. (eräs Mnsii-ehdotusen ommentti) Erilinen. Omleiminen. Rohe. Modernit uuverhoillut väriäät + hrjttoiset rennuset. Otollinen orttelimuoto yhteisöllisyydelle. (eräs Riverdnce-ehdotusen ommentti) Kunnioitettu joiluett j luotu uloilulueit, myös juhltlon edust vn, uuorttelit j niiden värit, vehreys, hedelmätrh, omen- j irsiuut, esätetteri, viherlueiden ehä, soii rhiten misemn, yhteisöllisyys, insirtion lähteet myös mieluisi, rs suunnitelm. (eräs Riverdnce-ehdotusen ommentti) Kililuehdotusist rs. Sisältää orttelijttelu, j uurentmist voidn hyödyntää. Sdn omilmeinen j ihmisläheinen lue. (eräs Riverdnce-ehdotusen ommentti) Joen muotoj muilev ylärittiminen v, jo yhdistyy hyvin Itäiseen Joiuistoon. Vnhn ummon säilyminen j hyödyntäminen. (eräs Slingbo-ehdotusen ommentti) Voimt värit. (eräs Slingbo-ehdotusen ommentti) Pitää oll treesi iv j vihtelev suntont trjoll, että Niilä iinnost, että tulee lisää lveluit j ililu. (eräs Slingbo-ehdotusen ommentti)

56 Kesällä 0 toteutettiin osn Ornssijoo näyttelyä Unelmrtt-ysely, joss rtoitettiin rtn vull Niilän ehittämiseen liittyviä unelmi j toiveit. Monet unelmrtll esitetyistä toiveist ohdistui Joilson lueelle. Unelmrtll toivottiin Sioonjoen vrteen, joen itäuolelle, liiunt- j uloilumhdollisuusi; vnhst ummorennusest toivottiin ehitettävän ohtmisi j ummoon toivottiin hvil-/ rvintollveluit; lisäsi Juhltloon j/ti sen edustn viherlueelle toivottiin i ohtmiselle, uloilulle, musiiifestivlille j mfitetterille. I smbnd med utställningen Ornssijoo sommren 0 genomfördes enäten Drömrt, som syftde till tt med hjäl v en rt utred vil drömmr och önsemål fol hr när det gäller tt utvecl Nicby. Mång v de önsemål som ldes frm å drömrtn gällde Ådlen med omgivningr. Längs Sibbo å, å östr sidn, föreslog mn möjligheter till motion och friluftsliv; det gml umhuset unde görs till en möteslts med cfé- och resturngtjänster; därtill föreslogs tt det grön område frmför festslsbyggnden sulle tjän som en mötes-/friluftslts där mn även n håll en musifestivl och bygg en mfiteter. Tässä hluisin tvt ystäviäni Här sulle jg helst träff min vänner Pi musiiifestivlille j mfitetterille v.00 Plts för musifestivl och mfiteter år 00 Täällä hluisin hrrst liiunt/uloill Här sulle jg helst idrott/motioner Historillisesti merittävä i minulle För mig en historis betydelsefull lts Täällä lseni leiisivät Här sulle min brn le Tänne hluisin hvil-/rvintollveluit Här sulle det finns cfé-/resturngservice Ote Unelmrtst. / Utrg ur Drömrt. Hneyhteistyölueen mnomistjll on ollut edustus suunnittelutyötä ohjvss ohjusryhmässä seä lueen semvoitusen j toteutusen ohjsi äydyn suunnitteluililun lintolutunnss. Suunnitteluluett osevss soimusess mnäytön hneyhteistyön äynnistämisestä j iesoimusess määräln myymisestä hneyhteistyölueen mnomistj on esittänyt seurvi tvoitteit lueen ehittämiseen: Säilyttää Tllbcn tilesus seä mhdollist mltillinen täydennysrentminen ihiirissä. Mhdollist tilesusen Niiläntien ohjoisuolell sijitsevn os-lueen väljä j tilesusen luonteeseen seä lueen yleisluonteeseen soveltuv oreluoinen suinrentminen. Viutt tilesusen läheisyydessä sijitseviin liiennertisuihin niin, että tiln sumisen ltu j miljöö rnee. Viutt soimuslueen eltolueiden mnäyttöön j rentmiseen niin, että tiln nyyisille lueille rentminen on oreluoist j sousoinnuss olemss olevn rennusnnn j miljöön nss. Mrägren i det område som omftts v smrbetsrojeet hr vrit reresenterd i den styrgru som leder lneringsrbetet smt i risnämnden för lneringstävlingen som genomfördes som stöd för lnläggningen och genomförndet v Sibbo Ådl. I vtlet om ett smrbetsroje ring mrnvändningen och intentionsvtlet om försäljning v ett outbrutet område hr mrägren lgt frm följnde mål för utveclndet v området: Att bevr Tllbc gårds driftcentrum smt möjliggör ett måttligt omletteringsbyggnde i gårdsområdet. Att möjliggör ett glest och höglssigt bostdsbyggnde i den del v gården som ligger å norr sidn v Nicbyvägen med bende v gårdens rär områdets llmänn rär. Att åver trfirrngemngen i närheten v gården så tt boendevliteten å gården och gårdsmiljön förbättrs. Att åver mrnvändningen och byggndet v åerområden i vtlsområdet så tt byggndet å de områden som tillhör gården idg är v hög vlitet och i hrmoni med det befintlig byggndsbeståndet och gårdsmiljön..

57 Hneyhteistyölueen mnomistjn toiveest ldittiin ossi suunnitteluililun ililuohjelm suunnitteluohjeet Tllbcn tilesusen lueen oslt. Suunnitteluohjeiss oli nnettu ysityisohtisemi ohjeit tiln eri os-lueiden suunnitteluun. Nämä suunnitteluohjeet toimivt osltn ililuehdotusten ldinnn ohjn. Kvehdotust ldittess on hyödynnetty vuonn 0 toteutetun Kysymys Niilästä! -yselyn tulosi. Kyselyyn vstjt olivt toivoneet Joilson lueelle itälti smoj sioit uin oli noussut esille jo Unelmrtt -yselyssä. Näitä olisivt mm. joenvrren viristyslueen j -reitistön ljentuminen myös joen itäuolelle seä uusien ohtmisiojen toteuttminen lueelle, uten esim. Niilän uuden torilueen sijoittuminen Joilson lueelle j vnhn ummorennusen vrminen hvil-rvintoltoimintn. Kiiin Kysymys Niilästä! -yselyn Joilso oseviin vstusiin voi tutustu Joilson nettisivuill. Kvluonnosest stujen ommenttien ohjlt tehdyt eseisimmät muutoset ovt vehdotusess: Joilsontieltä Lsosuontien lueelle ohjoisess ernevn tuyhteyden (Löydöstie) i on muutettu siten, että uusi tuyhteys liittyy Rtolun tielinjuseen. Alueen ohjoisosn orttelirennett on tehostettu j rennett muutettu Löydöstien linjusmuutosen vuosi. Korttelin 00 äyttömuoto on muutettu erillisientlojen orttelilueest (AO- j AO-) enintään -errosisten suinrennusten orttelilueesi (A-). Korttelilueen viereen, Löydöstien j Lsosuontien ulmn on osoitettu yleinen ysäöintilue (LP). Pornistentie on sisällytetty v-lueeseen rtlueen j Niiläntien väliseltä osuudelt j osoitettu tulueesi. Kv-luett on ljennettu myös Niiläntien oslt siten, että Niiläntie uuluu v-lueeseen Pornistentien risteyseen s. Pohjoisess v-lueen rjust on muutettu siten, että vluonnosess joen, rdn j Lsosuontien väliin osoitettu EV-lue on jätetty v-lueen ulouolelle. Arreuistonujn tuluett on siirretty hiemn ohjoisemmsi sen eteläuolell sijitsevn KL-lueen ljentmisen vuosi. Arreuiston j sen viereisen AO- -orttelilueen luevrusi on hiemn muutettu. Krttujn tuluevrust on muutettu. VP-lueelle Uudensillntien vrteen on osoitettu ysäöintilue. Torilueelle on osoitettu ysäöintilue. Uudensillntien tulue on sisällytetty v-lueeseen Sioonjoen j Joiuistontien väliseltä osuudelt. Rentmisen tehouutt on nostettu usell orttelilueell. Med utgångsun i mrägrens önsemål fstställdes lneringsnvisningrn för lneringstävlingen till den del som gällde Tllbc gårds driftcentrum. I lneringsnvisningrn gvs mer detljerde nvisningr för lneringen v de oli delområden v fstigheten. Dess lneringsnvisningr fungerde som en del v underlget för utrbetndet v tävlingsförslgen. Vid utrbetndet v lnförslget hr mn drgit fördel v resultten från enäten Frågn om Nicby!, vilen genomfördes år 0. De som besvrde enäten hde i hög utsträcning lgt frm smm önsemål om Ådlen som de som hde lyfts frm redn i enäten Drömrt. Önsemålen hndlde om tt utvidg reretionsområdet och friluftsledern längs ån även till den östr sidn smt tt s ny mötesltser, såsom t.ex. tt förlägg ett nytt torgområde för Nicby till Ådlen och reserver det gml umhuset för cfé- och resturngversmhet. Svren å ll frågor som ställdes i enäten Frågn om Nicby! n läss å Ådlens webblts. De viigste ändringrn som gjorts utifrån ommentrern om lnutstet hr införts i lnförslget: Vägsträcningen för gtuförbindelsen som i norr vier v från Ådlsvägen till Dlsärrsvägen (Fyndvägen) hr ändrts så tt den ny gtuförbindelsen nsluter till vägsträcningen för nstigen. I områdets norr del hr vrtersstruuren effeivi - serts och struuren ändrts å grund v ändringen v Fyndvägens vägsträcning. Användningsformen för vrter 00 hr ändrts från vrtersområde för fristående småhus (AO- och AO-) till vrtersområde för bostdshus med högst två våningr (A-). Intill dett vrtersområde, i hörnet v Fyndvägen och Dlsärrsvägen, hr ett llmänt reringsområde nvists. orgnäsvägen hr inluderts i lnområdet beträffnde vsnittet melln bnområdet och Nicbyvägen och nvists som gtuområde. Plnområdet hr ocså utvidgts med hänsyn till Nicbyvägen så tt Nicbyvägen hör till lnområdet änd till orsningen med orgnäsvägen. I norr hr vgränsningen v lnområdet ändrts så tt det EV-område som i lnutstet hde nvists melln ån, bnn och Dlsärrsvägen hr uteslutits från lnområdet. Sttrsgrändens gtuområde hr flyttts ett litet styce norrut å grund v utvidgningen v KL-området söder om gtuområdet. Områdesreserveringrn för Sttren och AO- -vrtersområdet intill ren hr genomgått smärre ändringr. Gtuområdesreserveringen för Krtgränden hr ändrts. Ett reringsområde hr nvists till VP-området längs Nybrovägen. Även till torgområdet hr ett reringsområde nvists. Gtuområdet vid Nybrovägen hr inluderts i lnområdet till den del som ligger melln Sibbo å och Årsvägen. yggeffeiviteten hr höjts i fler vrtersområden.

58 Ylhäällä vluonnosrtt j sitä osev hvinneuv (mnäyttöjosto..0), lhll vehdotusrtt j sitä osev hvinneuv (mnäyttöjosto..0). / Ovn lnutstrtn med illustrtion (mrnvändningsseionen..0), nedn lnförslgsrtn med illustrtion (mrnvändningsseionen..0).

59 Kvehdotusest stujen ommenttien j tehtyjen selvitysten (reologiset tsoivuset 0) ohjlt on vehdotuseen tehty seurvt muutoset ennen hyväsymisäsittelyä: Kvrtt j -määräyset Pohjoisen LP-lueen oistminen j lueen osoittminen ossi VL-luett. Tärinä-merinnän osoittminen osemn myös orttelin 0 A0-- j A0--lueit. Kortteleiden 0 j 0 väliin on lisätty uusi muuntmoi. Liittymäieltomerintä on osoitettu oo Niiläntien vrrelle. Os A- -orttelilueiden liietilojen toteuttmisest on osoitettu vehtoisesi Vin toriin rjutuv liietil on esitetty ollisen. Korttelin 0 utoiojen määrää on tristettu j sisäihn utoi-luett on ljennettu joyhteyttä ventmll. A-ortteleit osev utoimitoitusmääräystä on muutettu siten, että utoiojen määrä on sidottu sunnon sijn errosln. Rdonmääräysen muuttminen muotoon: Rentmist vlittess tulee ott huomioon rdonhit tojen ennltehäisy. Huonetilojen rdonitoisuus ei s ylittää enimmäisrvo 00 q/m³ sunnoiss eiä 00 q/m³ toimistoiss., m vmerinnästä j -määräysestä on oistettu luse: Autotoset s rent iinni tontin rjn ilmn lomuuri. Rennussuojelumääräysestä (sr- j sr-) on oistet tu ilmn ottv syytä -minint Muinisjäännöslue merinnät on oistettu vrtst tehtyjen tsoivusten erusteell. Pohjveden suojelumääräys on muutettu muotoon: Sijitsee ohjvesilueell. Pohjvesilueell määrätään: - Viemärit on rennettv tiiviisi siten, että jätevesiä ei ääse merään. - Kii säiliöt, jot on troitettu nestemäisille olttoineille ti muille ohjveden ldulle vrllisille ineille, on sijoitettv tiiviiseen tettuun suojltseen. Altn tilvuuden tulee oll suuremi uin vrstoitvn nesteen suurin määrä. Säiliöt on vrustettv vuodonilmisujärjestelmällä seä ylitäytön estolittein. Mnliset säiliöt ovt iellettyjä. - Rentminen, ojituset j mnivu on tehtävä siten, ettei iheudu ohjveden ltumuutosi ti ysyviä muutosi ohjveden innnoreuteen. Rentmisen ti ei s iheutu hitllist ohjveden urutumist. - Istutuslueilt, toilt j muilt ih-lueilt ertyvät uhtt hulevedet tulee mhdollisuusien mun imeyttää. - Pysäöintilueet on äällystettävä vettä lääisemättömällä intmterilill j ysäöintilueiden hulevedet tulee hllitusti joht öljynerotusivon utt. - Autojen esu on iellettyä ohjvesilueell muull uin troituseen rennetull sinmuisell esu- Med erhålln ommentrer och gjord utredningr (reologis utgrävningr 0) som grund, hr följnde ändringr gjorts i lnförslget innn godännndebehndlingen: Plnrt och bestämmelser Det norr LP-vrteret hr tgits bort och området hr nvists som del v VL-område. etecningen vibrtion nviss gäll ocså för AO- och AO- -områden i vrter 0. En ny trnsformtorlts nviss melln vrter 0 och 0. etecningen åfrtsförbud nviss längs hel Nicbyvägen. Genomförndet v en del v ffärslolern i vrter A- nviss som frivilligt. Endst ffärslolen som gränsr till torget nviss som obligtoris. Antlet billtser i vrter 0 hr grnsts och innergårdens billtsområde hr utvidgts genom tt vsmln örförbindelsen. Rdonbestämmelsens formulering hr ändrts: Vid vl v byggndssätt sll förebyggnde v rdonolägenheter bes. Rumsutrymmens rdonhlt får inte överstig mximivärdet 00 q/m i bostd och 00 q/m i ontor. Från lnbetecningen- och bestämmelsen, m hr meningen: ilten får byggs fst i tomtgränsen utn brndmurr struits. Från bestämmelsen om byggndssydd (sr- och sr-) hr utn tvingnde ors struits. etecningrn för fornminnesområde hr struits från lnrtn med de reologis utgrävningrn som grund. Syddsbestämmelsen för grundvtten hr ändrts: Ligger å grundvttensområde. estämmelser å grundvttenområdet: - Avloen sll byggs tät så tt inget vlosvtten ommer ut i mren. - All cisterner, som är vsedd för flytnde bränslen eller ndr ämnen, som n äventyr grundvttnets vlitet, sll nläggs i en vttentät och täc syddsbssäng. ssängens volym sll vr större än den mximl mängden väts som lgrs. - yggnde, dining och grävning sll utförs så, tt det inte medför förändringr i grundvttnets vlitet eller bestående förändringr i grundvttennivån. yggndet får inte förors sdligt utflöde v grundvtten. - Rent dgvtten från lnteringsområden, t och ndr gårdsområden sll i månv möjlighet infiltrers. - Preringsltsern s beläggs med ett för vtten ogenomsläligt ytmteril och dgvttnet från reringsltsern s vleds ontrollert vi en oljevsiljningsbrunn. - Tvätt v bilr är förbjudet å grundvttenområdet å ndr ställen än för ändmålet byggd vederbörlig tvättställen. - Jordvärmesystem får inte lcers å grundvttenområde.

60 ill. - Mlämöjärjestelmiä ei s sijoitt ohjvesilueelle. /l-määräysestä on oistettu viittus liyälään j määräys muutettu muotoon: Kortteli on liitettävä uolämöveroon. Määräystä ei uitenn sovellet: ) rennuseen, jon lsennllinen lämöhäviö on enintään 0 % rennuselle määritetystä vertilulämöhäviöstä, ) rennuseen, jon ääsillisen lämmitysjärjestelmänä on uusiutuviin energilähteisiin erustuv vähääästöinen lämmitysjärjestelmä; ) olemss olevn rennusen orjus- ti muutostyöhön ti ljennuseen; ti ) olemss olevn suinrennuseen liittyvään tlousrennuseen. Yleisistä määräysistä on oistettu seurvt määräyset: A-, A- j A- ortteleiss yhden rennusen suntojen msimimäärä on. seä Rennusen mss ei s orrstu sivusuunnss. Yleisiin määräysiin on lisätty seurvt määräyset: Korttelin A/0 itäiselle rjlle on rennettv vähintään, metriä ore uuit AO- tonttien suojsi. j Korttelin KL/00 itäiselle rjlle on rennettv vähintään, metriä ore uuit AOtonttien suojsi. Kortteleiden 00, 0, 0 seä 0 rennuslojen j orttelilueiden rjusi on orjttu merätutimusen erusteell siten, että suinrennuset eivät sijoitu tutimusen heioimmlle merälueelle. Muutettujen rennuslojen rennusoieusi on ienennetty siten, että suinrennusoieus vähenee yhteensä.00 -m². Selostus Kvselostusen ohtn. Asemvn toteutus on vttu rosessi, joit mntielueiden muuttminen unnn hllinnoimisi duisi edellyttää. Rentmistohjeet Rentmistohjeit on äivitetty siltä osin uin vn on tehty muutosi. Lisäsi rentmistohjeiss on osoitettu elstusreitit orttelilueiden viiteiirrustusiss j vttu rdonturvllisen rentmisen eritteit. Kvn tehdyt muutoset ovt luonteeltn vähäisiä, eivätä muut vn oonisrennett. Näin ollen vehdotust ei trvitse sett uudelleen nähtäville, vn se voidn viedä suorn hyväsyttäväsi. Från bestämmelsen /l hr hänvisningen till lgrgrfen struits och bestämmelsen formulerts enligt följnde: Kvrteret sll nsluts till fjärrvärmenätet. estämmelsen tilläms doc inte å: ) en byggnd vrs berände värmeförlust är högst 0 % v den för byggnden fstställd jämförbr värmeförlusten, ) en byggnd vrs huvudslig uvärmningssystem ger låg utslä och bserr sig å förnybr energiällor, ) rertioner, ändringr eller utvidgning v en befintlig byggnd, eller ) en eonomibyggnd i nslutning till ett befintligt bostdshus. Från de llmänn bestämmelsern hr följnde bestämmelser struits: I vrteren A, A-, och A- är bostäderns mximintl /byggnd och yggndens mss får inte terrssers i sidled Följnde bestämmelser hr lgts till de llmänn bestämmelsern: Längs den östr gränsen i vrter A/0 sll ett minst, m högt trästet byggs som sydd mot AO-tomtern och Längs den östr gränsen i vrter KL/00 sll ett minst, m högt trästet byggs som sydd mot AO-tomtern. yggndsytorn och vrtersområdens vgränsningr i vrteren 00, 0, 0 och 0 hr orrigerts å bsen v jordmånsundersöningen så, tt bostdsbyggndern inte lcers å undersöningens svgste jordmånsområde. De ändrde byggndsytorns byggrätter hr förminsts så, tt byggrätten för bostdshus minsr med smmnlgt.00 m²-vy. esrivningen I lnbesrivningens un, Genomförnde v detljlnen, besrivs rocessen hur lndsvägsområden ändrs till ommunlförvltde gtor. yggsättsnvisningr yggsättsnvisningrn hr udterts till den del som ändringr hr gjorts i lnen. Dessutom hr räddningsrutter nvists i vrtersområdens referensritningr och rincier för rdonsäert byggnde förlrts. Ändringrn i lnen är till sin rär ring och åverr inte lnens helhetsstruur. Sålund behöver inte lnförslget läggs frm å nytt utn det n förs till godännnde dire.

61 Asemvn ldulliset tvoitteet Asemvtyön ldullisin tvoittein on luod ymäröivään tjmrenteeseen j misemn soiv, nyyistä tjmrennett täydentävä ldus, ihmisen mittvinen j moniuolinen suin- j lvelurentmisen oonisuus. Tvoitteen on toteutt lue luonto-, misem- j rennushistorilliset rvot huomioiden, ehittämällä smll lueen viristysmhdollisuusi j -yhteysiä, v-jnviettomhdollisuusi seä liienneveron (erityisesti evytliienne) yhdistävyyttä tjrenteen sisällä. Rentminen on troitus toteutt siten, että se soeutuu mittsuhteiltn j värityseltään ymäröiviin lueisiin, mutt muodost uitenin omn omleimisen oonisuuden. Mål för detljlnens vlitet De vlitetsmässig målen för detljlnerbetet är tt s en förstlssig, männisonssd och mångsidig helhet v bostds- och servicebyggnde som sitter br i lndset och den omgivnde tätortsstruuren smt omletterr den senre nämnd. Målet är tt genomför området med bende v nturvärden, lndssvärden och byggndshistoris värden, och tt smtidigt utvecl reretionsmöjlighetern och -förbindelsern, möjlighetern till fritidssysselsättningr smt trfinätets (särsilt cyel- och gångbnorns) olingr inom tätortsstruuren. Avsien är tt genomför lnen så tt byggndern beträffnde dimensionern och färgsättningen nsss till omgivningrn men å smm gång bildr ett eget, särräglt område. Joilson suunnittelun tvoitteen on luod ymäröivään tjmrenteeseen j misemn soiv, nyyistä tjmrennett täydentävä ldus, ihmisen mittvinen j moniuolinen suin- j lvelurentmisen oonisuus. / Målet för lneringen v Ådlen är, tt s en förstlssig, männisonssd och mångsidig helet v bostds- och servicebyggnde som sitter br i lndset och den omgivnde tätortsstruuren smt omletterr den senre nämnd. 9

62 . Asemvn uvus / Redogörelse för detljlnen. Kvn renne Kv-lueen rungon muodost uusi ohjois-eteläsuuntinen ooojtu, jon vrteen monimuotoisen suinj lvelurentmisen orttelit sijoittuvt. Kortteleiden reunt ovt renteellisesti ehyet j ne ätevät sisäänsä ysilöllisiä uioit j ihoj, jot lueen läi ulev evyenliienteen reitti (os Niilän ulttuuriäytävää) ytee yhteen j edelleen Niilän esustn. Sioonjoen vrteen on osoitettu nyyistä viherverosto täydentävä toiminnoiltn moniuolinen uisto- j lähiviristyslue, jo urottutuu vihersormin orttelilueiden väliin. Korttelilueiden väliset vihersormet toimivt myös hulevesireitteinä. Korttelirenne muodost townhouseist seä rivi- j ientloist rennetun vmuotoisen reunn Niilän esustn j Sioonjoen suuntn. Alueen eteläosn muodostuu uuden rentmisen inoiste, - errosist tloist muodostuv esustlue, joss Itäisen joiuiston (entinen Niilän sirllue) renne j oordintisto viuttvt voimsti suunnitelmn. Alueen esust rentuu Niiläntien j uuden ooojdun risteysen muodostmn iertoliittymän seä entisen sirl-lueen hllintorennusen uistoselin äätteesi osoitetun torilueen ymärille. Toriluett reunust suin- j liierennusten orttelilueet. Torilt vutuu näymäyhteys Sioon irolle. Avoin näymälinj Juhltlolle on säilytetty sijoittmll uistolue Juhltlon edustll olevlle tsiselle ohdlle. Uutt rentmist ei ulotet etelässä Itäisen joiuiston lueen länsiuolisen metsäisen reunn yli, jott joivrren misemtiln jtuvuus ei rioudu. Tllbcn tiln lue on liitetty luontevsi ossi uutt suunnitelm. Rentminen evenee j mtloituu tiln reunoj ohti. Tilesusen lue on osoitettu vss säilytettäväsi j sen ymärille on jätetty väljyyttä. Niiläntien j uuden ooojdun iertoliittymän oillisuolelle on osoitettu tilvruset liierennust j äiväoti vrten. Alueen orttelirenteen rofiili mtloituu ohjoiseen äin mentäessä. Idässä uusi tjmrenne iinnittyy evyesti nyyiseen Lsosuontien vrren ientlosutuseen. Alueelle on osoitettu ttv uloilu- j evyenliienteen verosto, jo liittyy ymäröivien lueiden verostoihin. Alueen hli ulev ooojtu yhdistää Uudensillntien j Niiläntien lueen ohjoisosss Pornistentiehen j Mixintiehen. Uusi ooojtu myötäilee mstonmuotoj j on linjltn rev, luoden tuun rjutuvien rennusten nss iuuunitunnelm. Niiläntie, Pornistentie j Lsosuontie osoitetn vss dusi. Kvss osoitettujen tulueiden vrteen vrtn tilt evyenliienteen väylää ti jläytävää vrten, luuun ottmtt ieniä tonttituj. Alueen ysäöinti toteutetn mnäällisinä esitettyinä j suntoohtisin utoioin seä osin dunvrsiysäöintinä.. Plnens struur Stommen i lnområdet utgörs v den ny mtrgtn i riningen norr-söder, längs vilen vrteren för mångsidigt bostds- och servicebyggnde är belägn. Kvrteren nts v en smmnhängnde struur. Den rymmer ersonlig torg och gårdr som smmnols med vrndr över en cyel- och gångbn (del v ulturorridoren i Nicby) och vidre med Nicby centrum. Längs Sibbo å nviss ett mångsidigt r- och närreretionsområde som omlettering till det nuvrnde nätveret v grönområden. Prområdet sträcer ut sig som grönfingrr melln vrtersområden. Grönfingrrn fungerr smtidigt som dgvttenleder. I rining mot Nicby centrum och Sibbo å sr vrtersstruuren en fritt formd utnt som byggts u v s.. townhouses och rd- och småhus. I områdets södr del uommer centrum, som är tyngdunen för det ny byggndet och består v hus med - våningr. Här influers lnen str v struuren och oordintusättningen i Östnåren (f.d. sjuhusområdet). Centrumet centrum byggs u ring den rondell som nläggs i orsningen melln Nicbyvägen och den ny mtrgtn och torgområdet som hr nvists i ändn v rxeln från förvltningsbyggnden i f.d. sjuhusområdet. Torget nts v vrtersområden för bostds- och ffärsbyggnder. Från torget önr sig en vy mot Sibbo yr. Den fri sien mot festslsbyggnden hr bevrts genom tt mn hr lcert ett rområde å det ln området frmför byggnden. För tt lndssrummet längs ån s hålls int ommer ny byggntion i söder inte tt sträc sig över den sogslädd nten å västr sidn v Östnåren. Tllbc gård hr fogts till den ny lnen å ett nturligt sätt. yggndet minsr i omfttning och blir lägre närmre fstighetens gränser. Området vid gårdens driftcentrum bevrs i lnen med en rymlig och luftig näromgivning. På den nordöstr sidn v rondellen melln Nicbyvägen och den ny mtrgtn hr områden reserverts för en ffärsbyggnd och ett dghem. Profilen i vrtersstruuren säner sig i rining mot norr. I öster nnyter den ny tätortsstruuren löst till det befintlig småhusområdet längs Dlsärrsvägen. I området viss ett vidsträc nätver v friluftsleder och cyel- och gångbnor, vilet i sin tur nsluter sig till nätveren i omgivningrn. Den ny mtrgtn som lyver området förenr Nybrovägen och Nicbyvägen i norr med orgnäsvägen och Mixvägen. Mtrgtn följer terrängens former och vägsträcningen är bågformig, vilet i ombintion med de ngränsnde byggndern sr en småstdsstämning. I lnen nviss Nicbyvägen, orgnäsvägen och Dlsärrsvägen som gtor. Längs de gtuområden som hr nvists i lnen reservers lts för en cyel- och gångbn eller trottor, med undntg för de små tomtgtorn. Preringen genomförs som centrliserde reringsltser ovn jord och som bostdsbestämd billtser smt delvis som rering längs gtn. 0

63 .. Mitoitus Koo v-lueen int-l on noin, h j vehdotusen suinortteleiden oonisrennusoieus on noin m. Alueen lsennllinen susmäärä on noin 90 ( sus/0 -m ). Yleisten rennusten orttelilueen rennus oieus on 00 -m j liierennusten orttelilueiden rennusoieus 000 -m. Alueen lsennllinen työimäärä on noin 00 ( t/ -m ). Mnäyttö jutuu v-lueell seurvsti:.. Dimensionering Hel lnområdet omfttr c, h. I lnet ugår den totl byggrätten i bostdsvrteren till c vy-m. Det lylmässig ntlet invånre är c 90 ( invånre/0 vy-m ). yggrätten i vrtersområdet för llmänn byggnder är 00 vy-m, i vrtersområden för ffärsbyggnder är byggrätten 000 vy-m. Det lylmässig ntlet rbetstillfällen är c 00 ( rbetstillfälle/ vy-m ). Dimensioneringen v mrnvändningen i lnområdet: Käyttötroitus / Användningsändmål Pint-l / Are (m ) % Kerrosl (-m ) / Våningsyt (vy-m ) Asuinrennusten orttelilue / Kvrtersområde för bostdshus (A, A-, A-, A-) 0 Asuinientlojen orttelilue / Kvrtersområde för småhus (AP) 0 Erillisientlojen orttelilue / Kvrtersområde för fristående småhus (AO-, AO-) 90 9 Yhteensä / Smmnlgt 0, 9 Liierennusten orttelilue / Kvrtersområde för ffrsbyggnder (KL) 0,0 000 Yleisten rennusten orttelilue / Kvrterensområde för llmänn byggnder (Y),9 00 Puisto / Pr (VP) 0 0 Lähiviristyslue / Omräde för närreretion (VL, VL-) 00 Suojviherlue / Syddsgrönområde (EV) 9 Yhteensä / Smmnlgt 0, 0 Vesilue / Vttenområde (W) 0, Kdut, torit j evyen liienteen väylät / Gtor, torg och lättrfiens trfiled 9, Yhteensä / Smmnlgt 90 00,0 Kvrtisu mhdollist liierentmisen ohell rviolt errostlo- j/ti ientlosunnon (esimäärin -m /sunto) seä 0 uuden omotitlon rentmisen lueelle. Vid sidn om ffärsbyggnde möjliggör lnlösningen byggnde v usttningsvis våningshus- eller/och småhusbostäder (i medeltl vy-m /bostd) och 0 ny egnhemshus å området.

64 .. Plvelut Asemvss on osoitettu yleisten rennusten orttelilue äiväoti vrten. Päiväotivrus lvelee Joilson lueen ohell trvittess myös lähilueen sutust. Yleisten rennusten orttelilueelle s trvittess sijoitt myös oulutiloj. Alueen lähimmät oulut sijitsevt tällä hetellä Itäisen joiuiston lueell seä Iso Kylätien vrress noin uolen ilometrin etäisyydellä v-lueest. Suunnittelulueen läheisyydessä toimii myös useit äiväotej. Kvss on osoitettu ysi liierennusten orttelilue myymälää j vstv ullisten lveluiden rennust vrten seä ysi suin-, liie- j toimistorennusten orttelilue, joss voisi oll seoittuneesti seä lveluit että sumist. Kv-lueen eteläosn errostloortteleiden mntsoerrosiin on lisäsi mhdollist sijoitt ullisi lveluit j toimintoj. Joen rnnss sijitsev vnh ummorennus on otettviss vrtisun muisesti esimerisi hvil- j rvintoläyttöön. Kv-lue rjutuu länsiosiltn Niilän esustn, jost löytyy moniuolinen vlioim ullisi j julisi lveluit. Kvrtisuss osoitettu suntorentminen meritsisi seurvnlist lvelutrvett äiväoti- j ouluiojen suhteen (0- -vuotiiden luumäärä vuosin 0-0, Huom! Kre rvio):.. Service Ett vrtersområde för llmänn byggnder hr nvists i detljlnen med tne å ett dghem. Dghemsreserveringen n förutom Ådlen även omm tt omftt service till invånrn i närområdet. Vid behov får även solloler lcers i vrtersområdet för llmänn byggnder. De närmste solorn finns för närvrnde i Östnåren och längs Stor yvägen å ungefär en hlv ilometers vstånd från lnområdet. I närheten v lneringsområdet drivs även fler dghem. I lnen hr ett vrtersområde för ffärsbyggnder nvists för butier och motsvrnde ommersiell service smt ett vrtersområde för bostds-, ffärs- och ontorsbyggnder där det n finns både service och boende. Det gml umhuset å åstrnden n enligt lneringslösningen ts i bru för t.ex. cfé- eller resturngversmhet. Plnområdet gränsr i väster till Nicby centrum, som hr ett mångsidigt utbud v ommersiell och offentlig service. Det bostdsbyggnde som hr nvists i lneringslösningen sulle innebär följnde behov v dghems- och elevltser (ntlet 0 -åringr åren 0-0, Obs! Grov beräning): Lähde/äll: Plveluysyntälsuri Timo Hlme. Ymäristön ltu osevien tvoitteiden toteutuminen Suunnittelulueen voittminen osin Niilän esust ljentvsi suin- j työi-lueesi vst osltn Sioon unnn väestönsvu- j suntotuotntotvoitteisiin seä tvoitteeseen nost unnn työi- j lveluomvrisuutt. Toteutumisens myötä Sioon Joilson semv täydentää j eheyttää Niilän itäistä tjmrennett. Alueen misemuv tulee muuttumn merittävästi rentmisen orvten nyyisin viljelysessä olevt ellot j vrtisun uroen yhteen Niilän esustn j Itäisen joiuiston lueet. Joen vrren misemtil tulee uitenin säilymään lueen rentumisenin jäleen voimen j niittymäisenä.. Unåendet v målen för miljöns vlitet Plnläggningen v området delvis som ett bostds- och rbetsltsområde som utvidgr Nicby centrum bidrr till unåendet v Sibbo ommuns mål för befolningstillväxten och bostdsroduionen smt målet om tt höj ommunens grd v självförsörjning å rbetsltser och service. När detljlnen för Sibbo Ådl genomförs ommer den tt omletter och sml tätortsstruuren i östr Nicby. Lndssbilden ommer tt förändrs vsevärt när ny byggnder ersätter de i dgsläge odlde årrn och lnlösningen smmnbinder området med Nicby centrum och Östnåren. Lndssrummet längs ån ommer doc tt bevrs öet och ängsli även efter byggndet.

65 Kvll hyödynnetään j ehitetään olev yhdysuntrennett siten, että lvelut j sutus ovt lähellä toisin j näin rnnetn muun muss evyen liienteen edellytysiä. Kv luo myös edellytysiä Sioonjoen vrren viristysäytön ehittämiselle j rnt lueen viristysj evyenliienteenyhteysien jtuvuutt. Kvrtisun myötä Sioonjoen vrsi tulee entistä remmin iien untlisten svutettviss olevsi lähiviristyslueesi, lueen muodosten eseisen osn oo Niilän viherlueverostost. Joilson semvn toteutuminen rnt evyen liienteen yhteysien ohell lueen liienneturvllisuutt. Kvss on vruduttu evyenliienteen väylien ti jläytävien toteuttmiseen Niiläntien, uuden ooojdun, Lsosuontien seä Joilson lueen Lsosuontien lueeseen yhdistävien tuyhteysien vrteen. Lissi viristyslueiden uistoolut täydentävät tulueiden evytliienneverosto. Kvrtisun toteutumisen myötä on suunnittelulueelt seä Lsosuontien j Itäisen joiuiston lueilt turvlliset j yhtenäiset evyen liienteen yhteydet mm. Niilän esustn j ouluesuseen. Kvrtisun toiminnllisesti moniuolisell j ihmisläheisellä renteell luodn edellytyset viihtyisän, omleimisen j yhteisöllisyyden syntyä edistävän elinymäristön insmiselle. Asemv luo edellytyset Niilän ulttuuriäytävän toteuttmiselle lueelle: semvss osoitettu jlnululle vrttu lueen os on os ulttuuriäytävää, jon vrrell on erilisi ohtusioj j yhteistiloj, uten uiot, leiiuistot, lstviljelylueet j lueen eteläosn osoitettu Niilän uusi tori. Alueen luonnon- j rennetun ymäristön rvot j suojelutreet on huomioitu vrtisuss treellisin osin seä niiden säilymisen turvvin vmerinnöin että toimintojen sijoittelull. Sioonjoen ymäristöuormitus on vrtisuss minimoitu osoittmll treellisiss määrin lueit (viherlueet, lääisevät innt orttelilueill) rennetuilt lueilt syntyvien hulevesien luonnonmuiseen uhdistmiseen. Alueen ymäristöhäiriöiden, uten melu- j tärinähittojen minimoiminen toteutetn vrtisuss toimintojen sijoittelull (himmt melu- j tärinälueet on jätetty oonn rentmisen ulouolelle) seä renteellisill rtisuill, uten orttelirenteell j rennusten edullisell suuntmisell siten, että rennusmsst muodostvt ih-lueit melult suojvi renteit. Kvtyön ohess tulln ltimn rennustohjeet, joill ohjtn lueen toteuttmist ldusi j oretsoisesi oonisuudesi. I och med lnen utnyttjs och utvecls den befintlig smhällsstruuren så tt service och boende finns när vrndr. På det sättet förbättrs förutsättningrn blnd nnt för den lätt trfien. Plnen sr ocså förutsättningr för tt utvecl reretionsbruet v områden längs ån och förbättrr ontinuiteten i reretions- och lättrfiförbindelsern. Plneringslösningen gör området längs Sibbo å till ett närreretionsområde som är bättre tillgängligt för ll ommuninvånre eftersom det blir en centrl del v grönområdesnätveret i hel Nicby. Genomförndet v detljlnen för Ådlen förbättrr förbindelsern för den lätt trfien och därigenom även trfisäerheten. I lnen hr mn gjort förberedelser för byggndet v en cyel- och gångbn eller trottorer längs Nicbyvägen, den ny mtrgtn, Dlsärrsvägen smt de gtuförbindelser som förenr Ådlen med området längs Dlsärrsvägen. Prstigrn i reretionsområden omletterr nätveret v cyel- och gångbnor i gtuområden. När lneringslösningen genomförs finns det trygg och smmnhängnde förbindelser för den lätt trfien från lneringsområdet, Dlsärrsvägen och Östnåren bl.. till Nicby centrum och solcentrumet. Den mångsidig och männisonär lnstruuren sr förutsättningr för en trivsm och särrägld livsmiljö som främjr smhällstillvändhet. Detljlnen gör tt ulturorridoren i Nicby n genomförs: den del v området som i detljlnen hr reserverts för fotgängre är en del v ulturorridoren längs vilen det ommer tt finns mötesltser och gemensmm ställen tt vists å, såsom torg, lerer, odlingslotter smt det ny Nicbytorget som hr nvists i områdets södr del. Värden och behoven v sydd i nturmiljön och i den bebyggd miljön hr bets i nödvändig omfttning med hjäl v lnbestämmelser dels om bevrndet v värden och dels om lceringen v funionern. Miljöbelstningen å Sibbo å hr minimerts genom nvisning v tillräclig områden (grönområden, ytor som släer igenom vtten i vrtersområden) för en nturlig rening v dgvttnet från de bebyggd områden. De störnde funionern i miljön, såsom buller- och sningsolägenheter (de värst buller- och sningsområden fller helt och hållet utnför de områden som får bebyggs) minimers genom lceringen v de oli funionern smt v struurell lösningr, såsom vrtersstruuren och en fördelig rining å byggndern så tt byggmssorn bildr gårdsområden som är syddde mot bullret. Vid sidn om lnrbetet ommer ommunen tt utrbet nvisningr för byggsättet som styr genomförndet så tt området blir en förstlssig helhet.

66 . Aluevruset.. Korttelilueet Asuinrennusten orttelilue, A Korttelilue on troitettu enintään -errosisille suinrennusille, uten ienerrostloille j rivitloille. Korttelilueell on osoitettu rennusoieus rennuslohtisesti. Tonteille on osoitettu erillinen rennusl orttelitlo vrten. Rennuslt sijoittuvt dun vrteen, suojten orttelin ih-lueit melult j muodosten smll tutil rjv iuuuni miljöötä. Korttelin itäiselle rjlle on rennettv vähintään, metriä ore uuit. Puuidn troitusen toimi viereisten AO-tonttien j A-orttelin ysäöintilueen välisenä suojvn elementtinä. Korttelilueen ysäöinti on osoitettu toteutettvsi orttelin ns. sisäihll. Asuinrennusten orttelilue, A- Korttelilue on troitettu enintään neljäerrosisten erityyisten suinrennusten lueesi. Korttelilueelle s rent myös lvelutloj. Korttelilueelle on osoitettu rennusoieus rennuslohtisin em -luuin. Oslle A-ortteleiden rennusloj on osoitettu rennettvsi liietiloj rennusten ivijln (ohjeellisen ti ollisen). Nämä osin myös liierentmiseen troitetut rennuslt sijitsevt vn muisen torin j iertoliittymän reunoill. Määräysellä hlutn edesutt toiminnoiltn moniuolisen j elävän uunitilin syntymistä. Suurortteleiden eselle on vss osoitettu erillinen rennusl orttelitlo vrten. Kvrtisun muiset suurorttelit muodostuvt resti otten olmest eri toiminnllisuusvyöhyeestä: uloimn olevsti suntovyöhyeestä, sitä sisäosilt reunustvlt, orttelin sisäiseen joyhteyteen tueutuvst ioitusvyöhyeestä, seä orttelin ytimessä sijitsevst oleseluvyöhyeestä (ih-lue).. Områdesreserveringr.. Kvrtersområden Kvrtersområde för bostdshus, A Kvrtersområdet är vsett för bostdsbyggnder i högst två våningr, såsom låghus och rdhus. I vrtersområdet hr byggrätten nvists secifi för vrje byggndsyt. För tomtern hr en sert byggndsyt nvists för ett vrtershus. yggndsytorn ligger längs gtn så tt de syddr vrterets gårdsområden från buller smtidigt som de sr en småstdsmiljö som vgränsr gturummet. Vid vrterets östr gräns s ett minst, meter högt trästet byggs. Avsien med trästetet är tt funger som ett syddnde element melln reringslntsen och de ngränsnde AO-tomtern och A-vrteren. Kvrtersområdets rering hr nvists till den s.. innergården i vrteret. Kvrtersområde för bostdshus, A- Kvrtersområdet är vsett som ett område för oli slgs bostdshus med högst fyr våningr. I vrtersområdet får även servicehus byggs. För vrtersområdet hr byggrätten nvists som vy-m er byggndsyt. För en del v byggndsytorn i A-vrteren hr ffärsloler nvists i stenfoten v byggndern (som rigivnde eller obligtoris). Dess byggndsytor som delvis hr nvists för ffärsbyggnde är belägn längs torget och trfirondellen i lnen. Genom denn bestämmelse eftersträvs uomsten v ett levnde stdsrum med mångsidig funioner. Mitt i vrje storvrter hr en sert byggndsyt nvists för ett vrtershus. Storvrteren i lneringslösningen bilds i stor drg v tre oli funionlitetszoner: längst ut en bostdszon, däremelln en reringszon som stödjer sig å örförbindelsen inom vrteret, och längst in en vistelsezon (gårdsln). Suunnittelulue idästä uvttun. / Plneringsområdet sett från öster.

67 Rennuslt sijoittuvt orttelilueen reunoille muodosten liienteen melult j tuulilt suojisi renteellisesti ehyitä, yhteisöllisyyttä tuevi orttelioonisuusi, joiden sisälle jäävät yhteiset ih-lueet. Jott orttelin yhteisih-jtus säilyy, ei orttelilueen tonttej s erott idll toisistn. Lisäsi orttelilueelle on ldittv tonttijost riiumtt yhtenäinen ihsuunnitelm, j leii- j oleselulueet seä reitit on toteutettv yhteisinä. Uuden ooojdun länsiuolisten A-ortteleiden oslt oremi rentminen on osoitettu tujen vrteen suojmn osltn ortteliih liienteen melult. Korttelirenne mtloituu joen vrren viristyslueen suuntn, renteen säilyttäen uitenin ulosäin ehyen j vmuotoisen muurimisen reunn. Joelle mtloituv renne mhdollist joen vrteen vutuvt näymät myös dun vrsien sunnoist. Ajo orttelilueen tonteille on osoitettu joo uuden ooojdun ti Uudensillntien seä orttelin sisäisen joyhteyden utt. Mntsoerrosen julisivu ei s nt uminist viutelm ihlle ti dulle. Kdun uoleisen ensimmäisen errosen suntojen lttioron tulee oll vähintään 0, metriä viereisen jordn oreussem ylemänä, jott dult ei ole suor näöyhteyttä ensimmäisen errosen suntoihin j ystytään säilyttämään riittävä ysityisyys. Joisell sunnoll on lisäsi oltv om rvee, rnslinen rvee, ttoterssi ti mntsoih. Korttelilueen ysäöinti on osoitettu järjestettäväsi ääosin mntsortisuin, orttelilueen sisäosiin. Myös suinrennusten ohjerrosi on jteltu äytettävän osin ysäöintiin. Autoioj on oltv ortteliss vähintään utoi 0 suinerrosneliömetriä ohden sunto ohden j utoi 0 liietilerrosneliömetriä ohden. Nuorisolle, vnhusille j muille erityisryhmille suunnttujen suntojen oslt on utoimitoitus utoi/0 -m. Viersioj on oltv utoi enintään 0 sunto ohden. Viersysäöinti on järjestettävissä osittin dunvrsiysäöintinä. Liietilojen ysäöinti on trvittess järjestettävissä osin dunvrsiysäöintinä j osin toriluett äyttäen. Pysäöintilueet on rjttv j jäsenneltävä uu- j enssistutusin. Lisäsi leii- j oleselulueet on erotettv istutusin j muiden renteiden vull huoltoliienteestä j ysäöintiioist. Autoiojen ohell orttelilueelle on osoitettv oluyöräioj vähintään oluyöräi 0 suntoerrosl ohden. Vähintään % yöräioist on sijoitettv rennusiin ti tlousrennusiin. Ymäristön vehreyden insmisesi on rentmttomt tontin ost, joit ei äytetä leiiioin, uluteinä ti ysäöintiin istutettv, äyttäen myös uit j ensit. Korttelilueet tulee liittää uolämöveroon. yggndsytorn ligger å vrtersområdets nter och bildr struurellt smmnhängnde vrter med gemensmm gårdslner som är syddde mot trfibuller och blåst och som främjr smhällstillvändhet. För tt tnen å en för vrteret gemens gårdsln s bevrs får tomtern inte åtsiljs med stet. Därtill s för vrtersområdet smmnställs en v tomtindelningen oberoende, gemensm ln för denn inre gårdsln, och le- och vistelseområden s nläggs så tt de hänger iho. När det gäller A-vrteren väster om den ny mtrgtn hr högre byggnde nvists längs gtorn för tt sydd vrtersgården mot trfibuller. Kvrtersstruuren blir lägre mot reretionsområdet vid åstrnden, doc med bevrnde v struuren med en utåt smmnhängnde och fritt formd, murlinnde nt. Eftersom struuren säner sig ju närmre mn ommer ån önr sig vyer även från de bostäder som är lcerde längs gtor. Körningen till tomtern hr nvists ntingen vi den ny mtrgtn eller vi Nybrovägen i ombintion med en intern örförbindelse. Mrlnsvåningens fsd får inte ge ett slutet intryc mot gården eller gtn. Golvhöjden å bostädern i den först våningen mot gtn s vr minst 0, meter högre än höjden å den intilliggnde örbnn för tt förhindr dire insyn i våningrn å först våningen och därmed bevr en tillräclig integritet. Vrje bostd s dessutom h en egen blong, frns blong, terrss eller gårdsln å mrnivå. Prering rrngers främst med hjäl v lösningr å mrln, inuti vrtersområden. Även en del v bottenvåningrn i bostdshusen är delvis tän för rering. Vrje vrter s h minst billts er 0 vy-m för bostdslolern och billts er 0 vy-m för ffärslolern. När det gäller bostäder som rir sig till ungdomr, äldre ersoner och övrig secilgruer är billtsdimensioneringen billts er 0 vy-m. Antlet gästreringsltser s vr er mx. 0 bostäder. Gästreringen s nordns delvis som rering längs gtn. Preringen för ffärslolern n vid behov rrngers dels utmed gtn och dels med hjäl v torgområdet. Preringsområden s vgränss och struurers med hjäl v träd- och buslnteringr. Därtill s leoch vistelseområden vgränss från servicetrfien och reringsltsern med hjäl v lnteringr och ndr onstruioner. Utöver billtsern s minst cyelreringslts er 0 vy-m bostäder nviss i vrtersområdet. Minst % v cyelltsern s lcers i byggnder eller eonomibyggnder. För tt åstdomm en frodig miljö s de obebyggd delr v tomten, vil inte nvänds som leltser, frleder eller rering, lnters så tt mn även nvänder träd och busr. Kvrtersområden s nsluts till fjärrvärmenätet.

68 Asuinrennusten orttelilue, A- Korttelilue on troitettu enintään sierrosisille suintloille, uten ienerrostloille, ritloille, ytetyille ientloille, omotitloille j rivitloille. Rennuset s yteä toisiins utotosen ti muun rennelmn vull. Korttelilueelle on osoitettu rennusoieus rennuslohtisin -m -luuin. Sllitun rennusoieuden lisäsi s utin sunto ohden rent viherhuoneen, jon int-l on oreintn 0 % rennusoieudest. Viherhuoneit on uitenin rennettv vähintään ysi viherhuone neljää sunto ohden. Joist suurortteli ohden on osoitettu erillinen rennusl orttelitlo vrten. Kvrtisun muiset suurorttelit muodostuvt resti otten olmest eri toiminnllisuusvyöhyeestä: uloimn olevsti suntovyöhyeestä, sitä sisäosilt reunustvlt, orttelin sisäiseen joyhteyteen tueutuvst ioitusvyöhyeestä, seä orttelin ytimessä sijitsevst oleseluvyöhyeestä (ih-lue). Rennuslt sijoittuvt orttelilueen reunoille muodosten liienteen melult j tuulilt suojisi renteellisesti ehyitä, yhteisöllisyyttä tuevi orttelioonisuusi, joiden sisälle jäävät yhteiset ih-lueet. Jott orttelin yhteisih-jtus säilyy, ei orttelilueen tonttej s erott idll toisistn. Lisäsi orttelilueelle on ldittv tonttijost riiumtt yhtenäinen ihsuunnitelm, j leii- j oleselulueet seä reitit on toteutettv yhteisinä. Mntsoerrosen julisivu ei s nt uminist viutelm ihlle ti dulle. Kdun uoleisen ensimmäisen errosen suntojen lttioron tulee oll vähintään 0, metriä viereisen jordn oreussem ylemänä, jott dult ei ole suor näöyhteyttä ensimmäisen errosen suntoihin j ystytään säilyttämään riittävä ysityisyys. Joisell sunnoll on lisäsi oltv om rvee, rnslinen rvee, ttoterssi ti mntsoih. Korttelilueelle on rennettv viherhuoneit vähintään ysi viherhuone neljää sunto ohden. Määräysellä hlutn elävöittää orttelirennett seä visulisesti että toiminnllisesti. Ajo orttelilueen tonteille on osoitettu joo uuden ooojdun ti Uudensillntien seä orttelin sisäisen joyhteyden utt. Korttelilueell on osoitettv joist sunto ohden vähintään utoi 0 suinerrosneliötä ohden. Nuorisolle, vnhusille j muille erityisryhmille suunnttujen suntojen oslt on utoimitoitus utoi/0 -m. Korttelilueen ysäöinti on osoitettu järjestettäväsi ääosin hjutetusti, suntojen yhteyteen ti välittömään läheisyyteen. Pysäöintilueet on rjttv j jäsenneltävä uu- j enssistutusin. Viersysäöinti on trvittess järjestettävissä osittin dunvrsiysäöintinä. Korttelilueen leii- j oleselulueet on erotettv istutusin j muiden renteiden vull huoltoliienteestä j ysäöintiioist. Ymäristön vehreyden insmi- Kvrtersområde för bostdshus, A- Kvrtersområdet är vsett för bostdshus med högst två våningr, såsom låghus, rhus, olde småhus, egnhemshus och rdhus. yggnder får ols till vrndr över en crort eller linnde onstruion. För vrtersområdet hr byggrätten nvists som vy-m er byggndsyt. Utöver den högst tillåtn byggrätten är det möjligt tt för vrje bostd bygg ett grönrum som omfttr högst 0 % v byggrätten. Minst ett grönrum er fyr bostäder s doc byggs. För vrje storvrter hr en sert byggndsyt nvists för ett vrtershus. Storvrteren i lneringslösningen bilds i stor drg v tre oli funionlitetszoner: längst ut en bostdszon, däremelln en reringszon som stödjer sig å örförbindelsen inom vrteret, och längst in en vistelsezon (gårdsln). yggndsytorn ligger å vrtersområdets nter och bildr struurellt smmnhängnde vrter med gemensmm gårdslner som är syddde mot trfibuller och blåst och som främjr smhällstillvändhet. För tt tnen å en för vrteret gemens gårdsln s bevrs får tomtern inte åtsiljs med stet. Därtill s för vrtersområdet smmnställs en v tomtindelningen oberoende, gemensm ln för denn inre gårdsln, och le- och vistelseområden s nläggs så tt de hänger iho. Mrlnsvåningens fsd får inte ge ett slutet intryc mot gården eller gtn. Golvhöjden å bostädern i den först våningen mot gtn s vr minst 0, meter högre än höjden å den intilliggnde örbnn för tt förhindr dire insyn i våningrn å först våningen och därmed bevr en tillräclig integritet. Vrje bostd s dessutom h en egen blong, frns blong, terrss eller gårdsln å mrnivå. Kvrtersområdet s h minst ett grönrum er fyr bostäder. Genom denn bestämmelse vill mn ge liv åt vrtersstruuren både med hänsyn till det visuell och till funionern. Körningen till tomtern hr nvists ntingen vi den ny mtrgtn eller vi Nybrovägen i ombintion med en intern örförbindelse. I vrtersområdet s minst billts nviss er 0 m -vy bostdsyt. När det gäller bostäder som rir sig till ungdomr, äldre ersoner och övrig secilgruer är billtsdimensioneringen billts er 0 m -vy. Prering hr nvists främst decentrlisert, i nslutning till eller i omedelbr närhet v bostädern. Preringsområden s vgränss och struurers med hjäl v träd- och buslnteringr. Gästreringen s vid behov nordns delvis som rering längs gtn. Kvrtersområdets leoch vistelseområden vgränss från servicetrfien och reringsltsern med hjäl v lnteringr och ndr onstruioner. För tt åstdomm en frodig miljö s de obebyggd delr v tomten, vil inte nvänds som leltser, frleder eller rering, lnters så tt mn även nvänder träd och busr.

69 sesi on rentmttomt tontin ost, joit ei äytetä leiiioin, uluteinä ti ysäöintiin istutettv, äyttäen myös uit j ensit. Korttelilueet tulee liittää uolämöveroon. Asuinrennusten orttelilue, A- Korttelilue on troitettu enintään sierrosisille suintloille, uten ienerrostloille, ritloille, ytetyille ientloille j rivitloille. Rennuset tulee yteä toisiins utotosen ti muun rennelmn vull. Tonttej tulee suojt liiennemelult rennusten edullisell suuntusell seä rjmll ihoj melulähteen suuntn sijoitetuin ääntä vimentvin tlous-, huoltoj utosuojrennusin. Sllitun rennusoieuden lisäsi s utin sunto ohden rent viherhuoneen, jon int-l on oreintn 0 % rennusoieudest. Rennuslt sijoittuvt orttelilueen reunoille muodosten liienteen melult j tuulilt suojvn renteellisesti ehyen, yhteisöllisyyttä tuevn orttelirenteen, jon sisälle jää yhteinen ih-lue. Korttelilue on mhdollist tärinäluett, joten rennusluvn yhteydessä on selvitettävä viereisen tärinälähteen (rt) mhdollisesti iheuttm tärinä j huolehdittv sen vimentmisest erustusten j renteiden suunnitteluss. Lisäsi ennen rentmisen loittmist on oltv yhteydessä rdn hllinnst vstvn Liiennevirstoon j selvitettävä lutusen viutuset rtn. Korttelilue tulee liittää uolämöveroon. Asuinientlojen orttelilue, AP Tllbcn tilesusen lue on osoitettu enintään I u ½ -errosisten suinientlojen orttelilueesi, joll ymäristö säilytetään (AP/s-). Korttelilueell uudisrentminen tulee oll ihiiriä täydentävää seä sovitt yhteen tiln miljöön j suojeltvisi osoitettujen rennusten nss julisivun rennusineen, mittsuhteiden, intojen j väritysen oslt. Tllbcn tilesusen lueelle on osoitettu 0 -m rennusoieutt uutt suinrentmist vrten j 00 -m rennusoieutt uudelle tlousrennuselle. Muilt osin utin tilesusen nyyistä rennust ohden on osoitettu rennusoieutt suunnilleen nyyistä rennuserrosl vstv määrä. Tilesusen ihiirin nyyiset rennuset on osoitettu vss säilytettävisi niiden ulttuurihistorillisten rvojen j yläuvn nnlt eseisen semn vuosi. Rennusi ei s ur, eiä niiden ulosu muutt ilmn unnn rennusvlvonnn lu. Ennen luvn äsittelyä on myös muntmuseolle vrttv tilisuus lusunnon ntmiseen. Rennusiss suoritettvien orjus- j muutostöiden tulee oll sellisi, että rennusien ominisiirteet säilyvät. Ajo Tllbcn tillle on osoitettu säilyvän edelleen Uudensillntien utt, jo on vss osoitettu Niilän- Kvrtersområden s nsluts till fjärrvärmenätet. Kvrtersområde för bostdshus, A- Kvrtersområdet är vsett för bostdshus med högst två våningr, såsom låghus, rhus, olde småhus och rdhus. yggnder bör ols till vrndr över en täc billts eller linnde onstruion. Tomtern s sydds mot trfibullret genom tt mn rir byggndern å ett fördeligt sätt smt vgränsr gårdslnern i rining mot bullerälln med ljuddämnde eonomibyggnder, servicebyggnder och täc billtser. Utöver den högst tillåtn byggrätten är det möjligt tt för vrje bostd bygg ett grönrum som omfttr högst 0 % v byggrätten. yggndsytorn ligger å vrtersområdets nter och bildr ett struurellt smmnhängnde vrter med gemensm gårdsln som är syddd mot trfibuller och blåst och som främjr smhällstillvändheten. Eftersom vrtersområdet är ett otentiellt vibrtionsområde s vibrtionen från den närliggnde vibrtionsälln (bnn) utreds i smbnd med byggndslovet. Dämning v vibrtionen s ts i bende vid lneringen v husgrundern och onstruionern. Innn byggndsrbeten inleds s Trfiveret, som nsvrr för bnförvltningen, onts för tt utred onsevensern v ålning för bnn. Kvrtersområdet s nsluts till fjärrvärmenätet. Kvrtersområde för småhus, AP Tllbc gård hr nvists som ett vrtersområde för småhus med I u ½ som högst våningstl. I vrtersområdet s miljön bevrs (AP/s-). Ny byggnder i vrtersområdet s omletter det befintlig gårdsområdet och beträffnde fsdens byggmteril, dimensioner, ytor och färgsättning nsss till gårdsmiljön och de i lnen syddde byggndern. Till driftcentrumet vid Tllbc gård hr 0 vy-m byggrätt nvists för ny bostäder och 00 vy-m för en ny eonomibyggnd. Vd gäller de övrig delrn v gården hr byggrätt nvists ungefär motsvrnde den nuvrnde våningsytn er byggnd. I lnen nviss tt de nuvrnde byggndern i gårdsområdet s bevrs å grund v sin ulturhistoris värden och sitt med hänsyn till bybilden centrl läge. yggndern får inte rivs och ders exteriör får inte ändrs utn tillstånd från ommunens byggndstillsyn. Innn ett tillstånd behndls s även lndssmuseet ges tillfälle tt ge ett utlåtnde. Renoverings- och ändringsrbeten som utförs å byggndern s vr v sådn ntur tt byggnderns särdrg bevrs. Infrten till Tllbc gård hr i lnen bevrts vi Nybrovägen/Kungsvägen. Denn hr beträffnde vsnittet melln Nicbyvägen och den ny mtrgtn/itäinen joiuistontie reserverts som en gt för fotgängre och cylister

70 tien j uuden ooojdun/itäisen joiuistontien väliseltä osuudelt jlnululle j oluyöräilylle vrtusi dusi, joll on tontille/rennusille jo sllittu. Niiläntien ohjoisuolisilt osin Tllbcn tiln lue on suinientlojen ortteliluett, jot osee ohjvesien suojelumääräys (AP/v-). Ko. orttelilueen os osien on vss osoitettu rennusoieutt 00 em, jo vst utuinin lueell nyyisin sijitsevien rennusten rennuserrosl. Tälle Tllbcn tiln ns. ohjoisuoliselle oslle s rent enintään -errosisi rennusi, ivn uten sitä ymäröiville erillisientlotonteille. Ajo o. orttelilueelle on osoitettu Lsosuontieltä ernevn tonttidun utt. AP-orttelilueill on osoitettv joist sunto ohden vähintään, utoi. Erillisientlojen orttelilue, AO- Lsosuontien vrren nyyiset omotitontit j niitä täydentävä omotisutus seä Tllbcn tilesust lähinnä ymäröivät lueet on osoitettu vss erillisientlojen orttelilueesi AO-. Korttelilueelle s rent enintään sierrosisi omotitloj. Korttelilueen rentmistehouusluu on e=0.0. Sllitun rennusoieuden lisäsi s utin sunto ohden rent enintään 0 -m tloustiloj. Joist sunto ohden on osoitettv vähintään si utoi. Ajo orttelilueen tonteille on osoitettu Lsosuontien j uusien tonttitujen utt. över vilen det är tillåtet tt ör till tomten/byggltsen. På norr sidn v Nicbyvägen är det område som hör till Tllbc gård ett vrtersområde för små bostdshus som omftts v en bestämmelse om sydd v grundvttnet (AP/v-). För denn del v vrtersområdet hr 00 vy-m byggrätt nvists, vilet i stort sätt motsvrr byggndsytn v de befintlig byggndern i området. I denn s.. norr del v Tllbc gård är det tillåtet tt bygg hus i högst två våningr, å smm sätt som å de omgivnde tomtern för fristående småhus. Körningen till vrtersområdet hr nvists vi en tomtgt som vier v från Dlsärrsvägen. I AP-vrtersområden s minst, billtser nviss er bostd. Kvrtersområde för fristående småhus, AO- De nuvrnde egnhemstomtern längs Dlsärrsvägen och den egnhemsbosättning som omletterr dem smt näromgivningrn ring Tllbc gård hr i lnen nvists som vrtersområde för fristående småhus AO-. I dett vrtersområde får egnhemshus med högst två våningr uförs. Effeivitetstlet är e=0,0. Utöver den högst tillåtn byggrätten är det möjligt tt för vrje bostd bygg eonomiloler å högst 0 vy-m. I vrtersområdet s minst två billtser nviss er bostd. Infrter till tomtern i vrtersområdet hr nvists vi Dlärrsvägen och de ny tomtgtorn. Tllbcn tilesusen lue on Niilläntien eteläuolisilt osilt osoitettu vss suinientlojen orttelilueesi, joll ymäristö säilytetään. / Området för Tllbc gårdscentrum är till de delr som ligger söder om Nicbyvägen nvisde som vrtersområde för småhus där miljön s bevrs. Erillisientlojen orttelilue, AO- Korttelilueelle s rent enintään sierrosisi omotitloj ti ytettyjä ientloj. Korttelilueelle on osoitettu rennusoieus rennuslohtisin em - luuin. Sllitun rennusoieuden lisäsi s utin sunto ohden rent viherhuoneen, jon int-l on oreintn 0 % rennusoieudest seä enintään 0 -m erillisiä tloustiloj. Uuteen ooojtuun (Joilsontie) rjutuvilt osin on orttelilueen rennusten väliset ihtilt rjttv Joilsontiestä tjmuvllisesti oretsoisell j rennusten julisivuverhoust jtvll idll. Kvrtersområde för fristående småhus, AO- I dett vrtersområde får egnhemshus eller olde småhus med högst två våningr uförs. För vrtersområdet hr byggrätten nvists som vy-m er byggndsyt. Utöver den högst tillåtn byggrätten är det möjligt tt för vrje bostd bygg ett grönrum som omfttr högst 0 % v byggrätten smt fristående eonomiloler å högst 0 vy-m. I de delr v vrtersområdet som nsluter sig till mtrgtn (Joilsontie) s gårdsrummen vgränss från gtn med ett stet som är en förlängning å byggndern och som reresenterr en hög vlitet beträffnde tätortsbilden.

71 AO- -orttelilueet ovt luonteeltn erinteistä omotiortteleit/-tonttej tiiviimiä j mhdollistvt iuuunimisen omotisumisen suhteellisen ienillä, mutt toimivill tonteill. Joist sunto ohden on osoitettv vähintään si utoi. Ajo orttelilueen tonteille on osoitettu Lsosuontieltä j uudelt ooojdult (Joilsontie) risteävien uusien tonttitujen utt. Liierennusten orttelilue, KL Alue on troitettu myymälöitä j vstvi ullisten lveluiden rennusi vrten. Korttelilueelle on osoitettu rennusoieus -m -luuin. Liierennusten iertoliittymän j torin uoleisten julisivujen tulee oll muut rennusmss oremi j julisivuj tulee elävöittää esim. uisin seinäristioin. Julisivuoreuden j rentmisen määrittelyllä yritään ohjmn liierentmist muut tjmrennett täydentävään j lduseen suuntn niin, että liierennuset muodostvt yhdessä viereisten errostloortteleiden nss julisivuiltn j mssoiltn suhteellisen sousuhtisen oonisuuden. Korttelilueelle tulee osoitt ysi utoi 0 -m ohden. Eteläisen KL-orttelilueen ysäöinti on järjestetty orttelilueen sisäisen ysäöinnin ohell osin orttelilueen viereiselle torilueelle (äytettävissä toriäivien ulouolisin äivinä). Pohjoisemmn KL-orttelilueen utoit on toteutettviss oonn orttelilueen sisällä. Pysäöintilueet on rjttv j jäsenneltävä uu- j enssistutusin. Ajo KL-orttelilueille on osoitettu joo uuden ooojdun utt ti vihtoehtoisesti eteläiselle KL-lueelle myös Uudensillntien utt. Pohjoisem KL-ortteliluett reunust ohjois- j itäosilt uill j ensill istutettvt lueen ost. Näillä ns. vihervyöhyeillä on yritty minimoimn un toiminnst viereisille suin- j äiväotitonteille mhdollisesti iheutuv häiriö. Muiltin osin rentmttomt tontin ost, joit ei äytetä esim. uluteinä ti ysäöintiin, on istutettv äyttäen myös uit j ensit. Lisäsi orttelin itäiselle rjlle on rennettv vähintään, metriä ore uuit. Puuidn troitusen toimi viereisten AO-tonttien j KL-orttelin välisenä suojvn elementtinä. Yleisten rennusten orttelilue, Y Uuden ooojdun vrteen on osoitettu luevrus äiväoti, oulu ti muut yleistä rennust vrten. Korttelilueelle on osoitettu rennusoieutt 00 -m. Ajo orttelilueelle on osoitettu hdelt suunnlt siten, että sttoliienne on eroteltu muust orttelilueelle suuntutuvst liienteestä. Ajtusen on, että sttoliienne orttelilueelle ohjutuu uuden tonttidun utt, j muu orttelilueelle suuntutuv liienne uuden ooojdun j Lsosuontien yhdistävän tuyhteyden utt. AO- -vrtersområden är till sin ntur tätre än trditionell egnhemsvrter/-tomter och möjliggör ett småstdsli egnhemsboende å reltivt små men fungernde tomter. I vrtersområdet s minst två billtser nviss er bostd. Infrter till tomtern i vrtersområdet hr nvists från Dlärrsvägen och vi tomtgtorn som orsr till den ny mtrgtn (Joilsontie). Kvrtersområde för ffärsbyggnder, KL Området är vsett för byggnder för butier och linnde ommersiell service. För vrtersområdet hr byggrätten nvists som vy-m. Affärsbyggnderns fsder mot rondellen eller mot torget bör vr högre än den övrig byggndsmssn och de s livs u med t.ex. orsver i trä. estämmelsern om fsdhöjden och -byggndet syftr till tt styr ffärsbyggndet i en höglssig rining som omletterr tätortsbyggndet så tt ffärsbyggndern tillsmmns med de intilliggnde våningshusvrteren utgör en med hänsyn till fsdern och mssorn tämligen välroortionerd helhet. I vrtersområdet bör en billts nviss er 0 vy-m. Preringen i det södr KL-vrtersområdet hr rrngerts utöver vrtersområdets intern rering delvis till det intilliggnde torgområdet (tillgängligt för rering när det inte är torgdg). illtsern i det nordligre KL-vrtersområdet n nläggs i sin helhet inom vrtersområdet. Preringsområden s vgränss och struurers med hjäl v träd- och buslnteringr. Körningen till KL-vrtersområdet hr nvists ntingen vi den ny mtrgtn eller lterntivt vi Nybrovägen till de södr delrn v KL-vrtersområdet. Det nordligre KL-vrtersområdet nts i norr och öster v områden som lnters med träd och busr. I dess s.. grönzoner hr mn strävt eller tt minimer de störningr som butisversmheten eventuellt medför för de intilliggnde bostds- och dghemstomtern. Även övrig obebyggd delr v tomten, vil inte nvänds t.ex. som frleder eller för rering, s lnters så tt mn även nvänder träd och busr. Dessutom s vid vrterets östr gräns byggs ett minst, meter högt trästet. Avsien med trästetet är tt funger som ett syddnde element melln de bredvidliggnde AO-tomtern och KLvrteren. Kvrtersområde för llmänn byggnder, Y Längs mtrgtn hr nvists en områdesreservering för dghem, sol eller nnn llmän byggnd. Kvrtersområdet hr nvists byggrätt 00 m -vy. Körning till vrtersområet hr nvists från två håll så, tt följtrfien hr sererts från den övrig trfien som rir sig till området. Tnen är, tt följtrfien till vrtersområdet styrs vi den ny tomtgtn och den övrig trfien som rir sig till vrtersområdet styrs vi gtuförbindelsen som förenr den ny mtrgtn och Dlsärrsvägen. 9

72 Korttelilueelle tulee osoitt ysi utoi 0 -m ohden. Korttelilueen ohjoisosn on osoitettu luevrus ysäöintiä vrten. Kvrtersområdet nviss en billts er 0 m -vy. En områdesreservering för rering nviss i vrterets norr del... Muut lueet Puisto, VP Suunnitelmss on osoitettu rennettvisi uistolueisi entisen Niilän sirln juhltlon edust, sirln vnhn hllintorennusen uistoselin äätteenä olevt, vss osoitetun torin viereiset lueet seä äiväotitontin oisuolelle jäävä lue. Juhltlon edustn uistolueelle on osoitettu rennusl huoltorennust vrten (vh). Huoltorennusen on jteltu lvelevn trvittess uistoon sijoitettv uloilmtetteri seä muut uiston äyttöä j huoltotoimint. Torin viereiselle uistolueelle on osoitettu luevrus rennettv vesillst vrten. Lisäsi uistolueille on osoitettu ohjeellisin rjusin vrusi erilisi toimintoj vrten, uten leii- j oleselulueelle, entälle, uloilmtetterille, oiruistolle j lstviljelylueelle. Lähiviristyslue, VL- Sioonjoen rnt-lue seä siitä orttelilueiden väliin ulottuvt vihersormet on osoitettu lähiviristyslueesi, jo säilytetään ääosin voimen. Alue on os ljem Sioonjoen vrren viherluett. Alueelle on osoitettu useit ohjeellisi uistooluyhteysiä. Nämä olut liittyvät seä lueen sisäisiin että luett ymäröiviin evyenliienteen verostoihin, j näin lähiviristyslueelle rennettvt reitit rntvt j täydentävät lueen evytliienneyhteysiä. Hulevesien äsittelyä vrten lueelle on osoitettu vrusi hulevesireittejä vrten (hule-). Lisäsi lueelle on osoitettu ohjeellisi vrusi mm. hedelmäuuryhmille (h) j leiiioille (le). Lähiviristyslueell, Niiläntien j Sioonjoen risteämisohdss sijitsev vnh ummorennus on esitetty vss omn rennuslnn j sille on ohdistettu 00 em rennusoieutt. Ajtusen on, että ummorennusen voisi unnost esim. hvilrvintoltoimint vrten. Rennus on osoitettu vss suojeltvsi, eiä sitä s ur eiä sen ulosu muutt ilmn unnn rennusvlvonnn lu. Ennen luvn äsittelyä on muntmuseolle vrttv tilisuus lusunnon ntmiseen. Rennusess suoritettvien orjus- j muutostöiden tulee oll sellisi, että rennusen ominisiirteet säilyvät. Rennusen lvelutoiminnn (hvil ym.) mhdollistmisesi rennusen yhteyteen s uitenin rent tyyliin soivn terssin (vrt. Fisrsin rvintol Kurij, oheinen uv). Pummorennusen suojelutvoitteiden vuosi vss ei ole osoitettu velvoitett rennust tulvvesiltä suojvien renteiden toteuttmiseen, vi lue on mhdollist tulvrisiluett (lle 9 m mereninnst)... Övrig områden Pr, VP I lnen hr området frmför f.d. Nicby sjuhus festslsbyggnd, de områden i ändn v rxeln från sjuhusets gml förvltningsbyggnd som ligger intill det i lnen nvisde torget smt det område sydöster om dghemstomten nvists som rområden som s nläggs. I rområdet frmför festslsbyggnden hr en byggndsyt nvists för en servicebyggnd (vh). Det är tän tt servicebyggnden vid behov även s unn tjän en eventuell friluftsteterversmhet smt övrig nvändning v ren och runderhållet. I rområdet intill torget hr en områdesreservering nvists för en vttenbssäng. Som rigivnde vgränsningr hr reserveringr gjorts för oli funioner, såsom för ett le- och vistelseområde, en ln, en friluftsteter, en hundr och ett område med odlingslotter. Område för närreretion, VL- Åstrnden och grönfingrrn som sträcer sig ut till vrtersområden hr nvists som område för närreretion som i huvuds s bevrs. Området är en del v ett större grönområde längs Sibbo å. Här hr nvists fler rigivnde rstigsförbindelser. Dess stigr nsluter sig både till områdets intern nätver v cyel- och gångbnor och till de omgivnde nätveren. På det sättet förbättrr och omletterr de ny ruttern i närreretionsområdet förbindelsern för den lätt trfien. För behndlingen v dgvttnet hr reserveringr nvists för dgvttenleder (hule-). Därtill hr rigivnde reserveringr nvists bl.. för gruer v fruträd (h) och leltser (le). Det gml umhuset i området för närreretion, där som Nicbyvägen går över Sibbo å, hr lgts frm i lnen som en egen byggndsyt med byggrätt å 00 vym. Tnen är tt umhuset s unn renovers t.ex. till ett cfé eller en resturng. yggnden hr syddts i lnen: den får inte rivs och dess exteriör får inte ändrs utn tillstånd från ommunens byggndstillsyn. Innn ett tillstånd behndls s lndssmuseet ges tillfälle tt ge ett utlåtnde. Renoverings- och ändringsrbeten som utförs å byggnden s vr v sådn ntur tt byggndens särdrg bevrs. För tt gör det möjligt tt driv serviceversmhet (cfé eller linnde) är det tillåtet tt även nlägg en till stilen nssd terrss (jfr. resturng Korsmedjn i Fisrs, vidstående bild). På grund v målet om tt sydd umhuset hr ing åläggnden nvists om onstruioner som syddr mot översvämning, även om området är ett otentiellt översvämningsrisområde (mindre än 9 m ovnför hvsståndet). 0

73 Ajo ummorennuselle on osoitettu uudelt ooojdult lähtevän j lähiviristyslueell ulevn jlnululle j yöräilylle vrtun lueen osn utt (/h). Ajoyhteys on sllittu lähinnä huoltojo vrten. Rennusen viereen on osoitettu ysäöintii vähintään hdelle utoille. Ajtusen on, että ulu hviln tms. thtuu ääosin ävellen ti yöräteitse. Korttelilueelle voidn uitenin toteutt muutmi trvittvi ysäöintiioj mm. henilöunnn treisiin seä liiuntrjoitteisi vrten. Lähiviristyslue, VL Kv-lueen ohjoisosn, Sioonjoen vrteen on osoitettu lähiviristysluett. Nämä viherlueet täydentävät osltn Sioonjoen vrren j Niilän viherlueverosto. Nämä ohjoisosn VL-lueet voivt oll luonteeltn metsäisemiä uin Joilson lueen muut Sioonjoeen rjutuvt viristyslueet. Ajtusen on, että metsäisinä nämä viherlueet suojvt jossin määrin ohjoisen orttelilueit rdn melult. Suojviherlue, EV Till umhuset ör mn vi en del v närreretionsområdet som hr reserverts för cyel- och gångtrfi (/h). Dett område strtr från den ny mtrgtn. Körning är tillåten närmst för servicetrfi. Intill byggnden hr rering nvists för minst två billtser. Tnen är tt mn tr sig till cféet (eller resturngen) i huvuds till fots eller med cyel. I vrtersområdet n mn emellertid nlägg någr reringsltser bl.. för ersonlens behov och för rörelsehindrde. Område för närreretion, VL I norr delen v lnområdet, längs Sibbo å, hr områden för närreretion nvists. Dess grönområden omletterr nätveret v grönområden längs Sibbo å och i Nicby. Dess VL-områden i norr delen n h en mer sogslinnde rär än de övrig reretionsområden i Ådlen som gränsr till Sibbo å. Tnen är tt om det växer sog i dess grönområden så syddr de i viss mån de norr vrtersområden mot bullret från bnn. Syddsgrönområde EV Kuv Fisrssiss sijitsevst rvintol Kurijst, jon edustll on Mustionjoeen rjutuv terssi. Sioonjoen vrress sijitsevst vnhst ummorennusest voisi toteutt vstvnlisen hvil-rvintoln. / ild v resturng Kurij i Fisrs med terrss som gränsr till Mustijoi. Den gml umbyggnden vid Sibbo å unde förverligs till en motsvrnde cfé-resturng.

74 Rideliienteen iheuttmn melun j tärinän suojvyöhyeesi troitettu lue. Vesilue, W Sioonjoi on osoitettu vss vesilueen. Sioonjoi on Ntur 000 -luett vesilueen oslt. Suojelutvoitteiden turvmisesi vesilueen ruouset j täyttämiset ym. näihin verrttviss olevt toimeniteet edellyttävät vesilin muisi lui. Ktu- j liiennelueet Ktulueet Joilson lue liittyy Niilän esustn Niiläntien, uuden ooojdun (Joilsontie) j Uudensillntien utt. Näistä Niiläntie j Joilsontie toimivt lueen tuveron ääooojtuin. Niiläntie tulln vss osoittmn tulueesi Pornistentien j Lsosuontien väliseltä osuudelt. Niiläntien tulue on vrttu vss ääosin metrin levyisenä siten, että tulueen molemmille uolille mhtuu viheristll eroteltu, erillinen evyen liienteen väylä. Myös Pornistentien voimss olevn semvn muinen yleisen tien (LYT) lue on otettu mun Joilson semvn rdn j Niiläntien väliseltä osuudelt j osoitettu vss tulueesi. Uusi illinen ooojtu on vrttu vss metrin levyisenä siten, että tulueen toiselle uolelle mhtuu viheristll eroteltu evyenliienteen väylä j toiselle uolelle reunivellinen jläytävä. Tämän uuden ooojdun viherist on mitoitettu siten, että siihen voi sijoitt myös utoioj. Uudensillntie on otettu ossi v-luett dunnimen muutosen ti Sioonjoen j Niiläntien väliseltä osuudelt (Sioonjoen j Joiuistontien välinen tieosuus on Kuninntie-nimistä tuluett voimss olevss semvss). Uudensillntien tuluevrus on säilytetty nyyisellään siltä osin uin tie uuluu voimss olevn vn. Joiuistontien j Niiläntien väliseltä osuudelt Uudensillntie on osoitettu vss jlnululle j oluyöräilylle vrttun tun, joll on tontille jo sllittu. Tällä tvoin on hluttu ruhoitt Tllbcn tilesusen eteläuolist tuosuutt liienteeltä j ohjt liienne ulemn Uudensillntien j Niiläntien välisen uuden tuyhteyden utt. Lsosuontien osoitetn vss ääosin metriä leveänä tulueen Rtolun risteyseen s. Siitä eteenäin Lsosuontien Pornistentiehen yhdistävä tieyhteys osoitetn vss osin jlnululle j oluyöräilylle vrtusi dusi (). Tämä Lsosuontien Pornistentiehen yhdistävä osuus on osoitettu vss metriä leveänä. Ajo suunnittelulueen tonteille on osoitettu uuden ooojdun, Lsosuontien j uusien tonttitujen utt. Tonttidut on vrttu vss ääosin 9 metrin levyisinä. Ajtusen on, että tonttidut äsittävät elän jortrin ilmn jläytävää. Uuden ooojdun j Lsosuontien yhdistävät tuyhteydet on mitoitettu Område vsett som syddszon mot bullret och sningen från sårtrfien. Vttenområde, W I lnen hr Sibbo å nvists som ett vttenområde. Sibbo å ingår i ett Ntur 000-område till den del som gäller vttenområdet. För tt säerställ syddsmålen förutsätter muddrings- och fyllndsrbeten och därmed jämförbr åtgärder tillstånd i enlighet med vttenlgen. Gtu- och trfiområden Gtuområden Sibbo Ådl nsluter sig till Nicby centrum över Nicbyvägen, den ny mtrgtn (Ådlsvägen) och Nybrovägen. Av dess fungerr Nicbyvägen och Ådlsvägen som huvudmtrgtor i gtunätet. Den sträc v Nicbyvägen som ligger melln orgnäsvägen och Dlsärrsvägen nviss som gtuområde. Gtuområdet vid Nicbyvägen hr i huvuds nvists meter brett i lnen, så tt det å bägge sidor v vägen finns lts för en sert cyel- och gångbn och en grön rems melln denn och vägen. Området för llmän väg (LYT) vid orgnäsvägen i den gällnde detljlnen hr ocså tgits med i Ådlens detljln till den del som går melln bnn och Nicbyvägen och nvists som gtuområde. Den ny lol mtrgtn hr reserverts som en meter bred gt så tt det längs den en sidn finns lts för en grönrems och en cyel- och gångbn, och längs den ndr sidn en trottor med ntsten. Grönremsn längs den ny mtrgtn hr dimensionerts så tt mn även n lcer billtser å den. Nybrovägen hr tgits med som en del v lnområdet å grund v ändringen i gtunmnet å sträcn melln Sibbo å och Nicbyvägen (i den gällnde detljlnen är vägsträcn melln Sibbo å och Årensväg ett gtuområde som heter Kungsvägen). Reserveringen för Nybrovägens gtuområde hr bevrts oförändrd till den del vägen hör till den gällnde lnen. På sträcen melln Årsvägen och Nicbyvägen hr Nybrovägen nvists som en 0 meter bred gt som reserverts för fotgängre och cylister över vilen örning till tomtern är tillåten. På det här sättet hr mn velt fred gtuvsnittet söder om Tllbc gård för trfi och i stället styr trfien till den ny gtuförbindelsen melln Nybrovägen och Nicbyvägen. Dlärrsvägen nviss mest som ett meter brett gtuområde ändr frm till orsningen med nstigen. Härifrån nviss den vägförbindelse som förbindelser Dlärrsvägen med orgnäsvägen dels som en gt reserverd för gång- och cyeltrfi (). Dett vsnitt, som förenr Dlärrsvägen och orgnäsvägen, hr i lnen nvists meter brett. Infrter till tomtern i vrtersområdet hr nvists vi den ny mtrgtn, Dlärrsvägen och de ny tomtgtorn. Tomtgtorn hr reserverts i huvuds som 9 meter bred gtor. Tnen är tt tomtgtorn enbrt s utgörs v två örbnor utn trottorer. De gtuförbindelser som förenr den ny mtrgtn med Dlärrsvägen hr l-

75 metriä leveänä siten, että jordn viereen mhtuu reunivellinen jläytävä. Näiden tuyhteysien on jteltu tulevisuudess toimivn osltn joneuvojen uluyhteytenä Lsosuontien suinlueelt Niilän esustn suuntn. nerts meter bred så tt det finns lts för en trottor med ntsten intill örbnn. I frmtiden är det tän tt dess gtuförbindelser fungerr som fordonsförbindelse från bostdsområdet vid Dlärrsvägen i rining mot Nicby centrum. Ktujen vrteen on mitoitettu til yleistä ysäöintiä vrten. Lsennllisesti lueell on til dunvrsiille. Pioist ääos sijoittuisi uuden ooojdun vrteen. Längs gtorn hr lts reserverts för llmän rering. Klylmässigt finns det lts för billtser längs gtn. De flest sulle nläggs längs den ny mtrgtn. Trfien i vrtersområden Liienne orttelilueill I lnen föreslås tt en romendväg genom hel lneringsområdet s drs i riningen norr-söder väster om den ny mtrgtn. Förbindelsen går i huvuds inom vrtersområden och hr i lnen betecnts som en del v ett område som är reserverd för gångtrfi, förbindelsen är bindnde men inte läget. Kvrtisuss on esitetty uuden ooojdun länsiuolell ulevsi ohjois-eteläsuuntinen, oo suunnittelulueen hli ulev jlnuluyhteys. Yhteys ulee ääosin orttelilueiden sisällä, j se on vss osoitettu merinnällä jlnululle vrttu lueen os, yhteys on sitov, mutt sijinti ei. En vrtersintern örförbindelse (jo) hr nvists till storvrtersområden väster om den ny mtrgtn. Uuden ooojdun länsiuolisille suurorttelilueille on osoitettu orttelin sisäinen joyhteys (jo). JK+PP UUDENSILLANTIE PAIKALLINEN KOKOOJAKATU NIKKILÄNTIE JK+PP AJORATA JK+PP AJORATA P JK AJORATA. m,0 m TONTTIKATU P JK+PP AJORATA KEVYEN LKENTEEN VÄYLÄ JK+PP et. rennuseen väh. m.m. m.0 m,0 m,0 m. m 0. m. m,0 m.0 m PORNAISTENTIE JK+PP. m AJORATA.0 m,0 m.0 m. m. m AJORATAPYSÄKKI PAIKALLINEN KOKOOJAKATU JK+PP. m -KESKISAAREKKEET SUOJATEILLE JA LTTYMN -PIENTAREIDEN POISTO JA REUNAKIVET - VALAISINTYYPIN VAIHTO JK+PP. m AJORATA PYSÄKKI JK,0 m.0 m. m KATOS % % JOKILAAKSON A KATUPOIKKILEIK SITO OY.. Joilson lueen tujen oiileiusten eriteuvt. / Princibilder för genomsärningen v gtorn i Ådlen. Sito Oy,..0.

76 Joilsontie j Joiuistontie / Ådlsvägen och Årsvägen: Joilson semvehdotusen ldinnn rinnll tehtiin lueen tujen yleissuunnittelu. Viereisessä uvss lueen tujen lustvt oiileiusuvt. Lähde: Severi Anttonen Ky. / Prllellt med förslget till detljln för Sibbo Ådl gjordes en llmän gtulnering v området. ilden intill illustrerr de reliminär gtugenomsärningsbildern. Käll: Severi Anttonen Ky. Arretie j Löydöstie / Sttvägen och Fyndvägen: Avinuj j Arreuistonuj / Nycelgränden och Sttrsgränden: Niiläntie / Nicbyvägen:

77 Yhdysuntteninen huolto Alue liitetään olemss olevn unnllisteniseen verostoon. Ajtusen on, että lueen unnllisteniset johdot toteutetn ääosin tu- j viherluevrusien yhteyteen. Alueen ohjoisäreä hlovt itä-länsisuuntisesti runoviemäri- j vesijohto, joiden yhteydessä sijitsee ummo. Pummolle on osoitettu vss rennusl (um). Kvehdotusen ldinnn yhteydessä on tehty oo v-luett osev infrsuunnitelm (äsittää tujen seä vesi- j viemärijohtojen yleissuunnittelun) smniisesti hulevesien hllintsuunnitelmn ldinnn nss. Näiden ohjlt vss on osoitettu trvittvt rsitteet vesi- j viemärijohtoj seä hulevesien johtmist vrten. Tllbcn tilesuselle ulee tällä hetellä Lsosuontieltä vesijohtolinj (osoitettu vss rsitteen). Tämä linj tulln oistmn lueen j unnllisteniin toteutumisen myötä. Erityis- j suojelulueet Muinisjäännöset Sysyllä 0 lueell tehtyjen muinisjäännösten truusinventointien erusteell lueelt löytyi viitteitä hdest iviutisest suinist. Kohteet ovt os vuonn 00 tehdyn muinisjäännösinventoinnin (Koivisto, 00) ohdett Tllbc (00000). A lue sijitsee Sioonjoen tuntumss, Niiläntien hden uolen. Tällä lueell hvittiin joitin viitteitä siitä, että ohuit j sirleisi ulttuurierrosen jäännösiä olisi voinut säilyä. Alueell mhdollisesti sijitsevien renteiden löytyminen vtisi tremi reologisi tutimusi. lue sijitsee Niiläntien eteläuolell lähellä Tllbcn tilesust. Tällä osll ei hvittu viitteitä säilyneistä renteist ti ulttuurierrosest. Truusinventointien tulosien erusteell osoitettiin Joilson semvehdotusess em. muinisjäännöslueet ohdemerinnällä sm-00 Tllbc. Kohteit osi vehdotusess seurv määräys: Muinismuistolin ruhoittm iinteä muinisjäännös. Alueen ivminen, eittäminen, muuttminen, vhingoittminen, oistminen j muu siihen jominen on muinismuistolin nojll ielletty edellyttäen jomislu. Aluett osevist suunnitelmist tulee yytää Museovirston lusunto. Kvehdotusen muiset muinisjäännöslueet on oistettu elo-louuss 0 tehtyjen tsoivusten (Miroliitti Oy) erusteell suojeluluettelost, j näin muinisjäännöslueit ei ole osoitettu hyväsyttäväsi vietävässä Joilson semvss. Smhällstenis försörjning Området nsluts till det ommunltenis nätet. Tnen är tt de ommunltenis ledningrn i området i huvuds s genomförs i nslutning till gtu- och grönområdesreserveringr. Genom den nordligste setsen går en stmvlosledning och en vttenledning, och i nslutning till dess finns en umsttion. För umsttionen hr en byggndsyt nvists i lnen (um). I nslutning till utrbetndet v lnförslget smmnställdes en infrln (inl. llmän lnering v gtorn smt vtten- och vlosledningrn) och en ln för dgvttenhnteringen. Utifrån dess lner hr behövlig servitut stiftts för vtten- och vlosledningrn och för vledningen v dgvttnet. Till Tllbc gårdscentrum går för närvrnde en vttenledningslinje från Dlsärrsvägen (nvisd i lnen som servitut). Denn linje ommer tt ts bort i och med genomförndet v området och ommunltenien. Secilområden och syddsområden Fornlämningr I de secilinventeringr v fornlämningrn som gjordes hösten 0 återfnns tecen å två boltser från stenåldern. Dess obje är en del v objeet Tllbc (00000) i fornlämningsinventeringen från år 00 (Koivisto, 00). A-området ligger när Sibbo å, å bägge sidor v Nicbyvägen. Här åträffdes viss tecen å tt det n h bevrts tunn och slittrde rester v ett ultursi. För tt finn eventuell onstruioner sulle det rävs noggrnnre reologis undersöningr. -området ligger söder om Nicbyvägen när driftcentrumet vid Tllbc gård. I den här delen åträffdes ing tecen å bevrde onstruioner eller ultursi. Med stöd v resultten från secilinventeringrn nvisdes nämnd fornlämningsområden med objesbetecningen sm-00 Tllbc i detljlnen för Sibbo Ådl. Följnde bestämmelse gällde för objeen: Fst fornlämning som fredts med stöd v lgen om fornminnen. Det är förbjudet tt utgräv, överhölj, ändr, sd, t bort eller å nnt sätt rubb området utn tillstånd till rubbnde v fornlämningen. Om lner som gäller området s utlåtnde begärs v Museiveret. Fornlämningsområden i lnförslget hr struits ur syddsförtecningen å bsen v utgrävningrn i ugustisetember 0 (Miroliitti Oy) och sålund nviss ing fornlämningsområden i detljlnen för Ådlen som s godänns.

78 A A Krtll on esitetty muinisjäännösten truusinventoinnin erusteell trentuneet iviutisten suiniojen rjuset, Tllbc A j. Lähde: Miroliitti Oy, 0. / Krtn visr vgränsningen v de boltser från stenåldern som reciserdes i secilinventeringen, Tllbc A och. Käll: Miroliitti Oy, 0. Säilytettävä ymäristö Tllbcn tilesusen lue, ortteli AP/s-, on osoitettu vss lueesi, joll ymäristö tulee säilyttää seä uudisrentminen sovitt yhteen tiln miljöön j suojeltvisi osoitettujen rennusten nss. Korttelilueell sijitsevt, historillisi j misemllisi rvoj omvt rennuset, on osoitettu vss suojelumerinnöin (sr- ). Merinnän erusteell rennust ei s ur eiä sen ulosu muutt ilmn unnn rennusvlvonnn lu. Miljö som s bevrs Området ring Tllbc gårds driftcentrum, vrter AP/s-, hr i lnen nvists som ett område där miljön s bevrs och där byggndet s nsss till gårdsmiljön och till de byggnder som hr nvists som syddde. De byggnder i vrtersområde vil hr historis och lndssmässig värden hr nvists i lnen med en syddsbetecning (sr-). etecningen innebär tt byggndern inte får rivs och ders exteriör inte får ändrs utn tillstånd från ommunens byggndstillsyn.

79 Pohjvesilueet Niiläntien ohjoisuoleinen os v-lueest sijitsee täreäsi luoitellull ohjvesilueell (Nordnån I-luon ohjvesilue 0). Pohjvesilue on osoitettu vss ohjvesiluemerinnällä (v). Pohjvesilueell sijitsevi lueit osee vss seurv määräys (/ v-): Sijitsee ohjvesilueell. Pohjvesilueell määrätään: ͳͳ ͳͳ ͳͳ ͳͳ ͳͳ ͳͳ ͳͳ Viemärit on rennettv tiiviisi siten, että jätevesiä ei ääse merään. Kii säiliöt, jot on troitettu nestemäisille olttoineille ti muille ohjveden ldulle vrllisille ineille, on sijoitettv tiiviiseen tettuun suoj-ltseen. Altn tilvuuden tulee oll suuremi uin vrstoitvn nesteen suurin määrä. Säiliöt on vrustettv vuodonilmisujärjestelmällä seä ylitäytön estolittein. Mnliset säiliöt ovt iellettyjä. Rentminen, ojituset j mnivu on tehtävä siten, ettei iheudu ohjveden ltumuutosi ti ysyviä muutosi ohjveden innnoreuteen. Rentmisen ti ei s iheutu hitllist ohjveden urutumist. Istutuslueilt, toilt j muilt ih-lueilt ertyvät uhtt hulevedet tulee mhdollisuusien mun imeyttää. Pysäöintilueet on äällystettävä vettä lääisemättömällä intmterilill j ysäöintilueiden hulevedet tulee hllitusti joht öljynerotusivon utt. Autojen esu on iellettyä ohjvesilueell muull uin troituseen rennetull sinmuisell esuill. Mlämöjärjestelmiä ei s sijoitt ohjvesilueelle. Sioonjoi Sioonjoi on Ntur 000 -luett vesilueen oslt. Suojelutvoitteiden turvmisesi on vss nnettu vesiluett osien yleisiä määräysiä. Grundvttensområden Den del v lnområdet som ligger norr om Nicbyvägen ligger i ett viigt grundvttensområde (grundvttensområde i lss I, Nordnå 0). I lnen hr grundvttensområdet nvists med betecningen för grundvttensområden (v). Följnde bestämmelse gäller för de områden som ligger i ett grundvttensområde (/v-): Ligger å grundvttensområde. För grundvttenområdet gäller följnde bestämmelser: ͳͳ ͳͳ ͳͳ ͳͳ ͳͳ ͳͳ ͳͳ Avloen sll byggs tät så tt inget vlosvtten ommer ut i mren. All cisterner, som är vsedd för flytnde bränslen eller ndr ämnen, som n äventyr grundvttnets vlitet, sll nläggs i en vttentät och täc syddsbssäng. ssängens volym sll vr större än den mximl mängden väts som lgrs. ehållrn sll förses med läcgegivrsystem smt överfyllndssydd. ehållre under mren är förbjudn. yggnde, dining och grävning sll utförs så, tt det inte medför förändringr i grundvttnets vlitet eller bestående förändringr i grundvttennivån. yggndet får inte förors sdligt utflöde v grundvtten. Rent dgvtten från lnteringsområden, t och ndr gårdsområden sll i mån v möjlighet infiltrers. Preringsltsern s beläggs med ett för vtten ogenomsläligt ytmteril och dgvttnet från reringsltsern s vleds ontrollert vi en oljevsiljningsbrunn. Tvätt v bilr är förbjudet å grundvttenområdet å ndr ställen än för ändmålet byggd vederbörlig tvättställen. Jordvärmesystem får inte lcers å grundvttenområde. Sibbo å Sibbo å ingår i ett Ntur 000-område till den del som gäller vttenområdet. För tt trygg målet om syddndet v ån hr llmänn bestämmelser om vttenområdet inluderts i lnen.

80 Suunnitteluluen länsiosss virt Sioonjoi, jo on vesilueen oslt Ntur 000 -luett. / I lneringsområdets västr del strömmr Sibbo å vrs vttenområde hör till Ntur 000-området. Kuninntie Suunnittelulueen eteläreunss ulev Uudensillntie on os 0-0-luvult eräisin olev Kuninntietä. Uudensillntie uuluu v-lueeseen Sioonjoen j Niiläntien väliseltä osuudelt. Tie on osoitettu vss dusi (osin jlnululle j oluyöräilylle vrtusi dusi, joll on tontille jo sllittu), j sitä osee suojelumääräys: Kulttuurihistorillisesti merittävä tielinjus. Kungsvägen Nybrovägen, som går längs södr nten v lneringsområdet är en del v Kungsvägen från 0 0-tlet. Den sträc v Nybrovägen som går melln Sibbo å och Nicbyvägen ingår i lnområdet. I lnen hr vägen nvists som gt (delvis gt reserverd för fotgängre och cylister där örning till tomtern är tillåten) och belgts med syddsbetecningen: Kulturhistoris betydnde vägsträcning. Suunnittelulue rjutuu eteläosiltn Kuninntiehen, jo on vn muist tuluett. / Plneringsområdet gränsr i söder till Kungsvägen som är gtuområde enlig lnen.

81 . Kvn viutuset.. Viutuset rennettuun ymäristöön Yhdysuntrenne j tjmuv Kvll on merittävä viutus yhdysuntrenteeseen, os yseessä on ääosin rentmton lue. Rentmisen myötä tjmuv tulee muuttumn eseisesti suin-, lvelu- j liierentmisen orvten nyyiset eltolueet. Sioonjoen vrsi jää uitenin rentmisen ulouolelle voimesi j niittymäisesi viristyslueesi. Suunniteltu rentminen täydentää j eheyttää Niilän itäistä tjmrennett, uuden rentmisen sijoittuen olevn yhdysuntrenteen sisässä olevlle rentmttomlle j liienteellisesti erinomisesti svutettviss olevlle lueelle, jo on unnllistenisen veroston iirissä. Suunnittelulueen rentuminen ytee Itäisen joiuiston j Lsosuontien lueet Niilän esustn renteeseen.. Plnens onsevenser.. Konsevenser för den byggd miljön Smhällsstruur och tätortsbild Plnen hr betydnde onsevenser för smhällsstruuren eftersom den i huvuds hndlr om ett obebyggt område. yggndet ommer tt förändr tätortsbilden llteftersom bostds-, service- och ffärsbyggndern tr över de nuvrnde åerområden. Områden längs Sibbo å bevrs doc som obebyggd, ön och ängslinnde reretionsområden. Det lnerde byggndet omletterr och smmnbinder tätortsstruuren i östr Nicby eftersom den ny byggntionen förläggs till ett obebyggt och lättillgängligt område med ommunlteni innnför den befintlig smhällsstruuren. Genomförndet v lneringsområdet smmnolr områden vid Östnåren och Dlärrsvägen med struuren i Nicby centrum. Kuvriss on esitetty Niilän renne nyt j Joilson suunnittelulueen rentumisen jäleen. / ildret visr struuren i Nicby idg och i Ådlen efter tt lneringsområdet hr byggts. Kvn mhdollistm uudisrentminen on sovitettu misemrenteeseen j lueen ymäristöoloihin siten, että uusi renne muodost Niilän esustn, Itäisen joiuiston j Lsosuontien lueisiin yteytyvän omleimisen j ldun suinlueen. Kvss osoitettu liie- j lvelurentminen seä toiminnoiltn moniuoliset viherlueet moniuolistvt lueen mnäyttöä, j luovt yhdessä suinortteleiden nss toiminnoiltn Den ny byggntion som lnen möjliggör hr nssts till lndssstruuren och miljöförhållnden så tt den ny struuren bildr ett särräglt och förstlssigt bostdsområde som nsluter sig till Nicby centrum, Östnåren och områden vid Dlärrsvägen. Affärs- och servicebyggndern och de mångsidigt nvändbr grönområden diversifierr mrnvändningen och sr tillsmmns med bostdsområden ett område v mångf- 9

82 moniuolisen j seoittuneen oonisuuden. Kvrtisun mhdollistm toiminnllisesti seoittunut j moniuolinen, osin Niilän esustn tueutuv luerenne vähentää trvett liiumiseen, un äivittäislvelut löytyvät odin läheltä. setterde och ublndde funioner. Dess funioner och den övrig struuren som delvis stödjer sig å Nicby centrum minsr behovet v tt förflytt sig eftersom den dglig servicen finns när hemmet. Hvinneuvss on esitetty Joilson lueen yteytyminen ymäröivään tjmrenteeseen. / Illustrtion över området Ådlens oling till den omgivnde tätortsstruuren. Väestön ehitys, suminen j sosilinen ymäristö Kv lisää unnn suintonttitrjont lveluiden läheisyydessä j jouoliienteen viutusiirissä, j vst osltn unnn suntotuotntotvoitteisiin. Kvrtisu mhdollist moniuolisen suntorentmisen noin 000 sulle. Erityyisten suntojen rentumisen myötä myös sujimisto muodostuu väestörenteeltn moniuolisesi. Kvrtisun toiminnllisesti moniuolisell j ihmisläheisellä renteell luodn edellytyset viihtyisän, omleimisen j yhteisöllisyyden syntyä edistävän elinymäristön insmiselle. Asemv luo edellytyset Niilän ulttuuriäytävän toteuttmiselle lueelle: semvss osoitettu jlnululle vrttu lueen os on efolningens utvecling, boende och socil miljö I och med lnen utös ommunens utbud v bostdstomter i närheten v servicen och inom olleivtrfiens influensområde, vilet är förenligt med ommunens mål för bostdsroduionen. Plneringslösningen gör det möjligt tt bygg mångsidig bostäder för c 000 invånre. När oli tyer v bostäder uförs får även befolningen i området en mångsidig struur. Den mångsidig och männisonär lnstruuren sr förutsättningr för en trivsm och särrägld livsmiljö som främjr smhällstillvändhet. Detljlnen gör tt ulturorridoren i Nicby n genomförs: den del v området som i detljlnen hr reserverts för fotgängre är en del v ulturorridoren längs vilen det ommer tt finns 0

83 os ulttuuriäytävää, jon vrrell on erilisi ohtusioj j yhteistiloj, uten uiot, leiiuistot, lstviljelylueet j lueen eteläosn osoitettu Niilän uusi tori. Plvelut j työit Kvn mhdollistm vä estömäärä lisää äiväoti- j oululveluiden ysyntää lu eell. Tätä ysyntää vrten lueelle on osoitettu luevrus yleisten rennusten ortteli (Y) vrten, johon on viltu sijoitettvn äiväoti, mutt luevrus mhdollist myös oulun sijoittmisen lueelle. Lähtöohtisesti Joilson lue tulee uitenin tueutumn oululveluiden suhteen Niilän nyyisiin ouluihin, jot sijitsevt ävelymtn etäisyydellä lueest. Esitettyjen lueidenäyttövrusten utt vrtisu mhdollist myös un j muun ysityisen lvelutrjonnn lisääntymisen tällä liienteellisesti j yhdysuntrenteen nnlt eseisellä ill. Näin v luo osin edellytysiä unnn työiomvrisuuden svmiseen. Liienne j viristys Kvrtisu rnt Niilän evyen liienteen verostojen j uloilureitistön jtuvuutt j ttvuutt, lisäten näin edellytysiä ävelylle j yöräilylle. Joilson semvn toteutuminen rnt evyen liienteen yhteysien ohell lueen liienneturvllisuutt. Kvss on vruduttu evyenliienteen väylien ti jläytävien toteuttmiseen Niiläntien, uuden ooojdun, Uudensillntien, Lso suontien seä Joilson lueen Lsosuontien lueeseen yhdistävien tuyhteysien vrteen. Kvrtisun toteutumisen myötä on suunnittelulueelt seä Lsosuontien j Itäisen joiuiston lueilt turvlliset j yhtenäiset evyen liienteen yhteydet mm. Niilän esustn j ouluesuseen. Kv luo myös edellytysiä Sioonjoen vrren viristysäytön ehittämiselle j rnt lueen viristysyhteysien jtuvuutt. Kvrtisun myötä Sioonjoen vrsi tulee entistä remmin iien untlisten svutettviss olevsi lähiviristyslueesi, lueen muodosten eseisen osn oo Niilän viherlueverostost. Kv-lue sijitsee ävelyetäisyydellä Niilän villust jun-semst. Kvn mhdollistm väestösvu luo näin osltn edellytysiä Kerv-Niilän henilörideliienteen äynnistämiseen. Rennettu ulttuuriymäristö j muinismuistot Kvss on huomioitu lueen rennetun ulttuuriymäristön rvot osoittmll suojelurvoj omvt ohteet säilytettävisi j huomioitvsi ne lueen ehittämisessä j rentmisess. Suunnittelulueen eteläosss ulev os uninntietä (vss nimellä Uudensillntie) on osoitettu vss merinnällä: Kulttuurihistorillisesti merittävä tielinjus. mötesltser och gemensmm ställen tt vists å, såsom torg, lerer, odlingslotter smt det ny Nicbytorget som hr nvists i områdets södr del. Service och rbetsltser Den folmängd som lnen möjliggör ör efterfrågn å dghems- och soltjänster i området. För denn efterfrågn hr en områdesreservering nvists för ett vrtersområde för llmänn byggnder (Y). Här är det tän tt mn n bygg ett dghem, men områdesreserveringen tillåter även en sol. Utgångsunen är doc tt Ådlen i fråg om soltjänstern s stödj sig å de nuvrnde solorn i Nicby, vil finns å romendvstånd från området. I och med de föreslgn reserveringrn för områdesnvändningen är det möjligt tt även utö det ommersiell och det övrig rivt serviceutbudet å denn med tne å trfien och smhällsstruuren fördelig lts. Därmed sr lnen förutsättningr för en öning v ommunens själförsörjning å rbetstillfällen. Trfi och reretion Plneringslösningen förbättrr ontinuiteten i och omfttningen v nätveret v cyel- och gångbnor och friluftsleder, vilet förbättrr förutsättningrn för gång- och cyeltrfien. Genomförndet v detljlnen för Ådlen förbättrr förbindelsern för den lätt trfien och därigenom även trfisäerheten. I lnen hr mn gjort förberedelser för byggndet v en cyel- och gångbn eller trottorer längs Nicbyvägen, den ny mtrgtn, Nybrovägen, Dlsärrsvägen smt de gtuförbindelser som förenr Ådlen med området längs Dlsärrsvägen. När lneringslösningen genomförs finns det trygg och smmnhängnde förbindelser för den lätt trfien från lneringsområdet, Dlsärrsvägen och Östnåren bl.. till Nicby centrum och solcentrumet. Plnen sr ocså förutsättningr för tt utvecl reretionsbruet v områden längs ån och förbättrr ontinuiteten i reretionsförbindelsern. Plneringslösningen gör området längs Sibbo å till ett närreretionsområde som är bättre tillgängligt för ll ommuninvånre eftersom det blir en centrl del v grönområdesnätveret i hel Nicby. Plnområdet ligger å romendvstånd från den lnerde tågsttionen i Nicby. Den befolningsöning som lnen möjliggör bidrr till tt stär förutsättningrn för tt strt ersonsårtrfi melln Kervo och Nicby. Den byggd ulturmiljön och fornminnen Den byggd ulturmiljöns värden hr bets genom bestämmelsern om tt de obje som hr syddsvärde s bevrs och ts i bende i utveclingen och byggndet v området. Den del v Kungsvägen som går i södr delen v lneringsområdet (och som heter Nybrovägen i lnen) hr nvists med betecningen: Kulturhistoris betydnde vägsträcning.

84 Kvrtisun muisesti ii lueell olevt nyyiset rennuset on mhdollist säilyttää. Ymäristöhäiriöt Kvrtisu ei itsessään lisää merittävästi lueen ymä ristöhäiriöitä, sillä ymäristöhäiriöitä iheuttvt toi minnot (erityisesti rt) ovt jo lueell. Kv-lueen rentumisen myötä liiennemäärät lueen tuveross tulevt svmn jonin verrn, mutt tjmn sisäisen tuveron hitiden jonoeusien ti melutsojen ei voi olett svvn lueell merittävästi. Kvrtisun muiset toimet (mm. melult suojv orttelirenne j meluntorjuntn rentmisen yhteydessä ohjvt vmääräyset) vähentävät tulevn sutusen meluhittoj. Kvehdotusen ldinnn yhteydessä on tehty erillinen rideliienteen melu osev melutrstelu, joll on vrmistettu vss esitettyjen meluntorjunttoimeniteiden riittävyys. Nyyisen eltolueiden rentminen lisää jonin verrn hulevesivlunt j näin mhdollisesti myös Sioonjoen tulvimisrisiä. Nyytilnteeseen verrttun oo suunnittelulueen lääisemättömän innn osuus sv nyyisestä noin %:st %:iin (FCG Oy, 0). Kvrtisuss osoitettvien hulevesien hllint osevien vmääräysien (ii orttelilueit osevt yleiset määräyset hulevesien äsittelystä j hllinnst) j hulevesien johtmiseen j imeyttämiseen osoitettujen tilvrusien (hule-) vull ystytään uitenin vähentämään v-lueell syntyvien hulevesien määrää. Kvehdotusen ldinnn yhteydessä on tehty erillinen hulevesien hllintsuunnitelm (FCG, 0..0), joll on vrmistettu, että vss osoitetut hulevesienhllinttoimet ovt riittäviä hulevesivlunnn minimoimisesi. Enligt lneringslösningen är det möjligt tt bevr ll befintlig byggnder i området. Miljöolägenheter Plneringslösningen i sig medför ingen betydnde öning v miljöolägenhetern, eftersom de funioner som ger uhov till störningr (särsilt bnn) redn existerr i området. Allteftersom lnområdet byggs ommer trfivolymern i gtunätet tt väx i viss mån, men å grund v de låg örhstighetern i det intern gtunätet torde bullernivån inte stig nämnvärt i området. Åtgärdern enligt lnen (bl.. en vrtersstruur som syddr mot buller och lnbestämmelser som styr byggndet mot bullerbeämnde lösningr) minsr bullerolägenhetern för den ommnde bosättningen. I nslutning till utrbetndet v lnförslget gjordes en sert grnsningen v bullret från sårtrfien, vilen säerställde tt de bullerbeämningsåtgärder som lgts frm i lnen är tillräclig. yggndet v de nuvrnde åerfälten ör i viss mån dgvttensvrinningen och därmed eventuellt ocså risen för översvämning i Sibbo å. Jämfört med nuläget ör den ogenomtränglig ytns ndel v lneringsområdet från c rocent till rocent (FCG Ab, 0). Med hjäl v de lnbestämmelser som ges för hnteringen v dgvttnet (llmänn bestämmelser om dgvttenbehndling och -hntering som gäller ll vrtersområden) och de utrymmesreserveringr som nvists för vledning och infiltrtion v dgvtten (hule-) n mn doc mins mängden dgvtten som uommer i lnområdet. I smbnd med utrbetndet v lnförslget smmnställdes en sert ln för dgvttenhnteringen (FCG, 0..0) för tt säerställ tt de i lnen nvisde åtgärdern är tillräclig. Kv-lueen ohjoisosss ulev Kerv-Porvoo rdn iheuttmt ymäristöhäiriöt (melu j tärinä) on huomioitu vrtisuss seä toimintojen sijoitteluss että lueen rentumist ohjvin vmääräysin. / Miljöstörningrn (buller och vibrtion) som Kervo-orgå -bnn i lnområdets norr del medför hr bets i lnlösningen såväl i lceringen v funionern som i lnbestämmelsern som styr områdets byggnde.

85 .. Viutuset luontoon j luonnonymäristöön Misem Kvn myötä lueen misem muuttuu merittävästi, un suin-, liie- j lvelurentminen orv nyyisen voimen eltomisemn. Asemvn muinen rentminen uitenin myötäilee joenvrren mstonmuotoj j misemllisesti täreä joen rnt-lue on jätetty rentmisen ulouolelle, lähiviristyslueesi. Alueelt on jätetty myös näymälinjoj mm. Sioon irolle äin. Luonnonolot j luonnon monimuotoisuus Asemvn muinen rentminen tulee muuttmn nyyisellään viljelysessä olevi lueit. Alue on ollut ihmisviutusen iirissä jo itään. Sijinti lähellä Niilän esust on viuttnut siihen, että luonnontilisi ti sen ltisi osi ei lueelt löydy. Myösään uhnlist ljisto ti uhnlisi luontotyyejä ei lueelt tvttu luonto- j linnustoselvitysen yhteydessä (v. 0). Asemvss on osoitettu Sioonjoen rnt-lue lähiviristyslueesi, j lue voi näin toimi myös eologisen yhteytenä lueen eläimistölle j linnustolle. Pienilmsto Alvlle, svioiselle j tuuliselle eltouelle rentminen muutt lueen ienilmsto, rennusten j lisääntyvän svillisuuden vähentäen suojviutusens ti jossin määrin lueen tuulisuutt. Kvss osoitettu, joen suuntn vrsin muuriminen rentminen luo suojisi ortteleiden sisäisiä ihiirejä, joill on miellyttävä ienilmsto. Kvrtisun muinen orttelirenne j rennusten sijoittelu mhdollist sen, että suuri os sunnoist j ih-lueist vutuu suotuisiin ilmnsuuntiin, etelään, lounseen j länteen. Vesistöt j vesitlous Alueen rentmisen viutus hulevesivluntn j näin Sioonjoen ymäristöuormituseen on minimoitu osoittmll vss lueit syntyvien hulevesien (= sde- j sulmisvedet) luonnonmuist äsittelyä j viivytystä vrten seä ohjmll orttelilueiden rentmist niin, että intvedet imeytetään mhdollisuusien mun jo orttelilueill. Kv-lueen viristyslueet seä tonttien istutettvt ti lääiseväsi innsi jätettävät lueen ost toimivt hulevesien imeyttämisluein. Lisäsi vn muisille viristyslueille on osoitettu ohjeellisi luevrusi (hule-) hulevesien johtmist j viivyttämistä vrten. Kvss osoitettujen hulevesien äsittelyrtisujen lähtöohtn on se, ettei uusi rentminen lisää lueelt syntyvää hulevesien rvinne- j iintoinesuormitust j iheut näin hitt int- j ohjvesille (erityisesti Sioonjoen eologiselle tillle), vn iemminin rnt lueen hulevesien äsittelyä j uhdistumist nyytiln-.. Konsevenser för nturen och nturmiljön Lndset Plnen ommer tt förändr lndset vsevärt när bostds-, ffärs- och servicebyggnder uförs å de nuvrnde ön åerfälten. yggndet enligt detljlnen följer doc terrängformern längs ån och det för lndset viig strndområdet fller utnför de områden som s bebyggs och blir ett område för närreretion. Från området bevrs även ön utsier bl.. mot Sibbo yr. Nturförhållnden och nturens mångfld yggnde enligt detljlnen ommer tt förändr de områden som odls idg. Området hr sedn en lång tid tillb åverts v mänslig versmhet. Läget när Nicby centrum hr lett till tt det inte finns någr delr vr i nturligt eller nturlinnde tillstånd. I nslutning till nturinventeringen och inventeringen v fågelbeståndet (år 0) åträffdes inte heller någr utrotningshotde rter eller nturtyer. I detljlnen hr strndområdet längs Sibbo å nvists som ett område för närreretion och därmed fungerr det även som en eologis förbindelse för djur och fåglr. Mirolimt När det sluttnde, lerig och blåsig åerfältet bebyggs förändrs även områdets mirolimt. yggndern och den önde växtligheten hr en syddnde effe som i viss mån dämr blåsigheten. Den i lnen nvisde murlinnde byggndsstruuren i rining med ån sr inbäddde vrtersgårdr som hr ett behgligt mirolimt. Kvrtersstruuren och lceringen v byggndern gör det möjligt tt störst delen v bostädern och gårdsområden önr sig mot gynnsmm väderstrec söder, sydväst och väster. Vttendrg och vttenhushållning Konsevensern v byggndet å dgvttenvrinningen och därmed å miljöbelstningen å Sibbo å hr minimerts genom tt områden hr nvists i lnen för en nturlig behndling och fördröjning v dgvttnet (regn- och smältvttnet) smt genom nvisningr för byggndet så tt ytvttnet i mån v möjlighet infiltrers redn i vrtersområden. Reretionsområden i lnområdet smt de delr v tomtern som s lnerts eller bevrs så tt de släer igenom vtten fungerr som infiltreringsområden för dgvttnet. I reretionsområden i lnen hr rigivnde områdesreserveringr nvists (hule-) för vledning och fördröjning v dgvttnet. Utgångsunen för hnteringen v dgvttnet är tt den ny byggntionen inte s ö närings- och sedimentbelstningen från dgvttnet och medför olägenheter för yt- och grundvttnet (särsilt för det eologis tillstån-

86 teeseen nähden. Vesistöihin j vesitlouteen ohdistuvien viutusten näöulmst on huomioitv, että Joilson v-lue lähivlum-lueineen muodost vin ienen osn oo Sioonjoen vlum-lueest. Lisäsi useiss tutimusiss on todettu, että hulevesivlunnn sisältämä rvinne- j iintoinesuormitus on eltolueill (suunnittelulue nyyisin) suurem uin rennetull tjm-lueell. Kvehdotusen ldinnn nss rinnn tehdyn hulevesien hllintsuunnitelmn j tähän liittyvän viutusrvioinnin (FCG Oy, 0) erusteell rvioitiinin, että viljelyäytössä olevn eltolueen rentminen voi jo rnt Sioonjoeen urutuvn vlunnn ltu ienentyneen rvinne- j iintoinesuormitusen johdost. Sioonjoen vlum-lueen oo huomioiden ei v-lueen rentmisellä ole myösään rtisev viutust joen tulvtilnteisiin. Suunnittelulue sijitsee Niiläntien ohjoisuolisilt osiltn ohjvesilueell. Kv-lueen merä on erittäin huonosti vettälääisevää eiä uulu vrsiniseen ohjveden muodostumislueeseen. Lisäsi lueen ohjvesi muodostuu ääsiss lso ymäröiviltä lliolueilt. Täten suunnittelulueen rentmisen viutuset muodostuvn ohjveden määrään ovt vähäiset. Pohjvesierrosen suojn on su svierros, jo vähentää hulevesien ohjveden ldulle iheuttm risiä. Suunniteltu mnäyttö ei myösään sisällä ohjveden nnlt erityisen hitllist toimint. Myös vss osoitetuill ohjvesimääräysillä minimoidn rentmisen hitlliset viutuset ohjveden määrään j ltuun. Pohjvesimääräysessä on mm. ielletty mlämöjärjestelmien rentminen lueelle... Viutuset unttlouteen Alueen infrn rentminen j lveluiden järjestäminen iheutt unnlle ustnnusi. Alustvn rvion mun lueen hulevesien hllintjärjestelmä msisi yhteensä noin (FCG Oy:n teemän hulevesien hllintsuunnitelmn muisesti toteutettun). Alueen tujen rentminen vlistusineen msisi suuruusluoltn noin - miljoon euro j vesihuoltojärjestelmä noin Kustnnusrviot tulevt trentumn lähemänä toteutust tehtävien tremien suunnitelmien yhteydessä. Kunt rvioi svns lueen tontinmyyntituloin noin, miljoon euro. Kv-lueen rentumisen jäleen lueelt ertyy unnlle tuloj mm. suiden j yritysten verotulojen myötä seä vesihuollon erus- j äyttömsuist seä liittymismsuist. Tulevisuudess menoeriä unnlle iheutuu tsen mm. uusille suille trjottvien unnllislveluiden (äivähoito-, oulu-, terveyslvelut jne.) myötä. det i Sibbo å), utn snrre förbättr hnteringen och reningen v dgvttnet jämfört med nuläget. När det gäller onsevensern för vttendrgen och vttenhushållningen bör mn mär tt Ådlens lnområde jämte närtillrinningsområden br utgör en liten del v hel Sibbo ås tillrinningsområde. Därtill hr mn i fler undersöningr onsttert tt den närings- och sedimentbelstning som dgvttenvrinningen medför är större i åerområden (lisom lneringsområdet idg) än i bebyggd tätortsområden. Utifrån lnen för dgvttenshnteringen och den relterde onsevensbedömningen som gjordes rllellt med lnförslget (FCG Ab, 0) usttde mn tt byggndet v det i dg odlde åerområdet till och med n förbättr vliteten å tillrinningen till Sibbo å tc vre tt närings- och sedimentbelstningen minsr. Med bende v storleen å Sibbo ås tillrinningsområde hr byggndet v lnområdet inte heller någon vgörnde betydelse för översvämningrn v ån. De delr v lneringsområdet som finns norr om Nicbyvägen ligger å ett grundvttensområde. Vtten tränger mycet dåligt igenom jordmånen i lnområdet. Området ingår inte i det egentlig området för grundvttenbildning. Därtill uommer grundvttnet i området i huvuds i bergsområden som omger dlen. Därmed hr byggndet i lneringsområdet mycet ring onsevenser för grundvttenbildningen. Grundvttensiet sydds v ett tjoc lersi som minsr de riser som dgvttnet medför för grundvttnets vlitet. Den lnerde mrnvändningen omfttr inte heller versmhet som sulle vr särsilt sdligt för grundvttnet. De sdlig onsevensern v byggndet å grundvttnets vntitet och vlitet minimers även med hjäl v lnbestämmelsern om grundvtten. Enligt en v bestämmelsern är det bl.. förbjudet tt nlägg jordvärmesystem i området... Konsevenser för ommuneonomin yggndet v infrstruuren och nordnndet v service medför ostnder för ommunen. Enligt en reliminär usttning sulle systemet för dgvttenhnteringen i området ost smmnlgt c euro (då det genomförs enligt FCG Ab:s ln för dgvttenhnteringen). Att bygg gtorn inlusive belysning sulle ost c - miljon euro och vttenförsörjningssystemet c euro. Klylern ommer tt recisers vid den närmre lneringen som görs närmre genomförndet. Kunden usttr tt intäern från tomtförsäljningen ommer tt ugå till c, miljon euro. När lnområdet hr byggts får ommunen inomster bl.. i form v stteinomster från invånrn och företgen och grund- och brusvgifter smt nslutningsvgifter för vttenförsörjningen. Frmtid utgiftsoster uommer återigen bl.. i och med den ommunl service som de ny invånrn behöver (dghem, solor, hälsovård osv.).

87 . Ymäristön häiriöteijät Suunnittelulueen eseisimiä ymäristön häiriöteijöitä ovt ruttieliienteen iheuttm melu- j tärinä seä Sioonjoen tulvrisi. Rideliienteen tärinän iheuttmt häiriöt on huomioitu vrtisuss hdell t: ) Phin tärinälue on jätetty rentmisen ulouolelle j lue on osoitettu vss suojviherlueesi (EV) ti lähiviristyslueesi (VL). ) Mhdollisell tärinälueell sijitsevi suinortteleit osien on nnettu vss merintä j määräys (/tär), jo ohj huomioimn tärinän rentmisen yhteydessä. Kvmerinnän j sitä osevn määräysen muisesti rennusluvn yhteydessä on selvitettävä viereisen tärinälähteen mhdollisesti iheuttm tärinä j huolehdittv sen vimentmisest rennusten erustusten j renteiden suunnittelun yhteydessä. Liienteen iheuttm melu on torjuttu vss rentmislueiden j rennusten sijoittelull seä rentmist ohjvien vmääräysin. Aivn Kerv-Porvoo rdn lähilue, joss melu j tärinäongelmt ovt suurimmt, on osoitettu vss suojviherlueesi j jätetty näin rentmisen ulouolelle. Suunnittelulueen ohjoisimi suinortteleit osee vmerinnät j -määräyset, jot ohjvt huomioimn melun osn orttelilueen suunnittelu (mm. renteiden ääneneristävyysvtimuset seä orttelin rennett ohjv määräys). Kvss on myös määrätty, että meluntorjunttoimeniteet (ortteli 00 j orttelin 0 tontti ) tulee toteutt ennen uin niiden suojmille ortteleille ti tonteille (ortteli 0 j orttelin 0 tontit j ) myönnetään rennusluvt. Kv-lueen orttelirenne on yleisesti otten sellinen, että rennuslt on sijoitettu ortteleiden uloreunoille ti melunlähteen suuntn melult suojvisi renteisi niin, että ih-lueet ovt melult suojss. Sioonjoen tulvrisi on huomioitu jättämällä himmt tulvrisilueet (tson luolell sijitsevt lueet) rentmisen ulouolelle j osoittmll lue ossi Sioonjoen vrren lähiviristysluett (VL- j VL). Lisäsi hulevesivlunnst iheutuv tulvrisiä on yritty ienentämään hulevesien hllint osevien vmääräysin (ii orttelilueit osevt yleiset määräyset hulevesien äsittelystä j hllinnst) seä osoittmll tilvrusi hulevesien johtmist j imeyttämistä vrten (hule-), j näin minimoimn v-lueell syntyvien hulevesien määrä. Kvss on ohjttu rdonturvlliseen rentmiseen seurvll oo v-luett osevll yleismääräysellä: Rentmist vlittess tulee ott huomioon rdonhittojen ennltehäisy. Huonetilojen rdonitoisuus ei s ylittää enimmäisrvo 00 q/m sunnoiss eiä 00 q/m toimistoiss.. Störnde forer i miljön ullret och sningen från järnvägstrfien smt översvämningsrisen i Sibbo å är de viigste störnde forern i miljön. Störningrn från sårtrfien hr bets å två sätt i lneringslösningen: ) Det värst sningsområdet fller utnför bebyggelsen och hr i lnen nvists som syddsgrönområde (EV) eller område för närreretion (VL). ) De bostdsvrter som ligger inom det eventuell bullerområdet hr i lnen försetts med en betecning och en bestämmelse (/tär) som fäster umärsmhet å sningrn vid lneringen v byggndet. I enlighet med lnbetecningen och den relterde bestämmelsen s vibrtionen från den närliggnde vibrtionsälln (bnn) utreds i smbnd med byggndslovet. Dämning v vibrtionen s ts i bende vid lneringen v husgrundern och onstruionern. ullret från trfien beäms genom lceringen v de områden som s bebyggs och v själv byggndern smt med hjäl v lnbestämmelser som styr byggndet. Området närmst bnn melln Kervo och orgå, där bullret och sningrn är som störst, hr i lnen nvists som grönsyddsområde och fller därmed utnför byggndsområden. För de nordligste bostdsvrteren i lneringsområdet gäller lnbetecningr och -bestämmelser som styr lneringen så tt den ber bullret (bl.. rven å ljudisolerde onstruioner smt bestämmelsen som styr vrtersstruuren). I lnen hr ocså bestämts tt bullerbeämningsåtgärder (vrter 00 och tomt i vrter 00) s vidts innn bygglov beviljs för de vrter eller tomter som dess syddr (vrter 0 och tomtern och i vrter 0). Kvrtersstruuren i lnområdet är generellt sett sådn tt byggndsytorn hr lcerts till de yttre ntern v vrteren eller som syddnde onstruioner i rining mot buller älln så tt gårdslnern sydds mot bullret. Översvämningsrisen i Sibbo å hr bets genom tt de områden som förnis med de störst risern (områden under + 9,0 m.ö.h.) hr vgränsts från de områden som s bebyggs och nvists för närreretion (VL- och VL). Vidre hr mn strävt efter tt mins den översvämningsris som orss v dgvttenstillringen med hjäl v bestämmelser om hnteringen v dgvttnet (llmänn bestämmelser om behndlingen och ontrollen v dgvttnet i smtlig vrtersområden) smt genom reserveringr för vledning och infiltrering v dgvttnet (hule-), och å det sättet minimer mängden dgvtten som uommer i lnområdet. Följnde llmänn bestämmelse om rdonsäert byggnde gäller hel lnområdet: Vid vl v byggndssätt sll förebyggnde v rdonolägenheter bes. Rumsutrymmens rdonhlt får inte överstig mximivärdet 00 q/ m i bostd och 00 q/m i ontor.

88 . Kvmerinnät j -määräyset Kvmerinnät j -määräyset on esitetty liitteessä. Kvmer innät j -määräyset noudttvt ymäristöministeriön ntmi ohjeit. Asemvmerinnöissä j -määräysissä on iinnitetty huomiot liiennemelust j -tärinästä iheutuvien hittojen ehäisyyn j vähentämiseen seä hulevesien äsittelyyn siten, että rentmisest iheutuv hulevesiuormitus ystyttäisiin minimoimn. Muun muss orttelilueille osoitettvien yöräiojen vähimmäismäärää ohjvll vmääräysellä seä useill ävelyä j yöräilyä tuevill vmerinnöillä (jlnululle j yöräilylle osoitetut reitit) on yritty ohjmn eologisten ulumuotojen äyttöön. Kvmerinnät sisältävät useit yleisten lueiden toiminnllisuutt j trem suunnittelu ohjvi merintöjä, joist ääos on uitenin ohjeellisi. Merinnöillä yritään vrmistmn suunnittelutvoitteiden välittyminen toteutuseen sti (mm. uistojen suunnittelu j toteutus). Korttelilueiden toteutust on ohjttu vmerinnöin j -määräysin niin, että lueest muodostuisi ilmeeltään j toiminnllisuudeltn iuuuniminen j yhteisöllisyyttä tuev.. Nimistö Kvluonnosess on nimetty uusi, Niiläntien j Pornistentien välinen, lueen hli ulev ooojtu Joilsontiesi. Niiläntien j Uudensillntien välinen ooojtuyhteys on nimetty vss Joiuistontiesi. Uusi ooojtuyhteys jt olev, Itäisen joiuiston luett idässä rjv Itäistä joiuistontietä (dun nimi on troitus muutt Niiläntien eteläuoliselt osuudelt oonisuudessn eläsi Joiuistontiesi). Uudensillntie on sisällytetty v-lueeseen j dun nimi on vss muutettu nyyisestä vn muisest Kuninntiestä Uudessillntiesi, minä nimisenä tu utsutn jo nyt mm. osrtoiss. Alueen tujen j uistojen nimeämisen ohjn toimii lueen suunnitteluililun voittneen ehdotusen Arrertt -teem. Arre-teem idetään omleimisen j lueen rofiloitumist edistävänä. Näitä teijöitä vhvistv j ilmentävää suunnitelmrtisu orostettiin jo Joilson lueen suunnitteluililuss. Arre-teem uv myös osltn lueen histori iviutisen suinin, jost ertovt lueen merästä löytyneet muinisjäännöset. Arrertt-teemn muisesti uusi tujen nimiä olisivt: Arretie, Avinuj, Löydöstie, Krttuj, Arreuistonuj j Lisuj. Päiväotitontin eteläuolinen uisto on nimetty Arreuistosi j lueen eteläosss sijitsev uusi torilue Arretorisi.. Plnbetecningr och -bestämmelser Plnbetecningrn och -bestämmelsern resenters i bilg. Plnbetecningrn och -bestämmelsern är förenlig med Miljöministeriets nvisningr. I lnbetecningrn och -bestämmelsern hr fous legt å tt förebygg och mins olägenhetern från trfibullret och -sningrn och å tt hnter dgvttnet så tt den dgvttenbelstning som härrör från byggndet minimers. Genom bl.. en lnbestämmelse om minimintlet cyelltser som s nviss i vrtersområden och fler lnbetecningr som stödjer gång- och cyeltrfi (rutter som nvists för fotgängre och cylister) hr mn strävt efter tt styr trfien mot eologis färdsätt. Plnbetecningrn omfttr fler betecningr som gäller funionern och den närmre lneringen i de llmänn områden, v vil störst delen emellertid är rigivnde betecningr. etecningrn syftr till tt säerställ tt lneringsmålen förmedls änd frm till genomförndefsen (bl.. lneringen och genomförndet v rern). Genomförndet v vrteren hr styrts med hjäl v lnbetecningr och -bestämmelser så tt området beträffnde rofilen och funionern s lin en småstd och främj gemensen blnd invånrn.. Nmnbestånd Den ny mtrgtn melln Nicbyvägen och orgnäsvägen, som går genom området, lls i lnutstet Joilsontie. Mtrgtuförbindelsen melln Nicbyvägen och Nybrovägen lls Årsvägen. Den ny mtrgtn är en förlängning å Östnårens väg som vgränsr Östnåren i öster (vsien är tt ändr nmnet å vsnittet söder om Nicbyvägen till enbrt Årssvägen). Nybrovägen hr inluderts i lnområdet och gtns nmn hr ändrts från Kungsvägen (som den heter i den gällnde lnen) till Nybrovägen, som den lls redn nu bl.. i guidertorn. Till de övrig delrn utgör det segrnde bidrget i lneringstävlingen, Arrertt (sttrtn) -temt för nmnen å gtorn och rern. Stt-temt nses vr särräglt och gynn områdets rofilering. En lneringslösning som stärer och uttrycer dess forer eftersträvdes redn i lneringstävlingen för Ådlen. Stt-temt besriver ocså områdets histori som en bolts från stenåldern, vilet beviss v fornminneslämningrn som hittts i jordmånen. Det är tän tt de ny rtorn s het följnde: Sttvägen, Nycelgränden, Fyndvägen, Krtgränden, Sttrsgränden och Sringränden. Pren söder om dghemstomten lls Sttren och det ny torgområdet i lneringsområdets södr del Sttorget.

89 Kvluonnoseen nähden joitin vss esitettyjä dunnimiä jouduttiin muuttmn vehdotuseen, os selvisi, että nuriunniss on jo äytössä esitettyjä dunnimiä. Tällisi dunnimiä olivt mm. Lsouj j Lyhtytie. Lsosuontien nimi on säilytty vss nyyisellään. Nimistötoimiunnn vluonnosest ntmn lusunnon ohjlt on ystävyysuuni-teem sisällytetty Joilson vehdotuseen nimeämällä Sioonjoen ylittävät sillt (luuun ottmtt Uudensillntietä j Niiläntietä) ystävyysuunien muisesti. Siltojen tsotn symboloivn hyvin ystävyysuuni-teem. Någr gtunmn som fnns i lnutstet måste ändrs i lnförslget eftersom de föreslgn gtunmnen, t.ex. Lsouj och Lyhtytie, redn är i nvändning i grnnommunern. Nmnet Dlsärrsvägen bevrs i lnen som förut. Utifrån det utlåtnde som nmnommittén gv om lnutstet hr vänstdstemt inluderts i förslget till detljln för Ådlen i och med tt brorn över Sibbo å (med undntg för Nybrovägen och Nicbyvägen) ulls efter vänstädern. rorn nses vr br symboler för vänstdstemt. Näymä Joilsontien vrrelt. / Vy från Ådlsvägen. Aritehtitoimisto AJAK Oy.

90 . Asemvn toteutus / Genomförndet v detljlnen. Toteutust ohjvt j hvinnollistvt suunnitelmt Asemvn toteutust ohjmn on ldittu smniisesti vehdotusen nss rent mist- j lähiymäristön suunnitteluohjeet. Kv-luett osee yleinen määräys, jon muisesti lueelle rennettess tulee noudtt lueelle ldittu rennustohjeistust. Osltn vn toteuttmist ohjmn on ldittu vrtisuun ohjutuv hvinneuv (liitteenä ), joss on esitetty mm. rennusten toivotunlinen sijoittelu orttelilueill. Lisäsi osn suunnittelutyötä on ldittu näymäuvi (ohess), joiss on esitetty minälist ilmettä lueen rentmiselt toivotn seä hvinnollistettu, uin suunnittelulue yteytyy muuhun tjmrenteeseen.. Plner som styr och åsådliggör genomförndet För genomförndet v detljlnen hr nvisningr om byggsättet och om lneringen v närmiljön utrbetts rllellt med lnförslget. För hel lnområdet gäller en llmän bestämmelse om tt byggndet s it de nvisningr om byggsättet som hr utrbetts secifi för området. För tt styr genomförndet hr även en illustrtion smmnställts utifrån lneringslösningen (bilg ). I denn viss bl.. den önsvärd lceringen v byggndern inom vrtersområden. Som en del v lneringsområdet hr dessutom vyer smmnställts (se bilg) för tt vis hurdnt intryc det är tän tt området s ge och å vilet sätt det ols till den övrig tätortsstruuren. Ilmuvsovite v-lueest. / Flygbildsnssning v lnområdet. Aritehtitoimisto AJAK Oy.

91 Näymä torilueelt. / Vy från torgområdet. Aritehtitoimisto AJAK Oy.. Toteuttminen j joitus Asemvn toteuttminen loitetn vn j tusuunnitelmien stu linvoimn. Yleisten lueiden (mm. dut j uistot) suunnittelutyö äynnistetään jo vtyön in. Alue tulln toteuttmn viheittin. Kunnn tontinmyyntiohjelmn (h.0.0) muisesti ensimmäiset unnn tontit on tvoitteen sd lueelt myyntiin vuonn 0. Kunnn j lueen suurimmn mnomistjn (Hedvll) nss on tehty soimus, jon muisesti mnomistj luovutt osn omistmistn mistn unnlle orvusen mnomistjn miden voitusest. Soimuseen ohjutuen tulln soijosuolten välillä teemään mnäyttösoimus vehdotusen nähtävillä olon jäleen. Asuinortteleiden toteuttmisen yhteydessä tulee vrmist vss osoitettujen melunsuojustoimeniteiden toteutuminen j huolehdittv trvittess tärinän vimentmisest erustusten j renteiden suunnitteluss. Rentmiseen ryhdyttäessä on lisäsi selvitettävä merän rennettvuus j erustmist rennushneohtisesti. Kvn voimntulon myötä muuttuu os Niiläntien j Pornistentien yleisten teiden lueist vn muisisi duisi. Muutosen myötä teiden/tujen hllinnointi siirtyy vltiolt unnlle. Muutosen toimeenno edellyttää vn voimntulon jäleen mm. ELY-esusen j unnn välistä neuvottelu seä unnn teemää dunitoäätöstä.. Genomförnde och tidslnering Genomförndet v detljlnen strtr när lnen och gtulnern hr vunnit lg rft. Plneringen v de llmänn områden (bl.. gtorn och rern) strtr redn under lnläggningsrbetet. Området ommer tt genomförs i eter. I enlighet med ommunens tomtförsäljningsrogrm (s.0.0) s de först tomtern unn fås till försäljning år 0. Kommunen och den störst mrägren i området (Hedvll) hr ingått vtl om tt mrägren överlåter en del v sin mr till ommunen som ersättning för lnläggningen. Med utgångsun i vtlet ommer vtlsrtern tt ingå ett mrnvändningsvtl efter tt lnförslget hr vrit frmlgt. I nslutning till genomförndet v bostdsvrteren s mn ontroller tt de i lnen nvisde bullersyddsåtgärdern hr vidtgits och vid behov sörj för vibrtionsdämningen vid lneringen v husgrunder och onstruioner. När byggndsrbetet inleds s därtill jordmånens byggbrhet och grundningssättet utreds secifi för vrje byggroje. När lnen vinner lg rft änds delr v Nicbyvägen och orgnäsvägen från llmän väg till gt enligt detljlnen. I och med ändringen flyttr dministrtionen v vägrn/gtorn från stten till ommunen. Verställndet v ändringen förutsätter förhndlingr melln NTM-centrlen och ommunen när lnen vunnit lg rft smt tt ommunen fttr ett beslut om gtuunderhåll. 9

92 . Toteutusen seurnt Sioon unt huolehtii lueen toteutusen seurnnst trvittvin lumenettelyin.. Uföljning v genomförndet Sibbo ommun följer u genomförndet i området genom tillbörligt lovförfrnde. 90

93 Liitteet Liite. Osllistumis- j rviointisuunnitelm Liite. Aloitusviheen virnomisneuvottelun muistio Liite. Kvluonnosen vstinerortti Liite. Kvehdotusen vstinerortti Liite. Ehdotusviheen virnomisneuvottelun muistio Liite. Kvrtt Liite. Kvmerinnät j -määräyset Liite. Kvehdotusen hvinneuv Liite 9. Asemvn seurntlome ilgor ilg. Progrm för deltgnde och bedömning ilg. Promemori från myndigheterns smråd i begynnelsesedet ilg. Rort gällnde lnutstets bemötnde ilg. Rort gällnde lnförslgets bemötnde ilg. Promemori från myndigheterns smråd i förslgetsedet ilg. Plnrt ilg. Plnbetecningr och lnbestämmelser ilg. Illustrtion v lnförslget ilg 9. lnett för uföljning v detljlnen Siooss / Sibbo Mtti Knerv Kvoitusäälliö / lnläggningschef ritehti / rite SAFA Suvi Ksi Kvoitusoordinttori / lnläggningsoordintor YKS 0 Asemvn ohjsi tehdystä lueen yleissuunnittelust j hvinneuvien ltimisest on vstnnut / För områdets llmänlnering och utrbetndet v illustrtionern som står som grund för detljlnen svrr: Aritehtitoimisto AJAK Oy, Jro Kettunen j/och Adlbert Aol. 9

94