1. Tarkastuksen tausta, tavoite ja rajaus

Transkriptio

1 1. Tarkastuksen tausta, tavoite ja rajaus 1.1. Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt päätöksen Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry:n ylläpitämän Aurinkorannikon suomalaisen koulun tarkastamisesta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :ssä tarkoitettu tarkastus on tehty Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry:n talouteen ja toimintaan. Tarkastus on perustunut ministeriön tarkastussuunnitelmaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksia koskeva tarkastus on kohdistunut vuosiin Tarkastuksessa on tarkastettu opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Opetushallitukselle toimitettujen valtionosuustietojen oikeellisuus sekä yhdistyksen hyvän hallinnon ja yhdistyksen järjestämän esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen toimivuus lainsäädännön, määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Tarkastus on kohdistunut erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Opetushallitukselle vuosittain ilmoitettujen tietojen oikeellisuuteen Opetuksen järjestämisluvat Perusopetuslain (628/1998) 7 :n mukaan valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan tässä laissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- ja sivistystarpeeseen. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Aurinkorannikon suomalaisen koulun perusopetusta koskevan opetuksen järjestämisluvan (31/440/1998) mukaan opetus, jota lupa koskee, on suomenkielinen perusopetus sekä vuoden kestävä esiopetus (6-vuotiaat) tilapäisesti ulkomailla asuville oppivelvollisille Suomen kansalaisille. Lupa on tullut voimaan Lukiolain (629/1998) 3 :n mukaan asianomainen ministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten. Lukiolain 4 :n mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt (4/530/2009) lukiokoulutuksen järjestämisluvan Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry:lle. Opetus, jota lupa koskee, on lukio-opetus tilapäisesti ulkomailla asuville Suomen kansalaisille. Päätös on tullut voimaan

2 2 Päätökseen sisältyy ehto, että hakijan on korjattava ja täydennettävä opetussuunnitelmaansa Opetushallituksen lausunnossaan (17/426/2009) edellyttämällä tavalla. 2. Aurinkorannikon suomalaisen koulun hallinto 2.1. Yhdistyslaki Yhdistyslain (503/1989) mukaan 17 :n mukaan jäsenet käyttävät päätösvaltaa yhdistyksen kokouksessa. Lain 20 :n mukaan yhdistyksen kokous on pidettävä säännöissä määrättynä aikana. Lain 23 :ssä on säännelty kokouksessa päätettävät asiat. Yhdistyslain 35 :n mukaan yhdistyksellä on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Hallitus edustaa yhdistystä. Yhdistyslain 37 :n mukaan hallituksen jäsen tai yhdistyksen toimihenkilö ei saa osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn eikä ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Yhdistyslain 36 :ssä on säännökset yhdistyksen nimenkirjoittajista. Yhdistyslain 38 :n mukaan yhdistyksen tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä laissa ja tilintarkastuslaissa (459/2007) säädetään. Yhdistyslain 39 :n mukaan hallituksen jäsen, yhdistyksen toimihenkilö ja toiminnantarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän toimiessaan tahallisesti tai huolimattomasti aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee tätä lakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa. Työntekijän asemassa olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään erikseen. Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 51 :ssä. 2.2 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry:n säännöt ja yhdistysrekisteriote Yhdistyksen sääntöjen 2 :n mukaan yhdistyksen tarkoituksena on suomenkielisen yleissivistävän esi-, perus- ja lukio-opetuksen turvaaminen Espanjassa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää Espanjassa suomenkielistä esiopetusta, perusopetusta ja lukiokoulutusta taloudellista voittoa tavoittelematta suomalaisen koululainsäädännön sekä suomalaisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Yhdistys voi toteuttaa myös espanjalaisen lukusuunnitelman mukaista opetusta ja koulutusta taloudellista voittoa tavoittelematta, kun se on ensin saanut siihen tarvittavat luvat asianomaisilta viranomaisilta. Yhdistyksen sääntöjen 4 :n mukaan yhdistyksen asioita hoitaa yhdistyksen jäsenistön keskuudesta valittu hallitus. Hallituksen tehtävänä on 4 :n 1 kohdan mukaan vastata Aurinkorannikon suomalaisen koulun toiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä.

3 3 Valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annetun lain (634/1998) 2 :n mukaan koulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä sekä hallinnosta vastaa johtokunta, jossa on vähintään kolme jäsentä. Rekisteröidyn yhteisön tai säätiön järjestämässä koulutuksessa johtokunnan asettaa mainittu yhteisö tai säätiö. Johtokuntana voi toimia myös yhteisön tai säätiön hallitus. Johtokuntaan voidaan valita jäseniksi opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan edustajia. Lain 3 :n mukaan rekisteröidyn yhteisön tai säätiön järjestämässä koulutuksessa rehtorin valitsee koulutuksen järjestäjä. Lain 4 :n mukaan koulutuksen järjestämisestä määrätään tarkemmin johtosäännössä. Rekisteröidyn yhteisön tai säätiön järjestämässä koulutuksessa johtosäännöstä päättää koulutuksen järjestäjä. Johtosäännössä määrätään koulutuksen järjestämisen yleisistä perusteista, hallinnosta, toimielinten ja henkilöstön toimivallasta ja tehtävistä sekä muista tarpeellisista asioista. Lain 6 :n mukaan aluehallintovirasto voi kantelun perusteella tutkia, onko tässä laissa tarkoitettua koulutusta järjestettäessä toimittu säännösten ja määräysten mukaan. Lain 7 :n mukaan tässä laissa tarkoitettuun rekisteröidyn yhteisön tai säätiön järjestämään koulutukseen sovelletaan hallintolakia (434/2003). Yhdistyksen säännöissä ei ole määräystä, että yhdistyksen hallitus toimii koulun johtokuntana. Yhdistyksen kokousten pöytäkirjat on tarkastettu tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa vuosilta Yhdistyksen kokouksista on pidetty kirjalliset pöytäkirjat. 2.3 Aurinkorannikon suomalaisen koulun johtosääntö Tarkastuksen aikana olivat käytössä hallituksen ja vahvistamat koulun johtosäännöt Koulun hallinto Hallituksen vahvistaman johtosäännön 6 :n mukaan koulun hallinnosta vastaavat Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry:n yhdistyksen kokous ja sen valitsema hallitus. Lisäksi hallinnollista vastuuta on rehtorilla, senior advisorilla, apulaisrehtoreilla, opettajakunnalla ja yksittäisellä opettajalla. Johtosäännön 7 :ssä on lueteltu hallituksen tehtävät yksityiskohtaisesti. Johtosäännössä ei ole määräystä, että yhdistyksen hallitus toimii koulun johtokuntana. Hallituksen pöytäkirjat on tarkastettu tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa vuosilta

4 4 Hallitus on kokoontunut noin kerran kuukaudessa ja tarvittaessa useammin. Hallituksen kokouksista on pidetty kirjalliset pöytäkirjat. Hallituksen kokousten pöytäkirjoista ei ilmennyt, koska hallitus oli tehnyt valtion ja yksityisen järjestäjän koulutuksen hallinnosta annetun lain (634/1998) mukaisen hallintolain edellyttämän valituskelpoisen päätöksen. Asiakirjojen perusteella voidaan katsoa, että Aurinkorannikon suomalaisen koulun rakentamisprojekteihin liittyvät hallituksen pöytäkirjat liitteineen ja muut asiakirjat olivat tarkastusaikana olennaisilta osin puutteelliset Tilintarkastus Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry:n tilintarkastuskertomukset ja yhteenvedot tilintarkastuksista, tilikausilta , ja on tarkastettu tämän tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa. Tilintarkastajana on toiminut KHT - tilintarkastaja. Tilintarkastajan lausunto on ollut edellä mainituilta tilikausilta seuraava: Lausuntonani esitän, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Johdon vakuutuksia tilintarkastajalle ei ole tehty edellä mainituilta tilikausilta Koulun hallituksen antamat määräykset, ohjeet ja suunnitelmat Johtosäännön 8 :n mukaan hallituksen tehtävänä on mm. solmia koulua sitovat taloudelliselta ja muulta vaikutukseltaan merkittävät sopimukset, valmistella koulun toimintasuunnitelma ja talousarvio ja esitellä ne yhdistyksen kokoukselle, päättää koulun johtosäännöstä, arvioida annettua opetusta ja koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin, hyväksyä opetussuunnitelma, hyväksyä opetussuunnitelmaan perustuva vuosisuunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista, ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työ- ja loma-ajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta ja muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista sekä vahvistaa koulun järjestyssäännöt. Johtosäännön 11 :ssä on lueteltu rehtorin tehtävät, joiden mukaan rehtorin on mm. huolehdittava opetussuunnitelmien ajan tasalla pitämisestä sekä päättää koulun työjärjestyksestä ja opettajien työnjaosta. Tarkastuksen aikana oli todennettavissa hallituksen pöytäkirjoista ja muista asiakirjoista, että edellä johtosäännössä mainitut asiakirjat oli koulussa laadittu ja arvioinnit oli vuosittain tehty.

5 5 2.4 Sopimustenhallinta ja sopimukset Tarkastuksen aikana tarkastettiin koulun voimassa olevat vuokrasopimukset sekä muut toimintaan liittyvät sopimukset tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa. Koulu toimii useassa vuokratilassa, joista on tehty kirjalliset vuokrasopimukset. Hallituksen pöytäkirjoista saatavan selvityksen mukaan vuokrasopimukset ja niihin liittyvät valtuudet oli käsitelty hallituksen kokouksissa. Muut sopimukset tarkastettiin tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa. Suositeltavaa on, että koulu kehittää sopimusten hallintajärjestelmän sopimusten seurantaa ja valvontaa varten. 2.5 Pankkilainat, kiinnitykset ja kiinteistöjen ostot Tarkastuksen aikana tarkastettiin Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry:n päättämät pankkilainat ja niihin liittyvät kiinnitykset sekä asiaa koskevat yhdistyksen ja yhdistyksen hallituksen pöytäkirjat tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa. Suositeltavaa on, että koulu kehittää asiakirjahallintajärjestelmän seurantaa ja valvontaa varten. 2.6 Tietoturva- ja arkistoasiat Arkistolain (831/1994) 1 :n mukaan laki koskee 6) muita yhteisöjä, toimielimiä ja henkilöitä niiden suorittaessa julkista tehtävää lain tai asetuksen taikka lain tai asetuksen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen perusteella siltä osin kuin niille tämän tehtävän johdosta kertyy viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) tarkoitettuja asiakirjoja. Lain 8 :n mukaan arkistonmuodostajan on määrättävä, miten sen arkistotoimen suunnittelu, vastuu ja käytännön hoito järjestetään. Tarkastuksessa tarkastettiin koulun tietoturvaan liittyvä asiakirjat ja asiakirjahallintoon liittyvät asiakirjat tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa. Koulussa ei ollut tietoturvapolitiikka-asiakirjaa tai asiakirjahallinnon asiakirjoja. Asiakirjoja varten ei ollut erikseen lukittavia arkistotiloja. Tarkastuksen aikana tuli esille tietoturvaan liittyviä olennaisia puutteita salasanojen ja käyttäjätunnusten osalta. Suositeltavaa on, että koulussa laaditaan tietoturvapolitiikka-asiakirja sekä arkistomuodostussuunnitelma. Opetustoimen järjestämiseen liittyy useita arkistolain mukaisia arkistolaitoksen määräyksiä ja ohjeita mm. pysyvästi säilytettävät opetustoimen asiakirjat sekä oppaita asiakirjahallinnon osalta sekä määräyksiä arkistotiloista.

6 6 2.7 Henkilökunnan kelpoisuudet ja työsopimukset Tarkastuksen aikana tarkastettiin tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa koulun henkilökunnan ja määräaikaisten työntekijöiden työsopimukset satunnaisotannalla. Koulun johtosäännön 4 :n mukaan koulu noudattaa kulloinkin voimassa olevaa paikallista, espanjalaista työsopimusta. Yksityisen koulutuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt ovat työsopimussuhteessa työnantajaansa. Koulua avustaa espanjalaisten työehtosopimusten osalta espanjalainen asianajotoimisto. Asianajotoimisto hoitaa Espanjan lainsäädännön mukaan työsopimusten rekisteröinnin, sosiaaliturvan ja verot. Asianajotoimisto hoitaa myös Espanjan työlainsäädännön voimassaolon ja muutosten seurannan. Rehtorin, opettajien ja muun henkilökunnan kelpoisuutta on tarkastettu asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella perusopetusta ja lukiokoulutusta koskevien säännösten mukaisesti. Esille ei tullut olennaista huomautettavaa henkilökunnan kelpoisuuksien osalta. Tarkastuksessa tuli esille, että henkilökunnalle tehdään espanjalainen työsopimus, mutta myös suomalainen työsopimus, joka sisälsi lähinnä viittaukset espanjalaiseen työsopimukseen. Espanjalaisten työsopimusten osalta oli puutteita sopimusten voimassaolon osalta. Suomenkieliset työsopimukset olivat erittäin niukat ja niistä puuttui keskeiset opetus- ja työtehtävät. Lisäksi työsopimuksista puuttui allekirjoituksia. Koulun osalta käytettiin allekirjoituksena koulun leimaa. 2.8 Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa sovellettava lainsäädäntö Koulun johtosäännön 4 :n mukaan koulu noudattaa kulloinkin voimassa olevaa paikallista, espanjalaista työehtosopimusta, jonka piiriin koulu kuuluu. Kannatusyhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistys järjestää suomenkielistä opetusta, suomalaisen koululainsäädännön ja suomalaisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Koska koulu toimii Espanjassa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien koulutuksen järjestämislupien mukaisesti, koulun toiminnassa on otettava huomioon sekä Suomen lainsäädäntö että Espanjan lainsäädäntö.

7 7 3. Aurinkorannikon suomalaisen koulun opetussuunnitelmat Koulun johtosäännön 8 :n mukaan hallitus hyväksyy koulun opetussuunnitelmat. 3.1 Esiopetus ja perusopetus Tarkastuksen aikana olivat käytettävissä hallituksen hyväksymät esiopetuksen opetussuunnitelma liitteineen, joka päätettiin ottaa käyttöön ja hallituksen hyväksymä perusopetuksen päivitetty opetussuunnitelma liitteineen. Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmia on tarkastettu tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa. Opetushallituksen antaman määräyksen mukaan esiopetuksen uusi opetussuunnitelma tuli ottaa käyttöön Suositeltavaa on, että opetussuunnitelmien liitteiden osalta tehdään myös tarvittavat päivitykset. Esimerkiksi opetussuunnitelman liitteenä ollut Tietostrategia oli vanhentunut. 3.2 Lukiokoulutus Tarkastuksen aikana oli käytettävissä hallituksen hyväksymä lukiokoulutuksen päivitetty opetussuunnitelma liitteineen, johon oli tehty opetus- ja kulttuuriministeriön antaman koulutuksen järjestämisluvan edellyttämät täydennykset sekä Opetushallituksen antamat valtakunnallisten opetussuunnitelmien muutokset. Lisäksi tarkastuksen aikana käytettävissä oli hallituksen päätöksen mukaisesti lukion opetussuunnitelman perusteisiin tehdyt muutokset, jotka koskivat lukuvuotta Lisäksi oli käytettävissä hallituksen hyväksymä aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelma liitteineen. Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmaa on tarkastettu tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa ottaen huomioon, että opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen järjestämislupaan liittyi ehto, että opetussuunnitelmaa on täydennettävä Opetushallituksen lausunnossaan (17/426/2009) edellyttämällä tavalla. Suositeltavaa on, että myös opetussuunnitelman liitteiden osalta tehdään tarvittavat päivitykset. Esimerkiksi lukion opetussuunnitelman liitteenä ollut Tietostrategia oli vanhentunut. 4. Ylioppilaskirjoitusten järjestäminen Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa järjestetään ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain (672/2005) ja ylioppilastutkinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen (915/2005) mukaisesti ylioppilaskirjoitukset keväällä ja syksyllä samaan aikaan kuin Suomessa.

8 8 Ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 3 :n mukaan tutkinnon ja kokeiden järjestämisestä oppilaitoksessa vastaa lukiolain 30 :n 1 momentissa tarkoitettu toiminnasta vastaava rehtori. Hallituksen pöytäkirjojen mukaan rehtorien esteellisyyskysymykset oli käsitelty ja rehtorien sijaiset oli päätetty hallituksen kokouksissa ylioppilaskirjoitusten osalta. Esille ei tullut olennaista huomautettavaa ylioppilaskirjoitusten järjestämisen osalta. Havainnot ja johtopäätökset Yhdistyksen säännöissä ei ole määräystä, että yhdistyksen hallitus toimii koulun johtokuntana. Koulun johtosäännössä ei ole määräystä, että yhdistyksen hallitus toimii koulun johtokuntana. Asiakirjojen perusteella voidaan katsoa, että koulun rakentamisprojekteihin liittyvät hallituksen pöytäkirjat liitteineen ja muut asiakirjat olivat tarkastusaikana olennaisilta osin puutteelliset ja ylimalkaiset. Tarkastuksen aikana oli hallituksen pöytäkirjojen ja muiden asiakirjojen mukaan todennettavissa, että hallituksessa oli käsitelty, laadittu ja tehty johtosäännön 8 :n edellyttämät asiakirjat. Suositeltavaa on, että koulu kehittää sopimusten hallintajärjestelmän sopimusten seuraamiseksi ja valvomiseksi. Koulussa ei ollut tietoturvapolitiikka-asiakirjaa tai asiakirjahallinnon asiakirjoja. Tarkastuksen aikana tuli esille olennaisia puutteita salasanojen ja käyttäjätunnusten osalta. Koulussa ei ollut erikseen arkistotiloja. Esille ei tullut olennaista huomautettavaa henkilökunnan kelpoisuuksien osalta. Espanjalaisten työsopimusten osalta oli puutteita sopimusten voimassaolosta. Suomenkieliset työsopimukset olivat erittäin niukat ja niistä puuttui keskeiset opetus- ja työtehtävät. Lisäksi työsopimuksista puuttui allekirjoituksia. Koulun osalta käytettiin allekirjoituksena koulun leimaa. Suositeltavaa on, että koulun opetussuunnitelmien osalta tehdään tarvittavat päivitykset myös opetussuunnitelmien liitteisiin.

9 9 5. Opetushallitukselle toimitetut tiedot ja ilmoitukset kustannuksista, tuloista ja suoritteista vuosilta Yleistä Säännökset Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n Tietojen toimittaminen ja tarkastus mukaan kunnan, kuntayhtymän ja yksityisen toiminnan järjestäjän on toimitettava valtionapuviranomaiselle tässä laissa tarkoitetun rahoituksen määräämiseksi tarvittavat talousarvioon, taloussuunnitelmaan, tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen perustuvat tiedot sekä muut rahoituksen määräämiseksi tarpeelliset kustannuksia ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot. Tarkempia säännöksiä toimitettavista tiedoista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksen opetus- ja kulttuuritoimenrahoituksesta (1766/2009) 25 :n Tietojen ilmoittaminen mukaan koulutuksen tai toiminnan järjestäjän tulee ilmoittaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 58 :n 1 momentissa tarkoitetut rahoituksen määräämiseksi tarvittavat kustannuksia ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot opetus- ja kulttuuriministeriölle Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen lomakkeilla siten kuin 2-4 momentissa säädetään. Tarkastuksessa on otettu huomioon, että em. säännökset ovat tulleet voimaan ja tätä ennen on sovellettu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia (635/1998) muutoksineen Opetushallituksen antamat tietojenkeruuta koskevat ohjeet Opetushallitus antaa vuosittain kirjalliset tietojenkeruuta koskevat kyselyt ja ohjeet valtionosuustietojen antamista varten. Opetushallituksen ohjeissa valtionosuusjärjestelmän edellyttämien tietojen toimittamisesta vuosilta todetaan, että valtionosuuden saajan tulee tulostaa internetin välityksellä antamansa tiedot ja arkistoida ne asianmukaisin allekirjoituksin. Arkistokappale ja liitemateriaali tulee olla tarvittaessa valtionosuusviranomaisen saatavissa.

10 Tarkastuksen aikana tehdyt havainnot: Aurinkorannikon suomalainen koulu: Aurinkorannikon suomalaisen koulun tarkastuksen yhteydessä oli todennettavissa allekirjoitettuja paperilomakkeita koskien tietojen antamista vuosina seuraavasti: - Perus- ja esiopetus/kustannus-, tulo- ja suoritelomake koskien vuotta Lomaketta ei ole erikseen päivätty ja allekirjoitettu. Lomakkeeseen käsin tehtyjen merkintöjen perusteella lomake on lähetetty ina ja kirjeenä Opetushallitukselle. Yhteyshenkilöksi on merkitty rehtorin sukunimi. - Lukiokoulutus/kustannus-, tulo- ja suoritelomake koskien vuotta Lomaketta ei ole erikseen päivätty ja allekirjoitettu. Lomakkeen toimitusajankohta ja -tapa eivät ilmene lomakkeesta. Yhteyshenkilöksi on merkitty rehtorin etu- ja sukunimi - Esiopetus/kustannus-, tulo- ja suoritelomake koskien vuotta Taloussihteeri on allekirjoittanut lomakkeen perusopetus/kustannus-, tulo- ja suoritelomake koskien vuotta Taloussihteeri on allekirjoittanut lomakkeen Lukiokoulutus/kustannus-, tulo- ja suoritelomake koskien vuotta Taloussihteeri on allekirjoittanut lomakkeen Esiopetus/kustannus-, tulo- ja suoritelomake koskien vuotta Taloussihteeri on allekirjoittanut lomakkeen Perusopetus/kustannus-, tulo- ja suoritelomake koskien vuotta Taloussihteeri on allekirjoittanut lomakkeen Lukiokoulutus/kustannus-, tulo- ja suoritelomake koskien vuotta Taloussihteeri on allekirjoittanut lomakkeen Tarkastuksen aikana Opetushallituksesta saadun tiedon mukaan ennen vuoden 2010 tietojenkeruuta Aurinkorannikon suomalaiselta koululta kerättiin tiedot ainoastaan paperilomakkeilla. Tämän seurauksena Opetushallituksen tietojärjestelmistä ei ole saatavissa Aurinkorannikon suomalaista koulua koskevaa kustannussovellusraporttia vuodelta Opetushallituksen edellyttämä tietojenkeruu kohdistuu kalenterivuosiin. Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry:n tilikausi on koulujen lukukauden syklistä johtuen Tästä syystä tietojenkeruu toteutetaan vuosittain poimimalla kahden eri tilikauden tietoja. Esiopetus ja perusopetus ovat kirjanpidollisesti samalla kustannuspaikalla. Vuosien 2010 ja 2011 tietojenkeruussa tiedot on kohdistettu esi- ja perusopetukseen oppilasmäärien suhteessa. Vuonna 2009 tiedot annettiin samalla lomakkeella. Lukiolla on kirjanpidossa oma kustannuspaikka. Tarkastuksen perusteella tiedot oli toimitettu Opetushallitukselle ja tiedot täsmäsivät vuosien 2010 ja 2011 osalta Opetushallituksen raportointijärjestelmässä oleviin tietoihin. Vuoden 2009 tiedot annettiin ainoastaan paperilomakkeella.

11 11 Havainnot ja johtopäätökset Aurinkorannikon suomalaisen koulun tarkastuksen yhteydessä oli todennettavissa kustannus-, tulo- ja suoritelomakkeet vuosilta Vuoden 2009 lomakkeita ei ollut päivätty ja allekirjoitettu. Sen sijaan vuosien 2010 ja 2011 lomakkeet oli päivätty ja allekirjoitettu sekä niistä ilmeni selkeästi annettujen tietojen yhteyshenkilö. Valtionosuuden saaja on toiminut vuosien 2010 ja 2011 osalta lomakkeiden arkistoinnista annettujen ohjeiden mukaisesti. Tietojenkeruulomakkeet tulee tulostaa, päivätä ja allekirjoittaa annetun ohjeen mukaisesti. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että toimitaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan niin, että arkistoitaviin tietoihin tulee liittää tarvittava liitemateriaali, josta lukujen oikeellisuus ja yhteys kirjanpitoon voidaan todentaa. Arkistokappale ja liitemateriaali tulee olla tarvittaessa valtionosuusviranomaisten saatavissa. Tarkastuksen perusteella oli todennettavissa, että Opetushallitukselle vuosittain toimitettavat tietojenkeruulomakkeet allekirjoittaa koulun taloussihteeri. Suositeltavana voidaan pitää, että kaksi eri henkilöä vastaa tietojenkeruulomakkeen tietojen oikeellisuudesta. Rehtori on kokonaisvastuussa annetuista tiedoista ja allekirjoittaa lomakkeet. Taloussihteeri toimii yhteyshenkilönä, joka antaa tarvittaessa lisätietoja. Suositeltavaa on, että koulun johtosäännössä on asiaa koskevat määräykset. Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry:n tilikausi on koulujen lukukauden syklistä johtuen Opetushallituksen tietojenkeruu kohdistuu kalenterivuosiin, minkä vuoksi Aurinkorannikon suomalaisella koululla kerättävät tiedot poimitaan kahden eri tilikauden tiedoista. Tietojenkeruu kahdelta eri tilikaudelta lisää riskiä siitä, että Opetushallitukselle annettavat tiedot sisältävät virheellisyyksiä. Tämän perusteella esitetään harkittavaksi, että koulu siirtyisi kalenterivuoteen perustuvaan tilikauteen. Tarkastuksen perusteella suositellaan koulun kirjanpito- ja muiden tietojärjestelmien kehittämistä siten, että Opetushallituksen (tai vastaavien) tietojenkeruussa vaadittavat tiedot saataisiin järjestelmistä suoraan tai ainakin mahdollisimman vähäisellä tietojen yhdistämisellä eri tietolähteistä. Tämä vähentäisi koulun tietojenkeruussa nykyisin olevaa riskiä mahdollisista virheistä, kun tietoja poimitaan eri tietojärjestelmistä.

12 12 Tarkastuksen aikana tuli esille, ettei koulussa ollut sisäisen valvonnan tai riskienhallinnan asiakirjoja. Koulussa ei ollut taloussääntöä, tai vastaavaa asiakirjaa eikä matkustussääntöä tai vastaavaa asiakirjaa. Koulussa ei ollut hankintaohjetta. Suositellaan, että hallitus valmistelee koulun toimintaa varten ainakin: - sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevan asiakirjan - talousäännön ja matkustussäännön - hankintaohjeet AURINKORANNIKON SUOMALAISEN KOULUN KIRJALLINEN VASTINE Aurinkorannikon suomalaiselta koululta saadussa kirjallisessa vastineessa tarkastuskertomusluonnoksesta todetaan, että Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys on asettanut työryhmän, joka tutkii eri hallintomalleja koulun ylläpitäjäksi. Työryhmän esitys on valmis syyslukukaudella Tarkoituksena on lukuvuoden aikana päivittää koulun johtosääntö. Hallitus on tehnyt myös päätöksen, että kouluun laaditaan asianmukaiset asiakirjat, joissa on selkeät ohjeet valvontaan, riskienhallintaan, matkustamiseen sekä hankintoihin. Kouluun tullaan laatimaan myös taloussääntö. Lisäksi vastineessa todetaan taloussuunnittelun ja kustannustenseurannan kehittämisestä seuraavasti: alkaen on perustettu oma kustannuspaikka esiopetukselle. Kustannukset jaetaan kustannuspaikoille jo tositteiden kirjausvaiheessa. Palkat kirjataan kuukausittain suoraan kustannuspaikoille. Opetuksen palkat jaetaan opetustuntien mukaisessa suhteessa, muun henkilökunnan palkat oppilasmäärien mukaista jakoa käyttäen. Myös henkilösivukulut kirjataan suoraan kustannuspaikoille. Palkoista ja henkilösivukuluista laaditaan Excel -taulukko, jonka mukaan kirjaukset suoritetaan. Liitteenä 1 malli toukokuun 2013 jaoista ja kirjauksista (taulukko sisältää kaikki ko. kuukauteen liittyvät palkkatapahtumat, oma välilehti kirjauksille, sos.kuluille ja espanjan sos. kuluille). Kirjaaminen on työlästä, mutta helpottaa raportointivaiheessa. Tilikarttaa on muokattu siten, että eri osiot voidaan siirtää Opetushallituksen raporttiin helpommin. Edelleenkin käytetään Exceliä apuvälineenä. Kustannusseurantaa on jatkettu samalla tavoin kuin edellisinäkin tilikausina. Sillä erotuksella, että aikaisemmin raportit lähetettiin ensin rehtorille, joka lähetti ne hallitukselle kokouskutsun liitteenä. Nykyisin raportit lähetetään hallitukselle ja rehtorille

13 13 samanaikaisesti. Toteutumista seurataan kuukausittain ja verrataan alkuperäiseen talousarvioon. Hallitus saa taloushallinnon raportit (tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman) kuukausittain kommenttien kera. Rahoituslaskelmamalli kuluvalta tilikaudelta vastineen liitteenä 2. Tilikauden alussa on laadittu kassaennuste muutamaksi kuukaudeksi eteenpäin (tällä hetkellä helmikuun loppuun saakka), jota päivitetään jatkuvasti. 6. Oppilas- ja opiskelijamäärien, tiettyjen tulojen ja kustannusten kehittyminen Aurinkorannikon suomalaisella koululla vuosina Säännökset Perus- ja esiopetuksen järjestäminen Perusopetuslain (628/1998) 7 :n 1 momentin mukaan valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- ja sivistystarpeeseen. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa luvassa määrätään kunnat, joissa opetusta järjestetään, opetuskieli, erityinen koulutustehtävä, koulutuksen järjestämismuoto sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Muutoksesta opetuksen järjestämislupaan päättää asianomainen ministeriö. Valtioneuvosto voi peruuttaa opetuksen järjestämistä koskevan luvan, jos koulutus ei täytä 1 ja 2 momentissa luvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä tai jos opetus järjestetään muuten vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä Lukiokoulutuksen järjestäminen Lukiolain (629/1998) 3 :n mukaan asianomainen ministeriö (opetus- ja kulttuuriministeriö) myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää koulutusta varten. Lukiokoulutusta voidaan sen mukaan kuin ministeriö päättää, järjestää myös valtion oppilaitoksessa. Opetuksen järjestämisestä ja toiminnan lopettamisesta päättää ministeriö noudattaen soveltuvin osin, mitä 4 :n 2 ja 3 momentissa säädetään. Lukiolain 4 :n mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Luvassa määrätään kunnat, jossa koulutusta järjestetään, opetuskieli, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen koulutustehtävä, sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Muutoksesta koulutuksen järjestämislupaan päättää asianomainen ministeriö. Ministeriö voi peruuttaa koulutuksen järjestämistä koskevan luvan, jos kou-

14 14 lutus ei täytä 1 momentissa luvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä tai jos koulutus järjestetään muuten vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä Opetus- ja kulttuuriministeriön maksamat valtionosuudet koulutuksen järjestäjälle Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 1 :n mukaan tässä laissa säädetään kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle käyttökustannuksiin ja perustamishankkeisiin myönnettävästä valtionosuudesta ja - avustuksesta sekä muusta rahoituksesta sellaista toimintaa varten, josta säädetään mm. 1) lukiolaissa (629/1998) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 :n mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään tässä laissa rahoituksesta: - 9) sovelletaan lakia ulkomailla järjestettävään perusopetuslain mukaiseen opetukseen. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 5 :n mukaan rahoitus käyttökustannuksiin määräytyy laskennallisten perusteiden mukaisesti. Rahoitus määräytyy: - lukiossa opiskelijamäärien sekä opiskelijaa kohden määrättyjen yksikköhintojen perusteella; - perusopetuslaissa tarkoitetussa ulkomailla järjestettävässä opetuksessa oppilasmäärän ja oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella. Lain 7 :n mukaan kuntayhtymälle ja yksityiselle koulutuksen järjestäjälle myönnetään 5 :n 1 kohdassa tarkoitettuja toimintoja varten rahoitusta 6 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärien sekä yksikköhintojen mukaisesti laskettu valtionosuuden perustetta vastaava euromäärä. Lain 18 :n mukaan ulkomailla järjestettävää perusopetuslain mukaista opetusta varten opetuksen järjestäjälle myönnetään rahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun oppilasmäärä kerrotaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 54 :n mukainen perusopetuksen perushinta tai mainittu perushinta korotettuna tai alennettuna siten kuin valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään. Lain 24 :n 2 momentin mukaan ulkomailla järjestettävän lukion yksikköhinta opiskelijaa kohden määrätään porrastamalla 23 :n nojalla säädettyä lukiokoulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään ja opetus- ja kulttuuriministeriö asetuksen nojalla määrää. Lain 29 :n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain ja 18 :ssä tarkoitetut perusopetuksen yksikköhinnat oppilasta kohden. Lain 48 :n mukaan lukiossa varainhoitovuoden rahoitus lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden keskimääräisen opiskelijamäärän mukaan. Yksikköhintoja laskettaessa sovelletaan kuitenkin varainhoitovuotta edeltävän vuoden syksyn oppilas- ja opiskelijamääriä.

15 15 Lain 48 :n 3 momentin mukaan rahoitettavan perusopetuksen rahoitus varainhoitovuodelle lasketaan varainhoitovuotta edeltävän syyskuun 20 päivän oppilasmäärän mukaan. Lain 48 :n 4 momentin mukaan opiskelija ja oppilas voidaan lukea samanaikaisesti rahoituksen perusteena olevaksi oppilaaksi tai opiskelijaksi vain yhdessä tämän lain soveltamisalaan kuuluvassa koulutuksessa. Lain 50 :n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää 6,10 ja :ssä tarkoitetun valtionosuuden sekä 7 ja :ssä tarkoitetun rahoituksen käyttökustannuksiin hakemuksetta kunnalle tai muulle 1 ja 2 :ssä mainitun lain mukaisen toiminnan järjestäjälle. Lain 50 :n 2 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö tarkistaa, ammattikorkeakouluille myönnettävää rahoitusta lukuun ottamatta 1 momentin mukaan myönnetyn rahoituksen varainhoitovuoden keskimääräisten oppilas- ja opiskelijamäärien mukaiseksi varainhoitovuoden loppuun mennessä. Tässä laissa tarkoitetun perusopetuksen rahoitus tarkistetaan varainhoitovuotta edeltävän syyskuun 20 päivän ja varainhoitovuoden syyskuun 20 päivän keskimääräisten oppilasmäärien mukaiseksi. Lain 62 :n mukaan, jos 1 ja 2 :ssä tarkoitettu opetuksen tai muun toiminnan järjestäjä on saanut perusteettomasti tämän lain nojalla myönnettyä valtionosuutta tai rahoitusta, opetus- ja kulttuuriministeriön on määrättävä liikaa saatu määrä palautettavaksi. Palautettavasta määrästä peritään korkolain 3 :n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus on maksettu. Lain 65 :n mukaan lakia sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä ja maksettaessa rahoitusta vuodelle Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita rahoitusta koskevia säännöksiä sovelletaan vuoden 2009 ja sitä edeltävien vuosien rahoitukseen. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen (1766/2009) 2 :n mukaan opetusministeriön asetuksella säädetään lukiolain 3 :n 1 momentissa tarkoitetun luvan nojalla ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen yksikköhinnaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 :n nojalla säädetty lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta taikka mainittu yksikköhinta korotettuna tai alennettuna 20 prosentilla. Asetuksen 17 :n mukaan opetusministeriön asetuksella säädetään perusopetuslain 7 :n 1 momentissa tarkoitetun luvan nojalla ulkomailla järjestettävän perusopetuksen yksikköhinnaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 54 :n mukainen perusopetuksen perushinta tai mainittu perushinta korotettuna tai alennettuna enintään 20 prosentilla. Asetuksen 19 :n mukaan lukion rahoitus myönnetään ja tarkistetaan mainittua toimenpidettä edeltävän tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien painotetun keskiarvon perusteella. Lukion opiskelijamäärään lasketaan lukion koko oppimäärää opiskelevat. Asetuksen 19 :n 3 momentin mukaan opiskelijamääriä laskettaessa tammikuun 20 päivän opiskelijamäärät painotetaan luvulla 7/12 ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärät painotetaan luvulla 5/12.

16 Oppilas- ja opiskelijamäärien kehittyminen Aurinkorannikon suomalaisella koululla vuosina Seuraavasta taulukosta ja kuviosta ilmenee miten Aurinkorannikon suomalaisen koulun oppilasmäärät ovat muuttuneet kouluasteittain tilastointipäivinä ja vuosina Tiedot perustuvat koulun Opetushallitukselle vuosittain kirjallisesti toimittamiin tietoihin. Taulukko 1. Oppilas- ja opiskelijamäärien kehitys Aurinkorannikon suomalaisella koululla vuosina tilastointipäivinä ja Tiedot perustuvat koulun Opetushallitukselle toimittamiin tietoihin. Tilastointipäivä Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Yhteensä Taulukosta 1 voidaan havaita, että kokonaisoppilasmäärät ovat kasvaneet vuodesta 2009 vuoteen Kouluasteittaisia poikkeuksia kasvusta ovat esiopetusoppilaiden määrän putoaminen vuodesta 2009 vuoteen 2010 ja lukiokoulutuksen opiskelijoiden määrän putoaminen syyskuun tilastopäivänä vuodesta 2010 vuoteen Syyskuun tilastopäivää tarkasteltaessa voidaan havaita, että vuodesta 2009 vuoteen 2010 kokonaisoppilasmäärä kasvoi 35:llä (16,1 %) ja vuodesta 2010 vuoteen :llä (12,7 %). Perusopetuksessa kasvua on ollut kahdessa vuodessa 45 oppilasta (31,3 %).

17 17 Kuvio 1. Oppilas- ja opiskelijamäärien kehitys Aurinkorannikon suomalaisella koululla vuosina tilastointipäivänä Tiedot perustuvat koulun Opetushallitukselle vuosittain kirjallisesti toimittamiin tietoihin. 7. Aurinkorannikon suomalaisen koulun ilmoittamat oppilas- ja opiskelijatiedot 7.1 Koulun toimittamat oppilas- ja opiskelijatiedot Aurinkorannikon suomalaisen koulun johtosäännön :n mukaan Aurinkorannikon suomalainen koulu on paikkainen. Oppilaaksi/opiskelijaksi oton perusteena on yksittäisen luokan ryhmäkoko. Ryhmäkoko päätetään kuitenkin kunkin luokkahuoneen fyysisen tilan mukaan. Ilmoittautumisaika uuteen lukuvuoteen alkaa tai lähimpänä seuraavana arkipäivänä. Ilmoittautuminen tehdään kirjallisesti ilmoittautumislomakkeella ja mukaan on liitettävä oppilaan/opiskelijan viimeisin todistus, jos oppilas/opiskelija on tulossa toisesta koulusta. Lisäksi ilmoittautumiseen liittyen tulee suorittaa varausmaksu 400 euroa, joka maksetaan eräpäivään mennessä. Muutoin ilmoittautuminen raukeaa. Varausmaksu hyvitetään lopullisen koulumaksun yhteydessä, mutta sitä ei palauteta, jos oppilas ei tulekaan kouluun. Varausmaksu on voimassa vain ilmoittautumisen liittyvän vuoden. Lukukausimaksun suuruudesta päättää hallitus opetus- ja kulttuuriministeriön antaminen ohjeiden mukaan. Jos oppilaan/opiskelijan lukukausimaksua ei suoriteta ajoissa, oppilaan/opiskelijan koulunkäynti keskeytyy siihen saakka, kun maksu on hoidettu. Oppilas- ja opiskelijapaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Etusijalla ovat asti ne oppilaat ja opiskelijat, jotka käyvät koulua perusopetuksessa syyslukukauden tai koko lukuvuoden, tai lukiokoulutuksessa vähintään kolme peräkkäistä jaksoa.

18 18 Muiden oppilaiden ja opiskelijoiden osalta koulupaikkoja aletaan vahvistaa 1.3. alkaen, mikäli vapaita paikkoja on. Minimiopiskeluaika on perusopetuksessa kaksi kuukautta ja lukiokoulutuksessa yksi jakso. Oppilaaksi ja opiskelijaksi otosta päättää koulun rehtori, joka tarvittaessa voi siirtää päätöksenteon hallitukselle. Aurinkorannikon suomalainen koulu antaa yleisopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta. Oppilaita, joilla on erityisen tuen päätös, otetaan oppilaaksi/opiskelijaksi vain tapauskohtaisesti rehtorin tai hallituksen päätöksellä. Oppilaille/opiskelijoille, joilla on useiden oppiaineitten oppimäärä yksilöllistetty, tai joilla on pidennetty oppivelvollisuus, ei voida tarjota heidän tarvitsemaansa opetusta ja tukea. Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa on tarkastuksen aikana ollut voimassa myös aikaisempi johtosääntö, joka on annettu Johtosäännön 18 on ollut saman sisältöinen lukuun ottamatta ilmoittautumismaksun suuruutta, joka on ollut tässä johtosäännössä 125 euroa. Aurinkorannikon suomalaisella koululla on oma lomake peruskoulun oppilaaksi ja lukion opiskelijaksi ilmoittautumista varten. Aurinkorannikon suomalainen koulu ei tarkista oppilaaksi tai opiskelijaksi ilmoittautumisen yhteydessä, tai pyydä muuten toimittamaan otetta väestörekisteristä, jolla voitaisiin varmentaa koulun järjestämislupaehtojen edellytykset sekä Suomen kansalaisuudesta että tilapäisestä asumisesta ulkomailla. Koulu ei myöskään tarkista Opetushallitukselle toimitettavien peruskoulun oppilasluetteloiden (20.1.) ja lukion opiskelijaluetteloiden (20.1. ja 20.9.) yhteydessä ilmoitettuja tietoja pyytämällä otetta väestörekisteristä. Aurinkorannikon suomalaiselta koululta on erikseen kysytty kirjallisesti tarkastuskertomusluonnoksen yhteydessä Millä tavalla koulu varmistaa tällä hetkellä ja on varmistanut vuosina perusopetuksen oppilaiden ja lukiokoulutuksen opiskelijoiden lupehtojen täyttymisen Suomen kansalaisuuden ja tilapäisesti ulkomailla asumisen johdosta? AURINKORANNIKON SUOMALAISEN KOULUN KIRJALLINEN VASTINE Aurinkorannikon suomalaisen koulun kirjallisen vastineen mukaan vuosina sekä tällä hetkellä oppilaat ja opiskelijat ovat täyttäneet oppilas- ja opiskelijatietolomakkeet, joissa on kysytty kotikunta ja osoitetta Suomessa. Ilmoittautumisen yhteydessä on vaadittu oppilaan ja opiskelijan henkilötunnus. Edelleen koulun vastineessa todetaan, että odotamme opetus- ja kulttuuriministeriöltä tarkempaa tulkintaa opetuksen järjestämisluvassa mainitusta kohdasta tilapäisesti ulkomailla asuva.

19 Tarkastuksen aikana tehty oppilas- ja opiskelijamäärien tarkastaminen Tarkastuksen aikana tarkastettiin koulun Opetushallitukselle toimittamat oppilas- ja opiskelijatiedot vuosina seuraavasti: Perusopetus , perusopetuksen oppilasmääräksi on ilmoitettu yhteensä 175, oppilasluettelossa on täydelliset nimet ja henkilötunnukset sekä tieto kansalaisuudesta ja äidinkielestä; , esi- ja perusopetuksen oppilasmääräksi on ilmoitettu yhteensä 151, oppilasluettelossa on täydelliset nimet, henkilötunnukset sekä tieto kansalaisuudesta ja äidinkielestä; , esi- ja perusopetuksen oppilasmääräksi on ilmoitettu yhteensä 166, oppilasluettelossa on täydelliset nimet ja henkilötunnukset sekä tieto kansalaisuudesta ja äidinkielestä; , esi- ja perusopetuksen oppilasmääräksi on ilmoitettu yhteensä 205, oppilasluettelossa on täydelliset nimet ja henkilötunnukset sekä tieto kansalaisuudesta ja äidinkielestä; Lukiokoulutus , lukiokoulutuksen opiskelijamääräksi on ilmoitettu yhteensä 50, luettelossa on täydelliset nimet ja henkilötunnukset sekä tieto kansalaisuudesta ja äidinkielestä; , lukiokoulutuksen opiskelijamääräksi on ilmoitettu yhteensä 66, luettelossa on täydelliset nimet, mutta vain syntymävuosi sekä tieto kansalaisuudesta ja äidinkielestä; , lukiokoulutuksen opiskelijamääräksi on ilmoitettu yhteensä 64, luettelossa on täydelliset nimet, mutta vain syntymäaika sekä tieto kansalaisuudesta ja äidinkielestä; , lukiokoulutuksen opiskelijamääräksi on ilmoitettu yhteensä 86, luettelossa on nimet ja henkilötunnukset sekä tieto kansalaisuudesta ja äidinkielestä; , lukiokoulutuksen opiskelijamääräksi on ilmoitettu yhteensä 73, luettelossa on vain nimet ja syntymävuodet sekä tieto kansalaisuudesta ja äidinkielestä; , lukiokoulutuksen opiskelijamääräksi on ilmoitettu yhteensä 73, luettelossa on vain nimet ja syntymävuodet sekä tieto kansalaisuudesta ja äidinkielestä; , lukiokoulutuksen oppilasmääräksi on ilmoitettu yhteensä 79, luettelossa on nimet ja henkilötunnukset sekä tieto kansalaisuudesta ja äidinkielestä.

20 20 Tarkastuksen aikana pyydettiin Helsingin maistraatilta kirjallisesti em. tietojen perusteella otteet väestorekisteristä kaikista Aurinkorannikon suomalaisen koulun Opetushallitukselle ilmoittamista esi- ja perusopetuksen oppilastiedoista sekä lukiokoulutuksen opiskelijatiedoista. Väestörekisteriotteita tarkastettiin yhteensä kappaletta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen säännösten mukaisesti perusopetuksen oppilasmäärät annetaan vuosittain vain Aurinkorannikon suomalaisen koulun antamissa oppilas- ja opiskelijaluetteloissa esiintyi seuraavia puutteita: - parin oppilaan osalta henkilötunnukset olivat eri ilmoituspäivinä erilaiset, - luetteloissa ilmoitettiin oppilaista ja opiskelijoista joskus henkilötunnukset, joskus syntymäaika ja joskus pelkkä syntymävuosi, - luetteloissa ilmoitettiin joskus koko nimi, joskus etunimi, joskus vain lempinimi etunimestä, - luetteloissa etunimet ja sukunimet olivat sekaisin, erityisesti kaksiosaiset sukunimet olivat sekaisin - eri luetteloissa oppilaiden ja opiskelijoiden kansalaisuudet ja äidinkielet vaihtelivat - luetteloissa ei ollut mainitaa kaksoiskansalaisuudesta - luettelot eivät vastannet Opetushallituksen antamia mallilomakkeita - luetteloissa ei pyydetty tietoa kotikunnasta tai tilapaisesta asumisesta ulkomailla - yhtä lukion opiskelijaa (etunimi, sukunimi, syntymävuosi) ei pystytty löytämään annettujen tietojen perusteella väestörekisteristä. Kotikuntalain (201/1994) 1 n mukaan laissa säädetään henkilön kotikunnan ja siellä olevan asuinpaikan sekä ulkomailla vaksinaisesti asuvan Suomen kansalaisen väestökirjanpitokunnan määräytymisestä. Kotikuntalain 1 :n 3 momentin mukaan jollei muussa laissa toisin säädetä, tämän lain säännöksiä noudatetaan myös silloin, kun valtion tai kunnan viranomainen taikka kansaeläkelaitos tekee ratkaisuja, joihin henkilön kotikunnalla ja siellä olevalla asuinpaikalla tai henkilön tilapäisellä asuinpaikalla on vaikutusta. Kotikuntalain 2 :n mukaan henkilön kotikunta on jäljempämä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Kotikuntalain 3 :n mukaan henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa: 1) enintään yhden vuoden kestävästä työtehtävästä, opiskelusta, sairaudesta tai muusta näihin rinnastettavasta syystä. Kotikuntalain 5 :n mukaan henkilöllä, joka on muuttanut asumaan ulkomaille yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi, ei ole kotikuntaa Suomessa. Kotikunta voi kuitenkin olla Suomessa, jos henkilöllä on elinolosuhteidensa perusteella kiinteämpi yhteys Suomeen kuin ulkomaiseen asuinmaahansa.

21 Opetushallituksen antamat tietojenkeruuta koskevat kyselyt ja ohjeet Opetushallituksen vuosina antamien tietojenkeruuta koskevien kyselyiden ja ohjeiden perusteella opetus- ja kulttuuriministeriön ulkomaan koululle myöntämän järjestämisluvan mukaisesti ulkomaan koulu voi ilmoittaa rahoituksen perusteena oleviin opiskelijoihin ainoastaan tilapäisesti ulkomailla asuvia Suomen kansalaisia. Ulkomailla asuminen katsotaan tilapäiseksi silloin, kun henkilöllä on väestötietojärjestelmän mukaan edelleen kotikunta Suomessa (201/ ). Ohjeen mukaan aineenopiskelijoista ja ulkomaan koulujen opiskelijoista ei ilmoiteta kotikuntatietoja. Ohjeen kohdan Ulkomaankoulujen opiskelijaluettelo mukaan ulkomaan kouluille postitetaan erikseen liitteenä lomake opiskelijatietojen ilmoittamista varten. Vuoden 2009 osalta Opetushallituksen antamissa em. ohjeissa ei ollut viittausta kotikuntalain säännöksiin. Alla olevasta taulukosta ilmenee Aurinkorannikon suomalaisen koulun Opetushallitukselle ilmoittamat oppilasmäärät ja lukumäärät tilastopäivittäin niistä oppilaista/opiskelijoista, joiden osalta ei ole täyttynyt vaatimus Suomen kansalaisuudesta tai tilapäisestä ulkomailla asumisesta tarkastuksen aikana. Lisäksi taulukossa 3 on esitetty laskelma, jonka perusteella Aurinkorannikon suomalaiselta koululta esitetään perittäväksi takaisin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 62 :n mukaisesti perusteettomana etuna saatu ,59 euroa.

22 22 Taulukko 2. Aurinkorannikon suomalaisen koulun Opetushallitukselle ilmoittamat oppilas- ja opiskelijamäärät ja lukumäärät tilastopäivittäin niistä oppilaista/opiskelijoista, joiden osalta ei ole täyttynyt koulutuksen järjestämisluvan edellytys Suomen kansalaisuudesta tai tilapäisestä ulkomailla asumisesta YHTEENVETO Koulun Opetushallitukselle ilmoittamat oppilasmäärät Vaatimus Suomen kansalaisuudesta ei täyty Tilapäisyys ei täyty Ei opetuksen järjestämisluvan mukaiset, % perusopetus ,3 % perusopetus ,5 % perusopetus ,3 % perusopetus ,1 % lukiokoulutus ,0 % lukiokoulutus ,6 % lukiokoulutus ,6 % lukiokoulutus ,0 % lukiokoulutus ,1 % lukiokoulutus ,2 % YHTEENSÄ KAIKKI YHTEENSÄ 183 Taulukko 3. Laskelma perusteettoman edun määrästä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti TAKAISINPERINNÄN PERUSTEET oppilasmäärä yksikköhinta Ei täyty vaatimukset* yksikköhinta perusopetus 2009 (keskiarvo ja oppilasmääristä) , ,52 perusopetus 2010 (keskiarvo ja oppilasmääristä) 31, , ,07 perusopetus 2011 (keskiarvo ja oppilasmääristä) 32, , ,35 lukiokoulutus 2009 (keskiarvo ja oppilasmääristä) , ,60 lukiokoulutus 2010 (keskiarvo (paino 7/12) ja (paino 5/12) oppilasmääristä) 7, , ,50 lukiokoulutus 2011 (keskiarvo (paino 7/12) ja (paino 5/12) oppilasmääristä) 10, , ,55 YHTEENSÄ ,59

23 23 Havainnot ja johtopäätökset Aurinkorannikon suomalaisen koulun tuotot muodostuvat pääsääntöisesti koulutuksen järjestäjille maksettavista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuudesta ja oppilaiden ja opiskelijoiden vanhemmilta perittävistä säännösten mukaisista lukukausimaksuista. Tarkastuksen aikana ja saaduista asiakirjoista ei tullut esille, millä tavalla koulussa varmistetaan oppilas- ja opiskelijaluetteloiden osalta (20.1. ja 20.9.) se, että järjestämislupien edellytykset oppilaiden ja opiskelijoiden Suomen kansalaisuudesta ja tilapäisesti ulkomailla asumisesta varmistetaan kotikuntalain (201/1994) ja väestötietojärjestelmän perusteella. Koulun tulee perusopetuksen oppilaaaksi ja lukiokoulutuksen opiskelijaksi ilmoittautumisen yhteydessä pyytää ote väestörekisteristä sekä tietojen ilmoittamispäivinä ja 20.9.varmistaa, etteivät oppilaiden ja opiskelijoiden tiedot ole olennaisesti muuttuneet Suomen kansalaisuuden tai tilapäisesti ulkomailla asumisen osalta. Tarkastuksen perusteella esitetään perittäväksi takaisin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 62 :n perusteella perusteettomana etuna saatu ja edellä olevassa taulukossa 3 tehdyn laskelman mukaisesti yhteensä , 59 euroa.

24 24 8. Tiettyjen tulojen kehittyminen Aurinkorannikon suomalaisella koululla vuosina Seuraavasta taulukosta ja kuviosta ilmenee miten Aurinkorannikon suomalaisen koulun lukukausimaksuista 1 saatavat tulot ja valtionosuudet ovat muuttuneet kouluasteittain vuosina Tiedot perustuvat Aurinkorannikon suomalaisen koulun kirjanpidosta saatuihin tietoihin. Taulukko 4. Tiettyjen tulojen kehitys Aurinkorannikon suomalaisella koululla vuosina Tiedot perustuvat Aurinkorannikon suomalaisen koulun kirjanpidosta saatuihin tietoihin. Vuosi Perus- ja esiopetus Lukiokoulutus Yhteensä 2009/lukukausimaksut /valtionosuudet Yhteensä /lukukausimaksut /valtionosuudet Yhteensä /lukukausimaksut /valtionosuudet Yhteensä Taulukosta 4 voidaan havaita, että lukukausimaksuja on peritty vuosi vuodelta enemmän. Lukukausimaksut kasvoivat vuodesta 2009 vuoteen ,2 % ja vuodesta 2010 vuoteen ,8 %. Vuonna 2011 lukukausimaksuja oli kirjattu kirjanpitoon yhteensä euroa. Perusopetuksen osalta lukukausimaksut ovat kasvaneet vuosittain, mutta lukiokoulutuksessa lukukausimaksuja perittiin vuonna 2011 vähemmän kuin vuonna Vastaavasti oppilasmäärä putosi lukiokoulutuksessa vuodesta 2010 vuoteen 2011 (2010: 86 ja 2011: 78). Valtionosuudet kasvoivat vuodesta 2009 vuoteen ,4 % ja vuodesta 2010 vuoteen ,5 %. Vuonna 2011 valtionosuuksia oli kirjattu kirjanpitoon yhteensä euroa. 1 Lukukausimaksut eivät sisällä tiliä 3030 Kerhomaksut. 2 Koululta saadun selvityksen (sähköposti ) mukaan vuoden 2011 valtionosuuksien osalta on Kirjanpidossa käytetty väärää jakoa, valtionavusta kuuluu olla lukiolla enemmän kuin on kirjattu. Taulukkoon on kirjattu korjatut tiedot.

25 Kuvio 2. Tulojen kehitys Aurinkorannikon suomalaisella koululla vuosina Tiedot perustuvat Aurinkorannikon suomalaisen koulun kirjanpidosta saatuihin tietoihin.

26 8.1 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukainen valtionosuusrahoitus Taulukko 5. Opetushallituksen ylläpitämien opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raporttien 3 perusteella Aurinkorannikon suomalaiselle koululle on myönnetty valtionosuutta käyttökustannuksiin vuosina seuraavasti: Koulutusmuoto Laskennallisen perusteen yksiköiden lkm Vuosi 2009 Laskennallinen peruste/ yksikkö Valtionosuuden laskennallinen peruste Rahoitus, % Perusopetus 162, , Esiopetus 2, , Lukiokoulutus 54, , Lukiokoulutus yli 0, , v. aloittaneille Yhteensä/ka. 220, , Vuosi 2010 Ulkomailla järj. 158, , perusopetus Lukiokoulutus 72, , Lukiokoulutus yli 0, , v. aloittaneille Yhteensä/ka. 231, , Vuosi 2011 Ulkomailla järj. 185, , perusopetus Lukiokoulutus 73, , Lukiokoulutus yli 1, , v. aloittaneille Yhteensä/ka. 260, , vuoden 2009 osalta VOS6SL09, vuoden 2010 osalta VOS6SL10 sekä vuoden 2011 osalta soveltuvin osin CL6SL11 (oikaisupäätös, päivämäärä ) ja VOS6SL11

27 Aurinkorannikon suomalaisen koulun lukukausimaksujen määräytyminen Perusopetuslain (628/1998) 31 :n mukaan opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet sekä ohjattu täysipainoinen päivittäinen ateria ovat oppilaalle maksuttomia. Poikkeuksena tästä on 31 :n 3 momentin mukaan ulkomailla järjestettävässä opetuksessa voidaan oppilaalta edellä mainitun estämättä periä kohtuullisia maksuja. Perusopetuslain 44 :ssä säädetään oppilailta perittävistä maksuista. Tämän mukaan ao. ministeriö päättää perusopetuslain nojalla oppilailta perittävien maksujen perusteista soveltuvin osin sen mukaan kuin valtion maksuperustelaissa (150/1992) julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista säädetään. Lukiolain (629/1998) 36 :n mukaan asiaomainen ministeriö päättää ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin sekä valtion oppilaitoksessa järjestettäviin 12 :n 2 momentissa tarkoitettuihin kokeisiin osallistumisesta valtiolle perittävistä maksuista sen mukaan kuin valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. Tämän lain nojalla opiskelijoilta perittävien muiden kuin 1 momentissa mainittujen maksujen perusteista ministeriö päättää soveltuvin osin sen mukaan kuin valtion maksuperustelaissa julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista säädetään. Opetusministeriön asetuksen eräiden oppilailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista (1323/2001) 1 :n mukaan tässä asetuksessa säädetään maksuista, joita koulutuksen ja tutkintojen järjestäjät voivat periä oppilailta ja opiskelijoilta mm. perusopetuslain (628/1998) ja lukiolain (629/1998) perusteella. Asetuksen 2 :n mukaan perusopetuslain 31 :n 3 momentissa tarkoitetussa ulkomailla järjestettävässä opetuksessa oppilailta voidaan periä maksuja enintään euroa 4 vuodessa. Asetuksen 3 :n lukiolain 28 :n 4 momentissa tarkoitetussa ulkomailla järjestettävässä lukiokoulutuksessa opiskelijoilta voidaan periä maksuja enintään euroa vuodessa. Espanjan suomalaisessa lukiossa opiskelijalta voidaan kuitenkin periä maksuja enintään euroa vuodessa. Asetuksen 7 :n mukaan tämän asetuksen 2 :n 1 ja 2 momentissa sekä 3 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu oppilaalta ja opiskelijalta perittävä maksu ei saa ylittää euromäärää, joka saadaan, kun koulutuksen järjestäjälle koulutuksen järjestämisestä oppilasta tai opiskelijaa kohden aiheutuneista keskimääräisistä kustannuksista vähennetään kunkin oppilaan tai opiskelijan osalta koulutuksen järjestäjälle myönnetty valtionrahoitus. Asetuksen 8 :n mukaan tässä asetuksessa säädettyjen maksujen perusteina käytettäviä kustannuksia laskettaessa otetaan huomioon kustannukset, joita käytetään määriteltäessä valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :ssä tarkoitettuja suoritteen omakustannusarvoa. Valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n mukaan julkisoikeudellisesta suoritteesta valtiolle perittävän maksun suuruuden tulee vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää (omakustannusarvo). 4 Euromäärä on tullut voimaan Alkuperäisessä säädöksessä määrä on ollut euroa.

28 28 Yhden tai useamman viranomaisen samanlaatuisista suoritteista voidaan määrätä samansuuruinen maksu silloinkin, kun suoritteen tuottamisesta aiheutuva kustannukset poikkeavat toisistaan. Tällaisen kiinteän maksun suuruutta määrättäessä on otettava huomioon suoritteiden keskimääräinen kokonaiskustannus. Maksu voidaan määrätä perittäväksi yleisesti suoritteen omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan perimättä, jos siihen terveyden- ja sairaanhoitoon, muihin sosiaalisiin tarkoituksiin, oikeudenhoitoon, ympäristönsuojeluun, koulutustoimintaan tai yleiseen kulttuuritoimintaan liittyvistä tai näihin verrattavista syistä on perusteltua syytä. Erityisestä syystä maksu voidaan määrätä tietyltä ryhmältä perittäväksi suoritteen omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan perimättä. Erityisestä syystä maksu, joka muuten määrättäisiin suoritteen omakustannusarvoa vastaavaksi, saadaan määrätä tätä korkeammaksi. Silloin kun suoritteesta määrätään perittäväksi maksu, peritään vastaava maksu myös valtion viranomaiselta, jollei muuhun menettelyyn ole erityistä syytä. Suoritetta tuottavan viranomaisen asiana on huolehtia siitä, ettei suoritteen tuottamisesta aiheudu enempää kustannuksia kuin, mitä suoritteen tarkoituksenmukainen laatutaso edellyttää. 8.3 Aurinkorannikon suomalaisen koulun hallituksen päätökset oppilasmaksuista Lukukausimaksut Aurinkorannikon suomalaisen koulun hallituksen pöytäkirjoissa Hallituksen kokouksessa on todettu (kohta 8) koulumaksuista seuraavasti: alkaen vuosiluokkien 1-6 syyslukukauden hinta on ollut euroa alkaen vuosiluokkien 7-9 syyslukukauden hinta on ollut euroa - kuukausimaksu niistä, jotka eivät ole koulun kirjoilla valtion kirjaamispäivinä ja o vuosiluokilla 1-6 kk-maksu on 410 euroa o vuosiluokilla 7-9 kk-maksu on 420 euroa - kuukausimaksu niistä, jotka ovat koulun kirjoilla valtion kirjaamispäivänä o vuosiluokilla 1-6 kk-maksu on 275 euroa o vuosiluokilla 7-9 kk-maksu on 285 euroa lukiokoulutuksen koko lukuvuoden koulumaksu on ollut euroa - jaksomaksu niistä, jotka eivät ole koulun kirjoilla valtion kirjaamispäivinä, on 650 euroa - jaksomaksu niistä, jotka ovat koulun kirjoilla valtion kirjaamispäivinä, on 450 euroa - abivuoden eli käytännössä kolmannen vuoden koko vuoden maksu on euroa Hallitus päätti koskien lukuvuoden koulumaksuja, että - perusopetuksen koulumaksut pidettiin ennallaan - nostaa lukion jaksomaksua 700 euroon niiden opiskelijoiden osalta, joista Aurinkorannikon suomalainen koulu ei saa valtion apua.

29 29 Hallituksen pöytäkirjassa on todettu: Kaiken kaikkiaan koulumaksuista päätettäessä on syytä muistaa, että opetusministeriön ohjeen mukaan koulun on perittävä enemmän koulumaksua niistä oppilaista, jotka eivät ole koulun kirjoilla valtion kirjaamispäivinä. Alla olevasta taulukosta 6 ilmenee Aurinkorannikon suomalaisen koulun koulumaksut vuosiluokittain lukuvuonna Taulukko 6. Aurinkorannikon suomalaisen koulun koulumaksut vuosiluokittain lukuvuonna Maksut lukuvuonna Vuosiluokat 1-6 ( ) Vuosiluokat 7-9 ( ) Lukuvuosi valtionapuun oikeutetut Syyslukukausi valtionapuun oikeutetut Kevätlukukausi valtionapuun oikeutetut Kuukausimaksu 9,5 kk valtionapuun oikeutetut Muutoin Hallituksen pöytäkirjan liitteessä 4 on lisäksi määritelty, että lukuvuosi-, lukukausi- ja alennetun kuukausimaksun ehdoton edellytys on se, että oppilaasta saadaan valtionapu. Hallituksen pöytäkirjan mukaan oppilaat, joista saadaan valtionapu, ovat Suomen kansalaiset ja pohjoismaalaiset sekä oppivelvollisuus- tai esiopetusikäiset, jotka ovat koulussa kirjoilla ja/tai Pöytäkirjan perusteella varausmaksuja, liittymis- ja rekisteröintimaksuja sekä sisar- ja jatkuvuusalennuksia on määritelty seuraavasti: Varsinaisena ilmoittautumisaikana ilmoittautuneet ja varausmaksun maksaneet: Varausmaksu 125 euroa/oppilas hyvitetään ensimmäisestä maksetusta lukukausimaksusta. Ilmoittautuminen kirjataan varausmaksun maksuajankohdalle. Ne perheet, joista ei aikaisempina lukukausina ole ollut oppilaita kirjoilla Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa maksavat liittymis- ja rekisteröintimaksun 200 euroa/perhe, joka maksetaan ensimmäisen lukukausimaksun yhteydessä jälkeen ilmoittautuneet ja varausmaksun maksaneet: Varausmaksua 125 euroa/oppilas ei hyvitetä oppilasmaksusta. Ilmoittautuminen kirjataan varausmaksun maksuajankohdalle.

30 30 Ne perheet, joista ei aikaisempina lukukausina ole ollut oppilaita kirjoilla Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa, maksavat liittymis- ja rekisteröintimaksun 200 euroa/perhe, joka maksetaan ensimmäisen lukukausimaksun yhteydessä. Sisaralennus: - Perheen vanhimmasta lapsesta maksetaan täysi koulumaksu. - toiseksi vanhimman lapsen koulumaksusta vähennetään 5 % ja - seuraavien lasten koulumaksuista vähennetään 25 %. Jatkuvuusalennus: - Seuraavana vuonna jatkavien oppilaiden koulumaksuista vähennetään 5 %. Hallituksen pöytäkirjan liitteessä on lisäksi todettu, että lukioon voi ilmoittautua myös yksittäisiksi jaksoiksi. Jaksomaksulasku pitää olla maksettuna ennen jakson alkua. Liitteessä on määritelty, että miten jaksomaksu jakautuu eri läsnäolovaihtoehdoilla. Hallituksen kokouksessa on käsitelty (kohta 9) uudestaan lukuvuoden koulumaksuja. Hallituksen pöytäkirjassa todetaan, että lukuvuoden koulumaksuja käsiteltiin jo edellisessä kokouksessa. Pöytäkirjassa mainitaan, että edellisen koulumaksujen käsittelyn jälkeen on tullut ilmi, että perusopetuksen osalta valtion kirjaamispäivät muuttuvat uuden rahoitusjärjestelmän myötä 2010 alkaen. Muutos on tarkoittanut käytännössä sitä, että vuodesta 2010 on olemassa vain yksi tilastointipäivä ja se on Rahoitusjärjestelmän muutoksen seurauksena päädyttiin siihen, että Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa alennettuun koulumaksuun ovat jatkossa oikeutettuja vain ne oppilaat, jotka ovat koulun kirjoilla Näiden oppilaiden koulumaksu säilyy entisellään, onpa kyse kuukausittaisesta, syyslukukauden tai lukuvuoden koulumaksusta. Hallitus päätti kokouksessaan (kohdassa 9) - korottaa perusopetuksen kevätlukukauden koulumaksuja vuosiluokkien 1-6 osalta euroon ja vuosiluokkien 7-9 osalta euroon. Lisäksi hallitus päätti hakea opetusministeriöltä harkinnanvaraista korotusta. - korottaa lukion jaksomaksua jo päätetystä 700 eurosta 750 euroon niiltä opiskelijoilta, jotka ovat koulussa vain jaksoissa 2, 4 ja/tai 5. Hallituksen kokouksessa on päätetty (kohta 10) laskea esikoululaisten koulumaksu euroon vuodessa ja pitää muut maksut entisellään. 8.4 Oppilailta ja opiskelijoilta perittyjen maksujen oikeellisuus Tarkastuksen aikana olivat käytettävissä esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen tuloslaskelmat, jotka oli jaettu kalenterivuosittain kuukausijaksoille ja

31 31 Jaon taustalla on se, että Opetushallitukselle toimitettavia tietoja tarkastellaan kalenterivuosittain, mutta koulun tilikausi on vuosittain elokuun alusta heinäkuun loppuun. Alla olevassa taulukossa on kuvattu vuosittaiset ja tilikausittaiset ylijäämät tai alijäämät tarkastuksen kohdentumisvuosilta Lisäksi on erikseen tarkasteltu kalenterivuosittaista ja tilikausittaista ylijäämä-/alijäämäkertymää. Taulukko 7. Tilikauden ylijäämä tai alijäämä vuosina kirjanpidon mukaan Aurinkorannikon suomalaisella koululla esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa Esi- ja perusopetus Lukiokoulutus Yhteensä , , , , , ,31 kalenterivuosi , , , , , ,27 lukuvuosi , , , , , ,85 kalenterivuosi , , , , , ,35 lukuvuosi , , , , , ,01 kalenterivuosi , , ,36 Kalenterivuositarkastelu vuosina Esi- ja perusopetus Lukiokoulutus Yhteensä kalenterivuosi , , ,84 kalenterivuosi , , ,12 kalenterivuosi , , ,36 Tilikausittainen tarkastelu tilikausilta ja Esi- ja perusopetus Lukiokoulutus Yhteensä lukuvuosi , , ,58 lukuvuosi , , ,50 Taulukon 7 tietojen perusteella Aurinkorannikon suomalaisen koulun toiminta on ollut vuosien 2009 ja 2010 osalta ylijäämäistä, mutta vuonna 2011 koulun toiminta on kääntynyt alijäämäiseksi. Toiminnan alijäämäisyyteen vaikuttaa keskeisesti se, että pääkoulu on rakennettu käytännössä kokonaan uudelleen. Vuodelle 2011 on kirjattu pelkästään esi- ja perusopetukseen vuosittaiseksi kuluksi tuloslaskelmaan lähes euroa. Havainnot ja johtopäätökset Koulun perimät lukukausi- tai vastaavat maksut ovat poikkeus muutoin maksuttomaan opetukseen. Maksut perustuvat lakiin ja ministeriön asetukseen.

32 32 Perusopetuslaissa ja lukiolaissa on säädetty, että opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Aurinkorannikon suomalaisen koulun tarkastusta rajattiin siten, että se kohdistui vuosiin Kirjanpidon perusteella koulun toiminta on ollut ylijäämäistä sekä kalenterivuosina 2009 että Vastaavasti koulun toiminta on ollut ylijäämäistä niillä tilikausilla, jotka ovat päättyneet vuosina 2010 ja Tarkastuksessa ei ollut todennettavissa, että koululla olisi ollut erillisiä valtion maksuperustelain mukaisia omakustannuslaskelmia tai vastaavia, joilla olisi säännönmukaisesti kiinnitetty huomiota tulojen ja menojen väliseen suhteeseen. Lisäksi laadittuja laskelmia olisi voinut verrata opetuksen järjestäjän saamaan julkiseen rahoitukseen, mm. sen osoittamiseksi, että maksullisuudella ei tavoitella voittoa. Em. havaintojen perusteella Aurinkorannikon suomalainen koulu näyttäisi perineen oppilailta ja opiskelijoita liikaa lukukausi- tai vastaavia maksuja. Aurinkorannikon suomalaisen koulun tulee jatkossa kiinnittää huomiota siihen, että opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Koulun tulee luoda omakustannuslaskentajärjestelmä, jolla se pystyy tarkemmin seuraamaan säännönmukaisesti koulun talouden kehittymistä. Tämän seurauksena tulee myös taloussuunnittelua kehittää ja kiinnittää huomiota mm. siihen, että oppilailta ja opiskelijoilta perittävät lukukausi- tai vastaavat maksut eivät johda kontrolloimattomaan ylijäämän muodostamiseen. Opetusministeriön asetuksen perusteella oppilailta ja opiskelijoilta perittävät maksut eivät saa ylittää euromäärää, joka saadaan, kun koulutuksen järjestäjälle koulutuksen järjestämisestä oppilasta tai opiskelijaa kohden aiheutuneista keskimääräisistä kustannuksista vähennetään kunkin oppilaan tai opiskelijan osalta koulutuksen järjestäjälle myönnetty valtionrahoitus. Oppilas- ja opiskelijamaksun suurinta mahdollista enimmäismäärää harkittaessa tulee myös ottaa huomioon koulutuksen järjestäjän muu varainhankinta koska koulutusta ei voi järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Näin ollen muu varainhankinta käytännössä pienentää oppilailta ja opiskelijoilta perittäviä maksuja. Tarkastuksen aikana käytiin lisäksi läpi satunnaisotannalla oppilasmaksuihin kohdistuneita laskukopioita.

33 33 Tarkastuksen perusteella laskut olivat monimutkaisia ja niiden perusteella ei voitu luotettavasti varmistua siitä, että laskutus oli tapahtunut tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Laskuissa oli todennettavissa useita veloitusperusterivejä, jotka pohjautuvat mm. koulumaksuihin kuukausi-, lukukausi- tai lukuvuositasolla, sisaralennuksiin, jatkuvuusalennuksiin ja varausmaksujen veloituksiin. Tarkastuksen aikana saadun tiedon mukaan lukukausimaksut ovat oppilailta ja opiskelijoilta perittäviä koulumaksuja, jotka laskutetaan joko lukuvuosittain, lukukausittain tai kuukausittain sen mukaan kuinka vanhemmat haluavat maksaa. Rekisteröintimaksu peritään aina uusilta oppilailta, joilla ei ole aikaisemmin ollut sisaruksia koulussa. Koulussa on käytössä perhekohtainen maksu, joka on verrattavissa lukukausimaksuihin. Tarkastuksen aikana käytettävissä olleiden laskutositteiden tiedoissa oli todennettavissa useita virheellisyyksiä verrattuna koulun hallituksen tekemiin päätöksiin veloitusperusteista. Tarkastuksen aikana koululta saadun tiedon mukaan laskutusta varten ajetaan Primuksesta 5 oppilaslistat luokittain. Näihin listoihin ruksataan oppilaat sitä mukaan, kun lasku lähetetään. Muutaman kerran vuodessa tehdään tarkennusajo. Tarkastuksen perusteella suositellaan, että oppilailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen laskutusmenettelyä koulussa yksinkertaistetaan. Lisäksi suositellaan, että laskutuksen seurantaa kehitetään siten, että laskutuksen yhteydessä varmistutaan myös siitä, että oppilaat ja opiskelijat täyttävät koululle myönnetyssä opetuksen järjestämisluvassa edellytetyt vaatimukset. Perusopetuksen järjestämisluvan mukaan lupa koskee suomenkielistä perusopetusta ja vuoden kestävää esiopetusta tilapäisesti ulkomailla asuville oppivelvollisille Suomen kansalaisille. Lukio-opetuksen järjestämisluvan mukaan lupa koskee tilapäisesti ulkomailla asuvia Suomen kansalaisia. 5 Oppilashallinnon tietokantaohjelma

34 34 9. Aurinkorannikon suomalaisen koulun kustannusten kehitys Seuraavasta taulukosta ja seuraavalla sivulla olevasta kuviosta ilmenee, miten Aurinkorannikon suomalaisen koulun kustannukset ovat muuttuneet vuosien aikana. Tiedot perustuvat koulun Opetushallitukselle vuosittain toimittamiin tietoihin. Myöhemmissä kappaleissa esitetään tiedot kouluasteittain; esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus eriteltynä. Taulukko 8. Kustannusten kehitys Aurinkorannikon suomalaisella koululla vuosina toiminnoittain eriteltynä. Tiedot perustuvat koulun Opetushallitukselle toimittamiin tietoihin. Opetus Ruokailu Muu oppilashuolto Palkkaukset Muut menot Yhteensä Sisäinen hallinto Kiinteistöjen ylläpito/muut kiinteistökustannukset Yhteensä Palkkaukset Muut menot Yhteensä Taulukosta 8 voidaan havaita, että Aurinkorannikon suomalaisen koulun toiminta on laajentunut euromääräisestikin tarkasteltuna vuosi vuodelta. Kun vuonna 2009 palkkaukseen käytettiin reilut 1,1 milj. euroa, niin vuonna 2011 palkkaukseen käytettiin yli euroa enemmän. Muut menot kasvoivat vastaavana aikana n euroa. Yhteensä kustannukset kasvoivat siis lähes euroa. 6 Tiedot eivät sisällä arvonlisäveroja. Vuotta 2009 koskien arvonlisäveroja ei tietojenkeruissa tiedusteltu. Vuotta 2010 koskien arvonlisävero esitetään tiedoissa yhteissummana esi- ja perusopetuksen osalta, lukiokoulutuksen osalta arvonlisävero esitetään toiminnoittain eriteltynä (opetus, ruokailu jne.). Vuoden 2011 osalta arvonlisävero on kaikissa kouluasteissa eritelty toiminnoittain. Esitysteknisistä syistä taulukosta on jätetty pois Pienet hankkeet, joihin on kirjattu vuonna 2010 lukiokoulutuksen Muihin menoihin euroa. Muut vuodet ja kaikki kouluasteet ovat 0 euroa ao. kohdassa.

35 35 Toiminnoittain 7 tarkasteltuna kasvu on ollut merkittävintä Muissa kiinteistökustannuksissa ja Sisäisessä hallinnossa. Kiinteistökustannusten muut menot ovat kasvaneet kahden vuoden aikana yli euroa ja Sisäisen hallinnon palkkausmenot ovat vastaavana aikana kasvaneet lähes euroa. 7 Vuoden 2009 tietojenkeruu sisälsi toiminnot Opetus/rehtorin ja opettajien palkat, muut opetuksen palkat, muut opetuksen kustannukset, Majoitus, Muu oppilashuolto, Sisäinen hallinto, Kiinteistöjen ylläpito/opetustilojen vuokrat, muut kiinteistökustannukset ja Pienet hankkeet. Vuoden 2010 tietojenkeruu sisälsi toiminnot Opetus, Majoitus ja kuljetus, Ruokailu, Sisäinen hallinto/kiinteistöjen ylläpito, Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset, Muut kiinteistökustannukset ja Pienet hankkeet. Vuoden 2011 tietojenkeruu sisälsi toiminnot Opetus, Majoitus, Ruokailu, Muu oppilashuolto, Sisäinen hallinto/kiinteistöjen ylläpito, Sisäisten vuokrien pääomakustannukset, Muut kiinteistökustannukset ja Pienet hankkeet.

36 Kuvio 3. Kustannusten kehitys Aurinkorannikon suomalaisella koululla vuosina Tiedot perustuvat koulun Opetushallitukselle toimittamiin tietoihin Palkkaukset Muut menot Yhteensä Opetus Ruokailu Muu oppilashuolto Sisäinen hallinto Kiinteistöjen ylläpito/muut kiinteistökustannukset

37 9.1 Valtionosuuspohjaan kuuluvan toiminnan menot ja tulot Seuraavissa kappaleissa tuodaan esiin havaintoja koskien esiopetuksesta, perusopetuksesta ja lukiosta annettuja tietoja vuosilta Esiopetuksen tiedot Seuraavissa kappaleissa tuodaan esiin kustannus- ja tuloerittäin havaintoja esiopetuksesta annetuista tiedoista vuosilta Esi- ja perusopetuksen tiedot annettiin samalla tietolomakkeella vuonna 2009, minkä seurauksena esiopetuksen vuoden 2009 tietojen antamisesta tehdyt havainnot esitetään perusopetuksesta tehtyjen havaintojen yhteydessä. Esiopetuksen tietojen antamisen osalta oli todennettavissa allekirjoitettuja paperilomakkeita seuraavasti: - esiopetus/kustannus-, tulo- ja suoritelomake koskien vuotta Taloussihteeri on allekirjoittanut esiopetus/kustannus-, tulo- ja suoritelomake koskien vuotta Taloussihteeri on allekirjoittanut Vuoden 2009 osalta esiopetuksen tiedot on annettu yhdessä perusopetuksen tietojen kanssa. Vuosien 2010 ja 2011 osalta tiedot oli toimitettu Opetushallitukselle ja tiedot täsmäsivät Opetushallituksen raportointijärjestelmässä oleviin tietoihin. Vuoden 2010 osalta varsinaisen toiminnan menojen arvonlisäveroja ei ollut todennettavissa Opetushallituksen raportista menoerittäin. Yksittäiset menoerät olivat todennettavissa Aurinkorannikon suomalaisella koululla olleesta paperiversiosta. Arvonlisäveron yhteissumma (1 313 euroa) oli kuitenkin todennettavissa kummastakin asiakirjasta. Tarkastuksen aikana saadun tiedon mukaan arvonlisäveron määrä perustuu arvioon Esiopetuksen kustannusten kehittyminen vuosina Seuraavasta taulukosta ja kuviosta ilmenee miten Aurinkorannikon suomalaisen koulun esiopetukseen kohdistuvat kustannukset ovat muuttuneet vuosien aikana. Tiedot perustuvat koulun Opetushallitukselle vuosittain toimittamiin tietoihin.

38 38 Taulukko 9. Esiopetuksen kustannusten kehitys Aurinkorannikon suomalaisella koululla vuosina Tiedot perustuvat koulun Opetushallitukselle toimittamiin tietoihin. Opetus Ruoka ilu Muu oppila s huolto Palkkaukset Muut menot Yhteens ä Sisäinen hallinto Kiinteistöjen ylläpito/muut kiinteis tökus tannuks et Yhteens ä Palkkaukset Muut menot Yhteens ä Taulukosta 9 voidaan havaita, että esiopetukseen kohdistuneiden kustannusten määrä on lisääntynyt huomattavasti yhden vuoden aikana Aurinkorannikon suomalaisella koululla. Tähän on vaikuttanut merkittävästi se, että esiopetusoppilaiden määrä suhteessa perusopetuksen oppilaisiin on lisääntynyt. Vuonna 2010 kustannuksia kohdistettiin esiopetukseen 3 % (perusopetukseen 97 %) ja vuonna 2011 kustannuksia kohdistettiin esiopetukseen 8 % (perusopetukseen 92 %). Kun vuonna 2010 esiopetuksen palkkaukseen kohdistettiin alle euroa, niin vuonna 2011 palkkaukseen kohdistettiin jo lähes euroa. Muut menot kasvoivat vastaavana aikana reilusta eurosta lähes euroon (556,2 %!). Yhteensä kustannukset kasvoivat siis lähes euroa. Seuraavissa kappaleissa on kerrottu tarkemmin esiopetuksen varsinaisen toiminnan toteutumisesta toiminnoittain eri vuosina. Lisäksi toimintokohtaiset kustannukset eritellään palkkauskustannuksiin ja muihin menoihin, jotka ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa. 8 Esi- ja perusopetuksen tiedot annettiin samalla tietolomakkeella vuonna 2009.

39 Kuvio 4. Kustannusten kehitys esiopetuksen osalta Aurinkorannikon suomalaisella koululla vuosina Tiedot perustuvat koulun Opetushallitukselle toimittamiin tietoihin Palkkaukset Muut menot Yhteensä Opetus Ruokailu Muu oppilashuolto Sisäinen hallinto Kiinteistöjen ylläpito/muut kiinteistökustannukset

40 10.2 Opetus (K010) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 10 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien toiminnon Opetus kustannuksista annettuja tietoja vuosina Taulukko 10. Aurinkorannikon suomalaisen koulun esiopetuksen/opetuksen menot vuosina Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Opetus Opetus Esiopetuksen tiedot sisältyivät vuonna 2009 perusopetuksen tietoihin. Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Kirjanpidon mukaan opetuspalkat ovat olleet tarkasteluvuonna euroa. Euromäärästä on vähennetty rehtorin ja apulaisrehtorin palkoista hallintoon kohdistuva osuus. Vastaavasti euromäärän on lisätty ruokalan emännän kotitalousopetukseen kohdistunut osuus. Tämän perusteella on päädytty euron summaan. Em. summaan on lisätty laskennallinen lakisääteisten henkilösivukulujen osuus 23,84 %. Yhteissumma on euroa. Tätä yhteissummaa on kohdennettu perus- ja esiopetukseen oppilaiden määrän suhteessa 9 eli 3,0 % esiopetukseen ja 97,0 % perusopetukseen. Tämän perusteella esiopetuksen kohdan Opetus/Palkkaus määräksi on muodostunut euroa. Kirjanpidosta oli todennettavissa em. tarkasteluvuoden palkkasumma euroa. Muut menot saadaan kirjanpidon Opetustoimen kuluista ( euroa) lisättynä kaluston korjauksilla (394 euroa). Esiopetukseen kohdistuva osuus on euroa, joka jaetaan kohtaan Muut menot (3 194 euroa) ja Arvonlisävero (575 euroa), alv 18 %. 9 Jako perustuu tilanteeseen Esikoululaisia on ollut 5 ja peruskoululaisia 161. Tarkat prosenttiosuudet ovat siis 3,01 % (esikoululaiset) ja 96,99 % (peruskoululaiset). Käytettyä suhdetta (3/97) voidaan pitää riittävän tarkkana.

41 41 Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Kirjanpidon mukaan opetuspalkat ovat olleet tarkasteluvuonna euroa. Euromäärästä on vähennetty rehtorin palkasta hallintoon kohdistuva osuus. Tarkastuksen aikana saadun mukaan myös vuonna 2011 on opetuspalkkoihin lisätty ruokalan emännän kotitalousopetukseen kohdistunut osuus. Tämän perusteella on päädytty euron summaan. Em. summaan on lisätty laskennallinen lakisääteisten henkilösivukulujen osuus 27,64 %. Yhteissumma on euroa. Tätä yhteissummaa on kohdennettu perus- ja esiopetukseen oppilaiden määrän suhteessa 10 eli 8,0 % esiopetukseen ja 92,0 % perusopetukseen. Tämän perusteella esiopetuksen toiminnon Opetus palkkauksen määräksi on muodostunut euroa. Kirjanpidosta oli todennettavissa em. tarkasteluvuoden palkkasumma euroa. Muut menot saadaan kirjanpidon Muista henkilöstökuluista (6 981 euroa) ja Opetustoimen kuluista ( euroa), joista on vähennetty Terveydenhuollon osuus eli euroa. Esiopetukseen kohdistuva osuus on euroa, joka jaetaan kohtaan Muut menot (7 873 euroa) ja Arvonlisävero (1 728 euroa), alv 18 %. Havainnot ja johtopäätökset Lähtökohtaisesti tarkastuksen perusteella toimintoa Opetus koskevat tiedot olivat johdettavissa kirjanpidosta. Esiopetuksen opetuspalkkoihin on kirjattu sekä vuonna 2010 että vuonna 2011 ruokalan emännän kotitalousopetukseen kohdistunutta osuutta. Tarkastuksen perusteella ruokalan emännän kotitalousopetukseen kohdistunut osuus olisi tullut kirjata kokonaan perusopetukseen, koska kotitalousopetus toteutetaan perusopetuksen piirissä. Terveydenhuoltoa koskevat tiedot esitettiin vuonna 2010 vielä tässä toiminnossa, mutta vuoden 2011 tietojenkeruussa terveydenhuollon tiedot on esitetty ohjeen mukaisesti toiminnassa Muu Oppilashuolto, koska kyseessä ovat oppilaiden tapaturmien hoidosta aiheutuneet kulut. 10 Jako perustuu tilanteeseen Esikoululaisia on ollut 16 ja peruskoululaisia 189. Tarkat prosenttiosuudet ovat siis 7,80 % (esikoululaiset) ja 92,20 % (peruskoululaiset). Käytettyä suhdetta (8/92) voidaan pitää riittävän tarkkana.

42 Kuljetus (K020) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 11 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Kuljetuksen kustannuksia annettuja tietoja vuosina Vuonna 2009 tiedot toimitettiin Opetushallitukselle paperilomakkeella. Taulukko 11. Aurinkorannikon suomalaisen koulun esiopetuksen/kuljetuksen menot vuosina Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Kuljetus Kuljetus Esiopetuksen tiedot sisältyivät vuonna 2009 perusopetuksen tietoihin, jolloin toiminto oli Majoitus ja kuljetus. Havainnot ja johtopäätökset Koulun toimintaan eivät liity majoitus- ja kuljetustehtävät, minkä seurauksena toimintoon Kuljetus ei ole kohdistettu kustannuksia tarkasteluvuosina Ruokailu (K031) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 12 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien toiminnosta Ruokailu annettuja tietoja vuosina Taulukko 12. Aurinkorannikon suomalaisen koulun esiopetuksen/ruokailun menot vuosina Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Ruokailu Ruokailu Esiopetuksen tiedot sisältyivät vuonna 2009 perusopetuksen tietoihin.

43 43 Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Ruokailun palkkausmenot muodostuivat koululta saadun tiedon mukaan ruokalan viiden henkilön palkasta 11. Palkat henkilösivukuluineen olivat yhteensä euroa, josta kohdistuu esiopetukseen 958 euroa. Ruokailun kohta Muut menot saadaan suoraan kirjanpidon ruokailukuluista ( euroa), josta kohdistuu esiopetukseen 925 euroa. Tämä jakautuu Muihin menoihin (889 euroa) ja Arvonlisäveroon (36 euroa). Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Oppilashuollon (Ruokailun) palkkakustannuksista on tehty koulussa laskelmat, joiden perusteella perus- ja esiopetukseen sisältyy palkkakuluja yhteensä euroa. Palkat henkilösivukuluineen olivat yhteensä euroa, josta esiopetukseen kohdistuu euroa. Ruokailun kohta Muut menot saadaan suoraan kirjanpidon Ruokailukuluista ( euroa), josta kohdistuu esiopetukseen euroa. Tämä jakautuu Muihin menoihin (2 659 euroa) ja Arvonlisäveroon (111 euroa). Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuksen perusteella toimintoa Ruokailu koskevat tiedot olivat johdettavissa kirjanpidosta Muu oppilashuolto (K039) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 13 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Muun oppilashuollon kustannuksia tietoja vuosina Taulukko 13. Aurinkorannikon suomalaisen koulun esiopetuksen/muun oppilashuollon menot vuosina Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Muu oppilashuolto Muu oppilashuolto Ruokalan emännän palkasta osa kohdistuu kohtaan Opetus/Palkkaus.

44 44 Esiopetuksen tiedot sisältyivät vuonna 2009 perusopetuksen tietoihin. Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Muun oppilashuollon palkkausmenot muodostuivat koululta saadun tiedon mukaan kolmen koulunkäyntiavustajan palkasta. Palkat henkilösivukuluineen olivat yhteensä euroa, josta kohdistuu esiopetukseen 988 euroa. Muun oppilashuollon kohta Muut menot saadaan suoraan kirjanpidosta, kohdasta Oppilaiden vakuutukset (4 131 euroa), josta kohdistuu esiopetukseen 124 euroa. Tämä jakautuu Muihin menoihin (118 euroa) ja Arvonlisäveroon (6 euroa). Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Muun oppilashuollon henkilöstön (pääasiassa koulunkäyntiavustajia) palkkakustannuksista on koulussa tehty laskelmat, joiden perusteella esi- ja perusopetukseen sisältyy palkkakuluja yhteensä euroa. Palkat henkilösivukuluineen olivat yhteensä euroa, josta esiopetukseen kohdistuu euroa. Muun oppilashuollon kohta Muut menot saadaan suoraan kirjanpidon Terveydenhuollosta (5 070 euroa) ja Oppilaiden vakuutuksista (tili 4610; euroa), josta kohdistuu esiopetukseen 594 euroa. Tämä jakautuu Muihin menoihin (487 euroa) ja Arvonlisäveroon (107 euroa). Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuksen perusteella toimintoa Muu oppilashuolto koskevat tiedot olivat johdettavissa kirjanpidosta. Vuoden 2011 tietojenkeruussa terveydenhuollon tiedot on esitetty ohjeen mukaisesti tässä toiminnassa eli Muussa Oppilashuollossa Sisäinen hallinto (K061) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 14 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Sisäisen hallinnon kustannuksia annettuja tietoja vuosina Taulukko 14. Aurinkorannikon suomalaisen koulun esiopetuksen/sisäisen hallinnon menot vuosina Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Sisäinen hallinto Sisäinen hallinto

45 45 Esiopetuksen tiedot sisältyivät vuonna 2009 perusopetuksen tietoihin. Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Sisäisen hallinnon palkkausmenot muodostuivat koululta saadun tiedon mukaan rehtorin ja apulaisrehtorin hallintoon kohdistuvista sekä toimistohenkilöstön palkoista. Palkat henkilösivukuluineen olivat yhteensä euroa, josta kohdistuu esiopetukseen euroa. Sisäisen hallinnon kohta Muut menot saadaan kirjanpidon tileistä matka- ja kokouskulut ( euroa) edustuskulut (371 euroa) stipendit, hallintokulut ( euroa) konttorikulut ( euroa) Verot Espanjaan (2 292 euroa) sekä muut henkilöstökulut ( euroa) Muut menot ovat yhteensä euroa, josta kohdistuu esiopetukseen euroa. Tämä jakautuu Muihin menoihin (2 158 euroa) ja Arvonlisäveroon (389 euroa). Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Opetushallitukselle lähetettyyn lomakkeeseen on kirjattu Sisäiseen hallintoon/palkkoihin euroa. Sisäisen hallinnon palkat muodostuvat koulun toimiston henkilöstön palkoista ja koulun rehtorin hallintoon kohdistettavasta osuudesta. Koululla erikseen laaditun laskelman perusteella sisäisen hallinnon palkkoihin on kirjattu esi- ja perusopetukseen euroa. Henkilösivukulujen jälkeen luku on euroa, josta kohdistuu esiopetukseen euroa. Koululla laaditun laskelman perusteella toiminnon Sisäinen hallinto muiksi menoiksi tulkittavina olisi voinut pitää seuraavia tilikokonaisuuksia: Matka- ja kokouskulut (tilit 4700 ja 4720; euroa) Edustuskulut (tili 4750; 483 euroa) Stipendit (tili 4800; euroa) Tilintarkastus (tili 4820; euroa) Kirjanpitokulut (tili 4835; euroa) Asianhoitopalkkiot (tili 4845; euroa) o tarkastuksen aikana saadun tiedon mukaan kyseessä on koulun asioita hoitavan espanjalaisen asianajajan palkkioita ja myös koulun palkka-asioita hoitavan Campos-yhtiön kuluja

46 46 Rekrytointi ja mainonta (tilit 4870 ja 4873; euroa) Muut hallintokulut (tilit ; euroa) o sisältää tilin 4826 Lainanhoitokulut, jonka toteutuma on ollut euroina ,37. Tarkastuksen aikana saadun tiedon mukaan lainanhoitokuihin sisältyy Nordeasta nostetun lanan kuluja 540 ja Cajasolista marraskuussa myönnetyn ja osittain nostetun lainan ja luotollisen shekkitilin kuluja Kuluista on palautettu vuoden 2012 puolella 6 930, josta on kohdistettu esiopetukseen + perusopetukseen 72 % ja lukioon 28 %. Kirjanpidossa sekä veloitukset että palautukset kuuluvat samalle tilikaudelle. Postituskulut (tili 4930; 589 euroa) Puhelin- ja internetkulut (tili 4940; euroa) Muut konttorikulut (tilit ; euroa) ja Verot Espanjaan (tili 5000; euroa). Muut menot ovat yhteensä euroa, josta kohdistuu esiopetukseen euroa. Tämä jakautuu Muihin menoihin (7 490 euroa) ja Arvonlisäveroon (1 644 euroa). Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuksen perusteella toimintoa Sisäinen hallinto koskevat tiedot olivat johdettavissa kirjanpidosta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 1 :n mukaan tässä laissa säädetään kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle käyttökustannuksiin ja perustamishankkeisiin myönnettävästä valtionosuudesta ja -avustuksesta sekä muusta rahoituksesta sellaista toimintaa varten, josta säädetään mm. lukiolaissa (629/1998). Lain 2 :n mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään tässä laissa rahoituksesta: 9 kohdan mukaan sovelletaan lakia ulkomailla järjestettävään perusopetuslain mukaiseen opetukseen. Lain 31 :n mukaan lukion, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulun ja opetustuntiperusteisesti rahoitettavan taiteen perusopetuksen käyttökustannuksina ei pidetä (kohta 4) mm. lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia korkoja ja poistoja. Em. lainkohdan perusteella käyttökustannuksina ei olisi tullut esittää lainojen hoitamiseen liittyviä kustannuksia Kiinteistöjen ylläpito/sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset (K120) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 15 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Sisäisiin vuokriin sisältyvistä pääomakustannuksista annettuja tietoja vuosina

47 47 Taulukko 15. Aurinkorannikon suomalaisen koulun esiopetuksen/sisäisiin vuokriin sisältyvien pääomakustannusten menot vuosina Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset 2010 Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset 2011 Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Esiopetuksen tiedot sisältyivät vuonna 2009 perusopetuksen tietoihin. Havainnot ja johtopäätökset Toimintoon Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset ei ole kohdistettu kustannuksia tarkasteluvuosina Kiinteistöjen ylläpito/muut kiinteistökustannukset (K062) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 16 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Muista kiinteistökustannuksista annettuja tietoja vuosina Taulukko 16. Aurinkorannikon suomalaisen koulun esiopetuksen/muiden kiinteistökustannusten menot vuosina Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Muut kiinteistökustannukset Muut kiinteistökustannukset Esiopetuksen tiedot sisältyivät vuonna 2009 perusopetuksen tietoihin. Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Muiden kiinteistökustannusten palkkausmenot muodostuivat Aurinkorannikon suomalaiselta koululta saadun tiedon mukaan kiinteistönhoitajan, kesätyöntekijöiden ja siivouksen palkoista. Palkat henkilösivukuluineen olivat yhteensä euroa, josta kohdistuu esiopetukseen euroa. Muiden kiinteistökustannusten kohta Muut menot saadaan kirjanpidon kohdista vuokrat, kiinteistön käyttökulut ja varmuus- ja oikeusturvakulut. Oppilaiden vakuutukset (4 131 euroa) on vähennetty kohdasta varmuus- ja oikeusturvakulut, koska luku on esitetty asianmukaisesti jo Sisäisen hallinnon muissa menoissa.

48 48 Muiden kiinteistökustannusten kohdasta Muut menot ( euroa) kohdistuu esiopetukseen euroa. Tämä jakautuu Muihin menoihin (1 706 euroa) ja Arvonlisäveroon (307 euroa). Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Opetushallitukselle lähetettyyn lomakkeeseen on kirjattu Muihin kiinteistökustannuksiin/palkkoihin euroa. Aurinkorannikon suomalaisella koululla erikseen laaditun laskelman perusteella Muiden kiinteistökustannusten palkkoihin on kirjattu esi- ja perusopetukseen euroa. Henkilösivukulujen jälkeen luvuksi on muodostunut euroa, josta kohdistuu esiopetukseen euroa. Tarkastuksen aikana koululta saadun laskelman perusteella Muiden kiinteistökustannusten/muiksi menoiksi tulkittavina olisi voinut pitää seuraavia tilikokonaisuuksia: Kaluston korjaukset (tili 4200; euroa) Vuokrat (tilit ; euroa) Vesi (tili 4410; euroa) Sähkö (tilit 4415 ja 4496; euroa) Huoltopalvelut (tilit ; euroa) o mm. Kiinteistön vuosikorjaukset lv (tili 4441; euroa) Tarkastuksen aikana saadun tiedon mukaan Tilille 4441 on kirjattu pääkoulun ja urheilukentän remonttikuluja. Pääkoulu on rakennettu periaatteessa melkein kokonaan uudelleen. Tilinpäätöksessä kirjattiin taseeseen ,31 ja tuloslaskelmaan ,41. o Pakollinen varaus remontti (tili 4499; euroa) Varmuus- ja oikeusturvakulut, oikaistuna oppilaiden vakuutuksilla (tilit ; euroa). Muiden kiinteistökustannusten/muut menot ovat yhteensä euroa, josta kohdistuu esiopetukseen euroa. Tämä jakautuu Muihin menoihin ( euroa) ja Arvonlisäveroon (7 554 euroa). Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuksen perusteella toimintoa Muut kiinteistökustannukset koskevat tiedot olivat pääsääntöisesti johdettavissa kirjanpidosta. Opetushallituksen tietojenkeruuohjeessa on todettu, että Muihin kiinteistökustannuksiin (K062) on tullut merkitä mm. kiinteistöhenkilökunnan palkat lakisääteisine henkilösivukuluineen, eläkkeet, materiaalin ja palvelujen ostot, vuokrat ja muut kiinteistöjen hoitoon sekä ylläpitoon liittyvät kustannukset. Myös kiinteistöjä välittömästi palvelevan tontin ja kadun kunnossapitokustannukset. Lisäksi ohjeen mukaan maa-alueiden hankintakustannukset ja tontin vuokra ilmoitetaan kohdassa Muu toiminta.

49 49 Tietojenkeruuohjeessa on todettu myöhemmin investointimenoista, että Investointimenot ovat koneiden, kalustamisen, rakentamisen ja perusparantamisen kustannuksia, siltä osin kuin ne käsitellään kirjanpidossa investointimenoina. Kirjanpitolain (1336/1997) 4. luvun (Tilinpäätöseriin liittyvät määritelmät) 3 :n (Pysyvät ja vaihtuvat vastaavat) 1 mom. mukaan Taseen vastaavien erät jaetaan pysyviin ja vaihtuviin käyttötarkoituksensa perusteella. Pysyviä ovat erät, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa jatkuvasti useana tilikautena. Muut vastaavien erät ovat vaihtuvia. Kirjanpitolain 5. luvun (Arvostus- ja jaksotussäännökset) 5 :n (Pysyvien vastaavien hankintamenon jaksottaminen) 1 mom. mukaan Pysyviin vastaaviin kuuluvan aineellisen omaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi. Tarkastuksen perusteella Muiden kiinteistökustannusten muiden menojen määrä on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2011 merkittävästi eli yli euroa. Tähän on vaikuttanut keskeisesti se, että pääkoulu on rakennettu vuoden 2011 aikana melkein kokonaan uudelleen. Tarkastuksen aikana saadun tiedon perusteella tilinpäätöksessä on kirjattu remonttikuluja taseeseen euroa ja tuloslaskelmaan euroa. Esiopetuksen tietojenkeruuseen em. menojen lisäys on vaikuttanut siten, että Muiden kiinteistökustannusten muiden menojen osuus on kasvanut eurosta euroon (ilman arvioitua arvonlisäveroa) vuodesta 2010 vuoteen Varmuus- ja oikeusturvakulujen määräksi on muodostunut laskelmassa euroa. Summassa on oikaistu lukua virheellisesti 416 eurolla, kun se olisi tullut oikaista eurolla (Oppilaiden vakuutukset). Kaikkia kolmea koulumuotoa; esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus koskien tarkastushavaintona voidaan todeta, että kiinteistöihin/rakentamiseen/peruskorjaamiseen liittyvä Opetushallituksen ohjeistus on tulkinnanvarainen. Tämä havainto liittyy Opetushallituksen tietojenkeruun kohtiin: - Muut kiinteistökustannukset K062 - Pienet hankkeet K090 ja - Investoinnit Opetushallituksen täyttöohjeen (esimerkkinä vuoden 2011 tietojenkeruu koskien perusopetusta) mukaan Muissa kiinteistökustannuksissa K062 esitetään - Kiinteistökustannukset lukuun ottamatta oppilaskotien sekä vammais- ja vaikeimmin kehitysvammaisten osuutta kustannuksista.

50 50 - Kiinteistöhenkilökunnan palkat lakisääteisine henkilösivukuluineen, eläkkeet, materiaalin ja palvelujen ostot, vuokrat ja muut kiinteistöjen hoitoon sekä ylläpitoon liittyvät kustannukset. Myös kiinteistöjä välittömästi palvelevan tontin ja kadun kunnossapitokustannukset. - maa-alueiden hankintakustannukset ja tontin vuokra ilmoitetaan kohdassa Muu toiminta. Pienissä hankkeissa K090 esitetään - Investointeihin sisältyvät valtioneuvoston asetuksella säädetyn euromäärän alittavat ns. pienet hankkeet 12 (RahA 1766/2009, 26, euroa, ilman alv:a ), joihin ei ole saatu erillistä perustamishankkeen valtionavustusta, kaikki tilivuoden menot esiopetuksen osalta yhteensä. Investoinneissa esitetään - Investointeihin liittyvät menot ja tulot eritellään perusopetuksen varsinaiseen toimintaan kuuluviin investointeihin ja muuhun toimintaan kuuluviin investointeihin. - Perusopetuksen varsinaiseen toimintaan kuuluvat investointimenot kohdassa ilmoitetaan vuoden 2011 kirjanpidon mukaisten perusopetuksen järjestämiseen liittyvien investointimenojen yhteismäärä (ml. pienet hankkeet). - Investointimenot ovat koneiden, kalustamisen, rakentamisen ja perusparantamisen kustannuksia, siltä osin kuin ne käsitellään kirjanpidossa investointimenoina Tarkastuksen perusteella Opetushallituksen tietojenkeruun eri kohtiin voitaisiin laittaa tietoja seuraavasti: Muihin kiinteistökustannuksiin K062 - pienimuotoiset kiinteistöjen hoitoon liittyvät toimenpiteet, jotka eivät ole tulkittavissa peruskorjaukseksi Pieniin hankkeisiin K090 - alle euron toimenpiteet - toimenpiteitä ovat tilojen rakentaminen, hankinta, peruskorjaus tai niitä vastaavaa toimenpide ja em. toimenpiteisiin liittyvä irtaimen omaisuuden hankinta Investointeihin - kirjanpidossa investointimenoina käsitellyt rakentamisen ja perusparantamisen kustannukset - em. sisältäen myös pieniin hankkeisiin kirjatut eli pienet hankkeet tulisivat sekä kohtaan K090 ja Investoinnit 12 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 5. luvun (Perustamishankkeen valtionavustus) 36 :n (Perustamishanke) 1 mom. mukaan Perustamishankkeella tarkoitetaan toiminnallisen kokonaisuuden muodostavaa tilojen rakentamista, hankintaa, peruskorjausta tai niitä vastaavaa toimenpidettä ja mainittuihin toimenpiteisiin liittyvää irtaimen omaisuuden hankintaa, jos toimenpiteen arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään valtioneuvoston asetuksella säädetyn euromäärän suuruiset.

51 Pienet hankkeet (K090) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 17 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Pienistä hankkeista annettuja tietoja vuosina Taulukko 17. Aurinkorannikon suomalaisen koulun esiopetuksen/pienten hankkeiden menot vuosina Pienet hankkeet 2010 Pienet hankkeet 2011 Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Esiopetuksen tiedot sisältyivät vuonna 2009 perusopetuksen tietoihin. Havainnot ja johtopäätökset Toimintoon Pienet hankkeet ei ole kohdistettu kustannuksia tarkasteluvuosina Opetushallituksen tietojenkeruuohjeessa on todettu, että Pieniin hankkeisiin K090 on tullut merkitä investointeihin sisältyvät valtioneuvoston asetuksella säädetyn euromäärän alittavat ns. pienet hankkeet (RahA 1766/2009, 26, euroa, ilman alv:a ), joihin ei ole saatu erillistä perustamishankkeen valtionavustusta, kaikki tilivuoden menot esiopetuksen osalta yhteensä. Valtioneuvoston asetuksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009) 2. luvun (Perustamishankkeet) 26 :n (Perustamishanke) 1 mom mukaan Perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa, taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) ja kirjastolaissa (904/1998) tarkoitetun toiminnan edellyttämänä perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 :n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaan Perustamishankkeella tarkoitetaan toiminnallisen kokonaisuuden muodostavaa tilojen rakentamista, hankintaa, peruskorjausta tai niitä vastaavaa toimenpidettä ja mainittuihin toimenpiteisiin liittyvää irtaimen omaisuuden hankintaa, jos toimenpiteen arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään valtioneuvoston asetuksella säädetyn euromäärän suuruiset. Saman pykälän 4 mom mukaan Perustamishankkeena voidaan pitää myös sellaista 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kustannukset ovat valtioneuvoston asetuksella säädettyä euromäärää pienemmät, jos hankkeen rahoitus muodostuisi kunnan tai kuntayhtymän jäsenkuntien asukasmäärän ja taloudellisen aseman vuoksi kunnalle tai kuntayhtymälle erityisen rasittavaksi. Sama koskee soveltuvin osin

52 52 yksityisen koulutuksen tai muun toiminnan järjestäjän perustamishanketta ja siihen myönnettävää valtionavustusta. Aikaisemmin tarkastuskertomuksessa on jo käsitelty sitä, että mitä Pieniin hankkeisiin olisi tullut tarkastuksen perusteella kirjata. Tarkastuksen perusteella osa Muiden kiinteistökustannusten/muista menoista K062 olisi tullut kohdentaa Pieniin hankkeisiin K Menot yhteensä (K100) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 18 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Menoista yhteensä annettuja tietoja vuosina Taulukko 18. Aurinkorannikon suomalaisen koulun esiopetuksen/ Menoista yhteensä menot vuosina Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Menot yhteensä Menot yhteensä Esiopetuksen tiedot sisältyivät vuonna 2009 perusopetuksen tietoihin. Havainnot ja johtopäätökset Vuonna 2010 Aurinkorannikon suomalaisella koululla kohdennettiin esiopetuksen alaisiin palkkoihin euroa. Vuoden 2011 tarkastelussa euromäärä oli kasvanut yli eurolla n euroon. Muissa menoissa vastaavana aikana kasvu on ollut lähes euroa Myyntitulot valtiolta, kunnilta, kuntayhtymiltä ja muilta Taulukosta 19 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Myyntituloista annettuja tietoja vuosina Tulot sisältävät arvonlisäveron ja ao. rivi esitetään vain siinä tapauksessa, mikäli kyseinen rivi ei ole nolla.

53 53 Taulukko 19. Aurinkorannikon suomalaisen koulun esiopetuksen/myyntitulot vuosina euroina Myyntitulot valtiolta jne Myyntitulot valtiolta jne Esiopetuksen tiedot sisältyivät vuonna 2009 perusopetuksen tietoihin. Vuonna 2010 ilmoitetut Myyntitulot ovat valtiolta saatuja avustuksia, mm. nuorten liikunnan tukemiseen. Avustusta on saatu kirjanpidon mukaan euroa, josta kohdistuu esiopetukseen euroa. Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuksen perusteella toimintoa Myyntitulot valtiolta jne. koskevat tiedot olivat johdettavissa kirjanpidosta. Esiopetuksen osalta vuodelle 2011 ei ollut tapahtumia tietojenkeruun kohtaan Myyntitulot valtiolta jne Maksut Taulukosta 20 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Maksuja annettuja tietoja vuosina Tulot sisältävät arvonlisäveron. Taulukko 20. Aurinkorannikon suomalaisen koulun esiopetuksen/maksut vuosina euroina Maksut Maksut

54 54 Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Ilmoitetut maksut ovat lukukausimaksuja 13 (kirjanpidon mukaan yhteensä euroa), joista on vähennetty lukukausimaksujen luottotappiot (1 103 euroa). Maksuista kohdistuu esiopetukseen euroa. Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Ilmoitetut maksut ovat lukukausimaksuja (kirjanpidon mukaan yhteensä euroa), joihin sisältyy myös kerhomaksut (4 836 euroa). Maksuista kohdistuu esiopetukseen euroa. Havainnot ja johtopäätökset Vuoden 2010 tietojenkeruuseen oli ilmoitettu esiopetuksen osuus (3 %) lukukausi- ja rekisteröintimaksuista ( euroa), mutta lukuun ei ollut sisällytetty kerhomaksujen osuutta. Maksuista oli vähennetty lukukausimaksujen luottotappiot. Vuoden 2011 tietojenkeruuseen oli ilmoitettu esiopetuksen osuus (8 %) lukukausi- ja rekisteröintimaksuista ( euroa) sekä kerhomaksuista (4 836 euroa) eli yhteensä euroa. Vuonna 2011 ei ollut kirjanpitoon kirjattu lukukausimaksujen luottotappioita. Esiopetusta koskevan vuoden 2011 tietojenkeruuohjeen mukaan: Maksut kohtaan merkitään omilta oppilailta perityt lukukausi-/lukuvuosimaksut. Lisäksi kohtaan merkitään esimerkiksi omilta esiopetuksen oppilailta perityt materiaalimaksut, kopiointimaksut ja kirjastomaksut. Tarkastuksen perusteella toimintoa Maksut koskevat tiedot olivat johdettavissa kirjanpidosta. Kerhomaksujen osalta oli toimittu vuosina 2010 ja 2011 eri tavoilla. Kerhomaksut tulee kirjata tietojenkeruuseen, mikäli ne ovat luonteeltaan lukukausi- tai lukuvuosityyppisiä. Vuoden 2009 tietojenkeruussa ei tiedusteltu Maksuja. 13 Tarkastuksen yhteydessä Aurinkorannikon suomalaiselta koululta tiedusteltiin, että mikä on ollut käytäntö sen suhteen, että maksavatko vanhemmat samansuuruisen lukukausimaksun esi- ja perusopetuksen oppilaasta. Koululta vastattiin (sähköposti ) tiedusteluun seuraavasti: Esiopetuksesta ja perusopetuksesta on maksettu aikaisempina tilikausina sama summa. Tilikaudella esiopetuksessa on hieman alhaisemmat maksut. Toisaalta hinnat on porrastettu kolmeen osaan: esiopetus, luokat 1-6 ja luokat 7-8. Koulumaksujen suuruuteen vaikuttaa, onko oppilas koulussa valtionavun laskentapäivänä vai tuleeko vasta sen jälkeen. Koska kirjanpidossa ei ole ollut erillistä tiliä esiopetukselle, on äärimmäisen työlästä eritellä niitä nyt jälkikäteen. Kuluvalle tilikaudelle on tarkoitus avata esikoululle oma kirjanpitotili. Tilikartta menee muutoinkin osittain uusiksi. Tarkoitus on kehittää sitä niin, että raportointi olisi vastaisuudessa helpompaa.

55 Tuet ja avustukset (työllistämistuet, muut tuet ja avustukset valtiolta, Euroopan Unionilta ja muilta) Taulukosta 21 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Tuista ja avustuksista annettuja tietoja vuosina Tulot sisältävät arvonlisäveron ja ao. rivi esitetään vain siinä tapauksessa, mikäli kyseinen rivi ei ole nolla. Taulukko 21. Aurinkorannikon suomalaisen koulun esiopetuksen/tuet ja avustukset vuosina euroina Tuet ja avustukset/työllistämistuet Tuet ja avustukset/muilta Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Kirjanpidon mukaan Tukiin ja avustuksiin on kirjattu euroa työllistämistukea, josta kohdistuu esiopetukseen 108 euroa. Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Kirjanpitoon on kirjattu Muihin avustuksiin euroa, josta esiopetukseen kohdistuu euroa. Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuksen perusteella toimintoa Tuet ja avustukset koskevat tiedot olivat johdettavissa kirjanpidosta. Vuoden 2009 tietojenkeruussa ei tiedusteltu Tukia ja avustuksia Ulkoiset (6320) ja sisäiset (6370) vuokratulot sekä muut tulot (6700) Taulukosta 22 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Ulkoisista ja sisäisistä vuokratuloista sekä muista tuloista annettuja tietoja vuosina Tulot sisältävät arvonlisäveron ja ao. rivi esitetään vain siinä tapauksessa, mikäli kyseinen rivi ei ole nolla.

56 56 Taulukko 22. Aurinkorannikon suomalaisen koulun esiopetuksen/ulkoiset ja sisäiset vuokratulot sekä muut tulot vuosina euroina Muut tulot 2010 Muut tulot Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Tulot sisältävät kirjanpidon mukaan Lahjoitukset (1 430 euroa) ja Stipendit (4 437 euroa). Tulot ovat yhteensä euroa, josta esiopetukseen kohdistuu 469 euroa. Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuksen perusteella toimintoa Ulkoiset ja sisäiset vuokratulot sekä muut tulot koskevat tiedot olivat johdettavissa kirjanpidosta. Vuoden 2009 tietojenkeruussa ei tiedusteltu Ulkoisia ja sisäisiä vuokratuloja eikä muita tuloja Tulot yhteensä (6900) Taulukosta 23 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Tuloja yhteensä vuosina Tulot sisältävät arvonlisäveron. Taulukko 23. Aurinkorannikon suomalaisen koulun esiopetuksen/tulot yhteensä vuosina euroina Tulot yhteensä Tulot yhteensä Esiopetuksen tiedot sisältyivät vuonna 2009 perusopetuksen tietoihin. Havainnot ja johtopäätökset Esiopetuksen Tulot kasvoivat vuodesta 2010 vuoteen 2011 lähes kolmenkertaisiksi. Tähän vaikutti keskeisesti se, että esiopetuksen osuus suhteessa perusopetukseen kasvoi 14. Tämä johtui siitä, että lukukausimaksuja kohdennettiin enemmän esiopetukseen. 14 Vuonna 2010 esiopetukseen kohdistettiin kolme prosenttia ja vuonna 2011 kahdeksan prosenttia.

57 Muu toiminta/menot yhteensä ja Tulot yhteensä Taulukosta 24 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Muusta toiminnasta annettuja tietoja vuosina Muu toiminta on jaettu menoihin ja tuloihin yhteensä. Taulukko 24. Aurinkorannikon suomalaisen koulun esiopetuksen/muu toiminta/ Menot yhteensä ja Tulot yhteensä vuosina (tuhansina euroina) Muu toiminta Menot yhteensä Tulot yhteensä Menot yhteensä ja Tulot yhteensä Menot yhteensä ja Tulot yhteensä Esiopetuksen tiedot sisältyivät vuonna 2009 perusopetuksen tietoihin. Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Muun toiminnan menoissa on terveydenhoitajan palkat, josta kohdistetaan 34 % lukiokoulutukseen. Jäljelle jäävästä euromäärästä kohdistuu esiopetukseen 376 euroa. Muun toiminnan tuotoissa on kirjanpidosta todennettavina erinä ruokailutuottoja, kerhomaksuja, lahjoitukset/stipendit, jäsenmaksuja, vuokratuottoja, toiminnan muita tuottoja sekä korkotuottoja Em. erien yhteissumma euroa, josta kohdistuu esiopetukseen 865 euroa. Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Muun toiminnan menoissa on Korkokuluja (2 093 euroa), josta kohdistuu esiopetukseen 167 euroa. Muun toiminnan tuotoissa on kirjanpidosta todennettavina erinä ruokailutuottoja (1 266 euroa), satunnaisia tuottoja ( euroa) jäsenmaksuja (894 euroa), vuokratuottoja (3 392 euroa), toiminnan muita tuottoja (7 004 euroa) sekä korkotuottoja (5 010 euroa).

58 58 Em. erien yhteissumma euroa, josta kohdistuu esiopetukseen euroa. Havainnot ja johtopäätökset Muun toiminnan Menoissa ei ole esitetty terveydenhoitajan palkkaa, joka on vastaavalla tapaa esitetty perusopetuksen tiedoissa. Tarkastuksen perusteella terveydenhoitajan palkka olisi tullut esittää esiopetuksenkin osalta Muun toiminnan Menoissa. Lahjoitukset/stipendit on esitetty vuonna 2010 Muun toiminnan tuloissa ja vuonna 2011 Varsinaisen toiminnan muissa tuloissa. Ohjeen perusteella 15 voitaneen tulkita, että stipendeihin liittyvät lahjoitukset esitetään Varsinaisen toiminnan tuloissa Poistot varsinaisesta ja muusta toiminnasta Taulukosta 25 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Varsinaisen ja muun toiminnan poistoista annettuja tietoja vuosina Taulukko 25. Aurinkorannikon suomalaisen koulun esiopetuksen Poistot/Varsinainen toiminta ja Muu toiminta vuosina (tuhansina euroina) Poistot Varsinainen toiminta Muu toiminta Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Poistot ovat kirjanpidosta todennettavat poistot koneista ja kalustosta ( euroa), poistot aineettomista oikeuksista (33 euroa) ja poistot rakennuksista ( euroa). Poistojen yhteissummasta ( euroa) kohdistuu esiopetukseen euroa. 15 Sekä vuoden 2010 että vuoden 2011 tietojenkeruita koskevissa ohjeissa on todettu mm., että varsinaisen toiminnan tuloja ovat ulkopuolisilta, esimerkiksi yrityksiltä, säätiöiltä, yhdistyksiltä tai yksityishenkilöiltä saatu rahoitus.

59 59 Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Poistot ovat kirjanpidosta todennettavat poistot koneista ja kalustosta ( euroa), poistot aineettomista oikeuksista (554 euroa) ja poistot rakennuksista ( euroa). Poistojen yhteissummasta ( euroa) kohdistuu esiopetukseen euroa. Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuksen perusteella toimintoa Poistot/Varsinainen toiminta ja Muu toiminta koskevat tiedot olivat johdettavissa kirjanpidosta. Varsinaisen toiminnan ja Muun toiminnan poistoja ei tiedusteltu vuoden 2009 tietojenkeruussa Investoinnit varsinaisessa ja muussa toiminnassa Taulukosta 26 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Varsinaisen ja muun toiminnan investoinneista annettuja tietoja vuosina Investointitietoina esitetään varsinaisen ja muun toiminnan menot (ilman alv:a), arvonlisävero ja tulot (sisältäen alv:in). Taulukko 26. Aurinkorannikon suomalaisen koulun esiopetuksen/investoinnit/varsinainen toiminta ja Muu toiminta vuosina (tuhansina euroina) Investoinnit Varsinainen toiminta Muu toiminta 2010 Menot 2011 Menot 2010 Arvonlisävero 2011 Arvonlisävero 2010 Tulot 2011 Tulot Esiopetuksen tiedot sisältyivät vuonna 2009 perusopetuksen tietoihin. Havainnot ja johtopäätökset Vuosien 2010 ja 2011 tietojenkeruussa ei ollut ilmoitettu Varsinaisen ja Muun toiminnan investointeja. Vuoden 2009 tietojenkeruussa ei tiedusteltu investointeja. Opetushallituksen tietojenkeruuohjeen mukaan esiopetuksen varsinaiseen toimintaan kuuluvat investointimenot kohdassa ilmoitetaan vuoden 2011 kirjanpidon mukaisten esiopetuksen järjestämiseen liittyvien investointimenojen yhteismäärä (ml. pienet hankkeet). Investointimenot ovat koneiden, kalustamisen, rakentamisen ja perusparantami-

60 60 sen kustannuksia, siltä osin kuin ne käsitellään kirjanpidossa investointimenoina. Investoinnit ilmoitetaan ennen tilivuoden poistojen vähentämistä. Tarkastuksen perusteella Opetushallituksen tietojenkeruun kohtaan Investoinnit tulisi laittaa tietoja seuraavasti: kirjanpidossa investointimenoina käsitellyt rakentamisen ja perusparantamisen kustannukset em. sisältäen myös pieniin hankkeisiin kirjatut eli pienet hankkeet tulisivat sekä kohtaan K090 ja Investoinnit Suoritteet Taulukosta 27 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Suoritteista annettuja tietoja vuosina Suoritetietona esitetään opetustuntien kappalemäärä vuoden aikana sekä varsinaisessa että muussa toiminnassa. Taulukko 27. Aurinkorannikon suomalaisen koulun esiopetuksen/suoritteet/ Opetustuntien lukumäärä kpl/v vuosina (tuhansina euroina) Suoritteet Varsinainen toiminta Muu toiminta Opetustuntien lukumäärä kpl/v 2009 Opetustuntien lukumäärä kpl/v Opetustuntien lukumäärä kpl/v Esiopetuksen tiedot sisältyivät vuonna 2009 perusopetuksen tietoihin. Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuksen perusteella opetustunteja on ollut esiopetuksessa sekä vuonna 2010 että vuonna kpl. 11. Perusopetuksen tiedot Seuraavissa kappaleissa tuodaan esiin kustannus- ja tuloerittäin havaintoja perusopetuksesta annetuista tiedoista vuosilta Vuonna 2009 annettiin samalla lomakkeella sekä perus- että esiopetuksen tiedot. Perusopetuksen tietojen antamisen osalta oli todennettavissa paperilomakkeita seuraavasti: - Ulkomaankoulut/Perusopetus ja esiopetus/ilmoitus kustannuksista, tuloista ja suoritteista/vuosi lomake oli allekirjoittamaton, yhteyshenkilöksi oli merkitty rehtorin sukunimi. Lomakkeeseen on kirjattu, että läh. [email protected] + kirje

61 61 - Perusopetus/kustannus-, tulo- ja suoritelomake koskien vuotta 2010, Taloussihteeri on allekirjoittanut lomakkeen Perusopetus/kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna lomake. Taloussihteeri on allekirjoittanut lomakkeen Tiedot oli toimitettu Opetushallitukselle ja tiedot täsmäsivät vuosien 2010 ja 2011 osalta Opetushallituksen raportointijärjestelmässä oleviin tietoihin. Tarkastuksen aikana Opetushallituksesta saadun tiedon mukaan Ulkomaankoulut eivät olleet Tampereen tietojärjestelmässä kustannusten osalta vielä vuonna 2009, joten raporttia ei ole. Ennen vuoden 2010 tietoja Aurinkorannikolta kerättiin tiedot ainoastaan paperilomakkeilla. Vuoden 2010 tietojenkeruun osalta varsinaisen toiminnan menojen arvonlisäveroja ei ollut todennettavissa Opetushallituksen raportista menoerittäin. Yksittäiset menoerät olivat todennettavissa Aurinkorannikon suomalaisella koululla olleesta paperiversiosta. Arvonlisäveron yhteissumma ( euroa) oli kuitenkin todennettavissa kummastakin asiakirjasta. Tarkastuksen aikana saadun tiedon mukaan arvonlisäveron määrä perustuu arvioon Perusopetuksen kustannusten kehittyminen vuosina Seuraavasta taulukosta ja kuviosta ilmenee miten Aurinkorannikon suomalaisen koulun perusopetukseen kohdistuvat kustannukset ovat muuttuneet vuosien aikana. Tiedot perustuvat koulun Opetushallitukselle vuosittain toimittamiin tietoihin. Taulukko 28. Perusopetuksen kustannusten kehitys Aurinkorannikon suomalaisella koululla vuosina Tiedot perustuvat koulun Opetushallitukselle toimittamiin tietoihin. Opetus Ruokailu Muu oppilas huolto Palkkauks et Muut menot Yhteens ä Sis äinen hallinto Kiinteistöjen ylläpito/muut kiinteis tökus tannuks et Yhteens ä Palkkauks et Muut menot Yhteensä Esi- ja perusopetuksen tiedot annettiin samalla tietolomakkeella vuonna 2009.

62 62 Taulukosta 28 voidaan havaita, että perusopetukseen kohdistuneiden kustannusten määrä on lisääntynyt huomattavasti tarkasteluvuosien aikana Aurinkorannikon suomalaisella koululla. Tämä siitäkin huolimatta, että kustannuksia on suhteessa enenevässä määrin kohdistettu esiopetukseen. Vuonna 2010 kustannuksia kohdistettiin perusopetukseen 97 % (esiopetukseen 3 %) ja vuonna 2011 kustannuksia kohdistettiin perusopetukseen 92 % (esiopetukseen 8 %). Kun vuonna 2009 perusopetuksen palkkaukseen kohdistettiin alle euroa, niin vuonna 2011 palkkaukseen kohdistettiin jo lähes euroa enemmän ( euroa). Muut menot kasvoivat vastaavana aikana lähes kaksinkertaisiksi. Vuonna 2009 muut menot olivat n euroa ja vuonna 2011 n euroa. Yhteensä kustannukset kasvoivat siis lähes euroa. Muissa menoissa keskeisin vaikutus on ollut Muiden kiinteistökustannusten kasvussa. Vuosina 2009 ja 2010 kiinteistökustannukset olivat yhteensä n euroa, kun vuonna 2011 ne olivat n euroa. Seuraavissa kappaleissa on kerrottu tarkemmin varsinaisen toiminnan toteutumisesta toiminnoittain eri vuosina.

63 Kuvio 5. Kustannusten kehitys perusopetuksen osalta Aurinkorannikon suomalaisella koululla vuosina (tiedot perustuvat koulun Opetushallitukselle toimittamiin tietoihin) Opetus Ruokailu Muu oppilashuolto Sisäinen hallinto Kiinteistöjen ylläpito/muut kiinteistökustannukset Palkkaukset Muut menot Yhteensä

64 11.2 Opetus (K010) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 29 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Opetuksen kustannuksia annettuja tietoja vuosina Vuoden 2009 osalta tiedot on toimitettu paperilomakkeilla eikä niitä ole viety tietojärjestelmiin. Taulukko 29. Aurinkorannikon suomalaisen koulun perusopetuksen/opetuksen menot vuosina Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Tulot oppilasmaksut Opetus Rehtorin ja opettajien palkat Muut opetuksen kustannukset Opetus Opetus Tietojenkeruu koskien vuotta 2009 Tarkastuksessa oli käytettävissä paperilomake, jota ei ollut allekirjoitettu eikä päivätty. Lomakkeeseen tehtyjen merkintöjen perusteella oli tulkittavissa, että lomake olisi lähetetty Opetushallitukseen jonkinlaisen saatekirjeen kera. Tietojenkeruun oikeellisuutta selvitettiin tarkastuksen aikana huhti-kesäkuussa 2012 yhdessä taloussihteerin kanssa. Perusopetuslain (628/1998) 31 :n 3 momentin mukaan ulkomailla järjestettävässä opetuksessa voidaan periä kohtuullisia maksuja. Opetusministeriön asetuksen (1323/2001, eräiden oppilailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista) 2 :n 1 momentissa on todettu, että Perusopetuslain 31 :n 3 momentissa tarkoitetussa ulkomailla järjestettävässä opetuksessa oppilaalta voidaan periä maksuja enintään euroa vuodessa. Tietojenkeruuvuoden 2009 kirjanpidon mukaiset lukukausimaksut ( euroa) muodostuvat varsinaisista lukukausimaksuista ( euroa), rekisteröintimaksuista ( euroa) ja kerhomaksuista (4 532 euroa). 17 Tiedot taulukoissa esitetään eri vuosilta ( ) soveltuvalla esitystavalla, koska tietojenkeruulomakkeet olivat eri vuosina erilaiset.

65 65 Oppilasta kohti maksettavat lukukausimaksut maksetaan pääsääntöisesti kuukausittain, lukukausittain tai lukuvuosittain. Kuukausittain maksettavat lukukausimaksut kirjataan suoraan lukukausimaksujen tilille (tili 3000 Lukukausimaksut). Koko lukukautta tai -vuotta koskevat maksuennakot kirjataan luonteensa mukaisesti joko tilille Lukukausimaksuennakot (tili 2860) tai tilille Lukuvuosimaksuennakot (tili 2861). Näiltä ennakkomaksutileiltä lukukausimaksuja puretaan kuukausittain tilille 3000 Lukukausimaksut. Vastaava ennakkomaksujen purkamismenettely on ollut käytössä myös vuosien 2010 ja 2011 lukukausimaksuissa. Opetushallitukselle lähetettyyn lomakkeeseen on kirjattu Rehtorin ja opettajien palkkoihin euroa. Tarkastuksen perusteella kirjanpidon Opetuspalkkoihin (tili 4000) on kirjattu euroa. Erillisen liitelaskelma-asiakirjan (ei päivätty eikä allekirjoitettu) tietojen perusteella sotuprosenttina on käytetty 27,36 %. Tämän prosentin käyttämisen perusteella on päädytty euroon, joka täsmää Opetushallitukselle annettuun tietoon. Opetushallitukselle lähetettyyn lomakkeeseen on kirjattu Muihin opetuksen kustannuksiin euroa. Tarkastuksen perusteella kirjanpidosta oli todennettavissa, että euromäärä muodostuu Muista henkilöstökuluista (tili 4190; euroa) Työaineista ja välineistä (tilit 4310 ja 4320; euroa) Taito- ja taideaineista (tilit ; euroa) Oppikirjoista (tili 4330; euroa) Koulutuksesta (tili 4355; 4263,12 euroa) Kopiointikuluista (tili 4360; euroa) Opintomatkoista ja retkistä (tili 4370; euroa) Sijaisuuksista ja korvauksista (tilit 4380 ja 4382; euroa) Rahdeista (tili 4385; 939 euroa) sekä Muista opetustoimen kuluista (tilit ; euroa). Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Kirjanpidon mukaan opetuspalkat ovat olleet tarkasteluvuonna euroa. Euromäärästä on vähennetty rehtorin ja apulaisrehtorin palkoista hallintoon kohdistuva osuus. Vastaavasti euromäärään on lisätty ruokalan emännän kotitalousopetukseen kohdistunut osuus. Tämän perusteella on päädytty euron summaan. Em. summaan on lisätty laskennallinen lakisääteisten henkilösivukulujen osuus 23,84 %. Yhteissumma on ,25 euroa. Tätä yhteissummaa

66 66 on kohdennettu perus- ja esiopetukseen oppilaiden määrän suhteessa 18 eli 3,0 % esiopetukseen ja 97,0 % perusopetukseen. Tämän perusteella perusopetuksen kohdan Opetus/Palkkaus määräksi on muodostunut euroa. Kirjanpidosta oli todennettavissa em. tarkasteluvuoden palkkasumma euroa. Hallitus on kokouksessaan päättänyt jakaa henkilökunnalle bonusrahaa euroa. Kannustusrahan maksaminen perustuu hakemiseen ja erikseen määriteltyihin kriteereihin. Bonusrahasta on päätetty syyskuussa 2009 ja se on maksettu kesäkuun 2010 palkanmaksun yhteydessä. Lisäksi hallitus on päättänyt jakaa kannustusrahaa euroa henkilökunnalle päättyneeltä tilikaudelta sisältäen sosiaalikulut. Haastattelun perusteella ao. kannustusraha on maksettu kesällä Muut menot saadaan kirjanpidon Opetustoimen kuluista ( euroa) lisättynä kaluston korjauksilla (394 euroa). Perusopetukseen kohdistuva osuus on euroa, joka jaetaan kohtaan Muut menot ( euroa) ja Arvonlisävero ( euroa), alv 18 %. Opetustoimen kulut muodostuvat useista kirjanpidon tileistä. Euromääriltään olennaisimmat (yli euroa) ovat: - tili 4310 Kalustokulut (5 288,96 euroa) - tili 4320 Opetusvälineet (21 355,99 euroa) - tili 4350 Kirjallisuus ja lehdet (5 611,25 euroa) - tili 4330 Oppikirjat (37 537,79 euroa) - tili 4355 Koulutus (5 892,00 euroa) - tili 4396 Kieltenopettajat/projekti (6 765,86 euroa) ja - tili 4398 Musikaalikulut (5 305,05 euroa). Käytiin läpi yksittäisistä tileistä olennaisimpia tositteita (euromäärät jakautuvat pääsääntöisesti perusopetuksen ja lukiokoulutuksen välillä). Seuraavassa esitetään havainnot niistä: - tili 4320/tosite 1095/Printel/2 529,18 euroa/koulu- ja musiikkivihkoja, öljypastelliliituja yms. materiaaleja - tili 4320/tosite 1141/Is-Vet/5 280,38 euroa/kemian, fysiikan yms. tarvikkeita - tili 4320/tosite 1142/Is-Vet/11 497,63 euroa/kemian, fysiikan yms. tarvikkeita - tili 4320/tosite 872/EK käteiskuitti/141,80 euroa/kirjahankinta ja pelikortteja opetuskäyttöön - tili 4330/tosite 1105/Kirjavälitys/10 385,67 euroa/oppikirjoja kohdistuen perusopetukseen - tili 4330/tosite 1153/WSOY/16 178,82 euroa/oppikirjoja kohdistuen perusopetukseen 18 Jako perustuu tilanteeseen Esikoululaisia on ollut 5 ja peruskoululaisia 161. Tarkat prosenttiosuudet ovat siis 3,01 % (esikoululaiset) ja 96,99 % (peruskoululaiset). Käytettyä suhdetta (3/97) voidaan pitää riittävän tarkkana.

67 67 Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Kirjanpidon mukaan opetuspalkat ovat olleet tarkasteluvuonna euroa. Euromäärästä on vähennetty rehtorin ( euroa) palkasta hallintoon kohdistuva osuus. Tämän perusteella on päädytty euron summaan. Em. summaan on lisätty laskennallinen lakisääteisten henkilösivukulujen osuus 27,64 %. Yhteissumma on euroa. Tätä yhteissummaa on kohdennettu perus- ja esiopetukseen oppilaiden määrän suhteessa eli 8,0 % esiopetukseen ja 92,0 % perusopetukseen. Tämän perusteella perusopetuksen kohdan Opetus/Palkkaus määräksi on muodostunut euroa. Kirjanpidosta oli todennettavissa em. tarkasteluvuoden palkkasumma euroa. Muut menot saadaan kirjanpidon Muista henkilöstökuluista (6 981 euroa) ja Opetustoimen kuluista ( euroa), joista on vähennetty Terveydenhuollon osuus eli euroa. Perusopetukseen kohdistuva osuus on euroa, joka jaetaan kohtaan Muut menot ( euroa) ja Arvonlisävero ( euroa), alv 18 %. Opetustoimen kuluihin ( euroa) sisältyy olennaisuuden näkökulmasta mm. seuraavia tilejä: Opetusvälineet, tili 4320; euroa TN-käsityö, tili 4342; euroa Liikuntakulut, tili 4345; euroa Oppikirjat, tili 4330; euroa Koulutus, tili 4355; euroa Kopiointikulut, tili 4360; euroa Opintomatkat ja retket, tili 4370; euroa ja Rahdit euroa Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuksen aikana ilmeni, että opettajille on maksettu koulun hallituksen päätöksillä bonusrahaa sekä vuodelta 2010 että vuodelta Erilaisten tulos- ja kertapalkkioiden maksaminen on mahdollista, mutta niiden maksamisessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että niiden maksaminen vaikuttaa mahdollisesti myös oppilailta ja opiskelijoilta perittäviin maksuihin ja siihen, että opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Opetusministeriön asetuksen perusteella oppilailta ja opiskelijoilta perittävät maksut eivät saa ylittää euromäärää, joka saadaan, kun koulutuksen järjestäjälle koulutuksen järjestämisestä oppilasta tai opiskelijaa kohden aiheutuneista keskimääräisistä kustan-

68 68 nuksista vähennetään kunkin oppilaan tai opiskelijan osalta koulutuksen järjestäjälle myönnetty valtionrahoitus. Voitaneen siis tulkita, että bonusrahojen maksaminen kasvattaa oppilailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen euromäärää. Aikaisemmin tarkastuskertomuksessa on tuotu esiin, että koulun tulisi luoda omakustannuslaskentajärjestelmä, jolla se pystyy tarkemmin seuraamaan säännönmukaisesti koulun talouden kehittymistä. Bonusrahojen maksamisen edellytyksenä voitaneen pitää sitä, että tilikauden tulos on muodostumassa ylijäämäiseksi tai on ylijäämäinen, riippuen hallituksen päätöksentekohetkestä. Esiopetuksen opetuspalkkoihin on kirjattu sekä vuonna 2010 että vuonna 2011 ruokalan emännän kotitalousopetukseen kohdistunutta osuutta euroa. Tarkastuksen perusteella ruokalan emännän kotitalousopetukseen kohdistunut osuus olisi tullut kirjata kokonaan perusopetukseen, koska kotitalousopetus toteutetaan perusopetuksen piirissä Majoitus ja kuljetus (K020) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 30 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Majoituksen ja kuljetuksen kustannuksista annettuja tietoja vuosina Vuonna 2009 tiedot annettiin paperilomakkeella. Taulukko 30. Aurinkorannikon suomalaisen koulun perusopetuksen/majoituksen ja kuljetuksen menot vuosina Majoitus ja kuljetus 2009 Majoitus ja kuljetus 2010 Majoitus ja kuljetus 2011 Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Havainnot ja johtopäätökset Toimintoon Majoitus ja Kuljetus ei ole kohdistettu kustannuksia tarkasteluvuosina

69 Ruokailu (K031) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 31 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien perusopetuksen Ruokailua annettuja tietoja vuosina Vuonna 2009 ei kerätty erikseen tietoja koskien Ruokailua. Taulukko 31. Aurinkorannikon suomalaisen koulun perusopetuksen/ruokailun menot vuosina Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Ruokailu Ruokailu Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Toiminnon Ruokailu palkkausmenot muodostuivat Aurinkorannikon suomalaiselta koululta saadun tiedon mukaan viiden ruokalan henkilön palkasta 19. Palkat henkilösivukuluineen olivat yhteensä euroa, josta perusopetukseen kohdistuu euroa. Ruokailun kohta Muut menot saadaan suoraan kirjanpidon ruokailukuluista ( euroa), josta kohdistuu perusopetukseen euroa. Tämä jakautuu Muihin menoihin ( euroa) ja Arvonlisäveroon (1 150 euroa). Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Oppilashuollon (=Ruokailun) palkkakustannuksista on tehty Aurinkorannikon suomalaisella koululla laskelmat, joiden perusteella perus- ja esiopetukseen sisältyy palkkakuluja yhteensä euroa. Palkat henkilösivukuluineen olivat yhteensä euroa, josta perusopetukseen kohdistuu euroa. Ruokailun kohta Muut menot saadaan suoraan kirjanpidon Ruokailukuluista ( euroa), josta kohdistuu perusopetukseen euroa. Tämä jakautuu Muihin menoihin ( euroa) ja Arvonlisäveroon (1 274 euroa). Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuksen perusteella toimintoa Ruokailu koskevat tiedot olivat johdettavissa kirjanpidosta. 19 Ruokalan emännän palkasta osa kohdistuu kohtaan Opetus/Palkkaus.

70 Muu oppilashuolto (K039) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 32 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Muun oppilashuollon kustannuksia vuosina Vuoden 2009 tiedot ovat lomakkeesta, joka on toimitettu paperiversiona Opetushallitukselle. Taulukko 32. Aurinkorannikon suomalaisen koulun perusopetuksen/muun oppilashuollon menot vuosina Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Muu oppilashuolto Muu oppilashuolto Muu oppilashuolto Tietojenkeruu koskien vuotta 2009 Opetushallitukselle lähetettyyn lomakkeeseen on kirjattu Muuhun oppilashuoltoon/palkkoihin euroa. Tarkastuksen perusteella kirjanpidon Koulun tukipalveluiden tilille (tili 4061) on kirjattu vuonna 2009 yhteensä euroa. Erillisen liitelaskelma-asiakirjan (ei päivätty eikä allekirjoitettu) perusteella em. euromäärä sisältää keittiöemännän, keittiöapulaisen, kouluavustajan ja terveydenhoitajan palkkoja, josta 70 % on kohdistettu perusopetukseen. Keittiön emännällä on opetusvelvollisuutta 35 % eli hänen palkastaan 65 % kohdistuu keittiöön eli muuhun oppilashuoltoon. Liitelaskelman perusteella em. henkilöiden palkkoja kohdistuu Muuhun oppilashuoltoon yhteensä euroa. Sotukustannusten (27,36 %) lisäyksen jälkeen on päädytty euroon, joka täsmää Opetushallitukselle annettuun tietoon. Muun oppilashuollon Muihin menoihin on kirjattu euroa, joka muodostuu kirjanpidon Ruokailukuluista (tilit 4400 ja 4401; ,38 euroa) ja Oppilaiden vakuutuksista (tili 4610; 4611,76 euroa). Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Muun oppilashuollon palkkausmenot muodostuivat koululta saadun tiedon mukaan kolmen koulunkäyntiavustajan palkasta. Palkat henkilösivukuluineen olivat yhteensä euroa, josta perusopetukseen kohdistuu euroa.

71 71 Muun oppilashuollon kohta Muut menot saadaan suoraan kirjanpidosta, kohdasta Oppilaiden vakuutukset (4 131 euroa), josta kohdistuu perusopetukseen euroa. Tämä jakautuu Muihin menoihin (3 816 euroa) ja Arvonlisäveroon (191 euroa). Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Muun oppilashuollon henkilöstön (pääasiassa koulunkäyntiavustajia) palkkakustannuksista on tehty koululla laskelmat, joiden perusteella perus- ja esiopetukseen sisältyy palkkakuluja yhteensä euroa. Palkat henkilösivukuluineen olivat yhteensä euroa, josta perusopetukseen kohdistuu euroa. Muun oppilashuollon kohta Muut menot saadaan suoraan kirjanpidon Terveydenhuollosta (5 070 euroa) ja Oppilaiden vakuutuksista (tili 4610; euroa), josta kohdistuu perusopetukseen euroa. Tämä jakautuu Muihin menoihin (5 605 euroa) ja Arvonlisäveroon (1 230 euroa). Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuksen perusteella toimintoa Muu oppilashuolto koskevat tiedot olivat johdettavissa kirjanpidosta. Vuoden 2009 tietojenkeruun ohjeen mukaan Muun oppilashuollon kohtaan ei olisi tullut sisällyttää esim. kouluterveydenhuollosta aiheutuneita kustannuksia. Em. ohjeistuksen perusteella kouluterveydenhoitajan palkka olisi tullut esittää lomakkeen kohdassa K199 Valtionosuuspohjaan kuulumattomat menot Sisäinen hallinto (K061) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 33 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Sisäisen hallinnon kustannuksia annettuja tietoja vuosina Vuoden 2009 tiedot toimitettiin Opetushallitukseen paperilomakkeella aikaisemmin selvitetyn mukaisesti.

72 72 Taulukko 33. Aurinkorannikon suomalaisen koulun perusopetuksen/sisäisen hallinnon menot vuosina Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Sisäinen hallinto Sisäinen hallinto Sisäinen hallinto Tietojenkeruu koskien vuotta 2009 Opetushallitukselle lähetettyyn lomakkeeseen on kirjattu Sisäiseen hallintoon/palkkoihin euroa. Tarkastuksen perusteella kirjanpidon Koulun tukipalveluiden tilille (tili 4061) on kirjattu vuonna 2009 yhteensä euroa. Tarkastuksen aikana koululta saadun tiedon perusteella tukipalvelut sisältävät kahden toimistohenkilön palkat, jotka kirjataan sisäiseen hallintoon. Näiden henkilöiden perusopetukseen kohdentuneen palkan määrä on ollut euroa. Sotukustannusten (27,36 %) lisäyksen jälkeen on päädytty euroon, joka täsmää Opetushallitukselle annettuun tietoon. Opetushallitukselle on ilmoitettu Sisäisen hallinnon/muihin menoihin euroa. Tarkastuksen aikana koulun kirjanpidosta tehdystä laskelmasta oli todennettavissa muita menoja euroa, jossa on erotusta 330 euroa verrattuna Opetushallitukselle annettuun tietoon. Erotus ei ole tarkastuksen näkökulmasta olennainen. Laskelman perusteella muiksi menoiksi tulkittavina olisi voinut pitää seuraavia tilikokonaisuuksia: Matka- ja kokouskulut (tilit 4700 ja 4720; euroa) Edustuskulut (tili 4750; 118 euroa) Stipendit (tili 4800; 975 euroa) Tilintarkastus (tili 4820; euroa) Asianhoitopalkkiot (tili 4845; euroa) Rekrytointi ja mainonta (tilit 4870 ja 4871; euroa) Muut hallintokulut (tilit ; euroa) Postituskulut (tili 4930; 296 euroa) Puhelin- ja internetkulut (tili 4940; euroa) Muut konttorikulut (tilit ; euroa) ja Verot Espanjaan (tili 5000; euroa).

73 73 Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Sisäisen hallinnon palkkausmenot muodostuivat koululta saadun tiedon mukaan rehtorin ja apulaisrehtorin hallintoon kohdistuvista sekä neljän toimistohenkilön palkoista ( euroa). Palkat henkilösivukuluineen olivat yhteensä euroa, josta perusopetukseen kohdistuu euroa. Sisäisen hallinnon kohta Muut menot saadaan kirjanpidon tileistä matka- ja kokouskulut, edustuskulut, stipendit, hallintokulut, konttorikulut, Verot Espanjaan sekä muut henkilöstökulut (yhteensä euroa), josta kohdistuu perusopetukseen euroa. Tämä jakautuu Muihin menoihin ( euroa) ja Arvonlisäveroon ( euroa). Tiedot poikkeavat muutamia kymmeniä euroja ilmoitetuista, mutta eivät olennaisesti. Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Opetushallitukselle lähetettyyn lomakkeeseen on kirjattu Sisäiseen hallintoon/palkkoihin euroa. Sisäisen hallinnon palkat muodostuvat koulun toimiston henkilöstön palkoista ( euroa) ja koulun rehtorin hallintoon kohdistettavasta osuudesta. Koululla erikseen laaditun laskelman perusteella sisäisen hallinnon palkkoihin on kirjattu esi- ja perusopetukseen euroa. Henkilösivukulujen jälkeen luvuksi on muodostunut euroa, josta kohdistuu perusopetukseen euroa. Koululla erikseen laaditun laskelman perusteella sisäisen hallinnon muiksi menoiksi tulkittavina olisi voinut pitää seuraavia tilikokonaisuuksia: Matka- ja kokouskulut (tilit 4700 ja 4720; euroa) Edustuskulut (tili 4750; 483 euroa) Stipendit (tili 4800; euroa) Tilintarkastus (tili 4820; euroa) Kirjanpitokulut (tili 4835; euroa) Asianhoitopalkkiot (tili 4845; euroa) Rekrytointi ja mainonta (tilit 4870 ja 4873; euroa) Muut hallintokulut (tilit ; euroa) Postituskulut (tili 4930; 589 euroa) Puhelin- ja internetkulut (tili 4940; euroa) Muut konttorikulut (tilit ; euroa) ja Verot Espanjaan (tili 5000; euroa). Muut menot ovat yhteensä euroa, josta kohdistuu perusopetukseen euroa. Tämä jakautuu Muihin menoihin ( euroa) ja Arvonlisäveroon ( euroa).

74 74 Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuksen perusteella toimintoa Sisäinen hallinto koskevat tiedot olivat johdettavissa kirjanpidosta Kiinteistöjen ylläpito/sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset (K120) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 34 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Sisäisiin vuokriin sisältyvistä pääomakustannuksista annettuja tietoja vuosina Vuoden 2009 tiedot toimitettiin Opetushallitukseen paperilomakkeella aikaisemmin selvitetyn mukaisesti. Taulukko 34. Aurinkorannikon suomalaisen koulun perusopetuksen/sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset vuosina Sis. vuokriin sisältyvät pääomakust Sis. vuokriin sisältyvät pääomakust Sis. vuokriin sisältyvät pääomakust Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Havainnot ja johtopäätökset Toimintoon Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset ei ole kohdistettu kustannuksia tarkasteluvuosina Kiinteistöjen ylläpito/muut kiinteistökustannukset (K062) Taulukosta 35 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Muista kiinteistökustannuksista annettuja tietoja vuosina Vuoden 2009 tiedot toimitettiin Opetushallitukseen paperilomakkeilla. Taulukko 35. Aurinkorannikon suomalaisen koulun perusopetuksen/muiden kiinteistökustannusten menot vuosina Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Tulot Muut tulot Kiinteistöjen ylläpito 2009 Opetustilojen vuokrat Muut kiinteistökustannukset Muut kiinteistökustannukset Muut kiinteistökustannukset

75 75 Tietojenkeruu koskien vuotta 2009 Opetushallitukselle lähetettyyn lomakkeeseen on kirjattu Opetustilojen vuokriin/muihin menoihin euroa, joka on kirjanpidossa omana tilinään (tili 4300). Opetushallitukselle lähetettyyn lomakkeeseen on kirjattu Muihin kiinteistökustannuksiin/palkkoihin euroa. Kirjanpidossa on kiinteistöpalkoilla oma tili (tili 4051), jolle on kirjattu euroa. Siihen kun lisätään sotu-%:n mukaisesti lisäystä 27,36 %, niin päädytään euroon. Opetushallitukselle on ilmoitettu Muihin kiinteistökustannuksiin/muut menot euroa. Koulussa tehdyn laskelman perusteella muiksi menoiksi ovat tulkittu seuraavat tilikokonaisuudet: Vesi (tili 4410; 1 076,40 euroa), Sähkö (tili 4415; ,85 euroa), Kunnossapito (tilit ; ,26 euroa) ja Irtaimiston vakuutukset (tili 4600; 1527,15 euroa). Muut menot sisältävät tilin 4499 Pakollinen varaus, joka on ollut suuruudeltaan euroa. Varaus on ollut kustannusten määrää lisäävä. Vuoden 2009 ( ) tilinpäätöksen mukaan muihin kuluihin on kirjattu pakollinen varaus ,00 euroa remontista, joka aloitetaan kesäkuussa Tästä summasta 77 % on kohdistettu perusopetukseen. Muiden kiinteistökustannusten Muihin tuloihin on kirjattu vuokratuotot (kirjanpidossa omana tilinään eli tili 6100). Vuokratuottoja on kohdistunut vuoteen 2009 yhteensä kahdelta tilikaudelta euroa. Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Muiden kiinteistökustannusten palkkausmenot muodostuivat tarkastuksen aikana saadun tiedon mukaan kiinteistönhoitajan, kesätyöntekijöiden ja siivouksen palkoista. Palkat henkilösivukuluineen olivat yhteensä euroa, josta perusopetukseen kohdistuu euroa. Muiden kiinteistökustannusten kohta Muut menot saadaan kirjanpidon kohdista vuokrat, kiinteistön käyttökulut ja varmuus- ja oikeusturvakulut. Oppilaiden vakuutukset (4 131 euroa) on vähennetty kohdasta varmuus- ja oikeusturvakulut, koska luku on esitetty jo sisäisen hallinnon muissa menoissa. Kiinteistökustannusten kohdasta Muut menot kohdistuu perusopetukseen euroa. Tämä jakautuu Muihin menoihin ( euroa) ja Arvonlisäveroon (9 927 euroa). Muiden menojen kiinteistön käyttökulut sisältävät tilin 4499 Pakollinen varaus, joka on ollut suuruudeltaan euroa. Varaus on ollut kustannusten määrää pienentävä.

76 76 Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Opetushallitukselle lähetettyyn lomakkeeseen on kirjattu Muihin kiinteistökustannuksiin/palkkoihin euroa. Koulussa erikseen laaditun laskelman perusteella Muiden kiinteistökustannusten palkkoihin on kirjattu esi- ja perusopetukseen euroa. Henkilösivukulujen jälkeen luvuksi on muodostunut euroa, josta kohdistuu perusopetukseen euroa. Koulussa laaditun laskelman perusteella Muiden kiinteistökustannusten muiksi menoiksi tulkittavina olisi voinut pitää seuraavia tilikokonaisuuksia: Kaluston korjaukset (tili 4200; euroa) Vuokrat (tilit ; euroa) Vesi (tili 4410; euroa) Sähkö (tilit 4415 ja 4496; euroa) Huoltopalvelut (tilit ; euroa) o mm. Kiinteistön vuosikorjaukset lv (tili 4441; euroa) o Pakollinen varaus remontti (tili 4499; euroa) Varmuus- ja oikeusturvakulut, oikaistuna oppilaiden vakuutuksilla (tilit ; euroa). Muiden kiinteistökustannusten/muut menot ovat yhteensä euroa, josta kohdistuu perusopetukseen euroa. Tämä jakautuu Muihin menoihin ( euroa) ja Arvonlisäveroon ( euroa). Muiden menojen kiinteistön käyttökulut sisältävät tilin 4499 Pakollinen varaus, joka on ollut suuruudeltaan euroa. Varaus on ollut kustannusten määrää pienentävä. Havainnot ja johtopäätökset Opetushallituksen tietojenkeruuohjeessa on todettu, että Muihin kiinteistökustannuksiin (K062) on tullut merkitä mm. kiinteistöhenkilökunnan palkat lakisääteisine henkilösivukuluineen, eläkkeet, materiaalin ja palvelujen ostot, vuokrat ja muut kiinteistöjen hoitoon sekä ylläpitoon liittyvät kustannukset. Myös kiinteistöjä välittömästi palvelevan tontin ja kadun kunnossapitokustannukset. Tietojenkeruuohjeessa on todettu myöhemmin investointimenoista, että Investointimenot ovat koneiden, kalustamisen, rakentamisen ja perusparantamisen kustannuksia, siltä osin kuin ne käsitellään kirjanpidossa investointimenoina. Kirjanpitolain (1336/1997) 4. luvun (Tilinpäätöseriin liittyvät määritelmät) 3 :n (Pysyvät ja vaihtuvat vastaavat) 1 mom. mukaan Taseen vastaavien erät jaetaan pysyviin ja vaihtuviin käyttötarkoituksensa perusteella. Pysyviä ovat erät, jotka on tarkoi-

77 77 tettu tuottamaan tuloa jatkuvasti useana tilikautena. Muut vastaavien erät ovat vaihtuvia. Kirjanpitolain 5. luvun (Arvostus- ja jaksotussäännökset) 5 :n (Pysyvien vastaavien hankintamenon jaksottaminen) 1 mom. mukaan Pysyviin vastaaviin kuuluvan aineellisen omaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi. Tarkastuksen perusteella Muiden kiinteistökustannusten muiden menojen määrä on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2011 merkittävästi eli yli euroa. Tähän on vaikuttanut keskeisesti se, että pääkoulu on rakennettu vuoden 2011 aikana melkein kokonaan uudelleen. Tarkastuksen saaman tiedon perusteella tilinpäätöksessä on kirjattu remonttikuluja taseeseen euroa ja tuloslaskelmaan euroa. AURINKORANNIKON SUOMALAISEN KOULUN KIRJALLINEN VASTINE Aurinkorannikon suomalaiselta koululta saadussa kirjallisessa vastineessa todetaan, että Tilinpäätöksessä rakennuskustannukset on jaettu tuloslaskelmaan (vuosikuluihin) ja taseeseen (perusparannuksiin) silloisen rahastonhoitajan näkemyksen ja hallituksen päätösten mukaisesti. Perusopetuksen tietojenkeruuseen em. menojen lisäys on vaikuttanut siten, että Muiden kiinteistökustannusten muiden menojen osuus on kasvanut eurosta euroon (ilman arvioitua arvonlisäveroa) vuodesta 2010 vuoteen Aurinkorannikon suomalainen koulu on kirjannut kaikille tarkasteluvuosille pakollisia varauksia. Vuonna 2009 varaus on ollut kustannusten määrää lisäävä. Vuosina 2010 ja 2011 varauksen kirjaaminen Opetushallituksen tietojenkeruuseen on pienentänyt kustannusten määrää. Varausten nettovaikutus kolmelta vuodelta on ollut nolla euroa. Opetushallituksen tietojenkeruuta koskevassa ohjeistuksessa ei ole mainintaa varausten esittämisestä. Varmuus- ja oikeusturvakulujen määräksi on muodostunut laskelmassa euroa. Summassa on oikaistu lukua virheellisesti 416 eurolla, kun se olisi tullut oikaista eurolla (Oppilaiden vakuutukset).

78 Pienet hankkeet (K090) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 36 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Pienistä hankkeista annettuja tietoja vuosina Vuoden 2009 tiedot toimitettiin Opetushallitukseen paperilomakkeella aikaisemmin selvitetyn mukaisesti. Taulukko 36. Aurinkorannikon suomalaisen koulun perusopetuksen/pienten hankkeiden menot vuosina Pienet hankkeet 2009 Pienet hankkeet 2010 Pienet hankkeet 2011 Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Havainnot ja johtopäätökset Toimintoon Pienet hankkeet ei ole kohdistettu kustannuksia tarkasteluvuosina Myöskään esiopetuksen osalta ei ollut kohdistettu kustannuksia Pieniin hankkeisiin tarkasteluvuosina Aikaisemmin tarkastuskertomuksessa on jo käsitelty sitä, että mitä Pieniin hankkeisiin olisi tullut kirjata. Tarkastuksen perusteella osa Muiden kiinteistökustannusten (K062) muista menoista olisi tullut kohdentaa Pieniin hankkeisiin K Menot yhteensä (K100) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 37 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Menoista yhteensä annettuja tietoja vuosina Vuoden 2009 tiedot toimitettiin Opetushallitukseen paperilomakkeella ja tiedoissa annettiin yhdessä sekä perus- että esiopetuksen tiedot, minkä seurauksena alla olevassa taulukossa ei esitetä vuoden 2009 tietoja.

79 79 Taulukko 37. Aurinkorannikon suomalaisen koulun perusopetuksen/yhteensä menot vuosina Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Menot yhteensä Menot yhteensä Havainnot ja johtopäätökset Perusopetuksen Menot yhteensä kohta on kasvanut merkittävästi vuodesta 2010 vuoteen Palkkauksen määrä on kasvanut yli euroa vuodessa ja muiden menojen määrä on kasvanut lähes euroa Myyntitulot valtiolta, kunnilta, kuntayhtymiltä ja muilta Taulukosta 38 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Myyntituloista annettuja tietoja vuosina Vuoden 2009 tiedot toimitettiin Opetushallitukseen paperilomakkeella aikaisemmin selvitetyn mukaisesti. Tulot sisältävät arvonlisäveron ja ao. rivi esitetään vain siinä tapauksessa, mikäli kyseinen rivi ei ole nolla. Taulukko 38. Aurinkorannikon suomalaisen koulun perusopetuksen/myyntitulot vuosina euroina Myyntitulot valtiolta 2009 Myyntitulot valtiolta Myyntitulot valtiolta 2011 Vuonna 2010 ilmoitetut myyntitulot ovat valtiolta saatuja avustuksia, mm. nuorten liikunnan tukemiseen. Avustusta on saatu kirjanpidon mukaan euroa, josta kohdistuu perusopetukseen euroa. Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuksen perusteella toimintoa Myyntitulot valtiolta jne. koskevat tiedot koskien vuotta 2010 olivat johdettavissa kirjanpidosta. Perusopetuksen osalta vuosille 2009 ja 2011 ei ollut tapahtumia tietojenkeruun kohtaan Myyntitulot valtiolta jne.

80 Maksut Taulukosta 39 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Maksuja annettuja tietoja vuosina Taulukko 39. Aurinkorannikon suomalaisen koulun perusopetuksen/maksut vuosina euroina Maksut Maksut Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Ilmoitetut maksut ovat lukukausimaksuja (kirjanpidon mukaan yhteensä euroa), joista on vähennetty lukukausimaksujen luottotappiot (1 103 euroa). Maksuista kohdistuu perusopetukseen euroa. Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Ilmoitetut maksut ovat lukukausimaksuja (kirjanpidon mukaan yhteensä euroa), joihin sisältyy myös kerhomaksut (4 836 euroa). Maksuista kohdistuu perusopetukseen euroa. Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuskertomuksessa on otettu aiemmin kantaa koulun lukukausimaksujen oikeellisuuteen. Vuoden 2010 tietojenkeruuseen oli ilmoitettu perusopetuksen osuus (97 %) lukukausija rekisteröintimaksuista ( euroa), mutta lukuun ei ollut sisällytetty kerhomaksujen osuutta. Maksuista oli vähennetty lukukausimaksujen luottotappiot. Vuoden 2011 tietojenkeruuseen oli ilmoitettu perusopetuksen osuus (92 %) lukukausija rekisteröintimaksuista ( euroa) sekä kerhomaksuista (4 836 euroa) eli yhteensä euroa. Vuonna 2011 ei ollut kirjanpitoon kirjattu lukukausimaksujen luottotappioita. Perusopetusta koskevan vuoden 2011 tietojenkeruuohjeen mukaan: Maksut kohtaan merkitään omilta oppilailta perityt lukukausi-/lukuvuosi- tai kurssimaksut. Lisäksi kohtaan merkitään esimerkiksi omilta perusopetuksen oppilailta perityt materiaalimaksut, kopiointimaksut ja kirjastomaksut.

81 81 Tarkastuksen perusteella toimintoa Maksut koskevat tiedot olivat johdettavissa kirjanpidosta. Kerhomaksujen osalta oli toimittu vuosina 2010 ja 2011 eri tavoilla. Kerhomaksut tulee kirjata tietojenkeruuseen, mikäli ne ovat luonteeltaan lukukausi- tai lukuvuosityyppisiä. AURINKORANNIKON SUOMALAISEN KOULUN KIRJALLINEN VASTINE Aurinkorannikon suomalaiselta koululta saadussa kirjallisessa vastineessa todetaan, että kerhomaksut olisivat koulun käsityksen mukaan iltapäiväkerhomaksuja, joten ne eivät kuuluisi varsinaiseen toimintaan. Vuoden 2009 tietojenkeruussa ei tiedusteltu Maksuja. Vuoden 2009 tietojenkeruussa pyydettiin toimintoa Opetus koskien antamaan tieto Oppilasmaksuista. Niiden määräksi ilmoitettiin euroa. Esi- ja perusopetuksen lukukausi-, lukuvuosi- tai vastaavien maksujen osalta on suositeltavaa, että niistä annettavat tiedot perustuvat aiheuttamisperiaatteeseen eivätkä laskennalliseen menettelyyn. Eli perusopetuksen tietojenkeruuseen ne maksut, joita on tosiasiallisesti peritty perusopetuksen oppilailta Tuet ja avustukset (työllistämistuet, muut tuet ja avustukset valtiolta, Euroopan Unionilta ja muilta) Taulukosta 40 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Tuista ja avustuksista annettuja tietoja vuosina Vuoden 2009 tiedot toimitettiin Opetushallitukseen paperilomakkeella aikaisemmin selvitetyn mukaisesti. Tulot sisältävät arvonlisäveron ja ao. rivi esitetään vain siinä tapauksessa, mikäli kyseinen rivi ei ole nolla. Taulukko 40. Aurinkorannikon suomalaisen koulun perusopetuksen/tuet ja avustukset vuosina euroina Työllistämistuet 2009 Tuet ja avustukset/työllistämistuet Tuet ja avustukset/muut tuet ja avustukset valtiolta Tuet ja avustukset/muilta

82 82 Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Kirjanpidon mukaan Tukiin ja avustuksiin on kirjattu euroa työllistämistukea, josta kohdistuu perusopetukseen euroa. Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Kirjanpitoon on kirjattu Muihin avustuksiin on kirjattu euroa, josta perusopetukseen kohdistuu euroa. Tuet ja avustukset muilta sisältävät kirjanpidon mukaan Lahjoitukset (1 430 euroa) ja Stipendit (4 437 euroa). Tulot ovat yhteensä euroa, josta perusopetukseen kohdistuu euroa. Ohjeen perusteella 20 voitaneen tulkita, että sekä stipendeihin että lahjoituksiin liittyvät tulot esitetään Varsinaisen toiminnan tuloissa. Varsinaisen toiminnan tulot eritellään tietojenkeruussa myyntituloihin, maksuihin, tukiin ja avustuksiin, ulkoisiin ja sisäisiin vuokratuloihin sekä muihin tuloihin. Havainnot ja johtopäätökset Lahjoituksia ja stipendejä koskevat tulot oli kirjattu varsinaiseen toimintaan sisältyvään kohtaan Tuet ja avustukset. Tilien luonteesta riippuen em. erät voivat kuulua myös varsinaisen toiminnan Muihin tuloihin Ulkoiset (6320) ja sisäiset (6370) vuokratulot sekä muut tulot (6700) Taulukosta 41 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Ulkoisista ja sisäisistä vuokratuloista sekä muista tuloista annettuja tietoja vuosina Vuoden 2009 osalta ei vastaavia tietoja kysytty. Tulot sisältävät arvonlisäveron ja ao. rivi esitetään vain siinä tapauksessa, mikäli kyseinen rivi ei ole nolla. 20 Sekä vuoden 2010 että vuoden 2011 tietojenkeruita koskevissa ohjeissa on todettu mm., että varsinaisen toiminnan tuloja ovat ulkopuolisilta, esimerkiksi yrityksiltä, säätiöiltä, yhdistyksiltä tai yksityishenkilöiltä saatu rahoitus.

83 83 Taulukko 41. Aurinkorannikon suomalaisen koulun perusopetuksen/ulkoiset ja sisäiset vuokratulot sekä muut tulot vuosina Ulkoiset ja sisäiset vuokratulot sekä muut tulot/2010 Ulkoiset ja sisäiset vuokratulot sekä muut tulot/2011 euroina Havainnot ja johtopäätökset Toimintoon Ulkoiset ja sisäiset vuokratulot sekä muut tulot ei ole kohdistettu kustannuksia tarkasteluvuosina Vuoden 2009 osalta ei vastaavia tietoja kysytty Tulot yhteensä (6900) Taulukosta 42 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Tuloja yhteensä vuosina Vuoden 2009 tiedot toimitettiin Opetushallitukseen paperilomakkeella aikaisemmin selvitetyn mukaisesti. Tulot sisältävät arvonlisäveron. Taulukko 42. Aurinkorannikon suomalaisen koulun perusopetuksen/tulot yhteensä vuosina euroina Tulot yhteensä 2009 Tulot yhteensä Tulot yhteensä Havainnot ja johtopäätökset Perusopetukseen kohdistuvat tulot ovat nousseet n eurolla vuodesta 2010 vuoteen Muu toiminta/menot yhteensä ja Tulot yhteensä Taulukosta 43 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien muusta toiminnasta annettuja tietoja vuosina Muu toiminta on jaettu menoihin ja tuloihin yhteensä. Vuonna 2009 tiedot lähetettiin Opetushallituksen paperilomakkeella. Vuoden 2009 lomakkeella kysyttiin valtionosuuspohjaan kuulumattomia menoja ja tuloja. Menot ja tulot oli jaettu maksulliseen palvelutoimintaan ja muihin menoihin ja tuloihin.

84 84 Taulukko 43. Aurinkorannikon suomalaisen koulun perusopetuksen/muu toiminta/ Menot yhteensä ja Tulot yhteensä vuosina (tuhansina euroina) Muu toiminta Menot yhteensä Tulot yhteensä Menot ja Tulot 2009 Valtionosuuspohjaan kuulumattomat Maksullinen palvelutoiminta Muut menot ja tulot Menot yhteensä ja Tulot yhteensä Menot yhteensä ja Tulot yhteensä Tietojenkeruu koskien vuotta 2009 Maksullisen palvelutoiminnan tuloihin on kirjattu euroa, joka on kirjanpidossa ruokailutuottoja (tili 3070). Muiden menojen ja tulojen menoihin on kirjattu euroa ja tuloihin euroa. Aurinkorannikon suomalaisella koululla olleesta kirjanpitomateriaalista, joka kohdistui vuoden 2009 tietojenkeruuseen, ei ollut todennettavissa em. euromäärien muodostumista. Tarkastuksen näkökulmasta euromäärät eivät olleet olennaisia eikä niistä pyydetty koululta lisäselvityksiä. Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Muun toiminnan menoissa on terveydenhoitajan palkat, josta kohdistuu perusopetukseen euroa. Muun toiminnan tuotoissa on kirjanpidosta todennettavina erinä ruokailutuottoja, kerhomaksuja, lahjoitukset/stipendit, jäsenmaksuja, vuokratuottoja, toiminnan muita tuottoja sekä korkotuottoja. Em. erien yhteissumma euroa, josta kohdistuu euroa perusopetukseen. Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Muun toiminnan menoissa on ilmoitettu terveydenhoitajan palkka ja korkokuluja (2 093 euroa), josta kohdistuu perusopetukseen euroa. Muun toiminnan tuotoissa on kirjanpidosta todennettavina erinä ruokailutuottoja (1 266 euroa), satunnaisia tuottoja ( euroa)

85 85 jäsenmaksuja (894 euroa), vuokratuottoja (3 392 euroa), toiminnan muita tuottoja (7 004 euroa) sekä korkotuottoja (5 010 euroa). Em. erien yhteissumma euroa, josta kohdistuu perusopetukseen euroa esiopetukseen. Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuksen perusteella toimintoa Muu toiminta/menot ja tulot koskevat tiedot olivat pääsääntöisesti johdettavissa kirjanpidosta. Vuoden 2009 tietojenkeruun muodostumista ei ollut Aurinkorannikon suomalaisella koululla kaikilta osin todennettavissa Poistot varsinaisesta ja muusta toiminnasta Taulukosta 44 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien varsinaisen ja muun toiminnan poistoista annettuja tietoja vuosina Taulukko 44. Aurinkorannikon suomalaisen koulun perusopetuksen/poistot varsinaisesta toiminnasta ja muusta toiminnasta vuosina Poistot Varsinainen toiminta Muu toiminta Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Poistot ovat kirjanpidosta todennettavat poistot koneista ja kalustosta ( euroa), poistot aineettomista oikeuksista (33 euroa) ja poistot rakennuksista ( euroa). Poistojen yhteissummasta ( euroa) kohdistuu perusopetukseen euroa. Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Poistot ovat kirjanpidosta todennettavat poistot koneista ja kalustosta ( euroa), poistot aineettomista oikeuksista (554 euroa) ja poistot rakennuksista ( euroa). Poistojen yhteissummasta ( euroa) kohdistuu perusopetukseen euroa.

86 86 Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuksen perusteella toimintoa Poistot/Varsinainen toiminta ja Muu toiminta koskevat tiedot olivat johdettavissa kirjanpidosta. Varsinaisen toiminnan ja Muun toiminnan poistoja ei tiedusteltu vuoden 2009 tietojenkeruussa Investoinnit varsinaisessa ja muussa toiminnassa Taulukosta 45 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Varsinaisen ja muun toiminnan investoinneista annettuja tietoja vuosina Investointitietoina esitetään varsinaisen ja muun toiminnan menot (ilman alv:a), arvonlisävero ja tulot (sisältäen alv:in). Taulukko 45. Aurinkorannikon suomalaisen koulun perusopetuksen/investoinnit/ Varsinainen toiminta ja Muu toiminta vuosina (tuhansina euroina) Investoinnit Varsinainen toiminta Muu toiminta 2010 Menot 2011 Menot Arvonlisävero 2011 Arvonlisävero Tulot 2011 Tulot Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Aurinkorannikon suomalaiselta koululta saadun tiedon mukaan varsinaisen toiminnan investointeihin on kirjattu koulun päärakennuksen 10 %:n osuuden hankinta ( euroa) päärakennuksen peruskorjaus ( euroa) laajennusosan hankinta ( euroa) pelikenttää koskeva ennakkomaksu ( euroa) ja kalustohankintoja ( euroa). Näistä eristä muodostuu yhteensä euroa, joka jakautuu Menoihin ( euroa) ja Arvonlisäveroon ( euroa). Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuksen perusteella toimintoa Investoinnit/Varsinainen toiminta ja Muu toiminta koskevat tiedot olivat johdettavissa kirjanpidosta.

87 87 Varsinaisen toiminnan ja Muun toiminnan investointeja ei tiedusteltu vuoden 2009 tietojenkeruussa. Ohjeen mukaan investointeihin liittyvät menot ja tulot eritellään perusopetuksen varsinaiseen toimintaan kuuluviin investointeihin ja muuhun toimintaan kuuluviin investointeihin. Perusopetuksen varsinaiseen toimintaan kuuluvat investointimenot kohdassa ilmoitetaan vuoden 2011 kirjanpidon mukaisten perusopetuksen järjestämiseen liittyvien investointimenojen yhteismäärä (ml. pienet hankkeet). Investointimenot ovat koneiden, kalustamisen, rakentamisen ja perusparantamisen kustannuksia, siltä osin kuin ne käsitellään kirjanpidossa investointimenoina o o Tarkastuksen perusteella Opetushallituksen tietojenkeruun Investointi-kohtaan laitettaisiin kirjanpidossa investointimenoina käsitellyt rakentamisen ja perusparantamisen kustannukset em. kustannukset sisältäen myös pieniin hankkeisiin kirjatut kustannukset eli pienet hankkeet tulisivat sekä kohtaan K090 Pienet hankkeet ja Investoinnit Suoritteet Taulukosta 46 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Suoritteista annettuja tietoja vuosina Suoritetietona esitetään opetustuntien kappalemäärä vuoden aikana sekä varsinaisessa että muussa toiminnassa. Vuoden 2009 tiedot toimitettiin Opetushallitukseen paperilomakkeella. Vuonna 2009 tietoina esitettiin yhdistettynä sekä perus- että esiopetuksen tiedot. Taulukko 46. Aurinkorannikon suomalaisen koulun perusopetuksen/suoritteet/ Opetustuntien lukumäärä kpl/v vuosina (tuhansina euroina) Suoritteet Varsinainen toiminta Muu toiminta Opetustuntien lukumäärä kpl/v 2009 Perusopetus ja esiopetus Opetustuntien lukumäärä kpl/v Opetustuntien lukumäärä kpl/v

88 Lukiokoulutuksen tiedot Seuraavissa kappaleissa tuodaan esiin kustannus- ja tuloerittäin havaintoja lukiokoulutuksesta annetuista tiedoista vuosilta Lukiokoulutuksen tietojen antamisen osalta oli todennettavissa allekirjoitettuja paperilomakkeita seuraavasti: - Ulkomaan koulut/lukiokoulutus/ilmoitus kustannuksista, tuloista ja suoritteista/vuosi 2009, ei allekirjoitettu eikä päivätty. Yhteyshenkilöksi on merkitty rehtorin nimi. - lukiokoulutus/kustannus-, tulo- ja suoritelomake koskien vuotta Taloussihteeri on allekirjoittanut lomakkeen lukiokoulutus/kustannus-, tulo- ja suoritelomake koskien vuotta Taloussihteeri on allekirjoittanut lomakkeen Vuosia 2010 ja 2011 koskevat tiedot oli toimitettu Opetushallitukselle ja tiedot täsmäsivät Opetushallituksen raportointijärjestelmässä oleviin tietoihin. Vuonna 2009 tiedot toimitettiin Opetushallitukseen paperilomakkeella. Lukiolla on kirjanpidossa oma kustannuspaikka Lukiokoulutuksen kustannusten kehittyminen vuosina Seuraavasta taulukosta ja kuviosta ilmenee miten Aurinkorannikon suomalaisen koulun esiopetukseen kohdistuvat kustannukset ovat muuttuneet vuosien aikana. Tiedot perustuvat koulun Opetushallitukselle vuosittain toimittamiin tietoihin. Taulukko 47. Lukiokoulutuksen kustannusten kehitys Aurinkorannikon suomalaisella koululla vuosina Tiedot perustuvat koulun Opetushallitukselle toimittamiin tietoihin. Opetus Ruokailu Muu oppilashuolto Palkkaukset Muut menot Yhteensä Sisäinen hallinto Kiinteistöjen ylläpito/muut kiinteistökustannukset Yhteensä Palkkaukset Muut menot Yhteensä Taulukosta 47 voidaan havaita, että lukiokoulutukseen kohdistuneiden kustannusten määrä on lisääntynyt maltillisimmin tarkasteluvuosien aikana Aurinkorannikon suomalaisella koululla.

89 89 Lukiokoulutuksen osalta suurin muutos on tapahtunut sisäisen hallinnon kustannuksissa, etenkin palkkaukseen kohdistetuissa kustannuksissa. Kun vuonna 2009 lukiokoulutuksen sisäisen hallinnon palkkaukseen kohdistettiin n euroa, niin vuonna 2010 palkkaukseen kohdistettiin jo lähes euroa ja vuonna 2011 n euroa. Muut menot kasvoivat vastaavana aikana reilusta eurosta lähes euroon. Yhteensä kustannukset kasvoivat siis n euroa. Seuraavissa kappaleissa on kerrottu tarkemmin varsinaisen toiminnan toteutumisesta.

90 Kuvio 6. Kustannusten kehitys lukiokoulutuksen osalta Aurinkorannikon suomalaisella koululla vuosina Tiedot perustuvat koulun Opetushallitukselle toimittamiin tietoihin Palkkaukset Muut menot Yhteensä Opetus Ruokailu Muu oppilashuolto Sisäinen hallinto Kiinteistöjen ylläpito/muut kiinteistökustannukset

91 12.2 Opetus (K010) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 48 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien lukiokoulutuksen Opetuksen kustannuksista annettuja tietoja vuosina Vuoden 2009 tiedot toimitettiin Opetushallitukseen paperilomakkeella eikä niitä ole Opetushallituksen tietojärjestelmissä. Taulukko 48. Aurinkorannikon suomalaisen koulun lukiokoulutuksen/opetuksen menot ja tulot vuosina Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Tulot Oppilasmaksut Opetus Rehtorin ja opettajien palkat Muut opetuksen kust Opetus Opetus Tietojenkeruu koskien vuotta 2009 Opetuksen oppilasmaksutuloihin on kirjattu kerho- (55 euroa) ja lukiomaksut ( euroa), joilla on kirjanpidossa omat tilinsä (tilit 3030 ja 3040). Oppilasta kohti maksettavat lukukausimaksut maksetaan pääsääntöisesti jaksoittain, lukukausittain tai lukuvuosittain. Maksuennakot kirjataan luonteensa mukaisesti joko tilille Lukio lukukausimaksuennakot (tili 2864) tai tilille Lukio lukuvuosimaksuennakot (tili 2865) tai tilille Lukio jaksomaksuennakot (tili 2867). Näiltä ennakkomaksutileiltä lukukausimaksuja puretaan kuukausittain tilille 3040 Lukiomaksut. Vastaava ennakkomaksujen purkamismenettely on ollut käytössä myös vuosien 2010 ja 2011 lukukausimaksuissa. Opetushallitukselle lähetettyyn lomakkeeseen on kirjattu Rehtorin ja opettajien palkkoihin euroa. Tarkastuksen perusteella kirjanpidon lukiokoulutuksen Opetuspalkkoihin on kirjattu euroa. Koulussa tarkastuksen aikana laaditun asiakirjan perusteella rehtorin ja opettajien palkat ovat olleet euroa. Tähän päädytään, mikäli sotuprosenttina käytetään 23,79 %:a. Tarkastuksen käytettävissä oli koululla laadittu tietojenkeruuta koskeva Excel-työpaperi OPH:n raportin erittelyt 2009/Lukio 2009, johon oli merkitty ainoastaan kokonaissumma ( ,00 euroa) otsikolla Rehtorin ja opettajien palkat. Tarkempaa erittelyä summan muodostumisesta henkilöittäin/laskentaperusteittain ei ollut koululla todennettavissa.

92 92 Opetushallitukselle lähetettyyn lomakkeeseen on kirjattu Muihin opetuksen kustannuksiin euroa. Tarkastuksen perusteella kirjanpidosta oli todennettavissa, että euromäärä muodostuu Muista henkilöstökuluista (tili 4190; euroa) Kaluston korjauksista (tili 4200; euroa) Työaineista ja välineistä (tilit 4310 ja 4320; euroa) Taito- ja taideaineista (tilit ; euroa) Oppikirjoista (tili 4330; 770 euroa) Koulutuksesta (tili 4355; euroa) Kopiointikuluista (tili 4360; 823 euroa) Opintomatkoista ja retkistä (tili 4370; euroa) Sijaisuuksista ja korvauksista (tilit 4380 ja 4382; euroa) Rahdeista (tili 4385; 108 euroa) sekä Muista opetustoimen kuluista (tilit ; euroa). Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Kirjanpidon mukaan lukiokoulutuksen opetuspalkat ovat olleet tarkasteluvuonna euroa. Luku muodostuu kuukausittaisista kohdistamisista lukiokoulutukselle ( euroa) ja kalenterivuoden 2010 aikana tehdyistä kirjanpitokorjauksista (13 117,06). Olennaisimpia korjauksia ovat olleet erillisen lopputilin maksaminen (4 378 euroa) ja apulaisrehtorin perusopetukseen kohdentuneen palkkaerän korjaaminen lukion kirjanpitoon (5 770 euroa). Kirjanpitoon kirjatusta euromäärästä ( euroa) on vähennetty rehtorin ja apulaisrehtorin palkoista vähennetty hallintoon kohdistuva osuus. Tämän perusteella on päädytty euron summaan. Em. summaan on lisätty laskennallinen lakisääteisten henkilösivukulujen osuus 27,86 %. Yhteissumma on euroa. Kirjanpidosta oli todennettavissa lukion kustannuspaikalta em. tarkasteluvuoden palkkasumma euroa. Muut menot saadaan kirjanpidon Opetustoimen kuluista ( euroa), vähennettynä Oppikirjoilla (561 euroa), mutta lisättynä tilillä Oppilaiden vakuutukset (1 974 euroa). Yhteissumma on euroa, joka jaetaan kohtaan Muut menot ( euroa) ja Arvonlisävero (6 052 euroa), alv 18 %. Opetushallituksen täyttöohjeessa ( Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2010 ) koskien lukiokoulutusta on todettu, että opiskelijoiden tapaturmavakuutukset esitetään kohdassa Muu opiskelijahuolto K039.

93 93 Edellisen perusteella suositellaan, että oppilaiden vakuutuksia koskevat tiedot esitetään täyttöohjeen mukaisesti kohdassa muussa opiskelijahuollossa. Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Kirjanpidon mukaan lukiokoulutuksen opetuspalkat ovat olleet tarkasteluvuonna euroa. Palkoista koululla laaditussa erillislaskelmassa kirjanpidon lukua on korjattu jakoerolla n. 17 euroa, jolloin on päädytty euroon. Kirjanpidon lukua täsmentävästä korjatusta euromäärästä ( euroa) on vähennetty rehtorin ja apulaisrehtorin palkoista vähennetty hallintoon kohdistuva osuus. Tämän perusteella on päädytty euron summaan. Em. summaan on lisätty laskennallinen lakisääteisten henkilösivukulujen osuus 27,64 %. Yhteissumma on euroa. Kirjanpidosta oli todennettavissa lukion kustannuspaikalta em. tarkasteluvuoden palkkasumma euroa. Muut menot saadaan kirjanpidon Muista henkilöstökuluista (7 653 euroa) Opetustoimen kuluista (2 286 euroa) Taitoaineista (3 905 euroa) Oppikirjoista (2 466 euroa) Koulutuksesta (3 040 euroa) Kopioinnista (2 225 euroa) Opintomatkoista ja retkistä (3 972 euroa) Sijaisuuksista ja korvauksista (1 225 euroa) Rahdeista (1 557 euroa) ja Muista opetustoimen kuluista (7 302 euroa), joista on eliminoitu Terveydenhuolto (1 988 euroa). Yhteissumma on euroa, joka jaetaan kohtaan Muut menot ( euroa) ja Arvonlisävero (6 414 euroa), alv 18 %. Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuksen perusteella toimintoa Opetus koskevat tiedot (sekä palkkaus että muut menot) olivat johdettavissa kirjanpidosta koskien vuosia 2010 ja Vuoden 2009 palkkausta koskevien tietojen antamisen osalta ei voitu luotettavasti todentaa annettujen tietojen oikeellisuutta.

94 94 Vastaavalla tavalla kuin perusopetuksenkin osalta opettajille on maksettu bonusrahaa koulun hallituksen päätöksillä sekä vuodelta 2010 että vuodelta Erilaisten tulos- ja kertapalkkioiden maksaminen on mahdollista, mutta niiden maksamisessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että niiden maksaminen vaikuttaa mahdollisesti myös oppilailta ja opiskelijoilta perittäviin maksuihin ja siihen, että opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Oppilailta ja opiskelijoilta perittävät maksut eivät saa ylittää euromäärää, joka saadaan, kun koulutuksen järjestäjälle koulutuksen järjestämisestä oppilasta tai opiskelijaa kohden aiheutuneista keskimääräisistä kustannuksista vähennetään kunkin oppilaan tai opiskelijan osalta koulutuksen järjestäjälle myönnetty valtionrahoitus. Voitaneen siis tulkita, että bonusrahojen maksaminen kasvattaa oppilailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen euromäärää. Bonusrahojen maksamisen edellytyksenä voitaneen pitää tilikauden tuloksen ylijäämäisyyttä. Vuoden 2010 tietojenkeruun osalta todettiin, että oppilaiden vakuuttamista koskevat tiedot olisi tullut esittää Muun opiskelijahuollon yhteydessä Majoitus (K020) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 49 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Majoituksen kustannuksista annettuja tietoja vuosina Vuoden 2009 tiedot toimitettiin Opetushallitukseen paperilomakkeella eikä niitä saa tietojärjestelmistä. Vuodelle 2009 ei ollut kirjattu Majoitukseen liittyviä kustannuksia. Taulukko 49. Aurinkorannikon suomalaisen koulun perusopetuksen/ Majoituksen menot vuosina Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Majoitus Majoitus Majoitus Havainnot ja johtopäätökset Toimintoon Majoitus ei ole kohdistettu kustannuksia tarkasteluvuosina

95 Ruokailu (K031) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 50 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien lukiokoulutuksen Ruokailusta annettuja tietoja vuosina Vuoden 2009 tietojenkeruussa ei tiedusteltu Ruokailuun liittyviä tietoja. Taulukko 50. Aurinkorannikon suomalaisen koulun lukiokoulutuksen/ Ruokailun menot vuosina Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Ruokailu Ruokailu Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Ruokailun palkkausmenot muodostuivat Aurinkorannikon suomalaiselta koululta saadun tiedon mukaan ruokalan henkilöstön palkasta ( euroa), jota on oikaistu euromäärällä (1 915 euroa), joka on ruokalan henkilöstön työpanosta muualle kuin ruokalaan. Palkat henkilösivukuluineen olivat yhteensä euroa. Ruokailun kohta Muut menot saadaan suoraan kirjanpidon ruokailukuluista (tilit 4400 ja 4401), euromäärältään euroa. Tämä jakautuu Muihin menoihin ( euroa) ja Arvonlisäveroon (565 euroa). Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Vuoden 2011 tietojenkeruuta varten koululla laaditun laskelman mukaan koulun keittiön henkilökunnan palkkakustannus on ollut yhteensä euroa, josta kohdistuu euroa lukioon. Palkat henkilösivukuluineen olivat yhteensä euroa. Ruokailun kohta Muut menot saadaan suoraan kirjanpidon ruokailukuluista (tilit 4400 ja 4401), euromäärältään euroa. Tämä jakautuu Muihin menoihin ( euroa) ja Arvonlisäveroon (609 euroa). Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuksen perusteella toimintoa Ruokailu koskevat tiedot olivat johdettavissa kirjanpidosta.

96 Muu opiskelijahuolto (K039) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 51 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien lukiokoulutuksen Muun opiskelijahuollon kustannuksia vuosina Vuoden 2009 tiedot toimitettiin Opetushallitukseen paperilomakkeella. Vuoden 2009 tietojenkeruussa terminä oli Muu oppilashuolto ja ao. vuodesta annettiin tiedot koskien palkkausta ja muita menoja. Taulukko 51. Aurinkorannikon suomalaisen koulun lukiokoulutuksen/muun oppilashuollon/muun opiskelijahuollon menot vuosina Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Muu oppilashuolto Muu opiskelijahuolto Muu opiskelijahuolto Tietojenkeruu koskien vuotta 2009 Opetushallitukselle lähetettyyn lomakkeeseen on kirjattu Muuhun oppilashuoltoon/palkkoihin euroa. Tarkastuksen käytettävissä oli koululla laadittu tietojenkeruuta koskeva Excel-työpaperi OPH:n raportin erittelyt 2009/Lukio 2009, johon oli merkitty ainoastaan kokonaissumma (21 140,00 euroa) otsikolla Muu oppilashuolto. Tarkempaa erittelyä summan muodostumisesta henkilöittäin/laskentaperusteittain ei ollut koululla todennettavissa. Muun oppilashuollon Muihin menoihin on kirjattu euroa, joka muodostuu kirjanpidon Ruokailukuluista (tilit 4400 ja 4401; euroa) ja Oppilaiden vakuutuksista (tili 4610; euroa). Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Vuotta 2010 koskevassa tietojenkeruussa Muun opiskelijahuollon palkkausmenoiksi ilmoitettiin euroa. AURINKORANNIKON SUOMALAISEN KOULUN KIRJALLINEN VASTINE Aurinkorannikon suomalaiselta koululta saadussa kirjallisessa vastineessa saatiin selvitys em. euromäärän muodostumisesta.

97 97 Tarkastuksen aikana koululta saadun tiedon mukaan Muun opiskelijahuollon muissa menoissa on esitetty oppikirjahankintoja, terveydenhuollon kustannuksia, matkakuluja, kokousmenoja, edustuskuluja ja stipendejä sekä vakuutuksen tyyppisiä maksuja. Tarkastuksen perusteella näistä muodostuu yhteensä n euroa (=3880, , , ,37+560,79), joka poikkeaa muutaman sata euroa Opetushallitukselle ilmoitetusta euromäärästä. Tarkastuksen näkökulmasta eroa ei voida pitää olennaisena. Opetushallitukselle lähetetyissä tiedoissa opiskelijoiden vakuutukset on esitetty kohdassa Opetus/Muut menot. Opetushallituksen täyttöohjeessa ( Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2010 ) koskien lukiokoulutusta on todettu, että opiskelijoiden tapaturmavakuutukset esitetään kohdassa Muu oppilashuolto K039. Edellisen perusteella suositellaan, että oppilaiden vakuutuksia koskevat tiedot esitetään täyttöohjeen mukaisesti tässä kohdassa eli muussa opiskelijahuollossa. Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Vuoden 2011 tietojenkeruuta varten laaditun laskelman perusteella Muun opiskelijahuollon henkilöstön palkat ovat olleet vuonna 2011 yhteensä euroa, mistä kohdistuu lukiokoulutukseen euroa. Palkkoihin tehtyjen korjausten jälkeen luvuksi on tullut euroa, johon on lisätty henkilösivukuluja (2 360 euroa) siten, että luvuksi on muodostunut euroa. Muun opiskelijahuollon muissa menoissa on esitetty tilit Terveydenhuolto (1 988 euroa) ja Oppilaiden vakuutukset (1 216 euroa), yhteensä euroa, joka jakautuu Muihin menoihin (2 627 euroa) ja Arvonlisäveroon (577 euroa). Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuksen perusteella toimintoa Muu opiskelijahuolto koskevat tiedot (sekä palkkaus että muut menot) olivat johdettavissa kirjanpidosta koskien vuosia 2010 ja Vuoden 2009 palkkausta koskevien tietojen antamisen osalta ei voitu luotettavasti todentaa annettujen tietojen oikeellisuutta.

98 Sisäinen hallinto (K061) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 52 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Sisäisen hallinnon kustannuksia annettuja tietoja vuosina Vuoden 2009 tiedot toimitettiin Opetushallitukseen paperilomakkeella. Taulukko 52. Aurinkorannikon suomalaisen koulun lukiokoulutuksen/sisäisen hallinnon menot vuosina Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Sisäinen hallinto Sisäinen hallinto Sisäinen hallinto Tietojenkeruu koskien vuotta 2009 Opetushallitukselle lähetettyyn lomakkeeseen on kirjattu Sisäiseen hallintoon/palkkoihin euroa. Tarkastuksen käytettävissä oli koululla laadittu tietojenkeruuta koskeva Excel-työpaperi OPH:n raportin erittelyt 2009/Lukio 2009, johon oli merkitty ainoastaan kokonaissumma (16 372,00 euroa) otsikolla Sisäinen hallinto. Tarkempaa erittelyä summan muodostumisesta henkilöittäin/laskentaperusteittain ei ollut koululla todennettavissa. Opetushallitukselle on ilmoitettu Sisäisen hallintoon/muihin menoihin euroa. Koululla tehdyn laskelman perusteella muiksi menoiksi ovat tulkittu seuraavat tilikokonaisuudet: Matka- ja kokouskulut (tilit 4700 ja 4720; euroa) Edustuskulut (tili 4750; 45 euroa) Stipendit (tili 4800; -76 euroa) Tilintarkastus (tili 4820; 531 euroa) Asianhoitopalkkiot (tili 4845; euroa) Rekrytointi ja mainonta (tilit 4870 ja 4871; 765 euroa) Muut hallintokulut (tilit ; euroa) Postituskulut (tili 4930; 299 euroa) Puhelin- ja internetkulut (tili 4940; euroa) Muut konttorikulut (tilit ; euroa) ja Verot Espanjaan (tili 5000; euroa)

99 99 Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Toiminnon Sisäinen hallinto palkkausmenot muodostuivat koululta saadun tiedon mukaan rehtorin ja apulaisrehtorin hallintoon kohdistuvista sekä toimistohenkilöstön palkoista ( euroa). Lisäksi on tehty lukion kohdentamisprosenttiin tehty korjaus (30 %:sta 34 %:iin), jonka vaikutus on ollut euroa. Palkat henkilösivukuluineen olivat yhteensä euroa. Sisäisen hallinnon kohta Muut menot saadaan kirjanpidon tileistä hallintokulut, konttorikulut ja Verot Espanjaan Tileille on kirjattu vuonna 2010 yhteensä euroa. Tämä jakautuu Muihin menoihin ( euroa) ja Arvonlisäveroon (3 866 euroa). Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Sisäisen hallinnon palkkausmenot muodostuivat koululla erikseen laaditun laskelman mukaan rehtorin ja apulaisrehtorin hallintoon kohdistuvista sekä toimistohenkilöstön lukiokoulutukseen kohdistuvista palkoista ( euroa). Palkat henkilösivukuluineen olivat yhteensä euroa. Sisäisen hallinnon kohta Muut menot saadaan kirjanpidon tileistä Matka- ja kokouskulut (tilit 4700 ja 4720; 7304 euroa) Edustuskulut (tili 4750; 234 euroa) Stipendit (tili 4800; 946 euroa) Tilintarkastus (tili 4820; 527 euroa) Kirjanpito ja tilinpäätös (tili 4835; euroa) Asianhoitopalkkiot (tili 4845; euroa) Rekrytointi ja mainonta (tilit , euroa) Muut hallintokulut (tilit ; euroa) Konttorikulut (tili 4930; 265 euroa, tili euroa ja tilit euroa) ja Verot Espanjaan (tili 5000; euroa) Tileille on kirjattu vuonna 2011 yhteensä euroa. Tämä jakautuu Muihin menoihin ( euroa) ja Arvonlisäveroon (9 844 euroa). Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuksen perusteella toimintoa Sisäinen hallinto koskevat tiedot (sekä palkkaus että muut menot) olivat johdettavissa kirjanpidosta koskien vuosia 2010 ja 2011.

100 100 Vuoden 2009 palkkausta koskevien tietojen antamisen osalta ei voitu luotettavasti todentaa annettujen tietojen oikeellisuutta Kiinteistöjen ylläpito/sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset (K120) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 53 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Sisäisiin vuokriin sisältyvistä pääomakustannuksista annettuja tietoja vuosina Taulukko 53. Aurinkorannikon suomalaisen koulun lukiokoulutuksen/sisäisiin vuokriin sisältyvien pääomakustannusten menot vuosina Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset 2010 Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset 2011 Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Havainnot ja johtopäätökset Sisäisiin vuokriin sisältyviä pääomakustannuksia ei ilmoitettu vuosien 2010 ja 2011 tietojenkeruussa eikä niitä tiedusteltu vuoden 2009 tietojenkeruussa Kiinteistöjen ylläpito/muut kiinteistökustannukset (K062) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 54 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Muista kiinteistökustannuksista annettuja tietoja vuosina Vuoden 2009 tiedot toimitettiin Opetushallitukseen paperilomakkeilla. Taulukko 54. Aurinkorannikon suomalaisen koulun lukiokoulutuksen/muiden kiinteistökustannusten menot vuosina Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Tulot Muut tulot Kiinteistöjen ylläpito 2009 Opetustilojen vuokrat Muut kiinteistökustannukset Muut kiinteistökustannukset Muut kiinteistökustannukset

101 101 Tietojenkeruu koskien vuotta 2009 Opetushallitukselle lähetettyyn lomakkeeseen on kirjattu Opetustilojen vuokriin/palkkaukseen euroa. Tarkastuksen aikana käytettävissä oli koululla laadittu tietojenkeruuta koskeva Excel-työpaperi OPH:n raportin erittelyt 2009/Lukio 2009, johon oli merkitty ainoastaan kokonaissumma (17 695,00 euroa) otsikolla Muut kiinteistökustannukset. Tarkempaa erittelyä summan muodostumisesta henkilöittäin/laskentaperusteittain ei ollut koululla todennettavissa. Opetushallitukselle lähetettyyn lomakkeeseen on kirjattu Opetustilojen vuokriin/muihin menoihin euroa, joka on kirjanpidossa omilla tileillään (tilit 4300 ja 4304). Opetushallitukselle on ilmoitettu Muihin kiinteistökustannuksiin/muut menot euroa. Koululla tehdyn laskelman perusteella muiksi menoiksi ovat tulkittu seuraavat tilikokonaisuudet: Vesi (tili 4410; 348 euroa) Sähkö (tilit 4415 ja 4496; euroa) Kunnossapito (tilit ; euroa) edellisestä pois tili Kiinteistön korjaukset 4440; euroa Irtaimiston vakuutukset (tili 4600; 456 euroa) Korkokulut (tili7500; 41 euroa) ja Viivästyskorot ja -maksut (tili 7510; 31 euroa) Laskelman luvuista muodostuu yhteensä euroa eli 39 euroa enemmän kuin on ilmoitettu Opetushallitukselle. Ero ei ole tarkastuksen näkökulmasta olennainen. Muut menot sisältävät tilin 4499 Pakollinen varaus, joka on ollut suuruudeltaan euroa. Varaus on ollut kustannusten määrää lisäävä. Vuoden 2009 ( ) tilinpäätöksen mukaan muihin kuluihin on kirjattu pakollinen varaus ,00 euroa remontista, joka aloitetaan kesäkuussa Tästä summasta 23 % on kohdistettu lukiokoulutukseen. Muiden kiinteistökustannusten/muihin tuloihin on kirjattu Lahjoitukset (tili 6000; 185 euroa) ja Tuotot (tilit 7000, 7100 ja 7200 eli Korkotuotot, korkotuotot koulumaksuista ja sijoitustuotot; euroa). Koululla laaditun laskelman mukaan em. tilit ovat yhteensä euroa.

102 102 Vuokratuotot (tili 6100) vuodelta 2009 ovat euroa. Tarkastuksen perusteella on oletettavaa, että tämä tili on esitetty aikoinaan Opetushallituksen tietojenkeruun kohdassa Muut kiinteistökustannukset/muut tulot. Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Muiden kiinteistökustannusten palkkausmenot muodostuivat koululta saadun tiedon mukaan kiinteistönhoitajan ja siivouksen palkoista. Palkat henkilösivukuluineen olivat yhteensä euroa. Laskelman perusteella saatu luku poikkeaa ilmoitetusta 99 euroa. Eroa ei voida pitää tarkastuksen näkökulmasta olennaisena. Kiinteistökustannusten kohta Muut menot ( euroa) jakautuvat Muihin menoihin ( euroa) ja Arvonlisäveroon ( euroa). Muissa menoissa on esitetty kaluston korjaukset (2 559 euroa), vuokrat ( euroa) ja kiinteistön käyttökulut (vesi, sähkö ja kunnossapito; euroa). Muut menot sisältävät tilin 4499 Pakollinen varaus, joka on ollut suuruudeltaan euroa. Varaus on ollut kustannusten määrää lisäävä. Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Muiden kiinteistökustannusten palkkausmenot muodostuivat koululla erikseen laaditun laskelman mukaan kiinteistöön kohdistuvan henkilöstön palkoista. Palkat henkilösivukuluineen olivat yhteensä euroa, josta kohdistui lukiokoulutukseen euroa. Henkilösivukulujen prosentilla lisättynä luvuksi muodostui euroa. Kiinteistökustannusten kohta Muut menot ( euroa) jakautuvat Muihin menoihin ( euroa) ja Arvonlisäveroon ( euroa). Muissa menoissa on esitetty Kaluston korjaukset (tili 4200; euroa) Vuokrat (tilit 4300, 4304 ja 4309; yhteensä euroa) Kiinteistön käyttökulut (Vesi, tili 4410; 806 euroa, Sähkö, tilit 4415 ja 4496; euroa; Huoltopalvelut, tilit ; euroa ja Varmuus- ja oikeusturvakulut, tilit ; 728 euroa). Varmuus- ja oikeusturvakuluista on eliminoitu tili 4610 Oppilaiden vakuutukset, joka on siirretty asianmukaisesti Muuhun oppilashuoltoon.

103 103 Muut menot sisältävät tilin 4499 Pakollinen varaus, joka on ollut suuruudeltaan euroa. Varaus on ollut kustannusten määrää pienentävä. Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuksen perusteella toimintoa Kiinteistöjen ylläpito/muut kiinteistökustannukset koskevat tiedot (sekä palkkaus että muut menot) olivat johdettavissa kirjanpidosta koskien vuosia 2010 ja Vuoden 2009 palkkausta koskevien tietojen antamisen osalta ei voitu luotettavasti todentaa annettujen tietojen oikeellisuutta. Aurinkorannikon suomalainen koulu on kirjannut lukiokoulutukseen kaikille tarkasteluvuosille pakollisia varauksia. Vuosina 2009 ja 2010 varaus on ollut kustannusten määrää lisäävä. Vuonna 2011 varauksen kirjaaminen Opetushallituksen tietojenkeruuseen on pienentänyt kustannusten määrää. Varausten nettovaikutus kolmelta vuodelta on ollut nolla euroa. Opetushallituksen tietojenkeruuta koskevassa ohjeistuksessa ei ole mainintaa varausten esittämisestä Pienet hankkeet (K090) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 55 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Pienistä hankkeista annettuja tietoja vuosina Vuoden 2009 tiedot toimitettiin Opetushallitukseen paperilomakkeella. Taulukko 55. Aurinkorannikon suomalaisen koulun lukiokoulutuksen/ Pienten hankkeiden menot vuosina Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Pienet hankkeet 2009 Pienet hankkeet Pienet hankkeet 2011 Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Pienet hankkeet (2 558 euroa) jakautuvat Muihin menoihin (2 168 euroa) Arvonlisäveroon (390 euroa).

104 104 Havainnot ja johtopäätökset Toimintoon Pienet hankkeet ei ole kohdistettu kustannuksia tarkasteluvuosina 2009 ja Tarkastuksen perusteella tarkasteluvuonna 2010 Pienissä hankkeissa on esitetty kaluston korjaukset, jotka on jo esitetty Muiden kiinteistökustannusten muissa menoissa. Kirjanpidon tilin luonteesta riippuen kustannus tulee esittää ohjeistuksen mukaisesti asianomaisessa menokohdassa. Aikaisemmin tarkastuskertomuksessa on jo käsitelty sitä, että mitä Pieniin hankkeisiin olisi tullut kirjata. Tarkastuksen perusteella osa Muiden kiinteistökustannusten (K062) muista menoista olisi tullut kohdentaa Pieniin hankkeisiin K Menot yhteensä (K100) (huomioidaan sarakkeet palkkaus L01, muut menot (ei sis. alv:a) L02 ja arvonlisävero L03) Taulukosta 56 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Menoista yhteensä annettuja tietoja vuosina Vuoden 2009 tiedot toimitettiin Opetushallitukseen paperilomakkeella. Taulukko 56. Aurinkorannikon suomalaisen koulun perusopetuksen/menot yhteensä vuosina Palkkaukset Muut menot Arvonlisävero Menot yhteensä Menot yhteensä Menot yhteensä Havainnot ja johtopäätökset Lukiokoulutuksen menot (sekä Palkkaukset että Muut menot ) ovat kasvaneet vuosittain tasaisesti tarkasteluvuosina.

105 Myyntitulot valtiolta, kunnilta, kuntayhtymiltä ja muilta Taulukosta 57 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Myyntituloista valtiolta jne. annettuja tietoja vuosina Taulukko 57. Aurinkorannikon suomalaisen koulun perusopetuksen/myyntitulot vuosina Myyntitulot valtiolta jne Myyntitulot valtiolta jne euroina Havainnot ja johtopäätökset Vuosien 2010 ja 2011 tietojenkeruussa ei ollut annettu tietoja koskien Myyntituloja valtiolta jne. Vuoden 2009 tietojenkeruussa ei ao. tietoja tiedusteltu Maksut Taulukosta 58 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Maksuja annettuja tietoja vuosina Tulot sisältävät arvonlisäveron. Vuotta 2009 koskevassa tietojenkeruussa ei tiedusteltu Maksuja. Taulukko 58. Aurinkorannikon suomalaisen koulun lukiokoulutuksen/maksut vuosina euroina Maksut Maksut Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Tarkastuksen perusteella kirjanpidosta oli todennettavissa vuodelle 2010 lukukausimaksuja ja lukiomaksuja, yhteensä euroa. Opetushallitukselle ilmoitettu luku on ollut vähän yli 100 euroa pienempi. Eroavaisuutta ei voida pitää olennaisena tarkastuksen näkökulmasta. Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Tarkastuksen perusteella kirjanpidosta oli todennettavissa vuodelle 2011 lukukausimaksuja (1 680 euroa), lukiomaksuja ( euroa) ja rekisteröintimaksuja (3 800 euroa) yhteensä euroa.

106 106 Havainnot ja johtopäätökset Lukiokoulutusta koskevat maksut ovat pienentyneet vuodesta 2010 yli eurolla vuoteen 2011 verrattuna. Maksujen osuuden pieneneminen johtui oppilasmäärän vähenemisestä (tilastointipäivänä vuonna opiskelijaa ja vuonna opiskelijaa) Tuet ja avustukset (työllistämistuet, muut tuet ja avustukset valtiolta, Euroopan Unionilta ja muilta) Taulukosta 59 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Tuista ja avustuksista annettuja tietoja vuosina Tulot sisältävät arvonlisäveron ja ao. rivi esitetään vain siinä tapauksessa, mikäli kyseinen rivi ei ole nolla. Vuotta 2009 koskevassa tietojenkeruussa ei tiedusteltu Tukia ja avustuksia. Taulukko 59. Aurinkorannikon suomalaisen koulun lukiokoulutuksen/tuet ja avustukset vuosina euroina Työllistämistuet Työllistämistuet 2011 Muut tuet ja avustukset valtiolta Muut tuet ja avustuksen muilta Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Kirjanpidon mukaan Tukiin ja avustuksiin on kirjattu euroa työllistämistukea. Muihin avustuksiin oli kirjanpitoon kirjattu (tilille 8200) euroa. Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Kirjanpitoon on kirjattu muita avustuksia 170 euroa. Havainnot ja johtopäätökset Tuet ja avustukset olivat johdettavissa kirjanpidosta.

107 Ulkoiset (6320) ja sisäiset (6370) vuokratulot sekä muut tulot (6700) Taulukosta 60 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien Ulkoisista ja sisäisistä vuokratuloista sekä muista tuloista annettuja tietoja vuosina Tulot sisältävät arvonlisäveron ja ao. rivi esitetään vain siinä tapauksessa, mikäli kyseinen rivi ei ole nolla. Taulukko 60. Aurinkorannikon suomalaisen koulun lukiokoulutuksen/ulkoiset ja sisäiset vuokratulot sekä muut tulot vuosina euroina Muut menot ja tulot/tulot (vuonna 2009) Muut tulot 2010 Muut tulot Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Vuoden 2009 tietojenkeruussa tiedusteltiin Muiden menojen ja tulojen tuloja, joiden euromääränä ilmoitettiin euroa. Summa muodostui vuokratuotoista (2 769 euroa) jäsenmaksuista (163 euroa) toiminnan muista tuotoista (1 353 euroa) ja opiskelijakahvion myynnistä ( euroa). Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Kirjanpidon mukaan muihin tuloihin on kirjattu lahjoituksia euroa. Havainnot ja johtopäätökset Muut tulot olivat johdettavissa kirjanpidosta koskien tietojenkeruuvuosia 2009 ja Vuotta 2010 koskeneessa tietojenkeruussa ei ollut ilmoitettu lainkaan Muita tuloja Valtionosuustoiminnan tulot yhteensä (6900) Taulukosta 61 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien valtionosuustoiminnan tuloja yhteensä vuosina Tulot sisältävät arvonlisäveron.

108 108 Taulukko 61. Aurinkorannikon suomalaisen koulun lukiokoulutuksen/valtionosuustoiminnan tulot yhteensä vuosina euroina Tulot yhteensä Tulot yhteensä Tulot yhteensä Havainnot ja johtopäätökset Vuotta 2009 koskevassa tietojenkeruussa tulot esitettiin toimintojen yhteydessä. Opetukseen oli kirjattu tuloja euroa. Vuotta 2010 koskevissa tuloissa esitettiin maksuja (lukukausi- ja lukiomaksuja), työllistämistukia sekä muita tukia ja avustuksia. Maksujen osuus oli euroa. Vuotta 2011 koskevissa tuloissa esitettiin maksuja, muita tukia ja avustuksia sekä muita tuloja. Maksujen osuus oli pudonnut vuodesta 2010 ja oli vuonna euroa Valtionosuuspohjaan kuulumaton toiminta Taulukosta 62 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien valtionosuuspohjaan kuulumattomasta toiminnasta annettuja tietoja vuosina Toiminta on jaettu menoihin ja tuloihin, sisältäen arvonlisäveron. Vuoden 2009 tiedot toimitettiin Opetushallitukseen paperilomakkeella. Taulukko 62. Aurinkorannikon suomalaisen koulun lukiokoulutuksen/valtionosuuspohjaan kuulumaton toiminta/ Menot ja Tulot vuosina (tuhansina euroina). Tiedot esitetään vuosikohtaisesti soveltuvasti, koska lomakkeiden sisältö vaihteli vuosittain. Muu toiminta Menot (sis. alv) Tulot (sis. alv) Koulutuspalvelujen myynti Koulutuspalvelujen myynti 2011 Muu maksullinen palvelutoiminta Muu maksullinen palvelutoiminta Muu valt.os.pohjaan kuulumaton toim Muut menot ja tulot Muu valt.os.pohjaan kuulumaton toim Muu valt.os.pohjaan kuulumaton toim. 2011

109 109 Vuotta 2009 koskeva tietojenkeruu Muiden menojen ja tulojen menoihin on kirjattu euroa ja tuloihin euroa. Tarkastuksen aikana koululla tehdyn laskelman perusteella menoihin on kirjattu Stipendit (tili 6010; 666 euroa) Varainhankinnan kulut (tili 6500; 514 euroa) Opiskelijakahvio-ostot (tili 6510; euroa) Opiskelijakahvion käyttötarvikkeet (tili 6520; euroa) Opiskelijakahvion oma käyttö (tili 6530; -310 euroa) Opiskelijakahvion varaston muutos (tili 6540; euroa) Palkat opiskelijakahvio (tili 6570; euroa) ja Sosiaalikulut opiskelijakahvio (tili 6575; euroa) Vastaavasti tuloihin olisi kirjattu Vuokratuotot (tili 6100; euroa) Jäsenmaksut (tili 6200; 163 euroa) Toiminnan muut tuotot (tili 6300; euroa) ja Opiskelijakahvion myynti (tili 6410; euroa). Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Kirjanpitoon oli kirjattu koulutuspalvelujen myyntiin euroa. Valtionosuuspohjaan kuulumattomina toiminnan menoina on esitetty opiskelijakahvion kustannuksia. Tarkastuksen aikana koululla tehdyn laskelman perusteella kustannusten yhteissummaksi saatiin euroa (tilit ). Opetushallitukselle ilmoitettu tieto oli euroa eli on euroa. Erotuksen syytä ei selvitetty tarkastuksen aikana. AURINKORANNIKON SUOMALAISEN KOULUN KIRJALLINEN VASTINE Aurinkorannikon suomalaiselta koululta saadussa kirjallisessa vastineessa oli tehty em. erotuksesta selvitys, jota voitiin pitää riittävänä. Valtionosuuspohjaan kuulumattomina toiminnan tuloina on esitetty koululla laaditun erillisen selvityksen mukaan ruokailutuottoja, opiskelijakahviomyyntejä, lahjoituksia/stipendejä, vuokratuottoja, korkotuottoja ja jäsenmaksuja. Yhteissummaksi muodostuu Opetushallitukselle ilmoitetun mukaisesti euroa.

110 110 Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Valtionosuuspohjaan kuulumattomina toiminnan menoina on esitetty opiskelijakahvion kustannuksia (tilit ; euroa), korkokuluista (814 euroa) ja terveydenhoitajan palkasta sosiaalikuluineen. Menot ovat yhteensä euroa. Koululla laaditun selvityksen mukaan Valtionosuuspohjaan kuulumattomina toiminnan tuloina on esitetty ruokailutuottoja (341 euroa), opiskelijakahviomyyntejä ( euroa), vuokratuottoja (1 429 euroa), korkotuottoja (2 533 euroa), satunnaisia tuottoja (5 186 euroa), jäsenmaksuja (406 euroa) ja toiminnan muita tuottoja (3 541 euroa). Yhteissummaksi muodostuu Opetushallitukselle ilmoitetun mukaisesti euroa. Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuksen perusteella toimintoa Valtionosuustoimintaan kuulumaton toiminta koskevat tiedot olivat johdettavissa kirjanpidosta koskien kaikkia tarkasteluvuosia Poistot valtionosuustoiminnassa ja sekä maksullisessa palvelutoiminnassa ja muussa valtionosuustoimintaan kuulumattomassa toiminnassa Taulukosta 63 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien poistoista annettuja tietoja vuosina Poistot on jaettu valtionosuustoimintaan sekä maksulliseen palvelutoimintaan ja muuhun valtionosuustoimintaan kuulumattomaan toimintaan. Taulukko 63. Aurinkorannikon suomalaisen koulun lukiokoulutuksen/poistot/ Valtionosuustoiminta ja Maksullinen palvelutoiminta ja muu valtionosuustoimintaan kuulumaton toiminta vuosina Poistot Valtionosuustoiminta Maksullinen palvelutoiminta ja muu valtionosuustoimintaan kuulumaton toiminta Tietojenkeruu koskien vuotta 2010 Poistot ovat kirjanpidosta todennettavat poistot koneista ja kalustosta ( euroa), poistot aineettomista oikeuksista (17 euroa) ja poistot rakennuksista (2 715 euroa). Poistojen yhteissumma on euroa.

111 111 Tietojenkeruu koskien vuotta 2011 Poistot ovat kirjanpidosta todennettavat poistot koneista ja kalustosta ( euroa), poistot aineettomista oikeuksista (285 euroa) ja poistot rakennuksista (2 698 euroa). Poistojen yhteissumma on euroa. Havainnot ja johtopäätökset Tarkastuksen perusteella toimintoa Poistot valtionosuustoiminnassa jne. koskevat tiedot olivat johdettavissa kirjanpidosta koskien vuosia 2010 ja Vuoden 2009 tietojenkeruussa ei tiedusteltu poistojen määrää Investoinnit valtionosuustoiminnassa ja sekä maksullisessa palvelutoiminnassa ja muussa valtionosuustoimintaan kuulumattomassa toiminnassa Taulukosta 64 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien investoinneista annettuja tietoja vuosina Investointitietoina esitetään valtionosuustoiminnan sekä maksullisen palvelutoiminnan ja muun valtionosuustoimintaan kuulumattoman toiminnan menot (ilman alv:a), menojen arvonlisävero ja tulot (sisältäen alv:in). Taulukko 64. Aurinkorannikon suomalaisen koulun lukiokoulutuksen/investoinnit/ Valtionosuustoiminta ja Maksullinen palvelutoiminta ja muu valtionosuustoimintaan kuulumaton toiminta vuosina Investoinnit Valtionosuustoiminta Maksullinen palvelutoiminta jne menot (ilman alv:a) 2011 menot (ilman alv:a) 2010 menojen arvonlisävero 2011 menojen arvonlisävero 2010 tulot (sis. alv:in) 2011 tulot (sis. alv:in) Havainnot ja johtopäätökset Vuosien 2010 ja 2011 tietojenkeruussa ei ollut esitetty Investointeihin liittyviä tietoja.

112 Suoritteet Taulukosta 65 ilmenee Opetushallituksen kustannussovelluksesta todennettavissa olleet tiedot koskien suoritteista annettuja tietoja vuosina Suoritetietona esitetään opetustuntien kappalemäärä vuoden aikana sekä opetustoiminnassa että maksullisessa palvelutoiminnassa. Vuonna 2009 tiedot toimitettiin Opetushallitukselle paperilomakkeelle. Taulukko 65. Aurinkorannikon suomalaisen koulun lukiokoulutuksen/suoritteet/ Opetustuntien lukumäärä kpl/v vuosina Suoritteet Opetustoiminta Maksullinen palvelutoiminta Opetustuntien lukumäärä kpl/v Opetustuntien lukumäärä kpl/v Opetustuntien lukumäärä kpl/v

113 Havaintoja liittyen Aurinkorannikon suomalaisen koulun eri rakentamisprojekteihin Sovellettava lainsäädäntö Tarkastuksen aikana eri asiakirjoista ei tullut esille, milloin Aurinkorannikon suomalaisen koulun eri rakentamisprojekteihin olisi tullut soveltaa Espanjan lainsäädäntöä ja milloin Suomen lainsäädäntöä. AURINKORANNIKON SUOMALAISEN KOULUN KIRJALLINEN VASTINE Aurinkorannikon suomalaiselta koululta saadussa kirjallisessa vastineessa todetaan, että Koska rakennus sijaitsee Espanjassa, tulee rakennuksen luonnollisesti kaikilta osin täyttää kaikki Espanjan lain ja espanjalaisten viranomaisten asettamat määräykset. Espanjan viranomaiset tarkastavat rakennuksen ja antavat avaus- ja käyttöönottoluvat. Koska opetustoiminta tapahtuu suomalaisen opetussuunnitelman mukaan, pyritään siihen, että rakennus täyttää myös suomalaiset vaatimukset. Päärakennuksen (Remontti 2011) asiakirjoista ilmenee, että suunnittelua varten palkattiin ensin espanjalainen arkkitehti, joka laati myös kustannusarvion projektille. Tarkastuksen aikana arkkitehdiltä saadun kirjallisen selvityksen mukaan alkuperäisiä piirustuksia on muutettu eri rakennusprojektien aikana. AURINKORANNIKON SUOMALAISEN KOULUN KIRJALLINEN VASTINE Aurinkorannikon suomalaiselta koululta saadussa kirjallisessa vastineessa todetaan, että Todettakoon, että projektissa on luonnollisesti jouduttu käyttämään espanjalaista arkkitehtia, jolla on espanjalaisten viranomaisten asettamat pätevyysvaatimukset ja suunnitteluoikeudet. Espanjalaisella arkkitehdilla ei luonnollisesti ole riittävää tietoutta suomalaisen opetussuunnitelman mukaisen koulun toiminnasta. Tämän vuoksi suunnitelmia on jouduttu huomattavasti muuttamaan ja täydentämään useaan otteeseen sekä ennen kevättä 2012 että sen jälkeen. Kaikki muutokset on kuitenkin tehty yhteistoiminnassa arkkitehdin kanssa ja hänen hyväksymänään. Arkkitehti joutuu kuitenkin päivittämään piirustukset, hyväksymään rakenteet sekä hyväksyttämään rakennus espanjalaisilla viranomaisilla. Asiakirjojen perusteella voidaan katsoa, että koulun rakentamisprojekteihin liittyvät hallituksen pöytäkirjat liitteineen ja muut asiakirjat olivat tarkastusaikana olennaisilta osin puutteelliset ja ylimalkaiset.

114 Julkiset hankinnat Suomen lainsäädännön mukaan koulun rakennusprojektit olisi tullut kilpailuttaa julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) mukaisesti. Aurinkorannikon suomalaisen koulun valtionosuusrahoitus muodostaa suurimman osan koulun tuloista ja koulun toiminta perustuu kansalliseen lainsäädäntöön. Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 1 :n mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin tässä laissa säädetään. Lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Julkisista hankinnoista annetun lain 6 :n 1 kohdan mukaan hankintayksiköitä ovat valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset. Lain 6 :n 5 kohdan mukaan hankintayksikkönä on mikä tahansa hankinnan tekijä silloin kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta 1-4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä. Aurinkorannikon suomalainen koulu on opetuksen järjestämistehtävänsä ja julkisen rahoituksensa perusteella EU:n hankintadirektiivin tarkoittaman ja julkisista hankinnoista annetun lain 6 :n perusteella lain velvoittama julkisoikeudellinen laitos Hallituksen jäsenen esteellisyys Yhdistyslain (503/1989) 37 :n mukaan hallituksen jäsen tai yhdistyksen toimihenkilö ei saa osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn eikä ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Hallintolain (434/2003) 27 :n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Hallintolain 28 :ssä on lueteltu virkamiehen esteellisyysperusteet kohdissa 1-7. Valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta (634/1998) annetun lain perusteella koulun toimintaan sovelletaan hallintolakia Hallituksen jäsenen laskutus rakentamistehtävistä oman yhtiönsä kautta ja kulukorvauslaskuina Hallitus palkkasi hallituksen jäsenen tekemään koulun kiinteistöön liittyviä rakennustehtäviä kahtena eri lukuvuonna ja Aurinkorannikon suomalaisen koulun hallitus päätti päärakennuksen remontin ( Remontti 2011 ) laajuudesta. Samassa kokouksessa hallitus päätti pyytää hallituksen jäseneltä tarjousta suunnittelun ohjauksesta, töiden suorittamisen valvonnasta sekä kilpailuttamisesta.

115 115 Hallituksen jäsen jätti tarjouksen koskien koulurakennuksen laajennusta ja päärakennuksen valvontaa ja kilpailutusta. Hallitus päätti palkata hallituksen jäsenen (hänen Espanjassa rekisteröidyn yhtiönsä) remontin valvojaksi ja kilpailutuksen suorittajaksi tarjouksen mukaan sillä muutoksella, että tuntihinta 38 euroa sisälsi myös puhelimen ja kilometrit. Hallitus päätti valtuuttaa hallituksen jäsenen valmistelemaan remonttiin liittyvät tarjouskilpailut siten, että kilpailuilmoitus julkaistaan Sitä ennen hallitus on saanut tutustuttavaksi tarjouskilpailun sisällön. Tarjouskilpailuun liittyvä ilmoitus julkaistiin vain Fuengirola.fi -lehdessä. Tarjoukset piti jättää koulun kansliaan viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Hallituksen kokouksessa esityksenä oli päättää Remontti 2011:n urakan ulkopuolisista tuntitöistä, joiden käsittelyyn hallituksen jäsen on esteellinen. Samassa kokouksessa hallitus totesi, ettei määräaikaan mennessä tullut yhtään kokonaisurakkatarjousta. Hallitus päätti tehdä lisäselvityksiä osaurakoista ja kokoontua Hallitus päätti mm. palkata tuntityöhön riittävästi henkilöitä koulun palvelukseen määräaikaisesti Tuntitöiden kokonarvio on noin euroa. Kokouksesta laaditun pöytäkirjan liitteen perusteella kyse on ollut hallituksen jäsenen yhtiöstä. Hallituksen jäsenen esteellisyyttä asian käsittelyyn ei ollut kirjattu pöytäkirjaan. Seuraavasta taulukosta ilmenee se, että kuinka paljon hallituksen jäsen on laskuttanut koululta espanjalaisen yhtiönsä kautta ja kuinka paljon erilaisina kulukorvauslaskuina.

116 116 Taulukko 66. Hallituksen jäsenen laskutus oman yhtiönsä kautta ja kulukorvauslaskuina lukuvuosina ja Maksut hallituksen jäsenelle ja hänen espanjalaiselle yhtiölleen yhtiö hallituksen jäsenen kulukorvauslaskut Maksettu kuitteja vastaan Yhteensä Tili , , ,32 Tili ,74 600, ,74 Tili , ,48 Tili , , , , , ,04 Laskutettu/maksamatta 5 246, , , , ,32 Hallituksen jäsenen rakennuskassa: Kassaan nostot Kassasta maksut Kassasaldo , , , , , , , ,09 0,00 Taulukossa esiintyy seuraavat koulun kirjanpidon tilit: - tili 1382 Tontti 11/998/A laajennusosa tili 1385 Remontti 2011 siirtotili - tili 4441 Kiinteistön vuosikorjaukset lv Havaintoja liittyen rakentamisprojektia varten perustettuun koulun käteiskassaan (rakennustili 1903) Kesällä 2011 rakentamisprojektia varten perustettiin käteiskassa (tili 1903), jota hallinnoi hallituksen jäsen. Pohjakassa nostettiin , arvoltaan euroa. Tämän jälkeen kassasta maksettiin pääsääntöisesti palkkoja, mutta myös esim. rakennus- ja käyttötarvikkeiden ostoja. Nostoja on tehty säännöllisesti. Hallituksen jäsen ei ollut allekirjoittanut nostokuitteja, vaan niissä oli ainoastaan merkintänä etunimi/jotain. Jotain korvautuu esim. tavarantoimittajalla/pankilla jne.

117 117 Ulkomaalaiset rakennusmiehet/palkansaajat olivat kuitanneet allekirjoituksellaan käteisellä saamansa palkan. Esim. kuitit , Käteiskassa on ollut säännönmukaisesti miinuksella. Tarkastuksen perusteella on oletettavaa, että hallituksen jäsen on maksanut palkkoja, tarvikkeita tai yms. omista rahoistaan ja jälkikäteen nostanut rahat kassasta itselleen. Suositeltavana toimintatapana olisi voinut pitää sitä, että näissäkin tapauksissa rahat olisi kierrätetty kassan kautta ja asianmukaisin tosittein. Eli hallituksen jäsen olisi siirtänyt rahat ensin kassaan, kirjannut siirron rakennuskassakirjanpitoon ja vasta sen jälkeen suorittanut maksut. Tai ainakin kirjaamiset olisi toteutettu näin, vaikka varsinainen raha ei olisi koskaan kassan kautta kulkenutkaan. Tarkastettiin 2.9, 7.9 ja 8.9 tehtyjen käteisnostojen vastakirjaukset. Vastakirjaukset (2 000,00, 3 000,00 ja 1 026,60 euroa) olivat todennettavissa kirjanpidosta Cajasolin (espanjalainen pankki) pankkitililtä. Liitteinä olivat kopiot shekkidokumenteista. Rakennuspalkoista on pidetty lisäksi erillistä Excel-seurantaa. Tarkastettiin (verrattiin käteiskuitteja Campoksen (espanjalainen asianajotoimisto) tositteeseen) satunnaisotannalla erään henkilön palkanmaksua kesäkuulta, bruttosumma euroa täsmäsi. Hallituksen jäsen on automaattisesti pidättänyt käteismaksulla suorittamistaan palkoista ennakonpidätystä, pääsääntöisesti 20 %. Ennakonpidätyksen määrää on myöhemmin oikaistu oikeaksi toimistohenkilöstön toimesta. Oikeat ennakonpidätyksen määrät olivat todennettavissa Campoksen dokumenteista Havaintoja liittyen rakentamisprojektin tositemenettelyihin Rakentamiseen liittyvän valvonnan tositteet Hallitus päätti remontoida koulun päätalon ja rakentaa kattokerroksen kesän 2011 aikana. Lisäksi päätettiin tehdä kesällä 2011 koulurakennuksen laajennus, minkä piti tulla valmiiksi Lisäksi päätettiin tehdä muutostöitä 1. ja 2. kerrokseen. Hallitus valitsi hallituksen jäsenen hoitamaan rakentamiseen liittyvän suunnittelun ohjauksen, kilpailutuksen sekä rakentamisen valvonnan. Hallituksen jäsenen laskujen hyväksyjäksi valittiin kaksi muuta hallituksen jäsentä. Hallituksen jäsenen on laskuttanut työnjohdosta espanjalaisen yhtiönsä tositteilla. Esim väliseltä ajalta hän on laskuttanut 96 tuntia, jotka toinen hallituksen jäsen on hyväksynyt sähköpostitse.

118 118 Ajanjaksolta hallituksen jäsen on laskuttanut 136 tuntia, jotka hallituksen jäsen on hyväksynyt sähköpostitse. Hallituksen jäsenen tuntiveloitukset kahtena eri ajanjaksona tuntia tuntia Yhteensä Yhteensä Muita rakentamiseen liittyviä tositteita Hallituksen jäsen on laatinut kulukorvaustositteen (50/578 vuodelta 2011), jonka perusteella hän on nostanut shekillä käteistä 2 000,00 euroa, maksanut palkkoja 1 397,54 euron edestä sekä ostanut rakentamiseen liittyviä tarvikkeita siten, että hän on laskuttanut tositteella käteiskassasta 653,44 euroa. Hallituksen jäsen on päivännyt kulukorvauslaskun Laskusta puuttuu tarkastus- ja hyväksymismerkintä. Koulusta saadun tiedon mukaan Espanjassa on tapana maksaa palkkoja käteisellä, niin on tehty tässäkin yhteydessä kuudelle henkilölle. Neljässä tapauksessa vastaanottaja on allekirjoituksellaan kuitannut vastaanottaneensa summan, kahdessa ei. Viidessä tapauksessa on ollut työnantajan edustajan allekirjoitus. Hallituksen jäsen on laatinut kulukorvaustositteen (50/579 vuodelta 2011), jonka perusteella hän on ostanut rakentamiseen liittyviä aineita ja tarvikkeita 424,60 eurolla. Hallituksen jäsen on päivännyt kulukorvauslaskun Laskusta puuttuu tarkastus- ja hyväksymismerkintä.

119 119 Tositteella 80/61 M (vuodelta 2011) on maksettu kuudelle rakennusmiehelle palkkoja joulukuulta Liitteenä olevista palkanmaksutositteista oli todennettavissa palkansaajien allekirjoitukset, mutta ei lainkaan työnantajan edustajan allekirjoitusta. Tarkastushavainnot/johtopäätökset/suositukset: Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan ei ole selvää, milloin koulun rakennusprojekteissa olisi tullut noudattaa Espanjan lainsäädäntöä ja milloin Suomen lainsäädäntöä. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan espanjalaisen arkkitehdin piirustuksia oli rakennusprojektin aikana muutettu. Rakennusprojekteja ei ollut kilpailutettu julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti. - Hallituksen jäsenen esteellisyys rakennusprojekteissa sekä yhdistyslain että hallintolain perusteella. - Kulukorvauslaskuista on puuttunut tarkastus- ja hyväksymismerkintöjä, mutta kulukorvauksia on tästä huolimatta maksettu. - Suositeltavana voidaan pitää, että kulukorvaukset maksetaan asianmukaisesti täytetyn kulukorvausasiakirjan tietojen perusteella. - Rakentamiseen liittyen on maksettu palkkoja käteisellä. Kaikilta osin ei ollut todennettavissa että sekä palkansaaja että työnantajan edustaja olisivat allekirjoittaneet palkkatositteita. - Käteisellä tapahtuvan palkanmaksun yhteydessä pitää sekä maksajan että palkansaajan allekirjoittaa palkkatosite. 14. Havainnot liittyen yksittäisiin tositteisiin Tarkastuksen aikana käytiin läpi useita satoja tositteita. Tositteiden tarkastusta tehtiin eri tietojenkeruuvuosista (2009, 2010, 2011) annettujen tietojen perusteella, tarkastusteemoittain sekä satunnaisotannalla. Satunnaisotantana tehdyssä tarkastuksessa käytiin läpi satoja tositteita, joista dokumentoidusti on kirjattu havaintoja 57 tositteesta Tositetarkastuksessa tehtyjä havaintoja, johtopäätöksiä ja suosituksia Seuraavassa on jaoteltu teemoittain tarkastushavaintoja, joita tehtiin satunnaisotantana tehdyn tarkastuksen yhteydessä Henkilökuntaan kohdistuvia etuisuuksia Tositetarkastuksessa tuli esiin, että koulun rehtori ja koulun opettajat olivat ostaneet lapsilleen perusopetuksen ja/tai lukion oppikirjoja, jotka koulu oli maksanut (esim. tositteet 20/63 ja 20/65 vuodelta 2010).

120 120 Opettajien osalta kirjahankinnat oli hyväksynyt rehtori, rehtorin osalta rahastonhoitaja. Haastattelun perusteella koulussa on käytäntönä, että henkilökunnan lapsille korvataan oppikirjat. Koululla on ollut menettelytapana, että kaikille henkilökuntaan kuuluville ostetaan Marimekon ns. Jokapoika-paita. Paitaa pidetään vapaaehtoisuuteen perustuen, mutta vuosittain pidettävään valokuvaustilaisuuteen ja koulun edustustilaisuuksissa sen pitämistä on pidetty suositeltavana. Paitojen hankkimiseen liittyen oli todennettavissa esim. tosite (30/481 vuodelta 2009), millä oli ostettu 41 kpl Marimekon Jokapoika-paitaa. Tositteesta ei ollut todennettavissa esim. sitä, että kenelle nuo 41 kpl paitaa oli hankittu. Tositteessa oli koulun rehtorin allekirjoitus. Koulun henkilökunnalle on määritelty ns. lentoetu, minkä perusteella he voivat käydä Suomessa kerran lukuvuoden aikana. Edun omavastuuosuus on 350 euroa. Määriteltynä lentoyhtiönä oli tietty lentoyhtiö eli Air Finland. Tositetarkastuksessa oli todennettavissa tosite (50/758 vuodelta 2010), jolla oli korvattu henkilöstön edustajan lentoja välillä Madrid-Lanzarote (159,51 euroa) ja Lanzarote-Malaga (171,86 euroa). Tositteeseen on kirjattu käsin Oppimateriaalihankintaa varten lv Tositteen on hyväksynyt rehtori. Tosite 50/758 on päivätty ja hyväksymis- tai tiliöintimerkintä (tai vastaava) on päivätty Käsinkirjoitetun tekstin perusteella oppimateriaaleja hankitaan lukuvuodeksi , joka on siis juuri päättymässä. Vallankin kun huomioidaan, että matkat lienevät vasta heinä- ja elokuussa (18jul ja 12aug). Tarkastuksen aikana saadun tiedon mukaan henkilökunnalla on lisäksi mm. seuraavia etuisuuksia: - henkilökunnan retki Sierra Nevadaan - oppilaiden ja henkilökunnan jokakeväinen retki vesipuistoon - lentoetu - bonuspalkat ja kannustinrahat Tarkastuksen perusteella oli useita henkilökunnalle kohdistettuja etuisuuksia, joita tarkastuksen aikana perusteltiin sillä, että palkkataso koululla on huonompi kuin vastaavissa tehtävissä Suomen kouluissa. Tarkastushavainnot/johtopäätökset/suositukset - Tarkastuksessa oli todennettavissa, että koulun henkilökunnalla on useita kannustimia ja palkitsemismenettelyitä normaalin palkanmaksun lisäksi. Perusteluna useille kannustimille on esitetty mm. Espanjassa vallitsevaa alhaisempaa palkkatasoa. - Koulun tulorahoitus perustuu valtaosiltaan Suomen valtiolta saataviin valtionosuuksiin ja lasten huoltajilta kerättäviin lukukausimaksuihin. Tämän perusteella koulun varojen tehokkaaseen ja taloudelliseen käyttöön tulee kiinnittää erityistä huomiota.

121 121 - Tarkastuksen perusteella esitetään harkittavaksi, että koulussa käytössä olevat kannustinjärjestelmät ja muut henkilökuntaetuudet arvioidaan hallituksessa uudelleen ja käyttöön jäävistä etuisuuksista tehdään asianmukaiset hallituksen päätökset. Lisäksi päätetyt kannustinmenettelyt kirjataan tarvittaessa koulun johtosääntöihin. Tarkastuksen aikana Aurinkorannikon suomalaiselta koululta pyydettiin selvitystä henkilökunnalle myönnetyistä voimassa olevista henkilöstöetuuksista. AURINKORANNIKON SUOMALAISEN KOULUN KIRJALLINEN VASTINE Aurinkorannikon suomalaiselta koululta saadussa kirjallisessa vastineessa todetaan, että Hallitus on päättänyt kokouksessa seuraavista henkilöstöetuuksista - päivittäinen maksuton koululounas, mikäli työntekijä osallistuu aktiivisesti valvontaan - opettajainhuoneen päivittäinen tarjoilu (kahvi, hedelmä) - henkilökuntakokousten tarjoilu - ruokailut hallituksen tapaamisten yhteydessä - tyhy-toiminta: 200 euron kuitteja vastaan korvataan 150 euroa/vuosi - hallintosihteeri auttaa työntekijöitä Espanjan käytännön asioissa, esim. NIE ja omalääkäri - espanjalaisen työehtosopimuksen edut (liikunnan opettajien, siistijöiden ja keittiön työntekijöiden vaatteet) - Marimekon lyhyt- ja pitkähihainen paita jokaiselle uudelle työntekijälle - Ulkomaankoulujen kehittämispäivät ja niihin liittyvät kulut (matkat, asuminen ja päiväraha) Lentoetua ei ole maksettu enää tilikaudella Myöskään Marimekon paitaa ei enää ohjeisteta uuden työntekijän hankkivan. Kannustusrahaa henkilökunnalle ei ole maksettu enää tilikaudella eikä Aurinkorannikon suomalaisen koulun ulkopuolinen käyttö Tarkastus kohdentui vuosiin Tositetarkastuksen yhteydessä käytiin läpi kaksi tositetta, joissa oli ulkopuolinen taho käyttänyt koulun tiloja. Ensimmäisen tositteen perustana (90/5 vuodelta 2009) oli erään seurakunnan kaksi leiriä, jotka olivat toteutuneet touko-kesäkuussa Tositteella oli laskutettu seurakuntaa leirien yöpymisistä (5 /hlö/yö), aamiaisista (2,50 /kpl), lounaista (3 /kpl), päivällisistä (2 /kpl) ja iltapaloista (2,5 /kpl). Lasku on suuruudeltaan yhteensä 6 944,00 euroa. Tositteen liitteenä olevan sähköpostin perusteella päivällisen edullinen hinta on perustunut siihen, että yöpyjien edustajat ovat maksaneet käteisrahana keittiön vastuuhenkilölle päivällisistä aiheutuneet ylityöt.

122 122 Toisen tositteen perustana (80/178 vuodelta 2010) oli erään seurakunnan kaksi leiriä, jotka olivat toteutuneet kesäkuussa Tositteella oli laskutettu seurakuntaa leirien yöpymisistä (5 /hlö/yö), aamiaisista (2,50 /kpl), lounaista (3 /kpl), päivällisistä (3 /kpl) ja vesipulloista (koosta riippuen joko 0,46 tai 1,68 /kpl). Lasku on suuruudeltaan yhteensä 7 091,28 euroa. Tarkastushavainnot/johtopäätökset/suositukset - Tarkastuksessa oli todennettavissa, että Aurinkorannikon suomalaisella koululla on ulkopuolista käyttöä, esim. erilaisten leirien muodossa. - Leirien yhteydessä on suoritettu palkanmaksua myös käteisenä. - Tarkastuksen perusteella suositellaan, että ulkopuoliseen käyttöön liittyvät käytänteet kirjataan myös koulun johtosääntöihin. Tällöin tulisi määritellä esim. ulkopuolisen käytön rajaukset yhdenvertaisuuden näkökulmasta, hinnasto erilaisille tuotteille (yöpymiset, ruokailut jne.). - Leireistä aiheutuvat ylimääräiset työtunnit tulisi korvata normaalin palkanmaksun yhteydessä Puutteellisia menettelytapoja tositteisiin ja hallinnollisiin menettelyihin liittyen Tarkastuksen yhteydessä oli todennettavissa useita puutteellisia/virheellisiä menettelytapoja tositteisiin liittyen. Osa niistä on todettu jo eri asiayhteyksissä. Monessa tapauksessa kyse ei ole suurista euromääristä, mutta tästä huolimatta jatkossa on syytä kiinnittää huomiota menettelytapojen kehittämiseen. Tarkastuksen saaman tiedon mukaan hallituksen puheenjohtajalle maksetaan matkakulut, kun hän saapuu hallituksen kokouksiin muusta maasta. Tähän liittyen käytiin läpi kolme tositetta vuodelta 2009 (10/387, 10/626 ja 10/768). Ensimmäisellä tositteella (10/387, päivätty ) hallituksen puheenjohtaja oli laskuttanut 280 euroa (eli 4x70) lokakuulta 2008 tammikuulta 2009 matkoista hallituksen kokouksiin. Tositteen liitteenä oli yksi lippu ( Billet ), jossa oli arvona DH 666,00, joka on pyöreästi n. 70 euroa. Rehtori on hyväksynyt tositteen. Toisella tositteella (10/626, päivätty ) hallituksen puheenjohtaja oli laskuttanut 210 euroa (eli 3x70) tammi-maaliskuulta 2009 matkoista hallituksen kokouksiin. Tositteen liitteenä oli yksi lippu ( Billet ), jossa oli arvona DH 666,00 ja voucher, jossa oli arvona DH 20,00. Rehtori on hyväksynyt tositteen. Kolmannella tositteella (10/768, päivätty ) hallituksen puheenjohtaja oli laskuttanut 140 euroa (eli 2x70) yhdestä edestakaisesta matkasta hallituksen kokoukseen ja 8,22 euroa parkkimaksuja. Tositteen liitteenä ei ole laivalippu, mutta sen sijaan kolme parkkilippua, arvoiltaan 1,64 euroa, 3,48 euroa ja 3,10 euroa. Parkkilippujen päivät ovat , ja Rehtori on hyväksynyt tositteen.

123 123 Puheenjohtaja on laskuttanut tositteella (20/53 vuodelta 2011) kaksi eri matkalaskua, suuruudeltaan 510,74 euroa ja 694,65 euroa. Jälkimmäinen summa muodostuu kilometrikorvauksesta (Lohtaja-Helsinki-Lohtaja, 990 kmx0,46 =455,40 ), hotellista (197,00 euroa) ja pankkitunnusten lähettämisestä Espanjaan postilla. Matkan tarkoitukseksi on kirjattu Koulun lainan allekirjoitus Nordeassa. Rahastonhoitaja on hyväksynyt tositteen. Tositteista ei ilmene se, että kuinka välttämätöntä on ollut lähteä Lohtajalta Helsinkiin allekirjoituksen takia vai olisiko ollut mahdollista, että Helsingissä sijainnut Nordea olisi toimittanut allekirjoitettavat dokumentit toiseen Nordeaan, joka olisi lähempänä Lohtajaa. Hallituksen puheenjohtaja on laskuttanut tositteella 10/246 (vuodelta 2011) käteiskassasta 134,04 euroa. Kuitissa on selvityksenä Kulukorvauslasku. Liitteistä on pääteltävissä, että kyseessä on junaliput välille Kokkola-Tikkurila-Kokkola (131,54 euroa) ja 2,50 euron arvoinen bussilippu. Kuitista tai sen liitteestä ei ilmene, että miten junamatkat ovat liittyneet koulun toimintaan. Kuitti on hyväksytty, mutta allekirjoituksesta ei ole tunnistettavissa, että kuka on toiminut hyväksyjänä. Hallituksen puheenjohtaja on laskuttanut tositteella 10/252 (vuodelta 2011) käteiskassasta 118,01 euroa. Kuitissa on selvityksenä Matkakulut Espanjassa, auton tankkaus. Tarkastuksen aikana saadun tiedon mukaan puheenjohtaja on lainannut rehtorin autoa ja lainan maksuksi on sovittu, että puheenjohtaja tankkaa auton polttoainesäiliön täyteen. Puheenjohtaja on tankannut ja laittanut kuitin koulun maksettavaksi. Kuitista tai sen liitteestä ei ilmene, että miten auton käyttö on liittynyt koulun toimintaan. Kuitti on hyväksytty, mutta allekirjoituksesta ei ole tunnistettavissa, että kuka on toiminut hyväksyjänä. Rahastonhoitaja on laskuttanut kulukorvaustositteella (50/582 vuodelta 2011) käteiskassasta 653,70 euroa. Summa muodostuu junalipuista (636,45 euroa) ja taksimatkoista (17,25 euroa). Tarkastuksen aikana saadun tiedon mukaan junalipun summa koostuu rehtorin ja rahastonhoitajan ykkösluokan junalipuista välillä Malaga-Madrid, kun he ovat osallistuneet puolisoineen itsenäisyyspäiväjuhlaan Madridissa. Tositteesta puuttuu sekä tarkastamis- että hyväksymismerkintä. Tarkastuksessa oli todennettavissa tosite (20/274 vuodelta 2009), jonka rehtori oli hyväksynyt. Tositteella oli siirretty osa rehtorin palkasta Suomeen. Tositteiden käsittelyssä tulee kiinnittää huomioita siihen, että rehtori ei hyväksy omia kustannuksiaan, vaan joku muu hyväksyy ne. Alkuvuoteen 2010 liittyen oli todennettavissa kaksi espanjalaisen matkatoimiston (Viajes Meriatur) tai vastaavan tositetta (50/493 ja 50/759), jotka kohdistuivat hallituksen kevätseminaareihin. Tositteiden perusteella kevätseminaarit oli pidetty 9.2. ja Tositteet olivat euromäärältään 569,20 ja 524,80. Tositteissa ei ollut liitteitä eikä niistä ilmennyt esim. tilaisuuksiin osallistujat tai tilaisuuden sisältö. Rehtori on hyväksynyt tositteet.

124 124 Tarkastuksessa oli todennettavissa tosite (10/81 vuodelta 2009), jolla oli korvattu ulkopuoliselle henkilölle hotelliyö Scandic-hotellissa, arvoltaan 130 euroa. Tositteesta ei ilmennyt, että miten ulkopuolisen henkilön yöpyminen hotellissa on liittynyt koulun toimintaan. Rehtori on hyväksynyt tositteen. Tarkastushavainnot/johtopäätökset/suositukset - Tarkastuksessa oli todennettavissa, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan korvausta hallituksen kokouksiin osallistumisesta. Puheenjohtaja saapuu kokouksiin muusta maasta - Puheenjohtaja on laatinut matkakuluistaan tositteet, joiden liitteitä ei ollut lainkaan todennettavissa tai ne olivat merkittävän puutteelliset. - Tarkastuksessa tuli esiin merkittäviä matkakorvauksia, joiden välttämättömyydestä ei voitu varmistua. - Tarkastuksen perusteella suositellaan, että koululle laaditaan matkustussääntö, jolla varmistetaan koulun rahojen tarkoituksenmukaista ja kohtuullista rahankäyttöä - Rehtorin kustannusten hyväksymisessä tulee kiinnittää huomiota siihen, että ne hyväksyy joku muu kuin rehtori itse. - Tositetarkastuksessa oli yleisesti todennettavissa tositteita, joista ei voinut löytää yhteyttä koulun toimintaan. - Erilaiset tilaisuudet (seminaarit, kokoukset, edustaminen jne.) aiheuttavat kustannuksia. Näihin liittyvistä tositteista tai tositteiden liitteistä tulee ilmetä esim. tilaisuuden järjestämisen syy, ajankohta, ohjelma ja osallistujat. - Tositteet ja niiden liitteet tulee laatia siten, että niistä ilmenee, miten ne liittyvät koulun toimintaan. Myös euromääriltään pienistä tositteista tulee antaa selvitys, että mikä on niiden yhteys koulun toimintaan Muita havaintoja yksittäisistä tositteista Tositteella 20/935 (vuodelta 2010) rehtori on laskuttanut Suomen käyntinsä yhteydessä taksimatkoista, kirjaostoksista, ruokailuista, postimerkeistä ja Windows 7 -käyttöjärjestelmästä, yhteensä arvoltaan 1 106,10 euroa. Ruokailut sisältävät mm. lounaan valtiosihteerin kanssa (kahdelta hengeltä 129,50 euroa). Tositteella 20/555 (vuodelta 2011) rehtori on laskuttanut kulukorvauksia 639,45 euroa, jotka muodostuvat seitsemästä Suomen päivärahasta (tositteeseen on kirjattu päivät ). Rahastonhoitaja on tarkastanut tositteen, mutta sitä ei ole hyväksytty. Edellisen tositteen matkaan liittyen on laadittu 808,32 euron arvoinen kulukorvauslasku, jolla rehtori laskuttaa Suomen matkan aikana aiheutuneita kustannuksia. Näitä ovat mm. kirjahankinnat, lounaat valtiosihteerin ja konsultin kanssa, Lucia-rekvisiitta, DVD, lahjahuivit, matkakortti ja taksimaksut. Kulukorvauskuittien tietojen perusteella ei voida arvioida sitä, että onko viikon matka ollut tarpeellinen em. asioiden hoitamiseksi.

125 125 Tositteella 10/155 (vuodelta 2009) on tekstiilityön opettaja laskuttanut tekstiilityön tarvikkeista (34 m vohvelikangasta) 189,72 euroa. Tekstiilityön tarvikkeet on ostettu Suomesta Haukiputaalta. Eräs opettaja on laskuttanut tositteella (50/760 vuodelta 2010) kolmesta matkasta välillä Fuengirola- Malaga-Fuengirola. Matkoilla on haettu oppilaskunnan karkkeja. Rehtori on hyväksynyt tositteen. Tarkastuksen saaman tiedon perusteella koululla on yleisenä käytäntönä, että rehtori ja opettajat tekevät hankintoja sekä Espanjasta että Suomesta, jotka veloitetaan koulun käteiskassasta tai kulukorvauslaskulla. Tarkastushavainnot/johtopäätökset/suositukset: - Tarkastuksen perusteella esitetään harkittavaksi erillisen hankintaohjesäännön laatimista, millä varmistettaisiin paremmin koulun rahojen tarkoituksenmukaista ja kohtuullista rahankäyttöä. Opetukseen liittyvien kirjahankintojen tulisi liittyä suunnitelmallisemmin opetussuunnitelman toteuttamiseen. - Lisäksi esitetään, että kulukorvausten suhteen voitaisiin harkita sitä, että enemmän käytettäisiin kulukorvauslaskuja ja vähennettäisiin käteiskassan käyttöä. AURINKORANNIKON SUOMALAISEN KOULUN KIRJALLINEN VASTINE Aurinkorannikon suomalaiselta koululta saadussa kirjallisessa vastineessa todetaan, että Tarkastuskertomusluonnoksen lopussa mainitut puutteelliset menettelytavat tositteisiin ja hallinnollisiin menettelyihin liittyen ovat johtuneet yksittäisten henkilöiden menettelytavoista ja tällaisia menettelytapoja ei enää ole koulussamme. KUULEMINEN Opetus- ja kulttuuriministeriön sisäisen tarkastuksen yksikkö on lähettänyt Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry:lle ja Aurinkorannikon suomalaiselle koululle julkisuuslain (621/1999) 24 :n 15 kohdan mukaan kokonaan salassa pidettävänä tarkastuskertomusluonnoksen kirjallisen vastineen saamiseksi mennessä. Tarkastuskertomusluonnos koski erityisesti talousosuutta. Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry ja Aurinkorannikon suomalainen koulu ovat antaneet kirjallisen vastineen Opetus- ja kulttuuriministeriön sisäisen tarkastuksen yksikkö on lähettänyt Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry:lle ja Aurinkorannikon suomalaiselle koululle julkisuuslain (621/1999) 24 :n 15 kohdan mukaan kokonaan salassa pidettävänä tarkastuskertomusluonnoksen kirjallisen vastineen saamiseksi mennessä.

126 126 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry ja Aurinkorannikon suomalainen koulu ovat antaneet kirjallisen vastineen Vastineet ovat tarkastuskertomuksen liitteenä 1 2. JATKOTARKASTUS Opetus- ja kulttuuriministeriön sisäisen tarkastuksen yksikkö tarkastaa vielä erikseen Aurinkorannikon suomalaisen koulun Opetushallitukselle ilmoittamat perusopetuksen oppilastiedot ja lukion opiskelijatiedot vuosilta 2012 ja JÄLKITARKASTUS Opetus- ja kulttuuriministeriön sisäisen tarkastuksen yksikkö tekee Aurinkorannikon suomalaisen koulun jälkitarkastuksen vuonna Helsinki Sari Korpimies Tarkastusneuvos, VT Opetus- ja kulttuuriministeriö Sami Salonen Aluejohtaja, JHTT BDO Audiator Oy