ARVIOT YMPÄRISTÖOHJELMAN TOTEUTUMISESTA VUODEN 2013 LOPPUUN MENNESSÄ
|
|
- Anneli Hiltunen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ARVIOT YMPÄRISTÖOHJELMAN TOTEUTUMISESTA VUODEN 2013 LOPPUUN MENNESSÄ Tom Frisk Tenho Leinonen Sirpa Lindroos Pirkanmaan ELY-keskus 1
2 Pirkanmaan ympäristöohjelman toteutumisen seuranta ja arviointi vuonna 2014 Pirkanmaan ympäristöohjelman seurantatyöryhmä teki arvion ympäristöohjelman teemojen 1) kestävä yhdyskuntarakenne, 2) ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta ja 3) ympäristötietoisuus strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi ehdotettujen toimenpiteiden etenemisestä vuoden 2013 loppuun mennessä. Vertailu on tehtiin perustilaan (vuosi 2011). Seurannassa tehtiin arviot 30 toimenpiteen etenemistä viisiportaisella asteikolla (5 = erittäin hyvin, 4 = hyvin,3 = keskinkertaisesti, 2 = vähäisesti,1 = huonosti) /sl 2
3 Raportit ja arviot löytyvät -> Aluekehittäminen tai -> Työhuone -> Projektit 3
4 Toteutuminen teemoittain 1) Kestävä yhdyskuntarakenne ka 2,40 2) Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta ka 2,38 3) Ympäristötietoisuus ka 2,43 Koko ympäristöohjelma ka 2,40 4
5 Arvioiden jakauma 5 (erittäin hyvin) 0 4 (hyvin) 3 3 (keskinkertaisesti) 9 2 (vähäisesti) 15 1 (huonosti) 3 5
6 Teema 1 KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE Strateginen tavoite 1. Ehyt yhdyskuntarakenne saavutetaan hallitulla muutoksella. Toimenpide 1: Luodaan eheyttämiselle välineitä : Arvio toimenpiteen etenemisestä: 4 Pirkanmaan maakuntakaavasuunnittelu sekä Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnittelu ovat käynnissä, ja molemmissa on voimakkaasti esillä eheän yhdyskuntarakenteen tavoittelu. Yleispiirteisiä linjauksia toteutetaan kokonaisyleiskaavoin, joita on käynnistetty kaupunkiseudulla kiitettävästi. Tietopohjaa kulttuuriympäristön ja luonnonympäristön arvoista on koottu maakuntamuseon v avaamaan SIIRItietokantaan sekä maakuntakaavan selvityksiin kulttuuriympäristöistä ja maakunnallisesta viherverkosta. 6
7 Teema 1 KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE Strateginen tavoite 1. Ehyt yhdyskuntarakenne saavutetaan hallitulla muutoksella. Toimenpide 2: Tehdään kevyestä liikenteestä ja joukkoliikenteestä varteenotettavia henkilöautoliikenteen vaihtoehtoja: Arvio toimenpiteen etenemisestä: 3. Joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen on sitouduttu hyvin etenkin kaupunkiseudun maankäyttöä ja liikennettä koskevissa suunnitelmissa ja ohjelmissa. Henkilöautoliikenteen kulkutapaosuuden kasvun taittuminen on jo myönteinen signaali, mutta kulkutapaosuuden pienentyminen edellyttää vielä lisää konkreettisia toimia. Toimenpide 3: Sijoitetaan palvelut tarkoituksenmukaisesti suhteessa yhdyskuntarakenteeseen: Arvio toimenpiteen etenemisestä: 3. Valmisteilla olevassa Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 palveluverkkoselvityksessä keskeisiä teemoja ovat palveluiden saatavuus ja niiden saavutettavuus joukko- ja kevyellä liikenteellä. Lainsäädännöllisesti on purettu esteitä käyttää lähintä palvelua yli kuntarajojen. Julkisten ja yksityisten palvelujen integroimisesta on käytännön esimerkkejä. Arvosanaa heikentää palvelujen supistuminen etenkin harvaan asutuilla alueilla. 7
8 Teema 1 KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE Strateginen tavoite 1. Ehyt yhdyskuntarakenne saavutetaan hallitulla muutoksella. Toimenpide 4: Turvataan kulttuuriympäristön arvojen säilyminen. Arvio toimenpiteen etenemisestä: 2. Kulttuuriympäristöohjelmaa ei ole laadittu. Muut toimenpiteessä mainitut seikat ovat edistyneet: Pirkanmaan maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt sekä arvokkaat maisema-alueet on inventoitu, MASTRAhankkeessa kehitetään maankäyttömerkintöjä, Adoptoi monumentti - ohjelma ja Rane-palvelu ovat toiminnassa ja hankerahoitusta on käytetty kulttuurisesti arvokkaiden kohteiden kunnostamiseen. Toimenpide 5: Vahvistetaan maakunnan viherverkkoa ja luonnon monimuotoisuutta luonnonsuojelun ja ympäristönhoidon keinoin sekä ottamalla käyttöön uusia välineitä. Arvio toimenpiteen etenemisestä: 2. Maakunnallisen luonnon monimuotoisuusohjelman teko ei ole alkanut. Nykyiset suojelualuevaraukset on pääsääntöisesti toteutettu mutta verkoston täydennystarpeiden kartoittaminen ei ole toteutunut kuin suoluonnon osalta. METSO-ohjelman toteutus on edennyt hyvin, sen sijaan esim. vieraslajistrategian toteuttaminen on ollut vähäistä. 8
9 Teema 1 KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE Strateginen tavoite 2. Pirkanmaa on edelläkävijä rakentamisen ja julkisten hankkeiden ympäristövastuullisessa ja ekotehokkaassa toteuttamisessa. Toimenpide 1: Tehdään energiatehokkuudesta suunnittelu- ja rakentamistoiminnan lähtökohta. Arvio toimenpiteen etenemisestä: 2 Oikeansuuntaisia avauksia on tehty, mutta kehitys on ollut melko maltillista. ECO2-ohjelman puitteissa on tuotettu työkaluja energiatehokkuuden edistämiseen. Energiatehokkuuden ehtoja tontinluovutuksessa ei ole yhtenäistetysti käytössä. Uusiutuvan energian osuus on kasvanut esim. sähkön ja kaukolämmön tuotannossa, mutta rakennusten osalta ei ole eriteltyä tietoa. 9
10 Teema 1 KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE Strateginen tavoite 2. Pirkanmaa on edelläkävijä rakentamisen ja julkisten hankkeiden ympäristövastuullisessa ja ekotehokkaassa toteuttamisessa. Toimenpide 2: Nostetaan rakentamisen ja julkisten hankkeiden materiaalitehokkuutta: Arvio toimenpiteen etenemisestä: 2. Edistymisestä on pääosin yksittäisiä esimerkkejä. Puurakentamisen edistämisen mallialue on Vuoreksen Isokuusi. Energiaintensiivisten materiaalien tarpeettoman käytön arviointi on hankalaa. Ylijäämä- ja kierrätysmateriaalin käyttöä on selvitetty, ja toteutuneita käyttöesimerkkejä on muutama. Motivan materiaalikatselmusmallia ei ole systemaattisessa käytössä julkisilla tahoilla. 10
11 Teema 1 KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE Strateginen tavoite 3. Yhdyskuntien tekninen toimivuus on turvattu. Toimenpide 1: Turvataan talousveden hyvä laatu ja riittävä saatavuus. Varmistetaan vesihuoltopalveluiden alueellinen toimivuus yli kuntarajojen, ylläpidetään verkostojen kuntoa ja ehkäistään tulviin liittyviä riskejä. Arvio toimenpiteen etenemisestä: 2 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyötä on jatkettu. Joitain siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtohankkeita on toteutunut. Tulvariskikartoituksen toimenpideosio on käynnissä. Verkostojen saneerausvelka on edelleen suuri ja edistystä ei näköpiirissä. Keskeisten puhdistamohankkeiden toteutuminen epäselvää mm. tehostetun typenpoiston osalta. 11
12 Teema 1 KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE Strateginen tavoite 3. Yhdyskuntien tekninen toimivuus on turvattu. Toimenpide 2: Tie- ja rataverkon liikennöitävyydestä huolehditaan ja kunnon heikkeneminen pysäytetään. Arvio toimenpiteen etenemisestä: 2. Väylänpidon rahoituksen vähentyessä määrärahoja on suunnattu pääteiden ja -ratojen kunnossapitoon. Pääteiden kunto on pystytty vielä turvaamaan, mutta vähäliikenteisen tieverkon kunto heikkenee edelleen. Toimenpide 3: Varmistetaan energia- ja jätehuollon sekä tietoverkkojen toimivuus koko maakunnassa. Arvio toimenpiteen etenemisestä: 2. Laajakaistapeitto kohenee kohtuullista vauhtia, ja sitä on edistetty hanketoimin. 12
13 Teema 2 YMPÄRISTÖVASTUULLINEN ELINKEINOTOIMINTA Strateginen tavoite 1. Pirkanmaan elinkeinotoiminta on ekotehokasta. Fossiiliset energialähteet on korvattu pääosin kotimaisilla uusiutuvilla polttoaineilla. Toimenpide 1: Yritykset kehittävät tuotteita, tuotantoprosesseja ja toimintoja hyödyntäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa ja osaamista. Arvio toimenpiteen etenemisestä: 3. Erityisesti tuotantoprosesseja on kehitetty energiatehokkaammiksi, automaatiota lisätty ja hankittu uusinta teknologiaa. Yrityksiä on mahdollista tukea näissä investoinneissa. Toimenpide 2: Yritykset, yhteisöt ja kunnat ottavat käyttöön energiatehokkuuden parantamiseen kehitettyjä valtakunnallisia välineitä ja toimintamalleja. Arvio toimenpiteen etenemisestä: 3. Energiakatselmustoiminta on ollut vireää, myös kunnat ovat olleet aktiivisia jo vuosien ajan. Energiatehokkuussopimusjärjestelmään on liittynyt jo merkittävä osa kunnista ja yrityksistä. 13
14 Teema 2 YMPÄRISTÖVASTUULLINEN ELINKEINOTOIMINTA Strateginen tavoite 1. Pirkanmaan elinkeinotoiminta on ekotehokasta. Fossiiliset energialähteet on korvattu pääosin kotimaisilla uusiutuvilla polttoaineilla. Toimenpide 3: Lisätään uusiutuvaan energiaan perustuvaa energiantuotantoa ja edistetään uusiutuvan energian käyttöönottoa luontoarvoja vaarantamatta. Arvio toimenpiteen etenemisestä: 3. Kunnalliset energialaitokset sekä yksityiset yritykset ja yhteisöt, jotka tuottavat itse tarvitsemansa lämmön, ovat investoineet uusiutuvaan energiaan ja samalla vähentäneet tai luopuneet kokonaan fossiilisen polttoaineen käyttämisestä. Toiminta on ollut aktiivista ja suunta kasvava. 14
15 Teema 2 YMPÄRISTÖVASTUULLINEN ELINKEINOTOIMINTA Strateginen tavoite 2. Ympäristöliiketoiminnalla on merkittävä asema Pirkanmaan elinkeinotoiminnassa. Toimenpide 1: Nostetaan alueen imagoa ekoteko-maakuntana. s : Arvio toimenpiteen etenemisestä: 2. Ympäristöliiketoiminnan alat ovat olleet kasvussa. Cleantech on yksi maakunnan kärkialoista, ja sitä on edistetty useilla hankkeilla eri rahoitusinstrumenttien avulla. Korkean osaamisen tunnetuksi tekeminen, viennin ja kansainvälisten verkostojen edistäminen sekä investointien houkutteleminen kaipaavat edelleen tukea, jotta Pirkanmaa erottuisi entistä selvemmin innovatiivisia ekotekoja tekevänä alueena. Toimenpide 2: Suunnataan tutkimusta vahvasti ympäristöliiketoiminnan ja sen osaamisen kehittämiseen. Arvio toimenpiteen etenemisestä: 3. Tästä näkee ehkä vähemmän kuvauksia kuin mitä todellisuudessa on meneillään. 15
16 Teema 2 YMPÄRISTÖVASTUULLINEN ELINKEINOTOIMINTA Strateginen tavoite 2. Ympäristöliiketoiminnalla on merkittävä asema Pirkanmaan elinkeinotoiminnassa. Toimenpide 3: Luodaan markkinoita ympäristöystävällisille tuotteille ja palveluille sekä toimintaedellytyksiä ympäristöliiketoiminnalle. Arvio toimenpiteen etenemisestä: 1. Tässä on vaikea havaita tapahtuneen juuri mitään vielä tähän mennessä. 16
17 Teema 2 YMPÄRISTÖVASTUULLINEN ELINKEINOTOIMINTA Strateginen tavoite 3. Elinkeinotoiminnan ympäristökuormitus on vähentynyt merkittävästi. Toimenpide 1: Maatalouden ravinnekuormitusta vähennetään olemassa olevien ja uusien keinojen tehokkaalla käytöllä. Arvio toimenpiteen etenemisestä: 2 Kesken olevalla maatalouden ympäristötukikaudella vuonna 2013 uusien erityistukisopimuksien määrä oli lievästi kasvussa. Uusi kausi alkaa vuonna Uusia keinoja ei ole merkittävästi käytetty. Maatalouden aiheuttama typpi- ja fosforikuormitus aiheuttavat pääosan vesistöihin tulevasta hajakuormituksesta. Vesistöjen suojelun kannalta oleellista on saada hallintaan maatalouden ravinnekuormitus. Maatalouden aiheuttama hajakuormitus ei ole vähentynyt eikä vesistöjen tila parantunut. 17
18 Teema 2 YMPÄRISTÖVASTUULLINEN ELINKEINOTOIMINTA Strateginen tavoite 3. Elinkeinotoiminnan ympäristökuormitus on vähentynyt merkittävästi. Toimenpide 2: Metsätaloustoimien ja turvetuotannon vesistökuormitusta vähennetään. Arvio toimenpiteen etenemisestä: 3 Turvetuotannossa ollaan pääsemässä vaaditulle BAT-tasolle vanhojen alueiden osalta ja uusille alueille vesiensuojelutoimenpiteet tehdään lupien mukaan. Metsätalouden osalta on määritelty tehostetun vesienkäsittelyn alueet ja tehostetut vesiensuojelurakenteet osana kunnostusojitusta, kuten putkipadot, ovat selvästi yleistymässä osana hankekohtaista vesiensuojelua. 18
19 Teema 2 YMPÄRISTÖVASTUULLINEN ELINKEINOTOIMINTA Strateginen tavoite 3. Elinkeinotoiminnan ympäristökuormitus on vähentynyt merkittävästi. Toimenpide 3: Vähennetään matkailun ympäristövaikutuksia ottamalla ympäristöarvot vahvasti esiin matkailun kehittämistyössä ja matkailussa. Arvio toimenpiteen etenemisestä: 2. Luontoa, kulttuuria ja maaseutumatkailua markkinoidaan osana muita vetovoimatekijöitä. Matkailun ympäristövaikutuksiin on vaikutettu yksittäisillä hankkeilla. Pirkanmaalla ei ole omaa matkailun laatukriteeristöä. Matkailua kehittävässä työssä ympäristövastuun näkökulma ei ole ollut kovin näkyvässä roolissa. 19
20 Teema 2 YMPÄRISTÖVASTUULLINEN ELINKEINOTOIMINTA Strateginen tavoite 4. Ekosysteemipalvelut on turvattu. Toimenpide 1: Laaditaan Pirkanmaalle luonnon monimuotoisuus - ohjelma (LUMO-ohjelma). Arvio toimenpiteen etenemisestä: 1 Asia ei vuoden 2013 loppuun mennessä ole edennyt Toimenpide 2: Metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä edistetään METSO-ohjelman mukaisesti. Arvio toimenpiteen etenemisestä: 4 METSO-ohjelman toteutuminen on ollut ennakoitua parempaa. Tiedotusta on tehty laajasti. Suojelualueiden hoito ja ennallistaminen on ollut vähäisempää. 20
21 Teema 2 YMPÄRISTÖVASTUULLINEN ELINKEINOTOIMINTA Strateginen tavoite 4. Ekosysteemipalvelut on turvattu. Toimenpide 3: Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen maatalousympäristöissä hoitamalla perinnebiotooppeja ja maisemia. Arvio toimenpiteen etenemisestä: 2. Kohteita on hoidettu ja maatalouden erityistukisopimuksia tehty: luonnon monimuotoisuuden pysäyttämiseen näillä keinoilla on kuitenkin kovin pitkä matka. Toimenpide 4: Turvataan suoekosysteemien toiminta suoluonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Arvio toimenpiteen etenemisestä 2. Turvetuotantoa koskeva vaihemaakuntakaava ei ole toiminut keinona turvata suoekosysteemejä, ja turpeenottohakemuksia kohdistuu edelleen arvokkaille soille. Soidensuojeluohjelmaa ollaan täydentämässä mutta tulokset eivät vielä näy. 21
22 Teema 3 YMPÄRISTÖTIETOISUUS Strateginen tavoite 1. Ympäristötietoa tuotetaan ja välitetään monipuolisesti ja vuorovaikutteisesti. Ympäristötieto on kokonaisvaltaista ja saavuttaa kaikki pirkanmaalaiset Toimenpide 1: Tuotetaan ja välitetään ympäristötietoa monipuolisesti. Arvio toimenpiteen etenemisestä: 3 Toimenpiteessä mainittuja tavoitteita on kaikkia edistetty ainakin jossain määrin. Ympäristötietoa on ollut saatavilla niin fyysisissä kuin verkkovälitteisissä palveluissa. Palveluista tiedottamisessa ja verkostomaisen työskentelyn edistämisessä on edelleen kehitettävää. Toimenpide 2: Käynnistetään suunnitelmallinen yhteistyö maakunnan korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja viranomaisten välillä ympäristötiedon tuottamiseen, käsittelemiseen ja välittämiseen. Arvio toimenpiteen etenemisestä: 1. Suunnitelmallista yhteistyötä ei ole käynnistetty. Yhteistyö on hanke- ja tapauskohtaista. 22
23 Teema 3 YMPÄRISTÖTIETOISUUS Strateginen tavoite 1. Ympäristötietoa tuotetaan ja välitetään monipuolisesti ja vuorovaikutteisesti. Ympäristötieto on kokonaisvaltaista ja saavuttaa kaikki pirkanmaalaiset Toimenpide 3: Laaditaan ja otetaan käyttöön kestävän kehityksen (KEKE) suunnitelmat kaikissa Pirkanmaan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen organisaatioissa henkilökuntaa, lapsia sekä lasten vanhempia osallistavalla tavalla. Arvio toimenpiteen etenemisestä: 3. Suunnitelmat ovat käytössä Tampereen kaupungin perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa sekä jossain määrin muissa Pirkanmaan kunnissa. Toimintamallin järjestelmällinen laajentaminen on kuitenkin vielä toteuttamatta. Pirkanmaan ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän on ottanut keke-suunnitelmatyön levittämisen vuoden 2014 työohjelmaansa. Toimenpide 4: Luodaan pirkanmaalaisille koululaisille ja päiväkotilaisille mahdollisuuksia tutustua oman kuntansa sekä maakunnan luonto- ja kulttuuriympäristökohteisiin. Arvio toimenpiteen etenemisestä: 4. Mahdollisuuksia on runsaasti, eri asia on sitten, onko kunnilla resursseja hyödyntää niitä täysimääräisesti. 23
24 Teema 3 YMPÄRISTÖTIETOISUUS Strateginen tavoite 2. Pirkanmaalaiset ymmärtävät ympäristöasioiden tärkeyden ja sitoutuvat ympäristön hyvän tilan edistämiseen. Kansalaiset vaikuttavat ympäristöasioihin sekä henkilökohtaisella tasolla että yhteiskunnallisesti. Ympäristöosaaminen on maakunnan erityinen vahvuus. Toimenpide 1: Välitetään tietoa päättäjille ympäristönäkökulmasta. Arvio toimenpiteen etenemisestä: 2. Päättäjille on välitetty tietoa pääasiassa ajankohtainen asiasisältö edellä (ohjelmat, strategiat, selvitykset, uudistukset). Systemaattinen ympäristönäkökulman esiin nostaminen ilman päätöksenteollista asiayhteyttä ei ole ollut aktiivista. 24
25 Teema 3 YMPÄRISTÖTIETOISUUS Strateginen tavoite 2. Pirkanmaalaiset ymmärtävät ympäristöasioiden tärkeyden ja sitoutuvat ympäristön hyvän tilan edistämiseen. Kansalaiset vaikuttavat ympäristöasioihin sekä henkilökohtaisella tasolla että yhteiskunnallisesti. Ympäristöosaaminen on maakunnan erityinen vahvuus. Toimenpide 2: Kehitetään kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia ajankohtaisiin ympäristökysymyksiin ja hankkeisiin. Arvio toimenpiteen etenemisestä: 2. Tampereen kaupunki on tehnyt kohtuullisesti työtä osallistumismahdollisuuksien edistämiseksi, mutta muun Pirkanmaan osalta tilanne ei ole yhtä hyvä. ELY-keskus hoitaa YVA-menettelyn yhteydessä asiat lainmukaisesti, mutta esimerkiksi SOME ei ole käytössä. 25
26 Teema 3 YMPÄRISTÖTIETOISUUS Strateginen tavoite 2. Pirkanmaalaiset ymmärtävät ympäristöasioiden tärkeyden ja sitoutuvat ympäristön hyvän tilan edistämiseen. Kansalaiset vaikuttavat ympäristöasioihin sekä henkilökohtaisella tasolla että yhteiskunnallisesti. Ympäristöosaaminen on maakunnan erityinen vahvuus. Toimenpide 3: Yhdistetään pirkanmaalaisten ympäristökasvatustoimijoiden ja alueen muiden aktiivisten toimijoiden voimavarat yhteisten ympäristöhankkeiden toteuttamiseksi: Arvio toimenpiteen etenemisestä: 2. Voimavaroja ympäristöhankkeiden toteuttamiseksi ei ole järjestelmällisesti pystytty yhdistämään, eivätkä eri toimijoiden roolit ympäristökasvatustoiminnassa ole riittävän jäsentyneitä. Yksittäisenä hankkeena menestyksekäs on ollut vieraslajihanke Puutarhakarkulaiset kuriin (PUKURI), jonka talkoo- ja neuvontatapahtumat ovat tavoittaneet laajalti yleisöä. 26
27 Pirkanmaan ympäristöohjelman seurantatyöryhmän kokoonpano kesäkuussa 2014, jolloin arvio tehtiin Pirkanmaan ELY-keskuksesta: erikoistutkija Ämer Bilaletdin (Y-vastuualue) tutkimusprofessori Tom Frisk (strategia- ja aluekehitysyksikkö), puheenjohtaja ympäristöasiantuntija Marketta Hyvärinen (L-vastuualue) ylitarkastaja Soili Ingelin (Y-vastuualue) erikoissuunnittelija Heikki Kaipainen (Y-vastuualue) energia-asiantuntija Tenho Leinonen (E-vastuualue) ylitarkastaja Sirpa Lindroos (Y-vastuualue) tiestö- ja paikkatietoasiantuntija Tommi Merta (L-vastuualue) tiedottaja Mari Peltonen (viestintä) ylitarkastaja Mervi Virtanen (Y-vastuualue) kehittämispäällikkö Matti Saura (Y-vastuualue) hallintokoordinaattori Pipsa Suominen (hallintoyksikkö) 27
28 Pirkanmaan ympäristöohjelman seurantatyöryhmän kokoonpano kesäkuussa 2014, jolloin arvio tehtiin ELY-keskuksen ulkopuolisista organisaatioista: kehitysjohtaja Heikki Haavisto (Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä) ympäristöneuvoja Tiina Hakala (Ekokumppanit Oy) maakunta-analyytikko Anniina Heinikangas (Pirkanmaan liitto) suunnitteluinsinööri Anne Mäkynen (Pirkanmaan liitto) aluesihteeri Juho Kytömäki (Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri) kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Huikuri (Tampereen kaupunki) edistämispalvelujen päällikkö Ari Lähteenmäki (Suomen metsäkeskus) ympäristöpäällikkö Markus Nissinen (Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi). 28
Pirkanmaan ympäristöohjelman toteutumisen seuranta ja arviointi vuonna 2014
Pirkanmaan ympäristöohjelman toteutumisen seuranta ja arviointi vuonna 2014 Pirkanmaan ympäristöohjelman seurantatyöryhmä on tehnyt arvion teemojen 1) kestävä yhdyskuntarakenne, 2) ympäristövastuullinen
Pirkanmaan ympäristöhjelman toteutuminen
Pirkanmaan ympäristöohjelman sekä Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurantaeminaari 21.9.2016 Vapriikki, Tampere Pirkanmaan ympäristöhjelman toteutuminen 2011-2015 Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan ympäristöohjelman toteutumisen seuranta ja arviointi vuonna 2015
Pirkanmaan ympäristöohjelman toteutumisen seuranta ja arviointi vuonna 2015 Pirkanmaan ympäristöohjelman seurantatyöryhmä on tehnyt arvion teemojen 1) kestävä yhdyskuntarakenne, 2) ympäristövastuullinen
PIRKANMAAN YMPÄRISTÖOHJELMAN TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI 2015
PIRKANMAAN YMPÄRISTÖOHJELMAN TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI 2015 Pirkanmaan ympäristöohjelman kolme teemaa ovat 1) kestävä yhdyskuntarakenne, 2) ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta ja 3) ympäristötietoisuus.
Pirkanmaan ympäristöohjelman seuranta ja päivittäminen
Pirkanmaan ympäristöohjelman seuranta ja päivittäminen Pirkanmaan ympäristöohjelman 1. seurantaseminaari Museokeskus Vapriikki, Tampere, 14.11.2012 Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. Pirkanmaan ympäristöohjelman
Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta
Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset
Ihmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.
Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian
Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy
Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän
YMPÄRISTÖTIETOISUUS 1 (5)
1 (5) YMPÄRISTÖTIETOISUUS Strateginen tavoite 2. Pirkanmaalaiset ymmärtävät ympäristöasioiden tärkeyden ja sitoutuvat ympäristön hyvän tilan edistämiseen. Kansalaiset vaikuttavat ympäristöasioihin sekä
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys
Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari
Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet
Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,
SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat
SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä
ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään
Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)
Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset
Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista
Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista Suomi kaupungistuu kaupungistuuko Suomi Kalasataman Kellohalli, Helsinki Anne Jarva Tulevaisuuden kuntaan kohdistuu monia
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,
kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto
Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella
Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015
Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin
Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE
Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin
Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2
Rovaniemen ilmasto-ohjelma
Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa
Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto
Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta
Kirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
Vesivisio. Kokemäenjoen vesistöalue. Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin
Vesivisio Kokemäenjoen vesistöalue Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.9.2017 Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin Hankkeen taustaa ja esittelyä - MMM esittänyt Suomeen kolme vesistövisiokohdetta: Iijoki,
Imatran ympäristöohjelma
Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-
Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit
Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Yleisötilaisuus, Karvia, 8.2.2017 Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Manu Hollmén, Teemu Tervo
MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT
6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN
sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS
Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
Visio 2020. Verkosto tuottaa hyötyjä liittyen seuraaviin: Eri tahojen yhteyshenkilöt LYKE
LYKE Ryhmien Luonto ja Ympäristökasvatusta sekä KEstävään elämään tähtäävää kasvatusta tukeva verkosto "LYKE lykkii Suomea kohti kestävää tulevaisuutta" Visio 2020 LYKE verkosto tarjoaa kaikille Suomen
Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto
Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti
Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan
Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki
Pirkanmaan ilmastoja energiastrategia
Pirkanmaan ilmastoja energiastrategia Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Teemme muutosta yhdessä 1 Pirkanmaan liitto 2013 2 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Ilmasto- ja energiastrategia 5 3. Työskentelyn aikataulu
AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick
AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:
Kainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa
Kainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 8.1.2018 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö, Kainuu AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen
Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus
ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia
Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä
Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...
Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus
Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Alueidenkäyttö ja rakentaminen 26.4.2018, Oulu Anne Jarva Maakunnan ja kunnan yhteistyö alueidenkäytön suunnittelussa Maakunnan ja alueen kuntien tulee tehdä ennakoivaa
Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa. Esa Nikunen, ympäristöjohtaja
Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa Esa Nikunen, ympäristöjohtaja 30.8.2017 Esityksen sisältö Ympäristö- ja ilmastotavoitteet teemoittain: Liikenne Ilmasto Luonto ja virkistys Osallisuus Vihreä talous
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa
Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta
Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011
Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä
Pirkanmaan liiton EAKR haku 16.2.2015 mennessä EU-rahoitteisen hanketoiminnan hakuinfo Tiina Harala Yleistä Pirkanmaan liiton EAKR-hausta Haku päättyy 16.2.2015 Auki molemmat toimintalinjat ja periaatteessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030
Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Luonnos kehityspoluista, taustana nykyinen ympäristöohjelma Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kirsi Kärpijoki Ympäristöohjelman lisäarvo 1/2 Valtakunnallisia
Suostrategian toteutus, kommentteja
Suostrategian toteutus, kommentteja Markus Nissinen Ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Riittääkö suot? Suoseuran kevätseminaari 18.3.2015 MTK:n uusi metsäedunvalvonta 2-portainen edunvalvontaorganisaatio
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö
Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta
Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan
Kestävän kehityksen kokonaisarvio
Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous
Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki
Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen 1.12.2009 Helsinki Kansainvälisiä kuntaprosesseja Kuntien tiekartta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (UCLG, CEMR, Metropolis,
Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet
Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046
Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005 EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Forssa Hämeenlinna Lohja Lahti Hyvinkää Salo Kouvola Märjamaa Viljandi
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu
Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari 17.12.2015 MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu Ympäristöpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Soidensuojelu asettuu aika hyvin kaavoituksen
Soidensuojelu Suomessa
Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022
Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
Uudenmaan painotukset EAKR-hakuun
Uudenmaan painotukset EAKR-hakuun Syksy 2015 talvi 2016 Mari Kuparinen Kasvun mahdollisuudet Toimiva arki Kestävä luonnontalous Avoimet kehitysympäristöt ja älypalvelut Uusiutuva yritystoiminta Ympäristöliiketoiminta
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.
Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.2019 Kansallinen metsästrategia määrittelee metsäpolitiikan
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?
Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.
Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva
Pirkanmaan ympäristöohjelma 2011-2016
Pirkanmaan ympäristöohjelma 2011-2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 5 2. VISIO 2030 7 3. KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE 9 3.1. Nykytilan kuvaus 9 3.2. Muutoshaasteita 11 3.3. Strategiset tavoitteet vuoteen 2030
Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
Page 1 of 5 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 5 KULTTUURISTA ELINVOIMAA Arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja kulttuuriperinnön arvoja on nostettu esiin Pirkanmaan
Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011
Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli
Metsäalan strateginen ohjelma MSO
Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän