Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentin kohta 4 ) Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 12 b)

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 199/2013/1 Dnro ESAVI/60/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Utin lentoaseman toimintaa koskevan ympäristöluvan nro 129/05/1, (täydennys nro 60/2010/1, ) lupamääräyksen muuttamista koskeva ympäristönsuojelulain 58 :n mukainen hakemus ja hakemus päätöksen noudattamiseksi muutoksenhausta huolimatta, Kouvola HAKIJA Finavia Oyj PL VANTAA ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentin kohta 4 ) Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 12 b) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojelulain 32 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 12 b) LENTOASEMAN YMPÄRISTÖLUPA Itä-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellä nro 129/05/1 myöntänyt Ilmailulaitokselle ( lähtien Finavia Oyj) ja Utin Jääkärirykmentille ympäristöluvan Utin lentoaseman toimintaan. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on täydentänyt antamallaan päätöksellä nro 60/2010/1 Itä-Suomen ympäristölupaviraston myöntämää ympäristölupaa nro 129/05/1, Finavia Oyj:n toimintaa koskevien määräysten osalta seuraavasti: Lisätyt määräykset 5 a. Laskuvarjokerhojen lentotoiminta on sallittu maanantaista sunnuntaihin klo välisenä aikana. Lentotoiminta on kielletty pitkäperjantaina, 1. ja 2. pääsiäispäivänä, juhannusaattona, juhannuspäivänä, jouluaattona ja joulupäivänä. 5 b. Kiitotien 07 läheisyydessä olevat asuinkiinteistöt (kiinteistötunnukset , ja ) on otettava huomioon lennonjohtamisessa ja lentotoiminnan ohjeistuksessa. Matalalentoja (lentokorkeus alle 500 jalkaa eli noin 160 metriä) ja lentokoneiden korkeudennostolentoja on vältettävä välittömästi em. kiinteistöjen yläpuolella. Muutettu määräys 13. Finavia Oyj:n on laadittava vuosittain raportti, joka sisältää tiedot liukkaudentorjunta- ja siviili-ilma-alusten jäänestokemikaalien käyttömääristä, matkustajamääristä, operaatiomääristä lentokonetyypeittäin ja vuorokaudenajoittain, melusta tehtyjen ilmoitusten määristä, syistä ja ilmoitusten johdosta suoritetuista toimenpiteistä, yhteenvedon tarkkailutiedoista, jätehuollon järjestämistä koskevat tiedot sekä ympäristövahinko- ja poikkeamatilanteiden tutkimusraportit. Raportti on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kouvolan kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille. Tämän päätöksen mukaista tarkkailua ja raportointia koskeva päivitetty suunnitelma on toimitettava kolmen (3) kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, joka voi tehdä suunnitelmaan tarpeelliseksi katsomansa muutokset. Lisäksi päätöksessä on muutettu Utin Jääkärirykmenttiä koskevaa määräystä 11 ja täydennetty Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen -kohtaa seuraavasti (alleviivattu): Lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Etelä-Suomen aluehallintovirastolle esitettävään ympäristöluvan tarkistamishakemukseen tulee liittää sekä siviililentoliikennettä että sotilaslentoliikennettä koskien ainakin seuraavat tiedot: 2

3 arvio meluselvityksen ajantasaisuudesta. Arvion tulee perustua vuosina toteutuneisiin ja meluselvityksen (Utin lentoasema, Helikoptereiden ja lentokoneiden meluselvitys, ennuste 2014, Finavia Oyj) ennusteen operaatiomääriin ja -tapoihin, todellisiin toimintapäiviin, vuorokautisiin lentoaikoihin (päivä-ilta-yö), käytettyyn ilma-aluskalustoon sekä lentoaseman kokonaisliikenteen 50 db:n ja 55 db:n melualueella(l den7vrk ) olevien asuin- ja loma-asuinkiinteistöjen määriin siviililentoliikennettä koskeva päivitetty melunhallintasuunnitelma sotilaslentoliikennettä koskeva päivitetty melunhallintasuunnitelma Finavia Oyj:lle ja Utin Jääkärirykmentille tehtyjen melua koskevien ilmoitusten määrät vuosina Utin Jääkärirykmentin on sovittava Finavia Oyj:n kanssa siitä, kumpi toiminnanharjoittajista vastaa ympäristöluvan tarkistamishakemuksen yhteensovittamisesta ja yhteisten tietojen selvittämisestä. Päätös on lainvoimainen. 3 ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSEN MUUTTAMISEKSI Hakija hakee muutosta lupamääräykseen 5 a ja esittää, että lupamääräys muutettuna olisi seuraava: Siviililaskuvarjohyppytoiminta on sallittu maanantaista sunnuntaihin klo välisenä aikana. Toimintaa voidaan lisäksi harjoittaa kalenterivuoden aikana enintään 21 vuorokautena myös muina aikoina. Toiminta on kielletty jouluaattona ja joulupäivänä. Hakija esittää, että lupaan liitetään lisäksi määräys, jonka mukaan Finavia Oyj:n tulee Utin lentoaseman vuosiraportissaan raportoida ELYkeskukselle klo välisen ajan ulkopuolella tehtyjen siviililaskuvarjohyppylentojen määrä. PERUSTELU LUPAMÄÄRÄYKSEN MUUTOKSELLE Utin Laskuvarjokerho ry on esittänyt luvan hakijalle, että se ryhtyisi toimiin annetun Utin lentoaseman ympäristöluvan määräyksen 5 a muuttamiseksi. Muutosesitys on liitetty hakemukseen. Hakijan käsityksen mukaan esitetyt muutokset lupamääräyksiin eivät merkittävästi lisää laskuvarjohyppytoiminnan määrää Utissa. Hyppytoiminta olisi aiemmasta poiketen sallittu myös pääsiäisen aikaan, sekä varhaisemmin aamulla ja myöhemmin illalla. Lisäksi määrällisesti rajattuina vuorokausina hyppytoimintaa voisi harjoittaa kaikkina vuorokauden aikoina. Hakija katsoo, että ympäristönsuojelulain mukaisessa lupaprosessissa on puutteita käsiteltäessä sellaisia toimintoja, joille annetut lupamääräykset koskevat tosiasiallisesti muita toimijoita kuin luvan saajaa. Tällainen tilanne

4 syntyy esimerkiksi silloin, kun lentoaseman lupamääräykset rajoittavat tietyn tyyppistä lentotoimintaa. Lentotoiminnanharjoittajia ei kuitenkaan ympäristölupien muutoksenhaussa hyväksytä asianosaisiksi, eikä niillä täten ole oikeutta tehdä päätöksestä valitusta. Lentoaseman pitäjä joutuu työlääseen tilanteeseen pyrkiessään arvioimaan tai selvittämään eri lentotoiminnanharjoittajien tarpeita, jotka lupaprosessissa tulisi kuvata hakemusmateriaalissa tai ottaa huomioon muutoksenhaussa. Melunhallintatoimenpiteiden kehittäminen Hakija on ympäristöluvan nro 129/05/1 mukaisesti laatinut Utin lentoaseman siviili-ilmailun melunhallintasuunnitelman, jonka viimeisin versio on tullut voimaan Hakija tarkentaa suunnitelmaa koskien laskuvarjohyppytoimintaa, mikäli ympäristölupamääräyksiä muutetaan esitetyllä tavalla. Hakijan käsityksen mukaan tarkennetun suunnitelman mukaiset toimet vähentäisivät nousulentojen havaittavuutta lentoaseman pohjois- ja länsipuolella olevilla vakituisesti asutuilla sekä vapaa-ajan asuntojen alueilla. Hakija esittää tarkennetuksi melunhallintasuunnitelmaksi siviililaskuvarjohyppytoiminnan osalta seuraavaa: 5.4. Siviili-ilmailun laskuvarjohyppytoiminta Toiminta-ajat sekä erillistapahtumat Laskuvarjohyppytoiminta on sallittu klo Hyppytoimintaa voidaan vähäisessä määrin harjoittaa koulutus- tai muiden tapahtumien vuoksi myös muina vuorokauden aikoina, edellyttäen, että hyppytoiminnasta on ilmoitettu lennonjohdolle vähintään seitsemän vuorokautta etukäteen. Yöaikainen laskuvarjohyppytoiminta ilman edellä kuvattua ilmoitusta lennonjohtoon ei ole sallittua. Mikäli lennonjohdon normaalin aukioloajan ulkopuolinen siviililaskuvarjohyppytoiminta edellyttää lennonvarmistuspalveluiden tilaamista, tulee pyyntö esittää ATS-elimelle kirjallisesti riittävän ajoissa, kuitenkin vähintään kuukautta aikaisemmin. Ylimääräisestä avauksesta laskutetaan Finavian palveluehdoissa määritetyt maksut. Utin lentoasemalla tapahtuville, hyppytoimintaa klo välisenä aikana sekä sen ulkopuolisena aikana merkittävästi lisääville tapahtumille (kuten suuret hyppykilpailut, niiden harjoitusleirit sekä koulutusleirit) on haettava lupa lentoaseman päälliköltä kirjallisesti hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään kuukautta ennen aiottua tapahtuman aloitusta. Lentoasema koordinoi lentoaseman kapasiteetin käytön eri toimintojen kesken. Tapahtumien järjestäjällä tulee olla julkinen internet-sivu, jossa tapahtumien ajankohdat ja hyppytoiminnan kellonajat ovat hyvissä ajoin esillä. Hyppylentojen melunhallinta Laskuvarjohyppykoneiden nousunopeus- ja korkeus riippuu hyppykoneen koosta ja ominaisuuksista sekä suunnitelluista hyppykuvioista ja oppilaiden 4

5 tasosta. Hyppylentojen lentoonlähtöihin käytetään ensisijaisesti kiitotietä 07 ja laskeutumisiin ensisijaisesti kiitotietä 25, ellei lentoturvallisuus muuta edellytä. Käytettäessä kiitotietä 25 lentoonlähtöön, tulee hyppytoimintaan käytettävän ilma-aluksen hakeutua vasemmalla kaarrolla kohti laskuvarjohyppylentojen nousualuetta heti, kun se turvallisuusnäkökohdat huomioiden on mahdollista. Nousualue on esitetty liitteessä 4. Käytettäessä kiitotietä 07 laskeutumisiin, tulee hyppytoimintaan käytettävän ilma-aluksen pudottaa korkeutensa laskukierroskorkeuteen liitteen 4 osoittamalla nousualueella ennen liittymistään laskukierrokseen. Lentäminen korkeuden lisäykseen/vähennykseen tarkoitetun alueen länsipuolella on sallittu vain lentoturvallisuuden niin vaatiessa sekä hyppääjän pudotuslinjaa lennettäessä, mikäli olosuhteet sitä vaativat. Tarkennetun melunhallintasuunnitelman liitteenä 4 oleva hyppylentojen nousualue on esitetty tämän päätöksen liitteessä 1. 5 HAKEMUS TOIMINNAN ALOITTAMISEKSI MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Hakija hakee ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista päätöksen toimeenpanoa muutoksenhausta huolimatta. Perusteluna hakija esittää, että määräys ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska toiminnasta ei aiheudu mitään peruuttamattomia muutoksia ympäristöön. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Tiedottaminen Lausunnot Hakemusta on täydennetty Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Kouvolan kaupungin ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Kouvolan Sanomat -lehdessä. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Kouvolan kaupunginhallitukselta, Kouvolan kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta.

6 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Pääasiallinen meluhaitta Utin lentokentän ympäristöön on todettu aiemmissa meluselvityksissä muodostuvan pääosin puolustusvoimien helikopteritoiminnasta. Selvitysten mukaan siviili-ilmailun aiheuttaman melun L den > 50 db jää lentokenttäalueelle ja melu kohdistuu kiitoteiden jatkeiden suuntaan. Luvassa onkin annettu varsin laaja toiminta-aika siviililentotoiminnalle. ELY-keskuksen saamissa lausuntoasiakirjoissa ei ole mukana uusia melumallinnuksia, joissa olisi selvitetty siviili-ilmailuun suunniteltujen toimintaaika muutosten vaikutuksia Utin alueen melutilanteeseen. Hakemuksessa luvan hakija on todennut, että nykyinen lupa rajoittaa liiaksi siviililaskuvarjokerhotoimintaa. Esille on tuotu mm. se, että harrastustoiminta keskittyy ilta-aikaan, jonka vuoksi toiminta-aikaan haetaan pidennystä nykyisestä klo 8 20 ajalle klo Lisäksi haetaan lupaa yöaikaiseen laskuvarjohyppytoimintaan toimintaan enintään 21 vuorokautena vuodessa ja em. toiminta-aikojen käyttömahdollisuuksia myös aiemmassa luvassa kiellettyinä pyhäpäivinä pl. jouluaatto ja joulupäivä. Siviililaskuvarjohyppytoiminnan toiminta-aikojen laajentamista harkittaessa keskeinen harkintaperuste tulee olla se voidaanko toiminta-aikoja laajentaa ilman, että siitä aiheutuu lähialueen asukkaiden viihtyisyyden heikkenemistä. Päivittäisen laskuvarjokerhon toiminta-ajan laajentamista harkittaessa tulee ottaa huomioon se, että ilta- ja yöaikainen melu häiritsee enemmän kuin päiväaikainen melu. Tämä näkyy myös melun kuvaajana käytetyssä L DEN - tasossa. L DEN on melun painotettu keskiäänitaso (DEN = day-eveningnight), jossa ilta-ajan, klo 19 22, melutapahtumien häiritsevyyttä painotetaan + 5 db ja yöajan, klo 22 07, melutapahtumien häiritsevyyttä painotetaan +10 db. Mikäli ilta-aikaisen lentotoiminnan ajallinen laajentaminen todetaan perustelluksi, niin tulisi pohtia sitä, onko tarpeen sallia toiminta-ajan laajentaminen klo 22 saakka kaikkina viikonpäivinä vai ainoastaan muutamana päivänä viikossa tai tietyissä tilanteissa. Lupahakemuksella haetaan mahdollisuutta yöaikaiseen laskuvarjokerhotoimintaan enintään 21 vuorokautena vuodessa. Lupahakemuksessa ei ole tarkemmin esitetty mihin vuodenaikaan yöaikainen harjoittelu sijoittuisi. Todennäköisimmin yöaikainen laskuvarjohyppytoimintaan liittyvä siviililentotoiminta sijoittuisi pääosin kesäaikaan, kuten muukin laskuvarjohyppytoiminta. Kesäkuukausien aikana tämä tarkoittaisi enimmillään yöaikaista siviililentotoimintaa yhtenä yönä viikossa. Myös puolustusvoimien Utin toimintaan liittyy yöaikaista lentotoimintaa. Yöaikainen siviililentotoiminnan salliminen lisäisi yöaikaisten melutapahtumien määrää Utin alueella. Yöaikaiset lentomelutapahtumat, kuten kaikki

7 öiset melutapahtumat ovat erityisen häiritseviä. Ne heikentävät lähialueen asukkaiden yöunta ja unen laadun heikkeneminen voi aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle. ELY-keskus katsoo, että lupakynnys yöaikaisen siviililentotoiminnan (laskuvarjohyppytoiminnan) sallimiseksi Utissa tulee olla korkealla ja toiminnan todellinen tarve tulee olla erityisen hyvin perusteltu. Nykyisessä toimintaa koskevassa ympäristöluvassa on siviililentotoiminta kielletty seitsemänä suurimpana juhlapyhänä vuodessa. Ympäristöluvan määräys on tältä osin perusteltua pitää jatkossakin ennallaan, paitsi lähialueen asukkaiden asuinviihtyvyyden turvaamiseksi, niin myös kyseisten juhlapäivien todellisen arvon tunnustamiseksi. Nykyinen lupa antaa varsin laajan ajallisen toimintamahdollisuuden siviililaskuvarjohyppytoiminnan harjoittamiselle Utissa. Laskuvarjokerhon lupahakemuksessa esittämät perustelut ovat kuitenkin toiminnan kannalta ymmärrettäviä. Lupahakemuksessa on todettu, että vaikka lupaa haetaan nykyistä laajemmalle toiminta-ajalle, niin siviililaskuvarjohyppytoimintaa ei ole tarkoitus harrastaa kaikkina luvan mukaisina päivinä ja kaikkina kellonaikoina. Lähialueen asukkaiden kannalta on kuitenkin tärkeää tietää, että siviililentotoiminnalla ja laskuvarjohyppytoiminnalla on selkeät toimintaajat ja päiviin kuuluu myös meluttomia ajankohtia, esimerkiksi voimassa olevan luvan perusteella klo Tuleekin muistaa, että yleensä ne kauniit kesäpäivät, jotka ovat suotuisia laskuvarjohyppytoiminnalle, ovat tärkeitä virkistyshetkiä myös lähialueen asukkaille. Kouvolan kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomainen sekä Kouvolan kaupunki, kaupunginhallitus Rakennus- ja ympäristölautakunta antaa lausunnon Kouvolan kaupungin ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisena. Finavia Oyj:n Utin lentoaseman ennustemeluselvityksen vuodelle 2014 mukaan lentoaseman siviililentoliikenne on pääosin laskuvarjohyppytoimintaa ja muuta yleisilmailua. Hyppykoneelle ei ole meluselvityksen mukaan osoitettu mitään erityistä toimintasektoria, vaan toimintaa pyritään ohjaamaan kentän eri puolille. Meluselvityksen mukaan vuoden 2014 lentokoneiden operaatiomääristä n. 30 % on Utin laskuvarjokerhon toimintaa ja se keskittyy kesäkuukausille. Meluselvityksen mukaan vuosittain tehdään n hyppyä. Hyppytoiminta keskittyy ilta-aikaan ma to klo 16 jälkeen ja pe klo jälkeen ja viikonloppuihin. Meluselvityksen mukaan helikoptereiden lentotoiminta on melualueiden laajuuden kannalta määräävin tekijä. Toiseksi määräävin tekijä on torjuntahävittäjien ja harjoitussuihkukoneiden operointi. Siviili-ilmailun aiheuttama L DEN >50 db lentokonemelualue ulottuu lähinnä lentokenttäalueelle. 7 Ympäristölupapäätöksessä lupamääräyksen 5 a perustelu on:

8 "Määräyksellä on annettu laskuvarjokerhoille toiminta-ajat ja rajoitettu toimintaa juhlapyhinä. Kerhojen toiminta keskittyy nykyisellään iltoihin ja viikonloppuihin ja kesäaikaan eli heinä-elokuuhun. Muistutuksessa on tuotu esiin laskuvarjokerhon hyppykoneiden häiritsevä pitkäkestoinen toiminta ilta- ja yöaikaan. Toiminta-ajan rajaaminen on tarpeen, koska lentoaseman kiitotien läheisyydessä on asuntoja n metrin etäisyydellä." Aikaisemmin laskuvarjohyppytoiminnalla ei ollut toiminta-aikarajoituksia, mutta aiemmista ympäristölupahakemuksista annettujen muistutusten perusteella sellaiset lupaan, määräyksen 5 a mukaisesti laitettiin. Muistutuksissa oli pääosin toivottu lähinnä yöajan rauhoittamista. Hakemuksessa ei ole esitetty, lisääkö siviililaskuvarjohyppytoiminnan toiminta-aikojen laajennus lisää operaatiomääriä ja siten kokonaismelutasoa tai melukokemusta. Aikaisin aamulla ja myöhemmin illalla tapahtuva hyppytoiminta on hakemuksesta saatavien tietojen mukaan kuitenkin vähäistä. Lautakunta katsoo, että siviililaskuvarjohyppytoimintaa voitaisiin harjoittaa maanantaista sunnuntaihin klo 7 22, jona aikana on voimassa valtioneuvoston asetuksen mukaiset päivämeluohjearvot. Vaikka melutasojen ohjearvoja ei ylitettäisikään yöllä keskimelutason perusteella, voi lähiasukkaiden heräämisen todennäköisyys yölentojen takia kasvaa, ja unen laatu kärsiä, joten yöaika tulisi rauhoittaa hyppytoiminnalta. Myös puolustusvoimien toiminta on yöllä vähäistä. Myös juhlapyhinä tapahtuvaan toimintaan tulisi suhtautua kriittisesti. Mikäli yölentoja kuitenkin ympäristöluvassa sallitaan, lautakunta katsoo, että on hyvä, että niistä on saatavilla tieto julkisilla internet-sivuilla, kuten melunhallintasuunnitelmassa on esitetty. Lisäksi niistä olisi syytä ilmoittaa myös mahdollisesti häiriintyvään lähinaapurustoon talokohtaisesti. Melunhallintasuunnitelmaan on hyvä kirjata ylös voimassa olevat hyväksi havaitut käytännöt sekä tiettyjen nousu- ja laskukiitoratojen käyttö, kuten on esitettykin. Asiasta on pyydetty myös kaupunginhallituksen lausuntoa. Kaupunginhallitus yhtyy rakennus- ja ympäristölautakunnan asiassa antamaan lausuntoon. Muistutukset ja mielipiteet (1) Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry Utin laskuvarjokerhon esitys Utin lentoaseman ympäristöluvan laskuvarjohyppytoimintaa koskevan lupamääräyksen 5 a muuttamisesta on vailla perusteita. Toteutuessaan esitys lisäisi huomattavasti melua vaikutusalueella, sekä määrällisesti, että laadullisesti. Laskuvarjokerho esittää melukuorman keskiarvona. Koska talvella ei hypätä, vuositasolla keskimääräiseksi lentomääräksi tulee huomattavan alhainen lentojen määrä päivässä. Melurasitusta ei kuitenkaan voi laskea kes- 8

9 kiarvona päivää kohden. Tämä on myös liikenneministeriön sekä ympäristöministeriön virkamiesten selkeä tulkinta. Melurajaa ei saa ylittää yhtenäkään päivänä. Jos melulaskenta sanoo, että 10 lentoa voi lentää ylittämättä melurajaa, enempää ei saa lentää, sanoi keskiarvo mitä tahansa. Suurin ongelma tulee kauniina sunnuntaipäivänä, jolloin hyppykone lentää lentoa päivässä. Kone nousee hyppykorkeuteen noin 10 minuuttia ja tulee alas 3 4 minuutissa, lastaa 4 minuuttia ja taas taivaalle. Tunnin ajanjaksolla koneen ääni kuulu 45 minuuttia ja 15 minuuttia kone lastaa. Normaali lentokone joko tulee tai lähtee, ja ääni kuuluu minuutin kerrallaan. 40 normaalin koneen lentoa aiheuttaa ääntä 80 minuuttia. 40 hyppykoneen lentoa aiheuttaa ääntä vähintään 400 minuuttia. Laskuvarjokerhon koneen lentotapa ja ääni poikkeavat oleellisesti kaikista muista Utissa lentävistä koneista. Sen ääni on häiritsevämpi kuin muiden koneiden. Äänen häiritsevyyteen vaikuttaa sen spektri. Laskuvarjokerhon koneen äänessä on selvä kapeakaistainen komponentti. Meluselvityksessä ei ole laskettu laskuvarjohyppykoneen melua. Arvioitu siviilikoneiden operaatioiden lukumäärä on erittäin alhainen verrattuna laskuvarjohyppykoneen operaatioihin. Hyppykone saattaa suorittaa lentoa päivässä, mikä nostaa meluselvityksen lentomääriin verrattuna melun ekvivalenttitasoa 3 6 db. Lupahakemuksessa kiinnittää huomiota toiminta-aikojen muutos. Luvassa pitää olla rajoitus, että laskuvarjohyppytoimintaa ei saa harjoittaa iltaisin klo 19 jälkeen eikä sunnuntaisin ennen klo 14. Samaten juhlapyhät tulee rajata kokonaan pois. Utin kentän lentotoiminta on jo käynnissä ja meluhaitta on todennäköisesti jo ehditty havaita. Hakijan esitys säännönmukaisesta toiminta-ajasta poikkeamiseksi enintään 21 yönä vuodessa on vailla perustetta. Kuten hakija itse toteaa, laskuvarjohyppääminen riippuu paljon säätilasta. Parhaat olosuhteet hyppäämiseen ovat kesällä. Silloin sateisuus, pilvisyys ja tuulisuus aiheuttavat suhteellisesti vähemmän haittaa kuin muina vuodenaikoina. Toiminta keskittyy kesään myös siksi, että tuolloin harrastajilla on enemmän aikaa harrastukselleen, kuten kilpailujen järjestämiseen. Sama koskee pyhäpäiviä, kuten hakija kertoo. Enintään 21 yönä vuodessa tapahtuva hyppytoiminta keskittyisi kesäkauteen. Ajankohta sama, jolloin suomalaiset viettävät aikaa ulkona. Kuumuuden vuoksi osa jopa nukkuu ikkunat auki. Sotilastoimintaa ja harrastetoimintaa ei voi rinnastaa toisiinsa. Yhteiskunnan turvallisuuden perustoimintojen aiheuttamalla melulla ei voi oikeuttaa harrastuksesta syntyvää melua. Melulle altistuvien ihmisten määrä on saatava laskuun. Ympäristöluvan lieventäminen olisi vastoin tätä päämäärää. Siksi ympäristöluvassa tulee selkeästi määrittää päivittäinen lentomäärä, jolla melun raja-arvot eivät ylity. 9

10 Laskuvarjohyppylennoille tulee olla selkeät rajat. Nykyisiä rajoja ei tule ainakaan löysentää. Nykyisiin rajoihin tulee lisätä laskuvarjohyppykoneen lentoonlähtöjen ja nousujen suurin sallittu päivittäinen määrä. Melukuormituksen kohtuullistamiseksi kesäviikonloppuina tulisi suurimmaksi sallituksi lentoonlähtöjen määräksi määrätä 15 lentoa. Luonnonsuojelupiiri on täydentänyt muistutustaan : Lentomeluselvityksen taustalla on arvio lentotoiminnan määrästä. Siviililentoja on oletettu tapahtuvan alle kaksi lentoa päivässä. Sotilasliikenteen melualueet ovat paljon siviililiikenteen melualueita laajemmat. Laskuvarjohyppytoiminnan lisäännyttyä muutaman viime vuoden aikaan voimakkaasti Utin lentokentän meluselvitys on vanhentunut. Melun ohjearvot suunnittelussa ja raja-arvot ympäristöluvissa määritetään ekvivalenttitasoina. Tyypillisenä raja-arvona ilmoitetaan usein "lähimmissä asumiseen käytettävillä alueilla melu ei saa ylittää arvoa 55 db (L Aeq 7 22)". Lukuarvo tarkoittaa, että vuoden minään päivänä aikavälillä 7 22 melun ekvivalenttitaso ei saa ylittää 55 desibeliä. Koska raja-arvo (tai suunnittelussa käytettävä ohjearvo) koskee yhtä päivää, laskennassa ei voi käyttää perusteena vuoden aikana suoritettuja lentojen lukumääriä jaettuna päivien lukumäärällä. Laskentaperusteena tulee olla vuoden vilkkain päivä. Vilkkaimpanakaan päivänä melutaso ei saa ylittyä. Laskuvarjohyppytoiminta keskittyy kesään ja kauniin sään päiviin. Yhtenä päivänä saatetaan lentää lentoa. Sellaisenakaan päivänä melun raja-arvoa ei saa ylittää. Meluselvityksessä on käytetty arviointiperusteena lentoonlähtöjen ja laskujen lukumäärää. Laskuvarjohyppykoneen lentoreitti poikkeaa niin paljon muista koneista, että ne on arvioitava erikseen. Tyypillinen laskuvarjohyppylento kiertää hiukan kauempana lentokentästä, mutta ylittää lentokentän arvioitaessa tuulta ja varsinaisten uloshyppyjen aikana. Noustaessa ylempiin hyppykorkeuksiin hyppykone saattaa pudottaa ensimmäiset hyppääjät alle metrin korkeudessa, seuraavat metrin paikkeilla ja viimeiset metrin korkeudelta. Se tarkoittaa, että hyppykone ylittää lentokentän kolme kertaa. Normaalin lentoonlähdön suorittava kone vähentää moottorin tehoja alkunousun jälkeen matkalentoteholle. Silloin koneen melutaso laskee selvästi. Lentoonlähdöstä melulaskennassa otetaan huomioon lyhyt alkunousu ja lyhyt matka lentoa sen jälkeen, minkä jälkeen koneen ääni ei enää kuulu eikä vaikuta melutasoon. Laskuvarjohyppykone nousee koko ajan ja moottori käy nousuteholla. Laskuvarjohyppykoneen ääni kuuluu usein koko lennon ajan. Normaalin lentoonlähdön suorittavan koneen ääni kuuluu alle minuutin. Laskuvarjohyppykoneen ääni kuuluu jopa minuuttia koko ajan, jos kone nousee yli metrin hyppykorkeuteen. Koska hyppykone käyttää nousutehoa, sen ääni kuuluu voimakkaana koko ajan ja ääni vaikuttaa oleellisesti ekvivalenttitasoon. Lentokentän lähellä nousevan hyppykoneen alle jää lentoreitin varteen 3 5 km leveä alue, jossa otollisten sääolosuhteiden vallitessa melutaso ylittää 10

11 55 db sen ajan, kun lentokone on vaikutusalueella. Laskuvarjohyppykoneen äänen leviämisalue maan pinnalla poikkeaa oleellisesti lähtevien ja laskevien koneiden melualueesta. Arvioitaessa melualueita pelkkä lentoonlähdön mallinnus ei riitä. Laskuvarjohyppykoneen ääni on kapeakaistaista. Äänen kapeakaistaisuus johtuu potkurin ja moottorin yhteisvaikutuksesta. Leveäkaistaisella äänellä ei doppler-ilmiötä voi havaita. Doppler-ilmiö tarkoittaa äänen korkeuden muutosta sen mukaan, lähestyykö äänilähde vai loittoneeko se. Laskuvarjohyppykone kaartaa usein noustessaan hyppykorkeuteen. Kun se ensin lentää poispäin kuulijasta ja kääntyy sitten kohti, koneen äänessä kuuluu selvä taajuuden muutos. Muutos on itsessään osoitus äänen kapeakaistaisuudesta. Melualuetta arvioitaessa hyppykoneen melutasoon on lisättävä kapeakaistaisuuskorjaus. Melurajoja määritettäessä tulisi huomioida myös melun ärsyttävyys (engl. annoyance). EU:n meluntorjuntatavoitteet tuntevat kyseisen käsitteen. Laskuvarjohyppykoneen ääni on erittäin ärsyttävä. Sen kapeakaistainen ääni sattuu sellaiselle korkeudelle, joka ärsyttää useimpia ihmisiä. Kun ääni sen lisäksi muuttuu doppler-ilmiön vuoksi koneen kääntyessä kohti, ärsyttävyys lisääntyy. Tasainen melu, kuten normaalin vilkkaasti liikennöidyn maantien melu on kohinaa. Kohinaan tottuu ja se häiritsee vähemmän kuin selvästi erottuva melu. Laskuvarjohyppykoneen melu on luonteeltaan sellaista, että siihen ei totu ja se erottuu selvästi. Sen tyyppisen melun terveyshaitat ovat pahemmat kuin tasaisen kohinan. Laskuvarjohyppyjä suoritetaan hyvällä säällä ja silloin, kun tuuli ei ole erityisen voimakas. Hyppypäivinä sääolosuhteet ovat melun leviämiselle erittäin suotuisat. Koska ääni tulee ylhäältä, maastovaimennusta ei ole. Ilmakehän vaimennuskin on minimissään. Lisäksi Utin kentän läheisyydessä on suuria järviä, kuten Haukkajärvi, joka heijastaa ja levittää ääntä. Utin taajaman eri puolilla on muita melunlähteitä: kylän halkaiseva valtatie numero 6, kylän eteläreunalla kulkeva Karjalan rata, Salpausselän eteläreunassa sijaitseva Tyrrin ampumarata sekä Haukkasuon pohjoisreunan turvetuotantoalueet. Koska Utissa on ennestään useita melulähteitä, ei uusia tulisi enää lisätä. Kuitenkin muutaman viime vuoden kuluessa puolustusvoimien helikopterien sekä laskuvarjohyppykerhon lentotoiminnan laajenemisen seurauksena lentomelussa on tapahtunut huomattava kasvu. Tätä havaintoa tukee myös asukkaiden havainnot. Tältä kannalta Utin laskuvarjokerhon edustajien väite, että heidän toimintansa on samalla tasolla kuin vuonna 2007 ei voi pitää paikkaansa. Kerhon ilmoituksen mukaan he käyttävät nykyisin suurempaa konetta, joka vähentää nousutarvetta. Tällainen on täysin ristiriidassa kerhon pyrkimyksessä laajentaa toiminta-aikojaan. Asukkaiden havaintojen mukaan hyppykoneita on nykyään taivaalla usein kaksi yhtä aikaa. 11

12 Perusongelma on, ettei laskuvarjokerho raportoi toimintaansa kattavasti ja luotettavasti. Kerho hyppää myös viikonloppuisin, jolloin Utin kentällä ei ole lennonjohtoa eli valvovaa tahoa paikalla. Mikäli lentokentälle määrätään meluraja ekvivalenttitasona, lentokentällä pitäisi olla menetelmä sen arviointiin, milloin sallittu melutaso ylitetään. Kun päivän melutaso on ylitetty, lentotoiminta tulee keskeyttää kyseiseltä päivältä. Sotilaslentotoiminta ei mahdollista sellaista menettelyä. Melutason ylityksen arviointi edellyttäisi jatkuvatoimista melumittausta eri puolilla lentokenttää. Se ei välttämättä ole kovin helposti järjestettävissä. Toinen vaihtoehto on arvioida, montako laskuvarjohyppylentoa voidaan päivässä suorittaa siten, ettei melutaso ylity. Muulle lentotoiminnalle on varattava oma kiintiönsä. Laskuvarjolentokoneen melu on lentoonlähdössä ja nousussa niin voimakas, että todennäköisesti alle 10 lentoa päivässä aiheuttaa Utin kenttä lähimmissä asuintaloissa melutason nousun yli 55 db (L Aeq 7 22). Meluselvityksessä on arvioitava, montako lentoa päivässä voidaan suorittaa ja ympäristöluvassa tulee antaa desibelirajoituksen lisäksi lentojen lukumäärärajoitus. 12 (2) AA ja BB, (3) CC ja DD, (4) EE ja FF, (5) GG ja HH, (6) II ja (7) JJ Muistuttajat asuvat vakituisesti tai ovat loma-asunnon omistajia rauhallisella maaseutualueella, jossa on sekä puolustusvoimien helikoptereiden että siviili-ilmailun lentotoiminta lisääntynyt ja tulee edelleen lisääntymään lähivuosina. Tämä saattaa tulevaisuudessa vaikuttaa myös alueen kiinteistöjen arvoon. Jo nykyisellään yllä mainittu lentotoiminta kokonaisuutena aiheuttaa lähialueen omakoti- ja loma-asukkaille lentomelusta aiheutuvaa, asumiseen ja terveyteen kohdistuvaa viihtymishaittaa. Lentomelualue käsittää myös useamman järvi-, virkistys- ja vesistöalueen, joilla myös monet lintuja eläinlajit pesivät. Alueella on venevalkamia kalastajille ja vesistön halki kulkee kanoottireittejä. Vesi elementtinä myös korostaa ja kantaa pitkälle kaikenlaisen äänen ja melun. Koska aiemmalla päätöksellännekin on todettu, että Finavia Oyj:n Utin lentoasemalla toimiva siviililaskuvarjohyppytoiminta on jo nyt aiheuttanut lähialueen asukkaille häiriötä ja toiminnalle on jo taholtanne annettu tietyt rajoitukset, ei mielestämme tätä toimintaa suinkaan pitäisi enää nyt laajentaa laskuvarjokerhon uuden hakemuksen mukaiseksi. Siviilihyppykoneiden häiritsevä pitkäkestoinen, resonoiva melu häiritsee ihmisten normaalia levon ja viihtymisen tarvetta. Asukkailla tulisi olla oikeus myös viettää pyhä- ja juhlapäiviä kodeissaan ja pihoillaan rauhassa ilman lentomelua, eikä päivittäinen lentomelukaan saisi olla koko hereilläoloajan pituinen. Toivomme, että alueen lentomelua arvioitaisiin myös kokonaisuutena, kaikkia yölentoja ja talojen, loma-asuntojen ja järvien ylilentoja vältettäisiin suunnaten lentoreitti- ja harjoitusalueita mahdollisimman paljon asumattomalle alueelle. Toivomme myös, että lupaehtojen toteutusta valvottaisiin nykyistä tarkemmin.

13 13 (8) KK, LL ja MM Muistuttajat vastustavat sitä, että Finavia Oyj/Utin laskuvarjokerhoille myönnetään heidän uuden hakemuksensa mukaiset hyppytoiminnan laajennukset ja että lentokiellot yleisten juhlapäivien osalta kumottaisiin. Kyseiselle harrastustoiminnalle on jo nykyään todella laajat toimintavaltuudet ja jo tällä hetkellä toiminta aiheuttaa liiallista meluhaittaa. He vastustavat lisäksi hakijan ympäristönsuojelulain 101 pykälän mukaista toiminnan alkamislupaa muutoksen hausta huolimatta ja kerhojen yölentotoiminnan aloittamista. Yölentotoiminnassa on kyseessä yksityinen harrastustoiminta ja Puolustusvoimien taholta on jo nyt olemassa useita viikkojen yölentokausia vuodessa. Perusteluksi muistuttajat esittävät mm., että Utin lentokentän lentomelulle altistuva laaja vesistö- ja maalaisalue on Kouvolan alueelle asuin-, virkistys- ja maatalouselinkeinoalueena ehdottoman tärkeä. Kouvola on jo useasti ikävien, suurten perinteisten teollisuusjättien, valtion-, poliisin- ja nyt viimeksi oikeuslaitosten paikkakunnalta poistumisen takia luokiteltu äkillisen rakennemuutoksen alueeksi ja on jatkuvasti muuttotappiokunta ja kunnassa yleishenki on jo pitkään ollut masentunut ja huono. Alue ei kaipaa enää useiden ihmisryhmien elämään, vapaa-aikaan, päivittäiseen levon ja unen tarpeeseen, terveyteen ja kiinteistöjen arvoihin kohdistuvia ikäviä yllätyksiä ja pelkkä ajatus, että Kouvolan perinteinen laaja ja keskeinen vesialue olemassa olevine asukkaineen ja muine sidosryhmineen uhrattaisiin kokonaislentomelulle, on kestämätön. Lisäksi muistuttajat toivovat selvitettävän, onko Utin hyppykerhojen lentotoiminta (esim. muilta paikkakunnilta) viime aikoina lisääntynyt huomattavasti ja onko laajentumiselle myös ollut lupa. Mikäli muilta paikkakunnilta olisi nyt siirretty lentotoimintaa Uttiin, toivomme, että tällainen toiminta pikaisesti hajautettaisiin tapahtuviksi muille hyppykentille. Lisäksi muistuttajat pyytävät harkittavaksi kuinka paljon erilaisia monipäiväisiä tapahtuma-, leiri- ja kilpailumuotoisia hyppytoimintoja Utin kentältä voidaan lähialueille operoida kerhojen päivittäisen, pitkäkestoisen oman toiminnan lisäksi. Muistuttajat tekevät samalla myös valituksen nykyisestä, usean heidän rantakiinteistöön ja edessä olevan pienen järvialueen päälle kohdentuvasta hyppykoneiden jatkuvasti aiheuttamasta terveyteen ja luontaiseen levontarpeeseen kohdistuvasta pitkäkestoisesta meluhaitasta. Muistuttajat ovat joutuneet hankkimaan kalliit lentomeluikkunat, jotka nekään eivät silti suojaa kivirakenteisessa talossa lentomelulta. Hyppykerhon viimeaikainen, tunti- ja päiväkausia kestänyt muistuttajien kiinteistön ja läheisen pienen järvialueen yllä täyttää kotirauhan rikkomisen puitteet ja muistuttajat aikovat jatkossa tehdä asiasta ilmoituksen poliisille mikäli häirintä jatkuu. Alueen kokonaislentomelun puitteissa tilanne on sellainen, että lähes milloin ja mistä päin tahansa voi asuin- ja lomakiinteistöjä tai pientä järvialuetta lähestyä erilaisia lentoaluksia eri korkeuksin ja äänin. Lentomelun alkamis- tai loppumisajankohtaa ei voi mitenkään arvioida. Erilaiset säännölliset ja epäsäännölliset lentoreitit kulkevat ylitse arkena ja pyhinä. Vaikka

14 lento ei olisi suoraan kiinteistön yläpuolella, huolehtii järven vesipinta äänen kauaskantoisuudesta. Lentomelun täydellinen arvaamattomuus, suunta, melutaso ja kesto altistaa ihmistä erittäin pahasti ja aiheuttaa uni- ja terveyshaittoja. Muistuttajat toivovat, että myös jo nykyisen luvan piirissä olevat laskuvarjohyppytoimintaan liittyvät lennot suunnattaisiin asumattomille alueille välttäen asuin- ja lomakiinteistöjen ja vesialueiden läheisyyttä. Vesialue kantaa häiriöäänen todella pitkälle etäisyydelle. Kyseessä olevan, lentomelulle nyt jo altistuvan laajan alueen kaikki eri intressiryhmät tarvitsevat lepoa ja mahdollisuuden viettää aikaansa kodeissaan, mökeillään ja pihoillaan rauhassa sekä rauhalliset arki-, juhla- että lomapäivänsä ilman ylhäältä päin tulevaa, täysin arvaamattomina aikoina ja määrinä tulevaa pitkäkestoista, häiritsevästi resonoivaa, ajoin eri korkeuksista tulevaa lentokonemelua. Työelämän vaatimusten jatkuva koventuminen ja taloudellinen epävarmuus maailmassa korostavat entisestään ihmisten rentoutumistarvetta ja luonnon virkistysalueet tulevat muuttuvan ilmaston ja maailman levottomuuden keskellä entistä tärkeämmäksi ja tällaisiin alueisiin kohdistuvat melu-, saaste- ym. muut lupapäätökset ovat entistäkin tärkeämpiä ja kauaskantoisempia. Kyseessä on yksi yksityinen harrastusmuoto, joka kuitenkin melutasoltaan tavallaan on verrattavissa moottori- ja ampumaratojen meluhaittoihin. Päätöstä tehdessä tulisi huomioida myös sen, kuinka suuren ihmisryhmän erilaisia henkisiä ja taloudellisia etuja päätös todella kokonaisuudessaan koskee, olemme melko varmoja, että vain suhteellisen harvat alueen intressiryhmät ovat nyt huomanneet asiaan liittyvän hakemuksen ja kuulutuksen ja havahtuisivat asiaan vasta Utin kokonaislentomelun huomattavasti jo lisäännyttyä, jolloin alkaisi kenties kaikkia raastava valituskierre, joka saattaisi tuhota yksittäisten ihmisten elämäntyön ja omaisuuden arvon. Hyppykerhon nykyisten lupaehtojen puitteissa tulisi kieltää nykyäänkin mainitulla Haukkajärven ja Karhulanjärven järvialueen alueella oleva jatkuvakestoinen koulutusylilento. Arki- tai pyhäpäivänä tunteja kestävältä lentomelulta ei pysty suojautumaan rakennusten sisälläkään, pitkäaikaissairaana ei pääse sisälläkään pois lentomelun ääneltä. Muistuttajat eivät vastusta laskuvarjohyppytoimintaa harrastuksena, mutta kohtuus eri harrastustoimintojen kesken täytyy säilyttää, etenkin jos toiminnasta aiheutuu pitkäkestoista ihmisten terveydelle ja viihtymiselle aiheutuvaa meluhaittaa. Nyt vaikuttaa siltä, että yksittäinen kerho pikaisesti yrittää ennen Puolustusvoimien lisähankintoja saada itselleen kaikki mahdolliset lentomahdollisuudet. Jo annettuja Utin ilmailulentosäännöksiä ja -rajoituksia tulisi valvoa sekä yksityisen että puolustusvoimien lentotoiminnan osalta. Muistuttajat vetoavat myös Puolustusvoimiin, että he eivät enää lentäisi koptereillaan omien kiinteistön ja niiden edessä olevan järvialueen yli, poukama tuntuu nyt olevan koptereiden kahden eri vakioreitin välissä sekä ajoittain kiinteistöjen yli lennetään matalalta. Muistuttajat ovat olleet yhteydessä Puolustusvoimiin 14

15 ja Utin laskuvarjokerhoon ilmoittaen häiritsevästä toiminnasta, mutta häirintä on jatkunut samankaltaisena. KK on toimittanut lisätietoa jättämäänsä muistutukseen , jossa viitataan liitteenä olleisiin sähköisiin linkkeihin ja Kouvolan Sanomien lehtiartikkeliin ja todetaan, että vaikuttaisi siltä että Suomen Laskuvarjokerho ry olisi jo vuonna 2011 siirtynyt Utin laskuvarjokerhojen yhteyteen Utin lentokentältä käsin hyppytoimintaa harjoittavaksi kerhoksi ja että ainoastaan Utin laskuvarjokerhoon verrattuna hyppymäärät olisivat jo kaksin- tai kolminkertaistuneet. Muistuttaja epäilee, että jo tähän toiminnanlisäykseen olisi pitänyt aikoinaan hakea lupa. Utin laskuvarjokerhon nettisivujen mukaan pidetään kokous, jossa päätetään useamman kerhon toimintojen yhdistämisestä, nyt virallisesti. Vaikutelmaksi syntyy, että hyppytoiminnat keskitettäisiin Uttiin. Mikäli näin tapahtuu, muistuttaja ei usko, että Utin järvi- ja virkistys- sekä asuinalueiden yläpuolista meluhaittaa pystytään enää välttämään ja kontrolloimaan. Näin laaja toiminta pitäisi ehdottomasti jakaa useammalle kentälle ja mieluiten sellaisille, joissa ympäristövaikutukset olisivat pienemmät. Muistuttaja viittaa sähköiseen linkkiin, jonka mukaan Suomen Laskuvarjokerho ry olisi jo joutunut lopettamaan hyppynsä ainakin Hangossa ja tilanne saattaa olla sama myös esim. Malmin lentokentän suhteen. Nähtävästi toiminnasta on muuallakin jo tullut jotakin haittaa ja kerholle on kehitetty mm. oma lomakepohja meluhaittojen ilmoitukseen. Nyt on kyseessä Utin järvialue, jossa teoreettiset meluarvot muuttuvat vesiympäristön vuoksi. Koska laskuvarjohyppy Utin kentältä käsin on täysin yksityinen harrastus, sen jo tällä hetkellä aiheuttamat lentomelu- ja ympäristövaikutukset ovat alueen intressiryhmille kestämättömät ottaen huomioon puolustusvoimien vuoteen 2014 mennessä tulevan lisälentomelu- ja ympäristövaikutuksen. Muistuttaja viittaa myös ympäristöministeriön linkkiin, jossa on vaikuttava kuvaus Utin pohjavesialueen merkityksestä koko Kymenlaaksolle. Laskuvarjokerholla on omat majoitustilat ja on vaikea käsittää mitä lisä- tai julkisuusarvoa lisääntynyt yksityinen hyppytoiminta tuottaisi esim. matkailullisesti Kouvolan kaupungille kun sen vaikutuksia vertaa hyppy- ja lentoalueen lukuisien ihmisten hyvinvointiin, terveyteen, kiinteistöjen arvoon ja ympäristöseikkoihin. Oheisen Kouvolan Sanomien lehtiartikkelin tiedot siitä, ettei lisääntynyt hyppytoiminta näkyisi hyppymäärien rajuna lisääntymisenä ja ettei se aiheuttaisi häiriötä lähialueen asukkaille ei valitettavasti tämän kevään käytännön kokemuksen mukaan pidä paikkaansa. Ei ole kyse ainoastaan nousujen ja laskujen äänestä vaan pahimmillaan koko vuorokauden hereillä oloajan kestävästä lentokoneen kiertelystä järvien, talojen ja mökkien yläpuolella. Kerhon lentotoiminnassa näyttäisi olevan päivystys mm. juhannusaaton iltapuolelle, vaikka toiminta on silloin kielletty, tosin juhannus ilmoitetaan vietettäväksi muualla. 15

16 Muistuttajalla on lähes 50 vuoden omakohtainen kokemus Haukkajärven vakituisesta kesämökkiasumisesta ja Utin lentokentän Puolustusvoimien ja yksityisen laskuvarjokerhon lentotoiminnasta, eikä se ole aiemmin ollut häiritsevää. Vertailukohtana vielä nykyinen rakennusaikainen asuntomme, joka on aivan sellutehtaan vieressä, 10 m tiestä, jolla kulkee päivin ja öin jatkuvasti edestakaisin suuria puu- ja sellurekkoja, tämäkään äänitaso ei ole häirinnyt meitä. Meillä ei ole mitään tarvetta liioitella Utin järvialueella nyt syntynyttä uutta häiriötilannetta. Mikäli hyppykerhoille myönnettäisiin nyt uusi laajennettu ympäristölupa, tulisi hyppytoiminta lisääntymään mm. lehtiartikkelin mukaan nimenomaan lomakausina, pyhäviikonloppuina, juhlapäivinä ja jopa 21:nä yönä vuodessa mukaan lukien Puolustusvoimien lisääntyvän lentotoiminnan, tulee alueen asukkaille aivan kestämätön tilanne viitaten terveys-, viihtyvyys- ja omaisuusarvoihin. Paikallislehden yleisönosastolla on ollut nähtävissä jo muutamia valituksia lentomelusta alueella. Liitteenä olevasta artikkelista saisi Utin Laskuvarjokerho ry:n puheenjohtajan sanoista käsityksen, että heillä olisi jo nyt tiedossa uuden ympäristölupanne nousuluvat ym., voiko tämä pitää paikkaansa? Muistuttajan talo sijaitsee kalliopohjaisella mäellä ja loma-asunto välittömästi talon edessä aivan Haukkajärven rannassa. Pieni Karhulanjärvelle johtava järvenpoukama moninkertaistaa lentomelun ja ylilentävien helikoptereiden äänen kuten myös omakotitalon korkealla oleva kalliopohja. Samalla pienellä vaikutusalueella on useita omakotitaloja, kesämökkejä, kaupungin maatilapalkinnon saanut kasvinviljelytila, karjatila ym. Huolimatta kalliista investoinnista lentomeluikkunoihin ei ole mitään paikkaa, jossa voi olla nykyisen melun ulottamattomissa. Muistuttaja on turhaan yrittänyt olla yhteydessä lennonjohtoon ja laskuvarjokerhon yhteyshenkilöön laskuvarjokerhon hyppykoneen koko päivän kestävän, liian kovan lentomelun vuoksi. Muistuttaja on myös ollut yhteydessä useaan kertaan myös puolustusvoimiin ja lennonjohtoon helikoptereiden ylilentojen vuoksi. Liian kova melu on kuitenkin jatkunut. Muistuttaja toivoo että hänen ja muiden alueen asukkaiden tilanne ja kyseisen alueen erikoisolosuhteet otetaan huomioon. Hakijan kuuleminen ja hakemuksen täydennys Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kirjeellä varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastineensa Utin lentoaseman ympäristölupamääräysten muuttamista koskevasta hakemuksesta annettujen lausuntojen ja muistutusten johdosta Lisäksi aluehallintovirasto on pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan siviililaskuvarjohyppytoiminnan määrillä ja vaikutuksella Utin lentoaseman alla olevassa meluselvityksen (Utin lentoasema, helikoptereiden ja lentokoneiden meluselvitys, ennuste 2014, Finavia Oyj, ) taulukossa esitettyihin siviililiikennemääriin: Siviili- ja sotilasliikenteen lentokoneiden operaatiomäärät* vuorokaudessa jaoteltuna vuorokauden aikojen mukaan vuonna 2014: 16

17 17 Siviililiikenne Lentokonetyppi Klo 7 19 Klo Klo 22 7 Yht. 1P 1-mäntämoottoriset potkurikoneet T 1-moott. potkuriturbiinikoneet P 2-mäntämoott.potkurikoneet T 2-moott. potkuriturbiinikoneet JT Suihkukoneet Yhteensä Sotilasliikenne Lentokonetyppi Klo 7 19 Klo Klo 22 7 Yht. DENpainotettu DENpainotettu 1P 1-mäntämoottoriset potkurikoneet T 1-moott. Potkuriturbiinikoneet T 2-moott. Potkuriturbiinikoneet JT Suihkukoneet HN F-18, Hornet HW Hawk Yhteensä *Operaatiolla tarkoitetaan yhtä lentoonlähtöä tai yhtä laskeutumista (lukuarvo 0.0 tarkoittaa määrää, joka on pienempi kuin 0.05). Lisäksi hakemusta on pyydetty täydentämän esityksellä siviililaskuvarjohyppytoiminnan rajaamisesta päivittäin ja toimintakausittain, yksilöidyillä perusteluilla yöaikaisen toiminnan harjoittamiselle. Lisäksi hakemusta on pyydetty täydentämään suunnitelmilla käytettyjen lentoreittien toteutumisen raportoinnista ja toiminnan tiedottamisesta. Hakija muistuttaa vastineessaan Utin lentoaseman toimineen keskeytyksettä nykyisellä paikallaan vuodesta 1919 saakka palvellen erityisesti sotilasilmailua. Lentoaseman sotilasilmailu on asteittain painottunut helikopteritoimintaan kuljetuslentolaivueen siirryttyä Jyväskylään vuonna Lentoasemalla ovat aiemmin toimineet merkittävässä määrin myös Ilmavoimien suihkukoneet. Nykyisen lentotoiminnan kokonaisuutena ympäristöön aiheuttama melu on vähäisempää kuin viimeisten vuosikymmenien aikana. Uttiin on keskitetty puolustusvoimien antama laskuvarjohyppykoulutus. Lentoaseman kenttäalue on poikkeuksellisen sopiva hyppytoimintaan, sillä valvottu ja välittömästi pelastuspalvelun piirissä oleva alue on laaja ja maapohjaltaan tarkoitukseen hyvä. Lisäksi asutus Utin lentoaseman lähiympäristössä on moneen lentoasemaan verrattuna vähäistä. Lentoasemat ovat paikkoja, jotka on rakennettu ja varustettu sitä varten, että niiltä käsin suoritetaan lentotoimintaa eri muodoissaan. Suomen lentoasemien verkosto muodostaa merkittävän kansallisomaisuuden, vaikka sen ylläpitovastuu on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla katsottu tarkoituksenmukaisimmaksi järjestää julkisen osakeyhtiön muodossa toimivalle hakijalle. Hakija katsoo, että yleisen edun vuoksi Suomen lentoasemien infrastruktuuria tulee voida käyttää sekä siviili- että sotilaslento-

18 toimintaan siten, että käytön laajuutta eivät yksinomaan ratkaise yksittäisten asuin- tai vapaa-ajan käytössä olevien kiinteistöjen omistajien tai käyttäjien ympäristölupahakemuksista esittämät muistutukset. Hakija on toimittanut vastineen liitteeksi Utin Laskuvarjokerho ry:n huomaukset lausunnoista ja muistutuksista. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon hakija toteaa ELY-keskuksen lausunnossa pohditun lupahakemuksen sisältöä monipuolisesti. Hakija ei ole liittänyt hakemukseen melun laskennallisia arvioita. Tämä johtuu siitä, että hakijan kokemusperäisen tiedon perusteella hakemuksen mukaisen toiminnan aiheuttamat (pitkän aikavälin keskiäänitasolla kuvatut) ja ympäristömelun arvioinnin kannalta merkittävät melutasot rajoittuisivat hyvin suppealle alueelle, ja eivät ulottuisi lentoasema-alueen ulkopuolelle. Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan sekä kaupunginhallituksen lausuntoon hakija toteaa, että lausunnossa esitetty maininta yöaikaisten hyppylentojen melun aiheuttamasta unihäiriöriskistä on yliarvio. Hyppylentojen melun ominaispiirre ei ole melutaso, joka kuuluisi sisätiloihin sellaisina melutasoina, joiden yleisesti arvioidaan voivan aiheuttaa unihäiriöitä. Hakija pitää tärkeänä havaita, että kaupunki puoltaa haettua hyppytoiminnan mahdollisuutta kaikkina viikonpäivinä klo Lausunnossa todetut puutteet hyppytoiminnan tulevista määristä on esitetty vastineen liitteessä 2. Vastineessaan muistutuksiin (JJ, DD ja CC, AA ja BB, FF ja EE, GG ja II) hakija toteaa, että muistuttajat ovat loma-asunnon omistajia samalla alueella Haukkajärven rannalla. Loma-asunnot, joiden osoite oli mainittu, sijoittuivat Haukkajärven pohjoisrannalle Puhjon alueelle. Alueen etäisyys Utin lentoaseman kiitotien lähimmästä päästä on noin 4,7 km. Hakijan kokemusperäinen käsitys on, että mikäli hyppylennot ohjataan ympäristölupamääräysten muuttamista koskevan hakemuksen kuvan 1 mukaisesti, ei koneen aiheuttama äänitaso mainitulla alueella ole fysikaalisesti arvioiden merkittävä. Hakija pitää muistutuksia ymmärrettävinä reaktiona tilanteessa, jossa toiminnan muutoksen pelätään aiheuttavan merkittävää ympäristöhäiriön lisääntymistä, mutta katsoo, että haetut ympäristölupamääräysten muutokset eivät aiheuta muistutuksissa esitetyn suuruista vaikutusta. Vastineessa muistutuksiin (KK, LL ja MM ja KK:n erillinen muistutus) hakija toteaa, että hakijan tiedon mukaan muistuttajan osoite sijaitsee samalla alueella kuin kuuden yhteneväisen muistutuksen jättäneiden henkilöiden. Alue on noin 4,7 km päässä Utin lentoaseman kiitotien lähimmästä päästä. 18

19 Muistutuksessa esitetään voimakas huoli siitä, että lentotoiminnan lisääntyväksi pelätty melu vaikuttaisi lomakiinteistöjen taloudelliseen arvoon. Finavia Oyj katsoo esitetyn muistutuksen sisällön olevan ymmärrettävä tilanteessa, jossa toiminnan muutos koetaan uhkana, ja pelätään merkittävää ympäristöhäiriön lisääntymistä, mutta katsoo huolen olevan aiheeton. Hakijan kokemusperäinen käsitys on, että mikäli hyppylennot ohjataan ympäristölupamääräysten muuttamista koskevan hakemuksen kuvan 1 mukaisesti, ei koneen aiheuttama äänitaso mainitulla alueella ole fysikaalisesti arvioiden merkittävä. Muistutuksessa viitataan myös puolustusvoimien lentotoimintaan, ja käsitellään haettua lupamääräyksen muutosta yhdessä puolustusvoimien toiminnan kanssa. Puolustusvoimien toimintaa koskevin osin Finavia Oyj vaatii, että muistutus tulee jättää käsittelemättä. Vastineessaan Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry:n muistutukseen hakija toteaa, että muistutuksen teksti koskien melukuorman laskentatapaa on vaikeaselkoinen, eikä tästä syystä esitä siitä vastinetta. Luonnonsuojelupiirin vaatimuksia nykyisen hyppytoiminnan rajoittamisesta hakija pitää tarpeettomina. Hakija ei pidä tarkoituksenmukaisena, että hyppylentojen määrälle asetettaisiin suurin sallittu päivittäinen määrä muistutuksessa esitetyn mukaisesti. Toiminnan rajoittaminen ei ole tarpeen, sillä valtaosa hyppylennoista voidaan ohjata lentoaseman eteläpuolelle, jossa asutus on vähäisintä. On otettava huomioon, että hyppykoneiden melu on äänitasoina kuvattuna vähäinen. Vastineen yhteydessä hakemukseen täydennetyt tiedot Hakija on täydentänyt hakemustaan vastineen yhteydessä seuraavasti: 1. Laskuvarjohyppykoneiden lentoonlähtöjen määrät viimeisen kahden vuoden (2010 ja 2011) ajalta, lentoonlähtöjen määrät tulevassa tilanteessa vuosittain toimintakausi (huhti syyskuu) eriteltynä, kuukausittain ja päivittäin: Seuraavassa taulukossa on hyppykoneiden lentoonlähtöjen määrät vuosina 2010, 2011 sekä arvio toiminta-ajan laajentamisen mahdollistamasta tilanteesta (10 % lisäys): 19 Kuukausi/Vuosi Arvio Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

20 20 Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Vuoden 2011 päivittäiset hyppykoneiden operaatiomäärät on laskettu jakamalla vuotuiset hyppykoneiden operaatiomäärät koko vuoden ajalle jaoteltuna vuorokauden aikojen mukaisesti. DEN-painotettu operaatiomäärä on laskettu painottamalla ilta-ajan operaatioita +5 db:llä (kerroin 3.16) ja yöajan operaatioita + 10 db:llä (kerroin 10). Lentokonetyppi Klo 7 19 Klo Klo 22 7 Yht. DENpainotettu 1P 1-mäntämoottoriset potkurikoneet T 1-moott. potkuriturbiinikoneet P 2-mäntämoott.potkurikoneet T 2-moott. potkuriturbiinikoneet JT Suihkukoneet Yhteensä Arvioidut päivittäiset hyppykoneiden operaatiomäärät toiminta-ajan laajennuksen jälkeen. Arvio on laskettu vuoden 2011 tietojen perusteella korottamalla operaatiomäärät 10 %:lla. Yöaikaisten (klo 22 7) operaatioiden määräksi on arvioitu 6 kpl. Lentokonetyppi Klo 7 19 Klo Klo 22 7 Yht. DENpainotettu 1P 1-mäntämoottoriset potkurikoneet T 1-moott. potkuriturbiinikoneet P 2-mäntämoott.potkurikoneet T 2-moott. potkuriturbiinikoneet JT Suihkukoneet Yhteensä Kerhon ilmoituksen mukaan lentojen määrä sisältää kaikkien eri laskuvarjokerhojen Utissa tekemät lennot (ei sisällä puolustusvoimien toimintaa). On huomattava, että osa kerhon esittämistä lukumääristä koskee operaatioita ja osa lentoonlähtöjä. 2. Lentohyppytoiminnan vaikutus lupapäätöksessä ( , nro 129/05/1) esitettyyn taulukkoon siviililiikenteen lentokoneiden operaatiomääristä vuorokaudessa jaoteltuna vuorokauden aikojen mukaan: Hyppykoneiden operaatiomäärä on esitetty Utin Laskuvarjokerho ry:n huomautuksen liitteessä 2 siten, että taulukossa 1 on vuoden 2011 tilanne ja taulukossa 2 on tilanne toiminta-ajan laajennuksen jälkeen (Finavia Oyj:n vastineen liite 1). Hyppykoneet ovat esitetyn mukaan yksimoottorisia potkurikoneita (joko mäntä- tai turbiinimoottori). Utin laskuvarjokerhon nettisivujen mukaan ( kerhon oma hyppykone on Utin Lento Oy:n omistama laskuvarjohyppytoimintaan varusteltu potkuriturbiinikone Cessna 208 Caravan.

21 Finavia Oyj ei liikennetietokannastaan pysty erottelemaan, mitkä pienkoneet ovat kuljettaneet laskuvarjohyppääjiä. Finavia Oyj:n tietokantaan tallentuvat lennot, jotka tehdään lennonjohdon aukiolon kuluessa. Tästä syystä suuri määrä hyppylentoja ei näy Finavia Oyj:n perustilastoissa. 3. Esitys laskuvarjohyppykoneiden suurimmaksi päivittäiseksi, kuukausittaiseksi ja toimintakausittaiseksi lentoonlähtömääräksi: Finavia Oyj katsoo, että Utin lentoaseman kokonaisuus huomioon ottaen ei ole tarkoituksenmukaista asettaa hyppykoneiden lentojen määrälle rajoituksia. Utin Laskuvarjokerho ry:n huomautuksessa esitetyn vuoden 2011 hyppylentojen määrän perusteella hyppylentoja tehtiin 125 päivänä. Mediaanimäärä lentoja päivässä oli kolme kappaletta. Utin lentoasema sijaitsee keskellä maaseutua. Kun lentotoimintaa ohjataan erityisesti huomioiden loma-asutus, jonka käyttäjät herkimmin esittävät toiminnasta mielipiteitä, ovat toiminnan meluvaikutukset sellaiset, jotka täysin varustetun ja taajamien ulkopuolella sijaitsevan lentoaseman lentotoiminnasta tulee sallia ja yhteiskunnan hyväksyä. Yksittäisten toimijoiden on kuitenkin noudatettava Finavia Oyj:n toiminnalle asettamia ohjeita ja määräyksiä. 4. Yksilöidyt perustelut haetuille yöaikaisille lentohyppytapahtumille, niiden ajankohdat, kestot (päivää/tuntia) ja taajuudet (miten usein toistuvia): Yöaikaisen hyppytoiminnan osalta Finavia Oyj viittaa Utin laskuvarjokerhon huomautuksessaan esittämiin tietoihin. Utin laskuvarjokerho esittää hakijan vastineen liitteessä 1, että yöaikaan tapahtuva hyppytoiminta voi olla tarpeen kilpailujen läpiviemiseksi tai hyppykoulutuksen tai hyppytapahtuman järjestämiseksi. Kilpailuissa ja hyppykoulutuksessa toiminta loppuu yleensä viimeistään klo 24, mutta hyppytapahtumassa toiminta voi periaatteessa jatkua läpi koko yön. Yöaikaan tapahtuva hyppytoiminta ajoittuisi kesäelokuulle. Yöaikaisia hyppytoimintavuorokausia olisi vuodessa enimmillään noin 7 kpl, joista kilpailuja 3 vrk ja hyppytapahtumia 1 vrk. Yöaikainen hyppytoimintamahdollisuus on tarpeen kilpailujen läpiviemiseksi sen vuoksi että tuulet tyypillisesti tyyntyvät illaksi ja yöksi. Yöhyppääminen on eräs laskuvarjohyppäämisen alalaji ja kansainväliset hyppääjän kelpoisuusvaatimukset edellyttävät yöhyppykoulutusta. Koulutus on mielekästä järjestää kesällä myöhään illalla tai yöllä, kun olosuhteet (tuulet, lämpötila) ovat siihen soveliaita. Suomen pohjoisesta sijainnista johtuen valoisuus keskikesällä mahdollistaa läpi yön jatkuvan hyppäämisen ja antaa mahdollisuuden järjestää omaleimaisia tapahtumia. Tällaiset tapahtumat ovat kuitenkin verraten harvinaisia eikä niitä välttämättä järjestettäisi edes vuosittain. 21

22 5. Suunnitelma laskuvarjohyppykoneiden lentoreittien toteutumisen raportoinnista valvovalle viranomaiselle: Hyppykoneiden reittien toteutumisen raportoinnin Finavia Oyj suunnittelee perustuvan määräaikaiseen hyppylentojen reittien GPS-taltiointiin, laskuvarjokerhon toimintakuvaukseen eri korkeudelle tehtävistä lennoista sekä käytetyn kiitotien raportointiin. Jatkuvatoimista reittien seurantaa ei ole tarkoituksenmukaista järjestää. Finavia Oyj:lla on tallentavia GPS-laitteita, joita se tulee edellyttämään käytettävän hyppykoneissa eri päivinä noin kahdenkymmenen hyppylennon ajan siten, että käytetään eri kiitoteitä ja noudatetaan Finavian ohjeistamia nousualueita. Finavia Oyj esittää taltioidut reitit karttapohjalla. Laskuvarjokerho kuvaa Finavia Oyj:lle karttaesityksiä käyttäen eri lentojen ominaispiirteet. Kuvaus ja kartat muodostavat yleiskuvauksen hyppylentotoiminnasta Utissa. Finavia Oyj edellyttää laskuvarjokerhoa raportoimaan päivätasolla hyppylentojen määrät, kunkin lennon suurimman hyppykorkeuden ja lentojen käyttämät kiitotiet. Raportti toimitetaan osana lentoaseman vuosiraporttia valvoville viranomaisille. 6. Suunnitelma toiminnan tiedottamisesta (mitä ja miten tiedotetaan, miten usein) alueen asukkaille ja valvovalle viranomaiselle: Finavia katsoo, että hyppylentotoiminnan koetun häiriön pienentämiseksi on tarkoituksenmukaista tiedottaa Utin lentoasemalla tapahtuvista, hyppytoimintaa klo välisenä aikana sekä sen ulkopuolisena aikana merkittävästi lisäävistä tapahtumista (kuten suuret hyppykilpailut, niiden harjoitusleirit sekä koulutusleirit) alueen asukkaille sekä loma-asutuksen käyttäjille. Ollakseen tietoinen lennonjohdon aukioloajan ulkopuolisen siviili-ilmailun merkittävistä muutoksista Utin lentoasemalla, Finavia Oyj on suunnitellut edellyttävänsä, että merkittäville hyppytapahtumille haetaan lupa lentoasemalta vähintään kuukautta etukäteen. Tapahtumien järjestäjällä tulee olla julkinen internet-sivu, jossa tapahtumien ajankohdat ja hyppytoiminnan kellonajat ovat selvästi esillä. Finavia Oyj lisää Utin lentoaseman internet-sivulle linkin tapahtumajärjestäjän ilmoittamaan, pysyvään nettiosoitteeseen, josta kiinnostuneet saavat tiedon hyppytoiminnan määrän väliaikaisista muutoksista. Vastineen yhteydessä täydennetyistä tiedoista annetut lausunnot Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus katsoo, että se on tuonut keskeiset ympäristölupaharkinnassa huomioitavat seikat esille jo edellisessä lausunnos- 22

23 saan ja pyytää Etelä-Suomen aluehallintovirastoa uudelleen ottamaan ne huomioon ympäristölupaharkinnassaan. ELY-keskus katsoo, että hakijan esityksen tavoite yöaikaisen laskuvarjohyppytoiminnan vähentämisestä 21 yöstä seitsemään yöhön vuodessa on oikeansuuntainen. Tästä huolimatta lupakynnys yöaikaisen melua aiheuttavan harrastustoiminnan sallimiseksi tulee pitää korkealla ja lupa tulisi antaa vain toiminnalle, joka on aivan välttämätöntä ja erityisen hyvin perusteltua. Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa, että Utin lentoaseman lähialueen asukkaat ovat lausunnon antamisen jälkeen ottaneet yhteyttä ja tehneet lausunnosta oikaisuvaatimuksen. Tuolloin todettiin kuitenkin, että oikaisua lausuntoon ei voi hakea, eikä asiaa siten käsitelty. Rakennus- ja ympäristölautakunta suhtautuu edelleen kriittisesti yöhyppylentoihin sekä juhlapyhinä tapahtuviin hyppylentoihin. Ympäristöluvassa olisi syytä rajoittaa päivien määrää, jolloin hyppytoimintaa harjoitetaan illan klo ja aamun klo 7 8 aikana. Vastineen yhteydessä täydennetyistä tiedoista annettu muistutus Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry Lentomeluselvityksen taustalla on arvio lentotoiminnan määrästä. Siviililentoja on oletettu tapahtuvan alle kaksi lentoa päivässä. Sotilasliikenteen melualueet ovat paljon siviililiikenteen melualueita laajemmat. Laskuvarjohyppytoiminnan lisäännyttyä muutaman viime vuoden aikaan voimakkaasti Utin lentokentän meluselvitys on vanhentunut. Melun ohjearvot suunnittelussa ja raja-arvot ympäristöluvissa määritetään ekvivalenttitasoina. Tyypillisenä raja-arvona ilmoitetaan usein "lähimmissä asumiseen käytettävillä alueilla melu ei saa ylittää arvoa 55 db (L Aeq 7 22)". Lukuarvo tarkoittaa, että vuoden minään päivänä aikavälillä 7 22 melun ekvivalenttitaso ei saa ylittää 55 desibeliä. Koska raja-arvo (tai suunnittelussa käytettävä ohjearvo) koskee yhtä päivää, laskennassa ei voi käyttää perusteena vuoden aikana suoritettuja lentojen lukumääriä jaettuna päivien lukumäärällä. Laskentaperusteena tulee olla vuoden vilkkain päivä. Vilkkaimpanakaan päivänä melutaso ei saa ylittyä. Laskuvarjohyppytoiminta keskittyy kesään ja kauniin sään päiviin. Yhtenä päivänä saatetaan lentää lentoa. Sellaisenakaan päivänä melun raja-arvoa ei saa ylittää. Meluselvityksessä on käytetty arviointiperusteena lentoonlähtöjen ja laskujen lukumäärää. Laskuvarjohyppykoneen lentoreitti poikkeaa niin paljon muista koneista, että ne on arvioitava erikseen. Tyypillinen laskuvarjohyppylento kiertää hiukan kauempana lentokentästä, mutta ylittää lentokentän arvioitaessa tuulta ja varsinaisten uloshyppyjen aikana. Noustaessa ylem- 23

24 piin hyppykorkeuksiin hyppykone saattaa pudottaa ensimmäiset hyppääjät alle metrin korkeudessa, seuraavat metrin paikkeilla ja viimeiset metrin korkeudelta. Se tarkoittaa, että hyppykone ylittää lentokentän kolme kertaa. Normaalin lentoonlähdön suorittava kone vähentää moottorin tehoja alkunousun jälkeen matkalentoteholle. Silloin koneen melutaso laskee selvästi. Lentoonlähdöstä melulaskennassa otetaan huomioon lyhyt alkunousu ja lyhyt matka lentoa sen jälkeen, minkä jälkeen koneen ääni ei enää kuulu eikä vaikuta melutasoon. Laskuvarjohyppykone nousee koko ajan ja moottori käy nousuteholla. Laskuvarjohyppykoneen ääni kuuluu usein koko lennon ajan. Normaalin lentoonlähdön suorittavan koneen ääni kuuluu alle minuutin. Laskuvarjohyppykoneen ääni kuuluu jopa minuuttia koko ajan, jos kone nousee yli metrin hyppykorkeuteen. Koska hyppykone käyttää nousutehoa, sen ääni kuuluu voimakkaana koko ajan ja ääni vaikuttaa oleellisesti ekvivalenttitasoon. Lentokentän lähellä nousevan hyppykoneen alle jää lentoreitin varteen 3 5 km leveä alue, jossa otollisten sääolosuhteiden vallitessa melutaso ylittää 55 db sen ajan, kun lentokone on vaikutusalueella. Laskuvarjohyppykoneen äänen leviämisalue maan pinnalla poikkeaa oleellisesti lähtevien ja laskevien koneiden melualueesta. Arvioitaessa melualueita pelkkä lentoonlähdön mallinnus ei riitä. Laskuvarjohyppykoneen ääni on kapeakaistaista. Äänen kapeakaistaisuus johtuu potkurin ja moottorin yhteisvaikutuksesta. Leveäkaistaisella äänellä ei doppler-ilmiötä voi havaita. Doppler-ilmiö tarkoittaa äänen korkeuden muutosta sen mukaan, lähestyykö äänilähde vai loittoneeko se. Laskuvarjohyppykone kaartaa usein noustessaan hyppykorkeuteen. Kun se ensin lentää poispäin kuulijasta ja kääntyy sitten kohti, koneen äänessä kuuluu selvä taajuuden muutos. Muutos on itsessään osoitus äänen kapeakaistaisuudesta. Melualuetta arvioitaessa hyppykoneen melutasoon on lisättävä kapeakaistaisuuskorjaus. Melurajoja määritettäessä tulisi huomioida myös melun ärsyttävyys (engl. annoyance). EU:n meluntorjuntatavoitteet tuntevat kyseisen käsitteen. Laskuvarjohyppykoneen ääni on erittäin ärsyttävä. Sen kapeakaistainen ääni sattuu sellaiselle korkeudelle, joka ärsyttää useimpia ihmisiä. Kun ääni sen lisäksi muuttuu doppler-ilmiön vuoksi koneen kääntyessä kohti, ärsyttävyys lisääntyy. Tasainen melu, kuten normaalin vilkkaasti liikennöidyn maantien melu on kohinaa. Kohinaan tottuu ja se häiritsee vähemmän kuin selvästi erottuva melu. Laskuvarjohyppykoneen melu on luonteeltaan sellaista, että siihen ei totu ja se erottuu selvästi. Sen tyyppisen melun terveyshaitat ovat pahemmat kuin tasaisen kohinan. Laskuvarjohyppyjä suoritetaan hyvällä säällä ja silloin, kun tuuli ei ole erityisen voimakas. Hyppypäivinä sääolosuhteet ovat melun leviämiselle erittäin suotuisat. Koska ääni tulee ylhäältä, maastovaimennusta ei ole. Ilmakehän vaimennuskin on minimissään. Lisäksi Utin kentän läheisyydessä on suuria järviä, kuten Haukkajärvi, joka heijastaa ja levittää ääntä. 24

25 Utin taajaman eri puolilla on muita melunlähteitä: kylän halkaiseva valtatie numero 6, kylän eteläreunalla kulkeva Karjalan rata, Salpausselän eteläreunassa sijaitseva Tyrrin ampumarata sekä Haukkasuon pohjoisreunan turvetuotantoalueet. Koska Utissa on ennestään useita melulähteitä, ei uusia tulisi enää lisätä. Kuitenkin muutaman viime vuoden kuluessa puolustusvoimien helikopterien sekä laskuvarjohyppykerhon lentotoiminnan laajenemisen seurauksena lentomelussa on tapahtunut huomattava kasvu. Tätä tukevat myös asukkaiden havainnot. Tältä kannalta Utin laskuvarjokerhon edustajien väite, että heidän toimintansa on samalla tasolla kuin vuonna 2007 ei voi pitää paikkaansa. Kerhon ilmoituksen mukaan he käyttävät nykyisin suurempaa konetta, joka vähentää nousutarvetta. Tällainen on täysin ristiriidassa kerhon pyrkimyksessä laajentaa toiminta-aikojaan. Asukkaiden havaintojen mukaan hyppykoneita on nykyään taivaalla usein kaksi yhtä aikaa. Perusongelma on, ettei laskuvarjokerho raportoi toimintaansa kattavasti ja luotettavasti. Kerho hyppää myös viikonloppuisin, jolloin Utin kentällä ei ole lennonjohtoa, eli valvovaa tahoa, paikalla. Mikäli lentokentälle määrätään meluraja ekvivalenttitasona, lentokentällä pitäisi olla menetelmä sen arviointiin, milloin sallittu melutaso ylitetään. Kun päivän melutaso on ylitetty, lentotoiminta tulee keskeyttää kyseiseltä päivältä. Sotilaslentotoiminta ei mahdollista sellaista menettelyä. Melutason ylityksen arviointi edellyttäisi jatkuvatoimista melumittausta eri puolilla lentokenttää. Se ei välttämättä ole kovin helposti järjestettävissä. Toinen vaihtoehto on arvioida, montako laskuvarjohyppylentoa voidaan päivässä suorittaa siten, ettei melutaso ylity. Muulle lentotoiminnalle on varattava oma kiintiönsä. Laskuvarjolentokoneen melu on lentoonlähdössä ja nousussa niin voimakas, että todennäköisesti alle 10 lentoa päivässä aiheuttaa Utin kenttä lähimmissä asuintaloissa melutason nousun yli 55 db (L Aeq 7 22). Meluselvityksessä on arvioitava, montako lentoa päivässä voidaan suorittaa ja ympäristöluvassa tulee antaa desibelirajoituksen lisäksi lentojen lukumäärärajoitus. 25 LUPAHAKEMUKSEN PERUUTTAMINEN Hakija on saapuneella kirjeellä ilmoittanut peruuttavansa lupahakemuksen. Hakija katsoo tarkoituksenmukaisemmaksi, että asiaa koskeva harkinta siirretään tehtäväksi pian alkavassa koko lentoasemaa koskevan ympäristöluvan määräysten tarkistamisprosessissa. Tämä antaa myös lisäaikaa laatia hyppytoiminnan ympäristövaikutuksia koskevia lisäselvityksiä ja suunnitelmia.

26 Alkuperäisen lupapäätöksen (Itä-Suomen ympäristölupavirasto 129/05/1, ) mukaisesti Finavia Oyj ja Utin jääkärirykmentti laativat hakemuksen lentoaseman lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. 26 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristölupahakemuksen Dnro ESAVI/60/04.08/2012 käsittely jätetään sikseen. RATKAISUN PERUSTELUT Hakija on saapuneella kirjeellä ilmoittanut peruuttavansa hakemuksen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 31, 53, 54, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 18 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristölupa-asian käsittelystä perittävä maksu on Maksu laskutetaan myöhemmin erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen 4 :n 2 momentin mukaan peruutetusta hakemuksesta peritään tehtyä työmäärää vastaava osuus asetuksen liitteen maksutaulukon mukaisesta maksusta. Maksu on tässä tapauksessa peritty lupa-asian käsittelyyn käytetyn työajan, 35 h, ja em. asetuksen mukaisen tuntihinnan, 50 euroa/h, perusteella. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Finavia Oyj PL VANTAA

27 27 Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kouvolan kaupunginhallitus Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kouvolan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Utin Jääkärirykmentti, PL 5, UTTI Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

28 28 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä 1. Liitteet Liite 1. Finavia Oyj:n Utin lentoaseman melunhallintasuunnitelman hyppylentojen nousualue Liite 2. Valitusosoitus Pekka Häkkinen Anne Puska Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Anne Puska.

29 Liite 1