9M Oy Pohjanmaan Biokaasu Österbottens Biogas Ab. Kokkolan biokaasulaitos YVA-selostus

Transkriptio

1 Oy Pohjanmaan Biokaasu Österbottens Biogas Ab Kokkolan biokaasulaitos YVA-selostus

2 1 Kokkolan biokaasulaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus Tiivistelmä Tämä on Kokkolan biokaasulaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Arviointiselostus on osa hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettelyä). Hankkeen toteuttaminen edellyttää sen ympäristövaikutusten tarkastelua YVA-menettelyn mukaisesti. YVA-menettelyn keskeinen tavoite on tuottaa tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista huomioitavaksi hankkeen suunnittelussa sekä lisätä kansalaisten ja intressitahojen mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa suunnitteluun. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä eikä ratkaista lupa-asioita. Kokkolan jätevedenpuhdistamoa ollaan uusimassa ja samassa yhteydessä tulee uudistaa myös jätevesi- ja sakokaivolietteiden käsittely nykytekniikan mukaiseksi. Suunnitelmana on käsitellä lietteet jätevedenpuhdistamon viereen rakennettavassa biokaasulaitoksessa. Laitoksessa lietteet käsitellään hallitusti mädättämällä ja tuotteeksi saadaan multaa ja biokaasua. Tavoitteena on, että biokaasulaitoksen rakennustyöt voidaan aloittaa vuonna 2010 ja laitos voidaan ottaa toimintaan vuoden 2012 alkupuolella samaan aikaan uuden jätevedenpuhdistamon kanssa. Biokaasulaitokseen tullaan vastaanottamaan ja käsittelemään Kokkolassa ja mahdollisesti lähikuntien alueella muodostuvia yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden lietteitä sekä sako- ja umpikaivolietteitä. Näiden lisäksi laitokseen varaudutaan ottamaan vastaan alueen teollisuuslietteitä. Puhdistamolietteitä on enimmillään noin t/a, esikäsiteltyjä sako- ja umpikaivolietteitä noin t/a ja teollisuuden lietteitä noin t/a. Käsiteltäviä lietteitä laitokseen voi tulla arviolta t/a hankevaihtoehdosta riippuen. YVA:ssa tarkasteltavia hankevaihtoehtoja ovat: VE-1 Nykytilanne. Kokkolan lietteenkäsittelyä ei joka tapauksessa voida jatkaa tulevaisuudessa nykyisellä tavalla kompostoimalla, joten tilanne tulee muuttumaan nykytilanteesta. Nykytilanne antaa kuitenkin vertailupohjan muille hankevaihtoehdoille. VE0 Hankkeen toteuttamatta jättäminen. Mikäli biokaasulaitosta ei rakenneta, puhdistamo-, sakokaivo- ja umpikaivolietteet kuljetetaan Kokkolan jätevedenpuhdistamolta muualle jatkokäsiteltäväksi. VE1 Biokaasulaitoksessa käsitellään Kokkolan alueen puhdistamo-, sakokaivo- ja umpikaivolietteitä n t/a. VE2 Biokaasulaitoksessa käsitellään Kokkolan ja lähialueen kuntien puhdistamo-, sakokaivoja umpikaivolietteitä n t/a VE3 Biokaasulaitoksessa käsitellään Kokkolassa ja lähialueella muodostuvia yhdyskunta- ja teollisuuslietteitä, n t/a Biokaasulaitoksen prosessi koostuu seuraavista yksikköprosesseista: käsiteltävien jakeiden vastaanotto ja välivarastointi, esikäsittely, syötteen valmistus, mädätys, hygienisointi tarvittaessa, mekaaninen ja/tai terminen kuivaus, mädätteen jälkikypsytys ja biokaasun käsittely. Biokaasun käsittelyn osalta YVA-menettelyssä tarkastellut vaihtoehdot ovat soihtupoltto, laitoksen oman sähkön ja lämmöntuotanto, käyttö paikallisessa voimalaitoksessa ja liikennepolttoainekäyttö. Laitoksessa varaudutaan hajukaasujen käsittelyyn ja laitoksen rejektivedet johdetaan viereiselle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Valmista mädätettä suunnitellaan käytettävän Storkohmon jätteenkäsittelyalueen maisemoinnissa. Biokaasulaitoksen suunniteltu sijoituspaikka on Kokkolan nykyisen jätevedenpuhdistamon alueella Ykspihlajan satama- ja teollisuusalueen pohjoispuolella Perämeren rantavyöhykkeellä. Lähin pohjavesialue (Patamäki) sijoittuu noin 800 m päähän suunnitellulta biokaasulaitokselta etelään. Biokaasulaitoksen alueella pohjavesi virtaa pääasiassa luoteeseen kohti merta, poispäin pohjavesialueesta. Alueen kasvillisuus on vyöhykkeistä maankohoamisrannikon kasvillisuutta. Rannat ovat matalia niittyjä ja ruovikoita, jotka vaihettuvat pensaikoiden, lepikoiden ja lehtipuuvaltaisten metsien kautta puolukkatyypin mäntymetsiksi.

3 2 Rummelön-Harrbådan Natura 2000-alue sijaitsee suunnitellun biokaasulaitoksen itä- ja pohjoispuolella lähimmillään noin 200 m etäisyydellä. Osa alueesta on myös Rummelön-Harrinniemen- Hopeakivenlahden lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva valtakunnallisesti arvokas lintuvesialue. Sannanrannalla sijaitsevassa metsikössä esiintyy liito-oravia. Myös alueen lintulajisto on monipuolinen. Matalat rannat suosivat kahlaajien ja vesilintujen esiintymistä. Ruovikot, pensaikot ja rehevät lehtimetsät lisäävät puolestaan ruovikkolajien runsasta esiintymistä. Biokaasulaitoksen välittömässä läheisyydessä ei ole vakituista asutusta. Vapaa-ajan asutusta on lähimmillään noin 400 m etäisyydellä laitoksen koillispuolella. Noin 1,0-1,5 km etäisyydellä sijaitsevat Sannanrannan, Harrinniemen ja Rummelön huvila-asutusalueet. Voimassa olevassa asemakaavassa ja yleiskaavassa kiinteistö on kaavoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Vireillä on kaavamuutos jossa alueen kaavamerkintä voi muuttua ETJ:ksi. Liikenne biokaasulaitokselle tullaan ohjaamaan Hopeakivenlahdentien ja Satamatien kautta Etelänväylälle. Arvioinnin tulosten perusteella biokaasulaitoksen vaikutus alueella esiintyviin hajuhaittoihin on erittäin myönteinen nykytilanteeseen verrattuna, hajupäästöt pienentyvät merkittävästi nykytilanteesta kaikissa hankevaihtoehdoissa. Lietteet vastaanotetaan ja käsitellään suljetuissa tiloissa ja muodostuvat hajukaasut käsitellään hallitusti ennen johtamista ulkoilmaan. Muodostuva mädäte on lähes hajutonta. Hanke lisää jonkin verran alueelle suuntautuvaa raskasta liikennettä lietekuljetusten ja valmiin mädätteen kuljetusten takia. Liikenne lisääntyy lähinnä laitosalueelle vievällä tiellä, Kokkolan pääteillä sekä vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 Kokkolan ja lähikuntien välisillä maanteillä. Liikenteen päästöt ilmaan on arvioitu pieniksi suhteessa muuhun tieliikenteeseen. Arvioinnin mukaan liikennemäärän lisääntyminen ei ole nykytilanteeseen verrattuna suhteellisen suurta, eikä sillä arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia liikenteen meluun. Maaperään, pohjavesiin ja pintavesiin ei aiheudu biokaasulaitokselta päästöjä. Mädätteen jälkikypsytyskentältä sekä piha-alueilta kertyvät sade- ja sulamisvedet viemäröidään ja käsitellään jätevedenpuhdistamolla, ja mädätysprosessin rejektivedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Laitoksen koillispuolella sijaitsevan huvila-alueen kaivojen käytölle laitoksella ei ole haitallisia vaikutuksia. Hankkeella ei myöskään ole haitallisia vaikutuksia lähialueen ihmisten terveyteen. Laitosalueen maanpintaa nostetaan rakennusvaiheessa siten että merenpinta ei pääse nousemaan alueelle eikä ympäristölle aiheudu esim. mikrobiologisen likaantumisen riskiä. Hankkeen mahdollisia ympäristöriskitilanteita aiheutuu esimerkiksi laitoksen tiloissa tapahtuvista biokaasun vuodoista ja tulipaloista tai häiriöistä hajukaasujen käsittelylaitteistossa. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varaudutaan laitoksen suunnittelussa asianmukaisin varotoimin ja hälytysjärjestelmin. Laitoksen henkilökunta perehdytetään oikeisiin työtapoihin onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Lähiseudun asukkaille laitoksen toiminnasta ei arvioida aiheutuvan vaaraa. Bioreaktorit tulevat jonkin verran näkymään merelle puiden yli, mutta maisemalliset vaikutukset jäävät vähäisiksi viereinen satama- ja teollisuusalue huomioon ottaen. Kasvillisuuteen, Naturaalueille ja muihin suojelualueisiin ei kohdistu haitallisia vaikutuksia eikä Natura-arviointia katsota tarpeelliseksi. Hankkeen vaikutusalueen eläimistö on tavanomaista eikä sille aiheudu hankkeesta merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Biokaasun polttamisessa aiheutuvat savukaasupäästöt ovat hyvin vähäiset. Biokaasun hyödyntäminen laitoksen omiin tarpeisiin sekä paikallisten voimalaitosten polttoaineena on ympäristön kannalta edullista ja sillä voidaan vähentää muiden polttoaineiden käytöstä aiheutuvia päästöjä. Mädätteen hyödyntäminen maisemoinnissa ja viherrakentamisessa ei aiheuta haitallisia päästöjä esim. vesistöön. Myöskään mahdollisella mädätteen lannoitekäytöllä ei ole haitallisia ympäristövaikutuksia, mikäli tähän hyödyntämistapaan tulevaisuudessa päädyttäisiin. Hankkeesta vastaa Oy Ekorosk Ab:n, Pietarsaaren Veden ja Kokkolan Veden perustama Oy Pohjanmaan Biokaasu Österbottens Biogas Ab. Yhteysviranomaisena toimii Länsi-Suomen Ympäristökeskus. Lausunnot ja kannanotot hankkeesta voi osoittaa: Länsi-Suomen Ympäristökeskus, PL262, 65101, Vaasa, kirjaamo.lsu@ymparisto.fi.

4 3 Oy Pohjanmaan Biokaasu Österbottens Biogas Ab Kokkolan biokaasulaitos YVA-selostus Yhteenveto Sisältö 1 JOHDANTO TIEDOT HANKKEESTA Hankkeesta vastaava Hankkeen tausta ja tarkoitus Hankkeen suunnittelutilanne Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ja ohjelmiin Hankkeen aikataulu YVA-MENETTELY HANKKEESSA YVA-menettelyn tavoitteet ja vaiheet YVA-menettelyn aikataulu Arviointiohjelma ja sen kuuluttaminen Arviointiohjelmasta annetut lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioiminen Tiedotus ja vuorovaikutus Seurantaryhmä Tiedotus- ja keskustelutilaisuudet Muu tiedotus Arviointiselostus ja YVA-menettelyn päättyminen HANKETTA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJELMAT SEKÄ SEN VAATIMAT LUVAT Lainsäädäntö ja ohjelmat Hankkeen edellyttämät luvat ja hyväksynnät LIETTEIDEN KÄSITTELYN NYKYTILANNE Jätevedenpuhdistamo- ja sakokaivolietteet Jätevesi- ja sakokaivolietteiden käsittelyn nykytilanne Teollisuuden lietteet Teollisuuden lietteiden käsittelyn nykytilanne BIOKAASULAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Biokaasulaitoksen ja sen toimintojen sijainti Käsiteltävät lietteet ja käytettävät raaka-aineet Laitoksen toimintaperiaate Lietteiden vastaanotto, varastointi ja esikäsittely Syötteen valmistus Mädätys Mädätteen kuivaus ja kompostointi... 30

5 4 6.4 Mädäte ja sen hyödyntäminen Biokaasun käsittely ja hyödyntäminen Poltto soihdussa Oma sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulaitoksella Hyödyntäminen paikallisissa voimalaitoksissa Valmistus liikennepolttoaineeksi Hajukaasujen ja muiden ilmapäästöjen käsittely Rejektiveden käsittely Muut muodostuvat jätteet ja jätevedet Liikenne ja kuljetukset Mahdolliset häiriötilanteet ja niihin varautuminen Rakennusvaihe ja toiminnan lopetusvaihe TARKASTELTAVAT HANKEVAIHTOEHDOT VE -1 Nykytilanne VE0 Biokaasulaitosta ei toteuteta VE1 Biokaasulaitoksella käsitellään Kokkolan jätevedenpuhdistamolietteet sekä sako- ja umpikaivolietteet VE2 Biokaasulaitoksella käsitellään Kokkolan ja lähialueen kunnallisia jätevedenpuhdistamolietteitä sekä sako- ja umpikaivolietteitä VE3 Biokaasulaitoksella käsitellään jätevedenpuhdistamolietteet, sako- ja umpikaivolistteet sekä teollisuuden lietteitä Biokaasun käytön vaihtoehdot Jälkikypsytetyn mädätteen käytön vaihtoehdot YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TOTEUTUS Yleistä Aineisto Tarkastelun laajuus Arvioinnin epävarmuustekijät Vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Arvioidut ympäristövaikutukset HANKKEEN VAIKUTUKSET ILMANLAATUUN JA ILMASTOON Nykytila Sääolosuhteet Päästöt Ilmanlaatu Hajutilanne Biokaasulaitoksessa muodostuvat päästöt ilmakehään Hankkeen hajukaasupäästöt Hajupäästöjen muodostuminen Hajupitoisuus ja hajuyksikkö Lainsäädäntö ja ohjearvot Hajukaasujen leviämisen mallintaminen Sääaineisto Hajukaasupäästöt eri hankevaihtoehdoissa Hajukaasupäästöjen leviäminen laitoksen toimiessa normaalisti Hajukaasupäästöjen leviäminen poikkeustilanteissa Herkkyys- ja epävarmuustarkastelu... 59

6 Hajupäästöjen ehkäisy- ja lievennyskeinot Hankkeen savukaasupäästöt Arviointimenetelmät Biokaasulaitoksen toiminnassa muodostuvat savukaasupäästöt Ylimääräisen biokaasun hyödyntämisessä muodostuvat päästöt Savukaasupäästöjen ehkäisy- ja vähennyskeinot Hankkeen pölypäästöt Hankkeen melupäästöt Hankkeen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin Taustaa ja arviointimenetelmät Hankkeen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin Ilmastoon ja ilmanlaatuun kohdistuvien haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen HANKKEEN VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN Kallio- ja maaperä Nykytila Arviointimenetelmät Hankkeen vaikutukset maaperään Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen Pohjavedet Nykytila Arviointimenetelmät Hankkeen vaikutukset pohjaveteen Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen Pintavedet Nykytila Arviointimenetelmät Hankkeen vaikutukset pintavesiin Kasvillisuus ja luonnon monimuotoisuus Nykytila Arviointimenetelmät Hankkeen vaikutukset kasvillisuuteen ja luonnon monimuotoisuuteen Eläimistö Nykytila Hankkeen vaikutukset eläimistöön Eläimistöön kohdistuvien haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Natura alueet Nykytila Natura-tarveharkinta Muut luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien kohteet Nykytila Hankkeen vaikutukset suojelualueisiin LIIKENTEEN VAIKUTUKSET Nykytila Arviointimenetelmät Hankkeen liikennevaikutukset Liikennemäärät Liikenteen päästöt Tienpito ja teiden kunnossapito... 92

7 Liikenteen aiheuttama turvallisuus- ja viihtyvyyshaitta Liikenteen aiheuttamien haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen HANKKEEN VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA YHTEISKUNTAAN Maisema Nykytila Arviointimenetelmät Hankkeen vaikutukset maisemaan Kaavoitus ja maankäyttö Nykytila Hankkeen vaikutukset kaavoitukseen ja maankäyttöön Yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö ja kulttuuriperintö Nykytila Hankkeen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja kulttuuriperintöön VAIKUTUKSET SOSIAALISEEN YMPÄRISTÖÖN, VÄESTÖÖN JA ELINKEINORAKENTEESEEN Sosiaaliset vaikutukset Arviointimenetelmät Hankkeen sosiaaliset vaikutukset Vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Väestö ja elinkeinorakenne Nykytila Hankkeen vaikutukset väestöön ja elinkeinorakenteisiin VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Yleistä Vaihtoehdon VE-1 ympäristövaikutukset Vaihtoehdon VE0 ympäristövaikutukset Vaihtoehdon VE1 ympäristövaikutukset Vaihtoehdon VE2 ympäristövaikutukset Vaihtoehdon VE3 ympäristövaikutukset Vaihtoehtojen vertailu VAIKUTUSTEN SEURANTA

8 7 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Sanasto ja lyhenteet Ympäristövaikutusten arviointiin käytetty lähdeaineisto Alustava piirustus jätevedenpuhdistamon ja biokaasulaitoksen sijoittumisesta hankealueelle Hajukaasupäästöjen leviäminen laitoksen normaalitoiminnassa Hajukaasupäästöjen leviäminen poikkeustilanteissa, aluejakaumat Hajukaasupäästöjen esiintyminen poikkeustilanteissa, aikasarjat Rummelön-Harrbådan alueen Natura-luontotyypit Asukaskyselyn kyselylomake ja vastausten suorat jakaumat Pöyry Environment Oy Titta Anttila Ella Kilpeläinen Mari Pekkala Antti Petänen Kalle Reinikainen Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh. (08) sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Environment Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

9 8 1 JOHDANTO Kokkolan jätevedenpuhdistamolla muodostuvien lietteiden sekä alueen sako- ja umpikaivolietteiden käsittely hoidetaan tällä hetkellä vanhentuneella tekniikalla, joka ei täytä nykypäivän ympäristölainsäädännön vaatimuksia. Jätevedenpuhdistamoa ollaan uusimassa ja samassa yhteydessä tulee uudistaa myös lietteidenkäsittely nykytekniikan mukaiseksi. Biokaasulaitoshankkeen lähtökohtana on tarve alueella muodostuvien jätevesilietteiden ja sakokaivolietteiden hallittuun ja järkevään käsittelyyn jätelain määräysten mukaisesti. Lisäksi hankkeen tavoitteena on mahdollistaa lietteiden hyötykäyttö. Biokaasulaitoksessa tuotetaan lietteestä energiaa mädätyksellä ympäristöystävällisesti parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla (BAT) sekä lainsäädännöt asettamat vaatimukset huomioiden. Biokaasulaitokseen on tarkoituksena vastaanottaa ja käsitellä alueella muodostuvia yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen lietteitä sekä sako- ja umpikaivolietteitä. Pääosan laitokselle tulevista lietteistä muodostavat jo nykyisin Kokkolan jätevedenpuhdistamon yhteydessä käsiteltävät lietteet, eli Kokkolan jätevedenpuhdistamolietteet ja Kokkolassa kerätyt sakokaivolietteet (hankevaihtoehto VE1). Näiden lisäksi laitokseen voitaisiin ottaa vastaan muiden lähialueen kuntien jätevedenpuhdistamojen lietteitä ja sakokaivolietteitä (hankevaihtoehto VE2) ja mahdollisesti myös alueen teollisuuslietteitä (hankevaihtoehto VE3). Käsiteltäviä lietteitä laitokseen tulee arviolta tn/a hankevaihtoehdosta riippuen. Biokaasulaitoksen toiminnan aloittaminen ja siihen tarvittavien lupien hakeminen edellyttää ympäristövaikutusten arviointia YVA-lainsäädännön mukaisesti. Pöyry Environment Oy on laatinut Ab Ekorosk Oy:n toimeksiannosta YVA-ohjelman (/ ), joka on suunnitelma hankkeen erilaisista toteutusvaihtoehdoista, arvioitavista ympäristövaikutuksista sekä käytettävistä arviointimenetelmistä. Eri hankevaihtoehtojen ympäristövaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset on arvioitu lainsäädännön edellyttämässä laajuudessa YVA-ohjelman ja siitä annettujen lausuntojen mukaisena. Arvioidut hankevaihtoehtojen ympäristövaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset ovat kuvattuna tässä YVA-selostuksessa. Viranomaisilla, järjestöillä ja kansalaisilla on mahdollisuus osallistua ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn esittämällä mielipiteensä arviointiselostuksesta hankkeen yhteysviranomaiselle Länsi-Suomen ympäristökeskukselle (Länsi-Suomen ympäristökeskus, PL262, 65101, Vaasa, Hankkeesta antavat lisätietoja seuraavat tahot: Hankkeesta vastaava: Yhteysviranomainen: YVA-konsultti: Oy Pohjanmaan Biokaasu Länsi-Suomen ympäristökeskus Pöyry Environment Oy Österbottens Biogas Ab Koulukatu 19, PL262, Tutkijantie 2, PL 20 Launisaarentie Vaasa Oulu Pietarsaari (c/o Ab Ekorosk Oy) Puh Puh Puh kirjaamo.lsu@ymparisto.fi Yhteyshenkilö: Olli Ahllund Egon Nordström Titta Anttila tai olli.ahllund@ekorosk.fi etunimi.sukunimi@ymparisto.fi etunimi.sukunimi@poyry.com

10 9 2 TIEDOT HANKKEESTA 2.1 Hankkeesta vastaava Biokaasulaitoshankkeesta vastaa Oy Pohjanmaan Biokaasu Österbottens Biogas Ab, joka on perustettu helmikuussa 2009 (rekisteröity heinäkuussa 2009) biokaasulaitoshanketta varten. Yhtiön osakkaina ovat Ab Ekorosk Oy, Liikelaitos Pietarsaaren Vesi ja Liikelaitos Kokkolan Vesi. Yhtiö vastaa osakkaiden vastuualueelle kuuluvien lietteiden asianmukaisesta käsittelystä. YVA-ohjelmavaiheessa biokaasulaitoshankkeesta vastaava taho oli Ab Ekorosk Oy. Ab Ekorosk Oy on vuonna 1990 perustettu, nykyisellään 11:n Keski- ja Etelä-Pohjanmaan kunnan (Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Kokkola, Oravainen, Kaustinen, Veteli, Evijärvi, Alahärmä (nyk. Kauhavaa) ja Kortesjärvi (nyk. Kauhavaa)) alueella toimiva jätehuoltoyhtiö. Ekorosk vastaa toiminta-alueellaan jätekuljetusten järjestämisestä, jätteiden käsittelystä, lajittelusta, välivarastoinnista ja loppusijoituksesta, kierrätyksen mahdollistamisesta sekä jäteneuvonnasta. Yhtiö tarjoaa jätepalvelua noin asukkaalle. Asuntoja sen toiminta-alueella on noin , kesämökkejä ja yrityksiä Ab Ekorosk Oy:llä on toiminnalleen Lloyd s Register Quality Assurence:n sertifioima ISO :2004-standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. (Ekorosk 2007) Pietarsaaren Vesi on Pietarsaaren kaupungin omistama kunnallinen liikelaitos, joka huolehtii vedenhankinnasta, -jakelusta ja viemäröinnistä Pietarsaaren kaupungin alueella. Jätevedenpuhdistus tapahtuu Alhedan puhdistamolla, jonne johdetaan jätevesiä ja toimitetaan sako- ja umpikaivolietteitä myös naapurikunnista Uudestakaarlepyystä, Pedersörestä sekä Luodosta. Kokkolan Vesi on Kokkolan kaupungin omistama kunnallinen liikelaitos, jonka vastuulla on huolehtia vedenhankinnasta, -jakelusta ja viemäröinnistä toiminta-alueellaan. Kokkolan taajamassa viemäriverkoston piirissä on noin asukasta sekä Kälviän ja Lohtajan alueilla yhteensä noin asukasta. 2.2 Hankkeen tausta ja tarkoitus Kokkolan kaupungin viemäröintijärjestelmä on poikkeuksellinen ja perustuu myös viemäröidyillä alueilla kiintoainetta erottaviin kiinteistökohtaisiin sakokaivoihin Alueella muodostuu siksi keskimääräistä runsaammin sakokaivolietteitä. Kaupunkialueen lisäksi sako- ja umpikaivoja tulee olemaan haja-asutusalueilla enenevässä määrin johtuen voimaan tulleesta Valtioneuvoston asetuksesta 542/2003 talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, mikä edellyttää haja-asutuksen jätevedenkäsittelyn tehostamista. Asetuksen mukaan sako- ja umpikaivolietteen kuljetus ja käsittely on hoidettava jätelain määräysten mukaisesti ja Pohjanmaan jätelautakunnan jätehuoltomääräysten perusteella se on Ab Ekorosk Oy:n vastuulla. Pohjanmaan jätelautakunta on alueen kuntien yhteinen lautakunta, joka toimii jätehuollosta vastaavana viranomaisena. Nykyisin Kokkolassa muodostuvat sako- ja umpikaivolietteet kuljetetaan käsiteltäväksi Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamolle on myönnetty vuonna 2005 uusi ympäristölupa, ja jotta lupaehdot täyttyvät, jätevedenpuhdistamo on uusittava kokonaisuudessaan. Puhdistamolla muodostuvien jätevesilietteiden käsittely tulee uusittavaksi uuden laitoksen puitteissa. Luvassa on edellytetty myös sako- ja umpikaivolietteen vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmän uusimista. Tämänhetkinen lietteiden käsittely ei täytä nykyisen ympäristölainsäädännön vaatimuksia. Vuonna 2005 myönnetyssä ym-

11 10 päristöluvassa on vaatimuksena esittää mennessä suunnitelma lietteiden käsittelystä. Lainsäädännön ja ympäristölupien asettamat vaatimukset täyttääkseen Ab Ekorosk Oy, Kokkolan Vesi ja Pietarsaaren Vesi ovat selvittäneet lietteiden yhteiskäsittelyä mädättämällä biokaasulaitoksessa. Kokkolaan suunnitteilla olevaan biokaasulaitokseen on tarkoituksena vastaanottaa alueella muodostuvia yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen lietteitä sekä sako- ja umpikaivolietteitä. Näiden lisäksi laitoksen kannattavuuden parantamiseksi alustavassa suunnittelussa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa huomioidaan teollisuuslietteiden vastaanotto ja käsittely. Ab Ekorosk Oy:n toimialueella teollisuuden lietteitä syntyy mm. elintarvike-, turkis- ja nahkateollisuudessa. Lopullinen päätös biokaasulaitoksessa käsiteltävistä lietejakeista tehdään YVA-menettelyn jälkeen ympäristövaikutukset ja taloudelliset näkökohdat huomioiden. Biokaasulaitoshanketta varten on v perustettu yhtiö Oy Pohjanmaan Biokaasu Österbottens Biogas Ab (aiemmin käytetty työnimenä Ekogas), jonka vastuulla lietteidenkäsittely biokaasulaitoksessa tulee olemaan. Biokaasulaitos tulee sijoittumaan Kokkolan jätevedenpuhdistamon alueelle, uuden jätevedenpuhdistamon yhteyteen, kuvan 1 esittämään kohtaan. Vaihtoehtoista sijoitusta Pirilän jätteenkäsittelyalueen yhteyteen Pietarsaareen selvitettiin biokaasulaitoksen esiselvitysvaiheessa, mutta sijoitus Kokkolan jätevedenpuhdistamon yhteyteen todettiin selvästi paremmaksi jätevedenpuhdistamon ja viereisen teollisuusalueen tuoma synergiaetu sekä soveltuva raskaan liikenteen yhteys huomioiden. Kuva 1 Biokaasulaitoksen sijainti. Käsiteltäviä lietteitä laitokseen tulee arviolta tn/a toteutusvaihtoehdosta riippuen. Biokaasulaitoksessa jätteestä tuotetaan energiaa mädättämällä ympäristöystävällisesti parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla (BAT), taloudellisesti sekä lainsäädännöt asettamat vaatimukset huomioiden. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa lietteen hyötykäyttö energiana ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös maanparannusaineena.

12 Hankkeen suunnittelutilanne Ab Ekorosk Oy, Kokkolan Vesi ja Pietarsaaren Vesi ovat selvittäneet alueen sako- ja umpikaivo- sekä jätevedenpuhdistamolietteiden yhteiskäsittelyä. Käsittelymenetelmäksi valittiin mädätys biokaasulaitoksessa. Mädätys yhdistettynä jälkikypsytykseen todettiin soveliaimmaksi lietteiden käsittelymenetelmäksi, koska mädättämällä lietteet voidaan hygienisoida sekä samalla tuottaa biokaasua ja multaa mm. viherrakennuskäyttöön. Myöhemmin voidaan harkita mädätteen jatkokäsittelyä esim. pelletöimällä. Pöyry Environment Oy teki vuonna 2006 Ab Ekorosk Oy:n toimeksiannosta esiselvityksen lietteen käsittelyvaihtoehtojen vertailusta. Vertailussa selostettiin mädätysprosessi sekä vertailtiin sijoituspaikkoina Kokkolan jätevedenpuhdistamon aluetta ja Ab Ekorosk Oy:n Pirilön jätteenkäsittelyaluetta Pietarsaaressa sekä toiminnan hallinnollisia organisointivaihtoehtoja. Selvityksessä todettiin mädätyksen rejektivesien lisäävän jätevedenpuhdistamon kuormitusta, mikä tulee huomioida jätevedenpuhdistamon suunnittelussa. Suunnitteilla olevan Kokkolan uuden jätevedenpuhdistamon ja biokaasulaitoksen toiminta on sovitettavissa helposti yhteen. Selvityksessä päädyttiin suosittamaan Kokkolan jätevedenpuhdistamon aluetta biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi, koska siellä rejektivesien käsittely on paremmin järjestettävissä, muodostuvan energian käyttömahdollisuudet ovat monipuolisemmat, käytettävissä olevaa tilaa on enemmän, mädätteen jälkikäsittelyyn on valmiit rakenteet ja kuljetuskustannukset tulevat edullisemmiksi. (Pöyry Environment Oy, 2006) Vuonna 2007 Pöyry Environment Oy laati Ab Ekorosk Oy:n toimeksiannosta yleissuunnitelman Ekoroskin toimialueella syntyvien lietteiden mädättämisestä Kokkolan jätevedenpuhdistamolla. Suunnitelmassa tarkennettiin esiselvitystä jätevesilietteiden, sako- ja umpikaivolietteiden sekä teollisuuslietteiden mädätyksestä biokaasulaitoksesta. (Pöyry Environment Oy, 2007) Kesällä 2009 Pöyry Environment Oy on päivittänyt laitoksen yleissuunnitelman. 2.4 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ja ohjelmiin Biokaasulaitoksen suunnittelu etenee yhteistyössä Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamon uusimista koskevan suunnittelutyön kanssa. Laitosten toiminnat liittyvät kiinteästi yhteen. Jätevedenpuhdistamolla syntyy lietettä, joka vaatii asianmukaisen käsittelyn ja tähän tarkoitukseen ollaan suunnittelemassa biokaasulaitosta. Lietteen käsittelyssä biokaasulaitoksella taas muodostuu rejektivettä, joka tulee käsitellä asianmukaisesti ja se voidaan hoitaa parhaiten jätevedenpuhdistamon yhteydessä rejektivesien ominaisuudet huomioivalla erilliskäsittelyllä. Lähtökohtana on, että biokaasulaitoksen rakentaminen ajoittuu samanaikaiseksi jätevedenpuhdistamon kanssa ja laitokset voidaan ottaa käyttöön samanaikaisesi. Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamon uuden, vuonna 2005 myönnetyn ympäristöluvan lupaehtojen täyttäminen edellyttää laitoksen uusimista kokonaisuudessaan. Puhdistamon yleissuunnitelma on laadittu (Pöyry Environment Oy), laitoksen toteutussuunnittelu on aloitettu syksyllä 2008 ja sen on määrä valmistua vuoden 2009 syksyyn mennessä. Laitoksen rakentaminen aloitetaan vuoden 2010 alkupuolella ja tavoitteena on ottaa uusi jätevedenpuhdistamo käyttöön vuoden 2012 alussa. Kokkolassa järjestetään asuntomessut vuonna Meri-Kokkolan asuntomessualue sijoittuu Vanhansatamanlahden etelärannalle noin 2 km suunnitellulta biokaasulaitokselta kaakkoon. Messualueen asemakaavaehdotus on hyväksytty Kokkolan kaupunginvaltuustossa Asuntomessualue ei sijoitu biokaasulaitoksen välittömään lä-

13 12 heisyyteen, mutta se on YVA-tarkastelualueella ja on siten huomioitu laitoksen ympäristövaikutusten arvioinnissa. Yleiskaavoitukseen liittyen Kokkolan kaupungilla on käynnissä Ykspihlajan teollisuusalueen kaavoituksen pohjaksi laadittavan tavoitesuunnitelman laatiminen huomioiden alueen maankäytön kehittämistarpeet. Myös teollisuusalueen asemakaavoitus kaupungin omistamilla alueilla on meneillään. ( Biokaasulaitos tulee sijoittumaan välittömästi teollisuusalueen pohjoispuolelle ja sen toteutuksessa yhtenä vaihtoehtona on muodostuvan biokaasun johtaminen johonkin teollisuusalueella sijaitsevaan sähköyhtiöön hyödynnettäväksi. Biokaasulaitoshankkeen osalta teollisuusalueen kaavoituksessa on liittymäkohtia mahdollisen biokaasuputken linjan sijoittamisella ja sen vaikutuksista kaavoitukseen. Lassila&Tikanoja Oy on suunnitellut Kaustisille Kalavedelle Keliber Resourcer Ltd:n kaavailemalle litiumrikastamolle sijoitettavaa biokaasulaitosta, jonne on mitoitettu vastaanotettavaksi myös Kokkolan ja Pietarsaaren jätevesilietteet. Laitokselle on myönnetty ympäristölupa , mutta rakennustöitä alueella ei ole vielä aloitettu. Kaustisen biokaasulaitos on suoraan sidoksissa rikastamon rakentamiseen ja kaivostoiminnan aloittamiseen. (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2006) Heikas Oy:llä ja Biovakka Oy:llä on suunnitteilla Lapualle biokaasulaitos, jossa käsiteltäisiin teollisuuden, alkutuotannon ja yhdyskuntien orgaanisia jätteitä ja lietteitä. Laitoksen YVA-menettely, jossa oli mukana laitoksen rakentaminen Nurmoon tai Lapualle, on käyty vuonna 2007 ja Lapualle perustettavalle laitokselle on haettu Länsi-Suomen ympäristökeskukselta ympäristölupaa (diaarinumero LSU-2008-Y-557). Hakemus on kuulutettu ja se oli nähtävillä saakka. (Länsi-Suomen Ympäristökeskus 2009) Jeppo Kraft Andelslag suunnittelee biokaasulaitosta Uuteenkaarlepyyhyn Jepuan vanhalle turkistarhalle. Laitoksessa on suunniteltu mädätettävän karjatalouden lietteitä, turkiseläinten lantaa, elintarviketeollisuuden jätteitä ja muita mädätykseen soveltuvia orgaanisia jätteitä. Laitoksen YVA-ohjelma on valmistunut ja kuulutettu ja yhteysviranomainen on antanut siitä lausuntonsa (Länsi-Suomen Ympäristökeskus 2008) Muut alueen biokaasulaitokset voivat kilpailla lähialueen kuntien jätevesi-, sako- ja umpikaivolietteistä sekä teollisuuslietteestä. Toisaalta laitokset voivat toimia lisäkapasiteettina poikkeus- ja häiriötilanteissa, jolloin lietteet voidaan kuljettaa käsiteltäväksi toiselle biokaasulaitokselle. Suomeen on laadittu kansallinen biojätestrategia ( ) EU:n kaatopaikkadirektiivin (1999/31/EY) velvoituksesta kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan jätteen määrän vähentämisestä. Strategian tavoitteena on kaatopaikkojen kasvihuonepäästöjen ja muiden ympäristö- ja terveyshaittojen vähentäminen sekä biohajoavan jätteen kierrätyksen ja muun hyödyntämisen edistäminen. Biojätestrategiassa on huomioitu kaikki biohajoava jäte, myös yhdyskuntien jätevesi- ja sakokaivolietteet. Yhtenä kehittämistarpeena on esitetty lisäkapasiteetin tarve mm. jätteen hyödyntämisenä energiana, minkä mukaista toimintaa Kokkolaan suunniteltu lietteen biokaasulaitos olisi. (Ympäristöministeriö 2004) Valtioneuvoston hyväksymän ( ) Valtakunnallisen jätesuunnitelman 2016 keskeiset tavoitteet ovat jätteen synnyn ehkäiseminen, jätteiden materiaalikierrätyksen ja biologisen hyödyntämistä lisääminen, kierrätykseen soveltumattoman jätteen polton lisääminen sekä jätteiden haitattoman käsittelyn ja loppusijoituksen turvaaminen. Biokaasulaitosten toiminnan edistämiseen liittyen suunnitelmaan on kirjattu tavoitteiksi mm. kasvihuonekaasupäästöjen pienentäminen vähentämällä biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikoille, yhdyskuntajätteestä 30 %:n hyödyntäminen energiana sekä bio-

14 13 kaasulaitosten rakentamisen tukeminen lannan ja eräiden muiden jätteiden hyödyntämiseksi. Suunnitelmassa arvioidaan vuoden 2016 kompostointi- ja mädätyskapasiteetille tarpeeksi noin tn/a. Kokkolan biokaasulaitos on osaltaan lisäämässä kapasiteettia. (Ympäristöministeriö 2008) Keski-Pohjanmaan alueellinen jätesuunnitelma on laadittu vuonna 1996 ja sen tarkennus vuonna Biojätteiden osalta suunnitelmassa on esitetty tavoitteeksi 70 % hyödyntäminen vuoteen 2005 mennessä, jolle keinoksi on esitetty uuden bioreaktorin rakentamista (Koivula ym ). Parhaillaan laaditaan Etelä- ja Länsi-Suomen yhteistä jätesuunnitelmaa, joka voimaan tullessaan korvaa Keski-Pohjanmaan alueellisen jätesuunnitelman. Suunnitelman yhtenä painopistealueena on yhdyskunta- ja hajaasutuslietteet, jossa mädätystä tarkastellaan materiaalihyötykäytön vaihtoehdossa. Kuulemisen jätesuunnitelmaluonnoksesta on määrä tapahtua syksyllä ( Keski-Pohjanmaan Liiton bioenergiaohjelmassa on tiedostettu Kokkolan jätevedenpuhdistamon yhteyteen suunnitteilla oleva biokaasulaitos. Ohjelmassa bioenergialle on esitetty tavoitteeksi lisätä käyttöä nykyisestä tasosta (arviolta 0,6 GWh/a) vuoteen 2010 mennessä tasolle 12,9 GWh/a ja edelleen 2013 mennessä tasolle 25,2 GWh/a. Lähtökohtana biokaasu tuottamiselle on nautojen, sikojen ja turkiseläinten lanta, kaatopaikat ja peltobiomassa, mutta myös Kokkolan biokaasulaitoksen voidaan ajatella olevan liiton bioenergiaohjelman mukainen ja osaltaan bioenergian tuotantoa lisäämässä. (Keski-Pohjanmaan Liitto 2007) Myös Keski-Pohjanmaan liiton maaseutustrategiassa (Rosenqvist 2006) ja Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa (Keski-Pohjanmaan Liitto 2006) yhdeksi tavoitteeksi on esitetty bioenergian tuotannon lisäämistä bioenergiaohjelman mukaisesti. Valtioneuvoston kansallisessa ilmastostrategiassa (2005) tavoitteena on uusiutuvan energian, mm. biokaasun käytön lisääminen ja edistäminen (Kauppa- ja Teollisuusministeriö, 2005). Strategian tarkoituksena on edistää Kioton ilmastosopimuksen (YK) tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi biokaasu on EU:n uusiutuvien energiamuotojen Valkoisen kirjan (COM(1997)599) mukainen edistettävä energiamuoto (Euroopan komissio 1997). 2.5 Hankkeen aikataulu Biokaasulaitoksen suunnittelun ja rakentamisen aikataulu sovitetaan yhteen Kokkolan uuden jätevedenpuhdistamon kanssa. Biokaasulaitoshankkeen alustava aikataulu on esitettynä kuvassa 2. Biokaasulaitoksesta on laadittu yleissuunnitelma ja sen tarkempi prosessi- ja rakennesuunnittelu aloitetaan vuoden 2009 aikana. Suunnittelua toteutetaan samanaikaisesti ympäristövaikutusten arvioinnin ja ympäristöluvan hakemisen kanssa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn päätyttyä syksyllä 2009 aloitetaan välittömästi biokaasulaitoksen ympäristöluvan hakeminen. Ympäristölupakäsittely kestää arviolta 6 8 kk ja laitokselle voidaan saada ympäristölupa aikaisintaan vuoden 2010 alkupuolella. Lupapäätöksen jälkeen rakentaminen kilpailutetaan ja rakennustyöt on tavoitteena saada aloitettua vuoden 2010 syksyllä. Rakentamisen aloitus riippuu kuitenkin ympäristölupaprosessista sekä jätevedenpuhdistamon suunnittelun ja rakennuttamisen etenemisestä. Laitoksen rakentaminen kestää noin kk. Alustava suunnitelma on, että laitos on toiminnassa vuoden 2012 alkupuolella samaan aikaan, kun uusi jätevedenpuhdistamo otetaan käyttöön. Biokaasulaitoksen toiminta-ajaksi on arvioitu noin vuotta.

15 14 Kuva 2 Biokaasulaitoshankkeen arvioitu aikataulu. 3 YVA-MENETTELY HANKKEESSA 3.1 YVA-menettelyn tavoitteet ja vaiheet Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn keskeinen tavoite on tuottaa tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista huomioitavaksi hankkeen suunnittelussa taloudellisten ja teknisten näkökohtien rinnalla sekä lisätä kansalaisten ja intressitahojen mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa suunnitteluun. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä eikä ratkaista lupa-asioita. YVA-menettely on Suomen lainsäädännön määräämä ja sitä ohjaavat säädökset: laki YVA-menettelystä (468/1994) ja laki sen muuttamisesta (267/1999) laki YVA-menettelystä annetun lain muuttamisesta (458/2006) asetus YVA-menettelystä (713/2006; kumoaa asetuksen 268/1999) Kokkolan biokaasulaitoshankkeeseen on sovellettava YVA-menettelyä YVA-asetuksen 2. luvun 6 kohdan 11 b) perusteella, jonka mukaisesti YVA-käsittelyä vaativia hankkeita ovat, sekä biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Kokkolan biokaasulaitoksessa on suunniteltu käsiteltävän vuodessa toteutusvaihtoehdosta riippuen arviolta tn/a lietettä, mikä ylittää YVA-menettelyn edellytyksen. YVA:n keskeisiä ominaisuuksia ovat vaihtoehdot, osallistuminen ja julkisuus. YVAlain 2 mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä tarkoitetaan menettelyä, jossa selvitetään ja arvioidaan tiettyjen hankkeiden ympäristövaikutukset ja kuullaan viranomaisia ja niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöjä ja säätiöitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea. YVA-menettelyn keskeiset vaiheet on esitetty kuvassa 3.

16 15 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA ARVIOINTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN LAUSUNNOT JA MIELIPITEET OHJELMASTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS ARVIOINTISELOSTUKSESTA KUULEMINEN MIELIPITEET JA LAUSUNNOT ARVIOINTISELOSTUS LUPAHAKEMUKSIEN LIITTEEKSI YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Kuva 3 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kulku. 3.2 YVA-menettelyn aikataulu Kokkolan biokaasulaitoshankkeen YVA-menettelyn toteutunut ja jatkon osalta suunniteltu aikataulu on esitetty kuvassa 4. Kuva 4 Kokkolan biokaasulaitoshankkeen YVA-menettelyn aikataulu. 3.3 Arviointiohjelma ja sen kuuluttaminen YVA-menettelyn alkuvaiheessa on laadittu arviointiohjelma (Pöyry Environment Oy,, ). Se on työsuunnitelma siitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset on tarkoituksena arvioida. Arviointiohjelmassa esitettiin YVA-asetuksen 9 :ssä määritetyt asiat. Hankevastaavana toiminut Ab Ekorosk Oy toimitti YVA-ohjelman yhteysviranomaiselle Länsi-Suomen ympäristökeskukselle Yhteysviranomainen kuulutti hankkeen Internet-sivuillaan sekä lehdissä Keski-Pohjanmaa ja Österbotens Tidning. Arviointiohjelma oli virallisesti nähtävillä välisen ajan Kokkolan kaupun-

17 16 gintalon kirjaamossa ja Kokkolan kaupungin pääkirjastossa. Lisäksi arviointiohjelma oli luettavissa ympäristöhallinnon ja Ab Ekorosk Oy:n internet-sivuilla. 3.4 Arviointiohjelmasta annetut lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioiminen Yhteysviranomainen pyysi arviointiohjelmasta lausunnot Kokkolan kaupungin kaupunginhallitukselta, Kokkolan Vedeltä, Keski-Pohjanmaan liitolta, Museovirastolta, Länsi- Suomen lääninhallitukselta, Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen Kokkolan toimipaikalta, Kokkolan kaupungin K.H. Renlundin museolta, Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistykseltä, Natur och Miljö rf:ltä, Metsähallituksen Länsi-Suomen luontopalveluilta, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiriltä, Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri/kokkolan seudun luonto ry:ltä, Nuorisokeskus Villa Elbalta sekä Elban, Harriniemen, Rummelön ja Sannanrannan huvilayhdistykseltä. Ohjelmasta annettiin määräaikaan mennessä viisi lausuntoa. Lisäksi yhteysviranomainen varasi mahdollisuuden esittää mielipiteitä arviointiohjelmasta kirjallisesti mennessä. Määräaikaan mennessä YVA-ohjelmasta esitettiin yksi mielipide. Länsi-Suomen ympäristökeskus antoi yhteysviranomaisena oman lausuntonsa arviointiohjelmasta Lausunnossa viranomainen arvioi esitettyjen ympäristövaikutusten arviointitoimenpiteiden riittävyyttä, huomioi eri tahojen antamat lausunnot ja mielipiteet sekä esitti arviointiohjelmaan tarkennuksia. Viranomaisen lausunto asetettiin nähtäville samoihin paikkoihin, missä YVA-ohjelma oli nähtävillä. Taulukossa 1 on esitetty yhteysviranomaisen lausunnossaan esille tuomat lisäykset YVA-ohjelmassa jo esitettyihin selvityksiin sekä viranomaisen lausunnon huomioiminen hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa. Ympäristöviranomainen on huomioinut omaan lausuntoonsa muiden tahojen antamat lausunnot ja mielipiteet. Taulukko 1. Yhteysviranomaisen YVA-ohjelmasta antama lausunto ja sen huomioiminen Lausunto 1 Hajuhaittojen tarkastelun lähtökohtana voisivat olla ns. vaihtoehtois kustannukset (suhde nykyisen menettelyn ja uuden välillä) sekä niiden kokeminen esimerkiksi lähialueen vapaa-ajan ja pysyville asukkaille suunnattavalla kyselyllä ja/tai haastatteluilla. 2 Kaavoitus ja maankäyttö- kappaletta on korjattava ja täydennettävä koskien mainintoja Keski-Pohjanmaan maakuntakaavasta Keski-Pohjanmaan Liiton lausunnossa esitettyjen tietojen perusteella. 3 Huomiota herättää, että vaihtoehtoista sijoituspaikkaa biokaasulaitokselle ei ole pohdittu. Siitä voisi olla maininta arviointiselostuksessa. 4 Rejektivesien erillisen puhdistusmenetelmän tarvetta biokaasulaitosalueelle sijoitetulla laitoksella olisi vielä harkita ja tutkia. 5 Biokaasulaitoksen vaikutuspiirin aluerajauksia on vielä syytä tarkistaa. Kaupungin uimaranta, Halkokarin asutus, asuntomessualue, leirintäalue, Pikiruukin asutusalue, Elban, Harriniemen sekä Rummelön lintualueet, leiri- ja luontokoulu ja virkistyskäyttö mukaan arviointiin. Lausunnon huomioiminen YVA:ssa Hajupäästöjen mallinnuksessa lasketaan vaihtoehtona hajun leviäminen nykytilanteessa. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on mukana lähialueen asukkaiden haastattelut hajun kokemisen osalta. Korjaus on tehty esitetyn mukaisesti. Selostuksessa on tarkennettu selitystä siitä, miksi vaihtoehtoinen sijaintipaikka ei ole YVA:ssa mukana. Lietteen käsittely liittyy olennaisesti jätevedenpuhdistamon toimintaan. Rejektivesille on erillinen puhdistusmenetelmä suunniteltu jätevedenpuhdistamolle. Sijainti jätevedenpuhdistamon yhteydessä biokaasulaitoksen sijaan on lietteiden logistiikan kannalta perusteltua. Rejektivedet eivät kuormita suoraan jätevedenpuhdistamon varsinaista puhdistusprosessia. Tarkastelualuetta on laajennettu ulottumaan Halkokarin, Pikiruukin ja Tullimäen asuntoalueille sekä näiden ja biokaasulaitoksen väliselle alueelle. Osa lausunnoissa mainituista lisäalueista on ollut jo ohjelmassa esitettynä mukaan tarkasteluun.

18 17 Lausunto 6 Biokaasulaitoksella muodostuvan kaasun johtamista teollisuusalueella sijaitsevan sähköyhtiöön hyödynnettäväksi voisi yhteysviranomaisen mielestä vielä tutkia hyöty- ja kannattavuusmielessä. 7 Ympäristökeskus suosittelee, että inventoinneissa (luont: linnusto, maaoravat ja tarvittaessa lepakot) noudatettaisiin ympäristöoppaan Tarja Söderman: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Naturaarvioinnissa.- Ympäristöopas 109, Suomen ympäristökeskus. 8 Ympäristökeskus ei pysty ottamaan kantaa, ovatko olemassa olevat tiedot kasvillisuudesta riittävät vai tulisiko niitä täydentää maastoinventoinnein. Lausunnon huomioiminen YVA:ssa Hyöty- ja kannattavuus tarkastelu ei liity ympäristövaikutusten arviointiin ja tässä yhteydessä on tarkasteltu kaasun johtamisen ympäristövaikutukset. Hyöty- ja kannattavuusnäkökohdat tulee harkittavaksi ennen päätöstä kaasun käytöstä. Ympäristökeskuksen opas on ollut käytössä luontovaikutuksia inventoitaessa. Kasvillisuustietoja on täydennetty maastoinventoinnein biokaasulaitoksen kohdalla ja välittömässä läheisyydessä. 9 Asemakaavakuva kuitenkin puuttuu ohjelmasta. Selostukseen on liitetty ote asemakaavasta. 10 Yhteisvaikutuksiin teollisuusalueella jo olevien laitosten kanssa sekä muihin yhteisvaikutuksiin hankkeen vaikutusalueella tulee kiinnittää erityishuomiota. Vaikutukset tulee selvittää maksimikäyttötehon perusteella. 11 Laitoksen poikkeustilanteita voitaisiin tarkastella enemmän. Poikkeustilanteiden arvioinnissa on erityisesti kiinnitettävä huomiota vaikutusalueen laajuuteen ja leviämissuuntiin sekä kuormituksen vaikutuksiin Kokkolan edustalla oleviin kalojen kutualueisiin. 12 Talousveden käyttö tulee lisääntymään jonkin verran. Talousveden riittävyys alueen asutukselle ja teollisuudelle tulee varmistaa. 13 Pohjavesien osalta mahdolliset kaivot tulisi kartoittaa esimerkiksi kilometrin säteellä suunnitelma-alueesta ja tarvittaessa talousvesikäytössä olevien kaivojen veden laatu tutkia. 14 Sannanrannan huvila- asutus on arvotettu Museovirastossa valtakunnalliseksi arvokkaaksi alueeksi. (ns. VAT- alueeksi). Alue kokonaisuudessaan on tärkeä osa Kokkolan merellisyyttä ja riskianalyysit on syytä tehdä ottaen vakavasti huomioon ko. laitoksen lähialueen ainutlaatuisuus. 15 Arviointiselostusvaiheessa on tarkistettava YVAohjelman selvitystä koskien arviointiohjelman sivua 32 (ja viitettä Itäpalo, 2007), jossa mainitaan, että "Lähialueella ei ole muita luokiteltuja muinaisjäännöksiä". 16 Arviointiselostuksessa on selvitettävä biokaasulaitoksen vaatiman välivarastoinnin ja lietekuljetusten mukanaan tuomat ongelmat ja mahdolliset riskit terveydelle ja viihtyvyydelle. 17 Lopputuotteelle ei arviointiselostuksen mukaan ole tarkoitusta hakea lannoitehyväksyntää. Lannoitteena hyödyntäminen tulee huomioida jo arviointiselostuksessa. Biokaasulaitoksen ja teollisuuslaitosten yhteisvaikutuksia on kuvattu sanallisesti sillä tarkkuudella, kun arvioita teollisuusalueen ympäristövaikutuksista on käytettävissä. Teollisuusalueen toimijoiden osalta maksimikäyttötehoja ja niiden aikaisia vaikutuksia ei ole käytettävissä. Biokaasulaitoksella ei ole päästöjä vesistöön, vesistövaikutuksia eikä vaikutuksia kalojen kutualueisiin. Rejektivedet käsitellään jätevedenpuhdistamolla, sen lupaehtojen rajoissa, ja puhdistamon toiminta myös poikkeustilanteissa on tämän YVA-menettelyn ulkopuolella. Biokaasulaitoksesta aiheutuvien ympäristövaikutusten osalta poikkeustilanteiden vaikutukset on pyritty huomioimaan kattavasti. Talousvettä käytetään ajoneuvojen pesuun, saniteettivetenä, polymeerien liuotukseen ja höyryntuotantoon. Vedentarve arvioidaan ja sen riittävyys alueen asutukselle ja teollisuudella tullaan selvittämään laitoksen mitoituksen varmistuttua. YVA-selostuksessa on arvioitu alustavasti eri mahdollisuuksia hankkia laitoksen vesi. Lähialueen kaivot ja niiden käyttö on selvitetty kyselyillä kaikilta alueen asukkailta ja tarkemmin 1 km säteellä biokaasulaitoksesta. Sannanrannan huvila-alue ei ole vielä luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi Museoviraston rekisterissä, mutta on esitetty mukaan rekisterin tarkistusvaiheessa, jonka kartoitus ei vielä virallinen. Alueen merellinen ja kulttuurihistoriallinen luonne on pyritty huomioimaan ja arvostamaan sitä YVAselostuksessa. Alueen muinaisjäännökset on kuvattu selostuksessa laajemmalta alueelta ja lausunnoissa esitetyt lähdeaineistot huomioiden. Lietteen välivarastoinnin sekä kuljetuksen terveys- ja viihtyvyysriskit on huomioitu arvioinnissa. Lannoitekäyttö on otettu tarkasteluun mukaan lopputuotteen hyödyntämisvaihtoehdoksi.

19 Lausunto 18 Kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota laitoksen raaka-ainemäärien hallintaan/ varastotilojen kokoon/ poikkeustilanteisiin/ prosessin ohjaukseen; esim. seisokit ja jätemateriaalin laadunvaihtelu (teollisuuslietteet). 19 Kappale 4.4: Teollisuuden lietteiden käsittelyn nykytilanne, s.12 tulee tarkentaa nahkateollisuuden lietteiden kuvauksessa olevien virheellisyyksien osalta. 18 Lausunnon huomioiminen YVA:ssa Ko. seikat ovat laitossuunnittelussa huomioitavia. Laitossuunnittelun mukainen riskien hallinta on huomioitu YVA:ssa ympäristövaikutuksia arvioitaessa sekä haittojen ehkäisyä kuvattaessa. Lietteiden ominaisuuksien kuvauksia on tarkennettu YVA-selostukseen. 3.5 Tiedotus ja vuorovaikutus YVA-menettelyn yhtenä tavoitteena on mahdollistaa kansalaisten ja sidosryhmien osallistuminen suunnitteluun ja siten se toteutetaan kiinteässä yhteistyössä yhteysviranomaisen ja muiden olennaisten intressitahojen kanssa Seurantaryhmä Ympäristövaikutusten arvioinnin ohjausta ja valvontaa varten nimettiin menettelyn alkuvaiheessa seurantaryhmä. Seurantaryhmän avulla on tavoitteena saada hankkeen suunnitteluun huomioiduksi tietoja paikallisista oloista sekä toiminnasta alueella sekä välittää paikallistasolle tietoa suunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin etenemisestä. Kokkolan biokaasulaitoshankkeen seurantaryhmään on kutsuttu edustajat seuraavilta tahoilta: Länsi-Suomen ympäristökeskus Ab Ekorosk Oy Kokkolan kaupunki Kokkolan Vesi Pietarsaaren Vesi Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri /Kokkolan seudun luonto ry Pohjanmaan Vesiensuojeluyhdistys ry Harriniemen, Rummelön ja Sannanrannan huvilayhdistys ry Kokkolan suurteollisuusyhdistys Pöyry Environment Oy Seurantaryhmän tapaamisia järjestettiin YVA-menettelyn aikana kolme kertaa. YVAmenettelyn alussa pidetyssä tapaamisessa varmistettiin seurantaryhmän kokoonpano sekä työskentely, selostettiin ja keskusteltiin YVA-menettelystä yleisesti, esiteltiin biokaasulaitossuunnitelma, rejektivesien käsittely viereisellä jätevedenpuhdistamolla sekä YVA-ohjelman suunniteltu sisältö. YVA-ohjelmavaiheessa seurantaryhmälle annettiin vielä mahdollisuus tutustua ja vaikuttaa luonnosvaiheessa olevaan YVAohjelmaan. Toisessa seurantaryhmän tapaamisessa esiteltiin ja keskusteltiin YVA-ohjelmasta annetuista lausunnoista sekä niiden vaikutuksesta ympäristövaikutusten arviointiin. Viimeinen tapaaminen järjestettiin ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin valmistuttua YVA-selotuksen luonnosvaiheessa. Tapaamisessa esiteltiin työn tulokset ja annettiin seurantaryhmälle mahdollisuus esittää näkemyksensä arviointityön riittävyydestä ennen YVA-selostuksen viimeistelyä Tiedotus- ja keskustelutilaisuudet YVA-laki ei edellytä yleisölle suunnatun tiedotustilaisuuden järjestämistä, mutta YVAlain 11a mukaan hankkeesta tiedottaminen ja kuuleminen voidaan järjestää lain edellyttämän menettelyn lisäksi myös muulla tavoin.

20 19 Hankkeen ympäristövaikutusten arviointia käsittelevä ohjelmavaiheen tiedotus- ja keskustelutilaisuus pidettiin Villa Elballa. Tilaisuuteen osallistui 17 henkilöä. Tilaisuudessa esiteltiin biokaasulaitoshanke, YVA-menettely yleisellä tasolla, ohjelman mukainen suunnitelma ympäristövaikutusten arvioinnista sekä sosiaalisten vaikutusten arvioinnista. Esitysten ohessa ja niiden jälkeen käytiin keskustelua biokaasulaitoksesta ja sen ympäristövaikutuksista. YVA-selostuksen valmistumisen jälkeen järjestetään toinen yleisölle avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Tilaisuudessa esitellään ja selostetaan biokaasulaitoksen arvioidut ympäristövaikutukset ja yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään tehdystä ympäristövaikutusten arvioinnista ja sen riittävyydestä. Yleisötilaisuus tullaan pitämään YVA-selostuksen nähtävilläoloaikana Muu tiedotus Lisäksi biokaasulaitoksen YVA-menettelyn etenemisestä on tiedotettu hankevastaavan Ab Ekorosk Oy:n omilla internet-sivuilla ( sekä kahdesti vuodessa ilmestyvässä Ab Ekorosk Oy:n asiakaslehdessä Eko. Hankkeesta on julkaistu myös lehtikirjoituksia alueella ilmestyvissä sanomalehdissä. Asukkaille laaditusta webropolkyselystä tiedotettiin Kokkolan paikallislehdissä, alueen yleisillä ilmoitustauluilla sekä huvilayhdistyksen asukaskokouksessa. 3.6 Arviointiselostus ja YVA-menettelyn päättyminen Biokaasulaitoshankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu YVA-ohjelman sekä siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta. Arvioinnissa hyödynnettiin eri alojen asiantuntemusta. Arvioinnista on laadittu tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus. YVA-selostus luovutetaan yhteysviranomaiselle Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, jonka jälkeen yhteysviranomainen tiedottaa arviointiselostuksesta, pyytää tarvittavat lausunnot ja varaa mahdollisuuden mielipiteiden esittämiseen. Hankkeesta ja YVAselostuksen nähtävillä olosta kuulutetaan Kokkolan kaupungin ilmoitustaululla vähintään 14 päivän ajan, sähköisesti viranomaisen omilla internet-sivustoilla sekä vähintään yhdessä alueella ilmestyvässä lehdessä. Kuulutuksessa esitetään tiedot hankkeesta ja miten arviointiselostuksesta voi esittää mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Lisäksi kuulutuksessa mainitaan, missä arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä myöhemmin antama lausunto pidetään nähtävillä. Mielipiteet YVA-selostuksesta on toimitettava kirjallisina Länsi-Suomen ympäristökeskukseen ilmoitetun ajan kuluessa (Länsi-Suomen Ympäristökeskus, PL262, 65101, Vaasa, Määräaika alkaa kuulutuksen julkaisemispäivästä ja sen pituus on vähintään 30 ja enintään 60 päivää. Länsi- Suomen ympäristökeskuksen vastuulla on lisäksi pyytää YVA-selostuksesta tarvittavat lausunnot kunnilta, yhteisöiltä, säätiöiltä ja muilta olennaisilta tahoilta. Arvioinnin viimeisessä vaiheessa yhteysviranomainen antaa arviointiselostuksesta oman lausuntonsa, joka tulee huomioida hankkeen suunnittelussa ja varsinaisissa ympäristölupahakemuksissa. Lausunto toimitetaan kahden kuukauden kuluessa mielipiteiden ja lausuntojen antamiseen varatun määräajan päättymisestä. Lupaviranomaiset ja hankkeesta vastaava käyttävät YVA-selostusta ja yhteysviranomaisen siitä antamaa lausuntoa oman päätöksentekonsa perusaineistona. Lupaviranomainen esittää ympäristölupapäätöksessään, miten YVA-selostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. Hankkeen ympäristölupahakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi YVAmenettelyn päätyttyä ja kun hankkeen lopullinen toteutustapa on selvinnyt.

21 20 4 HANKETTA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJELMAT SEKÄ SEN VAATIMAT LUVAT 4.1 Lainsäädäntö ja ohjelmat Lietteiden käsittelyä biokaasulaitoksessa ohjaa lainsäädäntö sekä useat biohajoavan jätteen käsittelylle asetetut tavoitteet. Keskeisintä Suomen lainsäädännöstä biokaasulaitoksen toiminnan kannalta on ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja -asetus (169/2000). Muita lietteen käsittelyä ohjaavia lakeja ja päätöksiä ovat mm. jätelaki (1072/1997), Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) ja terveydensuojelulaki (763/1994). Maakaasuasetusta 1058/1993 sovelletaan biokaasun tekniseen käyttöön sekä biokaasun talteenottoon, siirtoon, jakeluun ja käyttöön tarkoitettuihin putkistoihin ja laitteistoihin. Asetusta ei kuitenkaan sovelleta biokaasun valmistukseen ja siihen välittömästi liittyvään käyttöön ja varastointiin, mihin liittyy asetus 59/1999 vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista. Mikäli mädätetty liete hyödynnetään lannoitteena, ohjaa biokaasulaitoksen toimintaa myös lannoitevalmistelaki (539/2006), asetus lannoitevalmisteista (MMM 12/07) ja asetus lannoitevalmisteita koskevan toiminnan harjoittamisesta ja valvonnasta (MMM13/07) sekä Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maataloudessa (282/1994). EY:n neuvoston asetuksista lietteiden käsittelyyn vaikuttaa merkittävästi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä ns. sivutuoteasetus (1774/2002), mikäli laitoksessa käsitellään esim. ruokajätteitä tai teurasjätteitä lannoitekäyttöön. Lisäksi tulee huomioitavaksi komission asetus EY 208/2006, asetuksen 1774 liitteiden VI ja VII muuttamisesta biokaasu- ja kompostointilaitoksia koskevien käsittelyvaatimusten osalta sekä komission asetus EY 181/2006 asetuksen 1774/2002 täytäntöönpanosta muiden eloperäisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden kuin lannan osalta sekä asetuksen muuttamisesta. Kokkolan biokaasulaitoksesta saatavaa mädätettyä lietettä ei ole ensisijaisesti tarkoituksena valmistaa lannoitekäyttöön, mutta mahdollisuus huomioidaan vaihtoehtona ympäristövaikutusten arvioinnissa. 4.2 Hankkeen edellyttämät luvat ja hyväksynnät Biokaasulaitokselle on haettava ympäristölupa. Toiminnan luvanvaraisuus perustuu ympäristönsuojelulakiin (86/2000) ja sen nojalla annettuun ympäristönsuojeluasetukseen (169/2000). Ympäristölupa kattaa kaikki ympäristövaikutuksiin liittyvät osa-alueet kuten: päästöt ilmaan ja veteen, jätehuolto, melu sekä muut ympäristövaikutuksiin liittyvät asiat. Kun käsittelylaitoksessa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään t/a, lupaviranomaisena toimii alueellinen ympäristökeskus. Ympäristölupa voidaan myöntää, mikäli toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn on oltava loppuun suoritettu ennen luvan myöntämistä. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin ympäristölupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 edellyttää rakennusluvan hakemista biokaasulaitoksen rakentamista varten. Rakennuslupa haetaan Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalta. Turvatekniikan keskukselta tulee hakea lupa tai tehdä ilmoitus biokaasun teolliselle käsittelylle ja varastoinnille perustuen asetukseen 59/1999 vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista. Luvan tai ilmoituksen tarkoituksena on taata laitoksen käyttöturvallisuus käsiteltäessä biokaasua. Biokaasun siirtoon laitoksen ulkopuolelle

22 21 edellytetään maakaasuasetuksen mukaista Turvatekniikan keskuksen (TUKES) lupaa rakentamiselle. Mikäli kypsytettyä madätettä tullaan käyttämään lannoitteena tai maanparannusaineena muualla kuin suljetulla kaatopaikka-alueella, tulee tuotteen ja tuotantotilojen täyttää lannoitevalmistelain (539/2006) ja asetuksen (12/07) vaatimukset. Ennen toiminnan aloittamista laitoksen on tehtävä Elintarviketurvallisuusvirastolle ilmoitus toiminnasta sekä haettava viraston hyväksyntä. Lisäksi laitoksen on noudatettava hyväksyttyä tuotannon omavalvontasuunnitelmaa sekä raportoitava vuosittain Elintarviketurvallisuusvirastolle. Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä, ns. sivutuoteasetus (1774/2002) ja sitä täydentävät määräykset tulee huomioida, mikäli biokaasulaitoksessa käsitellään teollisuuden eläinperäisiä lietteitä. Tällöin biokaasulaitokselle on haettava Elintarvikeviraston hyväksyntä ja laitoksen tulee täyttää sivutuoteasetuksen mukaiset vaatimukset mm. hygienisoinnin osalta. Tuotaessa laitokselle sivutuoteasetuksen luokkaan 2 kuuluvia sivutuotteita, mm. teurasjätettä, laitokselle tulee rakentaa ns. renderöintiyksikkö, missä jäte painesteriloidaan vähintään 133 C lämpötilassa, 3 bar paineessa ja 20 min ajan. Asetuksessa määrätään vaatimukset lopputuotteena saatavan mädätteen mikrobiologiselle laadulle. 5 LIETTEIDEN KÄSITTELYN NYKYTILANNE 5.1 Jätevedenpuhdistamo- ja sakokaivolietteet Ab Ekorosk Oy:n toiminta-alueella on kaikkiaan 10 kunnallista jätevedenpuhdistamoa, joilla muodostuu jäteveden puhdistuksessa lietettä kaikkiaan noin tn/a. Lietteen kuiva-aineen määrä (TS) on noin tn/a ja orgaanisen aineksen määrä (VS) noin tn/a. Sako- ja umpikaivolietettä alueella muodostuu arviolta tn/a mukaan lukien Kokkolan kaupungin sako- ja umpikaivolietteet. Kuiva-aineena (TS) lietettä on noin tn/a, jossa orgaanista ainesta (VS) on noin 550 tn/a. Alueen jätevesiliete on laadultaan tyypillistä jätevesilietettä, eli orgaanista ainesta, josta iso osa on bakteerimassaa. Puhdistusprosessista tulevan lietteen kiintoainepitoisuus on matala ja se on suurimmaksi osaksi vettä. Kokkolan jätevedenpuhdistamon lietteen laatuun vaikuttaa sakokaivolietteen erilliskeräys viemäröidyillä kiinteistöillä. Jäteveden kiintoainepitoisuus jää edelleen selvästi matalammaksi kuin normaalissa jätevesilietteessä. Jätevesilietteessä on runsaasti ravinteita, fosforia keskimäärin 2,8 % kiintoaineesta ja typpeä 1,9 3,2 % kiintoaineesta. Epäpuhtautena lietteessä on yleensä mm. raskasmetalleja ja mikrobeja. Keskimääräisiä jätevesilietteistä vuonna 2003 havaittuja raskasmetallipitoisuuksia on esitettynä taulukossa 2. (Laukkanen 2006). Taulukossa 2 on esitetty vertailuarvona lannoitevalmisteasetuksen 12/2007 mukaiset enimmäispitoisuudet valmiille mädätteelle käytettäessä sitä maanparannusaineena muualla kuin suljetuilla alueilla, kuten kaatopaikoilla. Raskasmetallipitoisuuteen vaikuttaa huomattavasti mm. se, käsitelläänkö puhdistamolla teollisuuden jätevesiä. Vähäisempiä määriä lietteessä voi olla myös orgaanisia haitta-aineita. Kokkolan sako- ja umpikaivolietteet ovat laadultaan tyypillisiä sako- ja umpikaivolietteitä. Keskimääräisen sakokaivolietteen fosforipitoisuudeksi on määritetty 120 mg/l ja umpikaivolietteen pitoisuudeksi 60 mg/l. Typpipitoisuudeksi keskimääräisille sako- ja

23 22 umpikaivolietteille on esitetty 440 mg/l. Raskasmetalli- ja mikrobipitoisuuksien osalta ne vastaavat likimain jätevedenpuhdistamolietteitä, raskasmetallien osalta tosin pienimpiä pitoisuustasoja teollisuuden vaikutuksen puuttuessa. (Laukkanen 2006) Taulukko 2 Jätevedenpuhdistamolietteiden keskimääräiset raskasmetallipitoisuudet vuonna 2003 (Laukkanen 2006) ja lannoitevalmisteasetuksen mukaiset enimmäispitoisuudet valmiille mädätteelle. Pitoisuus mg/kg-ka Enimmäispitoisuus mg/kg-ka Arseeni 25 Kadmium 0,5 1,0 1,5 Kromi Kupari Elohopea 0,41 0,8 1 Nikkeli Lyijy Sinkki Rauta 6,5 15% - *) MMM 12/07 mukaiset enimmäispitoisuudet käytettäessä lietettä maanparannusaineena muualla kuin suljetuilla alueilla 5.2 Jätevesi- ja sakokaivolietteiden käsittelyn nykytilanne Nykyisellä Kokkolan jätevedenpuhdistamolla muodostuva liete kuivataan avoaltaissa suunnilleen kuiva-ainepitoisuuteen 4 %. Kuivattu liete kompostoidaan yhdessä sakokaivolietteiden kanssa. Sako- ja umpikaivolietteet vastaanotetaan puhdistamon yhteydessä sijaitsevalle erilliselle vastaanottoasemalle. Vastaanottoasemalla lietteet välpätään rumpusiivilällä kiinteiden epäpuhtauksien erottamiseksi. Kiinteät välppeet toimitetaan Ab Ekorosk Oy:n Storkohmon jätteenkäsittelyalueelle. Välpätty liete johdetaan maa-altaisiin, jossa se kuivatetaan. Välppäyksessä ja laskeutuksessa erotettu vesi johdetaan jätevedenpuhdistamoon käsiteltäväksi. Laskeutuksen jälkeen lietteen kuiva-ainepitoisuus on noin 17 % ja sen määrä on laskennallisesti noin tn/a. Kuivatut jätevesi- ja sakokaivolietteet kuljetetaan nykyisen puhdistamon eteläosassa sijaitsevalle noin 1,5 ha laajuiselle asfaltoidulle kompostikentälle. Kompostikentän vedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Liete sekoitetaan turpeeseen ja seos käsitellään aumakompostointina. Kompostoitavan lietteen kokonaismäärä on t/a. Kompostoinnissa käytetään tukiaineena turvetta noin t/a, haketta 1000 t/a sekä haketettua piha- ja puutarhajätettä noin t/a. Mullan valmistuksen yhteydessä kompostiin lisätään hiekkaa noin t/a. Kompostoinnin seossuhde on likimäärin 40 % lietettä, 40 % turvetta, 10 % kuorihaketta ja 10 % hiekkaa. Tukiaineen ja lietteen sekoitukseen käytetään seulakauhaa. Aumat käännetään ensimmäisen kerran noin kuukauden kuluttua, jolloin lämpötila alkaa nousta ja kompostoitumista tapahtuu. Kompostiaumoja käännetään 1 2 kk välein ja kokonaiskompostointiaika on 1,5 vuotta. Valmista kompostia käytetään Kokkolan kaupungin viherrakentamisessa ja Storkohmon kaatopaikan maisemoinnissa. Kompostin tuotantoa vähäisemmän käyttötarpeen vuoksi sitä on jouduttu varastoimaan kompostointialueelle. Nykyinen sakokaivolietteiden esikäsittelylaitos on uusittava uuden jätevedenpuhdistamon rakentamisen yhteydessä siten, että maa-altaiden käytöstä luovutaan ja lietteet ryhdytään kuivaamaan koneellisesti, tai toteuttamalla vastaava muu menettely. Lisäksi nykyisen kaltaisen esikäsittelemättömän lietteen aumakompostointi avoimella kentällä on lopetettava vuoden 2011 loppuun mennessä. Kokkolan veden on toimitettava lupaviranomaisille mennessä yksityiskohtainen suunnitelma toteutusaikatauluineen

24 23 kompostoinnin lopettamisesta sekä lietteiden jatkokäsittelystä ja sijoittamisesta sen jälkeen. Kokkolan jätevesi- ja sakokaivolietteiden käsittelyä ei voida jatkaa nykyisellä menetelmällä, vaikka biokaasulaitos ei toteutuisi. Pietarsaaren Alhedan jätevedenpuhdistamolla käsitellään Pietarsaaren, Luodon, Pedersören ja Uudenkaarlepyyn jätevesiä. Lisäksi jätevedenpuhdistamon pääpumppaamolle vastaanotetaan sakokaivolietteitä noin m 3 /a (vuosi 2003). Puhdistamon ylijäämäliete sakeutetaan ja kuivataan lingolla %:n kuiva-ainepitoisuuteen ja kuivattu liete toimitetaan kompostoitavaksi Himangalla sijaitsevaan Keski-Pohjanmaan Komposti Oy:n tunnelikompostointilaitokseen. Kompostointiin toimitetun lietteen määrä on noin m 3 /a, missä on mukana sakokaivolietteet. ( Kälviän ja Lohtajan (nyk. Kokkolaa) jätevesilietteet käsitellään Keski-Pohjanmaan Komposti Oy:ssä tunnelikompostointilaitoksessa Himangalla. Niiden jätevedet ja - lietteet on otettu huomioon Kokkolan uuden jätevedenpuhdistamon mitoituksessa. Evijärven jätevedenpuhdistamon lietteet käsitellään nykyisin puhdistamon yhteydessä aumakompostissa ja käytetään viherrakentamiseen. Puhdistamolle ei voida vastaanottaa sakokaivolietteitä ja tulevaisuudessa ne on toimitettava muualle käsiteltäväksi. Evijärven jätevedenpuhdistamon uusi ympäristölupahakemus on vireillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa (LSU-2007-Y-513). Kaustisen jätevedenpuhdistamolle vastaanotetaan Kaustisen ja Vetelin jätevesiä sekä tulevaisuudessa myös Teerijärven taajaman jätevesiä. Lisäksi puhdistamolle otetaan vastaan alueen sakokaivolietteitä noin 1700 m 3 /a. Puhdistamon ylijäämälietteet käsitellään aumakompostissa ja saatu multa käytetään viherrakentamiseen. ( Oravaisten jätevedenpuhdistamon ylijäämälietteet mukaan lukien sakokaivolietteet käsitellään tällä hetkellä aumakompostointina ja saatu multa käytetään viherrakentamiseen. Kuten Kortesjärven puhdistamolle, myös Oravaisiin voidaan luvan ja laitoksen kapasiteetin puitteissa vastaanottaa tulevaisuudessa myös suurempia määriä sakokaivolietteitä. Oravaisten jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus on vireillä Länsi- Suomen ympäristökeskuksessa (LSU-2008-Y-202). Kruunupyyn jätevedenpuhdistamon ylijäämälietteet mukaan lukien sakokaivolietteet käsitellään tällä hetkellä aumakompostointina ja saatu multa käytetään viherrakentamiseen. Kortesjärven (nykyisin Kauhavan kuntaa) jätevedenpuhdistamon ylijäämälietteet mukaan lukien sakokaivolietteet käsitellään tällä hetkellä aumakompostointina ja saatu multa käytetään viherrakentamiseen. Puhdistamolle voidaan luvan ja laitoksen kapasiteetin puitteissa vastaanottaa tulevaisuudessa myös suurempia määriä sakokaivolietteitä. Alahärmän ja Ylihärmän (nykyisin Kauhavan kuntaa) jätevedet käsitellään Härmäin Jätevesi Oy:n yhteispuhdistamolla Voltissa. Yhteispuhdistamolla on myös sakokaivolietteiden vastaanotto. Vuositasolla puhdistamolietettä arvioidaan muodostuvan m 3 ja sen kuiva-ainepitoisuus on välillä %. Puhdistamon lietteet toimitetaan käsiteltäväksi Lakeuden Etappi Oy:n biokaasulaitokselle Ilmajoelle eikä niitä tässä vaiheessa ole otettu mukaan biokaasulaitoksen mitoitukseen. 5.3 Teollisuuden lietteet Biokaasulaitoksen yleissuunnitteluvaiheessa talvella 2007 selvitettiin kyselyllä alueen lietteitä muodostavien yritysten (17 kpl) kiinnostusta toimittaa lietteet käsiteltäviksi Kokkolan biokaasulaitokselle. Kymmenen yritystä osoitti olevansa kiinnostunut, tosin hintavarauksella. Laitokselle voisi tulla lietteitä, jotka ovat syntyneet rehutuotannosta (3 yritystä), nahkateollisuudesta (4 yritystä), perunateollisuudesta (4 yritystä) tai teurasta-

25 24 moilta (1 yritys). Yrityksiltä saatujen tietojen perusteella teollisuuden lietteiden kokonaismääräksi arvioitiin tn/a. Teollisuuslietteiden kuiva-ainepitoisuudeksi arvioitiin noin 14 % ja kuiva-ainemääräksi (TS) noin tn/a, josta orgaanista ainetta on noin tn/a. (Pöyry Environment Oy 2007) 5.4 Teollisuuden lietteiden käsittelyn nykytilanne Nahkateollisuuden jätevedet ohjataan esikäsittelyyn lietekaivoihin, joissa jäteveden sisältämä kiintoaines laskeutuu kaivon pohjalle. Esikäsitellyt jätevedet viemäröidään ja johdetaan kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon käsiteltäväksi. (Pöyry Environment 2007). Nahkateollisuudessa muodostuvan lietteen elektrolyytti- ja typpipitoisuus on korkea, ja lietteessä on usein rasvoja ja mineraaliöljyjä. Liete on myös usein voimakkaan hajuista. Liete voi sisältää mitattavina pitoisuuksina kromia (Vertanen ym. 1994). Nykyisin nahkateollisuuden lietteitä toimitetaan Kokkolan alueella Storkohmon jätteenkäsittelyalueelle erilliskäsittelyyn, jossa ne stabiloidaan. Kromisuolan takia osa prosessissa syntyvistä lietteistä on nykyisen jätelain mukaan ongelmajätettä ja tällä hetkellä osa jätteistä kuivatetaan ja säkitetään odottamaan välivarastoon. Nahkalietteen käsittelymenetelmiä ja nahan käsittelyprosesseja lietemäärän pienentämiseksi ollaan kehittämässä esimerkiksi Teknologiakeskus Ketek Oy:n, Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen ja alueen yritysten Nahkajäte-projektissa (v ) ( Tulevaisuudessa käsittelyprosessien kehittyessä nahkateollisuuden lietteiden raskasmetallien määrä vähenee, jolloin nahkateollisuuden lietteet olisi mahdollista käsitellä muiden lietteiden mukana biokaasulaitoksessa. Ekoroskin toiminta-alueella toimii neljä perunateollisuuden alan yritystä. Tuotannossa syntyvät pesu- ja uittovedet sekä soluneste käsitellään ilmastetussa lammikossa, jossa on kemiallinen esi- ja jälkisaostus. Puhdistetut jätevedet johdetaan vesistöön. Syntyvä liete pumpataan turvesuodatusaltaaseen ja kuivataan. Lietteeseen lisätään tukiaineeksi turvetta ja se ajetaan lähialueen pelloille tai kompostoidaan. Valmisperunateollisuuden jätevedet johdetaan suoraan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi tai vaihtoehtoisesti liete erotetaan ennen tätä jäteveden esikäsittelyprosessissa ja kompostoidaan. Perunateollisuuden jätevesiliete sisältää pääosin kuorintajätettä, josta osa on mahdollista kuljettaa tulevaisuudessa biokaasulaitokseen käsiteltäväksi. Ekoroskin toiminta-alueella toimii seitsemän turkiseläinrehua tuottavaa yritystä. Laitoksilla muodostuu jätevettä tuotantotilojen ja laitteistojen pesussa. Lisäksi jätevettä muodostuu rehusiilojen alueen sadevesistä. Osalla rehutehtaista on oma jätevedenkäsittelyjärjestelmä ja osassa jätevedet johdetaan kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon käsiteltäväksi. Rehutehtaiden omien jätevedenpuhdistamoiden lietteet käsitellään pääosin kompostoimalla yritysten omilla kompostointialueilla tai ulkopuolisten urakoitsijoiden toimesta. Ne soveltuisivat biokaasulaitoksella käsiteltäviksi. Ekoroskin toiminta-alueella toimii Ab Snellman Oy:n teurastamo. Teurastamon jätevedet käsitellään mekaanis-kemiallisessa esikäsittelylaitoksessa. Jätevedet johdetaan rumpusiivilään, jossa erotetaan karkea kiintoaine. Karkea kiintoaine putoaa hihnakuljettimelta kuorma-auton lavalle ja toimitetaan kompostoitavaksi. Jätevesi johdetaan tasausaltaaseen ja edelleen flotaatiolaitokseen, jossa veteen lisätään flokkauskemikaaleja ja polyelektrolyyttejä pienten kiintoainepartikkelien sitomiseksi. Muodostunut flokki jää altaan pinnalle, josta se pumpataan linkoon veden poistamiseksi. Kuivattu liete ohjataan hihnakuljettimella kuorma-auton lavalle. Lopuksi jätevesi ohjataan rasvanerotukseen ja esikäsitellyt jätevedet viemäröidään ja johdetaan kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon käsiteltäväksi. Rasvanerotuksessa syntyvä liete kerätään imuautoon ja toimitetaan jätteenkäsittelykeskuksen lietealtaisiin. Rumpusiiviläjäte, suolilanta ja flotaatioliete toimi-

26 25 tetaan tällä hetkellä kompostoitavaksi, mutta ne voitaisiin käsitellä biokaasulaitoksella. Niiden käsittely edellyttää sivutuoteasetuksen huomioimista biokaasulaitoksen toiminnassa. 6 BIOKAASULAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS 6.1 Biokaasulaitoksen ja sen toimintojen sijainti Biokaasulaitos sijoittuu Kokkolan kaupungin Ykspihlajan satama- ja teollisuusalueen yhteyteen noin 4 km kaupungin keskustasta Kokkolan Veden uuden, suunnitteilla olevan jätevedenpuhdistamon välittömään läheisyyteen. Laitos sijoitetaan nykyisen jätevedenpuhdistamon sakokaivolietteen vastaanottoaseman ja lietteen kuivatusaltaiden koillispuolelle ja uuden jätevedenpuhdistamon pohjoispuolelle. Laitoksen sijainti on esitetty kuvassa 5. Liitteenä 3 on ilmakuvaan sovitettu alustava asemapiirustus toimintojen sijainnista. Ympäristövaikutusten arvioinnissa ei tarkastella laitokselle vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Laitoksen esiselvitysvaiheessa on tarkasteltu myös biokaasulaitoksen sijoittamista Pietarsaareen Pirilön jätteenkäsittelyalueen yhteyteen. Vertailussa Kokkolan jätevedenpuhdistamon yhteys todettiin biokaasulaitoksella selvästi paremmaksi sijaintipaikaksi. Biokaasulaitos liittyy kiinteästi suunnitteilla olevan uuden Kokkolan jätevedenpuhdistamon lietteiden käsittelyyn ja suuri osa biokaasulaitokseen tulevista lietteistä tulee suoraan viereiseltä jätevedenpuhdistamolta. Kokkolan lietteiden kuljettaminen muualle käsiteltäväksi lisäisi liikennemääriä etenkin Kokkolan jätevedenpuhdistamon alueella. Lisäksi biokaasulaitoksessa muodostuvien rejektivesien käsittely on parhaiten järjestettävissä uuden jätevedenpuhdistamon yhteydessä, jonka suunnitteluun ne voidaan huomioida erillisenä jakeena ja jonne niille suunnitellaan erilliskäsittely. Alue on kaavoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi ja se sijoittuu teollisuusalueen yhteyteen. Alueelle tulee toimiva raskaan liikenteen yhteys ja kaasun käytön mahdollisuudet ovat monipuoliset. Biokaasulaitoksen alue on kooltaan noin 0,8 ha. Laitoksen alueelle tulee rakennus (pohjapinta-ala n m 2 ), johon sijoitetaan mm. lietteiden vastaanotto, syötteen esivalmistus, mädätteen mekaaninen kuivaus sekä sosiaali- ja huoltotilat. Lisäksi alueelle tulee mädätykseen kaksi bioreaktoria (á m 3 ) ja välisäiliö valmiille mädätteelle, missä välivarastoidaan mädätysreaktorista purettua, kuivatukseen menevää mädätettyä lietettä. Biokaasulaitoksen välittömään läheisyyteen, nykyiselle sijaintipaikalleen, tulee mädätteen jälkikypsytystä varten avokompostialue. Toimintojen alustavat sijainnit on esitetty kuvassa 6. Mädätteen kompostointialueen sijainti näkyy kuvassa 5. Mädätysreaktorit, säiliöt ja muut rakenteet sijoitetaan maanpinnan tason yläpuolelle. Alueen maanpintaa korotetaan noin 3 m nykyisestä tasosta eikä rakennusten perustuksia tulla ulottamaan nykyisen maanpinnantason alapuolelle. Säiliöiden pohjat ulotetaan arviolta enimmillään noin 2 m nykyisen maanpinnantason alapuolelle, ja siten että ne sijoittuvat keskimääräisen pohjavesipinnantason yläpuolelle. Kiinteistön piha-alue tullaan asfaltoimaan ja sille järjestetään sade- ja valumavesien keräys. Alueen sade- ja sulamisvedet ns. likaisilta alueilta viemäröidään ja johdetaan käsiteltäviksi biokaasulaitoksen viereen rakennettavalle uudelle jätevedenpuhdistamolle.

27 26 Kuva 5. Biokaasulaitoksen ja uuden jätevedenpuhdistamon sijainti. Kuva 6. Biokaasulaitosalueen alustava asemapiirros

28 Käsiteltävät lietteet ja käytettävät raaka-aineet Ympäristövaikutusten arvioinnissa varaudutaan siihen, että laitokselle toimitetaan käsiteltäväksi enimmillään jätevedenpuhdistamoiden lietteitä noin tn/a, sako- ja umpikaivolietteitä noin tn/a ja teollisuuden lietteitä noin tn/a. Taulukossa 3 on eritelty lietemäärät, kuiva-ainemäärät ja orgaanisen aineen määrät lietejakeittain ja syntypaikoittain eri YVA-vaihtoehdoille. Käsiteltävien lietteiden kokonaismäärä on noin tn/a riippuen toteutusvaihtoehdosta. Lietteiden keskimääräinen kuiva-ainepitoisuus on suhteellisen alhainen johtuen sako- ja umpikaivolietteiden suuresta osuudesta. Lietteiden kuiva-ainemäärä (TS) on noin tn/a ja orgaanisen aineen määrä (VS) tn/a hankevaihtoehdosta riippuen. Muita biokaasulaitoksessa käytettäviä raaka-aineita ovat lietteenkuivauksessa käytettävä polymeeri ja höyryn tuotannon kattilakemikaalit. Lisäksi syötteen valmistuksessa voidaan joutua käyttämään happoa tai lipeää ph:n säätämiseen riippuen lietteen ph:sta. Muiden raaka-aineiden määrät ovat merkityksettömän pieniä käsiteltävien lietteiden määrin verrattuna. Raakavettä käytetään laitostilojen ja ajoneuvojen pesuvetenä, höyryntuotantoon ja polymeeriliuosten tekemiseen. Raakavedentarve on arviolta m 3 /a, noin m 3 /vrk. Se vastaa vuositasolla noin henkilön käyttämää vesimäärää. Prosessissa voidaan hyödyntää osittain jätevedenpuhdistamon teknistä vettä mm. höyryntuotantoon ja mahdollisesti polymeeriliuosten valmistukseen. Alueelle tulevan putkiston osalta vesi voidaan helposti toimittaa laitokselle. Veden riittävyys alueen asutukselle ja teollisuudelle varmistetaan biokaasulaitoksen mitoituksen varmistuttua ja siinä vaiheessa laitoksen raakavedenhankinta suunnitellaan tarvittaessa uudelleen. Osa puhtaan veden tarpeesta voidaan saada teollisuuden pintavesilaitokselta. Biokaasulaitoksen lounaispuolella sijaitseva suurteollisuuden vesilaitos puhdistaa Luodon-Öjanjärvestä otettua makeaa vettä teollisuudelle sekä talousvesikäyttöön. Vettä toimitetaan jätevedenpuhdistamolle ja veden toimitus myös biokaasulaitokselle on mahdollista (vesilaitoksen hoitaja H. Andersson, puhelinkeskustelu ). Taulukko 3. Lietteiden määrät eri hankevaihtoehdoissa. Määrä tn/a % TS Määrä tn TS /a % VS Määrä tn VS /a Yhdyskuntalietteet Kokkola Jätevesiliete Sako- ja umpikaivokaivoliete , Yhteensä VE Muut lähialueen kunnat Jätevesiliete Sako- ja umpikaivokaivoliete Yhteensä Yhteensä VE Teollisuuslietteet Nahkateollisuus Perunateollisuus Rehuteollisuus Teurasteollisuus Yhteensä Kaikki yhteensä VE

29 Laitoksen toimintaperiaate Lietteet käsitellään mädättämällä ja tuotteeksi saadaan humusta ja biokaasua. Biokaasu koostuu % metaanista ja % hiilidioksidista. Biokaasulaitoksen prosessi koostuu seuraavista yksikköprosesseista: Käsiteltävien jakeiden vastaanotto ja välivarastointi Esikäsittely Hygienisointi, mikäli laitoksessa käsitellään eläinperäisiä lietteitä Syötteen valmistus Mädätys Mekaaninen kuivaus Mädätteen jälkikypsytys Biokaasun käsittely Hajukaasujen ja rejektiveden käsittely Prosessikaavio on esitetty kuvassa 7 ja prosessin vaiheet kuvattu tarkemmin kohdissa Biokaasulaitoksen prosessi liittyy suoraan Kokkolan jätevedenpuhdistamon toimintaan. Merkittävä osa käsiteltävästä lietteestä muodostuu viereisellä jätevedenpuhdistamolla ja vaatii asianmukaisen käsittelyn. Vastaavasti biokaasulaitoksella muodostuvat rejektivedet johdetaan suoraan jätevedenpuhdistamolle erilliskäsittelyyn. Sakokaivoliete Kokkola t/a (1,8 %) Jätevesiliete Kokkola t/a Jätevesi- ja sakokaivoliete muut kunnat t/a (17 %) Teollisuudenliete t/a Esikäsittely Vastaanotto ja varastointi Välppeet t/a Syötteen valmistus t/a Varapolttoaine Höyrynkehitin Kaatopaikka Mädätys Kaasukello Biokaasu 2 Mm3/a Kuivatusvesi t/a Rejektivesi t/a Mekaaninen kuivaus Ylijäämäkaasu Jätevedenpuhdistamo Jälkikypsytys t/a Soihtupoltto Kaasun hyötykäyttö Kuva 7 Biokaasulaitoksen prosessin lohkokaavio (määrät vastaavat laajinta vaihtoehtoa VE3)

30 Lietteiden vastaanotto, varastointi ja esikäsittely Kokkolan jätevedenpuhdistamolla muodostuva liete tiivistetään uudella puhdistamolla ja biokaasulaitokselle johdettavan lietteen kuiva-ainepitoisuus tulee olemaan arviolta 6 8 %. Puhdistamolle järjestetään tiivistetyn lietteen välivarastointi siilossa, josta liete pumpataan biokaasulaitoksen lietteiden sekoitus- ja vastaanottosäiliöön. Kokkolan sako- ja umpikaivolietteet tuodaan säiliöautoilla suoraan biokaasulaitokselle esikäsittelyyn. Sako- ja umpikaivolietteet esikäsitellään välppäämällä kiinteät epäpuhtaudet pois ja ne esikuivataan kuiva-ainepitoisuuteen 5 7 % ennen johtamista lietteiden sekoitus- ja vastaanottosäiliöön. Esikäsittelyn kuivatusvedet johdetaan viereiselle jätevedenpuhdistamolle. Muiden jätevedenpuhdistamoiden lietteet sekä sako- ja umpikaivolietteet tuodaan esikuivattuina (kuiva-ainetta %) biokaasulaitokselle säiliöillä tai konteilla viitenä päivänä viikossa normaalina työaikana. Teollisuuden lietteet tuodaan myös esikäsiteltyinä säiliöautoilla tai konteilla ja ne puretaan erilliseen vastaanottosäiliöön, missä niitä voidaan tarvittaessa vielä laimentaa 6 8 % pitoisuuteen ennen johtamista lietteiden sekoitus- ja vastaanottosäiliöön. Mikäli laitokselle otetaan vastaan eläinperäisiä sivutuotteita, kuten teurastamon jätelietteitä, joudutaan varautumaan ko. lietteiden murskaukseen alle 12 mm raekokoon sivutuoteasetuksen EY 1774/2002 määräämänä. Eläinperäisille lietteille tulee järjestää sivutuoteasetuksen mukaisesti riittävä hygienisointi, mikä voidaan toteuttaa esimerkiksi pastöroimalla. Vaihtoehtoisesti laitokselle otetaan vastaan vain valmiiksi esikäsiteltyjä teollisuuslietteitä. Autot purkavat kuormansa vastaanottohallissa oleviin vastaanottosäiliöihin tai -altaisiin. Varastosäiliöihin mitoitetaan mahtumaan noin kolmen vuorokauden lietemäärä. Lietteiden sekoitus- ja vastaanottosäiliössä kuiva-ainepitoisuus esisäädetään tarvittaessa rejektivedellä tasolle 6 10 %. Kaikki lietteiden vastaanottotapahtumat sekä varastointi tullaan sijoittamaan suljettuun, alipaineistettuun rakennukseen, joista hajukaasut kerätään käsiteltäviksi. Vastaanottotilojen yhteyteen järjestetään kuljetusautoille letkutuspaikka renkaiden huuhtelua varten Syötteen valmistus Esikäsitellyt lietteet pumpataan sekoitus- ja vastaanottosäiliöstä lämpöeristettyyn syötteenvalmistussäiliöön, jossa jätejakeet sekoitetaan syöteseokseksi. Sakokaivolietteen esikuivatuksesta tulevaa rejektivettä käytetään tarvittaessa sopivan syöttösakeuden, noin 8 %, säätämiseen. Syötteen ph säädetään tasolle 7 käyttäen tarvittaessa lipeää. Laitokselle suunniteltua mesofiilistä mädätysprosessia varten syötteen lämpötila nostetaan noin ºC:seen. Syöte lämmitetään esimerkiksi höyryllä, joka kehitetään biokaasulla ja tarpeen mukaan kevyellä polttoöljyllä toimivassa höyrykattilassa tai höyrynkehittimessä. Höyryn tuottamiseen tarvitaan biokaasua arviolta 30 % laitoksen tuotannosta. Lisä-/varapolttoaineena käytetään tarvittaessa kevyttä polttoöljyä. Lämmittämisessä hyödynnetään myös mädätetyn lietteen kuivauksessa syntyvän rejektiveden sisältämää lämpöenergiaa, jota siirretään lämmönvaihtimilla laitoksen lämminvesikiertoon. Syötteen valmistussäiliöstä syöteseos pumpataan vuorotellen molempiin biokaasutusreaktoreihin.

31 Mädätys Mädätys toteutetaan biokaasutusreaktoreissa, joissa lietteet ovat mesofiilisessä prosessissa noin ºC lämpötilassa vähintään 21 vuorokautta. Laitos toimii jokaisena viikonpäivänä (keskimäärin 350 d/a) kahdessa vuorossa. Syöttö tapahtuu automatiikan avulla ja laitos on toiminnassa myös miehittämättömänä aikana. Mädätys on anaerobista metaanikäymistä, jossa bakteerit hajottavat orgaanista ainesta (hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvoja) muodostaen metaania, hiilidioksidia ja vettä. Yksinkertaistettuna prosessissa hydrolyyttiset bakteerit hajottavat ensin biohajoavan aineen yksinkertaisiksi sokereiksi. Toisessa vaiheessa haponmuodostajabakteerit muuntavat sokerit rasvahapoksi, pääosin etikkahapoksi. Lopuksi metaanibakteerit muuntavat rasvahapot biokaasuksi. Biokaasutusreaktoreina käytetään tavallisesti lämpöeristettyjä pystyreaktoreita. Laitoksen toimintavarmuuden vuoksi reaktorisäiliöitä on hyvä olla vähintään kaksi, lisäksi kolmannelle reaktorille on varaus. Mädätettävää lietettä sekoitetaan mekaanisesti lapasekoittimilla tai pumppaamalla. Syntyvä metaani poistetaan reaktorin yläosasta ja johdetaan vedenerotuksen kautta kaasuvarastoon. Mädätetty liete, ns. mädäte, poistetaan reaktoreista välisäiliöön (noin 500 m 3 ). Mädätyksessä muodostuva rejektivesi, pinnalle muodostuva vaahto ja pintaliete johdetaan niille suunniteltavaan erilliseen rejektiveden käsittelyyn viereiselle jäteveden puhdistamolle. Prosessin säätämisessä käytetään pääasiassa mädätettävän lietteen ph:n ja lämpötilan mittausta, reaktorin pinnankorkeuden säätämistä sekä poistettavan kaasun metaanipitoisuuden mittaamista. Mikäli biokaasulaitos toteutettaisiin termofiilisena prosessina ºC, voitaisiin noin 30 % lyhyemmällä viipymäajalla päästä samansuuruiseen biokaasun tuottoon kuin mesofiilisessa prosessissa. Termofiilisen prosessin syötteen valmistus vaatii lämmitysenergiaa % enemmän kuin mesofiilinen prosessi. Käytännössä mesofiilinen biokaasulaitos on muutettavissa termofiiliseksi varustamalla mädätysreaktori paremmalla lämpöeristyksellä ja varmistamalla, että syötteen valmistuksessa laitteiston lämmitysteho riittää nostamaan syötteen lämpötilan termofiilisen prosessin edellyttämään lämpötilaan ºC. Suomessa on toistaiseksi vähän kokemuksia termofiilisesta mädätysprosessista eikä siitä saatavista hyödyistä mesofiiliseen prosessiin nähden ole käytännössä varmuutta. Termofiilisestä prosessista saatava mädäte täyttää MMM:n asetuksen 12/07 vaatimuksen (21 d/ 55 ºC) ja soveltuu sellaisenaan maanparannusaineena käytettäväksi. Mesofiilisessa prosessissa syntyvä mädäte tulee esimerkiksi hygienisoida tai käsitellä kompostoimalla ennen käyttöä Mädätteen kuivaus ja kompostointi Mädätyksen jälkeen mädäte kuivataan mekaanisesti esimerkiksi lietelingoilla tai suotonauhapuristimella noin 30 % kuiva-ainepitoisuuteen. Kuivaus sijoittuu alipaineistettuun rakennukseen, jonka poistoilmalle järjestetään käsittely. Kuivumisen tehostamiseksi lietteeseen syötetään polymeeriliuosta, jonka tarve on noin 2 4 kg/tn kiintoainetta. Kuivattua mädätettä muodostuu noin tn TS/a hankevaihtoehdosta riippuen. Lietteenkuivauksen rejektivesi, noin m 3 /a, kerätään ja johdetaan prosessivesisäiliöön, josta sitä voidaan tarvittaessa käyttää mädätykseen johdettavan syötteen sakeuden säätämiseen. Ylimääräinen rejektivesi johdetaan jätevedenpuhdistamon yhteyteen suunniteltavaan erilliskäsittelyyn. Mädäte kuljetetaan kuivaimelta jälkikypsymään kompostiaumoihin jätevedenpuhdistamon nykyiselle kompostointikentälle. Kompostointia varten mädäte sekoitetaan esim.

32 31 seulakauhalla tukiaineen kanssa likimain seossuhteessa 1:1 (tilavuus). Tukiaineena voidaan käyttää risu-, oksa- tai puuhaketta sekä kosteuden sitomiseen esim. turvetta tai kutterinpurua. Risu- ja oksahake saadaan Kokkolan puutarhajätteen keräyspisteestä. Kompostoinnin alkuvaiheessa kompostia tulee kääntää muutaman viikon välein ja noin puolen vuoden kypsytyksen jälkeen harvemmin. Viipymäaika aumakompostissa on noin 9 kk. Jälkikompostointikentän pinta-ala on noin 1,7 ha. Valmista jälkikypsytettyä mädätettä muodostuu arviolta noin tn TS/a. 6.4 Mädäte ja sen hyödyntäminen Kompostoimalla jälkikäsiteltyä mädätettä voidaan käyttää sellaisenaan maanparannusaineena tai sitä voidaan jatkojalostaa tarpeen mukaan esimerkiksi multatuotteeksi sekoittamalla siihen hiekkaa. Vuoteen 2015 saakka kompostoitu mädäte hyödynnetään kokonaisuudessaan vanhan Storkohmon kaatopaikan sulkemiseen. Tämän jälkeen osa kompostoidusta mädätteestä käytetään kaatopaikan maisemointiin ja osa Kokkolan kaupungin viherrakentamiseen. Kompostoitua mädätettä ei ole suunniteltu käytettäväksi lannoitus- tai maanparannusaineena, mutta vaihtoehto on huomioitu ympäristövaikutusten arvioinnissa. Lainsäädäntö asettaa vaatimukset mädätyksen lopputuotteena saatavan, maanparannusaineeksi soveltuvan tuotteen käytölle. Tuotteen ja laitoksen on täytettävä lannoitelain ja -asetuksen sekä sivutuoteasetuksen asettamat vaatimukset, mikäli tuotetta käytetään maanparannusaineena muualla kuin suljetuilla alueilla. 6.5 Biokaasun käsittely ja hyödyntäminen Biokaasu sisältää metaania (CH 4 ) %, hiilidioksidia (CO 2 ) %, 1 2 % rikkivetyä (H 2 S) ja pieniä määriä muita epäpuhtauksia. Lisäksi kaasussa on vesihöyryä. Muodostuva biokaasu kerätään mädätysreaktorista matalapaineiseen kaasukelloon, jonka vähimmäistilavuus mitoitetaan sisäisen ja ulkoisen kaasun käytön mukaan. Vesihöyry erotetaan tavallisesti jäähdyttämällä kaasu 5 10 ºC:een. Kaasun siirtolinjoissa yleisin tapa veden erottamiseksi on vedenerotuskaivojen rakentaminen siirtolinjaan, joihin kaasun jäähtyessä erottuva vesi kertyy. Laitoksen ominaiskaasun tuotannoksi on arvioitu keskimäärin noin 340 m 3 /tnvs perustuen eri lietejakeiden keskimääräiseen kaasuntuottoon. Teollisuuden lietteiden kaasun tuotanto on selvästi korkeampi kuin yhdyskuntajätevesilietteiden. Laitoksen kokonaistuotanto olisi milj.m 3 /a biokaasua vaihtoehdosta riippuen. Biokaasun energiasisältö riippuu sen metaanipitoisuudesta ja on yleensä välillä 5 7 kwh/m 3. Mädätyslaitoksista saatavan biokaasun energiasisältö (metaania 65 %) on noin 6,5 kwh/m 3. Hankevaihtoehdosta riippuen laitos voisi tuottaa energiaa MWh/a ja laitoksen jatkuva teho olisi noin 0,3 0,75 MW. Biokaasua käytetään laitoksessa sisäisesti höyrynkehittimessä, jossa valmistetaan höyryä syötteen lämmitykseen. Laitoksen sisäinen kaasun käyttö on arviolta 30 % kaasun tuotannosta. Hankevaihtoehdosta riippuen laitos tuottaa ylijäämäkaasua noin m 3 /a mikä vastaa nimellistehoa 0,2 0,5 MW Poltto soihdussa Biokaasulaitoksessa syntyvä ylijäämäkaasu voidaan polttaa soihtupolttimella. Muodostuva kaasu varastoidaan kaasukelloon ja soihtupoltto käynnistyy automaattisesti, kun kaasukello on täynnä ja kaasua syntyy enemmän kuin hetkellisesti laitoksen sisäisessä käytössä tai muussa mahdollisessa hyötykäytössä tarvitaan kaasua. Soihtupoltto mitoitetaan koko muodostuvalle biokaasumäärälle. Tyypillisiä soihtupolton käyttötilanteita

33 32 ovat huolto- ja käyttökatkot kaasun hyötykäytössä tai laitoksen toiminnassa. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltavana vaihtoehtona on myös kaiken laitoksen omasta käytöstä ylijäämäksi jäävän biokaasun hävittäminen soihtupoltolla Oma sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulaitoksella Biokaasulaitoksella voidaan tuottaa sähköä biokaasusta joko kaasumoottoritekniikalla tai mikroturbiinitekniikalla, johon on liitettävissä pakokaasujen lämmön talteenotto. Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa biokaasun sisältämästä energiasta noin % saadaan sähköenergiaksi ja % lämpöenergiaksi. Tuotettava lämpö on käytettävissä lämmönvaihtimien avulla syötteen lämmityksen ohella laitostilojen lämmittämiseen. Sähkön tuotanto liitetään yleiseen sähköverkkoon, jolloin voidaan turvata biokaasulaitoksen häiriötön sähkön saanti ja syöttää tuotettava ylijäämäsähkö yleiseen sähköverkkoon Hyödyntäminen paikallisissa voimalaitoksissa Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitsevat Fortumin ja Kokkolan Voiman voimalaitokset. Fortumin voimalaitos tuottaa sähköä ja lämpöä sekä prosessihöyryä viereisille Bolidenin ja OMC:n tuotantolaitoksille. Voimalaitos käyttää polttoaineenaan turvetta. Kokkolan Voima tuottaa sähköä ja lämpöä, joka myydään Kokkolan Energialle. Voimalaitos tuottaa kaukolämpöä 50 MW:n ja sähköä 20 MW:n nimellisteholla. Pääpolttoaineina ovat puupohjaiset polttoaineet ja turve. Lisäksi voimalaitos hyödyntää Kemiran rikkihappotehtaan jätelämpöjä. Biokaasulaitoksessa syntyvä biokaasu on hyödynnettävissä voimalaitosten kattiloissa suhteellisen pienillä muutoksilla. Olemassa oleviin kattiloihin liitettäisiin biokaasupoltin, jolloin kaasun sisältämä energia saadaan voimalaitosten lämmön ja sähkön tuotantoon. Energian tuotantoa varten vedenerotuksen läpikäynyt biokaasu siirretään pumppaamalla voimalaitokseen. Siirtolinja voidaan toteuttaa esimerkiksi PEH-maakaasuputkena. Etäisyys jätevedenpuhdistamon alueelta Kokkolan Voiman voimalaitokselle on noin 2,6 km ja Fortumin voimalaitokselle noin 2,0 km. Kaasulinja tulisi kulkemaan todennäköisesti jäteveden puhdistamolle tulevan tien ja teollisuusalueelle kulkevan radan rinnalla. Kaasuputken todennäköisin sijainti on esitetty kuvassa 8.

34 33 Kuva 8 Kaasuputki biokaasulaitokselta voimalaitoksille Valmistus liikennepolttoaineeksi Mädätysprosessissa syntyvän biokaasun käyttö ajoneuvokäytössä edellyttää kaasun puhdistamista, energiasisällön lisäämistä metaanipitoisuutta nostamalla ja kaasun paineistamista, varastointia ja jakelun järjestämistä. Hiilidioksidin erottamisella saadaan nostettua kaasun energiasisältöä. Hiilidioksidin poisto voidaan tehdä esim. absorptioprosessissa absorboimalla se nesteisiin, esimerkiksi veteen. Veden käyttö absorbointiin on perusteltua toimittaessa jätevedenpuhdistamon yhteydessä, joissa vettä on käytettävissä. Absorbointi voidaan tehdä myös kiinteisiin materiaaleihin, kuten PSA-puhdistustekniikassa. Tavallisimmin käytetty materiaali on aktiivihiili. Hiilidioksidi voidaan poistaa myös suodattamalla membraanikalvon läpi, jossa hiilidioksidi ja vesihöyry tunkeutuvat kalvon läpi, mutta metaani ei. Rikkivedyn poistamiseen käytetään lisäksi muita menetelmiä, kuten adsorptionkatalysointia aktiivihiilellä, rautahiukkasten avulla, lämmittämistä, kuplittamista, hapettamista ja pesemistä. Painevesiabsorptiolla ja PSA-tekniikalla rikkivety saadaan puhdistettua hiilidioksidin poistamisen yhteydessä. Puhdistettu ja kuivattu biokaasu varastoidaan, paineistetaan ja sille järjestetään jakelu. Koska Kokkolan seudulla ei ole olemassa biokaasun jakeluverkostoa, olisi kaasun liikennepolttoainekäyttö järkevintä alkuvaiheessa toteuttaa paikallisesti julkisessa liikenteessä tai esim. jäteautojen polttoaineena. Päätös liikennepolttoainekäytöstä edellyttää poliittista linjausta biokaasun liikennekäytön aloittamisesta ja edistämisestä, koska se tarkoittaisi suhteellisen mittavien investointien tekemistä niin biokaasun käsittelyssä kuin ajoneuvojen hankinnassa. Laitoksessa voitaisiin muodostaa noin m 3 /a (CH 4 95 %) biokaasua liikennepolttoainekäyttöön.

35 Hajukaasujen ja muiden ilmapäästöjen käsittely Biokaasulaitoksissa varsinaisia prosessikaasuja ja ilmapäästöjä syntyy vähän verrattuna esimerkiksi kompostointilaitoksiin. Merkittävin päästö on lietteiden vastaanotto-, varastointi-, esikäsittely- ja mädätteen kuivatustiloissa muodostuvat hajukaasut, joissa haju aiheutuu pääasiassa pelkistyneistä rikkiyhdisteistä. Varsinainen mädätysprosessi toteutetaan suljetuissa säiliöissä, joista kaikki kaasut kerätään hallitusti hyötykäyttöön, eikä päästöjä muodostu. Mädätteen välivarastoinnista ennen kuivatusta ja sen jälkikypsytyksessä kompostoimalla voi muodostua vähäisiä määriä hajukaasuja, vaikka suurin osa hajua tuottavista yhdisteistä hajoaa mädätyksessä. Lietteiden vastaanotto, varastointi ja esikäsittely sekä mädätteen mekaaninen kuivaus tullaan sijoittamaan suljettuun, alipaineistettuun rakennukseen, josta hajukaasut kerätään käsiteltäväksi. Biokaasulaitoksessa syntyvät hajukaasut käsitellään biosuotimella. Hajukaasujen käsittelyn mitoitusta varten tulee tarkemman suunnittelun yhteydessä selvittää mitoittava ilmamäärä ja sen sisältämä rikkivetypitoisuus. Jos rikkivetypitoisuus ylittää 300 ppm, biosuotimen mikrobit voivat tuhoutua ja ennen käsittelyä tarvitaan erillinen vesi- tai happopesurikäsittely. Suodatinmateriaalina voidaan käyttää esim. puuhaketta. Hajukaasujen käsittelymenetelmä suunnitellaan kapasiteetiltaan riittäväksi. Syötteen esilämmitykseen muodostetaan höyryä polttamalla biokaasua tai tarvittaessa kevyttä polttoöljyä. Biokaasun poltossa muodostuu vähäisiä määriä mm. hiilidioksidia, typen ja rikin oksideja sekä pienhiukkasia. 6.7 Rejektiveden käsittely Biokaasulaitoksessa syntyy rejektivettä mädätetyn lietteen kuivauksessa noin m 3 /a hankevaihtoehdosta riippuen. Likainen rejektivesi pumpataan rejektivesisäiliöstä jätevedenpuhdistamolle erilliskäsittelyyn. Rejektivesi on normaaliin yhdyskuntajäteveteen verrattuna hyvin väkevää. Siinä on korkea kiintoaineen pitoisuus sekä paljon typpeä ja fosforia. Biokaasulaitoksen osuus jätevedenpuhdistamon kuormituksesta on merkittävä. Rejektivesien osuuden on arvioitu olevan lähes 40 % laitoksen typpikuormasta ja noin 17 % BOD-kuormasta. Biokaasulaitoksen rejekteille suunnitellaan erilliskäsittely uudelle jätevedenpuhdistamolle. Erilliskäsiteltynä rejektivedet eivät kuormita jätevedenpuhdistamon varsinaista vedenkäsittelyprosessia. Rejektiveden käsittely on paras toteuttaa jätevedenpuhdistamon yhteydessä, jolloin erilliskäsittelyn lietettä voidaan hyödyntää varsinaisessa jätevedenpuhdistamon prosessissa parantamassa puhdistuskapasiteettia. Erilliskäsittely koostuu esiselkeytyksestä, DN-aktiivilieteprosessista BABE -periaatteen mukaisesti ja jälkiselkeytyksestä. Erilliskäsittelyyn lisätään metanolia denitrifikaation hiilenlähteeksi ja alkalointiin tarvitaan soodaa. Kokonaistyppireduktio rejektien erilliskäsittelyssä on vähintään 70 % ympäri vuoden. Prosessi toteutetaan katettuna hajuhaittojen ehkäisemiseksi ja riittävän prosessilämpötilan varmistamiseksi. Rejektiveden käsittely on osa jätevedenpuhdistamon toimintaa, eikä se sisälly biokaasulaitoksen YVA:aan. Biokaasulaitoksen sakokaivolietteen mekaanisesta esitiivistyksestä muodostuvat puhtaat rejektivedet käytetään tarvittaessa lietteen syöttösakeuden säätämiseen sekä biokaasulaitoksen teknisenä vetenä. Käyttämättä jäänyt puhdas rejektivesi pumpataan uuden jätevedenpuhdistamon prosessin alkupäähän. 6.8 Muut muodostuvat jätteet ja jätevedet Saniteettijätevettä ja kuljetuskaluston pesuvettä laitoksella muodostuu arviolta m 3 /a. Vedet johdetaan uudelle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Ne eivät poikkea laadultaan tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä.

36 35 Alueen kuivatusvedet ja piha-alueen valumavedet kerätään hallitusti ja johdetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Kuivatus- ja valumavesiä muodostuu arviolta m 3 /a. Sakokaivolietteen välppäyksessä syntyy kiinteää jätettä arviolta tn/a. Välppeet kerätään kontteihin ja toimitetaan Ab Ekorosk Oy:n omistamalle Storkohmon jätteidenkäsittelyalueelle. Välppeitä ei muodostu, mikäli kaikki lietteet toimitetaan biokaasulaitokselle esikäsiteltyinä. 6.9 Liikenne ja kuljetukset Kokkolan jätevedenpuhdistamolla muodostuva liete johdetaan biokaasulaitokselle suoraan viereen suunnitteilla olevalta uudelta puhdistamolta. Kokkolan sako- ja umpikaivolietteet kuljetetaan lietteiden kuljetukseen soveltuvalla kalustolla Kokkolan kaupungin alueelta. Kuljetuskalusto, -reitit ja -määrät ovat suunnilleen vastaavia kuin nykyisin. Tosin lietemäärä tulee jonkin verran kasvamaan nykyisestä uuden lainsäädännön edellyttäessä haja-asutukselle jätevesien käsittelyä. Kuljetuksia on arviolta ajoa vuodessa. Muiden kunnallisten jätevedenpuhdistamojen lietteet, muiden kuntien sako- ja umpikaivolietteet sekä teollisuuden lietteet kuljetetaan biokaasulaitokselle lietteiden kuljetukseen soveltuvalla kalustolla. Sako- ja umpikaivolietteet kerätään kuntien omille puhdistamoille esikäsittelyyn, jonka jälkeen ne tuodaan yhdessä jätevedenpuhdistamon lietteiden kanssa Kokkolaan biokaasulaitokselle. Kalustona käytetään vastaavia ajoneuvoja kuin Kokkolan sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksille. Kuljetusten määrä on arviolta 996 ajoa vuodessa puhdistamo- ja sakokaivolietteiden osalta ja ajoa vuodessa teollisuuden lietteiden osalta. Lisäksi biokaasulaitokselle tulee hyvin pieniä määriä kemikaaleja, joiden kuljetukset voidaan arvioida merkityksettömiksi lietteiden kuljetuksiin verrattuna. Mädätyksen lopputuotteena syntynyt jälkikypsytetty mädäte kuljetetaan Ab Ekorosk Oy:n Storkohmon jätteenkäsittelyalueelle laitoksen ensimmäisten toimintavuosien aikana kokonaisuudessaan ja myöhemmin osittain. Jatkossa osa mädätteestä tullaan hyödyntämään kaupungin viherrakentamisessa. Valmista mädätettä laitosalueelta lähtee arviolta kuljetusta vuodessa hankevaihtoehdosta riippuen. Myös sako- ja umpikaivolietteiden mahdollisesta esikäsittelystä tulevat välppeet kuljetetaan Storkohmon jätteiden käsittelyalueelle. Niiden osalta kuljetuksia on vuositasolla arviolta 53 ajoa. Kuljetusten lisäksi biokaasulaitokselle suuntautuu työpaikkaliikennettä. Määrä on vähäinen ja merkityksetön raskaan liikenteen määrään verrattuna, eikä se riipu hankevaihtoehdosta Mahdolliset häiriötilanteet ja niihin varautuminen Biokaasulaitoksella voi aiheutua häiriötilanteita mm. lietteiden vastaanoton yhteydessä, laitteistojen tai putkilinjojen tukkeutumisista, venttiilien vuodoista, ongelmista mädätysprosessissa sekä biokaasun käsittelystä ja varastoinnista. Biokaasulaitoksen laitossuunnittelussa otetaan huomioon poikkeus- ja häiriötilanteet sekä niihin varautuminen ja riskienhallinta. Tilanteet otetaan huomioon prosessiautomaatiojärjestelmässä ja mm. sähkökatkoksiin varaudutaan. Lietteiden vastaanottosäiliöt mitoitetaan usean päivän lietemäärille mädätysprosessin häiriötilanteiden varalta. Teollisuuslietteiden laatu voi vaihdella enemmän kuin tavanomaisten puhdistamo- tai sakokaivolietteiden laatu. Teollisuuslietteet puretaan omaan

37 36 sekoitussäiliöönsä, missä ne voidaan laimentaa ennen syötteen valmistusta, joten laadunvaihtelusta ei aiheudu häiriötä mädätysprosessiin. Laitteistojen, kuten raaka-aineiden ja lopputuotteen kuljettimien tukkeumat pysäyttävät hetkeksi laitoksen toiminnan. Tilanteisiin voi varautua herkästi tukkeutuvien kohtien jatkuvalla valvonnalla, automaattisella laitteiston pysähtymisellä tukostilanteissa sekä sijoittamalla laitteistot siten, että tukokset voidaan helposti ja nopeasti aukaista. Kuljettimet ja vastaavat tukkeutuvat laitteistot voidaan myös tehdä suljettuina ja/tai suojarakentein, jotta tukkeutuessa lietteet eivät pääse maahan. Vähäiset tukkeutumiset eivät vaikuta laitoksen toimintaan eivätkä aiheuta vaaratilanteita ympäristölle. Häiriötilanteissakaan laitokselta ei arvioida pääsevän mikrobeja tai muita patogeeneja ympäristöön tai esimerkiksi mereen. Merenpinnan mahdollisesta noususta ei arvioida aiheutuvan riskiä. Laitokselta etäisyyttä merenrantaan on noin 400 m ja maanpinta laitosalueella on nykyään noin tasolla +0,8 +1,7 m (NN). Laitosta rakennettaessa maanpintaa korotetaan vielä noin 3 m, joten todennäköisyys sille, että merenpinta nousisi laitosalueen pihalle asti, on tästä johtuen erittäin pieni. Laitokselle voi aiheutua prosessiongelmia mm. jos vääränlainen bakteeri valtaa elintilaa, prosessin ph:n säädössä tai muussa prosessisäädössä on ongelmia tai jos mädätystä inhiboivien yhdisteiden, esimerkiksi raskasmetallien, ammoniakin, hapen, rikkiyhdisteiden tai hartsihappojen määrä on liian korkea. Ongelmaksi voi muodostua myös mädätteen riittämätön sekoitus. Prosessi- ja sekoitushäiriöistä voi aiheutua vuorokausien katkoksia, koska laitteisto joudutaan tyhjentämään. Poikkeustilanteisiin varaudutaan kahden rinnakkaisen reaktorin käytöllä ja riittävällä varastotilavuudella. Häiriötilanteita voi aiheutua säiliöiden, venttiilien tai putkilinjojen kaasuvuodoissa, jolloin biokaasun metaani ja hiilidioksidi, sekä pienet määrät rikkivetyä ja ammoniakkia vapautuvat. Biokaasu ja ilma (10 15 %) muodostavat räjähtävän seoksen. Ulkotiloihin tapahtuvista vuodoista ei kuitenkaan aiheudu riskiä, sillä biokaasu laimentuu nopeasti ulkoilmaan. Sisätiloissa tapahtuvista kaasuvuodoista aiheutuu tulipalo- ja räjähdysriski ja laitoksen työntekijöille terveysriski; riskiä ei kuitenkaan aiheudu lähistön asukkaille. Kaasuvuodoista ei aiheudu vaaraa lähiseudun asuin- tai huvila-alueille. Riskeihin varaudutaan laitoksen suunnittelussa. Mahdollisiin vaaratilanteisiin varaudutaan rajoittamalla kaasuvaraston kokoa, jotta mahdollisesta vuodosta ei aiheudu suurta räjähdysvaaraa. Kaasukellon tilavuus on noin 300 m 3. Kaasuvarasto sijoitetaan erilleen muista toiminnoista. Laitos varustetaan hälyttimillä, jolloin mahdollisen kaasuvuodon sattuessa työntekijät voivat poistua välittömästi tiloista ja tilat voidaan tuulettaa tehokkaasti. Laitoksen käyttöhenkilöstölle annetaan perehdytystä ja koulutusta kaasujen ominaisuuksista, turvallisista työtavoista ja alkusammutuksesta. Laitos varustetaan sammutuskalustolla. Laitoksella biokaasureaktoreita ym. kaasuun liittyviä rakenteita huolletaan tarpeen mukaan ja rikkoutumisen johdosta, sekä ennalta määrätyn huolto-ohjelman perusteella. Jälkikaasun muodostuminen mädätteen varastoinnin aikana voi aiheuttaa räjähdysvaaran. Avoimessa välivarastossa ja aumakompostoinnissa mahdolliset vähäiset määrät jälkikaasuja kuitenkin pääsevät haihtumaan nopeasti ilmakehään, eivätkä ne aiheuta terveys- tai turvallisuusriskiä laitoksella tai lähiseudulla. Suljettujen tilojen ja laitteistojen hajukaasut kerätään hallitusti käsittelyyn ennen ilmakehään johtamista. Hajukaasujen käsittelykatkokset esimerkiksi sähkökatkosten aikaan aiheuttavat hetkellisiä hajukaasupäästöjä ilmakehään. Päästöistä ei aiheudu terveys- eikä turvallisuusriskiä, mutta ne voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittaa lähiseudulla. Hajukaasupäästöjen vähentämistä, leviämistä ja vaikutuksia poikkeustilanteissa on tarkasteltu ympäristövaikutusten arviointikohdassa, kappaleessa 9.3.

38 Rakennusvaihe ja toiminnan lopetusvaihe Biokaasulaitoksen rakennusvaihe kestää noin vuoden. Rakennusvaiheessa alueelle suuntautuu raskasta liikennettä rakennusmateriaalien ja laitteistojen kuljetuksista. Rakennustöistä aiheutuu melua ja maarakennustöiden aikana mahdollisesti myös pölyämistä. Biokaasulaitoksen tekninen ikä on noin vuotta, mitä voidaan pidentää laitteistoja uusimalla ja korjaamalla. Biokaasulaitoksen toiminnan loppuessa alueen rakennukset ja rakenteet osoitetaan muuhun soveltuvaan käyttöön huomioiden alueen teollinen luonne. Ellei sopivaa käyttötarkoitusta löydy, puretaan rakenteet ja rakennukset. Purkutöistä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat vastaavia kuin rakentamisen aikaiset vaikutukset. 7 TARKASTELTAVAT HANKEVAIHTOEHDOT Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan ja vertaillaan kolmea erilaista päävaihtoehtoa, jotka poikkeavat toisistaan laitoksella käsiteltävien lietejakeiden osalta. Lisäksi tarkastellaan ns. nollavaihtoehtoa, jossa biokaasulaitosta ei toteuteta. Nollavaihtoehto ei vastaa nykytilannetta, sillä mikäli biokaasulaitosta ei toteuteta, tulee Kokkolan jätevedenpuhdistamon ylijäämälietteelle ja alueella muodostuville sako- ja umpikaivolietteille joka tapauksessa järjestää nykyistä parempi käsittely. Ympäristövaikutusten vertailussa on mukana myös lietteenkäsittelyn nykytilanne. Tarkasteltavat vaihtoehdot on kuvailtu lyhyesti kohdissa ja laitoksen tekninen toiminta on kuvattu yksityiskohtaisemmin kohdassa 6. VE -1 Nykytilanne VE 0 Hanketta ei toteuteta VE 1 Biokaasulaitoksella käsitellään Kokkolan jätevedenpuhdistamoliete sekä Kokkolan sako- ja umpikaivolietteet VE 2 Biokaasulaitoksella käsitellään alueen kunnallisia jätevedenpuhdistamolietteitä sekä sako- ja umpikaivolietteitä VE 3 Biokaasulaitoksella käsitellään jätevedenpuhdistamo-, sako- ja umpikaivolietteitä sekä teollisuuden lietteitä Päävaihtoehtojen lisäksi YVA:ssa tarkastellaan biokaasulaitokselta tuotteena saatavan, laitoksen käytöstä ylimääräiseksi jäävän biokaasun käyttövaihtoehtoja: 0 Poltto soihdussa 1 Tuotetaan sähköä ja/tai lämpöä biokaasulaitoksella 2 Käytetään paikallisessa voimalaitoksessa 3 Liikennepolttoainekäyttö YVA-menettelyssä ei huomioida biokaasulaitokselle vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Laitoksen esisuunnitteluvaiheessa on vertailtu sijoituspaikkoina Kokkolan jätevedenpuhdistamon aluetta ja Pirilön jätteenkäsittelyaluetta Pietarsaaressa, joista Kokkola todettiin huomattavasti paremmaksi sijoituspaikaksi. Biokaasulaitos liittyy kiinteästi Kokkolan kunnallisen jätevedenpuhdistamon uudistamiseen ja merkittävä osa, mahdollisesti kaikki (VE1) käsiteltävistä lietteistä muodostuu jätevedenpuhdistamolla sekä Kokkolan alueelta tulevista sako- ja umpikaivolietteistä. Mikäli lietteet kuljetettaisiin muualle käsiteltäväksi, lisäisi se liikennemääriä etenkin Kokkolan jätevedenpuhdistamolta. Lisäksi mädätyksessä syntyvän rejektiveden käsittely voidaan huomioida uuden jätevedenpuhdistamon suunnittelussa, mihin sille voidaan laatia erilliskäsittely. Sijoituspaikka antaa mahdollisuuden biokaasun hyödyntämiselle energiantuotannossa läheisissä energialai-

39 VE -1 Nykytilanne toksissa. Alue soveltuu myös teollisenluonteensa ja kaavoituksen puolesta biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi. YVA-menettelyssä on vertailussa mukana lietteiden käsittelyn nykytilanne. Usein nykytilanne vastaa hankkeen toteuttamatta jättämistä, nollavaihtoehtoa, mutta tässä tapauksessa Kokkolan jätevedenpuhdistamon lietteiden sekä sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyä ei voida tulevaisuudessa jatkaa nykyisellä tavalla eikä se näin ollen ole hankkeelle mahdollinen toteutusvaihtoehto. Nykytilanne on mukana vertailupohjana, jotta hankkeesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia voidaan verrata alueella jo koettuihin vaikutuksiin. Lietteiden käsittelyn nykytilanne on kuvattu kohdassa VE0 Biokaasulaitosta ei toteuteta Mikäli biokaasulaitosta ei toteuteta, suurimmassa osassa alueen kunnista jätevesi- sekä sako- ja umpikaivolietteiden käsittely jatkuu nykyisellään (kohta 5.2). Osa lietteistä käsitellään nykyisin Himangalla tunnelikompostissa, pienemmillä puhdistamoilla on käytössä paikallinen avokompostointi ja Härmäin jätevesi Oy:n lietteet kuljetetaan Ilmajoelle Lakeuden Etappi Oy:n biokaasulaitokseen. Kokkolan jätevesi- ja sakokaivolietteiden käsittelyä ei voida jatkaa nykyisellä menetelmällä ja niille jouduttaisiin suunnittelemaan toisenlainen käsittely. Ellei biokaasulaitosta toteuteta, lietteille järjestetään kuivaus ja esikäsittely jätevedenpuhdistamon yhteyteen. Niiden varsinainen käsittely hoidetaan ostopalveluna. Kokkolan sako- ja umpikaivolietteet kuljetetaan jätevedenpuhdistamolle esikäsittelyyn ja sieltä edelleen puhdistamon ylijäämälietteiden kanssa toisaalle käsiteltäväksi. Vaihtoehdossa VE0 Kokkolan jätevedenpuhdistamolta lähtevä liikennemäärä kasvaa nykyisestä tasosta. Alueen teollisuuden jätevesilietteiden käsittely jatkuu nykyisen kaltaisena (kohta 5.4). Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa ei tarkastella toisaalla hoidettavan lietteenkäsittelyn ympäristövaikutuksia. 7.3 VE1 Biokaasulaitoksella käsitellään Kokkolan jätevedenpuhdistamolietteet sekä sako- ja umpikaivolietteet Vaihtoehdossa VE1 laitokselle toimitetaan Kokkolan jätevesilietteet sekä Kokkolan sakokaivo- ja umpikaivolietteet, kaikkiaan arviolta tn/a. Vaihtoehdon VE1 lietemäärät vastaavat suunnilleen alueella nykyisin käsiteltäviä lietemääriä, mutta käsittelymenetelmä tulee olemaan selvästi nykyistä parempi. Laadultaan ja ominaisuuksiltaan lietteet ovat homogeenista ja tyypillistä jätevesi- ja sakokaivolietettä. Lietteet käsitellään mädättämällä kohdassa 6 esitetyn mukaisesti. Mädätyksessä syntyy biokaasua noin m 3 /a, mikä vastaa energiamäärää noin MWh/a ja jatkuvaa tehoa 0,3 MW. Lietesyötteen esilämmitystä varten tarvittavan lämpöenergian tuottamiseen tarvitaan noin m 3 /a biokaasua. Tarvittaessa lisä- tai varapolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Laitoksen tarpeen jälkeen biokaasua jää noin m 3 /a, jolloin laitoksen tuottama ylimääräinen energiamäärä on noin MWh/a ja jatkuva teho noin 0,2 MWh. Valmista jälkikypsytettyä mädätettä muodostuu noin tn/a. Sakokaivolietteiden mahdollisessa esikäsittelystä muodostuu kaatopaikalle toimitettavaa välpettä noin tn/a. Mädätteen kuivauksesta tulee jätevedenpuhdistamolle erilliskäsittelyyn johdettavia rejektivesiä noin m 3 /a.

40 39 Hajukaasuja muodostuu lähinnä lietteen vastaanotto- ja esikäsittelytiloissa, joista ne kerätään ja käsitellään hallitusti. Lisäksi mädätteen välivarastoinnista ennen kuivausta ja jälkikypsytyksestä avoaumoissa voi aiheutua vähäisiä hajuhaittoja. Savukaasuja tulee biokaasun poltosta tuotettaessa lietteen esilämmitykseen tarvittavaa lämpöä. Sako- ja umpikaivolietteiden, valmiin mädätteen sekä välppeiden kuljetuksista aiheutuu liikennettä, joka vastaa likimain nykyisin alueelle ja sieltä pois suuntautuvia liikennemääriä. 7.4 VE2 Biokaasulaitoksella käsitellään Kokkolan ja lähialueen kunnallisia jätevedenpuhdistamolietteitä sekä sako- ja umpikaivolietteitä Vaihtoehdossa VE2 laitokselle toimitetaan Kokkolan lietteiden lisäksi muita lähialueen kunnallisia jätevesilietteitä sekä sakokaivo- ja umpikaivolietteitä. Laitoksessa käsiteltävä lietemäärä on arviolta tn/a. Laadultaan ja ominaisuuksiltaan lietteet ovat homogeenista ja tyypillistä jätevesi- ja sakokaivolietettä. Lietteet käsitellään mädättämällä kohdassa 6 esitetyn mukaisesti vastaavalla tavalla kuin vaihtoehdossa VE1. Mädätyksessä syntyy biokaasua noin m 3 /a, mikä vastaa energiamäärää noin MWh/a ja jatkuvaa tehoa 0,45 MW. Lietesyötteen esilämmitystä varten tarvittavan lämpöenergian tuottamiseen menee noin m 3 /a biokaasua ja tarvittaessa lisä- tai varapolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Laitoksen tarpeen jälkeen biokaasua jää noin m 3 /a, joten laitoksen tuottama ylimääräinen energiamäärä on noin MWh/a ja jatkuva teho noin 0,3 MWh. Valmista jälkikypsytettyä mädätettä muodostuu noin tn/a ja sakokaivolietteiden esikäsittelystä kaatopaikalle toimitettavaa välpettä noin tn/a. Muiden kuntien sako- ja umpikaivolietteet esikäsitellään kunnallisten puhdistamoiden yhteydessä ja kuljetetaan biokaasulaitokselle valmiiksi välpättyinä ja esikuivattuina (arviolta 17 %). Mädätteen kuivauksesta tulee jätevedenpuhdistamolle erilliskäsittelyyn johdettavia rejektivesiä noin m 3 /a. Hajukaasuja muodostuu lähinnä lietteen vastaanotto- ja esikäsittelytiloissa, joista ne kerätään ja käsitellään hallitusti. Lisäksi mädätteen välivarastoinnista ennen kuivausta ja jälkikypsytyksestä avoaumoissa voi aiheutua hajuhaittoja. Savukaasuja tulee biokaasun poltosta tuotettaessa lietteen esilämmitykseen tarvittavaa lämpöä. Muiden kuntien jätevesilietteiden, kaikkien sako- ja umpikaivolietteiden, valmiin mädätteen ja välppeiden kuljetuksista aiheutuu liikennettä. Liikennemäärä kasvaa muiden kuntien jätevesilietteiden ja sakokaivolietteiden kuljetusten osalta sekä kuljetettaessa suurempia määriä jälkikypsytettyä mädätettä jatkokäyttöön. 7.5 VE3 Biokaasulaitoksella käsitellään jätevedenpuhdistamolietteet, sako- ja umpikaivolistteet sekä teollisuuden lietteitä Vaihtoehdossa VE3 biokaasulaitoksella käsitellään alueen kunnallisten puhdistamolietteiden ja sako- ja umpikaivolietteiden lisäksi lähialueen teollisuuden lietteitä. Käsiteltävien lietteiden kokonaismäärä on arviolta tn/a. Teollisuuden lietteet poikkeavat ominaisuuksiltaan yhdyskunnan jätevesi- ja sakokaivolietteistä, mikä asettaa lisävaatimuksia esikäsittelylle ja saattaa vaikuttaa valmiin mädätteen laatuun. Teollisuuden lietteiden vastaanottoa varten vastaanottohalliin tehdään erilliset varastosiilot, mikä lisää jonkin verran tilantarvetta, mutta ei oleellisesti vaikuta rakennettavan laitosrakennuksen kokoon. Mikäli lietteitä ei ole murskattu ja esikäsitelty ennen biokaasulaitokselle kuljetusta, tulee myös tähän tarkoitukseen varata tilat ja laitteistot. Mikäli vastaanotetaan eläinperäisiä teollisuuslietteitä, niille tulee järjestää sivutuoteasetuksen edellyttämä riittävä hygienisointi laitoksen tiloissa esimerkiksi pastöroimalla.

41 40 Lietteet käsitellään mädättämällä kohdassa 6 esitetyn mukaisesti. Mädätyksessä syntyy biokaasua noin 1,0 milj.m 3 /a, mikä vastaa energiamäärää noin MWh/a ja jatkuvaa tehoa 0,75 MW. Teollisuuden lietteiden yhdyskuntalietteitä parempi kaasuntuotanto lisää biokaasuntuotantoa suhteessa enemmän lietemäärän lisääntymiseen verrattuna. Syötteen esilämmitystä varten tarvittavan lämpöenergian tuottamiseen menee noin m 3 /a biokaasua ja tarvittaessa lisä- tai varapolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Laitoksen tarpeen jälkeen biokaasua jää noin m 3 /a, joten laitoksen tuottama ylimääräinen energiamäärä on noin MWh/a ja jatkuva teho noin 0,53 MWh. Jälkikypsytettyä mädätettä muodostuu noin tn/a. Sakokaivolietteen esikäsittelystä muodostuu kaatopaikalle toimitettavaa välpettä noin m 3 /a ja enemmän, mikäli teollisuuden lietteitä ei tuoda valmiiksi esikäsiteltyinä. Mädätteen kuivauksesta tulee puhdistamolle erilliskäsittelyyn johdettavia rejektivesiä noin m 3 /a. Hajukaasuja muodostuu lietteiden vastaanotto- ja esikäsittelytiloissa, josta ne kerätään ja käsitellään hallitusti. Käsiteltäessä teollisuuden lietteitä tulee esikäsittelylle varata suuremmat tilat, mikä lisää myös hajukaasun käsittelyn tarvetta ja käsiteltyjä ilmamääriä. Mädätteen välivarastoinnista ennen kuivausta ja sen jälkikypsytyksestä avoaumoissa voi aiheutua hajuhaittoja. Savukaasuja tulee biokaasun poltosta tuotettaessa lietteen esilämmitykseen tarvittavaa lämpöä. Muiden alueen kuntien jätevesilietteiden, sako- ja umpikaivolietteiden ja teollisuuden lietteiden sekä valmiin mädätteen ja välppeiden kuljetuksista aiheutuu liikennettä. Teollisuuden lietteiden laatu voi vaikuttaa lopullisen mädätteen laatuun mm. korkeampien raskasmetallipitoisuuksien osalta. 7.6 Biokaasun käytön vaihtoehdot Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa varsinaisten hankevaihtoehtojen lisäksi selvitetään biokaasun vaihtoehtoisten käyttö- ja käsittelymenetelmien ympäristövaikutukset. Biokaasua muodostuu vaihtoehdosta riippuen m 3 /a mikä vastaa tehoa 0,3 0,75 MW. Noin m 3 /a (30 %) menee vaihtoehdosta riippuen laitoksen omaan käyttöön ja ylimääräisen biokaasun m 3 /a (teho 0,21 0,53 MW) osalta tarkasteltavina vaihtoehtoina ovat soihtupoltto, laitoksen oma sähkön ja lämmön tuotanto, käyttö paikallisella energialaitoksella tai liikennepolttoainekäyttö. Menetelmien tekninen kuvaus on esitetty kohdassa 6.5. Biokaasun soihtupoltossa muodostuu pääasiassa hiilidioksidia ja vettä. Lisäksi voi syntyä vähäisiä määriä mm. hiilivetyjä, typen oksideja, rikkidioksidia ja hiilimonoksidia. Soihtupoltosta aiheutuu jossain määrin hajukaasuja. YVA:ssa tarkastellaan aiheutuvat ympäristövaikutukset, jos kaikki laitokselta ylijäävä kaasu poltetaan soihdussa. Muissakin biokaasun käyttövaihtoehdoissa on laitoksella varauduttava hyötykäytöstä ylijäävän biokaasun soihtupolttoon hetkellisissä häiriö- ja ongelmatilanteissa. Tuotettaessa ylimääräisellä biokaasulla laitoksen tarvitsema sähkö- ja lämpöenergia muodostuu päästönä pääasiassa hiilidioksidia ja vettä. Lisäksi voi syntyä vähäisiä määriä mm. hiilivetyjä, typen oksideja, rikkidioksidia ja hiilimonoksidia, vastaavasti kuten soihtupoltossa. Sähkö johdetaan yleiseen verkkoon laitoksen tuoton ja kulutuksen tasaamiseksi. Mikäli laitos ei tuota tarvitsemaansa energiaa biokaasulla, tulee sen hankkia energia esimerkiksi ostamalla sähkö- ja/tai kaukolämpö verkosta tai tuottamalla se itse kevyen polttoöljyn poltolla. YVA:ssa laitoksen sähkön ja lämmön tuotannon ympäristövaikutukset huomioidaan vertaamalla energian tuotannon päästöjä polttoöljyllä tuotetun vastaavan energiamäärän päästöihin. Biokaasu voidaan johtaa kaasuputkella laitoksen eteläpuolelle sijoittuvalla teollisuusalueella olevalle Fortumin tai Kokkolan Voiman energialaitokselle. Tässä vaihtoehdossa tulee rakentaa noin 2 2,5 km mittainen kaasuputki biokaasulaitokselta energialaitokselle (kappale 6.5.3, kuva 8). Kaasu korvaisi energialaitoksilla lähinnä turvetta. Energian-

42 41 tuotannon päästöjen vähenemisen lisäksi vaihtoehdolla on ympäristövaikutuksia kaasulinjan rakentamisen osalta. Biokaasusta voidaan puhdistamalla tuottaa liikennepolttoaineeksi soveltuvaa kaasua. Biokaasu korvaisi liikennekäytössä vastaavan määrä fossiilista polttoainetta. Liikennepolttoaineeksi soveltuvan biokaasun tuottamisesta ja siihen tarvittavista rakenteista ja prosesseista aiheutuvia ympäristövaikutuksia ei tässä yhteydessä huomioida. Vertailussa on mukana biokaasun liikennepolttoainekäytön ympäristövaikutukset. 7.7 Jälkikypsytetyn mädätteen käytön vaihtoehdot Kompostoimalla jälkikypsytetty mädäte käytetään ensisijaisesti Ab Ekorosk Oy:n Storkohmon kaatopaikan maisemointiin. Kaikki tuotettava mädäte käytetään kaatopaikan maisemointiin vuoteen 2015 saakka. Tämän jälkeen sitä hyödynnetään myös Kokkolan kaupungin viherrakentamiseen. Yhteysviranomaisen lausunnon perusteella YVA-menettelyssä huomioitavaksi vaihtoehdoksi lisättiin kypsytetyn mädätteen hyödyntäminen maanparannus- ja lannoitusaineena. Jotta mädäte soveltuu lannoitekäyttöön, tulee sen täyttää sivutuoteasetuksen vaatimukset. Lannoitekäyttö lisää lainsäädännön asettamia vaatimuksia biokaasulaitoksen toiminnalle ja tuotteen laadulle etenkin käsiteltäessä eläinperäisiä lietteitä. Muita lannoitekäytön ympäristövaikutuksia on mm. maanparannusmädätteen vaikutus viljelysmaahan ja siitä aiheutuvat vesistöpäästöt. Lähialueen peltojen kapasiteettia ei ole tässä yhteydessä selvitetty. Lietteessä olevat ravinteet jäävät mädätysprosessin jälkeen mädätteeseen ja ne ovat liukoisessa ja kasvien hyödynnettävissä olevassa muodossa. Peltolevityksessä ravinteiden huuhtoutuminen ja vesistöjen rehevöityminen vähenee siirryttäessä orgaaniseen lannoitteeseen, koska kasvit käyttävät ravinteet tehokkaammin kuin mineraalilannoitteiden ravinteet. Esimerkiksi lietteeseen orgaanisesti sitoutunut typpi muuntuu mädätyksessä ammoniakiksi, jota kasvit voivat helposti ottaa juurillaan. Mädätteeseen jäävä orgaaninen aines toimii samalla maanparannusaineena. Jätevesilietteestä valmistetussa mädätteessä on yleensä runsaasti fosforia, mikä on etu lannoitekäytössä. Mädätteen käyttö lannoitteena vähentää mineraalilannoitteiden käytön tarvetta, mistä seuraa myös välillisesti hyviä ympäristövaikutuksia mineraalilannoitteiden tuotannon ympäristövaikutusten pienenemisenä. Jätevesilietteestä valmistetussa mädätteessä voi olla epäpuhtautena mm. raskasmetalleja, mikro-organismeja, torjunta-ainejäämiä ja lääkeainejäämiä. (Swedish biogas association 2008) Mädätyksessä lietteen orgaanisesta aineksesta % muuttuu metaaniksi ja hiilidioksidiksi, jolloin jäljelle jäävän mädätteen hiili-typpisuhde laskee ja lannoitevaikutus paranee. Myös muut lannoitevaikutukseltaan olennaiset aineet ja mikroravinteet jäävät mädätteeseen ja ovat näin ollen kasvien hyödynnettävissä. Orgaanisen lannoitteen käyttö lisää maan humuspitoisuutta eikä köyhdytä maaperää kuten mineraalilannoitteiden käyttö. (Lehtomäki ym. 2007) Jätevedenpuhdistamolle päätyneestä typestä osa haihtuu ilmaan, osa kulkeutuu vesistöihin ja osa sitoutuu lietteeseen. Käsitelty jätevedenpuhdistamoliete käytetään yleensä viherrakentamiseen, koska se ei sovellu lannoitekäyttöön suurien raskasmetallipitoisuuksiensa vuoksi. Mikäli lietteen raskasmetallipitoisuuksia saataisiin pienennettyä, voitaisiin lietettä hyödyntää lannoitteena enemmän. (Tuomisto 2006) Mädätteen lannoitekäytössä tulee noudattaa Valtioneuvoston asetusta 931/2000 nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Liukoisen typen määrä saa olla enintään 400 kg/ha maatalouskäytössä ja 600 kg/ha puutarhataloudessa enintään viiden vuoden käyttöjaksona annettuna. Maisemoinnissa ja viherrakentamisessa liukoista typpeä saa levittää enintään

43 kg/ha viiden vuoden ajanjaksona. ja liukoista fosforia enintään 750 kg/ha. EU:n ympäristötuen ehtojen mukaan fosforia saa levittää enintään kg/ha ja typpeä nitriittiasetuksen mukaisesti. 8 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TOTEUTUS 8.1 Yleistä YVA-lain mukaisesti tarkasteltavilla ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia, jotka kohdistuvat: 8.2 Aineisto ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön luonnonvarojen hyödyntämiseen alakohdissa mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin Kokkolan biokaasulaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnissa on kuvattu alueen ympäristön eri osa-alueiden nykyinen tila, arvioinnissa käytetyt menetelmät, arviointiin liittyvät epävarmuudet ja eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset. Lisäksi on kuvattu ja huomioitu mahdollisten ympäristövaikutusten ehkäisy- ja lieventämiskeinot. Ympäristön nykytila on kuvattu olemassa olevan aineiston perusteella. Liitteessä 2 on lueteltu hankkeen ympäristövaikutusten kannalta keskeisimpiä selvityksiä, joiden pohjalta kuvaus ympäristön nykytilasta on tehty. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty alueella aikaisemmin tehtyjä selvityksiä, seurantoja ja tutkimuksia, tutkimustietoa ja mittauksia vastaavista toimivista biokaasulaitoksista, arviointityön puitteissa alueella tehtyjä lisäselvityksiä sekä yleisesti määritettyjä ohjearvoja (liite 2). Eri osa-alueisiin kohdistuvien ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetyt menetelmät ja aineisto on kuvattu tarpeen mukaan tarkemmin vastaavien ympäristövaikutusten kuvauksen yhteydessä. Samassa yhteydessä on eritelty arviointiin liittyvät epävarmuudet osa-alueittain. 8.3 Tarkastelun laajuus Hankkeen vaikutuksia arvioidessa on huomioitu hankkeen koko elinkaari: rakennusvaihe, laitoksen toiminta sekä toiminnan lopettamisen aikaiset vaikutukset, pääpainon ollessa toiminnan aikaisissa vaikutuksissa. Lisäksi on tarkasteltu erikseen mahdollisten poikkeus- ja häiriötilanteiden aiheuttamat ympäristövaikutukset. Painopiste on asetettu merkittävimmiksi arvioituihin vaikutuksiin ja tekijät, joihin hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia, on käyty läpi yleispiirteisemmin. Kokkolan biokaasulaitoksen osalta merkittävimpiä vaikutuksia ovat ilmastoon ja ilmanlaatuun kohdistuvat vaikutukset, erityisesti hajukaasut, sekä viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset. Lisäksi verrataan eri vaihtoehdoista aiheutuvien ympäristövaikutusten keskinäisiä suhteita. Ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten tarkastelu on ulotettu laajimmillaan idässä Morsiussaaren huvila-alueelle sekä Halkokarin ja Tullimäen asuinalueille ja etelässä tarkastelu rajautuu pääasiassa Pohjoisväylään ja Satamatiehen. Liikenteen ja kuljetusten vaikutuksia on tarkasteltu laajemmin kuljetusreittien osalta. Paikalliseksi jääviä vaikutuk-

44 43 sia, kuten esimerkiksi maaperään kohdistuvat vaikutukset, on sen sijaan tarkasteltu suppeammalla alueella. 8.4 Arvioinnin epävarmuustekijät Ympäristövaikutusten arviointiin liittyy eriasteista epävarmuutta arvioinnin lähtötietojen ja taustamateriaalin tarkkuudesta ja soveltuvuudesta riippuen. Suunnitteilla olevalta laitokselta ei ole tarkkoja mittaustuloksia arvioinnin tueksi, jolloin joudutaan turvautumaan muista vastaavista kohteista saatuihin mittaustietoihin, tutkimuksissa tuotettuun materiaaliin ja arvioihin. Eri osa-alueisiin kohdistuvien ympäristövaikutusten arvioinnissa huomioidaan ja kuvataan niihin liittyvät epävarmuudet sekä niiden vaikutukset saatuun arvioon hankkeen ympäristövaikutuksista. Vaikutusten arviointi perustuu laitoksen päivitettyyn yleissuunnitelmaan, jonka tiedot voivat joiltakin osin tarkentua tarkemman laitossuunnittelun yhteydessä. 8.5 Vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on selvitetty mahdollisuudet ehkäistä tai rajoittaa hankkeesta aiheutuvia haittavaikutuksia. Käyttökelpoiset haittojen ehkäisemisja lieventämistoimenpiteet on esitetty jokaisen merkittäväksi arvioidun ympäristövaikutuksen osalta. Biokaasulaitoksen laitossuunnittelussa tullaan tarkemmin varautumaan häiriötilanteisiin ja niiden ehkäisyyn tarvittavilla keinoilla. 8.6 Arvioidut ympäristövaikutukset Taulukossa 4 on esitetty yhteenvetona arvioidut, biokaasulaitoksen toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset, vaikutusalueen laajuus ja käytetty arviointimenetelmä. Taulukko 4. Yhteenveto ympäristövaikutusten arvioinnin kohteista ja arviointimenetelmistä Kohde Aiheuttaja Ympäristövaikutus Laajuus Arviointimenetelmä Välitön vaikutusalue Maaperä Pohjarakenteet Maaperäolosuhteiden muuttuminen laitosalue Arvio alueen maaperäolosuhteiden perusteella Onnettomuudet ja poikkeustilanteet yhdisteiden pääsyn maaperään Tiiviit pintarakenteet estävät ravinteiden ja - - Lähivaikutusalue Pohjavesi Rakenteet Mahdollinen pohjavesipinnan aleneminen ja virtaussuunnat Onnettomuudet ja poikkeustilanteet Tiiviit pintarakenteet estävät ravinteiden ja yhdisteiden pääsyn maaperään Kasvillisuus Rakennustyöt, rakenteet Kasvillisuuden poistaminen, kasvuolosuhteiden muuttuminen n. 0,2 km Arvio pohjavesiolosuhteiden ja alueelle tehdyn pohjavesimallinnuksen (GTK) perusteella - - lähialue Asiantuntijoiden laatimat arvioinnit Eläimistö Rakennustyöt ja toiminta Elinolosuhteiden muuttuminen lähialue Asiantuntijoiden laatimat arvioinnit Ulompi vaikutusalue Ilmanlaatu Vastaanotto, esikäsittely, kuivatus, jälkikypsytys Höyryntuotto, soihtupoltto, energiantuotanto Hajukaasut 2 4 km Mittaukset ja tutkimukset vastaavissa kohteissa, leviämismallinnus Savukaasut (mm. NH 4, CO 2, NO x ) 2 4 km Laskenta ominaispäästöjen perusteella Liikenne ja kuljetukset Pakokaasu, pöly kulj.reitti Liisa 2007-laskentamalli

45 44 Kohde Aiheuttaja Ympäristövaikutus Laajuus Arviointimenetelmä Pintavedet Rakennustyö ja toiminta Ei vaikutuksia pintavesiin, rejektivedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle erilliskäsittelyyn - Onnettomuudet ja poikkeustilanteet Tiiviit pintarakenteet ja sade- ja sulamisvesien hallittu keräys estävät ravinteiden ja yhdisteiden kulkeutumisen pintaveteen, Vesilaitoksen toiminta myös poikkeustilanteissa on tämän YVA-menettelyn ulkopuolella - - Natura 2000 Laitoksen koko elinkaari Naturaalueet Natura arvioinnin tarveselvitys ja tarvittaessa Naturaarviointi Luonnonsuojelualueet Laitoksen koko elinkaari LS-alueet Asiantuntijoiden laatimat arvioinnit Maisema Rakenteiden näkyvyys Rakennukset ja rakenteet lähimaisema Ilmakuvat, valokuvat, arvio yleissuunnitelman perusteella Kaavoitus ei vaikutusta Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Kaasuputki, rakennustyöt ja laitoksen toiminta Maankäyttö lähikiinteistöt Asiantuntija-arvioinnit, tarvittaessa haastattelut Haju, Pöly ja melu Viihtyisyyshaitta 2,0 km Leviämismallinnus, kyselytutkimus ja haastattelut Mikrobit ja haittaeläimet Viihtyisyyshaitta lähikiinteistöt Kyselytutkimus ja haastattelut Raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetus Liikenne: viihtyisyys ja turvallisuus kuljetusreitti Liikennemäärien muutos Laaja-alaiset vaikutukset Taloudelliset Työllisyys, rakennusaika ja toiminta seutukunta Asiantuntija-arvioinnit, tarvittaessa haastattelut Yhdyskunta- ja aluerakenne: huomioon energiantuotanto ja jätehuolto, tiestö seutukunta Asiantuntija-arvioinnit, tarvittaessa haastattelut Elinkeinorakenne seutukunta Asiantuntija-arvioinnit, tarvittaessa haastattelut Sosiaaliset Koettu terveys- ja viihtyisyysvaikutus seutukunta Kyselytutkimus ja haastattelut Alueen virkistyskäyttö seutukunta Kyselytutkimus ja haastattelu Luonnon moninaiskäyttö seutukunta Kyselytutkimus ja haastattelu 9 HANKKEEN VAIKUTUKSET ILMANLAATUUN JA ILMASTOON 9.1 Nykytila Sääolosuhteet Kokkola kuuluu keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Sääoloissa näkyy Itämeren, Pohjanlahden sekä Golfvirran vaikutukset. Suuret lämpötilojen ja sääolosuhteiden vaihtelut ovat tyypillisiä rannikkoalueella. Sääolosuhteista ilmassa liikkuvien epäpuhtauksien leviämiseen ja esiintymiseen vaikuttavat merkittävimmin lämpötila, tuuli ja sade. Ilmatieteen laitos seuraa sääolosuhteita Kruunupyyn lentoasemalla (63 43`, 23 08`, korkeus 24 m) 15 km biokaasulaitokselta etelään sisämaahan ja Hollihaassa Kokkolan keskustassa 3,5 km biokaasulaitokselta kaakkoon. Kruunupyyn säähavaintoasema on ollut toiminnassa vuodesta 1960 lähtien ja Hollihaan havaintoasema vuoden 2007 lopusta. Hollihaan säähavaintoasema on lähempänä suunniteltua biokaasulaitosta ja vastaa paremmin ilmasto-oloiltaan laitosaluetta, mutta sieltä ei ole käytettävissä kattavaa sarjaa säähavaintoja. Kokkolan kaupungilla on Ykspihlajassa ilmanlaadun tarkkailuasema, jossa on vuodesta 2003 lähtien seurattu tuulen suuntaa ja nopeutta.

46 45 Kruunupyyn lentoasemalla (63 43`, 23 08`, korkeus 24 m) vuoden keskilämpötila on vuosien seurannassa ollut 3 C ja sadanta 526 mm. Vallitseva tuulensuunta on havaintoasemalla ollut vuosina etelästä, kaakon ja lounaan väliltä (49 %). Pohjoisesta (12 %), idästä (7 %) ja lännestä (11 %) tulee selvästi harvemmin. Kokonaan tyyntä (alle 0,5 m/s) alueella on vain harvoin (6 %). Kokkolan kaupungin Ykspihlajan ilmanlaadun tarkkailuasemalla vallitseva tuulensuunta on kaakosta ja usein tuulee myös sektoreista lounas-etelä ja luode-pohjoinen. Tyyntä (tuulen nopeus alle 0,5 m/s) alueella on Kokkolan kaupungin raportin mukaan 44 % ajasta. (Kokkolan kaupunki 2007). Muilta osin Ykspihlajan tuulihavainnot ovat samansuuntaiset Kruunupyystä saatujen säähavaintojen kanssa. Kuvassa 9 on esitetty Kruunupyyn lentosääaseman tuulen suunta- ja nopeusjakauma vuodelta Kuva 9. Tuulen suunta- ja nopeusjakauma (m/s) Kruunupyyssä vuonna Koska Kokkola sijaitsee rannikkoalueella, siellä vallitsee usein manner- ja meri-ilman lämpötilaeroista johtuen ns. maa-merituuli-ilmiö, joka muodostaa ilmaston ja päästöjen leviämisen kannalta epäsäännöllisen alueen. Ilmiön vaikutuksesta ilman epäpuhtauksien leviämissuunta saattaa kääntyä vuorokauden aikana 180. Alkutalvesta kun meri on lämmin ja maa kylmä, kylmä mantereinen ilmavirtaus meren yllä aiheuttaa labiilin tilanteen, jossa ilman lämpötila laskee nopeasti ylöspäin mennessä ja ilman sekoittuminen on tehokasta nousevien ja laskevien ilmavirtausten vaikutuksesta. Keväästä taas lämmin virtaus mantereelta merelle aiheuttaa stabiilin tilanteen, jossa syntyy sumua ja ilman sekoittuminen on heikkoa (inversiotilanne). Inversiotilanteessa kylmän ilmamassan päälle muodostuu lämmin kerros, joka estää ilman ja epäpuhtauksien leviämisen. Normaalisti ilman lämpötila laskee tasaisesti ylöspäin mentäessä. Inversiokerros aiheuttaa tilapäistä epäpuhtauksien pitoisuustason kohoamista, joka saattaa kestää muutamien päivien ajan. Stabiilissa ilmamassassa kulkeva savuviuhka voi sekoittuessaan kokonaan maalle muodostuneeseen termiseen sisäiseen rajakerrokseen painua suoraa maahan, jolloin päästölähteen läheisyyteen aiheutuu korkeita pitoisuuksia epäpuhtauksia. (Kokkolan kaupunki, 2007).

47 Päästöt Kokkolan ilmanlaatuun vaikuttavat liikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöt. Paikallisten päästölähteiden lisäksi ilmanlaatuun vaikuttavat muualta kulkeutuvat epäpuhtaudet. Ilmapäästöt ovat Kokkolassa pysyneet suunnilleen samalla tasolla vuodesta 1995, jolloin teollisuuden päästöjä on saatu vähennettyä aikaisemmasta tasosta. Kokonaispäästömäärän pysymistä samalla tasolla voidaan pitää myönteisenä huomioitaessa tuotannon kasvu ja uusien laitosten päästöt. Rikkioksidipäästöt ovat vaihdelleet vuositasolla välillä tonnia ( ), josta noin puolet aiheutuu Kemira Oyj:n rikkihappotehtaasta. Typenoksidien päästöt ovat olleet tn/a ( ). Eniten typenoksideja muodostuu liikenteen päästöistä, energian tuotannosta, Kokkolan satamasta ja Yara Suomi Oy:stä. Hiukkaspäästöt ovat olleet vuosittain tonnia ( ), suurimpien päästölähteiden ollessa Tetra Chemicals Europe Oy, Yara Suomi Oy (ent. Kemira GrowHow Oyj) ja Boliden Kokkola Oy. (Kokkolan kaupunki 2007) Metallipäästöt nousivat Kokkolassa vuonna 2007 edellisvuodesta, mutta ovat kuitenkin edelleen selvästi 1990-luvun alkupuolen tasoa matalammalla. Myönteinen kehitys on ollut arseenin, sinkin, lyijyn ja kuparin osalta. Koboltin, nikkelin ja elohopean päästöt ovat olleet nousussa. (Kokkolan kaupunki 2007) Kokkolassa on laadittu vuonna 2002 erillinen haihtuvien hiilivetyjen (VOC) päästöselvitys osana Kokkolan kaupungin ilmanlaadun tarkkailua. Sen mukaan OMG Kokkola Chemicals Oy:n VOC-päästöt vuonna 2001 olivat 42 tonnia, Neste Oil Oyj:n VOCpäästöt vuonna ,7 tonnia ja muiden Ykspihlajan alueen teollisuus- ja energiantuotannon VOC-päästöt arviolta yhteensä 10 tonnia vuonna Kokonaisuudessaan ihmistoiminnasta aiheutuviksi VOC-päästöiksi vuonna 2002 arvioitiin noin 656 tn. Suurin osa päästöistä muodostuu liikenteestä. Mittauksissa vuonna 2002 Ykspihlajan teollisuusalueella havaittiin haihtuvia hiilivetyjä (TVOC) 9 30 μg/m 3. Muissa Kokkolan alueen mittauspisteissä haihtuvia hiilivetyjä oli 3 48 μg/m 3. Korkeimmat pitoisuudet havaittiin keskustassa ja Indolan teollisuusalueella. (Kokkolan kaupungin ympäristötoimisto 2005) Ilmanlaatu Kokkolan kaupungin ilmanlaatua mitataan jatkuvatoimisilla analysaattoreilla Kokkolan keskustassa (Pitkänsillankatu) ja Ykspihlajassa sijaitsevilla mittausasemilla. Keskustan mittauspiste edustaa liikenteen päästöjä ja Yksipihlajan mittauspiste teollisuuden päästöjä. Mittausasemilla seurataan typen oksidien ja hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksia. Yksipihlajassa seurataan lisäksi rikkidioksidin pitoisuuksia ja keskustassa hiilimonoksidin pitoisuuksia. Lisäksi Kokkolassa seurataan säännöllisin välein ilman metallipitoisuuksia. Ilmanlaatua seurataan Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman mukaisesti yhteistyössä naapurikuntien ja alueen teollisuuden kanssa. Kaupungin itse toteuttaman tarkkailun lisäksi ilmanpäästötietoja kerätään paikallisesti merkittäviä ilmapäästöjä aiheuttavilta laitoksilta. Laitokset raportoivat ympäristölupapäätöksiensä mukaisesti päästönsä ympäristöministeriön ylläpitämään VAHTItietojärjestelmään. Päästöt huomioidaan myös Kokkolan kaupungin vuosittaisessa ilmanlaaturaportissa. ( Vuonna 2007 ilmanlaatu Kokkolassa oli aikaisempien vuosien tavoin pääasiassa hyvä, Ykspihlajan teollisuusalueella lähes 90 % ajasta. Kokkolan kaupungin ilmanlaadun suurin ongelma aiheutuu tieliikenteen typenoksidien päästöistä ja etenkin hiukkasten ajoittain korkeista pitoisuuksista. Tieliikenteen päästöistä aiheutuvat ongelmat ajoittuvat

48 47 kylmiin talvikuukausiin, jolloin päästöt jäävät keskusta-alueelle tyynen sään ja inversiotilanteiden vaikutuksesta. Teollisuuden ja energiantuotannon typenoksidien päästöt ovat suuremmat, mutta eivät aiheuta kaupungin ilmanlaadulle yhtä suurta haittaa johtuen päästölähteiden sijainnista ja päästökorkeudesta. Leijuvista hiukkasista aiheutuvat ongelmat ajoittuvat kevääseen katujen puhdistuksen ja siitepölyn aikaan. Myös metallit muodostavat Kokkolassa ympäristöön kertyvinä ilmansuojeluongelman. (Kokkolan kaupunki 2007). Kokkolan seudun ilmanlaatua on seurattu viiden vuoden välein tehtyjen bioindikaattoritutkimuksien avulla. Tutkimuksissa käytettyjä bioindikaattoreita ovat mäntyjen runkojäkälät, mäntyjen elinvoimaisuus sekä neulasten, sammalten ja humuksen alkuainepitoisuudet. Viimeisin ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus on vuosilta Tutkimuksissa on seurattu erityisesti teollisuuden ja energiantuotannon rikin ja typen yhdisteiden, hiukkasten ja raskasmetallien päästöjä ilmaan. Ilman epäpuhtauksien aiheuttamat selkeimmät muutokset tutkituissa bioindikaattoreissa painottuivat Ykspihlajan alueen läheisille havainto- ja näytealoille. Verrattuna aikaisempaan neulasten rikkipitoisuudet olivat kohonneet ja jäkälälajisto köyhtynyt. Rikkidioksidipäästöjen kasvillisuusvaikutusten todettiin voimistuneen, vaikka päästötasot ovat laskeneet vertailuajanjakson aikana. Jäkäläkasvillisuus reagoi muutoksiin hitaasti, jolloin vuosien takaiset kuormitukset saattavat yhä vaikuttaa jäkälälajistoon. Ykspihlajan teollisuusalueen metallipäästöt ovat vähentyneet, mikä näkyi sammalista analysoitujen metallipitoisuuksien laskuna vuodesta 1997 (sinkki, elohopea, rauta, kadmium ja arseeni). Sammalet indikoivat melko nopeasti raskasmetallikuormituksessa tapahtuvia muutoksia. Myös typen ja hiukkasten päästöt ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentyneet. (Laita ym. 2008) Vuonna 2009 Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut on käynnistämässä ilmanlaadun PAH-selvitystä, jonka tulokset eivät kuitenkaan ole vielä käytettävissä Hajutilanne Teollisuudesta, liikenteestä ja energiantuotannosta aiheutuu ilmaan hiilivety- ja rikkivetypäästöjä, jotka aiheuttavat ajoittaista hajuhaittaa. OMG Kokkola Chemicals Oy:n laitoksilta pääsee ilmaan etikkahappoa, josta aiheutuu ajoittain hajuhaittaa Ykspihlajan teollisuusalueella sekä lähiympäristössä. Vuonna 2007 Kokkolan ilmanlaatuun vaikuttivat UPM-Kymmene Oyj:n Pietarsaaren tehtailta kulkeutuneet haisevat rikkiyhdisteet. (Kokkolan kaupunki 2007). Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut vastaanottavat vuosittain noin 10 ilmoitusta hajuhaitoista eri puolella Kokkolaa. Hajuhaitat ovat yleensä johtuneet toimintahäiriöistä tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Viime vuosina eniten ilmoituksia on tullut Storkohmon kaatopaikasta. Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamon kompostointikentän ja UPM Kymmenen Pietarsaaren tehtaiden hajupäästöistä tulee vuositasolla pari ilmoitusta. Näiden lisäksi tulee yksittäisiä ilmoituksia maatalous- ja turkistarha-alueilta ja jätevesiviemäröinnin varrelta. Myös kemikaalipäästöt (rikkivety, etikkahappo jne.) Ykspihlajan teollisuusalueelta voivat ajoittain aiheuttaa hajuhaittoja Ykspihlajan alueella. Nämä päästöt ovat kuitenkin viime vuosina vähentyneet merkittävästi. (Koljonen 2009) Hajukaasujen esiintymistä ja leviämistä ei Kokkolassa ole juurikaan selvitetty eikä mitattu. Alueen teollisuuden ja muun toiminnan hajupäätöt ovat niin vähäisiä, ettei jatkuvalle seurannalle ole tarvetta. Lähin hajuyhdisteiden (TRS) mittauspaikka sijaitsee Luodossa (Pietarsaaren ilmanlaadun mittausverkko). Hajupäästöjen osalta ei ole myöskään laadittu laajempia selvityksiä esim. hajupaneeleja käyttäen. (Koljonen 2009)

49 Biokaasulaitoksessa muodostuvat päästöt ilmakehään Biokaasulaitoksella voi muodostua ilmapäästöinä hajukaasuja, metaania, hiilidioksidia, pölyä, polttoprosessien päästöjä ja liikenteen päästöjä. Hankkeen merkittävin vaikutus ilmaan laatuun aiheutuu hajusta, joka koetaan yleisesti viihtyvyyshaittana. Normaalitoimintatilanteessa ei biokaasulaitokselta aiheudu muita kaasupäästöjä ulkoilmaan eikä sisätiloihin. Mädätys on suljettu prosessi, jossa tarkoituksena on kerätä muodostuvat kaasut hyötykäyttöön. Vuoto- ja häiriötilanteissa voi aiheutua sisätiloissa korkeita terveydelle haitallisia pitoisuuksia metaania (CH 4 ), hiilidioksidia (CO 2 ), rikkivetyä (H 2 S) ja ammoniakkia (NH 3 ). Onnettomuustilanteisiin varaudutaan riittävällä mittaus- ja hälytysjärjestelmällä työturvallisuuden takaamiseksi. Ulkoilmaan päätyessä kaasut laimenevat nopeasti, eikä terveydelle tai ympäristölle haitallisia pitoisuustasoja pääse muodostumaan laitosalueen ulkoilmaan tai leviämään lähialueelle. Mädätysprosessin syötteen esilämmityksessä käytetään polttoaineena biokaasua tai tarvittaessa kevyttä polttoöljyä. Ylijäämäkaasusta tuotetaan energiaa tai se voidaan päätyä polttamaan soihdulla. Poltosta aiheutuu vähäisiä määriä hiilidioksidia, hiukkasia, rikkidioksidia ja typpidioksidia Muita ilman laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat liikenne sekä mädätteen jälkikypsytysaumojen käsittelystä mahdollisesti aiheutuvat pölyhaitat. Lietteestä vapautuu ilmaan metaania (CH 4 ), hiilidioksidia (CO 2 ), rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vähäisiä määriä muita haisevia rikkiyhdisteitä (metyylimerkaptaani, dimetyylisulfidi, dimetyylidisulfidi) sekä pieniä pitoisuuksia haihtuvia hiilivetyjä. Kaasujen ominaisuudet on tässä yhteydessä kuvattu pääasiassa kansainvälisten kemikaalikorttien (ICSC, International Chemical Safety Cards) ja onnettomuuden vaaraa aiheuttavien aineiden turvallisuusohjeiden (OVA-ohjeet) perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriö on määrittänyt hengitysilman epäpuhtauksille HTP-arvot, eli arviot pienimmistä pitoisuuksista, joille altistuminen saattaa aiheuttaa haittaa tai vaara työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. HTP-arvot on vahvistettu työturvallisuuslain (738/2002) nojalla annetulla sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (795/2007). Biokaasulaitoksella muodostuvien kaasujen HTP-arvot ovat esitettyinä taulukossa 5. Taulukko 5. Ilman epäpuhtauksien haitalliseksi tunnetut pitoisuudet (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007) Aine tai aineryhmä CAS-numero HTP-arvot 8 h 15 min ppm mg/m 3 ppm mg/m 3 Ammoniakki Hiilidioksidi Metaani Rikkivety Metaani (CH 4 ) on ilmaa kevyempi, hajuton ja väritön kaasu. Se on hiilidioksidin ohella yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasuista. Se on hiilidioksidia lyhytikäisempi, mutta sen ilmakehää lämmittävä vaikutus on noin 21-kertaa suurempi kuin hiilidioksidilla. Metaanipäästöistä noin 70 % on ihmisen toiminnan aiheuttamia. Suurimpia päästölähteitä Suomessa ovat kaatopaikat, karjankasvatus, kotitaloudet ja jätevedenpuhdistus. Biokaasulaitoksessa metaani on tuote, joka kerätään talteen biokaasuna. Metaani alentaa ilman happipitoisuutta ja voi suljetussa tilassa aiheuttaa tukehtumisen vaaran. Metaani on räjähtävää, jos sitä on ilmassa 5 15 tilavuus-%. Metaanille ei ole määritetty HTParvoa. Hiilidioksidi (CO 2 ) on normaaliolosuhteissa väritön, lähes hajuton ja ilmaa raskaampi kaasu. Se on merkittävin kasvihuonekaasu ja säilyy ilmakehässä pitkään. Hiilidioksidia

50 49 vapautuu kaikessa poltossa ja merkittävin ihmisen aiheuttama hiilidioksidipäästö on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Lyhytaikaisen altistumisen alle 2 % ( ppm) hiilidioksidipitoisuuksille ei ole todettu aiheuttavan haitallisia terveysvaikutuksia, mutta korkeammat pitoisuudet kiihdyttävät hengitystä ja aiheuttavat päänsärkyä. Yli 10 % pitoisuudet johtavat tajuttomuuteen ja erittäin korkeat pitoisuudet tukehtumiseen. Ilmaa raskaampana aineena hiilidioksidi voi kertyä mataliin tiloihin, joissa suuret pitoisuudet saattavat aiheuttaa hapen puutetta. Hiilidioksidi ei ole syttyvä eikä palava. Sitä ei ole luokiteltu Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa vaaralliseksi aineeksi ja sen HTParvo on korkea, ppm. Rikkivety (H 2 S) on väritön kaasu, jolla on voimakas mädäntyneen kananmunan haju. Sitä muodostuu mm. natriumsulfidia käyttävän teollisuuden päästöinä ja orgaanisen aineksen anaerobisessa hajoamisessa. Biokaasussa on rikkivetyä noin 0,1 0,5 % (<14 mg/m 3 ) ja se on merkittävin biokaasun hajua aiheuttava yhdiste. Rikkivedyn hajukynnys ihmisellä on alhainen, 0,008 ppm (0,011 mg/m 3 ). Rikkivety ärsyttää silmiä, limakalvoja ja hengitysteitä pitoisuuksissa ppm (15 30 mg/m 3 ). Rikkivety on pelkistin ja se reagoi voimakkaasti hapettavien aineiden kanssa. Syttymisraja on 4,3 46 tilavuus-%. Rikkivetyvuoto voi aiheuttaa ulkona syttymisvaaran ja sisällä lisäksi räjähdysvaaran. Biokaasussa rikkivetypitoisuus on niin vähäinen, ettei se aiheuta vaaraa turvallisuudelle eikä terveydelle. Rikkivety on luokiteltu Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (509/2005) mukaisessa luettelossa erittäin helposti syttyväksi (F+), erittäin myrkylliseksi (T+) ja ympäristölle vaaralliseksi (N). Ammoniakki (NH 3 ) on ilmaa kevyempi väritön emäksinen kaasu, jossa on voimakas pistävä haju. Ammoniakki käytetään mm. lannoitteiden ja typpihapon valmistuksessa ja jäähdytysaineena. Sitä muodostuu eläinten suolistossa ja typpeä sisältävien yhdisteiden hajotessa. Yhdyskuntalietteestä tuotetussa biokaasussa ammoniakkia on alle 5 mg/m 3. Ammoniakin ärsytys- ja haittavaikutukset alkavat ppm:n (14 18 mg/m 3 ) pitoisuudessa. Ammoniakki on räjähtävää, jos sitä on ilmassa tilavuus-%. Ammoniakki on luokiteltu Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (509/2005) mukaisessa luettelossa myrkylliseksi (T) ja ympäristölle (N) vaaralliseksi aineeksi. Biokaasun muiden hajua aiheuttavien pelkistyneiden rikkiyhdisteiden, kuten metyylimerkaptaanin, dimetyylisulfidin ja dimetyylidisulfidin pitoisuudet ovat hyvin pieniä. Niitä muodostuu hapettomissa oloissa mm. jätevedenpuhdistamolla ja kaatopaikoilla. Ne ovat silmiä, ihoa ja hengitysteitä ärsyttäviä ja niiden myrkyllisyys on vähäisempää kuin rikkivedyn. 9.3 Hankkeen hajukaasupäästöt Hajupäästöjen muodostuminen Hajupäästöjä syntyy lietteiden vastaanotossa, varastoinnissa, esikäsittelyssä sekä mädätteen varastoinnissa ja jälkikypsytyksessä. Lietteen haju aiheutuu rikkivedystä (H 2 S), ammoniakista (NH 3 ) sekä vähäisemmistä määristä muita haisevia rikkiyhdisteitä (metyylimerkaptaani, dimetyylisulfidi, dimetyylidisulfidi). Normaalitoimintatilanteessa ei biokaasulaitokselta aiheudu merkittäviä hajukaasupäästöjä ulkoilmaan eikä sisätiloihin. Varsinaisessa mädätysprosessissa ei hajukaasuja vapaudu ilmakehään, koska kaikki muodostuva kaasu kerätään hallitusti. Lietteenkäsittelyn vastaanotto- ja esikäsittelyvaiheet sekä mädätteen kuivatus toteutetaan suljetuissa tiloissa, jotka varustetaan riittävällä hajukaasujen käsittelyllä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa hajukaasupäästöjä laskettaessa on huomioitu tyypillisin biokaasulaitoksilla käytetty hajukaasujen käsittelymenetelmä, kaasun pesurin ja biosuotimen yhdistelmä. Käsitelty ilma johdetaan ilmaan arviolta 2 m korkeudelle.

51 50 Mädätyksessä mikrobit käyttävät lietteen sisältämän orgaanisen aineksen ravinnokseen ja hajottavat samalla lietteen hajua tuottavia yhdisteitä. Lopputuotteena saatava mädäte on selvästi lietettä hajuttomampaa. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa on havaittu lietteen hajua aiheuttavien yhdisteiden pitoisuuksien vähenevän mädätyksessä keskimäärin 98 %. Tutkimuksessa selvitettiin 30 yhdisteen pitoisuudet lietteestä ennen mädätystä ja sen jälkeen. (Nykänen ym. 2005). Biokaasureaktoreista purettu välivarastoitava mädäte saattaa kuitenkin aiheuttaa ajoittain vähäistä hajuhaittaa, etenkin varastoitaessa avoaltaassa. Mädätetyn lietteen kuivauksessa kuiva-ainepitoisuutta nostetaan, jolloin hajua tuottavien yhdisteiden osuus mädätteessä pienenee edelleen. Kuivattu mädäte siirretään jälkikypsytyskentälle, missä se kompostoidaan aumoissa. Jälkikypsytyskentältä saattaa levitä vähäisiä määriä hajuyhdisteitä kompostoitavia kasoja käänneltäessä. Jälkikypsytyksessä muodostuvat hajupäästöt ovat selvästi vähäisempiä kuin mädättämättömän jätevesilietteen kompostoinnissa muodostuvat hajupäästöt. Biokaasun mahdollinen soihtupoltto aiheuttaa vähäisiä määriä hajupäästöjä kaasun sisältämän rikkipitoisuuden takia. Soihtupolton päästöt liittyvät poikkeustilanteisiin, koska biokaasu on tavoitteena normaalitilanteissa käyttää hyödyksi. Biokaasulaitoksen rakennus- ja mahdollisesta purkuvaiheesta ei aiheudu hajukaasupäästöjä. YVA-tarkastelussa mukana ollut jälkikypsytetyn mädätteen mahdollinen käyttö lannoitteena vähentää maataloudessa lietelannan levityksestä aiheutuvia hajuhaittoja, sillä käsitelty mädäte on lähes hajutonta. Hajua ei myöskään aiheudu jälkikypsytetyn mädätteen käytöstä viherrakentamisessa Hajupitoisuus ja hajuyksikkö Ilmassa havaittu haju muodostuu usein hyvin monista epäpuhtauksista, joiden pitoisuudet ovat erittäin pieniä ja vaikeasti mitattavissa, eikä eri yhdisteiden vaikutus kokonaishajuun ole eriteltävissä. Hajupitoisuuden mittana käytetään silloin hajuyksikköä (HY/m 3 ), joka kertoo suoraan, montako kertaa haiseva ilma on laimennettava, jotta se tulisi hajuttomaksi. (Arnold 2002) Hajuyksikkkömäärityksiä voidaan tehdä päästökohteista olfaktometrillä (kansainvälisen standardin CEN-standardi SFS mukainen hajupitoisuuden määritysmenetelmä). Olfaktometrilaitteisto muodostaa näytekaasuvirran, jossa hajukaasunäyttä laimennetaan puhtaalla ilmalla asteittain. Hajupanelistit haistelevat laimennokset lähtien laimeimmasta väkevimpään. Koehenkilöiden havaintojen perusteella olfaktometri laskee näytteen hajupitoisuuden hajuyksikköinä ilmakuutiometrissä (HY/m 3 ). Hajuyksikkö 1 HY/m 3 (hajukynnys) tarkoittaa laimennuskertojen lukumäärää, jolla näytekaasuvirta on laimennettava, jotta puolet hajupaneelin jäsenistä ei enää tunnista näytekaasuvirrassa hajua. Yleisesti tietystä hajupäästölähteestä mitattavan hajun aistittavana raja-arvona voidaan pitää arvoa 1 HY/m 3 ja häiritsevän hajupitoisuuden raja-arvona 5 HY/m 3. Voimakkuutta 3 HY/m 3 pidetään kohtalaisen voimakkaana aistittavana hajuna. Yleisesti ilman hajupitoisuus vaihtelee välillä HY/m 3 riippuen hajupäästöjen lähteistä alueella Lainsäädäntö ja ohjearvot Selkeitä ohjearvoja tai ohjearvoehdotuksia sallitulle hajun esiintymiselle on käytössä Saksassa, Hollannissa ja Tanskassa. Saksan hajuohjeiden mukaan havaittavissa olevaa hajua saa esiintyä korkeintaan 10 % kokonaisajasta asuinalueilla ja 15 % kokonaisajasta teollisuusalueilla. Laitosta, jonka hajukuorma ei ylitä 2 %:a kokonaisajasta, pidetään alueen kokonaishajukuorman kannalta merkityksettömänä. (Feststellung und Beurteilung von Geruchsimmissionen 1993). Tanskassa laitoksen ympäristössä laitoksesta peräisin olevaa, häiritsevää hajua saa esiintyä korkeintaan 1 % kokonaisajasta (Miljøstyrelsen 1985).

52 51 Suomessa ulkoilmassa esiintyvään hajuun voidaan puuttua lainsäädännön perusteella, jos voidaan todeta, että haju koetaan selvästi häiritseväksi. Hajun aiheuttama viihtyisyyshaittaa pidetään merkittävänä silloin, kun % asukkaista kokee hajun selvästi häiritseväksi. Tutkimusten mukaan vastaava hajupäästön esiintymisfrekvenssi on tällöin 3 9 % kokonaisajasta, jota voidaan soveltaa ohjearvona hajuhaitalle. Ohjearvoehdotuksen alaraja (3 %) koskee hyvin epämiellyttäviä korkean haittapotentiaalin omaavia hajupäästöjä ja yläraja (9 %) koskee hajuja, joiden miellyttävyysaste on vaihtelevampi. (Arnold 1995) Hajukaasujen leviämisen mallintaminen Kokkolan biokaasulaitoksen hajukaasupäästöt ilmaan ja niiden leviäminen on arvioitu käyttäen kaasumaisten epäpuhtauksien ja leijailevan pölyn leviämisen mallintamiseen kehitettyä Breezen AERMOD-ohjelmistoa. Ohjelmiston on kehittänyt ja sitä ylläpitää Yhdysvalloissa U.S. EPA. Malli soveltuu yksi- ja monipiippu- sekä viiva- ja pintalähteiden päästöjen leviämisen mallintamiseen ja se ottaa huomioon meteorologisen sekä topografisen tiedon kohteesta. Leviämismallin perustana on gaussilainen leviämisyhtälö, joka olettaa päästön laimenevan pysty- ja vaakasuunnassa Gaussin jakauman mukaisesti. Ohjelmisto ja sen ominaisuudet on esitelty yksityiskohtaisemmin verkkosivustolla Laskelmat tehtiin vuoden mittaiselle tarkastelujaksolle. Lyhin mallin huomioima pitoisuuden keskiarvoaika on tunti, eikä sillä voida täysin luotettavasti arvioida hajufrekvessiä eli hajutuntien määrää (tunnit, jolloin haju ylittää määrätyn rajan edes hetkellisesti). Malli soveltuu kuitenkin hyvin hajupäästöjen leviämisen laajuuden ja voimakkuuden arviointiin ja sitä on käytetty laajasti Euroopassa ja USA:ssa hajupäästöjen mallinnukseen. Lisäksi ohjelmiston kehittäjä vakuuttaa mallin soveltuvan Kokkolan biokaasulaitoksen hajukaasujen mallinnukseen. Malli laskee pitoisuuden tunti-, vuorokausi- ja vuosikeskiarvoja sillä oletuksella, että meteorologinen tilanne ja päästö pysyvät vakioina tunnin ajan. Laskenta etenee tunnin mittaisina aika-askelina siten, että päästöjen oletetaan olevan jatkuvia vuoden mittaisen meteorologisen laskentajakson ajan. Biokaasulaitoksen hajupäästöistä aiheutuvia hajupitoisuuksia tarkasteltiin havaintopisteverkostossa, joka ulotettiin 36,0 km 2 laajuiselle alueelle ja noin 2 4 km etäisyydelle biokaasulaitoksesta. Havaintopisteitä sijoitettiin tarkastelualueelle 100 metrin välein yhteensä tulostuspisteeseen. Malli laskee jokaisessa havaintopisteessä hajupäästön pitoisuusarvon maanpinnantasossa. Kuvassa 10 on esitetty hajupäästöjen mallinnukseen käytetty laskentaverkosto.

53 52 Kuva 10. Hajupäästöjen mallinnuksessa käytetty havaintopisteverkosto. Leviämismallilla tarkasteltiin hajun tuntipitoisuuksia ja niiden esiintymistä. Mallilaskelmien tuloksena saatiin kuva hajun esiintymisestä ja leviämisestä aluejakaumakuvioina. Laskennassa tarkasteltava tunti rekisteröityy ns. hajutunniksi asetetun hajupitoisuuden ylittyessä. Leviämislaskelmia tehtiin kolmella erilaisella hajupitoisuudella: 1 HY/m 3, 3 HY/m 3 ja 5 HY/m 3. Hajukynnys 1 HY/m 3 kuvaa tilannetta, jossa 50 % ihmisistä aistii hajua, mutta hajun aiheuttajaa ei ole tunnistettavissa eli haju on juuri ja juuri aistittavissa. Hajupitoisuus 3 HY/m 3 kuvaa melko voimakasta häiritsevää hajua, jonka lähde on tunnistettavissa ja 5 HY/m 3 kuva kohtalaista hajua, joka koetaan epämiellyttävänä. Tulokset ilmoitetaan hajufrekvensseinä (hajun esiintymistiheys), eli niiden tuntien prosentuaalisena osuutena vuoden tunneista, jolloin pitoisuus on ylittänyt asetetun hajupitoisuuden. Esimerkiksi 10 % hajufrekvenssi tarkoittaa sitä, että vuodessa on 876 tuntia joiden aikana haisee määritetyn hajupitoisuuden tasoisesti Sääaineisto Ilman epäpuhtauksien leviämisen kannalta keskeisiä meteorologisia muuttujia ovat tuulen suunta ja nopeus sekä ilmakehän stabiilius ja siihen liittyen rajakerroksen korkeus. Ilman epäpuhtauksien laimeneminen tapahtuu pääosin rajakerroksessa, joka on Suomessa tyypillisesti alle kilometrin, mutta voi nousta yli kahteen kilometriin varsinkin kesällä. Tuulen suunta ja nopeus rajakerroksessa määräävät epäpuhtauksien keskimääräisen kulkeutumisen. Ilmakehän stabiilisuudella arvioidaan ilmavirtauksen pyörteisyyttä, joka vaikuttaa merkittävästi epäpuhtauksien sekoittumiseen ja pitoisuuksien laimenemiseen kulkeutumisen aikana. Suomen oloissa voimakasta sekoittumista (labiili) esiintyy lähinnä vain kesäisin. Talvella sekoittuminen on yleensä heikkoa tai kohtalaista (stabiili). Sekoittumiskorkeuden ollessa pieni pitoisuudet kohoavat erityisesti matalien päästölähteiden läheisyydessä. Ilmanlaadun kannalta pahinta on inversiotilanne. Maanpinta ja sen lähellä oleva ilma ovat kylmiä, mutta ylempänä oleva ilma lämpenee auringon säteilyn vaikutuksesta ja

54 53 muodostuu lämpötilan inversio. Rannikolla lämpötilan inversiokerros voi muodostua keväällä mantereen ja meren lämpötilaeroista johtuen. Inversiokerroksen vaikutuksesta tuuli on heikkoa, eikä esiinny sekoittumista edistävää ilman pyörteisyyttä. Epäpuhtaudet kerääntyvät päästölähteen läheisyyteen ja lähelle maanpintaa. (Huutoniemi 2002) Mallinnuksen sääaineistona on käytetty Kruunupyyn lentosääaseman vuoden 2007 ilmastotietoja. Malliin annettavia ilmastoa kuvaavia lähtötietoja ovat mm. tuulen nopeus, tuulen suunta, kitkanopeus, stabiilisuuden mitta, ilman lämpötila, lämpötilojen vaihtelu sekä pintaominaisuudet. Mallinnuksessa huomioitiin tutkimusalueen paikalliset tekijät, kuten leviämisalustan rosoisuus (surface roughness) ja vuodenaikaiset albedoarvot (maan pinnan kyky heijastaa auringon säteilyä) eri maanpinnan laaduille Hajukaasupäästöt eri hankevaihtoehdoissa Kokkolan jätevedenpuhdistamolla ei ole mitattu hajupitoisuuksia. Leviämislaskelmissa käytetyt päästöarviot perustuvat pääosin Kuopion Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolla tehtyihin hajupäästömittauksiin ja Porin Seudun jätevesilietteiden ja biojätteiden käsittelylaitoksella tehtyihin hajupäästömittauksiin (Puputti ym. 2004, Pietarila ym. 2003). Tukena on käytetty myös muilla lietteen kompostointialueilla ja -laitoksissa tehtyjä hajumittauksia. Kokkolan biokaasulaitoksen toiminta ja lietejakeet vastaavat menetelmiltään ja ominaisuuksiltaan Kuopion jätevedenpuhdistamon lietteen käsittelyä, ja siellä mitattujen arvojen voidaan olettaa kuvaavan hyvällä tarkkuudella biokaasulaitoksen päästöjen suuruusluokkaa. Kokkolan biokaasulaitoksen prosessit, rakennukset, ilmanvaihto ja hajukaasujen käsittely ja niiden vaikutus päästöihin on huomioitu laitokselle laaditun yleissuunnitelman mukaisesti. Niiltä osin kuin suunnitelmien tarkkuus ei riitä, päästöihin vaikuttavat tekijät on arvioitu vastaavilla laitoksilla käytössä olevien menetelmien mukaisina. Hajukaasujen käsittelyn teho on arvioitu niin suureksi, että lähtevän hajukaasun hajupitoisuus on enintään tasolla HY/m 3. Lietteen kompostointilaitoksilla on mitattu lähtevän hajukaasun pitoisuuksia välillä HY/m 3, käytettävissä olevien mittausten keskiarvon ollessa HY/m 3 ja suurimman osan mittauksista painottuessa suuruusluokkaan 1500 HY/m 3. Kaasunpuhdistuksella voidaan realistisesti olettaa päästävän tasolle HY/m 3, mikä on myös yleinen vastaavantyyppisten laitosten lupaehdoksi määritetty hajupitoisuustaso. Päästölähteiden sijainnit, pinta-alat ja päästökorkeudet määritettiin yleissuunnitelman perusteella. Lietteiden vastaanotto, esikäsittely ja varastorakennuksesta ja mädätteen mekaanisen kuivauksesta hajukaasujen käsittelyn jälkeiset päästöt mallinnettiin pistelähteenä (2,5 m korkeus). Biokaasureaktoreista puretun kuivaamattoman mädätteen välivarastointi ja mädätteen jälkikypsytys aumoissa käsiteltiin mallilaskelmissa aluepäästönä. Nykytilanteen kuvauksessa lietteen kuivatusaltaat ja kompostikenttä on kuvattuina myös aluepäästöinä. Ykspihlajan teollisuusalueen toiminnasta aiheutuvia hajupäästöjä ei otettu mallilaskelmissa huomioon. Teollisuusalueen hajupäästöt ovat vähäisiä eikä alueella ole siksi tehty hajupäästöjen mittauksia. Taulukossa 6 on esitetty eri hankevaihtoehtojen mallinnuksessa käytetyt päästötiedot.

55 54 Taulukko 6. Hajupäästöjen mallinnuksen lähtötiedot. VE0 lietteiden vastaanotto ja välppäys lietteen kompostointi vastaanotto ja esikäsittely Vastaanotto ja esikäsittely VE1 ja VE2 Välivarastointi mädätyksen jälkeen Vastaanotto ja esikäsittely VE3 Välivarastointi mädätyksen jälkeen VE-1 kuivaus maaaltaissa Jälkikypsytysaumat Jälkikypsytysaumat Hajupäästöt (HY/h) Hajupitoisuus (HY/m 3 ) V s (m 3 /h) A (m 2 ) H s (m) ,5 2, ,5 - - D s (m) 0, ,2 0, ,2 - - Huom. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 on käytetty samoja päästötietoja. V s =lietteenkäsittelyn ilmanvaihtoilmojen määrä (m 3 /h) A= hajupäästölähteen laajuus (m 2 ) H s = lietteenkäsittelytilan korkeus (m) D s = lietteenkäsittelytilan poistoilmakanavan halkaisija (m) VE-1 Nykytilanne: Nykyisin jätevedenpuhdistamon lietteiden ja alueen sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyn hajupäästöt aiheutuvat sako- ja umpikaivolietteen vastaanotosta ja välppäyksestä, avoimista lietteen kuivausaltaista ja kuivatun lietteen kompostoinnista. Lietteiden vastaanotto- ja välppäysrakennuksessa ei ole hajukaasujen käsittelyä ja aiheutuvat päästöt on arvioitu samansuuruisiksi kuin Kuopiossa jäteveden ja sakokaivolietteiden välppäyksessä mitatut hajukaasupäästöt, noin HY/h. Jätevedenpuhdistamon lietteet kuivataan kolmessa noin m 2 laajuisessa altaassa (yhteensä m 2 ) ja sako- ja umpikaivolietteet kolmessa noin 700 m 2 kokoisessa altaassa (yhteensä m 2 ). Maa-altaista aiheutuvaksi hajupäästöksi on arvioitu noin HY/h Kuopion Lehtoniemen puhdistamon lietteen sakeuttimen pinnalta arvioidun ( HY/m 3 ) päästön perusteella sekä altaiden ja sakeuttimen pinta-alat huomioiden. Kuivatut lietteet kompostoidaan aumakompostointina noin 1,5 ha laajuisella avokentällä, mistä on arvioitu aiheutuvan hajupäästöjä n HY/h (taulukko 6). VE0 Hanketta ei toteuteta: Ellei biokaasulaitosta toteuteta, Kokkolan jätevedenpuhdistamon lietteille ja Kokkolan sako- ja umpikaivolietteille järjestetään jätevedenpuhdistamon yhteyteen esikäsittely ja kuivaus rakennuksessa, jonka poistoilmalle järjestetään hajukaasun käsittely. Hallin tilavuus on arviolta 750 m 3 ja ilmanvaihto on arvioitu vastaavien laitosten ilmanvaihdon mitoitusperusteen perusteella (ilmamäärä vaihtuu 2,5 kertaa tunnissa). Lietteidenkäsittelyhallin hajukaasujenpoiston jälkeisen ilman hajupitoisuutena on mallilaskelmissa käytetty HY/h. Kuivatun ja esikäsitellyn lietteen jatkokäsittely tullaan järjestämään toisaalla. VE1 Biokaasulaitoksella käsitellään Kokkolan jätevedenpuhdistamolietteet sekä sako- ja umpikaivolietteet: Lietteen vastaanotto ja esikäsittely sekä mädätteen kuivaus järjestetään suljetussa tilassa, jonka poistoilmalle on riittävä kaasun käsittely. Hallin tilavuus on arviolta m 3 ja ilmanvaihto on arvioitu vastaavien laitosten ilmanvaihdon mitoituksen perusteella (ilmamäärä vaihtuu 2,5 kertaa tunnissa). Lietteidenkäsittelyhallin hajukaasujenpoiston jälkeisen ilman hajupitoisuutena on mallilaskelmissa käytetty HY/h. Biokaasureaktoreista puretun mädätteen välivarastoinnista avoimessa altaassa (500 m 3 ) on arvioitu aiheutuvan noin HY/h hajupäästö Kuopiossa Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolla mädätteen purkamisen yhteydessä tehtyjen hajukaasumittausten perusteella. Mädätteen jälkikypsytyksestä muodostuvat hajupäästöt ovat selvästi pienempiä kuin mädättämättömän jätevesilietteen kompostoinnissa muodostuvat hajupäästöt. Jälkikypsytyksestä aumoissa (n. 1,5 ha) on arvioitu aiheutuvan noin HY/h hajupäästö

56 55 osalta kompostointialuetta (mallinnuksessa 0,75 ha), perustuen Kuopion Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon kuivatusta mädätteestä mitattuun hajupitoisuuteen. Puolet mädätteen jälkikypsytysalueesta on arvioitu hajupäästöllä HY/h, koska mädätteen hajupitoisuus laskee edelleen kompostoinnin aikana. VE2 Biokaasulaitoksella käsitellään Kokkolan ja lähialueen kunnallisia jätevedenpuhdistamolietteitä sekä sako- ja umpikaivolietteitä: Vaihtoehdossa VE2 laitokselle toimitetaan Kokkolan lietteiden lisäksi muitakin lähialueen kunnallisia jätevedenpuhdistamolietteitä sekä sakokaivo- ja umpikaivolietteitä. Lietteiden ominaisuudet ja käsittelymenetelmät vastaavat vaihtoehtoa VE1. Lietemäärät ovat jonkin verran suuremmat, mutta koska lietteet tuodaan esikäsiteltyinä, ei lietemäärän lisäys vaikuta merkittävästi laitoskokoon eikä ilmanvaihtomääriin. Hankevaihtoehdot VE2 ja VE1 ovat hajupäästöjen osalta lähes samansuuruiset, eikä vaihtoehdolle VE2 ole tehty erillistä mallinnusta. Lietteidenkäsittelyhallin hajukaasujenpoiston jälkeisen ilman hajupitoisuus on siis myös vaihtoehdossa VE2 noin HY/h. Myös mädätteen välivarastoinnista ja jälkikypsytyksestä aiheutuvat hajupäästöt ovat yhtä suuret kuin vaihtoehdossa VE1. Mädätettä muodostuu jonkin verran enemmän kuin vaihtoehdossa VE1, mutta oleellista eroa mädätteen jatkokäsittelyssä ei aiheudu, siksi välivarastoinnista ja jälkikypsytyksestä aiheutuvat hajupäästöt on arvioitu yhtä suuriksi kuin vaihtoehdossa VE 1. Mädätteen jälkikypsytyksestä muodostuvat hajupäästöt ovat selvästi pienempiä kuin mädättämättömän jätevesilietteen kompostoinnissa muodostuvat hajupäästöt. VE3 Biokaasulaitoksella käsitellään jätevedenpuhdistamolietteet, sako- ja umpikaivolietteet sekä teollisuuden lietteitä: Teollisuuslietteistä ei vastaanoteta eläinperäisiä lietteitä, joiden vaatima pastörointi voisi aiheuttaa voimakkaampia hajuja kuin muu käsittely. Tavoitteena on, että VE3:ssa lähtevien kaasujen hajupitoisuus on samaa suuruusluokkaa kuin vaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Suurempi laitoskoko nostaa kuitenkin hajupäästöä. Käsittelyhallin hajukaasujen poiston jälkeisenä hajupäästönä on käytetty HY/h, joka on noin 20 % suurempi kuin vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 hajukaasujen poiston jälkeen. Mädätettä muodostuu jonkin verran enemmän kuin vaihtoehdoissa VE1 tai VE2, mutta oleellista eroa mädätteen jatkokäsittelyssä ei aiheudu, siksi välivarastoinnista ja jälkikypsytyksestä aiheutuvat hajupäästöt on arvioitu yhtä suuriksi kuin vaihtoehdoissa VE 1 ja VE 2. Poikkeustilanteet: Hajupäästöjen osalta merkittävin poikkeustilanne aiheutuisi lietteen vastaanotto- ja esikäsittelytilojen ja mädätteen kuivaustilojen hajukaasun käsittelyyksikön toimintahäiriöiden aikana. Yhdyskuntien lietteitä käsiteltäessä (hankevaihtoehdot VE0, VE1 ja VE2) poikkeustilanteen hajupäästöt vastaisivat nykyisestä sakokaivolietteen vastaanottoasemasta aiheutuvia hajupäästöjä (arviolta HY/h) ja mädätteen kuivatuksen hajupäästöjä. Mädätteen kuivatuksen hajupäästöksi on arvioitu kosteasta mädätteestä Kuopiossa mitattu hajupitoisuus HY/h. Poikkeustilanteen hajupäästöt on arvioitu vaihtoehdoille VE1 ja VE2 hajupäästöllä HY/h. Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 poikkeustilanteet on mallinnettu yhtä suurilla hajukaasupäästöillä, koska eri lietemäärien käsittelystä aiheutuvat hajupäästöt on myös normaalitilanteelle arvioitu yhtä suuriksi, eikä poikkeustilanteissakaan arvioida vaihtoehtojen välillä olevan merkittävää eroa. Mädätteen välivarastoinnin ja jälkikypsytyksen hajupäästöt on poikkeustilanteessa huomioitu samansuuruisina kuin normaalitilanteessa. Niiden osuus hajupäästöistä on vähäinen eivätkä ko. käsittelyvaiheet ole herkkiä häiriöille. Välivarastoinnin hajupäästöihin laitoksen mahdolliset poikkeustilanteet eivät vaikuta. Jälkikypsytyksessä merkittävimmät poikkeustilanteet liittyvät ilmastollisiin olosuhteisiin ja ne ovat tulleet huomi-

57 56 oiduiksi hajupäästöjen leviämistä arvioitaessa vuoden mittaisella ajanjaksolla ja vaihtelevilla ilmasto-olosuhteilla. Vaihtoehdossa VE3, mikäli laitoksella lisäksi esikäsiteltäisiin eläinperäisiä lietteitä, hajupäästö olisi poikkeustilanteessa eläinperäisten lietteiden käsittely-yksiköstä aiheutuvan hajupäästön verran suurempi. Päästön arvioimiseksi soveltuvia hajumittauksia ei ole käytettävissä ja hygienisointiyksiköstä aiheutuvan päästön osuus poikkeustilanteessa on arvioitu siitä normaalitilanteessa aiheutuvan päästön ja puhdistuslaitteiston tehon perusteella. Vaihtoehdon VE3 hajupäästöt poikkeustilanteessa on arvioitu käsittelytiloista aiheutuvalla hajupäästöllä HY/h. Poikkeustilanteiden aikainen hajujen esiintyminen edustaa tilannetta, jolloin kaikki hajukaasujen käsittelytoimenpiteet ovat toimintahäiriöin alaisena ja hajupäästöt vapautuvat suoraan ilmakehään ilman puhdistamista tai suodattamista Hajukaasupäästöjen leviäminen laitoksen toimiessa normaalisti Liitteessä 4 on esitetty leviämismallinnuksella arvioitujen hajutilanteiden esiintyminen erikseen aluejakaumakuvioina kolmella eri hajupitoisuudella (1 HY/m 3, 3 HY/m 3 ja 5 HY/m 3 ) kaikille hankevaihtoehdoille laitoksen toimiessa normaalisti. Kuvat esittävät hajufrekvenssejä eli niiden tuntien osuutta prosentteina vuoden kokonaistuntimäärästä (8760 h), jolloin tarkastelun kohteena oleva hajupitoisuus ylittyy tarkastelualueella. Kuvissa punainen alue >9 % tarkoittaa, että tällä alueella on vuoden aikana yli 788 tuntia (vastaa n. 33 vrk vuodessa), jolloin voi havaita lasketun tasoista hajua (1 HY/m 3, 3 HY/m 3 tai 5 HY/m 3 ). Keltaisella alueella on 262 tuntia (n. 11 vrk vuodessa), jolloin tarkasteltavan tasoinen hajupitoisuus ylittyy; tämä aika vastaa esitetyn hajuohjearvon alarajaa 3 % kokonaisajasta. Sinisellä alueella 87,6 tuntia (n. 3 4 vrk vuodessa), tummemman vihreällä alueella 43,8 tuntia (1 2 vrk vuodessa) ja vaalean vihreällä alueella 22 h (alle 1 vrk vuodessa). Laitoksen toimiessa normaalisti haju keskittyy kaikissa hankevaihtoehdoissa (VE0, VE1, VE2 ja VE3) suunnitellun biokaasulaitoksen alueelle päästölähteiden läheisyyteen. Hajukaasut leviävät pääosin etelään vallitsevien tuulen suuntien sekä meren vaikutuksesta. VE -1 Nykytilanne Nykytilanteessa juuri aistittavissa olevaa hajua (hajupitoisuus 1 HY/m 3 ) esiintyy leviämislaskelmien mukaan yli 9 % kokonaisajasta noin m etäisyydellä ja 3 % kokonaisajasta noin m etäisyydellä jätevedenpuhdistamon lietteenkäsittelyalueesta (liite 4, kuva 1). Laajemmalle 3 %:n (262 tuntia vuodessa) vaikutusalueelle sijoittuu jätevedenpuhdistamoa lähimmät ulkoilureitit ja koillispuolen lähimmät lomaasunnot. Harrinniemen, Rummelörenin ja Sannanrannan huvila-alueilla esiintyy mallilaskelmien perusteella juuri aistittavissa olevaa hajua 0,25 1 % kokonaisajasta (noin h vuodessa). Jätevesilaitoksesta etelään päin 1 %:n hajufrekvenssi yltää noin 3 km päähän teollisuus- ja ulkoilualueelle. Kohtalaisen voimakasta hajua (3 HY/m 3 ) voi nykytilanteessa havaita koillispuolen lähimpien loma-asutusten paikkeilla 1 % vuoden tunneista (88 tuntina vuodessa) ja Harrinniemen, Rummelörenin ja Sannanrannan huvila-alueilla 0,25 0,5 % vuoden tunneista (22 44 tuntia, noin 1 2 vrk). Tunnistettavaa hajua voidaan havaita ajoittain 0,25 % (22 h, <1vrk) Kokkolan keskustassa saakka. (liite 4, kuva 2) Häiritsevää melko voimakasta ja tunnistettavissa olevaa hajua (5 HY/m 3 ) esiintyy leviämislaskelmien mukaan 3 % vuoden tunneista (262 h) lähinnä jätevedenpuhdistamon alueella (liite 4, kuva 3). Harrinniemen huvila-alueen lähimmille kiinteistöille ja Sannanrannan huvila-alueelle ulottuu mallilaskelmien mukaan häiritsevän tasoinen haju

58 57 0,25 0,5 % ajasta (22 44 h, 1 2 vrk), vastaavasti kuten kohtalaisen tasoista hajua. Sannanrannan alueella kohtalaisen tasoisen ja voimakkaan hajun leviäminen on lähes saman laajuista, ts. hajujen levitessä alueelle saakka ne aiheuttavat kerralla voimakasta hajua. Nykytilanteelle arvioitujen hajupäästöjen merkittävyys on arvioitu kohtalaiseksi, koska aistittavissa olevan hajun vaikutusalue ulottuu laajalle ja hajua voi olla havaittavissa läheisillä asuin-, ja huvila- ja ulkoilualueilla useampana päivänä vuodessa, ja lähimmillä huvila- ja ulkoilualueilla voi myös esiintyä voimakasta ja häiritsevää hajua parina päivänä vuodessa. Häiritsevät hajupäästöt eivät kuitenkaan puhdistamoalueen ulkopuolella ylitä hajuohjearvosuosituksen rajaa, eli häiritsevää hajua ei nykytilanteessa esiinny yli 3 %:a kokonaisajasta. Nykytilanteessa ei ole tarkasteltu jätevedenpuhdistamon poikkeustilanteita. Ilmastolliset poikkeustilanteet, jotka vaikuttavat mm. hajukaasujen leviämiseen lietteen kompostointialueelta, ovat huomioituina laskelmissa ja aiheuttavat laskelmissa havaitun voimakkaamman hajupitoisuuden leviämisen. VE0 Biokaasulaitosta ei toteuteta Kaikkien tarkasteltujen hajupitoisuuksien (1 HY/m 3, 3 HY/m 3 ja 5 HY/m 3 ) leviäminen jää vaihtoehdossa VE0 pieneksi laitoksen toimiessa normaalisti. Aistittavissa olevaa hajua (1 HY/m 3 ) esiintyy leviämislaskelmien mukaan 0,25 1 % vuoden kokonaisajasta (22 88 h) lietteiden käsittelyhallin välittömässä läheisyydessä (liite 4, kuva 4). Hajupitoisuus 3 HY/m 3 ylittyy päästölähteen kohdalla 0,05 % vuoden tunneista (4 h) ja hajupitoisuus 5 HY/m 3 0,01 % vuoden tunneista (< 1h). Voimakkaat pitoisuudet eivät leviä laajemmalle edes jätevedenpuhdistamon alueella. Nollavaihtoehdossa aiheutuvien hajupäästöjen merkittävyys on arvioitu tällä tarkastelualueella erittäin vähäiseksi. Vaihtoehdossa VE0 mahdollinen lietteenkäsittelystä aiheutuva hajuhaitta siirtyy toisaalle. Muualla tapahtuvan lietteenkäsittelyn hajupäästöjä ja niiden leviämistä ei ole tarkasteltu biokaasulaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnissa. VE1 Biokaasulaitoksella käsitellään Kokkolan puhdistamolietteet sekä Kokkolan sako- ja umpikaivolietteet ja VE2 Biokaasulaitoksella käsitellään Kokkolan ja lähialueen kunnallisia puhdistamo-, sakokaivo- ja umpikaivolietteitä Hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 hajupäästöt arvioitiin samansuuruisiksi, eikä niitä siksi ole mallinnettu erikseen. Normaalitilanteessa vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 juuri aistittavissa olevaa hajua (1 HY/m 3 ) esiintyy laskelmien mukaan 3 9 % kokonaisajasta ( h, vrk) biokaasulaitoksen alueella (liite 4, kuva 5). Biokaasulaitoksen koillispuolella ja sen eteläpuolisella ulkoilualueella aistittavissa olevaa hajua esiintyy 0,25 0,5 % vuoden tunneista (22 44 h, 1 2 vrk). Harrinniemen, Rummelörenin ja Sannanrannan huvila-alueet ja kaikki asuinalueet jäävät laitoksen normaalitoimintatilanteessa juuri aistittavissa (1 HY/m 3 ) olevan hajun vaikutusalueen ulkopuolelle. Kohtalaisen voimakasta hajua (3 HY/m 3 ) ja melko voimakasta, häiritseväksi koettavaa hajua (5 HY/m 3 ) esiintyy vain biokaasulaitoksen toiminta-alueella (liite 4, kuvat 6 ja 7). Hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 aiheutuvien hajupäästöjen merkittävyys on arvioitu hyvin vähäiseksi, koska leviämismallinnuksen perusteella lievätkään hajupäästöt eivät ulotu asuin- ja huvila-alueille, ja eteläpuolisella ulkoilualueella aistittavaa hajua voi ilmetä vuosittain vain parina vuorokautena. Häiritsevän hajun esiintyvyys jää selvästi hajuohjearvosuositusta pienemmäksi molemmissa hankevaihtoehdoissa. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 lietteenkäsittelyn hajuhaitat pienentyvät arviolta 95 % verrattuna nykyiseen tilanteeseen (VE -1). Vaihtoehtoon VE0 verrattuna vaihtoehtojen VE1 ja VE2 hajuhaitat ovat vain hieman suuremmat.

59 58 VE3 Biokaasulaitoksella käsitellään Kokkolan ja lähialueen puhdistamo-, sakokaivo- ja umpikaivolietteitä sekä teollisuuslietteitä Hankevaihtoehdossa VE3 hajukaasujen leviäminen ja hajun esiintymistiheys ei juuri poikkea vaihtoehdoista VE1 ja VE2. Aistittavissa olevaa hajua (1 HY/m 3 ) esiintyy lähinnä biokaasulaitoksen alueella ja ajoittain sen eteläpuolisella ulkoilualueella ja koillispuolen lähimpien huviloiden kohdalla. Vastaavasti kuin muissakin hankevaihtoehdoissa voimakkaampi haju keskittyy vain biokaasulaitoksen alueelle (liite 4, kuvat 8 10). Hankevaihtoehdossa VE3 aiheutuvien hajupäästöjen merkittävyys on arvioitu hyvin vähäiseksi, koska merkittävissä määrin hajua ei kulkeudu asuin- tai huvila-alueille. Koillispuolen lähimmissä huviloissa voi kuitenkin mallinnuksen mukaan joskus esiintyä juuri aistittavaa hajua, mikä eroaa vaihtoehdoista VE1 ja VE2. Häiritsevän hajun esiintyvyys jää selvästi hajuohjearvosuositusta pienemmäksi. Vaihtoehdossa VE3 lietteenkäsittelyn hajuhaitat pienentyvät arviolta 95 % verrattuna nykyiseen tilanteeseen (VE -1). Vaihtoehtoon VE0 verrattuna vaihtoehdon VE3 hajuhaitat ovat vain hieman suuremmat. Hankevaihtoehtojen VE1, VE2 tai VE3 välillä hajuhaittojen esiintyvyydessä ei ole oleellisia eroja Hajukaasupäästöjen leviäminen poikkeustilanteissa Liitteessä 5 on esitetty leviämismallinnuksella arvioitujen hajupoikkeustilanteiden esiintyminen maksimituntipitoisuuden mukaisina aluejakaumakuvioina, jotka kuvaavat huonointa mahdollista tilannetta kussakin hankevaihtoehdossa. Kuvat esittävät hajupitoisuuden laskennallista maksimiarvoa. Kuvissa punainen alue tarkoittaa, että tällä alueella suurin pitoisuus ylittää pitoisuustason 10 HY/m 3. Keltaisella värillä esitetään alue, jossa suurin hajupitoisuus on välillä 5 10 HY/m 3 eli haju on voimakasta ja voidaan kokea häiritsevänä. Tummanvihreällä värillä merkitty alue kuvaa 3 5 HY/m 3 pitoisuustason aluetta, missä haju koetaan kohtalaisen voimakkaana. Tumman vihreän alueen ulkopuolella maksimaalisessa poikkeustilanteessa hajupitoisuustaso jää alle 3 HY/m 3 eli haju on aistittavissa, mutta melko lievää. Poikkeustilanteissa kuten normaalitilanteessakin haju keskittyy kaikissa hankevaihtoehdoissa (VE1, VE2 ja VE3 sekä VE0) suunnitellun biokaasulaitoksen alueelle päästölähteiden läheisyyteen (liite 5, kuvat 1 3). Maksimituntipitoisuuksien aluejakauma on hyvin samankaltainen vaihtoehdoissa VE0 sekä VE1 ja VE2. Vaihtoehdossa VE3 haju voi levitä poikkeustilanteessa hieman muita vaihtoehtoja laajemmalle alueelle. Hajukaasut leviävät biokaasulaitokselta pääosin etelään vallitsevien tuulen suuntien sekä meren vaikutuksesta. Poikkeustilanteiden osalta hajupäästöjen merkittävyys eri hankevaihtoehdoissa on arvioitu melko vähäiseksi, koska poikkeustilanteet ovat lyhytaikaisia ja niiden esiintyminen pyritään ehkäisemään laitossuunnittelussa sekä laitoksen toiminnan jatkuvalla valvonnalla. Poikkeustilanteiden hajupitoisuustasoa on tarkasteltu aluejakaumakuvioiden lisäksi vuoden mittaisina aikasarjoina valituista 3 tulostuspisteestä (Harrinniemen ja Sannanrannan huvila-alueiden läheisyydessä). Tulostuspisteiden sijainnit on esitetty liitteen 6 kuvassa 1. Aikasarjat (liite 6, kuvat 2 10) on esitetty jokaisen hankevaihtoehdon kohdalla erikseen kuukausittain ja ne esittävät sitä maksimipitoisuutta, joka tarkastelupisteessä esiintyy kyseiseen aikaan tapahtuvan poikkeustilanteen takia. Aikasarjojen perusteella tarkastelupisteessä 1 biokaasulaitoksen koillispuolella lietteenkäsittelyn poikkeustilanteet voivat aiheuttaa voimakasta hajua kaikissa hankevaihtoehdoissa. Sannanrannan

60 59 läheisyydessä olevilla pisteillä poikkeustilanteiden aiheuttamat hajuhaitat ovat selvästi lievempiä Herkkyys- ja epävarmuustarkastelu Laskelmien lähtötietoina käytetyt päästötiedot perustuvat muualla vastaavankaltaisissa laitoksissa tehtyihin hajupäästömittauksiin sekä laitoksen yleissuunnitelman perusteella arvioituihin päästötietoihin (päästölähteiden sijainti, käsittelytilojen ilmanvaihtoilmojen määrä, hajukaasujen käsittelyn periaate, päästölähteiden laajuus). Käytettyjen lähtötietojen epävarmuus vaikuttaa suoraan mallilaskelmien tulosten luotettavuuteen. Laitokset, joiden mittaustuloksia käytettiin, valittiin siten, että ne vastasivat mahdollisimman hyvin arvioitavaa hankelaitosta. Laskelmissa käytetyt päästöt vastaavat suuruusluokalta biokaasulaitoksen toiminnan päästöjä ja siten myös niiden esiintymisen ajallinen ja alueellinen laajuus voidaan arvioida suhteellisen luotettavaksi. Hajukaasujen käsittelyn teho arvioitiin tasolle, jolla päästöille saavutetaan pitoisuustaso HY/m 3 (yleinen lupaehtoraja), vaikka suurimman osan muilta lietteenkäsittelylaitoksilta käytössä olevien hajupäästöjen mittaustulosten havaittiin painottuvan suuruusluokkaan HY/m 3. Käytettyä lähtöpitoisuutta voidaan pitää riittävän korkeana ja realistisena arvioina laitokselta lähtevästä hajupäästöstä. Käytetyllä pitoisuustasolla hajun leviämisen ajallinen ja alueellinen laajuus tulevat huomioiduiksi riittävän laajoina ja vältytään aliarviolta. Laskelmissa oletettiin päästöjen olevan samansuuruisia kesä- ja talviaikana, eikä vuodenajan vaikutusta päästöihin huomioitu. Tämä ei tuo arviointiin suurta epävarmuutta, koska merkittävin päästö aiheutuu lietteen ja mädätteen käsittelyhallin hajukaasujen puhdistuksen jälkeisistä päästöistä, joiden lähtöpitoisuuteen ei vuodenajalla ole suurta vaikutusta. Kompostointialueen hajupäästöt ovat vaihtoehdosta riippuen noin 2 4,5 % lietteen esikäsittelyn hajukaasupäästöistä, eikä niiden vuodenajasta riippuva vaihtelu siten juurikaan vaikuta alueen kokonaispäästöjen vaihteluun. Kaksi päästön leviämiseen ja laimenemiseen vaikuttavaa tekijää ovat päästölähteen korkeus maan pinnasta sekä ilmapatsaan korkeus, mihin päästö sekoittuu ennen leviämistä. Mallinnuksessa käytettiin hajupäästön irtoamiskorkeutena aluepäästöille (allas ja kompostointialue) 0,5 m ja piippupäästöille 2,5 m. Sekoittumiskorkeutena käytettiin 1,5 m. Mitä pienempää sekoittumiskorkeutta laskelmissa käytetään, sitä korkeampana lähtöpitoisuutena malli laskee hajun leviämisen. 1,5 m sekoittumiskorkeutta voidaan pitää suhteellisen pienenä, jolloin hajupäästön pitoisuuden lähtötaso ei tule aliarvioiduksi. Kokkolan Kruunupyyn säähavaintoaseman meteorologisen aineiston käyttö aiheuttaa epävarmuutta sijaintinsa takia. Kruunupyyn säähavaintoaseman tiedot edustavat sisämaan sääolosuhteita, siten että biokaasulaitokselle tulee matkaa noin 15 km ja rannikolle noin 12 km, jossa edelleen on lähes 15 km verran saaristoa. Tuulitietojen osalta Kruunupyyn ja Ykspihlajan havaintoasemien tiedot vastaavat toisiaan. Säätiedot käsiteltiin kuvaamaan mahdollisimman hyvin biokaasulaitoksen sijaintipaikkaa Ykspihlajassa; tutkimusalueen paikalliset tekijät, kuten maankäyttö, leviämisalustan rosoisuus ja vuodenaikaiset albedoarvot (maan pinnan kyky heijastaa auringon säteilyä) määritettiin eri maanpinnan laaduille. Paikallisten tekijöiden määrittäminen lisää käytetyn sääaineiston soveltuvuutta kohdealueelle. Käytettyjen säätietojen voidaan arvioida kuvaavan alueen olosuhteita riittävällä tarkkuudella Hajupäästöjen ehkäisy- ja lievennyskeinot Biokaasulaitoksella suurin osa hajukaasuista muodostuu lietteen vastaanotosta, varastoinnista ja käsittelystä. Lietteen käsittelyyn liittyvät työvaiheet sijoitetaan suljettuihin,

61 60 alipaineistettuihin tiloihin, joiden poistoilmalle järjestetään käsittely esimerkiksi biosuodattimella ja tarvittaessa siihen liitettävällä kaasupesurilla. Tämä vastaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) hajukaasujen käsittelyn osalta. Hajukaasujen leviäminen on mallinnettu huomioiden niiden käsittely, ja mallinnustulosten perusteella hajun leviäminen tulee olemaan vähäistä. Mädätteen jälkikypsytyksessä muodostuvat hajupäästöt ovat vähäisiä eikä jälkikypsytysaluetta ole tarpeen peittää katteella. Jälkikypsytyksestä mahdollisesti aiheutuvia hajupäästöjä voidaan ehkäistä huolehtimalla siitä, että mädäte on riittävän kypsää kun se poistetaan bioreaktoreista. Nykytilanteessa toiminnasta aiheutuvat hajupäästöt ovat selvästi suurempia kuin tulevan toiminnan päästöt. Ne vastaavat suuruusluokaltaan tulevan toiminnan poikkeustilanteissa aiheutuvia hajupäästöjä, mutta ovat jatkuvia. Nykyisin hajukaasuille ei ole käsittelymenetelmiä. Lisäksi puhdistamolietteen kompostoinnin hajupäästöt ovat huomattavasti suuremmat verrattuna käsitellyn mädätteen jälkikypsytyksestä muodostuviin hajupäästöihin. YVA-menettelyssä arvioitavan hankkeen toteutus, eli siirtyminen lietteiden käsittelyyn biokaasulaitoksessa, on jo sinänsä tehokas menetelmä lietteenkäsittelyn hajukaasupäästöjen hallintaan ja ehkäisyyn. 9.4 Hankkeen savukaasupäästöt Arviointimenetelmät Biokaasulaitoksella tuotteena saatavan biokaasun poltosta aiheutuvat päästöt arvioidaan laskennallisesti hankkeen eri toteutusvaihtoehdoissa muodostuvien ja laitoksen toiminnassa tarvittavien biokaasumäärien, biokaasun ominaisuuksien ja päästökertoimien perusteella. Biokaasun käytön ympäristövaikutuksia arvioitaessa, biokaasun korvatessa fossiilisia polttoaineita, lasketaan siitä saatava päästövähenemä vastaavan energiamäärän tuottamiseen tarvittavan raskaan polttoöljyn tai turpeen poltossa muodostuvien päästöjen perusteella. Laskenta tehdään päästökertoimien avulla. Savukaasupäästöt ovat niin vähäisiä, ettei niiden leviämistä ole tarpeellista mallintaa. Nykytilanteessa (VE-1) ja vaihtoehdossa VE0, jossa hanketta ei toteuteta, ei muodostu savukaasupäästöjä. Liikenteen päästöt on arvioitu erikseen kohdassa 11, kuljetuksista ja liikenteestä aiheutuvien ympäristövaikutusten arvioinnissa. Laitoksen rakennus- ja purkuvaiheissa ei muodostu savukaasupäästöjä Biokaasulaitoksen toiminnassa muodostuvat savukaasupäästöt Biokaasun palaessa täydellisesti syntyy pääasiassa hiilidioksidia ja vettä. Lisäksi voi syntyä vähäisiä määriä mm. hiilivetyjä, typen oksideja, rikkidioksidia ja hiilimonoksidia.kokkolan biokaasulaitoksella muodostuu savukaasupäästöjä mädätysprosessin syötteen esilämmitykseen käytettävän höyryn tuotannosta. Pääsääntöisesti höyry tuotetaan biokaasun poltolla, mutta varapolttoaineena voidaan käyttää tarvittaessa polttoöljyä. Laitoksella käytetään tähän tarkoitukseen biokaasua noin 30 % sen tuotannosta. Savukaasupäästöjen muodostumisen osalta eri hankevaihtoehdot poikkeavat toisistaan biokaasun polttomäärien osalta. Taulukossa 7 on eritelty hankevaihtoehdoissa muodostuvat savukaasut päästöt biokaasun poltossa. Päästökertoimena on käytetty Oulun Energian biokaasukattilan päästömittauksia (Turku Energia Oy 2002) ja biokaasun lämpöarvon ja hiilidioksidipäästöjen osalta tilastokeskuksen määrittämiä arvoja (Tilastokeskus 2006). Nykytilanteessa ja nol-

62 61 lavaihtoehdossa, jossa lietteet kuljetetaan toisaalle käsiteltäviksi, ei muodostu savukaasupäästöjä. Taulukko 7. Savukaasupäästöt mädätysprosessin syötteen esilämmityksestä biokaasulla biokaasun tarve (m 3 /a) hiukkaset (t/a) Päästöt ilmaan NO x (t/a) SO 2 (t/a) CO 2 (t/a) VE ,002 0,039 0, ,006 VE ,004 0,061 0, ,909 VE ,006 0,098 0, ,015 Poikkeustapauksessa lietteen esilämmityksen höyryn tuottamiseen voidaan joutua käyttämään polttoöljyä. Taulukossa 8 on esitetty biokaasulaitoksen toiminnassa muodostuvat savukaasupäästöt, mikäli kaikki sen tarvitsema energia tuotettaisiin raskaalla polttoöljyllä. Raskaan polttoöljyn poltossa muodostuvat päästöt on arvioitu Suomen Ympäristökeskuksen Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa -julkaisussa määritettyjen päästökertoimien perusteella (Jalovaara ym. 2003). Taulukko 8. Savukaasupäästöt mädätysprosessin syötteen esilämmityksestä raskaalla polttoöljyllä Energian tarve (MWh/a) hiukkaset (t/a) Päästöt ilmaan NO x (t/a) SO 2 (t/a) CO 2 (t/a) VE ,242 0,671 1, ,478 VE ,374 1,040 2, ,791 VE ,604 1,677 3, ,695 Tuotettaessa laitoksen mädätysprosessin toiminnassa tarvittava energia biokaasun poltolla muodostuu kaikissa hankevaihtoehdoissa selvästi vähemmän päästöjä kuin tuotettaessa sama energia raskaalla polttoöljyllä. Laitoksen toiminnassa muodostuvat hiukkaspäästöt ovat biokaasua käytettäessä vain noin 1 %, rikkidioksidin päästöt noin 2,4 %, typen oksidien päästöt noin 6 % ja hiilidioksidipäästöt noin 65 % verrattuna raskaan polttoöljyn poltossa muodostuviin päästöihin. Biokaasulaitoksen toiminnassa muodostuvat savukaasupäästöt ovat biokaasua käytettäessä vain prosentin tuhannesosan tasolla Kokkolan kaupungin kokonaispäästöistä. Hiukkaspäästöt olisivat hankevaihtoehdosta riippuen 0,004 0,01 %, rikkidioksidipäästöt 0,003 0,009 % ja typen oksidien päästöt 0,007 0,017 % Kokkolassa mitatuista päästöistä (verrattaessa pienimpiin Kokkolassa mitattuihin vuosipitoisuuksiin). Mikäli laitoksen toiminnassa jouduttaisiin käyttämään raskasta polttoöljyä, olisivat muodostuvat päästöt hankevaihtoehdosta riippuen 0,12 1,12 % vastaavista Kokkolassa mitatuista matalimmista vuosipäästöistä. Biokaasulaitoksen toiminnassa muodostuvat savukaasupäästöt ovat vähäisiä kaikissa hankevaihtoehdoissa. Laitoksella muodostuvan biokaasun hyödyntäminen laitoksen sisäisesti mädätysprosessissa on syntyvien savukaasupäästöjen vähäisyyden takia ympäristön kannalta hyvin edullista Ylimääräisen biokaasun hyödyntämisessä muodostuvat päästöt Biokaasua voidaan käyttää polttoaineena kaikissa lämpövoimakonetyypeissä ja polttokennoissa. Biokaasu kelpaa lämmöntuotantoon tai CHP (combined heat and power) -

63 62 prosessin polttoaineeksi sellaisenaan. Jalostettuna sitä voidaan käyttää liikennepolttoaineena. Biokaasun käytöllä on monia positiivisia ympäristövaikutuksia. Uusiutuvana energialähteenä se korvaa fossiilisia polttoaineita ja auttaa osaltaan kasvihuonekaasujen vähentämisessä. Biokaasun poltossa muodostuvat päästöt ovat merkittävästi fossiilisten polttoaineiden polton päästöjä pienempiä. Lisäksi orgaanisen aineen anaerobisessa hajoamisessa muodostuvien kaasujen, lähinnä metaanin, talteenotto ja käsittely vähentää niiden haitallisia ympäristövaikutuksia. Laitoksella muodostuvan, sen toiminnasta yli jäävän biokaasun (70 % tuotannosta) käyttömahdollisuuksina tarkastellaan biokaasun polttoa soihtupolttona, laitoksen omaa sähkön ja lämmöntuotantoa, biokaasun johtamista Kokkolan energiayhtiöiden käyttöön ja biokaasun käyttöä liikennepolttoaineena. Poltto soihdussa Soihtupolttimella voidaan polttaa biokaasulaitoksessa syntyvä ylijäämäkaasu tai poikkeustapauksessa kaikki laitoksella syntyvä biokaasu. Muodostuva kaasu varastoidaan kaasukelloon. Soihtupoltto käynnistyy automaattisesti, kun kaasukello on täynnä ja kaasua syntyy enemmän kuin hetkellisesti laitoksen sisäisessä käytössä tai muussa mahdollisessa hyötykäytössä tarvitaan kaasua. Tyypillisiä soihtupolton käyttötilanteita ovat huolto- ja käyttökatkot kaasun hyötykäytössä ja esim. viikonloput, jolloin laitoksen oma käyttö voi olla normaalia vähäisempää riippuen töiden jaksotuksesta laitoksella. Sointupolttoa ei voida pitää energian hyödyntämisen kannalta järkevänä ratkaisuna, eikä se myöskään vastaa BAT:n mukaista toimintaa. Savukaasujen muodostumisen osalta tarkastellaan kaiken ylimääräisen (70 %) biokaasun polttoa soihtupolttona ja poikkeustilanteen osalta lasketaan päästöt, mikäli kaikki laitoksen tuottama biokaasu poltettaisiin soihdulla. Taulukossa 9 on esitetty savukaasupäästöt polttaessa ylimääräinen biokaasu soihtupolttona ja taulukossa 10 poikkeustilanteen päästöt, jos kaikki laitoksella muodostuva biokaasu poltetaan soihdussa. Päästökertoimina on käytetty Oulun Energian biokaasukattilan päästömittauksia (Turku Energia Oy 2002) ja biokaasun lämpöarvon ja hiilidioksidipäästöjen osalta tilastokeskuksen määrittämiä arvoja (Tilastokeskus 2006). Taulukko 9. Savukaasupäästöt ylimääräisen biokaasun soihtupoltosta biokaasua (m 3 /a) hiukkaset (t/a) Päästöt ilmaan NO x (t/a) SO 2 (t/a) CO 2 (t/a) VE ,006 0,092 0, ,014 VE ,009 0,148 0, ,523 VE ,015 0,233 0, ,536 Taulukko 10. Savukaasupäästöt kaiken biokaasun soihtupoltosta poikkeus- tai häiriötilanteessa biokaasua (m 3 /a) hiukkaset (t/a) Päästöt ilmaan NO x (t/a) SO 2 (t/a) CO 2 (t/a) VE ,008 0,131 0, ,020 VE ,013 0,203 0, ,031 VE ,021 0,328 0, ,050

64 63 Ylimääräisen tai poikkeustilanteissa kaiken biokaasun soihtupoltossa muodostuvat savukaasupäästöt ovat vähäisiä. Ne vastaavat noin 0,01 0,06 % Kokkolassa muodostuvista vastaavien yhdisteiden pienimmistä mitatuista vuosipäästöistä. Biokaasun soihtupolton savukaasupäästöt ovat vähäisiä kaikissa hankevaihtoehdoissa. Oma sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulaitoksella Biokaasun energiamäärällä voidaan korvata vastaava määrä fossiilisia polttoaineita. Laitoksen oma sähkö ja lämpö on arvioitu tuotettavaksi raskaalla polttoöljyllä, ellei siihen hyödynnetä laitoksen biokaasua. Taulukossa 11 on esitetty biokaasulaitokselta omasta käytöstä ylijäävän biokaasun energiasisältöä vastaavasta raskaan polttoöljyn poltosta muodostuvat savukaasupäästöt sekä päästöjen pieneneminen käytettäessä energiantuotantoon biokaasua. Biokaasun poltossa muodostuvat savukaasupäästöt ovat niin vähäisiä hiukkas-, rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöjen osalta, että savukaasupäästöt vähenevät lähes kokonaisuudessaan (94 99 %). Hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 35 % verrattuna polttoöljyn poltossa muodostuviin päästöihin. Biokaasun energiakäytöstä saatava hyöty on sitä suurempi, mitä enemmän biokaasua saadaan korvaamaan polttoöljyä. Savukaasupäästöjen vähenemää arvioitaessa ei ole huomioitu polttoöljyn polton hyötysuhdetta. Biokaasun osalta pelkässä lämmöntuotannossa päästään yli 90 % hyötysuhteeseen ja biokaasupäästöjen laskennassa käytetyt päästöarvot on laskettu 90 % hyötysuhteella. Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa biokaasun sisältämästä energiasta noin % saadaan sähköenergiaksi ja % lämpöenergiaksi (kokonaishyötysuhde noin 85 %). Öljyä käytettäessä kattilan hyötysuhde on noin %. Biokaasun ja polttoöljyn hyötysuhteissa ei ole niin merkittävää eroa, että sen huomioiminen vaikuttaisi suuresti savukaasupäästöjen arviointiin. Taulukko 11. Biokaasun energiakäytöstä saatava päästövähenemä raskaan polttoöljyn polttoon verrattuna (t/a) Päästöt ilmaan polttoöljyllä Päästövähenemä biokaasulla Ylijäävän biokaasun energiasisältö (MWh/a) Vastaava raskaan polttoöljyn määrä (t/a) hiukkaset (t/a) NOx (t/a) SO2 (t/a) CO2 (t/a) hiukkaset (t/a) NOx (t/a) SO2 (t/a) CO2 (t/a) VE ,557 1,548 3, ,026-0,552-1,456-3, ,012 VE ,929 2,581 5, ,376-0,920-2,433-5, ,854 VE ,424 3,957 7, ,177-1,410-3,724-7, ,641 Biokaasun käyttö energiantuotannossa polttoöljyn sijasta vähentää merkittävästi laitoksen energiantuotannon savukaasupäästöjä. Hyödyntäminen paikallisissa voimalaitoksissa Vastaavasti kuten biokaasulaitoksen omassa sähkön- ja lämmöntuotannossa, biokaasun hyödyntäminen paikallisissa voimalaitoksissa vähentää saman energiamäärän muussa tuotannossa muodostuvia päästöjä. Fortumin ja Kokkolan Voiman voimalaitoksissa käytetään polttoaineena turvetta ja Kokkolan Voimalla myös puuperäisiä polttoaineita. Päästövähenemä on laskettu turpeen polton päästöihin verrattuna. Taulukossa 12 on esitetty biokaasulaitokselta omasta käytöstä ylijäävän biokaasun energiasisältöä vastaavasta turpeen poltosta muodostuvat savukaasupäästöt sekä päästöjen pieneneminen käytettäessä energiantuotantoon biokaasua. Biokaasun poltossa muodostuvat savukaasupäästöt ovat niin vähäisiä hiukkas- rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöjen osalta, että savukaasupäästöt vähenevät turpeen polton päästöistä noin 95 %. Myös hiilidioksidipäästöt

65 64 vähenevät selvästi, noin 54 %, verrattuna turpeen poltossa muodostuviin päästöihin. Biokaasun energiakäytöstä saatava hyöty on sitä suurempi, mitä enemmän biokaasua saadaan korvaamaan polttoöljyä. Taulukko 12. Biokaasun energiakäytöstä saatava päästövähenemä turpeen polttoon verrattuna (t/a) Päästöt ilmaan turve Päästövähenemä biokaasulla Ylijäävän biokaasun energiasisältö (MWh/a) Vastaava turvemäärä (t/a) hiukkaset (t/a) NOx (t/a) SO2 (t/a) CO2 (t/a) hiukkaset (t/a) NOx (t/a) SO2 (t/a) CO2 (t/a) VE ,130 1,299 1, ,594-0,124-1,207-1, ,580 VE ,216 2,164 2, ,989-0,207-2,017-2, ,467 VE ,332 3,319 4, ,184-0,317-3,086-3, ,648 Biokaasun käyttö energiantuotannossa paikallisissa voimalaitoksissa pienentää merkittävästi energiantuotannon savukaasupäästöjä. Käyttö liikennepolttoaineena Mädätysprosessissa syntyvän biokaasun käyttö ajoneuvokäytössä edellyttää kaasun puhdistamista, energiasisällön lisäämistä metaanipitoisuutta nostamalla ja kaasun paineistamista, varastointia ja jakelun järjestämistä. Jalostettuna biometaani soveltuu käytettäväksi kaasuautoissa. Suomessa ei ole laatustandardia liikennepolttoaineena käytettävälle biokaasulle. Toisaalla biokaasulle on määritetty vähimmäismetaanipitoisuus liikennepolttoainekäytössä välille % (Lehtomäki ym. 2007). Kokkolan biokaasulaitoksessa voitaisiin muodostaa noin m 3 /a (CH 4 95 %) biometaania liikennepolttoainekäyttöön, jos kaikki laitoksen omasta tarpeesta yli jäävä biokaasu tuotettaisi liikennepolttoaineeksi. Mädättämällä valmistettu biokaasu on arvioitu energiatehokkaimmaksi ja ympäristöystävällisimmäksi tavaksi valmistaa liikennepolttoaineita. (Lehtomäki 2006) Liikenteen päästöjen hallinta on kehittynyt teknisesti ja hiilidioksidia lukuun ottamatta päästöjä on voitu vähentää merkittävästi diesel- ja bensiinikäyttöisissä ajoneuvoissa. Biokaasulla käyvien autojen päästöt jäävät silti edelleen merkittävästi vähäisemmäksi. Metaani on yksihiilinen ja palaa puhtaammin kuin mikään muu polttoaine vetyä lukuun ottamatta. Biokaasun poltossa ei synny käytännössä lainkaan hiukkaspäästöjä ja pakokaasujen toksisuus on vähäinen. (Nylund 2008) Lampinen (2003) on arvioinut hiukkaspäästöjen vähenevän 99,9 % dieselkäyttöiseen ja 66 % bensiinikäyttöiseen autoon verrattaessa (Lampinen 2003). Biokaasun käytön liikennepolttoaineena on laskettu vähentävän hiilidioksidi päästöjä noin 90 % fossiilisiin liikennepolttoaineisiin verrattuna (Swedish Gas Association ym. 2008). Lampisen (2003) mukaan kasvihuonekaasupäästöt vähenevät jopa % diesel- ja bensiinikäyttöisin ajoneuvoihin verrattuna. Toisaalta biokaasun liikennepolttoainekäytöllä on laskettu saavutettavan % vähenemä kasvihuonekaasupäästöissä verrattaessa fossiilisiin polttoaineisiin (Lehtomäki ym. 2007). Hiilimonoksidia, hiilivetyjä, typen ja rikin yhdisteitä ja raskasmetalleja ei muodostu käytännössä lainkaan. (Swedish Gas Association ym. 2008) PAH-yhdisteiden päästöt ovat hyvin vähäisiä. Rikkidioksidin päästöt vähenevät noin % ja typen oksidien päästöt % (Lampinen 2003). Arvio vähenemästä riippuu mm. vertailussa olevien moottorien tyypistä ja tehosta, pakokaasujen puhdistustekniikasta, ajoneuvojen tyypistä ja koosta, vertailluista polttoaineista (diesel/bensiini) sekä biokaasun valmistuksen raaka-aineista.

66 65 Kuutiometri biometaania vastaa normaalissa ilmakehän paineessa noin 1 1,13 bensiinilitran energiamäärää (Lehtomäki ym. 2007, Swedish Gas Association ym. 2008, Tuomisto 2005). Biokaasun käyttö liikennepolttoaineena pienentää liikenteen savukaasupäästöjä merkittävästi Savukaasupäästöjen ehkäisy- ja vähennyskeinot Biokaasun hyödyntäminen energiana vähentää savukaasupäästöjä ja niiden osalta hankkeen ympäristövaikutukset ovat positiiviset. Toiminnassa ei näin ollen ole tarvetta harkita erillisiä savukaasupäästöjen vähennysmenetelmiä. Arvioitavan hankkeen toteutusta, eli siirtymistä lietteen käsittelyyn biokaasulaitoksessa ja muodostetun biokaasun hyötykäyttöä energiana voidaan pitää jo itsessään hyvänä menetelmänä savukaasupäästöjen vähentämiseksi. 9.5 Hankkeen pölypäästöt Laitoksen aiheuttamien pölypäästöjen arvioinnissa on otettu huomioon alueen säätila- ja tuuliolosuhteet. Pölypäästöjen kulkeutumista ei ole erikseen mallinnettu, koska päästöt arvioitiin hyvin vähäisiksi. Biokaasulaitoksen toiminnan aikana pölyämistä voi aiheutua lähinnä mädätteen jälkikypsytyksestä aumakomposteissa käännettäessä aumoja kuivalla ja tuulisella säällä. Laitoksen rakennus- ja purkuvaiheessa voi muodostua ajoittaisia pölypäästöjä aluerakentamiseen kuuluvista maansiirtotöistä. Vallitsevin tuulen suunta Ykspihlajan alueella on ollut kaakosta, mutta usein tuulee myös lounaan-etelän suunnasta ja toisaalta luoteen-pohjoisen suunnasta (Kokkolan kaupunki 2007). Lounais- ja luoteistuulilla on mahdollista että pölyä kulkeutuu kohti laitoksen koillis- ja kaakkoispuolella sijaitsevia huvila-alueita; pölyn ei kuitenkaan arvioida kulkeutuvan kauas biokaasulaitoksesta eikä siitä arvioida aiheutuvan haittaa asutukselle. Laitoksen ja asuinalueiden välissä kasvava puusto estää pölyn kulkeutumisen kauas laitoksesta. Jälkikypsytysaumoista mahdollisesti kääntämisen yhteydessä irtoava pöly ei ole terveydelle haitallista. Pölypäästöjä ja niiden leviämistä voidaan vähentää toiminnan aikana välttämällä jälkikypsytysaumojen kääntöä hyvin tuulisella säällä, etenkin kun tuuli puhaltaa lounaan tai luoteen suunnasta. Biokaasulaitoksen hankevaihtoehtojen välillä ei pölypäästöjen määrässä tai leviämisessä ole eroja. Nykytilanteeseen (VE -1) verrattuna biokaasulaitoksen toimintavaiheen pölypäästöt ovat vähäisemmät. Aumojen kääntökertoja arvioidaan tulevan mädätteen jälkikypsytyksessä hieman vähemmän kuin nykyisessä lietteen kompostoinnissa. Nykyään jätevedenpuhdistamon kuivattu liete kompostoidaan avokentällä, missä aumoja käännetään 1 2 kk välein, kokonaiskompostointiajan ollessa 1,5 vuotta. Jälkikypsytyksessä olevan mädätteen aumoja käännetään alkuvaiheessa muutaman viikon välein ja 6 kk jälkeen harvemmin, ja jälkikypsytykseen tarvitaan noin puolet kompostointiin tarvittavasta ajasta, noin 9 kk. 9.6 Hankkeen melupäästöt Biokaasulaitoksen toiminnassa melua aiheutuu koneista ja laitteista, aineksen siirtoon ja käsittelyyn käytettävistä pyöräkuormaajista sekä toimintaan liittyvästä liikenteestä. Hankkeesta aiheutuva melu on vähäistä ja laitoksen toiminnan aikana melu rajoittuu laitoksen sisätiloihin ja laitosalueen välittömään läheisyyteen. Myös rakentamis- ja purkutöistä voi aiheutua ajoittaista melua.

67 66 Lietteiden kuljetus laitokselle lisää ajoittaista liikennemelua kuljetusreiteillä. Melun lisäystä ei kuitenkaan arvioida kovin merkittäväksi, ottaen huomioon nykyisen raskaan liikenteen määrän ko. alueella ja läheisellä teollisuusalueella. Pääkuljetusreitit eivät kulje asuinalueiden keskeltä. Tieliikenteen melua on tarkasteltu tarkemmin kohdassa Kuivatun mädätteen siirrosta jälkikypsytyskentälle sekä aumojen käännöstä aiheutuu ajoittaista kuormaus- ja kuljetusmelua, joka ei kuitenkaan kulkeudu kauas laitoksen alueelta. Laitosalueen ja asuinalueiden välillä sijaitseva puusto vaimentaa aiheutuvaa melua. Toiminnasta aiheutuva melu ei ulotu asuin- tai huvila-alueille. Lietteen käsittely suunnitellaan siten, että valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset melutason päiväohjearvot (L Aeq 55 db) ja yöohjearvot (L Aeq db) eivät laitoksen ulkopuolella ylity. Hankevaihtoehtojen välillä ei melun esiintymisessä tai kulkeutumisessa ole eroja. Nykytilanteeseen verrattuna vaihtoehdoista VE1, VE2 tai VE3 ei laitoksen toimintavaiheessa aiheudu merkittävästi enemmän melua. 9.7 Hankkeen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin Taustaa ja arviointimenetelmät Ihmisen toiminnan vaikutuksesta kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä ovat lisääntyneet, mikä aiheuttaa kasvihuoneilmiön voimistumista ja ilmaston muutosta. Merkittävimmät kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ), dityppioksidi (N 2 O) ja halogenoidut hiilivedyt. Metaanipäästöjä muodostuu eniten jätehuollosta, mukaan lukien jäteveden käsittely, ja maataloudesta. IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) mukaan kasvihuoneilmiön seurauksia ovat maapallon lämpötilan nousu, merien pinnan nousu, kuivuuskaudet, tulvien lisääntyminen ja keskimääräisten sademäärien kasvu. (Väisänen ym. 2009) Tuomiston (2007) mukaan mm. lannasta tai orgaanisesta jätteestä valmistetun biokaasun kasvihuonepäästöt ovat noin % fossiilisten polttoaineiden kasvihuonepäästöistä huomioitaessa koko elinkaari. Biokaasulaitoksen vaikutus kasvihuonekaasuihin liittyy metaanin tuotannon hallintaan. Biokaasu koostuu pääosin metaanista ja on merkittävä ongelma ilmaston lämpenemisen kannalta päästessään hallitsemattomasti ilmakehään. Metaanin vaikutus kasvihuonekaasuna on IPCC:n laskentasuosituksen mukaan 21- kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Biokaasulaitoksella metaani kerätään hallitusti talteen ja hyötykäyttöön eikä metaanipäästöjä juuri muodostu normaaliolosuhteissa. Pieniä määriä voi muodostua mädätteen jälkikompostoinnissa. Poikkeustilanteissa, kuten putkisto- tai venttiilivuodoissa, biokaasulaitoksilta voi IPCC:n mukaan päästä ilmakehään 0 10 % tuotetusta biokaasusta. Arvioinnissa IPCC suosittaa käytettäväksi 5 %, ellei ole käytettävissä mittaustietoja. Hankkeen kasvihuonekaasupäästöjen vertailupohjaksi on arvioitu metaanipäästöt nykytilanteessa, jossa suurin osa lietteistä kompostoidaan aumakompostissa ja kaasut vapautuvat ilmakehään (vaihtoehto VE -1). Laskenta on tehty kaatopaikkakaasujen kasvihuonepäästöjä laskevan mallin perusteella. Hankevaihtoehtojen osalta vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin on laskettu hiilidioksidiekvivalenttina eri vaihtoehdoissa muodostuvina metaanipäästöinä (5 %) ja kaasun käytöstä muodostuvana hiilidioksidipäästönä Hankkeen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin Kokkolan lietteiden nykyisessä käsittelyssä ja biokaasulaitoksen eri hankevaihtoehdossa muodostuvat hiilidioksidipäästöt ja IPPC:n suosituksen mukainen poikkeus- ja häiriötilanteessa vapautuvat metaanipäästöt on esitettynä taulukossa 13 hiilidioksidiekvivalent-

68 67 tina. Biokaasulaitoksen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 3,5-8,5 % nykyisen lietteen käsittelyn kasvihuonekaasupäästöistä. Hankkeen toteutus ja lietteiden käsittely biokaasulaitoksella vähentää lietteen käsittelyn aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Laskennassa ei ole huomioitu vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 muualta tuotavien lietteiden tämän hetkisestä käsittelystä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Vaihtoehdoilla VE2 ja VE3 kasvihuonekaasujen väheneminen on todellisuudessa merkittävämpää, koska myös muiden yhdyskunta- ja teollisuuslietteiden käsittely nykyisellä menetelmällä aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat verrannollisia Kokkolan lietteenkäsittelyssä nykyisin muodostuviin päästöihin. Taulukko 13. Hankevaihtoehtojen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin hiiliekvivalenttina. Tuotettu biokaasu (m 3 /a) Oma biokaasun tarve (m 3 /a) CO 2 (t/a) CH 4 (t/a)* CO 2 - ekvivalentti (t/a) Muodostuvat kasvihuonekaasupäästöt VE ** 9823 VE VE VE VE Lisäksi hanke vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjä vähentävästi, kun laitoksella tuotetulla ylimääräisellä biokaasulla korvataan fossiilisia polttoaineita. Kohdassa 9.4 on laskettu savukaasupäästöt ja niiden väheneminen verrattuna vastaavan energiamäärän sisältävän polttoöljy- ja turvemäärän polttamiseen. Käytettäessä biokaasua polttoöljyn sijaan hiilidioksidipäästöt pienenevät noin t/a ja käytettäessä biokaasua turpeen sijaan hiilidioksidipäästöt pienenevät noin t/a. Vähenemä on sitä suurempaa, mitä enemmän biokaasua tuotetaan korvaamaan fossiilisia polttoaineita. 9.8 Ilmastoon ja ilmanlaatuun kohdistuvien haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Hajukaasupäästöt on merkittävin biokaasulaitoksesta ja lietteiden käsittelystä aiheutuva ympäristövaikutus. Hajukaasuilla on merkitystä viihtyvyyshaittana, mutta ne eivät aiheuta terveys- tai turvallisuushaittaa alueella tai sen lähiympäristössä. Biokaasulaitoksella hajukaasujen vaikutusta ehkäistään sijoittamalla hajua aiheuttavat toiminnat, kuten lietteen vastaanotto, esikäsittely ja syötteen valmistus, mahdollinen hygienisointi sekä mädätteen kuivatus, suljettuihin alipaineistettuihin tiloihin, joiden poistoilmalle järjestetään riittävä käsittely. Hajukaasupäästöjen mallinnuksessa on huomioitu kaasun käsittely ja ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan hajupäästöt jäävätkin laitoksen normaalisti toimiessa pieniksi ja rajoittuvat laitoksen lähialueelle. Hajupäästöjen osalta voi aiheutua häiriötilanne lähinnä laitoksen hajukaasun käsittelyn toimintataukojen tai rikkoontumisen seurauksena. Häiriötilanteiden hajupäästöjä pyritään estämään valitsemalla laitokselle toimintavarma ja muilla vastaavilla laitoksille hyväksi todettu hajukaasujen käsittelymenetelmä. Mädätteen välivarastoinnin ja jälkikypsytyksen hajupäästöt ovat huomattavasti vähäisemmät kuin tuoreen lietteen kompostoinnin päästöt. Jälkikypsytysalueen päästöt vastaavat noin 4 % lietteiden käsittelyhallin puhdistetun poistoilman päästöistä. Jälkikypsytysalueelta voi kuitenkin aiheutua pölypäästöjä kompostointiaumojen käännön yhteydessä. Pölyn leviämiseen voidaan vaikuttaa välttämällä aumojen kääntämistä kovalla tuulella, riittävän huolellisilla työmenetelmillä tai tarvittaessa kattamalla jälkikompos-

69 68 tointialue. Hajukaasupäästöjen osalta jälkikompostointialueen kattamisella ei ole suurta merkitystä johtuen mädätteen matalasta hajupitoisuudesta. Biokaasulaitoksen toiminnasta aiheutuvat savukaasupäästöt ovat huomattavan pienet käytettäessä suunnitellun mukaisesti biokaasua laitoksen tarvitseman energian tuotannossa. Tuotetun biokaasun käytön ympäristövaikutukset taas ovat positiiviset korvattaessa niillä fossiilisia polttoaineita tai turvetta. Myös kasvihuonekaasujen osalta biokaasulaitoksen toiminnan vaikutukset ovat positiivisia, eli biokaasun talteenotto vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Kokonaisuudessaan hankkeen toteuttaminen ja lietteiden käsittely biokaasulaitoksessa jo sinänsä vähentää ilmanlaatuun ja ilmastoon kohdistuvia haitallisia vaikutuksia kaikilla arvioitavilla hankevaihtoehdoilla. 10 HANKKEEN VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN 10.1 Kallio- ja maaperä Nykytila Kokkolan alueen maaperän syntyyn ja rakenteeseen ovat vaikuttaneet jäätiköityminen, jään sulaminen ja sulamisvedet, sekä maan kohoaminen ja rantavoimat. Jäteveden puhdistamon alue, mihin biokaasulaitosta on suunniteltu, on paljastunut merestä vuotta sitten. Jäätikön pääliikesuunta on ollut pohjoisesta ja luoteesta etelään ja kaakkoon. Jäätikön pohjaan ja sen reunaan oli kerrostunut erityyppisiä moreeneita. Näiden vanhempien hiekkojen syntyhistorian vuoksi niiden alapuolella ei ole merkittäviä hienojakoisia kerrostumia, vaan ne ulottuvat moreeniin tai kallioon asti. Puhdistamoalueen päämaalaji on pääosin lajittunutta vanhaa hiekkaa. Jäätikön reuna päättyi Kokkolan seudulla yli 100 m syvään veteen. Sulavan jään reunan asema vaihteli mm. lyhytaikaisista ilmastomuutoksista johtuen aikaisemmin jäästä vapautuneille alueille, jolloin jo jään eteen kerrostuneet lajittuneet sedimentit peittyivät uudelleen jään alle. Jään reunan oskilloidessa, se muokkasi ja tiivisti sedimenttejä. Jäätikön muokkaamat moreenimuodostelmat ja sulamisvesien kuljettamat lajittuneet maakerrostumat joutuivat maan kohoamisen seurauksena rantavyöhykkeeseen, jossa rantavoimat ja tuuli ovat niitä muokanneet. Rantavyöhykkeeseen syntyi rantavalleja ja kivikoita. Hienoaines kulkeutui syvänteisiin ja saattoi myöhemmin peittyä hiekkaisten huuhtoutumien alle. Rantavoimien toiminta oli erityisen tehokasta siellä, missä oli jo aikaisemmin muodostuneita hiekkakerroksia, kuten suunnitellun biokaasulaitoksen alueella. Tuuli myös muokkasi vanhojen hiekkakerrosten pintaan dyynejä. Kokkolan alueella jääkauden jälkeinen maankohoaminen on suuruusluokkaa 8 9 mm vuodessa, mutta ilmastonmuutoksen takia tehollinen nousu on 4 5 mm. Maan pinta suunnitellun biokaasulaitoksen alueella on noin +0,8 +1,7 NN. Alueen maanpinta viettää yleisesti pohjoiseen ja luoteeseen kohti merenrantaa. (Saastamoinen 2008) Biokaasulaitos sijoittuu hiekasta koostuvan piiloharjun laidalle, joka ulottuu Harrbådan-Rummelön alueelta etelään noin 20 km, ja kääntyy sen jälkeen kaakkoon. Alue on suhteellisen homogeenista hiekkaa, jossa on paikallisesti hienojakoisempia kerroksia, hienoa hiekkaa ja silttistä hiekkaa. Hiekan vedenläpäisevyys on välillä m/s ja hienompien hiekkojen vedenläpäisevyys m/s. Alueen itäpuolella harjunkeskivaiheilla on karkeampia kerroksia hiekkaa ja soraa. Lähimmät moreenialueet sijoittuvat luoteeseen niemen kärkeen (Gråsjälsbådan ja Ryssjeberget), jossa on myös kal-

70 69 liopaljastumia, sekä puhdistamoalueen eteläpuolelle, jossa on paikallinen moreeniharjanne. GTK:n maaperäkartta alueesta on esitettynä kuvassa 11. Kuva 11. GTK:n maaperäkartta hankealueen ympäristöstä Puhdistamon ja suunnitellun biokaasulaitoksen alueella ei ole kalliopaljastumia. Peruskallio on alueella laadultaan kiillegneissiä, jossa on graniittisia juonia. GTK:n kallioperäkartta alueesta on kuvassa 12. Kallioperä on alueella noin m syvyydellä maanpinnasta (Saastamoinen 2008). Kuva 12. GTK:n kallioperäkartta hankealueen ympäristöstä Arviointimenetelmät Biokaasulaitoksesta maaperään aiheutuvat vaikutukset rajoittuvat pohjarakenteiden tekemiseen, joihin liittyen alueella on tehtävä maan kaivuja ja tuotava lisämaita. Laitoksen vaikutukset maaperään on arvioitu laitokselle laaditun yleissuunnitelman pohjalta. Alueen rakennesuunnitelmia ei ole vielä laadittu, mutta se ei aiheuta merkittävää epä-

71 70 varmuutta arvioittaessa laitoksen vaikutuksia maaperään. Nykytilanteessa maaperään kohdistuvat vaikutukset on arvioitu jätevedenpuhdistamon lietealtaiden, alueen maaperän ominaisuuksien ja tyypillisen jätevesilietteen ominaisuuksien perusteella Hankkeen vaikutukset maaperään Biokaasulaitoksen rakentamisesta ja toiminnasta ei ole vaikutuksia kallioperään. VE-1 Nykytilanne: Nykytilanteessa jätevedenpuhdistamon sekä sako- ja umpikaivolietteiden kuivatus maanvaraisissa altaissa aiheuttaa paikallista maaperän pilaantumista lietteissä tyypillisesti esiintyvillä yhdisteillä. Alueen jätevesilietealtaat ovat yhteensä noin m 2 laajuiset ja sako- ja umpikaivolietteen kuivatusaltaat noin m 2 laajuiset. Altaiden kohdalla maaperä voi olla paikallisesti pilaantunutta ravinteilla ja mahdollisesti raskasmetalleilla. Altaiden alapuolisen maaperän mahdollinen pilaantuneisuus ei kuitenkaan aiheuta terveys- eikä ympäristöriskiä laajemmalla alueella ja alue tulee puhdistumaan vähitellen luontaisesti altaiden käytön lopettamisen ja tyhjentämisen jälkeen. VE0 Hanketta ei toteuteta: Mikäli biokaasulaitoshanketta ei toteuteta, tulee jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakentaa tilat Kokkolan sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotolle sekä niiden ja Kokkolan jätevedenpuhdistamon lietteiden esikäsittelylle ja kuivaukselle. Vastaanotto- ja esikäsittelytila on arviolta noin 150 m 2 laajuinen ja rakenteeltaan tila vastaa hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 vastaanottotiloja. Tilat tehdään uuden jätevedenpuhdistamon yhteyteen, esimerkiksi samalle kiinteistölle, jolle biokaasulaitosta ollaan sijoittamassa. Alueen maanpintaa tulee nostaa noin 2 m nykyisestä tasosta, jotta rakennukset sijoittuvat riittävän korkealle suhteessa merenpintaan. Lietteen vastaanottosäiliöt upotetaan enintään noin 1 m syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. Maaperän osalta hankkeen toteutusvaihtoehto VE0 ei poikkea normaalin talonrakennuksen maaperävaikutuksista; alueella tehdään täyttöjä ja kaivuja. Vaikutukset ovat paikallisia. VE1 Biokaasulaitoksella käsitellään Kokkolan jätevedenpuhdistamolietteet sekä sako- ja umpikaivolietteet ja VE2 Biokaasulaitoksella käsitellään Kokkolan ja lähialueen kunnallisia jätevedenpuhdistamolietteitä sekä sako- ja umpikaivolietteitä: Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 alueelle tehtävät rakennuksen ja rakenteet ovat saman kokoisia, koska niissä käsiteltävät lietemäärät ja lietteen laatu on saman tasoista. Muiden kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden lietteet ja sako- ja umpikaivolietteet tulevat laitokselle valmiiksi esikäsiteltyinä, eikä niiden varastointi kasvata merkittävästi laitoskokoa. Alueelle tulevan rakennuksen pinta-ala on arviolta noin 450 m 2. Laitosalueen maanpintaa nostetaan noin 3 m nykyisestä tasosta, jotta rakennukset sijoittuvat riittävän korkealle suhteessa merenpintaan. Lietteen vastaanottosäiliöt upotetaan enintään noin 2 m syvyyteen nykyisestä maanpinnasta pohjavesipinnan yläpuoliseen maahan. Biokaasureaktorit perustetaan maanvaraisesti. Lisäksi alueelle tehdään täyttöjä koko biokaasulaitoksen toiminta-alueen laajuudelle ja alue asfaltoidaan. Alueen sade- ja sulamisvedet viemäröidään ns. likaisten alueiden osalta jätevedenpuhdistamolle. Muista piha-alueen osista puhtaat sadevedet johdetaan maastoon. Hulevesistä ei aiheudu haittaa maaperälle. Maaperän osalta hankkeen toteutusvaihtoehdot VE1 ja VE2 eivät poikkea normaalin talonrakennuksen maaperävaikutuksista; alueella tehdään täyttöjä ja kaivuja. Vaikutukset ovat paikallisia. Onnettomuus-, poikkeus- ja häiriötilanteissa (kohta 6.10) ravinteita ja muita yhdisteitä ei voi päätyä maaperään, koska alueelle tehdään tiiviit pinnoitteet ja lietteen vastaanottoalueiden valumavedet viemäröidään jätevedenpuhdistamolle. Poikkeus- ja häiriötilanteilla ei ole vaikutusta maaperään.

72 Pohjavedet VE3 Biokaasulaitoksella käsitellään jätevedenpuhdistamolietteet, sako- ja umpikaivolietteet sekä teollisuuden lietteitä: Vaihtoehdossa VE3 teollisuuslietteiden vastaanotto- ja sekoitussäiliö sijaitsee lietteenkäsittelyrakennuksessa. Rakennuksen pintaala on noin 670 m 2. Teollisuuslietteet vastaanotetaan valmiiksi esikäsiteltyinä, joten erillisiä esikäsittelytiloja laitokselle ei tarvitse rakentaa. Aluerakentaminen ja perustamissyvyydet vastaavat vaihtoehtoja VE1 ja VE2. Sade- ja sulamisvedet ns. likaisilta alueilta viemäröidään jätevedenpuhdistamolle ja puhtaat sadevedet johdetaan maastoon. Hulevesistä ei aiheudu haittaa maaperälle. Vaihtoehdon VE3 vaikutukset maaperään vastaavat vaihtoehtoja VE-1, VE1 ja VE2 ja ovat paikallisia. Onnettomuus-, poikkeus- ja häiriötilanteissa (kohta 6.10) ravinteita ja muita yhdisteitä ei voi päätyä maaperään, koska alueelle tehdään tiiviit pinnoitteet ja lietteen vastaanottoalueiden valumavedet viemäröidään jätevedenpuhdistamolle. Poikkeus- ja häiriötilanteilla ei ole vaikutusta maaperään Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen Biokaasulaitoksen liikenne- ja toiminta-alueet rakennetaan asianmukaisesti päällystettyinä ja alueen sade- ja sulamisvesille järjestetään hallittu keräys. Tarpeelliselta osalta aluetta hulevedet johdetaan käsiteltäviksi viereiselle jätevedenpuhdistamolle Nykytila Biokaasulaitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, I luokan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Patamäki ( ), sijoittuu noin 800 m päähän suunnitellulta biokaasulaitokselta etelään. Pohjavesialueen sijainti on esitetty kuvassa 13. Patamäen pohjavesialue pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 25,51 km 2 ja varsinainen pohjaveden muodostumisalueen ala 19,84 km 2. Pohjavesialueella muodostuu vettä arviolta m 3 /d. Patamäen pohjavesialueella on neljä vedenottamoa, joista lähin Patamäen vedenottamo sijaitsee noin 3,8 km biokaasulaitokselta kaakkoon.

73 72 Kuva 13. Lähimmän pohjavesialueen (Patamäki , I lk.) sijainti Patamäki on rantavoimien tasaiseksi muokkaama pitkittäisharjujakson osa, jossa karkeat hyvin vettä johtavat kerrokset ovat noin m leveänä vyöhykkeenä hienojen hiekkakerrosten peittämänä. Se on muodostunut pohjois-eteläsuuntaiseen kallioperän ruhjevyöhykkeeseen. (Ympäristöhallinnon ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA) Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) alueelle laatiman pohjavesimallinnuksen perusteella suunnitellun biokaasulaitoksen alueella pohjavesi virtaa pääasiassa luoteeseen kohti merta, poispäin pohjavesialueesta. Alueen lounaisosassa virtausta tapahtuu myös Boliden Kokkola Oy:n jätevesialtaiden suuntaan. Alueelta ei suuntaudu virtausta pohjavesialueelle, koska vedenjakaja sijaitsee harjumuodostumassa olevien pohjavesilammikoiden pohjoisosassa. (Saastamoinen ym. 2008a) Suunnitellun biokaasulaitoksen länsipuolella, nykyisen puhdistamon ja Boliden Kokkola Oy:n sivutuotteiden läjitysalueen välissä pohjavedenpinnan taso on ollut vuodesta 1987 lähtien tehdyissä mittauksissa tasovälillä -0,08 +1,06. Suunnitellun biokaasulaitoksen paikkeilla tammikuussa 2008 pohjavesi oli 0,9 1,2 m syvyydessä nykyisestä maanpinnasta, tasovälillä +0,1 +0,3. Pohjavedenpinnan vaihtelu seuraa meriveden korkeutta. Ylivalumakausina pohjavesipinta voi olla paikoitellen aivan maanpinnan tuntumassa. Suunnitellun biokaasulaitoksen kaakkoispuolelle sijoittuvalta Boliden Kokkola Oy:n teollisuusjätteen alueelta on suotautunut alueen pohjaveteen metallipitoisuuksia ennen suojarakenteiden muodostamista. Pohjaveden laatuun on ollut vaikutusta myös mm. muilla teollisuusalueen jätetäytöillä ja teollisella toiminnalla, ilmaperäisellä kuormituksella ja luontaisella kuormituksella rikkonaisesta kallioperästä.

74 73 Vuosina Boliden Kokkola Oy:n, OMG Kokkola Chemicals Oy:n ja Kokkolan veden pohjavesikaivoissa suunnitellun biokaasulaitoksen ja Ykspihlajan teollisuusalueen välissä pohjavesi on ollut hapanta, ph keskimäärin 5,5. Kokkolan Vesi Oy:n tarkkailemissa putkissa ph on ollut selvästi korkeampi, keskimäärin 6,6 6,7. Sähkönjohtavuudet ovat varsin alhaisia, ottaen huomioon teollisuusalueen ja meren läheisyyden. Lyijyn pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan, mutta määritysraja on korkea. Raudan, sinkin, koboltin, nikkelin, kadmiumin ja arseenin keskimääräiset pitoisuudet ylittävät Suomen pohjaveden keskimääräiset taustapitoisuudet. Rautaa vedessä on Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamon läheisyydessä korkeita pitoisuuksia. Kokonaisfosforipitoisuus on varsin korkea, keskimäärin noin 1 mg/l, mikä ilmeisesti johtuu Kokkolan nykyisen jätevedenpuhdistamon läheisyydestä sekä pohjaveden heikosta happitilanteesta. Typpipitoisuus on ollut pääsääntöisesti <1 mg/l. Pohjaveden laatu muutamien parametrien suhteen suunnitellun biokaasulaitoksen alueen eteläpuolella (putki 0305) ja pohjoispuolella (0306) vuosina on esitetty taulukossa 14. Taulukko 14 Pohjaveden laatu Kokkolan nykyisen jätevedenpuhdistamon läheisyydessä v ph Sähkönjoht. N NO 3 NH 4 -N P PO 4 Cl Mn Fe ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l putki 0305 ka 6,7 18,3 <1 <1 1,4 0,99 0,84 4, min 6,6 13,0 <1 <1 0,16 0,43 0,42 2, max 6,9 25,0 6,4 <1 7,6 2,1 2, putki 0306 ka 6,6 16,0 <1 <1 0,60 1,0 0,75 4, min 6,4 14,0 <1 <1 0,14 0,20 0,21 2, max 6,8 18,0 2,2 <1 1,7 2,5 1,5 5, Patamäen pohjavesialueen veden laatu poikkeaa selvästi teollisuusalueen ja sen lähiympäristön pohjaveden laadusta. Patamäen pohjavesialueen pohjoisosan pohjaveden laatuun vaikuttavat alueen luontaisesti korkeat metallipitoisuudet, meren läheisyys (mm. Cl, F, SO 4, Na, Ca), maannoksen nuori ikä ja sen heikko pidätyskyky sekä pintamaan voimistunut kiillerapautuminen. Rapautumisen voimistuminen ja maannoksen heikko pidätyskyky heijastuu pohjaveteen lisäten sen pii-, kalium-, magnesium-, rauta- ja osin myös alumiinipitoisuuksia. Pintavesien sekoittuminen pohjaveteen puolestaan nostaa siinä liuenneen orgaanisen aineksen määrää, mikä selittää pohjaveden vähähappisuuden ja osittain pelkistävän tilan sekä suuret mangaanin ja raudan pitoisuudet. Muista metalleista pohjaveden laatua heikentää sinkki, koboltti ja varsinkin nikkeli, jonka pitoisuus ylittää talousveden nikkelille suositetun raja-arvon. (Saastamoinen ym. 2008b) Kaivot ja pohjaveden käyttö lähialueella Läheisen huvila-alueen kaivojen sijaintia ja käyttöä selvitettiin Harrinniemen ja Rummelön huvilayhdistyksen asukkaiden edustajien avulla. Juomavesikelpoisia kaivoja on alueella lähinnä Hopeakivenlahdessa ja Harrbådassa 13:lla vapaa-ajan asunnolla. Käytössä olevien juomakelpoisten kaivojen sijainti on merkitty kuvaan 14. Kaivojen vettä käytetään juomavetenä ja veden laatu on erittäin hyvä. Vettä on myös riittänyt hyvin. Rummelössä ja Sannanrannalla kaivovesi ei ole juomakelpoista ja vettä käytetään lähinnä puutarhan kasteluvetenä muutamissa kesäasunnoissa. Tietojen mukaan Sannanrannalla merivesi tulee nopeasti maaperässä vastaan. (lähteet: E. Huima, kirjallinen selvitys ; A-M. Kolehmainen, puhelinkeskustelu ; S. Koski, puhelinkeskustelu ) GTK:n tutkimusten perusteella pohjaveden virtaussuunta alueella on biokaasulaitoksen alueelta arviolta pohjois-koilliseen.

75 74 Kuva 14. Juomavesikäytössä olevien kaivojen sijainti hankealueen läheisyydessä ja pohjaveden arvioitu virtaussuunta GTK:n selvityksen perusteella Arviointimenetelmät Nykyisessä tilanteessa lietteen käsittelystä aiheutuvia vaikutuksia alueen pohjaveteen on arvioitu alueelle toimitettavien lietteiden ominaisuuksien ja alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteiden perusteella asiantuntija-arviona. Hankkeen toteuttamatta jättämisen VE0 pohjavesivaikutuksia on arvioitu kirjallisuus- ja tutkimustietojen sekä lietteiden ominaisuuksien perusteella. Biokaasulaitoksen rakenteiden vaikutuksia pohjaveden tasoon, virtaussuuntiin ja laatuun on arvioitu vastaavien laitosten rakennesuunnitelmien, alueelle tehdyn pohjavesimallinnuksen virtaustietojen ja alueen pohjavesiolosuhteiden pohjalta. Tarkastelussa on otettu huomioon mahdolliset vaikutukset lähialueen kaivojen käyttöön Hankkeen vaikutukset pohjaveteen Nykytilanteessa (VE-1) Kokkolan jätevedenpuhdistamolietteet sekä välpätyt sakokaivo- ja umpikaivolietteet kuivataan avonaisissa maa-altaissa, minkä jälkeen ne aumakompostoidaan. Kuivatun lietteen aumakompostointikentältä kertyvät sade- ja sulamisvedet johdetaan viemärillä jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi, joten lietteen kompostoinnilla ei arvioida olevan vaikutuksia alueen pohjavesien laatuun. Lietteen kuivatusaltaiden alapuoliseen maaperään voi olla kertynyt ravinteita ja/tai raskasmetalleja pitkään jatkuneen lietteenkuivauksen seurauksena. Ilmeisesti pohjaveteen liukenee altaista peräisin olevia ravinteita kuten fosforia ja typpeä sekä metalleja, etenkin meriveden ja pohjaveden pinnan ollessa korkealla. Pohjaveden päävirtaussuunta puhdistamon

76 75 alueella on tutkimustiedon perusteella pohjoiseen, merelle, eli poispäin Patamäen pohjavesialueelta. Virtaussuunta on myös poispäin Harrinniemen Rummelön huvilaalueelta, joten nykytilanteessa lietteenkäsittelyllä ei ole vaikutuksia pohjaveden laatuun ja kaivojen käyttöön kyseisellä alueella. Hankevaihtoehdossa VE0 lietteenkäsittelyllä ei ole missään tilanteessa haitallisia vaikutuksia pohjavesiin, koska lietteen kuivaus avonaisissa maa-altaissa loppuu ja liete kuljetetaan uudelta puhdistamolta kuivauksen jälkeen muualle jatkokäsiteltäväksi. Pohjavesiin ei pääse suotautumaan ravinteita tai muita yhdisteitä kuten mahdollisesti nykyisistä kuivatusaltaista. Muutoksia Harrinniemen Rummelön alueen pohjaveden laadussa ei tapahdu. Hankevaihtoehdoissa VE1, VE2 ja VE3 pohjaveden pintaa joudutaan hieman alentamaan laitoksen rakentamisen aikana pumppaamalla. Geologian tutkimuskeskus on selvittänyt uuden jätevedenpuhdistamon rakennustöiden aikaisen pohjavedenpinnan alentamisen vaikutuksia pohjaveden virtaukseen (Saastamoinen ym. 2008a). Selvityksen mukaan pohjaveden pintaa voidaan alentaa uuden jätevedenpuhdistamon alueella kahdessa osassa tasoon -0,5 m (NN) tai altaittain tasoon -1,5-0,5 m (NN), ilman että alentaminen vaikuttaa haitallisesti pohjaveden virtaussuuntiin. Jätevedenpuhdistamon alueen rakentamisen aikaisesta pohjavedenpinnan laskusta ja veden poisjohtamisesta on tehty vesistövaikutusten arviointi ja Natura-tarveselvitys (Pöyry Environment Oy 2009b) ja Länsi-Suomen ympäristökeskus on antanut siitä lausunnon. Selvityksen perusteella mainitulla pohjavesipinnan rakennustöiden aikaisella alentamisella ei arvioida olevan vaikutuksia pohjaveden virtaussuuntiin alueella. Selvityksessä esitettyjä pohjaveden alentamistasoja voidaan käyttää ohjeellisena myös jätevedenpuhdistamon viereisellä biokaasulaitosalueella. Laitoksen toteutussuunnittelun aikana tilanne tullaan tarkistamaan. Yleissuunnitelman perusteella biokaasulaitoksen perustusten alin perustamissyvyys on enimmillään noin 2 m nykyisen maanpinnan alapuolella, mutta säiliöt ja muut rakenteet tehdään nykyisen maanpinnan yläpuolelle. Pohjavesipinnan taso on noin 1 m syvyydellä nykyisestä maanpinnasta, joten laitoksen rakenteet eivät tule ulottumaan pohjaveteen. Pohjavesipinta palautuu normaalille tasolleen rakentamistöiden aikaisen pumppauksen päätyttyä. Hankealueella pohjaveden virtaussuunta on suunnilleen pohjois-koilliseen biokaasulaitoksesta. Juomavesikäytössä olevat kaivot sijaitsevat selkeämmin laitoksen koillispuolella. Kaivojen suuntaan pohjavesivirtauksen arvioidaan tulevan enimmäkseen biokaasulaitoksen itäpuolelta, eikä biokaasulaitokselta. Laitoksen rakentamisen aikaisella pohjavesipinnan alentamisella ei arvioida olevan vaikutuksia pohjaveden päävirtauksiin tai veden riittävyyteen käytetyissä kaivoissa. Hankevaihtoehdoissa VE1, VE2 ja VE3 biokaasulaitoksen toiminnasta ei aiheudu päästöjä pohjaveteen, koska laitosalueen sekä jälkikypsytyskentän pinnat on asfaltoitu ja sade- ja sulamisvedet on lietteenkäsittelyalueilta viemäröity suoraan jätevedenpuhdistamolle. Lietteistä peräisin olevia vesiä ei pääse valumaan ympäröivään maaperään ja pohjavesiin. Pohjavesiin ei pääse maaperän läpi suotautumaan ravinteita tai muita yhdisteitä kuten nykyisistä lietteen kuivatusaltaista, koska lietteenkäsittely muuttuu hallitusti sisätiloissa tapahtuvaksi. Hankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia pohjavesien laatuun tai lähialueiden kaivojen käyttöön. Biokaasulaitos ei sijaitse pohjavesialueella eikä sillä ole vaikutusta Patamäen vedenottamoon. Mahdollisissa onnettomuus-, poikkeus- ja häiriötilanteissa (kohta 5.10) ravinteita ja muita yhdisteitä ei arvioida päätyvän pohjaveteen alueelle tehtävien tiiviiden pinnoitteiden ja laitteistojen turva- ja hälytysjärjestelmien ansiosta.

77 Pintavedet Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen Laitoksen rakentamistöiden aikaisen pohjaveden pinnan alentamisen vaikutuksia pohjaveden virtaussuuntiin voidaan vielä vähentää aloittamalla pumppaus- ja rakennustyöt loppukesästä tai syksyllä, jolloin pohjaveden pinta on luonnostaan alhaalla. Pumppausja rakennustyöt olisi hyvä myös lopettaa loppukesästä tai syksyllä, jotta pohjavesi voisi palautua luonnolliselle tasolle mahdollisimman hitaasti. Mitä pienemmissä vaiheissa pohjavesipinnan alentaminen tehdään, sitä vähäisemmät vaikutukset sillä on pohjaveden korkeuksiin alueella. Mikäli lietteenkuljetusten aikana tapahtuisi sellainen onnettomuus, jossa lietettä voi päästä ympäristöön, haitallisten ainesosien suotautuminen pohjavesiin estetään parhain mahdollisin toimin esim. imeyttämällä mahdollisimman nopeasti liete kuivikkeeseen. Tämänkaltaisen onnettomuuden riski arvioidaan kuitenkin pieneksi Nykytila Biokaasulaitos sijoittuu Perämeren rantavyöhykkeelle noin 300 m päähän merenrannasta (merialue 99.21). Merivesipinta vaihtelee alueella noin tasolla NN -1,84 (alivesi NW lokakuussa 1936) NN +0,68 (ylivesi HW tammikuussa 1984). Meriveden keskivedenpinta on MW 2008 = NN -0,71 (Merentutkimuslaitoksen vahvistama teoreettinen keskivesi Pietarsaaressa). Kokkolan edustan merialueen tilaa ja kuormituksen vaikutuksia on seurattu yli 30 vuoden ajan. Kokkolan edustan merialuetta ovat jo pitkään kuormittaneet asutuksen ja teollisuuden jätevedet. Teollisuuden päästöistä tulee mm. metalleja, ravinteita ja orgaanisia yhdisteitä. Kokkolan kaupungin käsitellyt jätevedet sisältävät lähinnä ravinteita ja happea kuluttavia yhdisteitä. Rannikkovesiin kulkeutuu myös hajakuormituksen tuomia ravinteita ja alunamaiden sisältämiä metalleja (rautaa, sinkkiä). Kokkolan edustan merialueen rehevyys on kasviplanktonin määrää kuvaavan a- klorofyllipitoisuuden perusteella pienentynyt etenkin jätevesien purkualueiden läheisyydessä. Lievästi rehevä alue on vetäytynyt aivan jätevesien purkualueiden tuntumaan, kun se luvuilla ulottui huomattavasti ulommas merelle. Kokkolan edustalla meriveden fosforipitoisuus selittää tilastollisesti paremmin meriveden rehevyyttä kuin typpipitoisuus. (Kalliolinna ym. 2003) Arviointimenetelmät Biokaasulaitoksen rakenteiden vaikutusta pintavesivaluntaan ja valumavesimääriin on arvioitu laitossuunnitelman perusteella. Laitoksen jätevedet johdetaan viereiselle jätevedenpuhdistamolle, missä ne tulevat huomioiduiksi uutta puhdistamoa ja sen prosesseja suunniteltaessa. Rejektivesien vesistövaikutus tulee sisältymään uuden jätevedenpuhdistamon luparajoihin. Poikkeus- ja häiriötilanteet on otettu tarkastelussa huomioon. Jälkikypsytettyä mädätettä ei ensisijaisesti suunnitella käytettävän lannoitteena, mutta YVA-ohjelmasta annetun lausunnon mukaisesti mädätteen lannoitekäyttö ja mm. sen mahdolliset vesistövaikutukset on otettu erikseen ympäristövaikutusten arvioinnissa huomioon. Arvioinnin pohjana on käytetty kirjallisuus- ja tutkimustietoja Hankkeen vaikutukset pintavesiin Biokaasulaitokselta ei tule suoria päästöjä vesistöön, eikä laitos niin ollen aiheuta vesistö- tai kalastovaikutuksia. Piha-alueiden sekä mädätteen jälkikypsytyskentän sade- ja sulamisvedet viemäröidään jätevedenpuhdistamolle. Lietteistä peräisin olevia vesiä ei

78 77 voi joutua laitosta ympäröiviin ojiin tai mereen. Myös laitoksen rejektivedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle, missä ne käsitellään asianmukaisesti. Mikäli lietteenkuljetusten aikana tapahtuisi sellainen onnettomuus, jossa lietettä voi päästä ympäristöön, ympäristövahingot estetään parhain mahdollisin toimin esim. imeyttämällä mahdollisimman nopeasti liete kuivikkeeseen. Tämänkaltaisen onnettomuuden riski arvioidaan kuitenkin pieneksi. Muunlaisissa onnettomuus-, poikkeus- tai häiriötilanteissa päästöjä pintavesiin ei arvioida aiheutuvan. Jälkikypsytetyn mädätteen lannoitekäyttöä rajoittaa mädätteen mahdollisesti sisältämien haitallisten yhdisteiden, lähinnä raskasmetallien, pitoisuus. Haitallisten yhdisteiden pitoisuudet valmiissa mädätteessä riippuvat laitokselle tulevien lietteiden laadusta, joka voi vaihdella. Mikäli mädäte täyttää lannoitelain ja tarvittaessa sivutuoteasetuksen vaatimukset, mädätettä voidaan käyttää viherrakentamisen lisäksi lannoitteena ja maanparannusaineena. Jälkikypsytetty mädäte on orgaaninen lannoite, joka tehostaa kasvien ravinteiden saantia ja sillä voidaan vähentää keinotekoisten mineraalilannoitteiden sekä lietelannan käyttöä. Mädätteen lannoitekäyttö voi merkittävästi vähentää viljelyssä olevilta pelloilta tapahtuvia ravinteiden huuhtoutumia vesistöön. Peltojen lähivesistöissä lannoituksen tehostuminen ja vesistöön kulkeutuvan ravinnekuormituksen pieneneminen voi näkyä kohteesta riippuen esimerkiksi parantuvana happitilanteena ja/tai rehevyyden asteittaisena pienenemisenä. Vaikutukset kohdistuvat kuitenkin muualle kuin hankealueelle, ja mahdollisten vesistövaikutusten määrällistä arviointia ei tässä vaiheessa voi eikä ole tarvetta tehdä tarkemmin. Mädätteessä olevat patogeenit ja muut mikrobit tuhoutuvat käytännössä täysin mädätys- ja jälkikompostointiprosessin aikana, ja lannoitteena käytettävän mädätteen laatua määrää lainsäädäntö. Jälkikypsytetyn mädätteen mahdollisesta käytöstä lannoitteena ei aiheudu mikrobiologisen saastumisen vaaraa pintavesille. Ensisijaisesti mädätettä tultaisiin käyttämään Storkohmon jätteenkäsittelyalueen maisemoinnissa sekä viherrakentamisessa, joista ei aiheudu haitallisia päästöjä vesistöön Kasvillisuus ja luonnon monimuotoisuus Nykytila Kasvillisuuden ja luontokohteiden pohjatietona on käytetty alueen luonnosta olemassa olevaa aineistoa; Pohjois-Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistyksen tekemä Ykspihlajan teollisuusalueen ympäristön luontoselvitys (Kanckos 2003), Kokkolan kaupungin tekemät Kokkolan kantakaupungin yleiskaava maisemaekologinen selvitys 1994, Kantakaupungin ympäristö ja luonto 1993 ja Kokkolan ekologiset maisema- ja suojelukohteet Alueen uhanalaiset eliölajit on tarkastettu ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (Länsi-Suomen ympäristökeskus ) sekä Rummelön-Harrbådan Natura-alueen luontotyyppi-inventointitiedot on saatu Metsähallituksen tietojärjestelmistä (Metsähallitus/ Carina Järvinen ). YVA-menettelyyn liittyen on tehty tarkistava maastokäynti kasvillisuuden osalta , joka kohdistui suunnitellun biokaasulaitoksen alueelle, sen lähimaastoon sekä kaasuputken reitille biokaasulaitokselta teollisuusalueen energialaitoksille. Kasvimaantieteellisessä aluejaossa Kokkolan seutu sijoittuu keski- ja eteläboreaalisen alueen vaihettumisvyöhykkeeseen. Alueella eteläiset ja pohjoiset lajit ja kasvillisuustyypit kohtaavat toisensa. Mereinen sijainti sekä nopea maankohoaminen antavat myös oman leimansa kasvillisuudelle (Kalliola 1973; Eurola 1995).

79 78 Suunnitellun biokaasulaitoksen alue on pääosin mäntyä kasvavaa kuivaa kangasta (kuva 15). Kuusta on sekapuuna ja koivua esiintyy alueen pohjoisosassa. Mäntyjen oksilla ja rungolla on runsaasti levää (Algae) ja vihersukkulajäkälää (Scoliciosporum sp.). Pohjakerros on monin paikoin paljasta hiekkaa ja havukariketta. Metsälauhaa ja joitakin sammalia, mm. nuotiosammal (Funaria hygrometrica) ja karhunsammal (Polytrichum sp.), kasvaa siellä täällä. Kuva 15. Suunnitellun biokaasulaitoksen aluetta. Biokaasulaitoksessa syntyvä biokaasu on hyödynnettävissä Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitsevien Fortumin ja Kokkolan Voiman voimalaitoksilla. Tässä vaihtoehdossa biokaasu johdettaisiin kaasuputkea pitkin jätevedenpuhdistamon alueelta voimalaitosten alueelle. Kaasulinja kulkisi tien ja radan rinnalla. Linjan alkuosan metsä on koivikkoa, jossa kasvaa mäntyä sekapuuna. Kenttäkerroksessa valtalajina on metsälauha. Keskiosa linjareitistä on kuivahkoa nuorta männikköä sekä voimajohtolinjan alla koivun ja männyn taimikkoa. Loppuosa linjareitistä on koivua ja mäntyä kasvavaa kuivahkoa kangasta, jossa kenttäkerroksessa päälajeina ovat metsälauha ja varvut. Suunnitellun biokaasulaitoksen lähialueiden kasvillisuus on vyöhykkeistä maankohoamisrannikon kasvillisuutta. Rannat ovat matalia niittyjä ja ruovikoita, jotka vaihettuvat pensaikoiden, lepikoiden ja lehtipuuvaltaisten metsien kautta Ykspihlajan niemen sisäosissa puolukkatyypin (VT) mäntymetsiksi. Ykspihlajan teollisuusalueen lukujen ilmanpäästöjen seurauksena kasvillisuus on kärsinyt vakavia vaurioita. Päästöt ovat vähentyneet ja kasvillisuus on toipumassa, mutta kasvillisuuden muuntuminen ja maaperään kertyneet raskasmetallit vaikuttavat edelleen alueen luontoon. (Kanckos 2003). Kasvillisuuden puolesta suunnitellun biokaasulaitoksen läheisyydessä luonnontilaisia, arvokkaita kohteita ovat Rummelön-Harrbådan Natura alue (alueesta tarkemmin luvussa ), Sannanrannan saniaiskorpi sekä Sandstranspottenin entinen kluuvilampi. Hieman etäämpänä biokaasulaitoksesta sijaitsee Morsiussaari, joka on tiiviisti rakennettu vapaa-ajanasuntoalue. Saaren lounaisosassa oleva luonnontilainen rantaniittylaikku on luonnonsuojelulain 29 mukainen luontotyyppi. Saaren eteläpuoleinen flada on vesilain 15a mukainen luontotyyppi. (Kanckos 2003; Laitinen 2006; Ympäristökeskus 2008). Sannanrannan saniaiskorpi sijaitsee vajaan kahden kilometrin päässä suunnitellusta biokaasulaitoksesta kaakkoon. Metsäalvejuuri ja isoalvejuuri muodostavat laajoja kasvustoja peittäen koko pohjakerroksen. Aluskasvillisuus on niukkaa; metsätähteä, ora-

80 79 vanmarjaa, metsäimarretta, mustikkaa, ketunleipää, vanamoa ja riidenliekoa esiintyy saniaisten lisäksi. Korpi on ojitettu, mutta sarkaojat ovat kasvamassa pikkuhiljaa umpeen. Puuston valtapuu on kuusi, mutta paikoin koivu on niin yleinen että voidaan puhua koivun ja kuusen sekametsästä. Saniaiskorpi on metsälain 10 mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Aluetta pidetään monimuotoisuudelle erittäin tärkeänä kohteena ja metsätyyppinä se on ainoa laatuaan Kokkolan kantakaupungin alueella. (Kanckos 2003) Sandstrandspotten on entinen kluuvilampi. Umpeenkasvanut lampi sijaitsee reilun puolentoista kilometrin päässä suunnitellusta biokaasulaitoksesta kaakkoon. Lampi on soistunut ja siellä kasvaa mm. pullosaraa, suohorsmaa, leveäosmankäämiä, kurjenjalkaa, suoputkea, järviruokoa ja isokarpaloa. Järven ympärillä kasvaa kapea lehtimetsävyöhyke. Kohde on vesilain 15a mukainen luontotyyppi. Lammella on linnustollista merkitystä. (Kanckos 2003) Uhanalaisten kasvi- ja kääväkäslajien esiintymät Biokaasulaitoksen vaikutusalueelta ei ole tiedossa uhanalaisia putkilokasvi- tai kääväkäslajien esiintymiä. Selvitysalue sijaitsee alueellisen uhanalaisuustarkastelun vyöhykkeellä 3a (keskiboreaalinen Pohjanmaa). Rummelön-Harrbådan Natura-alueelta on tiedossa vyöhykkeellä 3a alueelliseksi uhanalaiseksi (RT) luokitellut humalan (Humulus lupulus) ja kevätlinnunsilmän (Chrysosplenium alternifolium) kasvupaikat (Länsi- Suomen ympäristökeskus ) (kuva 16). Kuva 16. Huomioitavien kasvilajien sijaintipaikat. Uhanalaiset luontotyypit Maamme uhanalaisista luontotyypeistä on laadittu v luokittelu ja opaskirja (Raunio ym. 2008). Suomi on jaettu oppaassa Etelä- ja Pohjois-Suomen osa-alueisiin. Niiden lisäksi luontotyypeille on esitetty uhanalaisuusluokka myös koko maata koskien. Uhanalaisuusluokat on laadittu lajien uhanalaisuusarvioinnin tapaan (IUCN 2003). Luontotyyppien arviointi on tapahtunut kahden kriteerin (A ja B) mukaan: luontotyypin määrän

81 80 muutos (A) ja laadun muutos (B). Arviointimenetelmän mukaan luontotyyppi on saanut uhanalaisuusluokituksensa. Uhanalaisilla luontotyypeillä ei ole lainsäädäntöön perustuvia suojeluvaikutuksia, mutta ne kertovat luonnon monimuotoisuudesta. Biokaasulaitoksen vaikutusalueen luontotyyppien uhanalaisuus on esitetty taulukossa 15 (Raunion ym mukaan). Alue kuuluu luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa Etelä-Suomen osa-alueeseen. Uhanalaisia luontotyyppejä ovat äärimmäisen uhanalaisiksi (CR), erittäin uhanalaisiksi (EN) ja vaarantuneiksi (VU) luokitellut tyypit. Silmälläpidettävät (NT) luontotyypit eivät ole uhanalaisia. Vaikutusalueen uhanalaisista luontotyypeistä suurin osa sijaitsee Rummelön-Harrbådan Natura-alueella. Äärimmäisen uhanalainen (CR) maankohoamisrannikon metsien kehityssarjojen luontotyyppiin luetaan kuuluvaksi kaikki luonnontilaiset metsäalueet. Biokaasulaitoksen alue voidaan luokitella tähän tyyppiin kuuluvaksi. Taulukko 15. Biokaasulaitoksen -vaikutusalueella esiintyvien luontotyyppien uhanalaisuus sekä sijainti alueella. (CR= Äärimmäisen uhanalainen, EN= Erittäin uhanalainen, VU= Vaarantunut, NT= Silmälläpidettävä, LC= Säilyvä; Raunion ym. (2008)). Luontotyyppi Etelä-Suomi Koko maa sijainti alueella Itämeren rantaluontotyypit Maankohoamisrannikon metsien kehityssarjat CR CR Vaikutusalueen luonnontilaiset metsät rantavyöhykkeestä ylöspäin. Liikkuvat rantavehnädyynit VU VU Natura-alue Harmaat dyynit VU VU Natura-alue Rannikon kosteat terva- ja harmaaleppälehdot NT NT Natura-alue Rannikon tuoreet koivu- ja tuomilehdot NT NT Natura-alue Rannikon lehtomaiset lehtimetsät VU VU Natura-alue Rannikon tuoreen kankaan kuusikot EN EN Natura-alue Perinnebiotoopit Merenrantaniityt CR CR Natura-alue Suot Avoluhdat NT LC Sandstrandspotten Saniaiskorpi EN VU Sannanrannan saniaskorpi Metsät Tuoreet kankaat NT NT Vaikutusalueen keskiosassa Kuivahkot kankaat NT NT Vaikutusalueen keskiosassa Kuivat kankaat VU NT Vaikutusalueen keskiosassa Arviointimenetelmät Luontokohteiden pohjatietoina on käytetty alueen luonnosta olemassa olevaa aineistoa (Ykspihlajan teollisuusalueen ympäristön luontoselvitys, Kokkolan kaupungin tekemät selvitykset, Metsähallituksen luontotyyppi-inventointitiedot, uhanalaisrekisterin tiedot, kartat, ilmakuvat). Alueelle on lisäksi tehty maastokäynti Hankkeen vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön (kohta 10.5) ja luonnonsuojelualueisiin (kohta 10.7) on arvioitu selvittämällä luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta merkittäviin eliöyhteisöihin kohdistuvat muutokset ja niiden merkittävyys. Merkit-

82 Eläimistö tävyyden määrittely perustuu alueiden suojelutavoitteisiin ja suojeluperusteisiin. Arviointi on laadittu biologien laatimina asiantuntija-arvioina. Luontovaikutusten arviointiin liittyy aina epätarkkuutta, sillä luonnon eri osatekijät muodostavat monimuotoisen verkoston ja yksittäisessä tekijässä tapahtuva muutos aiheuttaa vaikutuksia muuhun luontoon. Biologiset prosessit ovat monimutkaisia eikä niiden ennustaminen ole kaikilta osin mahdollista. Tarkastelua voidaan kuitenkin pitää riittävän luotettavana pohjana hankkeen vaikutusten arvioinnissa Hankkeen vaikutukset kasvillisuuteen ja luonnon monimuotoisuuteen Suunnitellun biokaasulaitoksen alue muuttuu metsävaltaisesta alueesta rakennetuksi ympäristöksi. Alkuperäinen kasvillisuus poistetaan biokaasulaitoksen alueelta. Alue on keski-ikäistä mäntyä kasvavaa kuivaa kangasta, jonka pohjakerroksessa lajistoa esiintyy vain paikoin. Maaperä on suurelta osin paljasta hiekkamaata. Biokaasulaitoksen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnon kannalta erityisen arvokkaita kohteita. Sannanrannan saniaiskorpi (metsälaki 10 ) ja Sandstrandspotten (vesilaki 15a ) sijaitsevat noin kahden kilometrin päässä suunnitellusta biokaasulaitoksesta. Noin kolmen kilometrin päässä Morsiussaaressa sijaitsevat luonnontilainen rantaniitty (luonnonsuojelulaki 29 ) ja flada (vesilaki 15a ). Pitkän etäisyyden takia hankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia näihin alueisiin. Biokaasulaitoksen vaikutusalueella on tiedossa kaksi alueellisesti uhanalaisen kasvilajin esiintymää humala (Humulus lupulus) ja kevätlinnunsilmä (Chrysosplenium alternifolium). Molemmat lajit esiintyvät noin kilometrin päässä biokaasulaitoksen alueelta. Pitkän etäisyyden takia hankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia näihin huomioitaviin kasvilajeihin. Vaikutusalueella esiintyvät uhanalaiset luontotyypit sijaitsevat pääsääntöisesti Rummelö-Harrbådan Natura-alueella sekä Sannanrannan saniaiskorvessa ja Sandstranspottenilla. Maankohoamisrannikon metsien kehityssarjat luontotyyppiin luetaan kuuluvaksi kaikki luonnontilaiset metsäalueet. Myös biokaasulaitoksen alue luetaan tähän luontotyyppiin. Biokaasulaitoksen rakentaminen hävittää luontotyypin tältä noin 0,5 ha alueelta, mikä heikentää alueen luonnon monimuotoisuutta. Hankkeeseen liittyvät toimet eivät kohdistu muihin uhanalaisiin luontotyyppeihin, joten niihin ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia Nykytila Suunnitellun biokaasulaitoksen vaikutusalueen tiedot linnustosta ja muusta eläimistöstä on kerätty aikaisemmista selvityksistä (Kanckos 2003), tietokannoista (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2009, BirdLife Suomi ry 2009) sekä haastattelemalla alueen tuntevia alan paikallisia asiantuntijoita ja harrastajia (puhelinkeskustelu Marko Pohjoismäki ja Sami Salonkoski). Alueen kasvillisuuden selvittämiseen kohdistuvalla maastokäynnillä havainnoitiin myös alueen eläimistöä, mutta varsinaisia lintulaskentoja alueelle ei hankkeeseen liittyen tehty. Laitosalueen linnusto Suunnitellun biokaasulaitoksen alue on mäntykangasta. Alueen linnusto koostuu pääasiassa mäntykankaiden tyyppilajistosta, johon kuuluvat mm. käpytikka, hömö- ja töyhtötiainen, leppälintu sekä vihervarpunen. Alueen linnustoa ei ole kartoitettu tarkemmin erillisillä laskennoilla, mikä kertoo osaltaan sen linnustollisen arvon tavanomaisuudesta.

83 82 Suunnitellun laitosalueen ulkopuolella sijoittuvilla rehevämmillä metsäalueilla tavataan kosteissa paikoissa mm. pyitä. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole uhanalaisten petolintujen pesäreviirejä. Kokonaisuudessaan hankealueen lähialueen linnusto on lajistollisesti ja parimääriensä puolesta tavanomaista ja koostuu karujen havumetsien tyyppilajeista. Paikallisten lintuharrastajien mukaan lintulajisto on niukkaa eikä laitoksen rakentamisesta aiheudu heidän mukaansa merkittäviä haittavaikutuksia laitosalueen linnustolle. Arvokkaat lintualueet Biokaasulaitoksen sijoituspaikan vaikutusalueella sijaitsee kolme linnustollisesti arvokasta kohdetta; Rummelö-Harrbådan Natura alue (FI ), Sandstranspottenin umpeenkasvava kluuvilampi sekä Morsiussaari Rummelö-Harrbådan koillispuolella. Rummelö-Harrbådan Natura alue on linnustollisesti yksi Kokkolan runsaslajisimmista alueista. Se sijaitsee lähimmillään 200 metrin päässä suunnitellusta biokaasulaitoksesta. Kahlaajat viihtyvät matalilla rantaniityillä. Merenrantaniityillä pesivät myös mm. kiuru, niittykirvinen, töyhtöhyyppä, punajalkaviklo, meriharakka ja useat sorsalinnut. Ruovikot tarjoavat suojaa ruokokerttusille, pajusirkuille, rantakanoille ja kaulushaikaroille. Rantametsän tyypillisimpiä lajeja ovat lehtokerttu, mustapääkerttu, kirjosieppo ja sirittäjä. Rummelö on yksi maamme tärkeimmistä joutsenten kevät- ja syysmuuttoalueista. Joutsenten määrä on viime vuosina ollut laskussa, mutta syksyisin kanadanhanhet ovat alkaneet kerääntymään alueelle. Natura-alueesta kerrotaan tarkemmin luvussa Sandstrandspotten on suunnitellun biokaasulaitoksen sijoituspaikan kaakkoispuolella noin puolentoista kilometrin päässä sijaitseva entinen kluuvilampi. Entinen lampi on soistunut ja lammella tavataan runsaasti erilaisia kahlaajia ja mm. luhtahuittia (Kanckos 2003). Morsiussaari on linnustollisesti arvokas kohde, vaikka alue on tiiviisti rakennettua. Saaren vanhapuustoiset tontit toimivat vaarantuneen (VU) pikkutikan ruokailupaikkana. Saaren eteläosan niityt, umpeutuva flada sekä lounaisosan pienet saaret ovat mm. naurulokin, mustakurkku-uikun, pikkulokin, meriharakan, punajalkaviklon ja silkkiuikun pesimispaikkoja (Laitinen 2006). Muu maaeläimistö Sannanrannalla alueen huviloiden länsipuolella sijaitsevassa metsikössä sekä Rummelö- Harrbådan Natura-alueella esiintyy liito-oravia. Itse biokaasulaitoksen sijoituspaikalla lajia ei olemassa olevien tietojen mukaan esiinny. Alue on mäntyä kasvavaa nuorehkoa kangasmetsää eikä aluetta voida pitää liito-oravalle sopivana elinympäristönä. Liitoorava suosii vanhoja kuusivaltaisia sekametsiä, joissa on suuria lehtipuita pesäpaikoiksi ja ravinnoksi. Maastokäynnillä havaittiin liito-oravan papanoita Rummelö-Harrbådan Natura-alueella. Suunnitellun biokaasulaitoksen alueelta sekä lähiympäristön metsistä ei löytynyt viitteitä liito-oravasta. Sannanrannan huvila-alueella ja Ykspihlajan Potin tuntumassa on tehty lepakkohavaintoja. Kokkolan seudulla tavataan pohjanlepakkoa ja viiksisiippaa. Molemmat lajit ovat EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajeja. Maastokäynnillä ei tehty havaintoja lepakoista. Lepakoiden esiintyminen biokaasulaitoksen sijoituspaikalla on mahdollista, mutta alueella ei sijaitse luolia tms. lajien talvehtimis- ja lisääntymispaikoiksi soveltuvia maastonkohtia.

84 Hankkeen vaikutukset eläimistöön Hankkeen rakennustyöllä ja siitä aiheutuvalla melulla saattaa olla haitallisia vaikutuksia alueen lähistöllä pesiviin lintulajeihin. Meluhaitan ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia alueen eläimistölle. Laitoksen rakentamispaikan sekä sen välittömän lähialueen elinympäristöt muuttuvat voimakkaasti. Alueen lajisto Natura-alueen ulkopuolella on kuitenkin kokonaisuudessaan tavanomaista, joten linnustolle tai muulle maaeläimistölle ei arvioida aiheutuvan tästä merkittävää haittaa. Itse Natura-alueen suojeluperusteena oleviin lajeihin ei hankkeesta arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia (kohta ). Biokaasulaitoksen toiminnalla ei arvioida olevan muita haitallisia vaikutuksia alueen linnustoon tai muuhun eläimistöön Eläimistöön kohdistuvien haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Rakentamisesta aiheutuvan melun haitallisia vaikutuksia linnustoon voidaan vähentää ajoittamalla rakentamistyö pesimäajan ulkopuolelle eli n. elo-huhtikuun väliseen aikaan Natura alueet Nykytila Rummelön-Harrbådan Natura 2000-alue (FI , 236 ha) sijaitsee suunnitellun biokaasulaitoksen itä- ja pohjoispuolella lähimmillään noin 200 m etäisyydellä. Natura alueverkostoon kuuluvien kohteiden rajaukset on esitetty kuvassa 17. Rummelön- Harrbådan on suojeltu sekä luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena että lintudirektiivin mukaisena SPA- alueena. Sen suojeluperusteina on esitetty seitsemän luontodirektiivin luontotyyppiä (ensisijaisen tärkeät luontotyypit paksunnoksin; Valtion ympäristöhallinto 2008): o Vedenalaiset hiekkasärkät 17 % o Rannikon laguunit 2 % o Laajat matalat lahdet 20 % o Itämeren boreaaliset rantaniityt 4 % o Rannikon liikkuvat Ammophila arenariarantakauradyynit ("valkoiset dyynit") 1 % o Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät 4 % o Boreaaliset lehdot 2 % Natura-alueen suojeluperusteina on lueteltu lisäksi seuraavat lintudirektiivin liitteen I lintulajit: o pyy o ruskosuohaukka o laulujoutsen o ampuhaukka o pikkulepinkäinen o uivelo o vesipääsky o suokukko o kalatiira o lapintiira Bonasa bonasia Circus aeruginosus Cygnus cygnus Falco columbarius Lanius collurio Mergus albellus Phalarobus lobatus Philomachus pugnax Sterna hirundo Sterna paradisae

85 84 o liro Tringa glareola o kaulushaikara Botaurus stellaris o luhtahuitti Porzana porzana Kuva 17 Natura alueet hankealueen ympäristössä. Maankohoamisen vuoksi Natura-alueen matalille rannoille on muodostunut enimmillään lähes 400 m leveä rantaniitty ja rannan kasvillisuus on selvästi vyöhykkeistä. Alueella voidaan nähdä kasvillisuuden muuttumista eri rantaniittyvyöhykkeiden kautta pajukoksi ja edelleen lehtomaiseksi rantametsäksi ja lopuksi karuksi männiköksi. Alue on edustava esimerkki kasvillisuuden sukkessiosta. Rummelön muita kasvillisuustyyppejä ovat hiekka-somerikkorannat, rantapensaikot ja metsät, glo-lammet sekä dyynikasvillisuus. ( Vesirantoja luonnehtii suojaisilla rannoilla m leveä matalan veden alue. Näillä alueilla on hiekkapohjat. Hopeakivenlahdessa sekä Harrinniemen ja Rummelörenin välillä on vedenalaisia hiekkasärkiä. Elban edustalla on laaja matala lahti. ( Merkittävintä kasvilajistoa ovat endeemiset ja Primula sibirica -ryhmän lajit sekä humala. Erikoista kasvillisuutta edustavat myös suolamaalaikkujen pikkusuolamaltsakasvustot. Lähes kaikki vesikasvilajit ovat uposlehtisiä, tyypillisiä ovat näkinpartaislevät ja syvemmillä vesialueilla tavallisia ovat vitalajit. ( Suurin osa kohteesta kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan (kohta ). Alueella on vahvistettu asemakaava, johon on merkitty SL-merkinnällä luonnonsuojelulain nojalla suojeltava osa. Alue on rauhoitettu Kokkolan kaupunginhallituksen päätöksellä. Kaupungin omistaman Natura-alueen osalta on tehty sopimus maa- ja vesialueiden suojelusta Luonnonsuojelulain tarkoittamana yksityismaiden luonnonsuojelualueena. Rauhoituspäätöstä ei ole vielä tehty.

86 85 Rummelön-Harrbådan Natura-alueelle Metsähallituksen toimesta tehdyn luontotyyppiinventoinnin mukaiset Natura-luontotyypit on esitetty liitteessä 7. Alueelta ei ole inventoitu vedenalaisia luontotyyppejä. Kokkolan saariston (FI , ha) Natura alue on suunnitellulta biokaasulaitokselta 2,5 km pohjoiseen ja 4 km koilliseen. Alue on suojeltu luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena ja lintudirektiivin mukaisena SPA-alueena. Kokkolan saaristo on laaja merialue sisältäen Kokkolan, Kälviän ja Lohtajan edustan saaristoa. Rannikko on voimakkaasti suuntautunut luoteesta kaakkoon, muodostaen pitkiä niemiä ja syviä lahtia. Alue on rantaluonnoltaan varsin monipuolinen sisältäen erityyppisiä rantoja jokisuistosta ulkosaaristoon. Noin puolet kohteesta kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan (kohta ). Kohteesta noin 50 ha on rauhoitettu yksityismaan luonnonsuojelualueena. Natura-kohteen läpi kulkee Ykspihlajan satamaan johtava väylä. Laivaväylän ylläpitämiseen suoritetaan säännöllisesti ruoppauksia Natura-tarveharkinta Luonnonsuojelulain ( /1096) 65 :ssä säädetään, että jos hanke tai suunnitelma yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkityksellisesti heikentää Natura verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on verkostoon sisällytetty, on hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan arvioitava nämä vaikutukset asianmukaisella tavalla. Luonnonsuojelulain 66 :ssä on säädetty, ettei viranomainen saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos em. arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Natura-arvioinnin tarpeellisuutta on tarkasteltu seuraavassa. Siinä selvitettiin voiko hankkeesta aiheutua heikentäviä vaikutuksia suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin Kokkolan biokaasulaitoksen itä- ja pohjoispuolella sijaitsee Rummelön-Harrbådan Natura alue (FI , 236 ha), joka on suojeltu sekä luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena että lintudirektiivin mukaisena SPA -alueena. Alueen suojeluperusteet on esitetty luvussa Alue sijaitsee lähimmillään 200 metrin päässä suunnitellusta biokaasulaitoksesta. Hankkeella ei ole suoria päästöjä veteen, koska biokaasulaitoksen rejektivedet johdetaan käsiteltäviksi Kokkolan jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2005 tehdyn Kokkolan jätevedenpuhdistamon Natura-arvioinnin (Hannila 2005) mukaan kaupungin jätevedenpuhdistamon vaikutukset Rummelön-Harrbådan Natura alueelle aiheutuvat lähinnä epäsuorasti jätevesien aiheuttaman ravinnelisäyksen kautta. Vuoden 2005 arvioinnissa rehevöitymisen vaikutukset arvioitiin voimakkaimmiksi rannan vesikasvillisuusvyöhykkeessä ja muodostuvissa fladajärvissä, joissa umpeenkasvu nopeutuu vesikasvillisuuden hyötyessä ravinteista. Vedenalaisiin luontotyyppeihin ei vaikutuksia arvioitu olevan, koska merkittävää sedimentin kertymistä hiekkasärkille ei jätevedenpuhdistamon nykyisellä kuormituksella arvioitu tapahtuvan. Jätevesien purkupaikka vesialueella tulee edelleen maankohoamisen ja sedimentoitumisen seurauksena mataloitumaan ja sekoittumisolosuhteet heikkenemään. Tämän arvioitiin mahdollisesti lisäävän vaikutuksia (rehevöitymistä ja umpeenkasvua) purkupaikan lähialueilla. Jätevedenpuhdistamolla ei arvioitu olevan haitallisia vaikutuksia Rummelön-Harrbådan Natura alueen luontodirektiivin mukaisten luontotyyppien tilaan eikä myöskään alueella pesiviin lintudirektiivin liitteen I lintulajeihin. (Hannila 2005) Ravinnekuormitus ei nyt kyseessä olevan biokaasulaitoksen seurauksena lisäänny.

87 86 Biokaasulaitoksen rakentamisen aikana voi aiheutua melua, joka voi häiritä Naturaalueella esiintyviä lintuja. Melua aiheuttavaa rakentamista on kuitenkin mahdollista välttää erityisesti pesimäaikaan, jolloin linnustolle aiheutuva häiriö vähenee. Linnustoon kohdistuvien laitoksen käytönaikaisien vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi. Edellä esitetyn perusteella biokaasulaitoksella ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia luontoarvoille, joiden perusteella Rummelön-Harrbådan Natura 2000-alue on sisällytetty Suomen Natura -verkostoon. Edellä esitetyn perusteella luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia ei arvioida tarpeelliseksi Muut luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien kohteet Nykytila Vesikari 2 (YSA103713, 38 ha) on biokaasulaitokselta noin 5 km päähän sijoittuva yksityinen suojelualue, joka on osa laajempaa rantojensuojeluohjelman aluetta Kokkolan saaristo (RSO100063, 7785 ha). Lähimmillään Kokkolan saariston rantojensuojeluohjelman alue on noin 4 km päässä biokaasulaitokselta. Rummelön-Harrbådan-Hopeakivenlahden (LVO100210, 233 ha) lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva valtakunnallisesti arvokas lintuvesi sijaitsee suunnitellulta biokaasulaitokselta lähimmillään noin 200 m pohjoiseen ja alle 1 km länteen. Alue kuuluu Natura verkostoon (kohta 10.6). Alue on luokiteltu myös Suomen tärkeäksi lintualueeksi (FINIBA) ja Suomen kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi (IBA). Alueella pesii runsas lintulajisto. Alueella on tavattu 241 lajia, joista 86 pesii alueella säännöllisesti ja 14 epäsäännöllisesti. Alue on myös merkittävä sulkasato- ja muutonaikainen levähdyspaikka. Alueella on tavattu myös harvinaisia lintulajeja. (Valtion ympäristöhallinto 2009, BirdLife Suomi ry 2009). Rummelön-Harrbådan Natura-alueella on vahvistettu asemakaava, johon on merkitty SL-merkinnällä luonnonsuojelulain nojalla suojeltava osa. Alue on rauhoitettu Kokkolan kaupunginhallituksen päätöksellä. Kaupungin omistaman Natura-alueen osalta on tehty sopimus maa- ja vesialueiden suojelusta Luonnonsuojelulain tarkoittamana yksityismaiden luonnonsuojelualueena. Rauhoituspäätöstä ei ole vielä tehty. Biokaasulaitoksen läheisyydessä ei sijaitse muita luonnonsuojelualueita tai luonnonsuojeluohjelmien kohteita Hankkeen vaikutukset suojelualueisiin Yksityinen suojelualue Vesikari 2 sijaitsee 5 kilometrin päässä suunnitellusta biokaasulaitoksesta. Pitkästä etäisyydestä johtuen hankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia tähän alueeseen. Kokkolan saariston rantojensuojeluohjelma alue sijaitsee lähimmillään 4 kilometrin päässä suunnitellusta biokaasulaitoksesta. Pitkästä etäisyydestä johtuen hankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia tähän alueeseen. Rummelön-Harrbådan-Hopeakivenlahden lintuvesien suojeluohjelma alue sijaitsee suunnitellun biokaasulaitoksen välittömässä läheisyydessä. Vaikutukset alueella esiintyviin lintuihin kohdistuvat rakentamisen aikaiseen meluun, joka voidaan välttää ajoittamalla biokaasulaitoksen rakentaminen lintujen pesimäajan ulkopuolelle. Linnustoon kohdistuvien laitoksen käytönaikaisen vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi. Lievennystoimien jälkeen hankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia lintuvesien suojeluohjelman alueeseen.

88 87 11 LIIKENTEEN VAIKUTUKSET 11.1 Nykytila Biokaasulaitokselle tulee Hopeakivenlahdentie, joka kulkee Ykspihlajan teollisuusalueen itäpuolitse ja liittyy teollisuusalueen kaakkoispuolella Satamatiehen. Satamatieltä on liittymä edelleen pohjoisväylälle ja etäämpänä Kokkolan kaupungin eteläpuolella Vaasantielle. Outokummuntie risteää Hopeakivenlahdentien kanssa noin 2 km päässä biokaasulaitoksesta. Kuvassa 18 on esitetty yleisten teiden liikennemäärät biokaasulaitoksen suuntaan tulevilla pääteillä. Tiehallinnon tilastojen mukaan vuoden 2008 alussa Satamantien liikennemäärä Ykspihlajan teollisuusalueella oli ajoneuvoa/vrk (raskas liikenne 342 ajoneuvoa/vrk), Satamantien/Etelänväylän liikennemäärä välillä Pohjoisväylä-Vaasantie ajoneuvoa/vrk (raskas ajoneuvoa/vrk) ja Vaasantien (Vt8) liikennemäärä Etelänväylän liittymän jälkeen ajoneuvoa/vrk (raskas 820 ajoneuvoa/vrk). Pohjoisväylän liikennemäärä Satamatieltä etelään oli ajoneuvoa/vrk (raskas 472 ajoneuvoa/vrk) ja pohjoiseen ajoneuvoa/vrk (raskas 365 ajoneuvoa/vrk). ( Myös Kokkolan kaupunki seuraa liikennemääriä kaupungin alueella valo-ohjatuissa risteyksissä. Kokkolan kaupungin seurannan perusteella lähinnä omaisuusvahinkoihin johtaneita liikenneonnettomuuksia on sattunut Satamantien/Etelänväylän ja Vaasantien risteyksessä sekä Satamantien ja Pohjoisväylän risteyksessä. Tieliikenteen päästöinä ilmaan muodostuu mm. typen oksideja, hiilimonoksidia, hiilidioksidia, hiukkasia sekä hiilivetyjä. Ilmanlaadun ja terveysvaikutusten kannalta merkittävimpiä liikenteen päästöistä ovat typen oksidit sekä hiukkaset. Yhdyskuntailmassa esiintyvistä epäpuhtauksista suurimmat terveyshaitat liittyvät nykytiedon mukaan pienhiukkasiin (halkaisija alle 2,5 µm). Usein keväällä ongelmia aiheuttava katupöly koostuu pääosin suuremmista hiukkasista, jotka vaikuttavat lähinnä viihtyvyyteen. Kokkolassa ilman laatu on pääosin hyvä. Kokkolassa tieliikenteestä aiheutui päästöjä v noin 229 t/a typen oksideja, 12 t/a hiukkasia ja t/a hiilidioksidia. Tieliikenteen osuus Kokkolan hiukkaspäästöistä oli vuonna 2007 noin 10 % (Kokkolan kaupunki 2008). Kokkolan tieliikenteen päästöjä ilmaan vuonna 2009 on tarkasteltu kohdassa

89 88 Kuva 18. Kokkolan pääteiden keskimääräiset liikennemäärät (ajoneuvoa/vrk) vuonna Mustalla on merkitty teiden vuoden keskimääräinen ajoneuvoliikenne ja punaisella teiden vuoden keskimääräinen raskas ajoneuvoliikenne (ajon./vrk) ( Arviointimenetelmät Biokaasulaitoksen toiminnasta aiheutuvat kuljetusliikennemäärät on arvioitu kuljetettavien liete- ym. jakeiden määrien ja arvioidun ominaispainon sekä tavanomaisen kuljetuskaluston koon perusteella. Biokaasulaitoksen toiminnan aikana henkilöliikenne on hyvin vähäistä, se koostuu lähinnä 1 2 henkilön päivittäisestä työmatkaliikenteestä. Laitoksen rakentamis- tai purkuvaiheen aikaisia liikennemääriä on vaikea ennustaa. Rakentamis- ja purkuaikana raskasta liikennettä on kuitenkin pääsääntöisesti selvästi vähemmän kuin toimintavaiheessa, joskin henkilöliikennettä esiintyy hieman enemmän kuin normaalin toiminnan aikana ja rakentamisvaiheen alussa on myös maansiirtoliikennettä. Laitoksen toiminta-aikana kuljetusmäärät ovat kuitenkin selvästi suurempia kuin rakentamis- tai purkuvaiheessa. Arviointiselostuksessa liikenteen vaikutuksia on

90 89 tämän johdosta arvioitu vain laitoksen normaalitoiminnan ajalta eri hankevaihtoehdoissa. Biokaasulaitoksen kuljetusliikenteen aiheuttamat päästöt ilmaan on arvioitu laskennallisesti VTT:n kehittämän tieliikenteen pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmän (LIISA 2007) avulla ( Pakokaasupäästöjen osalta tarkasteluaikajänteenä on yksi vuosi. Laskentamallin yksikköpäästöillä on laskettu biokaasulaitoksen kuljetusliikenteestä aiheutuvat pakokaasupäästöt eri komponenttien osalta. Liikenteen pakokaasupäästöjen osalta tarkastelualueena on kuljetusreitti Hopeakivenlahdentien ja Satamatien kautta Etelänväylälle ja (kuva 18). Päästöjen laskennassa on raskaan liikenteen osalta käytetty jätekuorma-auton yksikköpäästöjä, jotka vastaavat myös mm. säiliöautoa. Hankevaihtoehtojen kuljetusliikenteen aiheuttamia ilmapäästöjä on verrattu Kokkolan kunnan koko tieliikenteen aiheuttamiin ilmapäästöihin. Arviossa on hyödynnetty LIISA2007-mallin vuoden 2007 laskentatuloksia kunnan osalta ja saadut tulokset on korjattu ohjelman mukaisilla indeksikertoimilla vuodelle Puolet kilometreistä on oletettu ajettavan täydellä kuormalla ja puolet tyhjällä kuormalla. Tie- ja liikenneolosuhteina on käytetty katuajoa Kokkolan alueen osalta ja maantieajoa kuntien välisillä kuljetuksilla. Biokaasulaitoksen ja Storkohmon jätteenkäsittelyalueen välisenä etäisyytenä (välppeiden sekä valmiin mädätteen kuljetukset) on käytetty 12 km. Kokkolan sakokaivolietteet on oletettu kerättävän laitokselle keskimäärin 5 10 km säteeltä. Lähikuntien lietekuljetuksista arvioitiin suuntaa-antavasti ajokilometrejä kertyvän yhteensä n. 200 km yhteen suuntaan. VE0:ssa lietteiden jatkokäsittelypaikka on tuntematon ja tässä vaiheessa lietettä arvioitiin vietävän puhdistamolta jatkokäsittelyyn ainakin n. 50 km päähän. VE3:ssa teollisuuslietteiden tuontimatkana biokaasulaitokselle käytettiin samoin ainakin 50 km välimatkaa. Lietteiden, välppeiden ja mädätteen kuljetusten lisäksi laitoksen toiminnasta aiheutuu noin 2 työntekijän vuotuinen henkilöliikenne. Henkilöliikennettä ei arvioida kokonaisuuden kannalta merkittäväksi eikä sen vaikutuksia ole tarkemmin tarkasteltu. Myöskään muiden laitoksella tarvittavien raaka-aineiden kuljetuksia ei ole tarkasteltu niiden suhteellisen vähäisen määrän vuoksi. Liikennepäästöjen arviointiin aiheuttavat epävarmuutta mm. kuljetusmatkojen pituudesta tehdyt oletukset ja yksinkertaistukset sekä arviot kuljetettavista liete- ym. jakeiden määristä. Laskentamenetelmää voidaan kuitenkin pitää riittävän luotettavana pohjana hankevaihtoehtojen päästöjen vertailuun. LIISA2007-mallista saataviin yksikköpäästökertoimiin liittyy tiettyjä yksinkertaistuksia ja oletuksia, mutta harkitusti käytettynä niillä voidaan arvioida riittävän luotettavasti syntyviä päästöjä. Laskennassa on oletettu raskaan liikenteen jakautuvan tasaisesti ympäri vuoden, mutta todellisuudessa lietemäärät hieman vaihtelevat vuodenaikojen mukaan Hankkeen liikennevaikutukset Liikennemäärät Kuljetusreitit biokaasulaitokselle kulkevat Hopeakivenlahdentieltä Satamatielle ja edelleen pääosin Eteläväylälle. Reitit eivät kulje asuinalueiden kautta. Taulukossa 16 on esitetty arvioidut liikennemäärät lietteiden, välppeiden ja valmiin mädätteen kuljetuksille eri hankevaihtoehdoissa.

91 90 Taulukko 16. Liete- ym. kuljetusten aiheuttamat liikennemäärät eri hankevaihtoehdoissa. Vaihtoehto VE-1 nykytilanne Määrä TS % Määrä Kalusto Kuljetukset Kuljetukset Yhteensä 260 vrk tn/a m3 m3 ajoa/vuosi ajoa/vrk ohiajoja/vrk Kokkolan sakokaivolietteet , ,2 28,5 Välppeet ,2 0, ,4 28,9 Vaihtoehto VE 0 hanketta ei toteuteta Kokkolan sakokaivolietteet tuodaan , ,2 28,5 Jätevesi- ja sakokaivolietteet viedään kuivina ,8 11,6 Välppeet ,2 0, ,3 40,5 Vaihtoehto VE1 - Kokkolan lietteet Kokkolan sakokaivolietteet tuodaan , ,2 28,5 Mädäte kuljetetaan alueelta ,5 4,9 Välppeet ,2 0, ,9 33,8 Vaihtoehto VE2 - yhdyskuntalietteet Kokkolan sakokaivolietteet tuodaan , ,2 28,5 Muut kunnalliset lietteet tuodaan ,8 7,7 Mädäte kuljetetaan alueelta ,5 7,1 Välppeet ,2 0, ,8 43,6 Vaihtoehto VE3 - yhdyskunta ja teollisuuslietteet Kokkolan sakokaivolietteet tuodaan , ,2 28,5 Muut kunnalliset lietteet tuodaan ,8 7,7 Teollisuuslietteet ,8 9,6 Mädäte kuljetetaan alueelta ,0 8,0 Välppeet ,2 0, ,1 54,1 Taulukossa 17 on esitetty raskaiden ajoneuvojen osuuden kasvu Satamatien nykyisestä liikenteestä. Ajosuoritteissa on otettu huomioon, että yleensä on kyse edestakaisesta liikenteestä alueelle ja sieltä pois. Liikennemäärän kasvu on suhteellisesti pienempää Satamatietä isommilla ja vilkkaammin liikennöidyillä tieosuuksilla kuten esim. Etelänväylällä. Nykytilanteessa kolmannes Satamatien kaikesta liikenteestä on raskasta liikennettä. VE-1 Nykytilanne: Nykytilanteessa Kokkolan sakokaivolietteiden kuljetuksista jätevedenpuhdistamolle sekä välpekuormista aiheutuu arviolta 3750 ajoa vuodessa, mikä tarkoittaa noin 14 raskaan ajoneuvon päivittäistä meno- ja paluuliikennettä (taulukko 16). Nykyisen liikenteen osuus Satamatien raskaasta liikenteestä on noin 8 %. VE0 Hanketta ei toteuteta: Mikäli biokaasulaitoshanketta ei toteuteta, kuivattu liete on kuljetettava toisaalle jatkokäsittelyyn, mikä nostaa liikennemäärää hieman nykytilanteesta. Arvion mukaan liete- ja välpekuljetuksia tulisi puhdistamolta noin 20 ajoneuvoa vuorokaudessa, mikä on enemmän kuin nykytilanteessa (VE-1). Raskas liikenne lisääntyy alueella arviolta noin 12 %. Kaikki tieliikenne huomioon ottaen Satamatien liiken-

92 91 nemäärä kasvaa noin 3 %. Liikenteen muutosten vaikutuksia lietteiden tulevalla jatkokäsittelypaikkakunnalla ei ole tarkasteltu. VE1 Biokaasulaitoksella käsitellään Kokkolan jätevedenpuhdistamolietteet sekä sako- ja umpikaivolietteet: Biokaasulaitoksen hankevaihtoehdossa VE1 liikennemäärät lisääntyvät valmiin jälkikypsytetyn mädätteen jatkokäyttöön kuljettamisen verran. Kuljetusmääräksi on arvioitu noin 17 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskasta liikennettä on tämän myötä päivittäin 10 % enemmän kuin nykytilanteessa (VE-1), mikä tarkoittaa noin 2 ajoneuvon verran enemmän liikennettä edestakaisin. Liikennemäärän lisäyksellä ei käytännössä ole merkitystä alueen kokonaisliikenteen kannalta. Liikennettä aiheutuu hieman vähemmän kuin vaihtoehdossa VE0. VE2 Biokaasulaitoksella käsitellään Kokkolan ja lähialueen kunnallisia jätevedenpuhdistamolietteitä sekä sako- ja umpikaivolietteitä: Vaihtoehdossa VE2 liikennemäärät lisääntyvät lähikunnista saapuvien lietekuljetusten myötä vajaaseen ajoon vuodessa, mikä tarkoittaa yhteensä noin 22 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nykytilanteeseen verrattuna raskas liikenne kasvaa noin 7 ajoneuvolla vuorokaudessa. Raskaan liikenteen määrä kasvaa yhteensä noin 13 % nykytilanteesta. Liikennettä on päivittäin noin 5 ajoneuvoa enemmän kuin vaihtoehdossa VE1, ja lähes saman verran kuin vaihtoehdossa VE0. VE3 Biokaasulaitoksella käsitellään jätevedenpuhdistamolietteet, sako- ja umpikaivolietteet sekä teollisuuden lietteitä: Hankevaihtoehdossa VE3 raskaan liikenteen määrä lisääntyy teollisuuslietteiden (n t/a) kuljetusten verran. Kuljetuksia arvioidaan olevan yhteensä reilut ajoa vuodessa, mikä tarkoittaisi noin 27 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nykytilanteeseen verrattuna raskas liikenne kasvaa noin 12 ajoneuvolla vuorokaudessa. Raskaan liikenteen päivittäisen määrän arvioidaan kasvavan nykytasosta noin 16 %. Kaikkeen Satamatien tieliikenteeseen suhteutettuna biokaasulaitoksen hankevaihtoehto VE3 kasvattaa liikennemääriä noin 4 % nykytasosta. Pääteillä liikenteen lisäys ei ole merkittävän suuri. Taulukko 17. Biokaasulaitoksen kuljetusten liikennemäärät eri hankevaihtoehdoissa verrattuna Satamatien nykyisiin liikennemääriin. Ajosuoritteissa on huomioitu edestakainen liikenne laitokselle ja sieltä pois. VE-1 VE0 VE1 VE2 VE3 Ajosuoritteet / vrk Laitoksen raskas liikenne Liikenne yhteensä Raskas liikenne Kasvua nykytilanteesta % Liikenne yhteensä 3,0 2,6 3,4 4,1 Raskas liikenne 11,7 9,9 12,9 15,8 Jälkikypsytetyn mädätteen käyttö lannoitteena edellyttää mädätteen kuljettamista kauemmas biokaasulaitokselta vastaanottaville pelloille. Kuljetusten pituutta tai määriä ei voida arvioida, koska lähialueen peltojen kapasiteettia vastaanottaa mädätettä ei ole tässä vaiheessa tarkemmin selvitetty.

93 Liikenteen päästöt LIISA2007-mallin perusteella lasketut Kokkolan tieliikenteen aiheuttamat päästöt vuoden 2009 tasolla ovat noin 750 t/a hiilimonoksidia, 97 t/a hiilivetyjä, 185 t/a typen oksideja, 10 t/a hiukkasia ja typpioksiduulia, 5 t/a metaania, 0,4 t/a rikkidioksidia ja noin t/a hiilidioksidia (taulukko 18). Nykytilanteessa Kokkolan sako- ja umpikaivolietteen keräilystä aiheutuvat liikenteen päästöt ovat hyvin pieniä suhteessa kaiken tieliikenteen aiheuttamiin päästöihin. Myös biokaasulaitoshankkeen aiheuttamat liikenteen päästöt ovat hyvin pieniä (alle 1 %) verrattuna Kokkolan tieliikenteen aiheuttamiin päästöihin (taulukko 18). Hankkeesta aiheutuvat liikenteen päästöt arvioidaan tämän perusteella kokonaisuutena vähäisiksi. Vaihtoehdossa VE1 päästöt ovat lähes yhtä suuret kuin nykytilanteessa VE-1. Vaihtoehdossa VE0 etenkin hiilidioksidi- ja typenoksidipäästöt on arvioitu selvästi nykytilannetta suuremmiksi, koska tällöin Kokkolan lietteet kuljetetaan kokonaan muualle jatkokäsiteltäväksi. VE0:ssa päästöt ovat myös suuremmat kuin biokaasulaitoshankkeen vaihtoehdossa VE1. Vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 päästöt ilmaan ovat lähes samansuuruisia. Taulukko 18. Lietteiden, välppeiden ja mädätteen kuljetusten aiheuttamat päästöt ilmaan (t/a) eri hankevaihtoehdoissa sekä Kokkolan kaupungin koko alueen tieliikenteen päästöt vuonna 2007 (Kokkolan kaupunki 2008) sekä vuonna 2009 (LIISA2007). CO HC NO x Hiukk. CH 4 N 2 O SO 2 CO 2 t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a Hankevaihtoehto VE-1 Nykytilanne 0,04 0,03 0,13 0,01 0,001 0,00 0,000 23,8 VE0 hanke ei toteudu 0,09 0,07 0,59 0,02 0,002 0,01 0, ,5 VE1 Kokkolan lietteet 0,05 0,05 0,18 0,01 0,001 0,00 0,000 33,4 VE2 Yhdyskuntaliett. 0,18 0,15 1,42 0,04 0,005 0,02 0, ,4 VE3 Yhd.+teoll.liete 0,23 0,18 1,81 0,05 0,006 0,02 0, ,7 Kokkola v Kokkola v ,0 9,8 0, Tarkastelun perusteella biokaasulaitoshankkeen liikenteen aiheuttamilla ilmapäästöt ovat pieniä suhteessa nykyisiin tieliikenteen aiheuttamiin päästöihin, eikä hankkeen päästöillä arvioida olevan haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen tai ilmanlaatuun. Hankevaihtoehtojen välillä päästöissä ja päästöjen vaikutuksissa ei ole oleellisia eroja Tienpito ja teiden kunnossapito Jätevedenpuhdistamolle ja teollisuusalueelle johtavat tiet ovat tällä hetkellä varsin hyvässä kunnossa. Kokkolan kaupungin tiemestarin (K. Aalto, puhelinkeskustelu ) näkemyksen mukaan biokaasulaitoksen toiminnan aiheuttama lisääntyvä raskas liikenne ei tule aiheuttamaan tienpidon kannalta ongelmia tai erityisiä kunnostustarpeita kyseisellä alueella ja lähimmillä pääteillä. Liikenteen ohjaus alueella on järjestetty asianmukaisesti. Jätevedenpuhdistamolle johtava Hopeakivenlahdentie kapenee jonkin verran loppuosaltaan, mutta sen ei arvioida olevan ongelmallista myöskään raskaan liikenteen mahdollisesti lisääntyessä, koska muuta liikennettä tai kevyttä liikennettä ei kyseisellä tiellä juuri ole.

94 Liikenteen aiheuttama turvallisuus- ja viihtyvyyshaitta Biokaasulaitokselle kulkeva raskas liikenne ohjataan isoja pääteitä pitkin. Teollisuusalueella ja kyseisillä reiteillä liikkuu jo nykyään runsaasti raskasta liikennettä eikä biokaasulaitoshankkeen aiheuttama raskaan liikenteen lisääntyminen ole nykytilanteeseen verraten merkittävää. Kuljetusreitit eivät kulje asuinalueiden lävitse eikä hankkeesta arvioida aiheutuvan liikenneturvallisuuden heikentymistä missään hankevaihtoehdossa. Tieliikenteen meluun vaikuttavat ajoneuvojen nopeus, liikennemäärä, raskaiden ajoneuvojen osuus, tien mäkisyys, liikenteen ohjaus ja sujuvuus, autojen renkaat ja nastat sekä ajoradan päällyste. Pehmeät pinnat kuten nurmi, pelto ja tuore lumi vaimentavat tehokkaasti äänen kulkeutumista. Liikennemäärän kaksinkertaistuessa lähtömelutaso voimistuu noin 3 db. Nopeuden laskiessa esim. 80 km/h:sta 60 km/h:iin melutaso vastaavasti alenee 3-4 db. Tieliikenteen aiheuttama melutaso laskee 3 db, kun etäisyys tiestä kaksinkertaistuu. Raskaiden ajoneuvojen osuuden kasvaessa esimerkiksi 10 % liikenteen melu (keskiäänitaso) lisääntyy 80 km/h nopeusalueella noin 1,9 db ja 50 km/h nopeusalueella 1,4 db. Ihminen havaitsee yleensä vasta 3 db muutoksen melutasossa. Myös 15 % lisäys raskaan liikenteen määrässä aiheuttaa alle 3 db lisäyksen melutasossa. (lähde: Tiehallinto) Hopeakivenlahdentiellä ja Satamatiellä on 50 km/h nopeusrajoitus. Biokaasulaitoksen aiheuttaman raskaan liikenteen lisääntymisen arvioidaan voivan nostaa melutasoa korkeintaan 2 3 db. Tämän ei arvioida lisäävän koettua melua merkittävästi. Liikenne ei kulje asuinalueiden läpi. Biokaasulaitoksen liete- ym. kuljetuksia tapahtuu enimmäkseen päiväsaikaan, jolloin kuljetukset eivät aiheuta liikennemelua öisin. Satama- ja teollisuusalueen sekä biokaasulaitoksen yhteisvaikutukset liikenteen aiheuttaman turvallisuus- ja viihtyvyyshaitan osalta eivät olennaisesti heikenny nykytilanteesta. Muun raskaan liikenteen määrä Satamatiellä on jo nykyisellään kohtalaisen suuri. Biokaasulaitoshankkeen liikenteen aiheuttamia sosiaalisia vaikutuksia on käsitelty arviointiselostuksen kohdassa 13 (vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön, väestöön ja elinkeinorakenteeseen) Liikenteen aiheuttamien haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen Liikennemäärien lisääntymisen haitalliset vaikutukset on arvioitu kokonaisuutena pieniksi. Myös liikenteen päästöt on kaikissa tarkasteltavissa hankevaihtoehdoissa arvioitu pieniksi suhteutettuna esim. Kokkolan kaupungin kaiken tieliikenteen aiheuttamiin ilmapäästöihin. Laskennassa on käytetty oletuksena, että käytettävä kalusto on kokonaisuudessaan varustettu ns. Euro3-määräysten mukaisilla moottoreilla (vm ja uudemmat). Osa kalustosta voi olla vielä vähäpäästöisempiä Euro4- tai Euro5-luokan moottoreita, joiden päästöt ovat pienempiä. Vanhemman kuljetuskaluston uusiutuessa vähitellen myös liikenteen päästöt tulevat vielä pienenemään arvioidusta. Tieliikenteen aiheuttamaa melua voidaan vähentää huolehtimalla ajokaluston ja renkaiden kunnosta, noudattamalla nopeusrajoituksia ja ajamalla taloudellisesti. Liikennereittien keskittyminen jo nykyään vilkkaasti liikennöidyille pääteille ehkäisee meluhaitan esiintymistä asuinalueilla. Kuljetusten hoitaminen päiväsaikaan ehkäisee melun esiintymistä iltaisin ja öisin.

95 94 12 HANKKEEN VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA YHTEISKUN- TAAN 12.1 Maisema Nykytila Kokkolan seutu kuuluu Pohjanmaan maisemamaakuntaan. Biokaasulaitosta ympäröivä lähimaisema on maankohoamisen leimaamaa rannikkovyöhykettä. Alueen rantaviiva muuttuu jatkuvasti maankohoamisen seurauksena. Alue on tasaista hiekkakangasmaastoa ja maanpinta on vain noin m merenpinnan yläpuolella. Alueen valtapuu on mänty. Ilmakuva nykyisestä puhdistamon alueesta sekä uuden jätevedenpuhdistamon ja suunnitellun biokaasulaitoksen alueesta ja lähiympäristöstä otettuna etelän suunnasta on kuvassa 19. Kuva 19. Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon alue nykytilassa kuvattuna etelästä päin. Puhdistamoalueen pohjoispuoli on maisemallisesti luonnontilaista. Alueella on Harrbådan Rummelön Natura-alue luonnontilaisine rantaniittyineen. Harrinniemi ja sen jatkeena oleva mereen jatkuva hiekasta ja sorasta koostuva harju ovat myös maisemallisesti merkittäviä. Eteläpuoliselle alueelle luo leimansa Ykspihlajan laaja teollisuusalue. Biokaasulaitoksen lähialueella ei ole valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuja ympäristö- tai perinnemaisemakohteita eikä alueita. Rummelön Elban alueen laidunnetut rantaniityt on luokiteltu ylikunnallisesti arvokkaaksi maisemakohteeksi. Hoidon piirissä olevaa laidunnettua rantaniittyä on Harrbådan ja Elban välisellä alueella noin 35 ha (Sigma konsultit) Arviointimenetelmät Hankkeen maisemallisia vaikutusalueita on tarkasteltu suhteuttamalla biokaasulaitoksen näkyvät rakenteet ympäröivään maastoon tiedossa olevat korkeustasot huomioon ottaen. Laitoksen rakenteiden mitat ja korkeustasot perustuvat kesällä 2009 valmistuneeseen biokaasulaitoksen yleissuunnitelman päivitykseen. Tarkastelun apuna on käytetty alueelta kesällä 2009 otettuja valokuvia. Käytettävissä on ollut alueelta otettuja ilmakuvia. Laitoksen vieressä sijaitseva jätevedenpuhdistamo sekä muu lähiympäristön maisemaan

96 95 vaikuttava toiminta on otettu tarkastelussa huomioon. Maisemalliset vaikutukset arvioitiin sen verran vähäisiksi että erillistä mallinnusta tai havainnekuvien laatimista ei katsottu tarpeelliseksi. Biokaasulaitoksen lopullinen ulkonäkö ei arviointivaiheessa ole vielä tiedossa. Laitoksen mitat perustuvat yleissuunnitelmaan, ja ne voivat hieman tarkentua laitossuunnittelun yhteydessä. Merkittäviä muutoksia laitoksen yleiskuvaan ei kuitenkaan todennäköisesti tule, joten arviota maisemaan kohdistuvista vaikutuksista voidaan pitää luotettavana Hankkeen vaikutukset maisemaan Hankevaihtoehdossa VE0 vaikutuksia maisemaan ei Kokkolassa käytännössä ole. Nykyiset avonaiset lietteenkuivausaltaat poistetaan käytöstä, jolloin alueen lähimaisema muuttuu hitaasti enemmän kasvillisuuden peittämäksi. Lietteen käsittely toisaalla sijaitsevassa laitoksessa ja sen mahdolliset vaikutukset maisemaan eivät kuulu tämän ympäristövaikutusten arvioinnin piiriin. Hankevaihtoehtojen VE1, VE2 ja VE3 välillä ei ole käytännössä eroja biokaasulaitoksen näkyvissä rakenteissa, joten vaikutukset maisemaan ovat kaikissa vaihtoehdoissa yhtäläiset. Biokaasulaitosalueen korkeimmat rakenteet ovat lietteen vastaanotto- ja käsittelyrakennuksen takana sijaitsevat bioreaktorit (2 kpl), joiden korkein kohta on noin tasolla +23,35 m. Bioreaktorirakennukset tulevat osittain näkymään merelle puiden latvojen yläpuolella. Hankealueen viereisen teollisuusalueen tehdasrakennusten koko ja näkyvyys huomioon ottaen biokaasulaitoksen maisemalliset vaikutukset kuitenkin arvioidaan hyvin vähäisiksi. Merelliseen maisemaan aiheutuvista yhteisvaikutuksista satama- ja teollisuusalueen merkitys on selvästi huomattavampi. Laitoksen ympärillä kasvava metsä antaa suojaa eikä laitoksen arvioida näkyvän oleellisesti huvila-alueille tai vaikuttavan alueen viihtyisyyteen. Myöskään mädätteen jälkikypsytyskenttä ei aiheuta maisemallisia vaikutuksia. Hankkeen välittömässä vaikutuspiirissä ei ole maisemallisesti arvokkaita kohteita, joihin biokaasulaitoksen rakentamisella ja näkyvyydellä voisi olla haitallista vaikutusta Kaavoitus ja maankäyttö Nykytila Jätevedenpuhdistamoalue, mihin myös biokaasulaitos tullaan sijoittamaan, koostuu maa-alueesta, jonka pinta-ala on noin 30 ha. Jätevedenpuhdistamon lisäksi alueella toimii nykyisin sakokaivolietteen vastaanottoasema, puhdistamo- ja sakokaivolietteiden kompostointialue, sekä piha- ja puutarhajätteen vastaanottoasema. Myös uusi jätevedenpuhdistamo tullaan sijoittamaan samalle alueelle. Alueella on voimassa Keski-Pohjanmaan maakuntakaava. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavaa laaditaan vaiheittain. Maakuntakaava on korvannut voimaan tullessaan aikaisemman seutukaavan. Ympäristöministeriö on vahvistanut Keskipohjanmaan liiton maakuntakaavan 1. vaihe, joka on koko Pohjanmaan käsittävä, maakunnan kehittämiseen kytkeytyvä alueidenkäytön suunnitelma. Vaihekaava käsittää kaikki keskeiset asiakokonaisuudet lukuun ottamatta tuulivoimatuotantoa, maa-aines- ja turvevaroja sekä keskustojen ulkopuolelle sijoittuvia kaupan suuryksiköitä. Biokaasulaitoksen alue on kaavassa taajamatoimintojen aluetta ja sen lähistöllä kulkee viheryhteystarve Kruunupyystä Harrinniemeen. Viereinen suojelualue on merkitty Natura alueeksi ja lintuvesien suojeluohjelman mukaiseksi suojelualueeksi. (Keski-Pohjanmaan liitto, 2003, Keski-Pohjanmaan liitto, lausunto YVA-ohjelmasta, 2009)

97 96 Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihekaava on vahvistettu valtioneuvostossa Maakuntakaavan 2. vaihekaava käsittää soiden monikäytön, tuulivoimatuotannon ja kaupan palveluverkon sekä 1. vaihekaavan päivitykset muinaismuistojen sekä maisema- ja kulttuurikohteiden osalta. Se kumoaa maakuntakaavan 1. vaihekaavassa osoitetut kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet, muinaismuistot sekä keskustatoimintojen alueet. (Keski-Pohjanmaan liitto, 2003, Keski- Pohjanmaan liitto, lausunto YVA-ohjelmasta, 2009) Keski-Pohjanmaan liitossa on vireillä maakuntakaavan 3. vaiheen laatiminen. Merkittävin uusi aihepiiri on pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Tarkoituksena on myös tarpeiden mukaan täydentää ja päivittää vahvistettuja vaihekaavoja. Tärkein päivitettävä aihepiiri on maakunnan aluerakenne. (Keski-Pohjanmaan liitto, lausunto YVA-ohjelmasta, 2009) Kokkolan kaupunginvaltuuston vuonna 1992 hyväksymässä yleiskaavassa suunnitellun biokaasulaitoksen alue on merkitty ET-alueeksi eli yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Yleiskaava on yleispiirteinen yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä ohjaava ja toimintoja yhteen sovittava suunnitelma. Kokkolan kantakaupungin yleiskaavoitusta (yleiskaava 2030) ollaan parhaillaan uusimassa ja sen on määrä valmistua vuoteen 2010 mennessä. Uusi yleiskaava korvaa voimaan tullessaan aikaisemman kaavan. Lisäksi vireillä oleva Trullevinniemen ja Harrinniemen rantayleiskaava sekä Vanhansatamanlahden yleiskaava sivuavat suunnittelualuetta voimaan tulleessa asemakaavassa kiinteistö on kaavoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Kuvassa 20 on ote voimassaolevasta asemakaavasta. Alueen asemakaavoitusta ollaan parhaillaan uudistamassa alueelle tulevan uudistetun jätevedenpuhdistamon ja biokaasulaitoksen sovittamiseksi yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle. Aluetta laajennetaan aavistuksen verran koilliseen ja samalla päivitetään suojaviheralueen laajuus. Alueen merkintä voi samalla muuttua ETJ:ksi.

98 97 Kuva 20. Ote ajantasa-asemakaavasta hankealueelta Hankkeen vaikutukset kaavoitukseen ja maankäyttöön Biokaasulaitos sijoittuu kiinteistölle, joka on asemakaavoituksessa osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Asemakaavoituksen uudistaminen hankealueen osalta on meneillään, uudistuksessa aluetta laajennetaan lievästi koilliseen. Hankkeella ei ole muuta vaikutusta lähiympäristön kaavoitukseen eikä kiinteistön tai sen lähikiinteistöjen maankäyttöön. Mikäli biokaasua hyödynnetään viereisellä Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitsevissa lämpövoimaloissa, tulee kaasuputken linjauksen osalta tarkistaa kaavoitusta Hopeakivenlahdentien ja ratalinjan viereiseltä alueelta, siten että se mahdollistaa kaasuputken linjauksen tien ja radan läheisyyteen Yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö ja kulttuuriperintö Nykytila Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman rakennetta. Käsite sisältää asunto-, työpaikka-, asiointi- ja virkistysalueiden ja niitä yhdistävän liikenteen ja teknisenhuollon järjestelmien muodostaman fyysisen ja toiminnallisen kokonaisuuden. ( Biokaasulaitos sijoittuu välittömästi Ykspihlajan teollisuus- ja satama-alueen pohjoispuolelle. 0,5 3 km etäisyydellä laitoksesta sijaitsevat OMG Kokkola Chemicals Oy:n tuotantolaitos, Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehdas (entinen Outokumpu Zinc Oy), For-

99 98 tum Service Oy:n energiantuotantoyksiköt sekä Kokkolan Syväsatama. Suurteollisuusalueella on myös useita muita toimijoita. Satama on toiminut Ykspihlajassa jo luvulla ja 1800-luvulla satamatoiminta on ollut säännöllistä luvun lopulla sataman yhteyteen alkoi muodostua teollisuutta. Satama- ja teollisuusalueelle on rakennettu rautatie ja toimiva yhteys raskaalle liikenteelle. Pohjoisessa biokaasulaitoksen alue rajoittuu mereen, Hopeakivenlahteen ja Natura 2000-verkostoon kuuluvaan alueeseen. Uusi jätevedenpuhdistamo tulee sijoittumaan välittömästi biokaasulaitoksen kaakkoispuolelle. Etelä- ja itäpuoliset alueet välittömästi biokaasulaitoksen läheisyydessä ovat virkistys- ja ulkoilukäytössä. Alueelle on tehty ulkoilureittejä, luontopolkuja sekä talviaikaan latureitistö. Kuvaan 21 on merkitty laitoksen lähellä sijaitsevat ulkoilureitit ja lintutornit. Etäisyyttä laitokselta ulkoilureitille on arviolta 500 m. Lintutornit sijaitsevat n. 1 km päässä laitokselta. Kuva 21. Biokaasulaitoksen alueen lähellä sijaitsevat merkityt ulkoilureitit ja lintutornit (Kokkolan ulkoilureitit, Biokaasulaitoksen välittömässä läheisyydessä ei ole vakituista asutusta. Vapaa-ajan asutusta on lähimmillään noin 400 m etäisyydellä laitoksen koillispuolella ja noin 1,0 1,5 km itä-kaakkoon ovat Harrinniemen, Rummelön sekä Sannanrannan huvilaasutusalueet. Etäämpänä idässä, noin 2,5 km päässä Vanhansatamanlahden toisella puolella on Morsiussaaren huvila-asutusalue. Lähin vakituinen asutus, Kokkolan asuntomessualue vuodelle 2011 tulee noin 2 km biokaasulaitokselta kaakkoon. Sen kaakkoispuolella on Pikiruukin vanha varuskunta-alue, jota ollaan kaavoittamassa ja rakentamassa asuinkäyttöön ja eteläpuolella Tullimäen asuinalue ja siirtolapuutarha. Lähin laajempi asutusalue on noin 3 km biokaasulaitoksen kaakkoispuolelle sijoittuva Halkokari. Lähes 3,5 km biokaasulaitoksesta etelään Ykspihlajan teollisuusalueen toisella puolella on Ykspihlajan asuinalue. Biokaasulaitoksen lähialueen asutus on esitetty kuvassa 22.

100 99 Kuva 22. Lähiseudun asuin- ja huvila-alueet Lähialueella ei ole valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuja rakennettuja kulttuurihistoriallisia kohteita. Sannanrannan huvila-alue noin 1,5 km biokaasulaitokselta kaakkoon on luokiteltu seudullisesti merkittäväksi kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueeksi. Se on Kokkolan vanhin yhtenäinen huvila-asutusalue, joka muodostui 1860-luvulla. Alueen rakennukset ovat Vanhansataman yleiskaavalla suojeltuja. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten kohteiden luetteloa ollaan päivittämässä ja Sannanrannan huvila-alue on esitetty laajennettuun aineistoon. Biokaasulaitoksen lähistöllä ei ole rakennussuojelulain nojalla suojeltuja kohteita. Lähin suojeltu rakennus on Ykspihlajan satamakonttori noin 3,8 km suunnitellulta biokaasulaitokselta lounaaseen teollisuusalueen toisella puolella. Vanhansatamanlahden alueella on käyty taisteluja Krimin sodan aikaan ja alueella on useita historiallisia muinaisjäännöksiksi luokiteltuja puolustusrakennelmia. Lähin muinaismuistolain nojalla suojeltu historiallinen muinaisjäännös Harrbådantie (tunnus museoviraston muinaisjäännösrekisterissä ) on alle 1 km suunnitellulta biokaasulaitokselta itä-kaakkoon Harrbådantien varressa metsässä. Muinaisjäännöksen muodostaa neljä kivestä ja maa-aineksesta rakennettua 1850-luvun jälkeistä Krimin sodan aikaista puolustusrakennelmaa. Vallit ovat noin 1 2 m korkuisia ja noin m pitkiä. Vanhansatamanlahden toisella puolella Halkokarissa on Vallilan tontti ( ) noin 3 km päässä biokaasulaitoksesta, jossa muinaisjäännöksen muodostaa historialliset puolustusrakennelmiksi tehdyt kivivallit. (Itäpalo 2007) Pikiruukin alueen pohjoisosassa on kaksi Krimin sodan aikaista tykkipatteria, jotka on luokiteltu museoviraston muinaisjäännökseksi ( ). Suntin suulla ( ) Vanhan Veistämöntien länsipuolella venevajojen takana sijaitsevassa männikössä on kaksi itä-länsisuuntaista maavallia. ( Kokkolan satama on aikoinaan ja 1800-luvuilla sijainnut Vanhansatamanlahden suojaisessa poukamassa. Alueella on edelleen nähtävissä merkkejä muinaisesta satama-