Morjens LOVIISAN KAUPUNGIN VIRALLINEN TIEDOTE 2/2011

Transkriptio

1 Morjens LOVIISAN KAUPUNGIN VIRALLINEN TIEDOTE /0 R Itella Oyj Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin Vapaaehtoistyö on antoisaa Loviisa - lapsiperheen valinta Ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa Maaseudun suurkaupunki Liitteenä palveluhakemisto

2 Lilian A-S.sivu Kaupunkimme rikkaus olemme me Kuluneen kesän aikana oli helppo havaita, että uudessa kaupungissamme tapahtuu paljon. Loviisassa on ollut valtavasti pieniä ja suuria tapahtumia, jotka ovat tarjonneet elämyksiä eri puolilla kaupunkia. Kaupunki on toiminut monien tapahtumien järjestäjänä, mutta järjestelyjä ovat innokkaasti siivittäneet myös paikalliset yhdistykset tai yksittäiset puuhamiehet ja -naiset. Yksi uuden kaupunkimme vahvuuksista on moninaisuus. Meillä on maaseutua ja saaristoa sekä pikkukaupunkiympäristöä. Ennen kaikkea meillä on monipuolinen kolmas sektori ja vahva sosiaalinen pääoma. Me välitämme toisistamme. Osallistumme mielellämme yhteisten asioiden järjestämiseen. Näiden arvojen merkitystä ei voi laskea euroissa ja senteissä. Maailmassa, jossa kvartaalitalous muutoin määrää tahdin, on tärkeää nostaa esiin myös pysyvämpiä yhteisiä asioita ja arvoja. On tärkeää muistaa, että joskus pieni ihminen, yksin tai yhdessä muiden kanssa, voi tehdä merkittäviä tekoja toiselle ihmiselle tai omalle kylälle tai kunnalle. Tässä numerossa kerromme muun muassa koulujen isoisätoiminnasta ja muusta sukupolvirajat ylittävästä vapaaehtoistyöstä. Kun valtion ja kuntien taloutta kiristetään yhä enemmän ja säästöt ovat kurja tosiasia, eli euroja ja senttejä on niukalti, on muistettava, että niin kauan kuin meillä on vahva sosiaalinen pääoma, olemme rikkaita ja meillä on iso omaisuus hallittavanamme. Mukavaa syksyä kuullaan taas! Lilian Andergård-Stenstrand viestintäpäällikkö Kansikuvamallimme ovat koulunkäyntiavustaja Pernilla Lindfors ja luokanopettaja Kristian Evertson Sävträsk skolanista. Messuhulinaa Loviisa on syksyn ja kevään aikana mukana useilla messuilla: Omakoti 0 -messut Myyrmäki-hallissa Vantaalla ELMA -maaseutumessut... Helsingin Messukeskuksessa Matkamessut Helsingin Messukeskuksessa Venemessut Helsingin Messukeskuksessa Messuilla tapaa myös loviisalaisia. Loviisalaiset tulevat monesti messuilla etsimään ja katsastamaan osaston, kertoo Loviisan markkinointisuunnittelija Jaana Laine. Paljon käy myös sellaisia ihmisiä, joilla on jokin kytkös Loviisaan. Heidän tarinoitaan on mukava kuulla. Julkaisija: Loviisan kaupunki Päätoimittaja: viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrand Toimitusneuvosto: Lilian Andergård-Stenstrand, Päivi Ahvonen, Jaana Laine Toimitus ja ulkoasu: peak press / toimittajat Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Noora Lintukangas, valokuvat Susa Heiska, Eeva Kangas, Virpi Lehtinen, Arto Wiikari, AD Päivi Ahvonen, kuvitukset Sanna Nylén, Jukka Salminen, kartta Milla Ketolainen Paino: Art-Print Anna palautetta / Ota yhteyttä: Loviisan kaupunki, PL, 090 Loviisa kaupunki@loviisa.fi puh Valoa tunnelin päässä? Vastuullasi on Loviisan koko opetus-, päivähoito-, kirjasto-, kulttuuri- ja vapaa-aikapuolen kenttä. Mikä näistä on haastavin alue? Kaikki omalla tavallaan, mutta todennäköisesti haastavin alue on kuitenkin opetus, erityisesti esi- ja perusopetus, joka päivittäin koskettaa noin 00:aa suomen- ja ruotsinkielistä oppilasta, heidän huoltajiaan sekä koulukyydeistä, kiinteistöistä, pihakouluista ja kouluruokailusta vastaavia. Suomenkielinen koulukeskushanke on valituksen vuoksi jäissä, ja Länsiharjun ja Harjuntaustan oppilaat jatkavat koulutyötään pihaparakeissa. Milloin tilanne paranee? Valoa tunnelin päässä on jo näkyvissä, joskin se vähäksi aikaa taas himmentyi valituksen takia. Itse uskon vakaasti siihen, että uusi koulu valmistuu ja vanha osa on peruskorjattu lukuvuoden 0 0 alkuun mennessä. Homeongelma näyttää vaivaavan muitakin kouluja. Mikä avuksi? Ei ole mitään "poppakonsteja" tähän haasteeseen. Tavoitteena on, että hyvässä yhteistyössä kaupungin tilapuolen kanssa pystyisimme ennakoivaan työskentelyyn ja kevään 0 aikana mahdollisesti kartoittamaan tilannetta. Millaista tulevaisuutta ennustat Loviisan kyläkouluille? Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että kouluverkkoselvitys on tehtävä vuoden 0 loppuun mennessä. En tässä vaiheessa lähde arvuuttelemaan tulevaa kouluverkkoa ja sen rakennetta, mutta toivon, että voimme säilyttää alueellisesti kattavan kouluverkon. Kaupungissamme on vireää kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa. Miten tämä voidaan turvata jatkossakin? Suuri kiitos tästä lankeaa kaupungin ja sivistyskeskuksen kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen henkilökunnalle sekä tietysti niille vapaaehtoisille kuntalaisille, yhdistyksille ja seuroille, jotka ovat mukana ylläpitämässä ja kehittämässä kaupungin vireää kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaa. Ei sovi myöskään unohtaa eri tilaisuuksissa kävijöitä, jotka takaavat sen, että toiminta pysyy vireänä. Thomas Grönholm Sivistysjohtaja Kasvatustieteiden maisteri, 99 Luokanopettaja, Virböle skola, Ruotsinpyhtää Luokanopettaja / koulunjohtaja, Hindersby skola, Lapinjärvi, Sivistystoimenjohtaja / Lovisa Mi:n rehtori, Sivistysjohtaja, uusi Loviisa, 00-

3 Hyötytietoa Koulu kuntoon Länsiharjun koulun purku saatiin syyskuussa päätökseen. Yläkoulun verstastila on niin ikään peruskorjattu ja kaupunginarkiston laajennustyö on käynnissä. Uuden koulukeskuksen rakentamisen osalta odotellaan edelleen markkinaoikeuden päätöstä. Markkinaoikeus ei ole myöntänyt uuden koulun rakentamiselle täytäntöönpanolupaa, sillä eräs rakentamisesta tehtyyn kilpailutukseen osallistuneista urakoitsijoista on valittanut Loviisan teknisen lautakunnan tekemästä urakoitsijavalinnasta. Aikataulu on valitettavasti auki, kertoo tilapäällikkö Antti Kinnunen. Päätöksestä riippuu, miten sitten jatketaan. Varsinkin koulun puolella on oltu tähän pettyneitä. Toisaalta hanke kuitenkin etenee jatkuvasti, Kinnunen sanoo. Purkaminen oli oma urakkansa ja aikataulutettu tälle vuodelle. On hyvä, että piha-aluetta on laajemmin, kun tilapäistiloissa joudutaan olemaan pidempään. Lisätietoja: Kaupungin tilapäällikkö Antti Kinnunen, puh. 00, Loviisalaista musiikkia Loviisalle on laadittu kaupan palveluverkkoselvitys, jonka avulla ostovoimaa pyritään suuntaamaan aikaisempaa enemmän omaan kaupunkiin. Selvityksen mukaan loviisalaiset ostavat päivittäistavaransa kotikaupungista, mutta erikoiskaupan tuotteita haetaan usein muualta. Loviisan kehittämisjohtajan Risto Niemisen mukaan Loviisaan halutaan nyt lisää erikoiskaupan liikkeitä. Kaupungin väestön ennustetaan kasvavan Loviisan kaupungin soittokunta, Östra Nylands Sång- och Musikförbund (ÖN- SOMF), Loviisa Big Band sekä joukko loviisalaisia muusikoita on lyönyt hynttyyt yhteen Loviisa-cd:n tekemiseksi. Muusikoista koostunut työryhmä on valinnut kappaleita, jotka liittyvät jollakin tavalla Loviisaan. Levylle on koottu jo olemassa olevia äänityksiä, mutta myös tätä varten sävellettyä musiikkia. Levy tulee olemaan sekoitus muun muassa kuoromusiikkia sekä soittokunnan ja Loviisa Big Bandin esittämiä kappaleita, kertoo ÖNSOMF:n Ann-Charlotte Elo. Levyltä löytyy niin Sibeliusta, kevyempää musiikkia kuin pelimannimusiikkia. Projekti alkoi joulukuussa 00 ja nytkähti eteenpäin tämän vuoden puolella, kun virkavapaalla oleva ruotsalaisen seurakunnan kanttori Arno Kantola ryhtyi vetämään projektin teknistä puolta. Levyn tarkoituksena on olla musiikkilahja tältä alueelta, Elo sanoo. Levytys valmistuu syksyn aikana, ja levynjulkistuskonsertti on tiedossa marraskuussa. Äänitettä ovat olleet tukemassa Loviisan kaupunki ja Svenska Kulturfonden. Sen valmistuttua levyä myyvät soittajat ja kuorolaiset, Macu s Music ja Loviisan matkailutoimisto. Lisätietoja levyn ilmestyttyä: Ann-Charlotte Elo, puh. 09 0, chotte.elo@hotmail.com Erikoiskaupoille tilaa Loviisassa ainakin 000 asukkaaseen vuoteen 00 mennessä. Kuningattarenportin alue keskustan länsipuolella olisi sopiva uusille kaupoille, koska moottoritien liittymä tuo sinne ostajia muualtakin. Suunnitteilla on muun muassa lähituotteiden myyntipisteen perustaminen alueelle, sanoo Nieminen. Lisätietoa Loviisan palveluverkkoselvityksestä löytyy osoitteesta Tule mukaan saaristoa kehittämään Jokainen loviisalainen voi vaikuttaa Loviisan saariston kehittämiseen. Loviisan kaupunki on mukana Itä- Uudenmaan saaristo-ohjelmaa laativassa työryhmässä, joka on aloittanut toimintansa syksyllä. Hankkeeseen osallistuvat Porvoo, Loviisa ja Sipoo. Kuka tahansa voi antaa ehdotuksia saariston kehittämiseksi hankkeen verkkosivuilla, jotka löytyvät osoitteesta Sivujen kautta voi myös seurata työryhmän työskentelyä ja ottaa Loviisaan perustetaan vuosittain noin 0 uutta yritystä. Kaupunki auttaa yrittäjiä löytämään sopivia tontteja ja toimitiloja. Syksyn aikana Loviisassa otetaan käyttöön uusi toimintamalli, jota käytetään pohjana, kun yritys ryhtyy neuvottelemaan sijoittumisesta Loviisaan ja haluaa kaupungin tukea toimitilojen rakentamiseen. Loviisassa toimiva Uusyrityskeskus antaa starttirahalausuntoja uusien yritysten perustajille. Uusyrityskeskus on yhdistys, jossa ovat mukana kunta ja paikalliset yritykset. Uusyrityskeskus antaa myös neuvoja aloitteleville yrittäjille muun muassa pankki- ja vakuutusasioista sekä tilitoimistojen palveluista. siihen kantaa. Toivomme ihmisiltä paljon mielipiteitä ja konkreettisia ehdotuksia saariston kehittämiseksi sekä matkailu- että asumiskäyttöön, kertoo projektissa mukana oleva Loviisan matkailusihteeri Lilian Granberg. Hänen mukaansa ohjelman tavoitteena on parantaa jo olemassa olevia kohteita, kuten vierasvenesatamia. Matkailukohteista mukana ovat muun muassa Svartholma sekä Laivasillan alue. Loviisassa tuetaan yrittäjiä Uusien yrittäjien kanssa analysoidaan liikeideaa ja autetaan heitä muun muassa rahoituksessa, sukupolvenvaihdoksissa ja EU-tuissa, kertoo Uusyrityskeskuksen toiminnanjohtaja Torleif Bergström. Lisätietoja yritystontteihin ja kiinteistöihin liittyvissä asioissa antaa kehittämisjohtaja Risto Nieminen, puh , risto.nieminen@loviisa.fi. Uusyrityskeskuksessa yrittäjille antaa neuvoja Torleif Bergström, puh , torleif. bergstrom@uusyrityskeskus.fi. Liikutaan yhdessä Vapaa-aikatoimi järjestää yhdessä seurojen kanssa Lasten Liikunnan Ihmemaa -tapahtumia. Tämä avoin koko perheen liikuntatapahtuma järjestetään Loviisan liikuntahallissa ennen joulua vielä kahdesti. Sunnuntaina.. kello tapahtuman järjestäjä on Loviisan Jääkiekkoklubi. Sunnuntaina.. kello järjestäjänä on Loviisan Liikuntaseura. Jos sinä tai seurasi haluaa ottaa haasteen vastaan ja järjestää liikunnallisen päivän loviisalaisille, ole yhteydessä liikunnanohjaaja Mikaela Skogbergiin, puh. 00 8, mikaela.skogberg@loviisa.fi Vapaa-aikatoimisto, Karlskronabulevardi 8, avoinna ma pe klo 9

4 Kylillä - uusi kyläsarja alkaa Morjens esittelee jokaisessa numerossaan yhden kylän Loviisan alueelta. Onko juuri sinun kyläsi tarinan arvoinen? Ehdota kylääsi tälle palstalle olemalla yhteydessä Loviisan kaupungin viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrandiin, puh. 00 8, lilian.andergard-stenstrand@loviisa.fi Horslök loviisa Elämää Sarvisalon eteläkärjessä Horslök Yrittäjät brunssilla Joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo järjestetään yrittäjähenkisille loviisalaisille avoin ja maksuton aamubrunssi. Kun yrittäjä on noussut aamutuimaan, alkaa tuo jo olla brunssiaika, toteaa Loviisan seudun Uusyrityskeskus ry:n toiminnanjohtaja Torleif Bergström. Alkuun sponsori pitää viisiminuuttisen alustuksen valitsemastaan teemasta, sitten sana on vapaa. Tämä on erinomainen paikka antaa infoa omasta toiminnasta, ideoida ja verkostoitua, kannustaa Bergström. Lisätietoja: Loviisan seudun Uusyrityskeskus ry:n toiminnanjohtaja Torleif Bergström, puh. 09 0, torleif.bergstrom@uusyrityskeskus.fi Koskenkylän nuorisolle uudet tilat Koskenkylässä sijaitsevan Forsby gårdin läheisyyteen on kunnostettu uudet nuorisotilat. Toiminta Askolinintie :ssa käynnistyi avointen ovien päivänä. syyskuuta. Nuorisotiloissa järjestetään iltatoimintaa yli - vuotiaille. Iltatoimintaa vetää kaupungin nuoriso-ohjaaja Tiina Möller, joka on paikalla maanantai-iltaisin kello Tiistai- ja torstai-illat on varattu kyläyhdistykselle, keskiviikkona on seurakunnan nuorten ilta kello ja torstaina -luokkalaisten Club Koskenkylä kello.0. Kyläyhdistys on ostanut nuorille biljardipöydän. Nuoriso-ohjaaja Tiina Möller, puh , tiina.moller@loviisa.fi Sarvisalon saaressa sijaitseva merellinen Horslök on Loviisan eteläisin kylä. Mutkainen autotie vie läpi upeiden pelto- ja merimaisemien. Sarvisalon sillan ylitys antaa aavistuksen siitä, mitä tuleman pitää. Idyllinen Härkäpään kylä on Sarvisalon toiminnallinen keskus. Kylänraittia reunustavat entisöidyt perinnetalot ja hienot pihapiirit. Kyllä kelpaa lomalaistenkin saapua paratiisiinsa Horslökin muinaisen kalasataman tuntumaan! Horslökissä on harjoitettu maataloutta, mutta merellisen sijaintinsa takia monet kyläläiset ovat saaneet elantonsa kalastuksesta sekä merenkulusta, veneenveistosta ja telakkatoiminnasta. Horslökin telakalla on valmistettu veneitä muun muassa meripelastuksen tarpeisiin. Myös hengellinen elämä oli aiemmin kyläläisille leimallista. Horslökin 800- ja 900-luvun alkupuolen maatilarakennusten, mäkitupien ja huviloiden yleisilme on punamultainen pikanttina mausteena valkoiset yksityiskohdat. Hienoja perinnepihapiirejä rajaavat vanhat kivi- tai lauta-aidat. Kylällä on yhteyslaituri, joka toimii tukipaikkana muun saariston mökkiläisille. Horslökin tien varrelta löytyy myös Solkullan leiri- ja kurssikeskus. Se on kaksikerroksinen 90-luvulla rakennettu kansakoulu, jonka laaja pihapiiri rajautuu mereen. Haluatko lukea lisää? Sarvisalon kylätoimikunta on julkaissut kolme kotiseutukirjaa: Boken om vår ö, osat I, II ja III. Kirjan on toimittanut Östra Nylandin entinen päätoimittaja Kim Wahlroos, ja sen voi ostaa Sarvisalon kyläkaupasta puh ja kesäisin kesätorilta. Lisätietoa kirjasta löydät internetistä osoitteesta: Horslökissä asuu noin 0 0 perhettä, mutta kesäasukkaita on varmaan kymmenkertainen määrä. Meillä on perinteisiä markkinoita, mutta vuoden ehdoton kohokohta on juhannus. Silloin kyläläiset ja kesäasukkaat kokoontuvat Byagårdenille ja juhannussalko nousee juhlallisin menoin. Vuoden kulku on muuten rauhallista. Kylän asukkaita ympäröi hiljaisuus, vain eläinten jutustelu rikkoo hiljaisuuden. Jokaisen eliön jokaisen sydämenlyönnin melkein tuntee. Naapureiden hyvä yhteiselo antaa saaristoasumiselle lisäarvoa. Christina Stenvik Kerro mielipiteesi Loviisan uutta kuntastrategiaa työstetään parhaillaan. Lokakuun lopulla kuntalaisilla on mahdollisuus lukea ja kommentoida strategiaehdotusta kaupungin verkkosivuilla osoitteessa Käy tutustumassa ja kerro mielipiteesi. Kommentit otetaan huomioon jatkokäsittelyssä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy lopuksi strategian. Lokakuun aikana Loviisan kaupunki toteuttaa kuntalaisille suunnatun kyselyn kaupungin viestinnästä ja palveluista. Kysely lähetetään postitse 00:lle satunnaisesti valitulle kuntalaiselle lokakuun alussa. Tarkkaile postiasi, ja jos saat kyselyn, ota tilaisuudesta vaari ja anna meille arvokasta palautetta kaupungin toiminnasta. Joulu Loviisassa Vuosi vuodelta kasvanut Loviisan Joulu on jo muodostunut käsitteeksi. Joulunavausta vietetään perjantaina.. Loviisa City Shopping by Night -tapahtuman merkeissä. Joulun perinteiset tapahtumaviikonloput ovat..., jolloin myös Strömforsin ruukissa on joulumarkkinat, sekä 0..., jolloin joulumarkkinat järjestetään sekä Laivasillalla että Malmgårdin kartanolla. Joulukodit ovat tapahtumaviikonloppuina avoinna. Perinteinen kuusenhakuretki järjestetään sunnuntaina 8.. Lisätietoja: Loviisan matkailutoimisto, Karlskronabulevardi 8, puh. 09, info@loviisa.fi

5 Kiinnostuitko vapaaehtoistyöstä? Ole yhteydessä suoraan siihen kohteeseen, johon haluaisit mennä vapaaehtoiseksi auttajaksi. Yhteystiedot löydät tämän lehden palveluhakemistosta. Lars Illman on Haddom skolanin lapsille isoisä, joka neuvoo läksyissä, kuuntelee lukuharjoituksia, on mukana veistotunneilla ja koulun retkillä. Parasta kouluisoisänä olemisessa on, että koen tekeväni jotain hyödyllistä, jotakin tärkeää ja arvokasta, sanoo Lars Illman. Karita Markusas Denise Lindh Yhteistyötä vapaaehtoisvoimin sukupolvien yli Kouluisoisä Lars Illman vierailee koululla yhtenä päivänä viikossa. Välitunneilla hänen kanssaan on mukavaa ja turvallista rupatella. Kouluisoisä kertoo lapsille omista kokemuksistaan ja tarinoita elämänsä varrelta. Saimme yhteyden Illmaniin, kun kyselimme oppilaiden vanhemmilta, kuka voisi olla halukas ryhtymään kouluisoisäksi, Haddom skolanin koulunjohtaja Karita Markusas sanoo. Haddom skolanissa otetaan ympäristöasiat huomioon kaikessa toiminnassa. Myös kouluisoisä käyttää työssään kierrätysmateriaaleja. Hän on tehnyt useita ympäristöprojekteja, kuten rakentanut yhdessä oppilaiden kanssa ilmoitustaulun koululle ja kylälle sekä tehnyt kuntolaatikoita eri puolille Pernajaa. Hän valmisti myös koulun nimikyltin oppilaiden kanssa. Viimeisin projekti oli valmistaa oppilaiden kanssa ilmoitustauluja kirjastoauton aikatauluja varten. Illman nauttii lasten kanssa puuhaamisesta. Ja toki koululla osataan arvostaa sitä, että lasten koulupäivissä on mukana yksi lisäaikuinen. Jos uintiretkellä ei ole mukana miesopettajaa, Illman huolehtii poikien ryhmästä. Lapsille hän luo turvallisen ja mukavan ilmapiirin, ja me aikuiset saamme koululla häneltä monenlaista apua, Markusas kiittää. Lukuhetkiä vanhusten parissa Pernå kyrkoby skolanin koulunjohtaja Denise Lindh kertoo oppilaidensa lukuhetkistä vanhusten parissa. Koulumme kuudesluokkalaiset käyvät Pernajan vanhainkodissa lukemassa vanhuksille kirjoja ja lehtiä joka viikko tunnin verran. Joskus myös käymme laulamassa ja esiintymässä heille. Vanhukset ovat pitäneet näistä käynneistä, ja oppilaatkin oikein odottavat seuraavaa tapaamista. Lasten käynnit tuovat toivottua vaihtelua vanhusten arkeen. Ja onhan se mukavaa, kun saa kuulla maailman tapahtumista, jos omilla silmillään ei enää jaksa lukea. Joskus myös vain jutellaan. Nämä vierailut ovat ilo kaikille, Lindh sanoo. Kouluisoisä tuo turvallisuutta Koulupsykologi Peter Sundsten pitää lasten ja vanhusten kohtaamista erittäin tärkeänä. Kaikilla lapsilla ei ole isovanhempia elossa tai he asuvat kaukana. Nyky-yhteiskunnassa isovanhemmat ja lastenlapset eivät välttämättä tapaa kovinkaan usein. Kouluisoisä tuo turvallisuuden tunnetta, ja tuskin koulullakaan harmitellaan ylimääräisen käsiparin apua, Sundsten pohtii. Hän painottaa koulumaailmassa erilaisten roolien tärkeyttä. Opettaja on opettajan roolissa. Kouluisoisän rooli on toinen. Se on tervetullut lisä lasten kouluarkeen. Vapaaehtoista apua myös sairaalassa -vuotias Janika von Haartman työskenteli pitkään Loviisan Marita-kodissa vapaaehtoisena auttajana. Tällä hetkellä hän hakee opiskelupaikkaa. Janika ei luonnollisesti voinut toimia sairaanhoitajana, mutta vapaaehtoistyöllään hän toi kultareunuksen vanhusten arkeen, kiittää johtava hoitaja Anne Valkama. Askartelua, hemmottelua, ulkoilua ja muuta ohjelmaa, kuvailee sairaanhoitaja Nina Forslund-Ouvinen vapaaehtoistyön luonnetta. Nuorille tukea elämän valinnoissa Etsivän nuorisotyön työntekijät etsivät tukea tarvitsevia nuoria koko Loviisan alueelta. Vuosi sitten alkanut toiminta jatkuu kahden työntekijän, Terhi Blomfeltin ja Mikael Holmströmin voimin. Tavoitteena on kannustaa nuoria, jotka eivät ole saaneet koulutuspaikkaa tai joilla on muita ongelmia arjessa selviytymisessä. Meitä on helppo lähestyä, emmekä halua viranomaisen viittaa päällemme. Olemme samalla viivalla yhdessä nuorten kanssa, muistuttaa Blomfelt. Etsivä nuorisotyö on kunnissa lakisääteistä. Sen avulla on tarkoitus löytää ja auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Osa nuorista tulee toimintaan oma-aloitteisesti, osa koulujen tai armeijan ilmoituksen jälkeen. Myös sosiaalitoimi ja nuorisotyö ohjaavat nuoria palvelun pariin. Heitä neuvotaan eteenpäin muun muassa työharjoitteluun tai opiskelupaikkoihin. Blomfeltin mukaan toiminta on alkanut odotuksiin nähden vilkkaasti. Ensimmäisenä vuotena mukana oli noin 0 nuorta, joita tuettiin opiskelupaikan ja työharjoittelupaikan löytämisessä. Yhteystiedot: Terhi Blomfelt, puh. 00 8, terhi.blomfelt@loviisa.fi Mikael Holmström, puh. 00 8, mikael.holmstrom@loviisa.fi Terhi Blomfeltin profiili löytyy myös facebookista Vammaisneuvosto antaa virikkeitä Vammaisneuvosto aktivoi Loviisassa eri yhdistyksiä toimimaan yhdessä. Vammaisneuvosto on myös jäsentensä äänitorvi päättäjien suuntaan. Vammaisneuvostoon kuuluvat muun muassa Loviisan diabetesyhdistys, invalidit ja sydänyhdistykset. Neuvoston tarkoituksena on kehittää yhdistysten yhteistä toimintaa. Esimerkiksi jos haluamme tehdä linjaautomatkan johonkin tapahtumaan, niin on helpompi saada riittävästi väkeä, kun toimimme yhdessä, kertoo vammaisneuvoston puheenjohtaja Nils Vainio. Vammaisneuvoston tarkoituksena on järjestää infotilaisuuksia, joissa on neuvontaa erilaisten tukien hakemisesta ja yhteistyöstä perusturvan kanssa. Loviisan perusturvakeskus järjestää yhteistyössä Loviisan järjestöjen kanssa ilmaisten terveysluentojen sarjan palvelutalo Esplanadin salissa. Marraskuussa järjestetään luento diabeteksesta ja joulukuussa ravinnon merkityksestä terveydelle. Vammaisneuvostolla on suunnitteilla omat verkkosivut yhdessä kaupungin kanssa. Lisätietoa syksyn ja talven toiminnasta saa Nils Vainiolta puh Vammaisneuvosto toivoo, että toiminnasta kiinnostuneet yhdistykset ilmoittaisivat yhteystietonsa sosiaalityöntekijä Agneta Almille, puh. 09 0, agneta.alm@loviisa.fi. 8 9

6 terveys Uudet kielenkääntäjät aloittivat Loviisassa Per-Mikael Jansson ja Karita Kerkkä aloittivat kielenkääntäjinä Loviisan kaupungin palveluksessa.8.0. Loviisa on mukana myös Suoraan asiaan -hankkeessa, jossa tähdätään selkeään virkakieleen. Per-Mikael Jansson Ikä: Muutti Loviisaan Turusta Parasta Loviisassa ovat metsät ja pellot sekä tietenkin meri. Åbo Akademissa opiskelleen Per-Mikael Janssonin käännöskieliä ovat suomi, ruotsi ja englanti. Kaikki kolme kieltä ovat hänelle tärkeitä. Äidinkieleni on ruotsi, englannista tiedän teknisesti eniten, mutta suomen kielellä voi ilmaista melkein mitä vaan, hän pohtii. Per-Mikael on toiminut muun muassa englannin kielen kouluttajana aikuisopiskelijoille sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kielenkääntäjänä. Hallinnollinen kieli on siis tuttua. Uudessa työssäni en tosin kirjoita potilasasiakirjoja, mutta muuten käännettävä tyyli on jo entuudestaan tuttua. Per-Mikael Jansson ei epäröinyt hetkeäkään, kun hänelle tuli mahdollisuus hakea paikkaa Loviisassa. Vaimo on kotoisin Loviisasta, ja hän itsekin on lähtöisin Itä- Uudeltamaalta. Asuin lapsena Loviisassa. Koulut kävin Porvoossa ja Sipoossa. Toimin myös englannin opettajana jonkin aikaa ammattikoulussa Porvoossa. Karita Kerkkä Ikä: Asuu Lahdessa Loviisa on kaunis pikkukaupunki. Erityisesti pidän alakaupungin idyllistä. Karita Kerkkä tunsi kiinnostusta ruotsin kieleen jo nuorena, sillä täti ja serkku asuivat Tukholmassa. Kyläillessä oli mukavaa harjoitella ruotsin kieltä. Ja koska Suomessa ruotsi on tärkeä kieli, ajattelin, että on järkevää alkaa opiskella sitä. Ruotsia tarvitaan Suomessa varmasti enemmän kuin harvinaisempia kieliä, esimerkiksi kreikkaa, hän hymyilee. Valmistuttuaan maisteriksi Kouvolan käännöstieteen laitokselta Karita Kerkkä toimi opettajana laitoksella siihen asti, kunnes toiminnot siirrettiin Helsinkiin. Sen jälkeen työskentelin Helsingin yliopiston pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden laitoksella. Olen nyt todella iloinen, kun saan toimia ammatissa, johon olen varsinaisesti valmistunutkin. Käännän mieluiten ruotsista suomeen, mutta myös toisin päin. Uudessa työssäni saan mahdollisuuden keskittyä omaan kääntämiseen opettamisen sijasta. Matka kotikaupungista Lahdesta Loviisaan hieman askarruttaa etenkin talven kynnyksellä. En toistaiseksi kuitenkaan suunnittele muuttamista Loviisaan. Selkeää virkakieltä, kiitos! Loviisa on mukana kuuden kaksikielisen kunnan Rakt på sak klarspråk i kommunen (Suoraan asiaan selkeämpää kieltä kunnissa) -pilottihankkeessa, jonka tarkoituksena on opettaa kuntien henkilöstölle selkeää viestintää. Viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrandin mielestä on erittäin tärkeää, että kuntalaisille kerrotaan mahdollisimman selkeästi heitä koskevista päätöksistä. Kieli on tärkeä väline. Yksinkertainen on ymmärrettävää. Turhan usein tärkeä asia hukkuu kapulakielen taakse. Jokaisen kuntalaisen täytyy ymmärtää, mistä päätöksenteossa ja muissakin asioissa on kyse. Siksi kouluttaudumme viestimään mahdollisimman selkeästi. Henkilöstömme osallistuu muun muassa kielenhuoltokoulutuksiin ja työpajoihin. Meitä opastaa erinomainen kielikonsultti Eivor Sommardahl, joka työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa. Terve elämä pitää taudit loitolla Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon avulla voidaan pitkittää yleisimpien kansansairauksien, kuten diabeteksen tai sepelvaltimotaudin puhkeamista. Loviisan terveyskeskuksen johtavan lääkärin Tero Taipaleen mukaan periaatteessa kaikkia sairauksia voidaan ennaltaehkäistä. Ennaltaehkäiseminen ei tarkoita sitä, että sairaudelta vältytään kokonaan. Jossain vaiheessa se tulee eteen, mutta voimme pitkittää sairauden puhkeamista jopa kymmenellä vuodella, hän sanoo. Taipaleen mukaan diabetes on yleisin kansantauti Suomessa, sen jälkeen tulevat sepelvaltimotauti ja dementia. Terveelliset elämäntavat ja itsensä pitäminen vireänä ovat lääke useiden sairauksien ennaltaehkäisyyn. Sosiaalisten kontaktien säilyttäminen on tärkeää etenkin dementian torjumisessa. Ylipaino ja alkoholi ongelmina Ylipaino on diabeteksen suurin yksittäinen tekijä, johon jokainen voi vaikuttaa oman painonhallintansa avulla. Taipaleen mukaan suomalaisten ylipainokäyrä on jyrkässä nousussa, vaikka valistusta terveellisestä ruokavaliosta on tarjolla enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin. Loviisassa alkoi elokuussa painonhallintaryhmä, jossa kymmenen työikäistä kokoontuu syksyn ajan. Ryhmää vetää psykiatrinen sairaanhoitaja Kirsi Husu. Ryhmä on täynnä, eikä Husun mukaan vastaavia ryhmiä ole tällä tietoa perusteilla useampia, vaikka tarvetta hänen mielestään olisikin. Ylipainon lisäksi diabeteksen saannin riskitekijä on runsas alkoholin käyttö. Taipaleen mukaan alkoholinkäyttöön on Loviisassa kiinnitetty erityistä huomiota kampanjoiden ja teemapäivien avulla. Hoitopolku jokaiselle Loviisassa tehdään jokaiselle potilasryhmälle hoitopolut, joissa käydään koko hoitoprosessi läpi. Taipaleen mukaan hoitopolkujen avulla halutaan taata kaikille potilaille pääsy hoidon piiriin ja mahdollisimman hyvä hoito. Esimerkiksi polvileikkauspotilaiden hoitopolussa selvitetään, miten polvi tutkitaan, mitä kuvia otetaan, miten lääkitään ja leikataan. Ennaltaehkäisevää hoitotyötä varten Loviisaan on perustettu hyvinvointikoordinaattorin tehtävä, joka on tällä hetkellä täyttämättä. Toivomme, että saamme ensi vuodeksi rahoituksen tehtävän täyttämiseksi, koska se on satsaus tulevaisuuteen. Hyvä tilanne terveyskeskuksessa Taipaleen mukaan Loviisan terveyskeskuksessa on tällä hetkellä hyvä työvoimatilanne. Kaikissa viroissa on riittävästi henkilökuntaa. Se näkyy myös terveyskeskuksen vastaanotolla. Meiltä saa tarpeen vaatiessa lääkäriajan samalle päivälle. Jos asia ei ole kiireellinen, ajan saa muutaman päivän päähän, vakuuttaa Taipale. Hän muistuttaa ihmisiä, että he soittaisivat ensin ajanvarausnumeroon puh , jossa hoitotarve arvioidaan ja potilas ohjataan tarkempaan hoitoon. Jos ajanvarausnumero on varattu, soittaa terveyskeskuksen henkilökunta asiakkaalle takaisin. Tietoyhteiskunta passivoi, ja ylipaino on myös lasten ja nuorten ongelma, johon kouluterveydenhoitajat joutuvat puuttumaan yhä useammin, Tero Taipale sanoo. 0

7 maaseutu Loviisasta maaseudun suurkaupunki Maaseutupalvelut ovat yksi Loviisan tulevaisuuden valteista. Kaupunki johtaa maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta, johon lähikuntien lisäksi kuuluvat myös Helsinki ja Vantaa. Toimintaa luotsaa vastaava maaseutuasiamies, agrologi Sam Vickholm, joka otti toimen vastaan elokuussa. Työrupeama alkoi kesken kiivaimman EU-tukihakemusten käsittelyn. Onneksi kaikkea ei tarvinnut opetella alusta alkaen: Vickholm siirtyi tehtävään Lapinjärveltä, jossa hän pyöritti maaseutuhallinnon kiemuroita vuotta. Ennen Lapinjärveä olin töissä Liljendalissa ja sitä ennen Pernajassa, hän kertoo. Lähialue on maaseutuhallinnon osalta käynyt hänelle tutuksi. Vickholm on myös kotoisin Loviisasta. Suurin ero työntekoon Lapinjärvellä on alueen suurenemisen lisäksi työyhteisö. Työn luonne muuttuu, kun en enää ole yksin sen kanssa. Vickholmin johtama viiden hengen ryhmä hoitaa kaikki EU:n ja kansalliseen tukihallintoon liittyvät maaseutuasiat, käsittelee suorat tuotantotuet ja huolehtii metsien, teiden ja maaseudun kehittämisestä sekä lomitushallinnosta. Maaseutuasiamiehen aikaa kuluu lisäksi esimiestyöhön sekä kunnan sisäiseen hallintoon, kuten budjettityöhön. Loviisasta isäntäkunta Suomessa maaseutu- ja EU-hallinto on tähän saakka hoidettu kunnittain. Vuoden 0 alussa voimaan tuleva laki määrää, että hallin- Palvelua myös sähköisesti Maaseututoimen kanssa voi nykyään asioida myös sähköisesti Vipu-järjestelmän kautta. Sieltä löytyvät maaseutuhallinnon tiedot tilasta, sähköinen tukihaku, karttaohjelma ja lomakepalvelu, josta voi tulostaa esitäytettyjä lomakkeita. Käyttöoikeuden järjestelmään saa maaseututoimistosta. Yhden omistajan tiloille on automaattisesti myönnetty oikeudet, jolloin järjestelmään pääsee pankkitunnuksilla. Maaseututoimistolla on yleisökäytössä oleva tietokone, jolla asiakkaat voivat käyttää sähköisiä palveluita. Viljelijä voi sähköisesti tarkistaa hakemusten käsittelyvaiheen sekä etsiä tukisummia ja maksuaikatauluja. Kevään päätukihaun ja muutosilmoituksen voi tehdä palvelun kautta. Myös rajamuutokset voi tietyissä tapauksissa ilmoittaa sähköisesti. Tilojen kartat, uusimmat väri-ilmakuvat ja lohkorajojen digitoinnit löytyvät järjestelmästä. Facebookissa on sähköisen tukihaun sivu, josta saa tietoa reaaliajassa ja jonka kautta voi tehdä kysymyksiä. Palvelu painottuu kevääseen. Vipujärjestelmä löytyy osoitteesta: Facebook-sivu löytyy hakusanalla: Vipu viljelijän verkkoasiointi Lisätietoja: ja vastaava maaseutuasiamies Sam Vickholm, puh , sam.vickholm@loviisa.fi Maaseututoimi: Bäckasinkuja A, 0880 Liljendal toalueissa on oltava yli 800 maatilaa. Itä-Uudenmaan kaikissa kunnissa on tätä vähemmän tiloja, joten jotakin piti tehdä. Loviisassa on jo entuudestaan maaseutuyksikkö, jossa hoidetaan metsiä sekä muun muassa maatalouslomitusta yli kuntarajojen. Sen ympärille oli luontevaa rakentaa yhteistyötä, Vickholm kertoo. Loviisan kaupungin maaseutuyksikkö huolehtii jo nyt lomituspalveluista aina Nurmijärvelle saakka. Alue käsittää kuntaa ja yli 0 maatalouslomittajaa. Neuvotteluja käytiin koko Uudenmaan alueella. Myrskylä vetäytyi hankkeesta, mutta Sipoo päätti tulla mukaan. Lisäksi mukana ovat Lapinjärvi ja Porvoo. Loppumetreillä myös Vantaa ja Helsinki kallistuivat Loviisan suuntaan. Loviisasta tuli isäntäkunta. Yhteistyö alkaa vuoden 0 alussa. Käynnissä ovat nyt valmistelut, muun muassa Porvoon seudulle perustetaan lisätoimipiste, Vickholm selvittää. Lapinjärven asioita hoidetaan siirtymäkauden ajan erillisellä sopimuksella. Yli tuhat tukihakemusta Maataloushallinto on hyvin syklistä. EUtukien sesonkiaikaa ovat huhti- ja toukokuu, jolloin viljelijät jättävät hakemuksensa. Sitä ennen on paljon selvitettävää ja sen jälkeen hakemukset on tallennettava järjestelmään. Tällä hetkellä tukea hakeneita tiloja on Loviisan ja Lapinjärven alueella noin 80, Helsingissä ja Vantaalla 00, Porvoossa 00 ja Sipoossa 80, eli yhteensä päästään hieman yli tuhanteen maatilaan. Loviisasta on siten tulossa maaseudun suurkaupunki ja isäntäkunta myös helsinkiläisille maatiloille. Se on aika merkittävää. Sam Vickholm

8 lapset Loviisa on lapsiperheen valinta Yhä useampi lapsiperhe haluaa asuinpaikakseen Loviisan. Tänäkin syksynä päivähoitopaikkoja ovat kysyneet Loviisaan juuri muuttaneet perheet sekä pikkukaupunkiin muuttoa suunnittelevat. Pia Nyström ja Leif Eriksson Perhepäivähoidosta vastaavan Pia Nyströmin mukaan kyselyitä muualta muuttaneilta lapsiperheiltä on tullut aiempaa enemmän. Muualta muuttaneilla ei välttämättä ole hoitoapuna mummoja ja vaareja, usein he eivät tunne kaupungista ketään. Haasteemme on saada vanhemmat lapsineen osallistumaan ja tutustumaan uusiin ihmisiin, Nyström sanoo. Kaupunki tarjoaa lapsiperheille avoimen päiväkodin palveluita Treffiksessä, seurakunnalla on äiti-lapsikerho, musiikkiopistolla muskaria vauvasta lähtien ja Folkhälsanilla vauvauintia. Kotona olevat -vuotiaat lapset voivat myös osallistua kunnan tai seurakunnan järjestämiin leikkikerhoihin. Usein -vuotiaille lapsille tarjottu toiminta on vähintäänkin yhtä tärkeää kotona olevalle vanhemmalle, joka voi muuten tuntea itsensä yksinäiseksi. Kasvatuskumppanuus arvoonsa Loviisan kaupunki ottaa syksyn aikana käyttöön yhtenäisen varhaiskasvatussuunnitelman koko kunnan alueella. Ennen kuntaliitosta kaikissa kunnissa sovellettiin omia kuntakohtaisia suunnitelmia. Nyströmin mukaan varhaiskasvatussuunnitelma on ohjeistus alle kouluikäisten kanssa työskenteleville. Siinä on niputettu yhteen arvoja ja periaatteita, joita kaikkien olisi hyvä noudattaa työssään. Käytännössä se muistuttaa koulujen opetussuunnitelmaa. Kiinnitämme erityisesti huomiota kasvatuskumppanuuteen, jossa toivotaan vanhempia yhä enemmän mukaan varhaiskasvatukseen, esimerkiksi päiväkotien kehityskeskustelujen avulla. Yhteistyöllä hyviä tuloksia Loviisaan muuttaa yhä enemmän vieraskielisiä lapsia, mikä tuo haasteita myös päivähoitoon. Kaupungissa on kaksi erityislastentarhanopettajaa, jotka kiertävät päiväkodeissa ja auttavat muun muassa kieliongelmiin liittyvissä asioissa. Yksi varhaiskasvatussuunnitelman tavoite on lisätä yhteistyötä päiväkotien, seurakuntien, lastensuojelutyön, perhetyön ja neuvoloiden kanssa. Kaupungin yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan voi tutustua kaupungin verkkosivuil- la Syksyn aikana päivähoidon henkilökunta työstää omia yksikkökohtaisia varhaiskasvatussuunnitelmia, joissa nostetaan esiin jokaisen yksikön erityispiirteitä ja painopisteitä. Mukaan Treffikseen Puuhaa lapsille Suunnittelemme parhaillaan kaupungin verkkosivuille lapsille ja nuorille suunnattua sivustoa, josta näkyvät kaikki kaupungin ja eri seurojen heille järjestämät menot, kertoo vapaa-aikatoimen päällikkö Leif Eriksson. Nyström ja Eriksson pitävät Loviisan palveluita lapsille ja nuorille monipuolisina. Kaupungin tarjoamien palveluiden lisäksi harrastusmahdollisuuksia löytyy musiikkiopistosta, tanssi- ja sirkuskoulusta, kuvataidekoulusta sekä liikunta- ja urheiluseuroista. Lapsiperheille tarkoitetut Liikunnan ihmemaa -tapahtumat jatkuvat tänä syksynä Loviisan keskustassa. Liikunnalliseen riehaan voivat tulla aikuiset pienten lasten kanssa. Pientä maksua vastaan lapset saavat käyttää vapaasti jumppasalin välineitä. Loviisan kirjastossa järjestetään lasten satutunteja tilauksesta sekä suomen- että ruotsinkielisille lapsiryhmille. Säännölliset satutunnit on lopetettu vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Treffis on oivallinen mahdollisuus viedä kotihoidossa oleva lapsi tapaamaan toisia lapsia. Se on myös lasten kanssa kotona olevien vanhempien ja perhepäivähoitajien kohtaamispaikka. Sinne voivat tulla niin isät, äidit, vaarit, mummit, hoitajat kuin kummitkin lasten kanssa. Treffis on hauskaa yhdessäoloa: leikkiä, askartelua, laulua, liikuntaa ja retkiä. Treffis kokoontuu leikkipuistoissa, Myllyharjulla, liikuntahalleissa tai sisätiloissa joka arkipäivä klo 9-. Sisätilat ovat Loviisan keskustassa Määrlahdessa, Nordenskiöldintie. Viikko-ohjelma löytyy seuraavilta lehtien palstoilta: Östra Nyland: Passa på, Loviisan Sanomat: Seurat, Vartti: Vapaalla. Treffis toimii Loviisan keskustan ja Valkon lisäksi myös Koskenkylässä ja Liljendalissa. Myös vanhan Pernajan, Liljendalin ja Ruotsinpyhtään asukkaat ovat löytäneet leikkipuistoihin. Lisätietoja ohjaajilta: Pirjo Keskisaari-Grahn, puh. 00 Tina Kavander, puh. 00. Tina Kavander ja Pirjo Keskisaari-Grahn Lapsiperheiden tietopaketti nettiin Loviisan kaupungin verkkosivuille on tarkoitus syksyn aikana koota infopaketti, josta näkee kaikki lapsille ja nuorille tarjottavat toiminnot. Sivuilta löytyy kaupungin palveluiden lisäksi tietoa seurakunnan toiminnasta sekä eri seurojen harrastusmahdollisuuksista. Sivuilla kerrotaan kouluista, päivähoidosta ja vapaa-ajan toiminnasta. Erityisen tärkeä sivusto on muualta Loviisaan muuttaneille lapsiperheille. Sivuilta löytyvät pysyvät toiminnot, yksittäisten tapahtumien ilmoituksia ei julkaista. Jos edustamasi yhdistys tai yhteisö järjestää toimintaa alle 8-vuotiaille lapsille ja nuorille, tule kuulemaan lisää sähköisestä palveluoppaasta 0.0. klo palvelutalo Esplanadin kokoushuoneeseen (Kuningattarenkatu ). Lisätietoa valmisteilla olevasta sivustosta antavat: Pia Nyström, puh , pia.nystrom@loviisa.fi Thomas Grönholm, puh. 00 0, thomas.gronholm@loviisa.fi

9 . sijainti LägEt Piirros: peak press at a Lahti Lahtis LovIIsa LovIsa an I- r -B H PI EP metropoli-intressi metropolintresset Porvoo HE KymEnLaaKso -IntrEssI KymmEnEdaLs -IntrEssEt Satamassa tapahtuu HELsInKI LovIIsa PIEtarIKEHItysKäytäväLLä LIIKKuu an Kouvola Miljoonia ihmisiä Liiketoimintaintressejä Tietoa ja osaamista Rahaa ja energiaa I utvecklingskorridoren HELsIngfors LovIsa s:t PEtErsBurg rör sig fortlöpande Flera miljoner människor Affärsintressen Kunskap och kompetens Pengar och energi Kotka Borgå HELsInKI HELsIngfors E u ven ä jä -In tr E ssi I nt re moskova moskva tulevaisuuden kehityskäytävä FramtidEnS utvecklingskorridor Loviisa sijaitsee alle tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, kahden metropolin Helsingin ja Pietarin välimaastossa, tulevaisuuden tärkeimmällä EU Venäjä-kehityskäytävällä. Luontevalla työssäkäyntietäisyydellä asuu noin miljoona ihmistä. Lovisa ligger på mindre än en timmes köravstånd från Helsingfors, mitt emellan huvudstadsregionen och S:t Petersburg, i framtidens viktigaste utvecklingskorridor mellan EU och Ryssland. Cirka en miljon människor bor på pendlingsavstånd från Lovisa. Ei vain idyllinen PikkukauPunki inte Enbart En idyllisk SmåStad vaan Paljon muutakin utan mycket mer loviisa tunnetaan idyllisenä pikkukaupunkina, joka sijaitsee meren äärellä. Sillä on värikäs historia, jolle kaksikielisyys tuo lisää rikkautta. vanhat puutalot ja hyvin hoidetut puutarhat jättävät vierailijan muistiin unohtumattomia esteettisiä elämyksiä. lovisa, som för de flesta är bekant som en idyllisk småstad vid havet, har en spännande historia kryddad av tvåspråkighet. Stadens gamla trähus och välskötta trädgårdar ger besökaren en oförglömlig estetisk upplevelse. mutta loviisa on paljon muutakin. kauppoja, palveluja, elävää maaseutua, elinkeinoelämän tarjoamia mahdollisuuksia. Se on etelärannikon kehittyvä pikkukaupunki, jossa vanha ja uusi kohtaavat luovalla tavalla. men lovisa erbjuder även mycket annat - affärer, tjänster, en levande landsbygd och utmärkta näringslivsmöjligheter. lovisa är en knutpunkt på sydkusten, där det gamla möter det nya på ett naturligt och nyskapande sätt. Pendelöinti lähiöihin Förortspendling ss Et Eu -ry ss PIEtarI s:t PEtErsBurg La nd Moottoritien rakennustyöt alkavat Loviisan satamassa otetaan käyttöön uusia palvelu- ja toimintamalleja. Automatisointia lisäämällä parannetaan muun muassa kulunvalvontaa. Myös satamaoperaattori Nordström Group on omalta osaltaan aloittanut toimintojensa kehitystyön. Lähitulevaisuudessa yhtiö panostaa etenkin asiakkaille tarjottavien palveluiden kehittämiseen. Vaikka jatkuva talouden epävakaus tuo paljon epävarmuutta, satamassa tapahtuu nyt paljon myönteisiä asioita. Olemme yhdessä käynnistäneet monia toimenpiteitä, jotka alkavat vähitellen näkyä. Toiminta voidaan palveluiden hankintamalleihin tehtävin muutoksin saada nykyisellä liikennetasolla kan- nattavaksi vuodessa, satamajohtaja Aki Marjasvaara sanoo. Aki Marjasvaara Yhtiöittäminen etenee Sataman yhtiöittäminen on esillä Loviisan vuoden 0 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kuntalakimuutos edellyttää, että sataman on vuoden 0 alusta toimittava osakeyhtiöpohjalta. Esillä on ollut eri malleja, miten satamanpito yhtiömuodossa järjestetään. En kuitenkaan lähde tässä vaiheessa niiden todennäköisyyttä arvailemaan. Mutta itsestään selvää on, että tie kulkee tässä vaiheessa kohti Loviisan Satama Oy:tä, Marjasvaara sanoo. loviisan 0 mahdollisuutta lovisas 0 möjligheter Loviisan 0 mahdollisuutta_v.indd - Koskenkylä Kotkamoottoritieosuuden rakentamisen tarjouskilpailu on ratkennut. Liikennevirasto on aloittanut sopimusneuvottelut kolmen yhtiön muodostaman yhteenliittymän kanssa. Liittymään kuuluvat Destia Oy, YIT Rakennus Oy ja Meridiam Infrastructure Finance II S.á.r.l. Varsinainen rakennustyö alkaa todennäköisesti näkyä maastossa marras-joulukuussa, kertoo projektinjohtaja Hannu Lehtikankare Liikennevirastosta. Ahvenkoskella on jo tehty valmistelevia johtosiirtotöitä, ja puita on raivattu kesän ja syksyn aikana. Noin kilometrin pituisen tieosuuden rakentamisaika on lyhyt, noin kolme vuotta. Suunnitelmien mukaan tie avataan osittain liikenteelle vuonna 0 ja kokonaisuudessaan vuotta myöhemmin. Vihreä ja älykäs toteutus E8-moottoritien rakentamiseen liittyvä Vihreä moottoritie -hanke on johtamassa vihreän ja älykkään kehityskäytävän toteuttamiseen. Vihreä moottoritie tarkoittaa: kestävän kehityksen mukaista infrastruktuuria, liikennettä ja toimintatapoja hiiliniukkuutta, energiatehokkuutta, älykkyyttä ja käytävän kestävää hyödyntämistä sujuvaa rajan ylittämistä valtiosta toiseen vaivattomasti saavutettavia palveluita liikenteen aiheuttamien haittojen korvaamista järjestelmän synnyttämillä hyödyillä Moottoritie yhdistää kaksi metropolialuetta, Helsingin ja Pietarin. Tämän kehityskäytävän varrella Loviisalla on erinomainen sijainti, projektijohtajana toiminut Aki Marjasvaara sanoo. Hänen mukaansa vihreä moottoritie sopii aloitteena hyvin tulevaan Suomen ja Venäjän liikenneministeriöiden kehittämistyötä ohjaavaan raamisopimukseen, ja se tulee saamaan painoarvoa myös tulevissa ministeriön strategioissa. Vihreä moottoritie -esiselvityksen loppuraportti on lähiaikoina luettavissa Loviisan kaupungin verkkosivuilla Kiinnostusta maailmalla Vihreän moottoritien kehityskäytävä-konsepti on jälleen herättänyt mielenkiintoa maailmalla. Viimeksi konseptia esiteltiin Meksikossa, Mexico Cityssä. 0. syyskuuta pidetyssä World Road Congressissa, joka on maailman tiealan merkittävin vuosittainen tapahtuma Loviisan liikuntapaikat ja -alueet Kartta nykyisistä liikuntapaikoista keskiaukeamalla >> Suunnitelma uusista liikuntapaikoista ja -alueista Frisbee Golf -rata Korit urheilupaviljongille kuntoradan varteen, väyläkartat, tiiausalustat Suunnittelu ja toteutus 0 Lähiliikuntapaikat: Koskenkylä suunnittelu 0, toteutus 0 Valko suunnittelu 0, toteutus 0 Määrlahti, Harmaakallio, Isnäs jne suunnittelu 0 09, toteutus 0 00 Länsiharjun koulun piha (lähiliikuntapaikka) Liikuntapaikkojen kartat Suunnittelu 0, toteutus 0 Hiihtoladut, kuntoreitit sähköisesti Suunnittelu 0, toteutus 0 Monitoimi-uimahalli Suunnittelun päivitys 0, toteutus 08 Länsiharjun koulun liikuntasali Suunnittelu 00, toteutus Vesitornin kiipeilyseinä Suunnittelu 0, toteutus Senioripuisto vanhainkotien läheisyyteen: Liljendal suunnittelu ja toteutus 0, Tesjoki suunnittelu ja toteutus 0, Pernajan kirkonkylä suunnittelu ja toteutus 0 Tesjoen yhdyslatu Paviljongin laduille tai vanhan kylälatupohjan kunnostus Suunnittelu 0, toteutus Seniorien kuntosali Ei aikataulua Uimarannat Keskuskentän kunnostus Suunnittelu 0 Tennishalli Toteutus 0 Liikuntapuisto Suunnittelu 0 0, jalkapallonurmi toteutus 0, jäähalli 00 Laiturit, ruoppaukset Ei aikataulua Skeittipaikkojen kunnostus Valko, Tesjoki

10 Vanhakylä Gammelby Erlandsböle LIIKUNTAHALLIT JA -TALOT Idrottshallar och -hus Agricolahalli Agricolahallen Forsöntie / Forsövägen Vahtimestari paikalla ma pe / Vaktmästare på plats måndagar fredagar klo/kl puh. /tel Liikuntahalli Idrottshallen Brandensteininkatu Brandensteinsgatan Vahtimestari paikalla ma pe / Vaktmästare på plats måndagar fredagar klo/kl puh./tel. 09, 00 Liljendalin liikuntatalo / Liljendal idrottshus Kartanontie Herrgårdsvägen 9 Valkon monitoimitalo Valkom allaktivitetshus Pitkäniityntie Långängsvägen puh. /tel.09 8, 00 8 KOULUJEN LIIKUNTATILAT Gymnastiksalar i skolor Myllyharjun koulu Brandensteininkatu Brandensteinsgatan Generalshagens skola Kuningattarenkatu Drottninggatan Liljendal 8 9 Hopjärvi Hopom träsk Andersby Hopom Skinnarby Koskenkylä Forsby Kuggom Haddom Skogby Pernajanlahti Pernåviken Isnäs Garpgård Pernaja Pernå Loviisan keskusta Lovisa centrum 8 9 Tesjoki Tessjö Valko Valkom Rönnäs Kärppä Kärpe Malmsby Keipsalo Kejvsalö Sarvisalo Sarvsalö Sarvsalö Kabböle Härkäpää Härpe Ruotsinpyhtään kirkonkylän koulu Koulutie / Skolvägen Tesjoen koulu Tavastantie Tavastasvägen 0 Teutjärven koulu Turkkilantie Turkkilavägen URHEILU- JA PALLOKENTÄT Idrotts- och bollplaner Keskusurheilukenttä ja harjoituskenttä Centralidrottsplanen och träningsplanen Urheilutie/ Idrottsvägen puh./tel Isnäsin urheilukenttä /Isnäs sportplan Isnäsintie/Isnäsvägen Liljendalin urheilukenttä / Liljendal sportplan Kartanontie Herrgårdsvägen 9 Ruukin urheilukeskus / Idrottscentret i Bruket Puistokuja/Parkallén Tesjoen kenttä Planen i Tessjö Kenttätie / Planvägen Torsbyn (Pernajan kirkonkylän) urheilukenttä / Torsby (Pernå kyrkoby) sportplan Pernajantie / Pernåvägen 8 Valkon urheilukenttä / Valkom sportplan Vanha Valkontie Gamla Valkomvägen 8 Ruotsalainen koulukeskus / Planen vid svenska skolcentret Vanha Ranta/Gamla Strand 9 Generalshagenin koulu / Planen vid Generalshagens skola Kuningattarenkatu Drottninggatan 0 Koskenkylän pallokenttä / Forsby bollplan Kullbyntie / Kullbyvägen Haddomin pallokenttä / Haddom bollplan Haddomintie Haddomvägen 9 Sarvilahden pallokenttä/ Sarvlax bollplan Pohjois-Sarvilahdentie Norr-Sarvlaxvägen 9 Tavastbyn urheilukenttä / Tavastby sportplan Paavalinkyläntie Påvalsbyvägen 9 BEACHVOLLEY- JA TENNISKENTÄT Beachvolleybolloch Tennisplaner Loviisan uimaranta Lovisa simstrand Kapteenintie Kaptensvägen Koskenkylä/Forsby Staffaksentie Staffasvägen 0 Pernajan kirkonkylä Pernå kyrkoby Björkholmantie Björkholmsvägen 0 Casinopuiston tenniskentät Tennisplaner i Casinoparken Kapteenintie, uimarantaa vastapäätä / Kaptensvägen, mittemot badstranden KUNTO- JA LUONTOPOLUT, HIIHTOLADUT Konditionsbanor och naturstigar, skidbanor Ehrensvärdinpolku Ehrensvärdsstigen lähtöpaikka Urheilutie tai Ungernintie / start från Idrottsvägen eller Ungernvägen Harmaakallion kuntopolku ja hiihtolatu Gråberg konditionsbana och skidspår Urheilupaviljongin kuntopolku ja hiihtolatu /Konditionsbana och skidspår vid idrottspaviljongen Urheilutie / Idrottsvägen Valkon kuntopolku ja hiihtolatu/valkom konditionsbana och skidspår Fantsnäsintie Fantsnäsvägen Korsvikin hiihtolatu kuntopolku / Korsvik skidspår/konditionsbana Valkossa / i Valkom Myllyharjun kuntopolut / Konditionsbanor på Kvarnåsen Flokomkärretin reitti / Flokomkärrets rutt 8 Kallen reitti Kalles runda Liljendal Sävträskin kuntopolku ja hiihtolatu/ Sävträsk konditionsbana och skidspår 0 Andersbyn hiihtolatu Andersby skidbana Koskenkylän hiihtolatu/forsby skidbana Torsbyn (Pernajan kirkonkylän) hiihtolatu /Torsby (Pernå kyrkoby) skidbana Isnäsin hiihtolatu Isnäs skidbana Ruotsinpyhtään kirkonkylä Strömfors kyrkoby Ruotsinkylä/ Svenskby Tesjoen hiihtolatu Tessjö skidbana Kukuljärven vaellusreitti/ Skukulträskets vandringsrutt KUNTO- JA VOIMAILUSALIT Konditions- och styrkesalar Liikuntahalli Idrottshallen Brandensteininkatu Brandensteinsgatan Petjärvi Reimars Fagerås Patukivenkuja / Patustensgränd Urheilupaviljonki Idrottspaviljongen Urheilutie / Idrottsvägen Valkon monitoimitalo / Valkom allaktivitetshus Pitkäniityntie Långängsvägen Agricolahalli Agricolahallen Forsöntie / Forsövägen Ruotsinpyhtään kirkonkylän kuntosali Konditionssalen i Strömfors kyrkoby JÄÄKIEKKOHALLIT JA -KAUKALOT Ishockeyrinkar Rauhalan jäähalli Ishallen i Fredsby Seppäläntie Smedjevägen Ruotsinkielisen koulukeskuksen kenttä/svenska skolcentrets plan Vanha Ranta Gamla Strand Valko/Valkom Luotsintie / Lotsvägen Liljendal Kartanontie Herrgårdsvägen 9 Koskenkylä /Forsby Kullbyntie / Kullbyvägen Torsby (Pernajan kirkonkylä / Pernå kyrkoby), Pernajantie Pernåvägen 8 Ruotsinkylä Svenskby Kuninkaankylä Kungsböle Teutjärvi Ruotsinpyhtää Strömfors Abborrfjärden Vahterpää Isnäs Isnäsintie / Isnäsvägen 8 Haddom Haddomintie/ Haddomvägen 9 9 Tavastby Paavalinkyläntie/ Påvalsbyvägen 9 0 Tesjoki/Tessjö Kenttätie / Planvägen Ruotsinpyhtään kirkonkylä Strömfors kyrkoby Puistokuja / Parkallén Kuninkaankylä Kungsböle Elimäentie/ Elimävägen UIMARANNAT BADSTRÄNDER Taikaranta Drömstrand Taikarannantie (Hopjärvi) Drömstrandsvägen (Hopom träsk), Sävträsk Plagen myös talviuintimahdollisuus / också möjlighet till vinterbad Kapteenintie, Loviisa Kaptensvägen, Lovisa Valkon uimaranta Valkom simstrand Kiramo Kiramontie, Ruotsinpyhtään kirkonkylä / Kiramovägen, Strömfors kyrkoby Särkjärvi eteläinen Särkjärvi södra Särkjärventie, Tesjoki Särkjärvivägen, Tessjö Tammijärvi Uimapaikat BADPLATSER Rönnäs Museotie / Museivägen Kukuljärvi Skukulträsket Stormossantie, Ruotsinpyhtää / Stormossavägen, Strömfors Bäston Björkholmantie, Pernajan kirkonkylä Björkholmsvägen, Pernå kyrkoby Koskenkylä/Forsby Staffaksentie Staffasvägen 0 0 Riissalmi/ Rissundet Riissalmentie, Niemistö Rissundsvägen, Näsby Särkjärvi pohjoinen Särkjärvi norra Kesärannantie, Petjärvi Sommarstrandvägen, Petjärvi Backstenin ranta Backstens strand Pernajan kirkonkylä Pernå kyrkoby Idrottsplatser och -områden Liikuntapaikat ja -alueet 9 8 9