Taloudellinen ohjaus ympäristön ja työllisyyden hyödyksi
|
|
- Akseli Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, HELSINKI, puh. (09) , faksi (09) Taloudellinen ohjaus ympäristön ja työllisyyden hyödyksi 1. Johdanto Nykyisen hallituksen ohjelmaan kuului työn verotuksen vähentäminen ja ympäristöverotuksen lisääminen. Ympäristöveroja on kuitenkin vähennetty. Turpeen valmisteveron ja pakkausveron poistaminen, suunniteltu teollisuuden sähköveron alennus sekä turpeen syöttötariffi lisäävät ympäristöhaittoja. Toteutettu mittava tuloverojen vähentäminen johtaa yhteiskunnallisten palveluiden leikkaamiseen ilman korvaavia verotuloja. Ympäristöverojen osuus valtion verotuloista on jäänyt EU:n keskitasolle. Samaan aikaan monissa maissa, mm. Ruotsissa ja Virossa, toteutetaan pitkän tähtäyksen ekologisia verouudistuksia. Suomalaisten luonnonvarojen kulutus on edelleen maailman huippuluokkaa, vaikka maapallon kestävän tulevaisuuden turvaaminen edellyttää luonnonvarojen kulutuksen puolittamista. Luonnonvarojen käyttöä voidaan vähentää tehokkaasti taloudellisilla ohjauskeinoilla, joita ovat suositelleet esimerkiksi EU:n komissio ja OECD. Useat tutkimukset ja selvitykset ovat osoittaneet ekotehostamisen kannattavan myös taloudellisesti (mm. sekä Kattava taloudellisten ohjauskeinojen uudistus edistää ympäristöhyötyjen ohella työllisyyttä ja suomalaisten yritysten ympäristökilpailukykyä. Veromuutosten lisäksi on tarpeen ottaa käyttöön ostovelvoitteita ja haittamaksuja, korvata ympäristölle haitallisia tukia haitattomilla sekä tehostaa päästökaupan ympäristöohjaavuutta. Lisäksi julkishallinnolle tulisi laatia ekotehokkuutta suosivat hankintaohjeet. Tavoitteena on muuttaa tuotanto- ja kulutusrakenne kestäväksi. Pienituloisten kulutukseen ympäristöverojen kasvu vaikuttaa muita enemmän, joten heidän asemansa turvataan erilaisilla tuilla. Ympäristöhyötyjen ja verotuksen taloudellisen tehokkuuden vuoksi ympäristöverot kannattaa toteuttaa mahdollisimman laajapohjaisina, ilman eri ryhmiin kohdistuvia poikkeuksia. 1 Ympäristöverot voidaan toteuttaa pienillä hallintokuluilla. Esimerkiksi polttoaineisiin tai öljyraaka-aineeseen kohdistuvat verot voidaan kantaa pääosin muutamilta isoilta veronmaksajilta. Useat esimerkit osoittavat, että myös laajaan verotettavien joukkoon kohdistuvat ympäristöverot voidaan toteuttaa taloudellisesti. 2 Joidenkin energia- ja päästöverojen vaihtoehtona on toimiva päästökauppa. Päästökauppa edistää päästöjen vähentämistä tehokkaammin, kun kaupan piiriin kuuluu määrältään ja laadultaan laaja päästölähdealue, eikä yksittäisiä päästöjä 1 OECD Environmentally related taxes in OECD countries. 2 Nordic Council of Ministers. TemaNord 2006:525. The use of economic instruments in Nordic and Baltic environmental policy.
2 2/2 koskevia teknisiä vaatimuksia ole määritelty liian tiukasti. 3 Päästökauppaa tulisi laajentaa mm. lentoliikenteen päästöihin, kemikaaleihin ja jätteisiin. Lisäksi sen ohjaava vaikutus on varmistettava tarpeeksi tiukoilla tavoitetasoilla. EU:n edellyttämä arvonlisäveron laajentaminen myös kaikkiin palveluihin heikensi työvoimavaltaisten palveluiden asemaa, sillä niihin kohdistuu muutoinkin suuri verotaakka. Jotta tavarahankintoja korvattaisiin taas palveluilla, on tarpeen muuttaa ALV-tasoja siten, että ne kannustavat luonnonvarojen säästöä ja työllisyyttä edistävien korjaus-, huolto-, vuokraus-, suunnittelu- ja ylläpitopalveluiden käyttöön. Suomi lähti juuri mukaan EU:n kokeiluun, jossa laskettiin kampaamoiden ja pienten korjauspalveluiden arvonlisäveroa. EU:n säätelemälle arvonlisäverolle voidaan hyväksyä kolme tasoa. Normaalitaso voidaan nostaa 22 prosentista muiden pohjoismaiden tavoin lähemmäs 25 prosentin ylärajaa, ja laskea alin poikkeustaksa kahdeksasta prosentista viiteen prosenttiin toisen alennustaksan jäädessä 17 prosenttiin. ALV-tuotto vaikuttaa Suomen maksuosuuksiin EU:ssa, joten ALV:n kokonaistuotto haluttaneen pysyvän ennallaan. Työn ja työllistämisen kustannusten vähentämiskeinoista palkan sivukulujen alentamisella on todettu olevan myönteisin vaikutus työllisyydelle. Palkan sivukulujen alennus kannattaa kohdistaa erityisesti luonnonvarojen säästöä edistäville aloille. 1.1 Taloudellisen ohjauksen päätavoitteet - verotuksen painopistettä siirretään työn ja työllistämisen veroista ja maksuista luonnonvarojen kulutuksen ja saastuttamisen veroihin ja maksuihin; - luonnonvaroja säästävien ja työllistävien alojen, kuten korjaus-, huolto- yms. palvelualojen työnantajamaksuja alennetaan; - arvonlisäveron porrastus uudistetaan ympäristö- ja työllisyysmyötäiseksi; - luonnonvarojen käytön veropohjaa laajennetaan merkittävästi ja saasteiden, lyhytikäisten sekä haitallisten tuotteiden verotusta lisätään; - kokonaisveroastetta ei nosteta ja pienituloisten asema turvataan tuilla; - ympäristölle haitallisia tukia korvataan ekotehokkuutta edistävillä tuilla; - päästökauppaa toteutetaan ympäristöperustein; ja - taloudellisen ohjauksen muutokset toteutetaan suunnitelmallisesti vähitellen vuodessa muutoksista etukäteen tiedottaen ja vaikutuksia seuraten Esimerkkejä uudistuksista muualla Viron mittavan verouudistuksen tavoitteena on siirtää painopistettä työn verotuksesta luonnonvarojen käytön verotukseen. Tuloveroa laskettiin ensi vaiheessa 26 prosentista kaksi prosenttiyksikköä. Vuoteen 2013 mennessä se lasketaan 20 prosenttiin. Tuloverot korvataan ympäristöveroilla. Useita päästöjä ja haitallisimpia tuotteita 3 European Environment Agency Market-based instruments for environmental policy in Europe. 4 Esitys perustuu Suomen luonnonsuojeluliiton raporttiin Ekologinen verouudistus hallitusohjelman lähtökohdaksi vuodelta 2003 ( Lisäksi on käytetty Euroopan ympäristötoimiston julkaisua taloudellisista ohjauskeinoista EU:ssa sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston selvitystä taloudellisista ohjauskeinoista Pohjoismaissa ja Baltiassa. Tässä raportissa Pohjoismaista puhuttaessa ei mukaan ole luettu Islantia, jonka verorakenne ja muut olosuhteet poikkeavat monelta osin muista Pohjoismaista. 2
3 3/3 koskevat maksut kaksinkertaistetaan ja turpeen vero kolminkertaistetaan. Palavan kiven verotus nostetaan niin korkeaksi, että se ohjaa korvaamaan palavan kiven muilla energialähteillä. Ruotsissa siirretään vuonna 2010 päättyvällä 10-vuotiskaudella 3,3 miljardia euroa tuloverosta ja sosiaaliturvamaksuista ympäristöveroihin, kuten hiilidioksidi- ja rikkiveroon. Vuosina energian hiilidioksidiveroa ja ajoneuvoveroa nostettiin noin 50 prosentilla. Saksassa ympäristöverojen tuottoa nostettiin vuosina keskimäärin 36 prosenttia. Bensiinin veroa nostettiin 31 prosenttia ja dieselin 48 prosenttia. Lisäksi nostettiin maakaasun ja sähkön verotusta. Prosessiteollisuudelle, maa- ja metsätaloudelle, kalastukselle ja vajaakuntoisia työllistävälle teollisuudelle veroa alennettiin 40 prosenttia, energiaintensiiviselle teollisuudelle vielä tätä enemmän, mikä osaksi vesitti ympäristöhyötyä näillä aloilla. Sosiaaliturvamaksuja alennettiin lähes verotuloja vastaavasti, joten valtion tulokertymä pysyi ennallaan. 2. Ehdotukset taloudellisiksi ohjauskeinoiksi 2.1 Energia Energian tuotannon ja kulutuksen ohjauksessa energian säästön tulee olla ensisijainen tavoite, sillä säästöllä on suurimmat ympäristöhyödyt. Fossiilisen energian korvaaminen uusiutuvalla lähienergialla hyödyttää sekä työllisyyttä että ympäristöä. Ohjauskeinoina ovat energian valmisteverojen, haittaverojen ja arvonlisäveron muutokset, investointituet ja päästökauppa. Päästökaupassa päästöoikeuksien jaon on perustuttava laitosten todelliseen tarpeeseen ja järjestelmän on oltava kustannustehokas. Siksi päästöoikeudet tulee huutokaupata eikä jakaa ilmaiseksi. Energiaverotus saatetaan Pohjoismaiselle tasolle nostamalla kivihiilen, kevyen polttoöljyn ja maakaasun verot kertaisiksi. Tähän päästään kaksinkertaistamalla teollisuudessa ja lämmityksessä käytettävän dieselöljyn veroa ja korottamalla muun dieselöljyn veroa 20 prosenttia. Polttoaineiden energiavero porrastetaan hiilidioksidi- ja rikkisisällön mukaan ja turpeen valmistevero palautetaan ja korotetaan kivihiilen veron tasolle. Turpeelle suunnitellusta syöttötariffista luovutaan. Energiantuotannosta aletaan kerätä typpiveroa. Ruotsissa veron määrä on 4,4 euroa/typpipäästökilo vähintään 25 GWh tuottavilta voimalaitoksilta. Kuten Ruotsissa, vero palautetaan voimalaitoksille niiden tuottaman energian mukaan, joten veron nettomaksajia ovat eniten päästöjä/tuotettua energiayksikköä kohden tuottavat. Ydinvoimaveroa ryhdytään keräämään sentti/tuotettu kwh, mikä tuottaa uuden ydinvoimalan valmistuttua noin 300 miljoonaa euroa. Ruotsissa ydinvoimavero perustuu voimalan lämmöntuotantoon ja tuotto on yli 200 miljoonaa euroa/vuosi. Lisäksi teollisuutta ohjataan vähentämään energiankulutusta ja vaihtamaan vähäpäästöisempiin energiamuotoihin päästökaupalla tai korottamalla teollisuuden sähköveroa. 3
4 4/4 Päästökaupan toisessa vaiheessa direktiivin sallima määrä päästöoikeuksia huutokaupataan eikä luovuteta ilmaiseksi, jotta yrityksiä ei palkittaisi aikaisemmasta saastuttamisesta. Saatavilla tuloilla voidaan rahoittaa päästövähennystoimia. Uusien toimijoiden päästöoikeuksia määrittelevän ominaispäästökertoimen tulee perustua siihen, että vähintään 50 prosenttia (ei vain 30 prosenttia) kiinteän polttoaineen laitoksen polttoaineesta on puuta. Lisäksi parhaaseen käytettävissä olevaan teknologiaan perustuvaa benchmarking-järjestelmää tulee soveltaa myös teollisuuslaitoksiin. Jatkossa voidaan edetä Iso-Britanniassa ehdotettuun suuntaan eli henkilökohtaisen päästölaskennan ja -kaupan aloittamiseen. 5 Lentoliikenne otetaan päästökaupan piiriin. Vaihtoehtoisesti lentoliikenteessä voidaan ottaa käyttöön Britannian mallin mukainen lentolippuvero tai nostaa lentoliikenteen ALV ylemmälle ALV-tasolle eli 17 prosenttiin. Uusiutuvalle energialle otetaan käyttöön ostovelvoite ja uusiutuvan energian ALVtaso lasketaan 5 prosenttiin. Ruotsissa loppukäyttäjät ohjataan sertifikaattikaupalla uusiutuvaan energiaan. Ruotsi ja Norja suunnittelevat siirtyvänsä ensi vuonna yhteiseen vihreään energiasertifikaattiin. Tanska puolestaan suunnittelee siirtyvänsä kiinteistä energiahinnoista kiintiöjärjestelmään. Vastaavia ratkaisuja voisi harkita myös Suomessa. Kuluttajien sähkövero voisi perustua käytön mukaiseen porrastukseen siten, että määriteltävää normaalikulutusta verotettaisiin kuten nykyisin. Sitä suuremmilta kulutusmääriltä kuluttaja joutuisi kuitenkin maksamaan sähkön luksusveroa. Rakennusten energiansäästö- ja uusiutuvien energioiden investointitukia lisätään. Uusiutuvan energian investointitukia ei enää anneta jätteenpoltolle, sillä usein jopa yli puolet jätteestä on uusiutumatonta alkuperää ja jätteenpolttolaitokset kannustavat kertakäyttökulttuuriin. 2.2 Liikenne Päätavoitteina on vähentää ajoneuvoliikenteen määrää ja päästöjä. Siihen käytetään monipuolista taloudellista ohjauspakettia, kuten päästöihin perustuvia ajoneuvo-, polttoaine- ja ruuhkamaksuja sekä uusiutuvaan energiaan perustuvan liikenteen verohelpotuksia. Ajoneuvovero porrastetaan hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjen mukaan. Työmatkaliikenteen verovähennysoikeuden enimmäismäärää vähennetään ja vastaavasti joukkoliikennettä tuetaan erityisesti taajamissa. Haja-asutusalueiden työja asiointimatkojen turvaamiseksi sallitaan veroton kimppakyyti ja tuetaan kutsutaksiliikennettä. Suurimmissa kaupungeissa otetaan käyttöön ruuhkamaksu. Joukkoliikenteen ALV lasketaan viiteen prosenttiin
5 5/5 Tietullit tai ruuhkamaksut ovat olleet käytössä mm. Lontoossa ja Tukholmassa sekä seitsemässä norjalaiskaupungissa. Suomessakin tietullit kannattaa ottaa käyttöön pääkaupunkiseudulla ja ruuhkaisimmilla kaupunkialueilla. Samanaikaisesti lisätään joukkoliikenteen tukia korottamalla liikenteen ostomäärärahoja ja radankunnostusvaroja. Maantiekuljetusten vero ohjaa autojen täyttöasteen nostamiseen ja siirtymään ympäristölle haitattomampiin kuljetuksiin. Kuorma-autojen kolmen miljardin kilometrin kuljetussuoritteeseen kohdistettava 5centtiä/km vero tuottaisi 150 miljoonaa euroa. Läpikulkevan rekkaliikenteen hillitsemiseksi Suomi voisi liittyä Eurovignette-järjestelmään, jossa kerätään auton kokoon ja päästöihin perustuvaa tiemaksua läpikulkevalta tavaraliikenteeltä. Järjestelmässä ovat mukana Ruotsi, Tanska, Hollanti, Belgia, Luxemburg ja Norjassa, jossa maksu on euroa/vuosi. Hollanti ottaa käyttöön ajettuun matkaan perustuvan tiemaksun koko autokannalle. Autoihin asennettaviin matkamittareihin kertyvä tieto siirretään sähköisesti verottajalle. Maksu voidaan periä esimerkiksi kuukausittain. Järjestelmää kannattaa harkita raskaalle kuljetusliikenteelle Hollannista saatavien kokemusten perusteella. 2.3 Luonnonvara- ja tuoteverot Luonnonvarat esimerkiksi maa-ainekset, kaivannaiset, vesi, öljy ja puu muodostavat laajan veropohjan. Matalillakin verotasoilla useat luonnonvaraverot tuottavat suuren ja pysyvän verokertymän, koska ne vähentävät luonnonvarojen käyttöä vain vähän. Luonnonvaraveroista kannattaa rakentaa energiaverojen ohella tuloveroa korvaava kokonaisuus. Suomen tulisi ottaa käyttöön aluksi ainakin vero luonnonsoralle, vedelle ja raaka-aineena käytettävälle mineraaliöljylle. Lyhytikäisten ja haitallisten tuotteiden verotus voitaisiin aloittaa pakkauksista ja paristoista. Maa-ainesveroa kerätään Ruotsissa, Tanskassa ja kaikissa Baltian maissa. Baltiassa veroja kerätään laajasti maa-aineksista ja kaivannaisista, mm. mullasta, sorasta, kalkista, savesta, turpeesta ja kipsistä. Luonnonsoraveron tuotto olisi Ruotsin verotasolla (eli noin euro/tonni) aluksi 300 miljoonaa euroa. Veron laajentaminen muihin maaperän aineksiin, kuten turpeeseen, multaan ja kaivannaistuotteisiin moninkertaistaisi matalillakin verotasoilla verokertymän. Veden käyttöä verotetaan esimerkiksi Baltian maissa ja Tanskassa (Tanskassa vero on 0,7 euroa/m3). Suomessa keskimäärin 1,5 euron vesimaksu kattaa nyt käyttö- ja investointikustannukset. Vesivero (0,07 euroa/m3 teollisuudelle ja 0,7 euroa/m3 muille) tuottaisi lähes 800 miljoonaa euroa vuodessa. Mineraaliöljyä käytetään mm. muovien ja maalien raaka-aineena arviolta tonnia vuodessa. Öljyn raaka-ainekäytön verottaminen ohjaa korvaamaan öljyä muilla raaka-aineilla. Verotasolla 3 euroa/tonni verokertymä olisi aluksi yli kaksi miljoonaa euroa/vuosi. Yleistä pakkausveroa kerätään kaikissa Baltian maissa sekä Suomea ja Ruotsi lukuun ottamatta kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa aiotaan luopua juomapakkausten 5
6 6/6 verosta vuonna Luopumisen sijaan Suomen tulee laajentaa pakkausvero kaikkiin pakkauksiin. Tanskan pakkausvero kattaa tiettävästi laajimmin pakkauskirjon ja tuottaa yli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Paristoveroa kerätään mm. Ruotsissa, Tanskassa. Veron olisi ympäristösyistä hyvä olla 0,50 senttiä/kpl, jotta se kannustaisi korvaamaan kertakäyttöparistot ladattavilla. Vero tuottaisi aluksi arviolta 25 miljoonaa euroa/vuosi. Haitallisten aineiden käytön vähentämiseksi on syytä harkita PVC:n, sen pehmentimenä käytettyjen ftalaattien sekä kloorattujen liuottimien verottamista. Tanskassa näitä veroja jo kannetaan. Luomuruoan arvonlisävero lasketaan 17 prosentista alimpaan ALV-luokkaan. Luomutuotanto rasittaa ympäristöä tavanomaista tuotantoa vähemmän, mutta työllistää enemmän. Lisäksi ruoka muodostaa pienituloisten menoista suuremman osuuden kuin suurituloisilla, joten veronalennuksella voidaan osaltaan kompensoida ympäristöverojen korotusta. 2.4 Päästöt ja jätteet Hiilidioksidivero nostetaan Ruotsin tasolle eli se lähes viisinkertaistetaan. Muutkin (ei pelkästään energian tuotantoon liittyvät) kasvihuonekaasut laitetaan verolle, kuten Norjassa ja Tanskassa on tehty. Rikkidioksidivero otetaan käyttöön muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden tavoin. Fossiilisten polttoaineiden rikkipitoisuuteen perustuva vero vähentää tehokkaasti rikkipäästöjä. Esimerkiksi Ruotsissa veron tuotto on 15 vuodessa puolittunut noin 90 miljoonaan euroon, mikä sopii veron tuottotasoksi myös Suomessa. Jätevero nostetaan muiden Pohjoismaiden tasolle (30 eurosta euroon) ja laajennetaan myös yksityisille kaatopaikoille sekä polttolaitoksiin vietävään jätteeseen muiden Pohjoismaiden tapaan. Verotuksen piiristä voitaisiin jättää jäte, jonka ehkäisy tai kierrätys on osoitettu mahdottomaksi. Veron vuosittainen tuotto nousisi aluksi yli 100 miljoonan euron. Jätteenpolton sähköntuotannon verotus nostetaan muun sähköveron tasolle. Jätteenpolton vero voisi perustua energian hyödyntämisasteeseen, jätteen hiilidioksidisisältöön sekä polton päästöihin kuten Norjassa. Jätevesiverolla estetään haitallisten aineiden päätymistä jäteveteen. Liettuassa, Virossa ja Tanskassa vero määräytyy jäteveden typpi- ja fosforipitoisuuden sekä BOD-arvon 7 perusteella. Veron tuotto voisi aluksi olla vesiveron suuruinen. Jäteveden fosforisisällön vähentämiseksi verotetaan pesuaineiden fosforia 2 euroa/kg. Tuotto olisi aluksi arviolta 10 miljoonaa euroa/vuosi. Keinolannoitteiden typpi- ja fosforisisällön ja eläinten rehun fosforisisällön verottamisen avulla vähennetään vesistöjen rehevöitymistä. Lannoitevero voisi olla 20 prosenttia lannoitteiden hinnasta, jolloin sen tuotto olisi muutama kymmeniä miljoonia. Tanska otti vuonna 2005 ensimmäisenä käyttöön rehun fosforiveron (n Kertakäyttöisten juomapakkausten vero poistuu, minkä johdosta kertapakkaukset syrjäyttävät ympäristön kannalta parempia uudelleenkäyttöön perustuvia pakkausjärjestelmiä. 7 BOD = biokemiallinen hapenkulutus 6
7 7/7 senttiä/fosforikilo). Erilaisia maataloudessa käytettyjä kasvunsäätelijöitä on verotettu Tanskassa jo vuodesta Vastaavantyyppiset verot olisivat tarpeen Suomessakin. Torjunta-ainevero korotetaan vastaamaan niiden terveys- ja ympäristöhaittoja. Vuotuisen 1,4 miljoonan (tehoaineena käytetyn) torjunta-ainekilon veron tuotto olisi tasolla 50 senttiä/kg, toisin sanoen aluksi 0,7 miljoonaa euroa/vuosi. 2.5 Muut Suomessa mainontaan käytetään vuosittain lähes kolme miljardia euroa. Päivittäistavaroita mainostetaan huomattavasti suuremmalla summalla kuin muualla Euroopassa. Mainosvero on käytössä mm. Ruotsissa, jossa vero on 3 prosenttia sanomalehdissä olevien mainoksen arvosta ja 8 prosenttia muissa välineissä olevien mainosten arvosta. Vastaavat verotasot tuottaisivat Suomessa noin 200 miljoonaa euroa/vuosi. Lisätietoja: - tutkija Erja Heino, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh:
Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011
Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron
LisätiedotEnergiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015
Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä
LisätiedotLiikenneverotus. Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma
Liikenneverotus Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma 7.12.2017 Leo Parkkonen Liikenteen verotus Kokonaisuutena verotuksen painopistettä on
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia Verotuksellisia näkökohtia Leo Parkkonen Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Verotuksellisia näkökohtia 10.02.2017 Leo Parkkonen Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Esityksen rakenne Nykyisen energia- ja liikenneverotuksen rakenne, tasot ja
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotPääpuolueiden verotavoitteiden analyysi
Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus
LisätiedotKiertotalouden mahdollisia taloudellisia ohjauskeinoja
Kiertotalouden mahdollisia taloudellisia ohjauskeinoja 11.6.2017 Vauhtia kiertotalouteen taloudellisella ohjauksella -seminaari Ympäristöministeriö, Pankkisali Aleksanterinkatu 7, Helsinki Sarianne Tikkanen,
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotYmpäristöverotus osana koko verojärjestelmää
Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Essi Eerola Verotuksen kehittämistyöryhmä, 3.6.2009 Johdanto Taloudelliset ohjauskeinot (verot ja vaihdettavat kiintiöt) nousivat 1990- luvulla perinteisten
LisätiedotEkologinen verouudistus
Ekologinen verouudistus - ja kiertotalouden tavoitteet Vesiviisaita ohjauskeinoja työpaja 25.8.2016 YM, Pankkisali Sarianne Tikkanen Suomen ympäristökeskus Riku Lumiaro 2013 Ympäristöhallinnon kuvapankki
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotEnergiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia
Energiaverotuksen muutokset Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia Energiaverotuksen taustaa Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet
LisätiedotKatsaus kiertotalouden mahdollisiin taloudellisiin ohjauskeinoihin
Katsaus kiertotalouden mahdollisiin taloudellisiin ohjauskeinoihin 24.8.2017 Ympäristöministeriö, Pankkisali Sarianne Tikkanen, Riina Antikainen, Petrus Kautto ja Hanna Salmenperä Suomen ympäristökeskus
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa
Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Outi Honkatukia 17.4.2013 Hallitusohjelma Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotAjankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa
Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
LisätiedotKotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön
LisätiedotElintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012
Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotSuomen Motoristit ry - Moottoripyörien autoveron alentamisen taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset päästöihin
1 (6) 13.11.2018 - Moottoripyörien autoveron alentamisen taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset päästöihin vaatii moottoripyörien autoveron alentamista verotuksen epäoikeudenmukaisuuden korjaamiseksi,
LisätiedotTaustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi
Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n
LisätiedotMitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät
Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 22.1.2019 Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät Arvio kivihiilen energiantuotannon päästöistä EU:ssa MtCO2 400 350 Kivihiilen päästöt
LisätiedotAjoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 0 Ympäristöverot 00 Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 00 Ympäristöverojen kertymä oli vuonna 00 lähes viisi miljardia euroa.
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotVäestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
LisätiedotValtiovarainvaliokunta verojaosto Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp
Liitemateriaali Valtiovarainvaliokunta verojaosto 15.10.2014 Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp Palvelualojen työnantajat PALTA ry Riitta Varpe PALTAn tunnusluvut Noin 1
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2
LisätiedotAjoneuvoveron muutokset 2011. Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011
Ajoneuvoveron muutokset 2011 Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011 Sisältö: Suomen päästövähennystavoitteet Perusveromuutos 2010 Energiaverouudistus Käyttövoimaveromuutos 1.1.2012 Käyttövoimaverotasojen
LisätiedotToimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä
Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä 24.5.2017 Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii lisätoimia LUONNOS
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät 20.-21.8.2019 16.8.2019 1 Liikenteen kansalliset ilmastotavoitteet Suomen tulee
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotVEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015
Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on
LisätiedotSAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa
LisätiedotJÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting
JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto
LisätiedotEnergia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotErityisesti VATT:n Policy Brief : "Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä"
Yritystukijärjestelmän keskeiset ongelmat sekä vireillä /suunnitteilla olevat kehittämistoimet Erityisesti VATT:n Policy Brief 2-2016: "Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä"
LisätiedotMaa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit
Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi
LisätiedotEnergiateollisuus ry. Syysseminaari
Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia
LisätiedotVNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Janne Peljo 17.10.2017 Sitran lausunto: VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission
LisätiedotVNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Janne Peljo 18.10.2017 Sitran lausunto: VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotEnergiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotAihe: Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto koskien verotuksen kehittämistyöryhmän väliraporttia
Helsingissä, 8.10.2010 Valtiovarainministeriölle Aihe: Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto koskien verotuksen kehittämistyöryhmän väliraporttia Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää valtiovarainministeriötä
LisätiedotHallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009
Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420
LisätiedotEnergiaverotus Euroopassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa
Energiaverotus Euroopassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa ENERGIAVEROTUS EUROOPASSA, JAPANISSA JA YHDYSVALLOISSA Yhteenveto Energiateollisuus ry:n tekemästä selvityksestä sähkön, polttoaineiden, kaukolämmön
LisätiedotSähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotGREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS
GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea
LisätiedotBioenergia-alan linjaukset ja näkymät
Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät Esityksen sisältö Bioenergia ry Bioenergian näkymistä Ajankohtaisia aiheita LULUCF REDII Uusiutuvan sähköntuotannon tarjouskilpailu Metsähakkeen tuki Liikenteen päästövähennykset
LisätiedotEtelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.
Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja
LisätiedotEnergiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.
Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi
LisätiedotSuomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste
LisätiedotKestävän kehityksen verouudistus
Kestävän kehityksen verouudistus Tiivistelmä 17.4.2019 Sisällys 1. Sanastoa 2. Mikä kestävän kehityksen verouudistus ja miksi? 3. Selvityksemme taustaa ja keskeinen tulos 4. Kokemuksia meiltä ja maailmalta
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotVEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU
Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään
LisätiedotJÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry
JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien
LisätiedotU 38/2017 vp Ehdotus direktiivin 1999/62/EY (eurovinjettidirektiivi) muuttamisesta ajoneuvoveron osalta
U 38/2017 vp Ehdotus direktiivin 1999/62/EY (eurovinjettidirektiivi) muuttamisesta ajoneuvoveron osalta Liikenne- ja viestintävaliokunta 12.9.2017 Markus Teräväinen VM/VO Direktiivin nykyinen sisältö Eurovinjettidirektiivissä
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotEnergiaverot 2011 (lämmöntuotanto)
Hallituksen velvoitepaketti 4/2010 Uusiutuvan energiantuot. osuus 2020 38% Lisäystarve 38 TWh 86 TWh => 124 TWh, josta puu 55%, 16% biopolttonesteet, 15% tuulivoima ja 8% lämpöpumput p p Metsähakkeelle
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotKohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010
Kohti vähäpäästöisiä kuntia Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 1. Ilmastokriisi peruutettu? 2. Ilmastopolitiikan linjauksia tuleville vuosikymmenille 3. Tavoitteista toimeenpanoon: hallituksen ilmastonsuojelutoimia
LisätiedotSuuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.
Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,
LisätiedotEnergiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotUuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin
LisätiedotKatsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy
Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy 01/04/2019 Footertext 2 PÄÄSTÖMARKKINAT GLOBAALISTI Lähde: International Carbon Action Partnership, emission trading worldwide
LisätiedotSosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander
Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotLuonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia
Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita
LisätiedotEnergian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.
LisätiedotAutojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010
Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 AUTO- JA AJONEUVOVERO Autoveron veroprosentti on 1.1.2008 alusta lukien määräytynyt auton ominaishiilidioksidipäästön
LisätiedotUusiutuva energia energiakatselmuksissa
Uusiutuva energia energiakatselmuksissa 24.1.2017 Juha Toivanen, Energiavirasto Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta 2 Suuren yrityksen energiakatselmukset
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma. Eduskunnan ympäristövaliokunta suojeluasiantuntija, Otto Bruun
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma Eduskunnan ympäristövaliokunta 26.10.2017 suojeluasiantuntija, Otto Bruun Ilmastonmuutoksen ratkaisun vuodet trooppiset metsät kääntyneet päästölähteiksi Mitä Suomessa
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Energia- ja ilmastostrategia ja Kaisu EU:n komissio antoi ehdotuksensa eri
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
Lisätiedot