EVAn GLOBAALIT SKENAARIOT Työmarkkinat vuonna 2020

Transkriptio

1 EVAn GLOBAALIT SKENAARIOT Työmarkkinat vuonna 2020

2 Kohtalonkysymykset ja epävarmuustekijät Globaalissa toimintaympäristössä vaikuttavat erityisesti seuraavat kohtalonkysymykset ja epävarmuustekijät, jotka heijastuvat skenaarioissa eri tavoin. Kansainvälisen yhteistyön kehitys: Yhdentyvätkö vai eriytyvätkö päätöksentekijöiden näkemykset? Maailmankaupan kehitys: Onko edessä markkinoiden yhdentyminen, globalisoituminen ja vapaakaupan eteneminen vai markkinoiden sulkeutuminen ja protektionismin kasvu? Yhteiskunnallisten ja taloudellisten uudistusten painopiste: Onko uudistusten painopiste Yhdysvalloissa ja OECD-maissa vai Kiinassa, Intiassa, Brasiliassa ja Lähi-idän öljyntuottajamaissa? Maailmantalouden kriisin kehitys: Kuinka syvälle sukellamme, kuinka kauan talouskriisi kestää ja kuinka nopeasti toivumme? Geopolitiikan, kansainvälisten suhteiden ja maantieteellisten alueiden kehitys: Mitä konflikteja, alliansseja ja valtapolitiikan muutoksia on odotettavissa? Ekologisen epätasapainon kehitysnopeus ja muutosten voimakkuus: Miten ilmastonmuutos, ympäristökatastrofit, pandemiat, raaka-aineiden, ruoan ja puhtaan veden riittävyys sekä muuttoliikkeet vaikuttavat toimintaympäristöömme? Energian ja raaka-aineiden riittävyys: Miten saatavuus ja hinta kehittyvät? Miten tehokkaasti energiaa ja raaka-aineita pystytään tuottamaan ja käyttämään? Teknologioiden kehitys: Miten ympäristö- ja internetteknologia kehittyvät? Tuovatko ne mukanaan uusia ratkaisuja? Kilpailu osaajista: Miten kovaksi kilpailu maailman parhaista aivoista ja käsistä kehkeytyy? Arvojen, uskontojen, kulttuurien ja terrorismin kehitys: Miten kestävän kehityksen, vapaa-ajan ja yhteisöllisyyden arvostus muokkaavat arvoja ja elintapoja? Miten uskontojen merkitys, monikulttuurisuus ja terrorismi muuttuvat?

3 Yhteenveto Talouskriisin kehitys vuoteen 2013 Länsi luo nahkansa USA ja EU nousevat nopeasti talouskriisistä. Kiinalla ja Intialla sisäisiä ongelmia. Kansainvälinen finanssiarkkitehtuuri uudistetaan lännen johdolla mutta ei lännen ehdoilla (G8+5, G20, IMF, WB). Euron rooli kasvaa suhteessa dollariin. Globaalin bkt:n kasvu : 1-3 % Kiinalaista kapitalismia Aasia toipuu Kiinan vedossa länttä nopeammin talouskriisistä. Talouskriisi vauhdittaa globaalin omistuksen uusjakoa. Dollarin merkitys reservivaluuttana heikkenee. Aasian maiden taloudellinen ja rahapoliittinen yhteistyö lisääntyy. Globaalin bkt:n kasvu : 2-4 % Blokkien taisto Maailmantalouden kriisi syvenee ja pitkittyy. Sektorikohtaista tukea ja protektionismia. Yhdysvallat toipuu hitaasti lamasta. Dollari säilyy reservivaluuttana. Eurooppa ja Venäjä löytävät toisensa (energia ja teknologia). Devalvaatiokilpailu johtaa inflaatiokoneen käynnistymiseen. Globaalin bkt:n kasvu : 0-2 % Stimulus ja romahdus Talouskriisi johtaa pitkään alhaisen talouskasvun maailmaan. Protektionismi lisääntyy. Velan sosialisointi ja elvytystoimet eivät pure. USA:n talous ajautuu syvään lamaan ja maan kansainvälinen asema romahtaa. Inflaatio kiihtyy. Globaalin bkt:n kasvu : % 3

4 Yhteenveto Maailma vuonna 2020 Länsi luo nahkansa Markkinataloutta ja demokratiaa edistetään länsimaiden johdolla mutta ei lännen ehdoilla. Keskeiset kansainväliset instituutiot uudistetaan. Yhdysvaltojen talous kohenee ja arvovalta palautuu. EU:n poliittinen rooli vahvistuu. Teknologia ja innovaatiot lisäävät tehokkuutta ja tuottavuutta. Myös ilmastonmuutoksen hillintä edistyy. Tuottavuus lännessä lisääntyy. Samalla korostetaan yksilöiden ja yhteisön hyvinvointia. Kiinalaista kapitalismia Opportunismia ja kapitalismia ilman demokratiaa. Talouden ja politiikan uudistusten painopiste Aasiassa. Globaalin bkt:n kasvu on vuonna 2020: 4-6 % Ilmastopolitiikan johtajuus siirtyy Tyynen valtameren valtioille. Perinteisten kansainvälisten instituutioiden (YK, IMF, Maailmanpankki) merkitys hiipuu. Metropolit ja osaajien verkostot toimivat kasvun moottoreina. EU on poliittisesti toimintakyvytön. Blokkien taisto Alueellisten kauppablokkien, protektionismin ja valtiokapitalismin nousu. USA eristäytyy. Maan taloudellinen ja poliittinen valta heikkenee. Eurooppa ja Venäjä löytävät toisensa (energia ja teknologia). Kansainvälinen yhteistyö takkuilee. Panostus ilmastonmuutoksen hillintään on paikallista. Stimulus ja romahdus Pitkä alhaisen talouskasvun maailma. Talousjärjestelmän romahdus. Yhdysvaltojen kansainvälinen asema on luhistunut. Mikään maa tai blokki ei pysty täyttämään johtajan paikkaa. Kansainvälinen yhteistyö romahtaa. Alueellisia konflikteja, pandemioita ja valtavia muuttoliikkeitä. Euroopan unioni on pystyssä vain nimellisesti. 4

5 Työmarkkinat ja työelämä vuonna 2020 peruslähtökohdat: Toimintaympäristö säilyy globaalina. Energian tarve lisääntyy. - Energian saatavuus ja hinta vaikuttavat elinkeinoelämään ja elinkeinorakenteeseen. Kiinan ja Intian taloudellinen, poliittinen ja geopoliittinen painoarvo kasvaa. Mahdollisuus, mutta myös haaste. Väestöräjähdys jatkuu. Tiedossa yhteiskunnallisia paineita ja massiivisia muuttoliikkeitä? Suurten ikäluokkien ikääntyessä huollettavien määrä kasvaa, työllisten määrä vähenee. - Vaikutukset elinkeinotoimintaan, yrittäjyyteen, työvoiman kysyntään, kulutukseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen? Julkisen sektorin ylikuormitus ja tehokkuuspaineet kasvavat. - Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Teknologia kehittyy. - Tuottavuus sekä yrityksissä että julkishallinnossa paranee? Internetin käyttö monipuolistuu, tietoverkkojen ja sosiaalisten yhteisöjen merkitys kasvaa. Ekologisen näkökulman ja ympäristön merkitys lisääntyvät. Turvallisuushakuisuus korostuu. - Yhteiskunnan toimintaan liittyvät riskit vaikuttavat alueiden vetovoimaan ja kilpailukykyyn. Osaamisen ja innovaatiokyvyn tarve voimistuu houkuteltaessa yrityksiä ja huippututkijoita. - Sosiaalinen osaaminen ja kyky verkottua korostuvat. Elinikäisen oppimisen merkitys vahvistuu. Kilpailu osaajista kiristyy ja ulkomainen työvoima lisääntyy. - Uudet johtamismallit ja luovuuden ilmapiiri vetävät osaajia puoleensa. Liiketoimintamallit uudistuvat. - Verkostoituminen. Internetin merkitys liiketoiminnan mahdollistajana lisääntyy ja palvelut sähköistyvät. 5

6 Länsi luo nahkansa

7 Länsi luo nahkansa Maailma vuonna 2020 Teknologia ja innovaatiot lisäävät tehokkuutta ja tuottavuutta. Eettinen kapitalismi vahvistuu. Kestävän kehityksen ja vapaa-ajan arvostus voimistuvat. Työsuhteiden laatua parannetaan Aasiassa, mikä hidastaa sekä Kiinan että Intian talouskasvua. Internetin merkitys on huomattava. Kilpailu parhaista osaajista korostuu. Osaajat liittyvät osaamiskeskittymiin tai niiden verkostoihin. 7

8 Länsi luo nahkansa Vaikutukset Suomeen Vaikutukset elinkeinorakenteeseen Uudet toimialat kehittyvät ja kasvavat. Korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita. Lisää akateemista yrittäjyyttä. Yksityisten palvelujen osuus kasvaa. Energiatehokkaista ja ekologisista ratkaisuista, vastuullisesta yritystoiminnasta ja laadusta valttikortteja. Vaikutukset julkiseen sektoriin Vahvoja kaupunkiseutuja ja yksi metropoli. Valtiolla merkittävä rooli public-private -hankkeiden kehittäjänä sekä innovoinnin tukemisessa. Uusia palvelukonsepteja (valtio, kunnat ja yritykset). Suomen mahdollisuudet Osaamisen, koulutuksen ja hyvinvointipalveluiden kaupallistaminen. Suomen riskit Jämähtäminen vanhoihin uskomuksiin ja toimintatapoihin. Perinteinen teollisuus uudistetaan panostamalla uusiin innovaatioihin ja uuteen liiketoimintaan. Tuottavuutta nostetaan työn ja vapaa-ajan tasapainolla, innovaatioilla sekä korkean lisäarvon työpaikoilla. Matala tuottavuus ja heikko työllistämisaste. Suomi epäonnistuu T&K-tulosten sekä innovaatioiden tuotteistamisessa ja kaupallistamisessa. Osuus Yhdysvaltojen ja Euroopan markkinoilla ei kasva. 8

9 Kiinalaista kapitalismia

10 Kiinalaista kapitalismia Maailma vuonna 2020 J a p a n s d e v e l o p m e n t Opportunismia ja kapitalismia ilman demokratiaa. Talouden ja politiikan uudistusten painopiste Aasiassa. Metropolit ja osaajien verkostot toimivat kasvun moottoreina. Osaamiskeskusten merkitys kasvaa (esim. Shanghai, Singapore, Stanford, MIT ja Aalto). Monikansalliset yritykset hyödyntävät laajalti kansainvälisiä osaamisverkostoja. Kansainvälisten osaajien työmarkkinat ovat avoimet ja liikkuvuus suurta. Osaajat siirtyvät etenkin nopean kasvun alueille: Kiinaan, Intiaan ja Lähi-idän OPEC-maihin. Korkean lisäarvon osaamista arvostetaan. Prosessiosaamista ostetaan Aasiaan. 10

11 Kiinalaista kapitalismia Vaikutukset Suomeen Vaikutukset elinkeinorakenteeseen Perinteisten toimialojen kasvuedellytykset heikkenevät. Nousevia aloja ovat esimerkiksi ympäristö- ja ohjelmistoteknologia. Teollisuustuotanto rajoittuu kotimaisiin raaka-aineisiin. Pelisääntöjen raju muutos kiihdyttää rakennemuutosta. Vaikutukset julkiseen sektoriin Valtion merkitys pienenee. Valtio keskittyy yritysten globaalien toimintaedellytysten tukemiseen. Kunnat ulkoistavat palvelujen tuotantoa ja vetäytyvät palvelujen rahoittajan ja järjestäjän rooliin. Suuria kaupunkiseutuja. Suomen mahdollisuudet Elinkeinorakenne uudistetaan. Palvelusektoria ja palveluvientiä kehitetään. Teollisuuden erikoistuminen. Yritykset etabloituvat Aasian uusille vientialueille. Työvoiman liikkuvuus ja työmarkkinoiden joustavuus. Hyvät suhteet Aasiaan lisäävät investointeja ja yhteistyö ylläpitää osaamista Suomessakin. Suomen riskit Elinkeinorakennetta, koulutusjärjestelmää ja osaamisverkostojen toimintamalleja ei kyetä uudistamaan riittävän nopeasti. Suomalaisten yritysten perinteiset toimintaedellytykset heikkenevät. Suomesta tulee kuihtuva tytäryhtiötalous. Huippuosaajat pakenevat Suomesta Aasiaan. Julkinen sektori näivettyy. 11

12 Blokkien taisto

13 Blokkien taisto Maailma vuonna 2020 Alueellisten kauppablokkien ja protektionismin nousu. Venäjä ja Eurooppa löytävät toisensa. Venäjä tarvitsee investointeja sekä teknologiaosaamista - EU energiaa. Osaamiskeskukset säilyvät paikallisina. Euroopan ja Venäjä yhteistyö koulutuksessa ja osaamisen hyödyntämisessä tukee alueen kehitystä. Omavaraisuusajattelu ulottuu koulutukseen ja osaajiin. Työvoiman liikkuvuus vähenee globaalisti. Ainoastaan erityisosaajista kilpaillaan globaalilla tasolla. 13

14 Blokkien taisto Vaikutukset Suomeen Vaikutukset elinkeinorakenteeseen Hiipuva paperi- ja selluteollisuus integroituu lähialueiden kasvavaan tuotantoon. Korkean jalostusarvon tuotteita. Arktinen rakentaminen lisääntyy. Ydinvoimaosaamisesta tulee vientituote. Protektionismin johdosta globaalit toimitusketjut ja prosessit on sopeutettava uuteen tilanteeseen. Vaikutukset julkiseen sektoriin Valtiolla on ohjaava rooli. Kuntien väliset erot kasvavat hitaasti. Palvelujen saatavuus taataan tasaamalla alueiden välisiä eroja. Julkisten palvelujen rooli heikkenee. Venäjän mahdollisuuksia hyödyntävästä Kaakkois- Suomesta kehittyy tärkeä kasvualue. Suomen mahdollisuudet EU:n ja Venäjän markkinat. Itämeren blokki. Kansainväliset yritykset onnistuvat sopeuttamaan toimintansa blokkien sisälle. Energia-, ympäristö- ja arktisen osaamisen yhdistäminen ja kaupallistaminen. Suomen riskit Vientivetoinen Suomi kärsii vapaakaupan esteistä. Vientiyritykset joutuvat vaikeuksiin ja tuotanto karkaa ulkomaille. Työttömyys kasvaa. 14

15 Stimulus ja romahdus

16 Stimulus ja romahdus Maailma vuonna 2020 Kansainvälinen yhteistyö romahtaa. Yhdysvaltojen kansainvälinen asema on luhistunut. Pitkä alhaisen talouskasvun maailma. Euroopan unioni on pystyssä vain nimellisesti. Kansainvälinen ilmapiiri ei suosi huippuosaajien liikkumista maanosien välillä. 16

17 Stimulus ja romahdus Vaikutukset Suomeen Vaikutukset elinkeinorakenteeseen Kansainvälinen teollisuus- ja palvelusektori kapeammaksi ja osaamisintensiivisemmäksi. Laaja joukko yrityksiä syntyy palvelemaan vain kotimaisia tarpeita. Vienti romahtaa. Alkutuotannon osuus kasvaa. Omavaraistalous kasvaa. Energiatuotannossa turvaudutaan pääosin kotimaisiin luonnonvaroihin. Vaikutukset julkiseen sektoriin Valtio omaksuu kriisiajan johtajan roolin. Kunnat kamppailevat palvelutuotannon saneerauskierteessä. Valtio varautuu kasvavan työttömyyden ja globaalin pakolaisuuden tuomiin ongelmiin. Palvelut tuotetaan yhteisvastuullisin keinoin. Valtio tukee maallemuuttoa ja paikallista toimintaa. Suomen mahdollisuudet Julkiset palvelut sopeutetaan niukkoihin resursseihin. Yritysten toimintaedellytykset turvataan. Paikallista energiatuotantoa lisätään. Yhteiskunnan vakaus ja luottamuksen ilmapiiri tukevat yritysten toimintaa. Suomalaisiin yrityksiin investoidaan. Suomen riskit Valtion talouden ongelmat. Hyvinvointiyhteiskunnan alasajo. Kuntien vaikeudet. Vientiyritysten myynti romahtaa. Metsäteollisuus luhistuu, metalli- ja konepajateollisuus kutistuvat. Uusi itsenäistyminen henkilötasolla: Uusavuttomat suomalaiset oppivat taas tulemaan toimeen omin neuvoin. 17

18 Suomelle välttämättömät toimenpiteet Kymmenen asiaa, jotka pitää toteuttaa skenaarioista riippumatta: Suomen nostaminen korkean tuottavuuden mallimaaksi. Erityisen tärkeää on julkisen sektorin parempi tuottavuuskehitys. Julkisen ja yksityisen sektorin työnjakoa, julkisen sektorin toimintatapoja ja sosiaalietuuksien tasoa tulee tarkentaa. Suomalaisen koulutusjärjestelmän uudelleen arvioiminen ja suomalaisen osaamisen kansainvälistäminen. Suomi tarvitsee sekä maistereita että mestareita. Yliopistojen radikaali uudistaminen. Elinkeinorakenteen murrokseen varautuminen. Siirtyminen teollisesta tuotannosta kohti palveluyhteiskuntaa. Metsäteollisuuden reformi. Osaamisen, koulutuksen ja hyvinvointipalveluiden tuotteistaminen vientituotteiksi. Kilpailukykyisen energian saatavuuden turvaaminen. Energia- ja ympäristöteknologisen osaamisen vahvistaminen. Varautuminen laman jälkeiseen työvoimapulaan. On lisättävä työperäistä maahanmuuttoa. On kehitettävä senioreiden työssäkäyntimalleja. Talouskriisin aikana työttömiksi jääneet tulee saada takaisin työelämään. Opiskeluaikoja on lyhennettävä. Ihmisten kannustaminen työntekoon aineellisin ja eiaineellisin keinoin. Esimerkkeinä verot ja johtaminen. Tavoitteena luoda Suomesta hyvä paikka tehdä työtä, yrittää ja omistaa. Parempi tasapaino työn ja muun elämän välille. Lisää jaksamista, tuottavuutta ja luovuutta. Yritysten sekä valtion Venäjä- ja Aasia-strategioiden päivittäminen. Suomen palauttaminen maailman vähiten korruptoituneeksi maaksi. Vallankäytön valvonta tukee yhteiskunnan avoimuutta, vakautta ja luottamuksen ilmapiiriä. Suomen nostaminen takaisin tietoyhteiskuntakehityksen paalupaikalle. 18

19 Yhteenveto Maailma vuonna 2020 Länsi luo nahkansa Kiinalaista kapitalismia Markkinataloutta ja demokratiaa edistetään länsimaiden johdolla mutta ei ehdoilla. Opportunismia ja kapitalismia ilman demokratiaa. Blokkien taisto Stimulus ja romahdus Alueellisten kauppablokkien, protektionismin ja valtiokapitalismin nousu. Pitkä alhaisen talouskasvun maailma. Talousjärjestelmän romahdus. 19

20 Suomen skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat Länsi luo nahkansa Yritysten valmistauduttava hyppäämään nopeasti alkavaan nousuun talouskriisin jälkeen. Pankeilla oltava valmiutta rahoittaa investointeja. Tarvitaan kirkas EU-strategia ja valmius liittyä Natoon. Panostaminen työn ja muun elämän tasapainoon. Koulutusjärjestelmän uudelleenarvioiminen. Panostaminen politiikan ja talouden toimijoiden yhteistyöhön sekä public-private -hankkeisiin. Blokkien taisto Yritysten kilpailukykyä parannettava EU:n sisämarkkinoilla. Venäjä-osaamisen tukeminen ja Venäjän erityisroolin vaaliminen. Liittoutuminen vapaakauppaa puolustavien maiden kanssa. Hyvinvointivaltion rahoituksen monipuolistaminen ja turvaaminen. Työttömyyden alentaminen. Globaaleille suomalaisyrityksille toimintoja talousblokkien sisälle (T&K, tuotanto, markkinointi) Kiinalaista kapitalismia Yritysten panostettava entistä vahvemmin Aasiaan. Yhteistyötä aasialaisten kanssa: tutkimus, tuotekehitys, investoinnit, oppilasvaihdot, osallistuminen osaamisverkostoihin. Kiristyneiden Venäjä-suhteiden hoito vaatii diplomaattista kykyä ja uskottavan puolustuskyvyn ylläpitoa. Sosiaaliturvan uudistaminen ja uudelleen koulutusta. Stimulus ja romahdus Hallituksen tärkein tehtävä on kansallisen selviytymisstrategian luominen. Varauduttava lainaamaan rahaa kansalaisilta. Kotimaisen ruokatuotannon ja huoltovarmuuden kehittäminen. Varautuminen lähialueiden sotilaallisiin konflikteihin ja globaaleihin pakolaisongelmiin. 20

21 Skenaarioiden keskeiset kehityskulut ja Suomen haasteet Skenaariot Skenaarion keskeiset kehityskulut Suomen haasteet Länsi luo nahkansa Markkinatalous ja demokratia osoittavat jälleen vahvuutensa. Lyhyen taantuman jälkeen maailmantalous elpyy nopeasti lännen johdolla. Keskeiset kansainväliset instituutiot uudistetaan. Länsimaiset arvot vahvistuvat maailmalla. Vaarana on jämähtäminen vanhoihin uskomuksiin ja toimintatapoihin. Korkean tuottavuuden saavuttaminen ja työllistämisasteen parantaminen ovat todellisia haasteita. Kiinalaista kapitalismia Blokkien taisto Kapitalismia ilman demokratiaa. Talouden ja politiikan painopiste siirtyy Aasiaan. Metropolit ja osaajien verkostot toimivat kasvun moottoreina. Ilmastonmuutoksen hillintä edistyy. Pitkä vaikea taantuma. Yhdysvaltain taloudellinen ja poliittinen valta heikkenee. Syntyy alueellisia kauppablokkeja, protektionismia ja valtiokapitalismia. EU:n sekä Venäjän välinen yhteistyö vahvistuu. Sopeutuminen turbokapitalismin uusiin pelisääntöihin on haaste. Suuria muutoksia tarvitaan sekä elinkeinorakenteeseen että koulutusjärjestelmään, jotta Suomi pystyy säilyttämään kilpailukykynsä. Vapaakaupan esteet ovat haaste vientivetoiselle Suomelle. Venäjä on mahdollisuus, mutta myös uhka: vaarana on uussuomettuminen. Stimulus ja romahdus Vanhat elvytysopit eivät pure. Pitkä vaikea globaali kriisi: kansainvälinen yhteistyö romahtaa, järjestelmät sortuvat, valtiot ajautuvat konkurssiin ja konfliktit lisääntyvät. Euroopan unioni heikkenee. Suomalaisen yhteiskunnan suuri testi. Valtion talouden ongelmat, hyvinvointiyhteiskunnan alasajo, viennin hiipuminen ja kuntien vaikeudet ovat todellisia haasteita. 21