YLEISSUUNNITELMA. Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä JÄMIJÄRVEN KUNTA. Työnro:
|
|
- Raili Karjalainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JÄMIJÄRVEN KUNNAN JÄTEVESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä JÄMIJÄRVEN KUNTA Työnro: OY BJÖRN BACKSTRÖM AB Vesterbackantie 10 Ruukinkatu Västerskog Turku Puh: Puh: Fax:
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Suunnittelualue Jätevedenkäsittelyvaihtoehdot Maasuodatin fosforinpoistokaivolla Maahanimeyttämö Pienpuhdistamo Umpisäiliö Viemäröinti ja jätevedenkäsittely Viemärijärjestelmä Alue 1: Puutarhan ja Yli-Rämin alueet Alue 2: Kauppilan kylä Alue 3: Kurssikeskuksen ympäristö Alue 4: Mertiöjärven länsipuoli Alue 5: Kierikan kylä Alue 6: Korpivaara-Hirviojan ja Impivaaran alueet sekä Palokosken, Korvenkylän, Tykköön, Palojoen, Luomankylän, Sydänmaan ja Kiturannan kylät Mitoitusperusteet Mitoitus Jätevedenkäsittely Kustannukset Rakennuskustannukset Käyttökustannukset Yhteenveto ja johtopäätökset...16 LIITTEET: Liite 1 Yleiskartta 101 1: Liite 2 Suunnitelmakartat :7 500 Oy Björn Ruukinkatu 2-4, Turku puh
3 JÄMIJÄRVEN KUNNAN JÄTEVESIHUOLLON YLEISUUNNITELMA Työ Johdanto Tämän työn tarkoituksena on laatia Jämijärven kunnan jätevesihuollosta. Työn tarkoituksena on selvittää kunnan kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn vaihtoehtoja sekä niiden kustannuksia ja määrittää ne alueet, joille teknis-taloudellisesti olisi mahdollista rakentaa keskitetty jätevesiverkosto. Työn toimeksiantajana on Jämijärven kunta ja työ on tehty Oy Björn :n Turun toimistossa. Työ pohjautuu Vesihuoltolakiiin ja sen pohjalta annettuun Valtioneuvoston asetukseen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Vesihuoltolain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (Vesihuoltolaki 1 ). Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. 2.. Suunnittelualue Suunnittelualueena on Jämijärven kunta. Kunnan pinta-ala on n. 225 km³. Jämijärven kunta on jonkin verran yli asukkaan kunta Pohjois-Satakunnassa. Maastonmuodoiltaan Jämijärvi on vaihtelevaa ja kumpuilevaa, mutta ei kovin jyrkkäpiirteistä. Jämijärvi on pääosin helppokaivuista peltoa tai hiekkapohjaista harjua.
4 Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 2/17 Viemäriverkostojen alustavat linjaukset ja niiden kustannuslaskelmat on tässä ssa laadittu 5 alueelle. Nämä alueet sijaitsevat keskustaajaman molemmin puolin ja Jämin matkailukeskuksen siirtoviemärin varrella. Lisäksi alueisiin on otettu mukaan kunnan alueella olevat kylämäiset alueet, jotka sijaitsevat kohtuullisen matkan päässä olemassa olevasta verkostosta. Muilla alueilla kiinteistöt sijaitsevat niin etäällä toisistaan, että niiden viemäröiminen ei teknis-taloudellisesti ole järkevää. Näillä kiinteistöillä jätevedet tullaan käsittelemään joko kiinteistökohtaisesti tai yhteisesti naapurin tai muutaman naapurin kanssa. Viemäriverkostojen linjaukset ja alustavat mitoitukset on laadittu 5 alueelle, jotka sisältävät seuraavat kylät ja alueet: - Alue 1: Puutarhan alue ja Yli-Rämin alueet - Alue 2: Kauppilan kylä - Alue 3: Kurssikeskuksen ympäristö - Alue 4: Kierikan kylä - Alue 5: Mertiöjärven länsipuoli - Alue 6: Korpivaaran Hirviojan ja Impivaaran alueet sekä Palokosken, Korvenkylän, Tykköön, Palojoen, Sydänmaan, Luomankylän ja Kiturannan kylät Näillä alueilla sijaitsee n. 360 kiinteistöä. Alueiden rajaukset on esitetty liitteenä olevassa yleiskartassa 101. Kustannuslaskenta ja vertailu sekä viemärilinjaukset on tehty karttatarkastelun pohjalta. Alueella ei ole tehty maastomittauksia eikä maaperätutkimuksia. 3. Jätevedenkäsittelyvaihtoehdot Jätevesiasetuksen mukaan kaikkien kiinteistöjen on rakennettava jätevedenkäsittelymenetelmät asetuksen mukaisiin vaatimuksiin vuoteen 2014 mennessä. Tämä tarkoittaa, ettei vanhanaikainen kolmen sakokaivon järjestelmä enää riitä, vaan kiinteistöjen jätevedet on käsiteltävä ennen maastoon johtamista.
5 Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 3/17 Vaihtoehtoisia kiinteistökohtaisia käsittelymenetelmiä ovat mm. - Maasuodatin tehostetulla fosforin poistolla - Maahan imeyttämö - Panospuhdistamo - Kaksoisvesijärjestelmä - Umpisäiliö Vapaa-ajan asunnolle yhtenä vaihtoehtona voidaan suositella kuivakäymälää. Kunnan tai vesiosuuskunnan viemäriverkostoon liittyminen on aina jätevedenkäsittelyvaihtoehdoista suositeltavin kiinteistöillä, joille se teknis-taloudellisesti on mahdollista. Jätevesien käsitteleminen keskitetysti pienentää hajakuormitusta ja poistaa hajuhaittoja. Jätevesien käsitteleminen suuremmissa yksiköissä parantaa puhdistustulosta. Suositeltavan jätevedenkäsittelymenetelmän valintajärjestys: 1. Viemäriin liittyminen (käsittely isommassa yksikössä) 2. Useamman kiinteistön yhteiskäsittely 3. Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 4. Umpisäiliö Käsittelymenetelmän valintaan vaikuttaa mm: - Voidaanko kiinteistö liittää viemäriin nyt tai tulevaisuudessa Alueelliset erityismääräykset (kuntien ympäristönsuojelumääräykset, vyöhykejaot, pohjavesialueet, ranta-alueet) - Maaperäolosuhteet - Käytettävissä olevan tilan laajuus - Kuinka paljon kiinteistön omistajalla on mahdollisuuksia ja halua huoltaa ja käyttää puhdistamoa
6 Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 4/ Maasuodatin fosforinpoistokaivolla Maasuodattamot ovat maahankaivettuja maaperäkäsittelyyn perustuvia puhdistamoja, joissa jätevesi johdetaan jakokaivon ja jakoputkien kautta suodatinkenttään. Jätevesi puhdistuu painuessaan rakennetun suodatinhiekkakerroksen läpi. Sen jälkeen suotunut jätevesi kootaan kokoomaputkiston avulla ja johdetaan purkuojaan. Maasuodattimen puhdistusteho perustuu pieneliöstön biologiseen hajotustoimintaan. Puhdistava pieneliöstökanta syntyy suodatinkerrokseen. Suodattimessa käsiteltävä vesi ei saa sisältää liuottimia tai myrkyllisiä pesuaineita, jotta jätevettä puhdistavat pieneliöt eivät tuhoudu. Jos suodattimeen johdetaan kaikki jätevedet, tarvitaan jäteveden esikäsittelyyn kolmiosainen saostussäiliö. Lisäksi suodattimen fosforin poistoa tulee tehostaa kentän perään asennettavalla fosforinpoistokaivolla. Suodatinkentän huonoja puolia ovat suuri tilan tarve (kentän pinta-ala vähintään 20 m 3, lisäksi saostussäiliöt, jakokaivo ja kokoomakaivo), huollon tarve (mm. sakokaivojen tyhjennys ja kemikaalin lisäys), puhdistustehon laskeminen ajan mittaan. LokaPuts hankkeessa kerättiin jätevesijärjestelmien vertailukustannuksia yhden talouden jätevesille vuonna Hankkeen mukaan fosforinpoistokaivolla varustetun maasuodatuskentän investointi kulut ovat keskimäärin ja käyttökustannukset n. 280 vuodessa. Maasuodattamon korjaaminen on vaikeaa ja kallista. Jos se tukkeutuu, on ainoana vaihtoehtona uudelleen rakentaminen, joka maksaa paljon. 3.2 Maahanimeyttämö Maahanimeyttämö on maahan kaivettu jäteveden käsittelymenetelmä, jossa jätevesi puhdistuu suotautuessaan luonnollisten maakerrosten läpi ja kulkeutuu sitten lopulta hajautetusti pohjaveteen. Maahan imeytystä ei pidetä kovin suositeltavana vaihtoehtona sen suurien maaperä- ja sijaintivaatimusten vuoksi. Suuret vaatimukset johtuvat pääosin siitä, että sen lopullisena purkupaikkana toimii pohjavesi. Imeytyskentän paikan valinnassa tarvitaankin erityisen hyvää maaperä- ja pohjavesiasiantuntemusta.
7 Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 5/17 Oikein ja oikeaan paikkaan rakennettu maahanimeyttämö vaatii vain vähän hoitoa ja huoltoa, mutta väärästä toteutustavasta voi aiheutua suuriakin lisäkustannuksia, jos kenttä pääsee tukkeutumaan. Aiemmin imeytyskenttiä rakennettiin esimerkiksi savimaahan, mutta savimaa ei pysty imemään eikä puhdistamaan jätevesiä, joten imeytyskenttä ei silloin toimi. Maahanimeyttämö ei myöskään sovi kallioiseen maastoon tai pihalle, jossa lähietäisyydellä sijaitsee talousvesikaivo. Vanhat imeytyskentät kaipaavatkin usein uusimista. Oikeinkin rakennettu imeytyskenttä joudutaan joka tapauksessa uusimaan noin vuoden kuluttua, kun kentän toiminta heikkenee. Huonosti suunnitellun, rakennetun tai hoidetun kentän ikä voi puolestaan olla vain muutama vuosi. Maahanimeyttämön puhdistustehoa on vaikea selvittää tarkasti, koska näytteidenotto on melkein mahdotonta. Niinpä puhdistustehot ovat osaksi vain arvioita. Maahanimeyttämön puhdistusteho riippuu tulevan jäteveden laadusta ja siitä, kuinka hyvin se on esikäsitelty. Jos esikäsittely ei ole riittävä, jäteveden kiintoaines ja orgaaninen aines voivat tukkia imeyttämön ja aiheuttaa jäteveden tulvimisen ja leviämisen ympäröivään maastoon. Myös taudinaiheuttajia saattaa kulkeutua pohjaveteen asti, vaikka suurin osa (noin 99 %) niistä tuhoutuukin jo biokerroksessa. LokaPuts hankkeen mukaan imeytyskentän investointikulut ovat noin Maahanimeyttämön käyttökustannukset syntyvät saostussäiliöiden tyhjentämisestä ja ovat noin 150 vuodessa. 3.3 Pien ienpuhdistamo Pienpuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia jäteveden käsittelylaitteita, joista käsitelty jätevesi johdetaan purkupaikkaan. Jäteveden puhdistaminen perustuu biologiseen prosessiin, jossa jäteveden bakteerit ja muut pieneliöt hajottavat orgaanista ainesta. Fosfori puolestaan saostetaan usein kemikaalilla. Useilla eri pienpuhdistamotyypeillä päästään hyviin puhdistustuloksiin, jos vain hoito on asiantuntevaa ja säännöllistä. Toisaalta, jos hoito laiminlyödään tai se on ollut asiantuntematonta, puhdistustulokset jäävät saostuskaivojen tasolle tai jopa niiden alle. Monet pienpuhdistamot ovat selvästi herkempiä häiriöille kuin maasuodattimet. Jos puhdistamoa ei kuormiteta, bakteerit ja muut pieneliöt kuolevat ja puhdistamon mikrobitoiminta lakkaa. Toisaalta pienpuhdistamojen hyvänä puolena on se, että ne vaativat huomattavasti maasuodattimia vähemmän tilaa.
8 Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 6/17 Pienpuhdistamotyypin valinnassa tuleekin ottaa huomioon jäteveden puhdistustavoite ja tarve, kuormituksen luonne, asiantuntemuksen tarve huollossa, hoitotarve, hoitomahdollisuudet sekä rakennus- ja käyttökustannukset. Näiden lisäksi sijoittamisessa tulee huomioida pumppaustarve, purkupaikan sijainti, sähkö- ja vesijohtoliitännät, teiden sijainti, vedenottamoiden suojaetäisyydet sekä mahdolliset haju- ja meluhaitat. Yleensä pelkällä biologisella puhdistamolla ei täytetä talousjätevesiasetuksen perustason vaatimuksia ravinteiden poiston osalta. Toisaalta pelkällä kemiallisella puhdistuksella ei täytetä orgaanisen aineen puhdistusvaatimuksia. Varmimmin vaatimukset täyttävät puhdistamot käyttävät molempia prosesseja: aktiivilieteprosessia ja fosforin saostusta. Kyseessä on tekninen laite, jossa on biologiaa mukana, joten järjestelmä vaatii kiinteistönomistajalta muita järjestelmiä enemmän hoitoa ja huoltoa. Viikoittaiset käynnit laitteella ovat hoidon ja huollon ydin. Teknisten laitteiden vuosittaiset huollot vaativat ammattilaisen käynnin kiinteistöllä. Ylijäämälietteen poisto tehdään 2-4 kertaa vuodessa. LokaPuts hankkeen mukaan pienpuhdistamoiden investointikulut vaihtelevat noin eurosta euroon. Käyttökustannukset ovat n vuodessa. Käyttökustannukset muodostuvat sähköenergian kulutuksesta, mahdollisista saostuskemikaaleista, puhdistamon hoidosta ja kunnossapidosta, lietteen poistosta sekä puhdistamon toiminnan tarkkailusta. 3.4 Umpisäiliö Umpisäiliö ei aseta vaatimuksia maaperälle. Umpisäiliö on hankintakustannuksiltaan edullinen ja vähän tilaa vievä jätevedenkäsittelymenetelmä. Umpitankin haittapuolena on sen ylivoimaisesti kalleimmat käyttökustannukset. Umpisäiliö soveltuu väliaikaiseksi ratkaisuksi uusille ja peruskorjattaville kiinteistöille alueille, joilla tullaan viemäriverkostoa tulevaisuudessa rakentamaan ja joiden täytyy jo nyt rakentaa jätevesiasetuksen vaatimukset täyttävä käsittelymenetelmä. Umpisäiliöiden investointikulut ovat noin Umpisäiliö onkin edullisin menetelmä investointina, mutta käyttökuluiltaan se on ylivoimaisesti kallein järjestelmä. Käyttökustannukset vaihtelevat vuositasolla välillä Vapaa-ajan käytössä olevaan kiinteistöön, jossa jätevesiä syntyy vähän, umpitankki on edullinen vaihtoehto.
9 Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 7/ Viemäröinti ja jätevedenkäsittely 4.1 Viemärijärjestelmä Jämijärvellä kaikkien alueiden viemäröinti on suunniteltu toteutettavaksi kiinteistökohtaisella paineviemärijärjestelmällä. Kiinteistökohtaisessa paineviemärijärjestelmässä on jokaisella kiinteistöllä kiinteistökohtainen pumppaamo varustettuna repijäpumpulla. Kiinteistöltä jätevedet johdetaan pumppaamoon viettoviemärillä. Kaikkien alueiden paineviemäriverkostot on suunniteltu liitettäväksi kunnan rakennettuun viemäriverkostoon. Liitoskohdat kunnan viemäriin ovat eri puolilla olemassa olevaa verkostoa. Ne on esitetty liitteenä olevilla kartoilla. Tässä selvitystyössä on käytetty kiinteistökohtaisina pumppuina ruuvipumppuja. Kiinteistökohtaisilla ruuvinpumpuilla on mahdollista pumpata jätevesiä jopa yli viiden kilometrin päähän. Jos järjestelmä toteutetaan keskipakopumppuihin perustuvalla paineviemärijärjestelmällä, tarvitaan alueille useampia linjapumppaamoita Alue 1: Puutarhan ja Yli-Rämin alueet Alue 1 käsittää Puutarhan ja Yli-Rämin alueet. Alue 1 sijaitsee kunnan keskustaajaman itäpuolella. Näilä alueilla rakennettavaa viemärilinjaa on yhteensä n. 10,1 km, jos kaikki suunnitellut linjat toteutuvat. Kiinteistökohtaisia pumppaamoita alueelle on suunniteltu 73 kpl. Maantien alituksia on 10 kpl:tta. Rautatien tai vesistönalituksia ei alueella ole. Suunnitelman toteuttaminen mahdollistaa yhteensä 73 kiinteistön liittämisen keskitetyn jätevedenkäsittelyn piiriin. Linjapumppaamoita alueella ei tarvita. Puutarhan ja Yli-Rämin alueiden jätevedet on suunniteltu johdettavaksi suoraan kunnan nykyiselle puhdistamolle. Aluerajaukset, alustavat linjaukset ja laskelmissa huomioidut kiinteistöt on esitetty liitekartalla Alue 2: Kauppilan kylä Kauppilan kylä sijaitsee kunnan keskustaajaman kaakkoispuolella, Jämin matkailukeskuksen siirtoviemärin varrella. Kauppilan kylän jätevedet on suunniteltu pumpattavaksi suoraan Jämin matkailukeskuksen siirtoviemärin kylkeen. Kiinteistökohtaisten ruuvipumppujen nostokorkeus on riittävä, joten pumput pystyvät pumppaamaan jätevedet siirtoviemärin purkupaikkaan asti. Näin alueelle ei tarvitse rakentaa uutta linjapumppaamoa.
10 Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 8/17 Suunniteltua viemärilinjaa on alueella n. 1,9 km. Kiinteistökohtaisia pumppaamoita ja liitettäviä kiinteistöjä on alueella suunnitelman mukaan 19 kpl:tta. Osa alueen kiinteistöistä on vapaa-ajan asuntoja. Jämintien alituksia on 1. Liitoksia rakennettuun siirtoviemäriin tulee 4:ään kohtaan. Rautatien- tai vesistönalituksia ei alueella ole. Alustavat linjaukset ja laskelmissa huomioidut kiinteistöt on esitetty liitekartalla Kauppilan kylä Alue 3: Kurssikeskuksen ympäristö Kurssikeskus sijiatsee Kauppilan kylän eteläpuolella myös Jämin matkailukeskuksen siirtoviemärin varrella. Alueeseen on otettu mukaan kurssikeskuksen lähistöllä sijaitsevat vakituiset asuintalot. Alueen luoteispuolella on kesämökkejä, joiden halukkuus keskitettyyn järjestelmään liittymisestä on järkevä selvittää ennen lopullisen mitoituksen ja suunnitelman laatimista. Kurssikeskuksen ympäristön jätevedet on suunniteltu johdettavaksi Jämin matkailukeskuksen siirtoviemärin rakennettuun linjapumppaamoon. Rakennettavaa viemärilinjaa on alueella n. 1,2 km ja liitettäviä kiinteistöjä nykyisellä aluerajauksella 6 kpl:tta. Maantien, rautatien tai vesistönalituksia ei alueella ole. Alustavat linjaukset ja laskelmissa huomioidut kiinteistöt on esitetty liitekartalla Alue 4: Mertiöjärven länsipuoli Mertiöjärven länsipuolella sijaitsee 14 kiinteistöä, jotka on suunniteltu viemäröitäväksi. Valtaosa kiinteistöistä on vakituisia asuintaloja, mutta alueella on myös muutama kesäasunto. Kiinteistöjen viemäröintiä varten olisi rakennettava n. 1,8 km viemärilinjaa. Alueen jätevedet on suunniteltu johdettavaksi Mertiöjärven rantaan olemassa olevaan siirtoviemärin linjapumppaamoon. Maantien, rautatien tai vesistönalituksia ei alueella ole. Alustavat linjaukset ja laskelmissa huomioidut kiinteistöt on esitetty liitekartalla Alue 5: Kierikan kylä Kierikan kylä sijaitsee Jämintien varrella. Alueella on 30 kiinteistöä, joista valta osa on vakituisesti asuttuja. Rakennettavaa linjaa alueelle tulisi n. 5,9 km. Kylän jätevedet on suunniteltu johdettavaksi Jämin matkailukeskuksen siirtoviemärin rakennettuun linjapumppaamoon. Jämintien alituksia on 6 kpl:tta. Rautatien tai vesistönalituksia ei alueella ole. Linjapumppaamoita alueella ei tarvita. Alustavat linjaukset ja laskelmissa huomioidut kiinteistöt on esitetty liitekartalla 203.
11 Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 9/ Alue 6: Korpivaara-Hirviojan ja Impivaaran alueet sekä Palokosken, Korvenkylän, Tykköön, Palojoen, Luomankylän, Sydänmaan ja Kiturannan kylät Alue 6 on suunnittelualueista suurin. Se sijaitsee keskustaajaman länsi- ja pohjoispuolella ja ulottuu keskustaajamasta aina kymmenen kilometrin päähän Sydänmaan kylään. Alueeseen 6 kuuluvat Korpivaara-Hirviojan ja Impivaaran alueet sekä Palokosken, Korvenkylän, Tykköön, Palojoen, Luomankylän, Sydänmaan ja Kiturannan kylät. Näillä alueilla on yhteensä lähes 220kiinteistöä. Korpivaara-Hirvikosken alue Korpivaara-Hirvikosken alue sijaitsee keskustaajaman länsipuolella aivan kunnan rakennetun viemäriverkoston tuntumassa. Alueella on 23 kiinteistöä, joista muutama on teollisuusrakennuksia. Rakennettavaa viemärilinjaa alueelle tulisi n. 3,5 km. Maantien alituksia tulisi rakennettavaksi 3 kpl:tta. Alustavat linjaukset ja laskelmissa huomioidut kiinteistöt on esitetty liitekartalla 204. Impivaaran alue Impivaaran alue sijaitsee kunnan keskustaajaman länsipuolella Tervalahden pohjoisrannalla. Suuri osa alueen 14 kiinteistöstä sijaitsee rannan tuntumassa, joten alueen viemäröinti pienentäisi Tervalahden kuormitusta ja parantaisi sen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Suuri osa alueen kiinteistöistä on vakituisesti asuttuja, mutta alueella on myös muutamia vapaa-ajan asuntoja. Rakennettavaa linjaa Impivaaran alueelle tulisi n. 1,8 km. Alustavat linjaukset ja laskelmissa huomioidut kiinteistöt on esitetty liitekartalla 204. Palokosken kylä Palokosken kylä sijaitsee kunnan keskustaajamasta n. 5,5 km luoteeseen. Korpivaara- Hirviojan alue sijoittuu tähän väliin. Palokosken kylässä ja suunnitellun siirtoviemärilinjan varrella on yhteensä n. 44 kiinteistöä. Rakennettavaa linjaa alueelle tulisi n. 8,5 km. Maantienalituksia on kolme kpl:tta. Kylän läpi virtaa Palojoki, jonka ali linja menee kolme kertaa. Palokosken siirtoviemärin varrelle on suunniteltu yksi linjapumppaamo (linjapumppaamo 1). Alustavat linjaukset, linjapumppaamon paikka ja laskelmissa huomioidut kiinteistöt on esitetty liitekartalla 205.
12 Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 10/17 Tykköön ja Korvenkylän kylät Tykköön kylä sijaitsee kunnan keskustaajamasta linnun tietä n. 5,5 km pohjoiseen. Korvenkylä sijaitsee Tykköön kylästä n. 3,3 km lounaaseen. Näiden kylien viemäröinti on suunniteltu toteutettavaksi Palokosken kylän kautta. Liitos olisi Palokosken siirtoviemärin pumppaamoon (linjapumppaamo 1). Kylissä on yhteensä 43 viemäröitävää kiinteistöä. Tykköön kylässä sijaitsee Tykkööjärvi, jonka kuormitusta kylän viemäröinti pienentäisi. Alustavat linjaukset, linjapumppaamoiden paikat ja laskelmissa huomioidut kiinteistöt on esitetty liitekartalla 206. Palojoen kylä Palojoen kylä sijaitsee n. 3,5 km Tykköön kylästä länteen. Suunnittelualueella sijaitsee 22 kiinteistöä. Alueen jätevedet on suunniteltu pumpattavaksi Tykköön kylän lounaispuolelle suunniteltuun linjapumppaamoon (linjapumppaamo 2). Maantien alituksia alueelle on suunniteltu kolme kpl:ta ja rautatien alituksia 1 (linjapumppaamo 3). Palojoen alituksia on suunniteltu kaksi kpl:ta. Palojokeen on lisäksi suunniteltu 1 linjapumppaamo. Alustavat linjaukset, linjapumppaamoiden paikat ja laskelmissa huomioidut kiinteistöt on esitetty liitekartalla 207. Luomankylän ja Sydänmaan kylät Luomankylän ja Sydänmaan kylät sijaitsevat Palojoen kylän pohjoispuolella. Kylien jätevedet on suunniteltu johdettavaksi Palojoen kylän linjapumppaamoon (linjapumppamo 3). Luomankylän ja Sydänmaan kylien viemäröinti mahdollistaisi 42 kiinteistön liittämisen keskitetyn jätevedenkäsittelyn piiriin. Suunnitelman toteuttaminen edellyttäisi kolmen maantien alituksen ja kolmen Palojoen alituksen rakentamista. Alustavat linjaukset ja laskelmissa huomioidut kiinteistöt on esitetty liitekartalla 208. Kiturannan kylä Kiturannan kylä sijaitsee Tykköön kylän pohjoispuolella. Kylän jätevedet on suunniteltu johdettavaksi Palojoen kylään suunniteltuun linjapumppaamoon (linjapumppaamo 3). Kituraannan kylään on suunniteltu n. 7,1 km rakennettavaa viemärilinjaa. Näiden linjojen rakentaminen mahdollistaisi 31 kiinteistön liittämisen viemäriverkostoon. Rautatien alituksia on suunniteltu 1 kpl. Vesistönalituksia ei alueella ole. Alustavat linjaukset ja laskelmissa huomioidut kiinteistöt on esitetty liitekartalla 209. Seuraavan sivun taulukkoon on koottu suunnittelualueiden kiinteistöjen määrät ja suunniteltujen linjojen pituudet.
13 Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 11/17 Taulukko 4.1 Alue Kiinteistöt töt (kpl) Paineviemäri (m) Puutarhan alue Yli-Rämin alue Kauppilan kylä Kurssikeskuksen ympäristö Kierikan kylä Mertiöjärven länsipuoli Korpivaaran-Hirviojan alue Impivaaran alue Palokosken kylä Korvenkylän ja Tykköön kylät Palojoen kylä Sydänmaan ja Luomankylän kylät Kiturannan kylä Yhteensä Mitoitusperusteet Kiinteistökohtaisen paineviemäröinnin mitoitukseen vaikuttaa pienpumppaamoiden pumpputyyppi ja virtaamat. Myös liitettävien kiinteistöjen määrä pitää selvittää ennen lopullista mitoitusta. Tässä ssa linjapumppaamoiden mitoitus ja sijainti on tehty ruuvipumpuille. Putkistot mitoitetaan siten, että virtausnopeus on vähintään 0,6-0,7 m/s kerran vuorokaudessa. Järjestelmä mitoitetaan siten, että sen jokaisen pumppaamon on pystyttävä pumppaamaan jätevedet purkupisteeseen. Järjestelmää ei saa ylimitoittaa, sillä siitä aiheutuva liian pieni virtausnopeus voi aiheuttaa tukkeutumisen. Jos verkostoon halutaan jättää laajennusvaraa, pitää järjestelmää varautua huuhtelemaan tarvittaessa. Verkostoa on syytä huuhdella myös, jos verkoston tai verkoston osan kiinteistöt ovat pitkiä aikoja yhtä aikaa tyhjillään eikä jätevesiä synny. Tällöin jätevesi voi sakkautua ja aiheuttaa tukoksia. Seisoessaan pitkiä aikoja putkistossa jätevesi joutuu hapettomaan tilaan. Tämä voi aiheuttaa hajuhaittoja, kun jätevettä lähdetään taas käytön mukaan pumppaamaan.
14 Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 12/ Mitoitus Kiinteistöt liitetään pumppaamoon mm viettoviemäreillä. Kiinteistökohtaiselta pumppaamolta lähtevä paineputki on 40 PN-10 putkea. Kiinteistökohtaisen paineviemärijärjestelmän lopulliset putkikoot selviävät rakentamissuunnitelman yhteydessä. 5. Jätevedenkäsittely Jätevedet johdetaan Jämijärven kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Mikäli kaikki suunnitellut alueet toteutuisivat, johdettaisiin kunnan puhdistamolle n. 360 uuden liittyvän kiinteistön jätevedet. Suunnittelualueiden kiinteistöistä muodostuisi jätevesiä n. 250 m 3 /d (0,7 m 3 /kiint./d/). 6. Kustannukset 6.1 Rakennuskustannukset Seuraavissa taulukoissa on esitetty alueiden viemäriverkostojen rakennuskustannusarviot. Esitetyt kustannukset sisältävät valmiiden linjojen rakentamisen kiinteistöpumppaamolle sekä kiinteistöpumppaamot ja linjapumppaamot asennuksineen. Kustannuslaskelmissa on arvioitu kalliokaivannon määräksi 2 % linjapituuksista ja eristettäväksi osuudeksi vastaavasti 2 %. Hinnat eivät sisällä kiinteistöjen pihalla tehtävää työtä eikä arvonlisäveroa. Taulukko 5.1 Hankkeen rakennuskustannusarvio, Alue 1 määrä (kpl/m) á hinta ( ) kust ( ) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot Pumppaamot yhteensä Runkolinjat Linjat maakaivannossa Linjat eristelaatikossa Linjat kalliokaivannossa Linjat yhteensä Kustannukset yhteensä Yleiskustannukset (10 %) YHTEENSÄ Puutarhan ja Yli-Rämeen alueilla kiinteistökohtaiset kustannukset ovat n
15 Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 13/17 Taulukko 5.2 Hankkeen rakennuskustannusarvio, Alue 2: Kauppilan kylä määrä (kpl/m) á hinta ( ) kust ( ) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot Pumppaamot yhteensä Runkolinjat Linjat maakaivannossa Linjat eristelaatikossa Linjat kalliokaivannossa Linjat yhteensä Kustannukset yhteensä Yleiskustannukset (10 %) YHTEENSÄ Kauppilan kylän viemäröintihankkeen kustannusarvio on n / kiinteistö. Taulukko 5.3 Hankkeen rakennuskustannusarvio, Alue 3: Kurssikeskuksen ympäristö määrä (kpl/m) á hinta ( ) kust ( ) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot Pumppaamot yhteensä Runkolinjat Linjat maakaivannossa Linjat eristelaatikossa Linjat kalliokaivannossa Linjat yhteensä Kustannukset yhteensä Yleiskustannukset (10 %) YHTEENSÄ Kurssikeskuksen viemäröintihankkeen kustannusarvio on n / kiinteistö. Taulukko 5.4 Hankkeen rakennuskustannusarvio, Alue 4: Mertiöjärven länsipuoli määrä (kpl/m) á hinta ( ) kust ( ) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot Pumppaamot yhteensä Runkolinjat Linjat maakaivannossa Linjat eristelaatikossa Linjat kalliokaivannossa Linjat yhteensä Kustannukset yhteensä Yleiskustannukset (10 %) YHTEENSÄ Mertiönjärven länsipuolen alueen kustannukset kiinteistöä kohti ovat n / kiinteistö.
16 Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 14/17 Taulukko 5.5 Hankkeen rakennuskustannusarvio, Alue 5: Kierikan kylä määrä (kpl/m) á hinta ( ) kust ( ) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot Pumppaamot yhteensä Runkolinjat Linjat maakaivannossa Linjat eristelaatikossa Linjat kalliokaivannossa Linjat yhteensä Kustannukset yhteensä Yleiskustannukset (10 %) YHTEENSÄ Kierikan kylän kustannukset kiinteistöä kohti ovat n / kiinteistö. Taulukko 5.7 Hankkeen rakennuskustannusarvio, Alue 6 määrä (kpl/m) á hinta ( ) kust ( ) Pumppaamot Kiinteistökohtaiset pumppaamot Linjapumppaamo Quattro Linjapumppaamot Pumppaamot yhteensä Runkolinjat Linjat maakaivannossa Linjat eristelaatikossa Linjat kalliokaivannossa Linjat yhteensä Kustannukset yhteensä Yleiskustannukset (10 %) YHTEENSÄ Jos alueen 6 osalta hanke toteutetaan kokonaisuudessaan kaikkien keskustaajaman länsi- ja pohjois-puolella olevien kylien osalta muodostuu rakennuskustannuksiksi n / kiinteistö.
17 Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 15/17 Jos kaikkien suunniteltujen alueiden viemäröinnit toteutetaan, on rakennettavaa linjaa yhteensä n. 68 km. Kustannuksissa on laskettu sekä kalliokaivannon määräksi, että eristettävien linjojen osuudeksi 2 % linjojen kokonaispituudesta. Näitä molempia tulisi näin ollen n. 1,4 km. Kustannusarviossa on laskettu valmiin linjan rakentamiskustannukseksi 22 /m. Tällä hetkellä maarakennusurakoiden hinnat ovat melko alhaalla ja on mahdollista, että osuuskunta saa teetettyä linjojen rakentamisen edullisemmin. Kustannuksia saadaan laskettua myös, jos osuuskunnan on mahdollista rakentaa linjoja osin talkoovoimin tai jos kalliokaivannon määrä osoittautuukin arvioitua pienemmäksi. Kustannuksia voidaan laskea myös liittämällä kaksi lähekkäin sijaitsevaa kiinteistöä samaan pumppaamoon. Kiinteistöä kohti muodostuvat kustannukset nousevat, mikäli kaikki kiinteistöt eivät liitykään rakennettavaan verkostoon tai kalliokaivannon määrä lisääntyy. 6.2 Käyttökustannukset Paineviemärijärjestelmän käyttökustannukset muodostuvat kiinteistöpumppaamoiden ja linjapumppaamoiden kuluttamasta sähköstä sekä kunnan perimästä jätevedenkäsittelymaksusta. Paineviemärijärjestelmä ei tarvitse vuosittaista tai ennakoivaa huoltoa. Alla on esimerkkilaskelma 1 pumppaamon eli 1 kiinteistön sähkönkulutuksesta. Esimerkkilaskelma perustuu LPS-2000 kiinteistöpumppaamon tietoihin. Jos oletetaan, että kiinteistöllä syntyy jätevesiä 0,7 m 3 eli 700 litraa päivässä. Pumppaamo käy kerrallaan 50 sekuntia ja pumppaa sinä aikana 30 litraa jätevettä. Näin ollen pumppu käy vuorokaudessa: 700 l / 30 l x 50 s = s. Eli pumppaamo käy vuorokaudessa 19,4 min eli 0,32 h. Pumpun teho on 1 kw ja olettaen sen toimivan maksimiteholla saadaan sähkökulutukseksi vuorokaudessa: 1 kw x 0,32 h = 0,32 kwh. Vuodessa sähkön kulutus on tällöin 120 kwh. Jos käytetään energian hintana 8 snt/kwh saadaan vuotuiselle sähköenergialle hinnaksi: 120 kwh x 8 snt/kwh = 960 snt = 9,6. Jos pumppaamotyyppi vaihdetaan toiseen, voi sähkönkulutus nousta.
18 Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 16/ Yhteenveto ja johtopäätökset Suunnitelman toteuttamisella mahdollistetaan tällä hetkellä n. 360 kiinteistön liittäminen keskitetyn jätevedenkäsittelyn piiriin. Vesihuollon keskitetty järjestäminen parantaa hajaasutusalueen peruspalveluiden tasoa. Jätevesiviemäröinti ovat tärkeitä tekijöitä elinympäristön viihtyvyyden kannalta ja samalla ne luovat paremmat puitteet jo olemassa olevien ja uusien elinkeinojen harjoittamiselle. Hankkeen etuna on myös se, että käyttökustannukset ovat pienemmät keskitetyssä järjestelmässä. Keskitettyyn ratkaisuun on myös paremmat mahdollisuudet saada yhteiskunnan tukea. Osuuskunnan on myös mahdollista järjestää erilaisia rahoitusmahdollisuuksia liittymismaksuihin. Erityisesti, jos on tiedossa, että alueelle on tulossa uusia kiinteistöjä, voi olla järkevää rakentaa osa hankkeesta lainarahalla, jolloin jo rakennuskustannuksiin saadaan mukaan myös tulevat kiinteistöt. Samalla kiinteistöä kohti muodostuvat kustannukset laskevat. Mikäli suunnittelualueelle rakennetaan uusia viemäröitäviä kiinteistöjä, vaikuttaa se kiinteistöä kohti laskettuihin kustannuksiin alentavasti. Vastaavasti kustannukset kiinteistöä kohti nousevat, mikäli alueen kaikki kiinteistöt eivät liity verkoston piiriin. Kiinteistöä kohti muodostuvia kustannuksia voidaan pienentää jättämällä etäämpänä sijaitsevia kiinteistöjä verkoston ulkopuolelle. Kiinteistökohtaisen paineviemärin rakentamiskustannukset ovat helpossa peltomaastossa n. 22 /m, mutta tässä on suuria alueellisia eroja. Jämijärven alueella on mahdollista, että linjojen rakennuskustannukset metriä kohti ovat näissä laskelmissa oletettua alhaisemmat. Jos maakaivannon rakennuskustannukset saataisiin pudotettua 20 /m ja kallio kaivannon ja eristettävän osuuden määräksi 1,5 %, niin kaikkien keskustaajaman länsipuolella sijaitsevien alueiden viemäröinnin toteutuskustannukset olisivat n / kiinteistö. Hintoja voidaan saada alemmas myös liittämällä lähekkäin sijaitsevia kiinteistöjä samaan pumppaamoon. Kiinteistökohtaisen jätevedenpumppaamon hankinta ja asennuskustannukset ovat n /kpl. Kunnan tulee määrittää jokaiselle sen alueella toimivalle vesihuoltolaitokselle toimintaalue. Kaikkien vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen on liityttävä laitoksen verkostoon. Liittymisestä voi hakea vapautusta vain, jos kiinteistöllä jo on asetuksen vaatimat jätevesijärjestelmät. Vapautus myönnetään yleensä määräajaksi. Toimintaalueen määrittäminen nostaa näin ollen verkostoon liittymisprosenttia.
19 Oy Björn Jämijärven kunnan jätevesihuollon 17/17 Jätevedenkäsittelyn keskittäminen suurempiin yksiköihin parantaa puhdistustulosta. Näin ollen suunnitelman toteuttaminen pienentäisi alueen jätevesistä aiheutuvaa kuormitusta ja kunnan kyläalueiden viihtyvyyttä sekä pienentäisi kunnan vesistöjen kuormitusta ja parantaisi niiden virkistyskäyttömahdollisuuksia. Keskitetty jätevedenkäsittely on aina kiinteistön omistajan kannalta helpoin ja huolettomin ratkaisu. Kiinteistökohtaiset järjestelmät vaativat huoltoa ja hoitoa. Niiden käyttökustannukset ovat myös keskitettyä järjestelmää korkeammat. Näin ollen kiinteistön liittäminen keskitetyn jätevedenkäsittelyn piiriin nostaa kiinteistöjen ja tonttimaan arvoa. Hankkeen toteutumisesta ja sen aikataulusta on tärkeä tiedottaa alueen asukkaita hyvissä ajoin. Näin asukkaat eivät turhaan investoi kalliisiin jätevedenkäsittelylaitteistoihin. Turussa Oy Björn Kati Lundén
HARVALUODON JA TOIVONLINNAN VESIHUOLTOLINJOJEN YLEISSUUNNITELMA
HARVALUODON JA TOIVONLINNAN VESIHUOLTOLINJOJEN YLEISSUUNNITELMA Kaarinan kaupunki / Ympäristöpalvelut KAARINA Työnro: 486-2.6.213 SKT Suomi Oy Business Center Old Mill puh. 2 735 343 Ruukinkatu 2-4 etunimi.sukunimi@sktsuomi.fi
LisätiedotVUOLAHDEN JA LINNANRAUNIONTIEN ALUEIDEN VESIHUOLTOVERKOSTOJEN YLEISSUUNNITELMA
VUOLAHDEN JA LINNANRAUNIONTIEN ALUEIDEN VESIHUOLTOVERKOSTOJEN YLEISSUUNNITELMA Kaarinan kaupunki / Ympäristöpalvelut KAARINA Työnro: 504-00 ja 505-00 08.04.2014 SKT Suomi Oy Business Center Old Mill puh.
LisätiedotASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA
Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA
LisätiedotLounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012
Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten
LisätiedotHUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623.20. Tampere 18.3.2013
HUITTISTEN PUHDISTAMO OY Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja Haja-asutusalueiden vesihuolto Työ: E24623.20 Tampere 18.3.2013 PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi
Lisätiedot20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006
20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN 15870 HOLLOLA PUH./TEL +358 (0)3 52 351 FAKSI/TELEFAX +358 (0)3 523 5252 SÄHKÖPOSTI/E MAIL proy@ristola.com
LisätiedotJÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee
LisätiedotSotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma
POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotSAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA
Vastaanottaja Saarijärven kaupunki Asiakirjatyyppi Viemäröinnin yleissuunnitelma Päivämäärä 13.07.2015 Viite 1510020093 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI
LisätiedotLounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku
Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Sisältö Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten viemäröintialueiden luokittelu
LisätiedotKOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma
KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241
LisätiedotASIKKALA RISMALAHDEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Vesihuollon yleissuunnitelma vaihtoehtotarkasteluineen
ASIKKALA RISMALAHDEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Vesihuollon yleissuunnitelma vaihtoehtotarkasteluineen 28.2.2018 Sumipa Oy 1 YLEISTÄ Suunnitelma perustuu ranta-asemakaavan muutosehdotukseen 1.3.2018. Korttelit
LisätiedotPutkilahden vesihuoltosuunnitelma
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Putkilahden vesihuoltosuunnitelma Raportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29378 Raportti, LUONNOS 1 (6) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Putkilahden vesihuolto
LisätiedotVESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006
VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 Uudenmaan Vesi-ja rakennustekniikka Nahkurinkatu 23 b 17 04200 Kerava saki.salo@luukku.com 2 1. Johdanto 3 2. Yleissuunnitelman
LisätiedotTOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki
LisätiedotRautjärven Veden toimintaalueiden
Rautjärven Veden toimintaalueiden vesihuolto Infotilaisuus 27.2.2019 Ympäristötoimi Noudatettava lainsäädäntö Vesihuoltolaki Ympäristönsuojelulaki Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen
LisätiedotJÄTEVEDENKÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA. opas: Kristiinankaupunki Närpiö Korsnäs Maalahti Mustasaari LÄNSIRANNIKKO PUHDISTAA JÄTEVESIÄ
LÄNSIRANNIKKO PUHDISTAA JÄTEVESIÄ VÄSTKUSTEN RENAR AVLOPPSVATTEN Kristiinankaupunki Närpiö Korsnäs Maalahti Mustasaari opas: JÄTEVEDENKÄSITTELY 1 HAJA-ASUTUSALUEELLA Miksi jätevesiä puhdistetaan?... 3
LisätiedotMIKSI JÄTEVESIÄ PUHDISTETAAN?... 3 MIKÄ LAKI MÄÄRÄÄ?... 4 KETÄ LAKI KOSKEE?... 5 MITEN TOIMIN KIINTEISTÖNOMISTAJANA?... 6
1 MIKSI JÄTEVESIÄ PUHDISTETAAN?... 3 MIKÄ LAKI MÄÄRÄÄ?... 4 KETÄ LAKI KOSKEE?... 5 MITEN TOIMIN KIINTEISTÖNOMISTAJANA?... 6 MITEN ETENEN JÄRJESTELMÄN UUSIMISESSA?... 7 MINKÄLAISIA OVAT PUHDISTUSJÄRJESTELMÄT?.
LisätiedotJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU...
Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä Suunnittelu Kai Saralehto 01/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... 2 2.1 YLEISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSLASKENTA... 2 2.2 RAKENNUSSUUNNITTELU...
LisätiedotJätevedet järjestykseen Seinäjoen seudulla -kehittämishanke
525 Jätevedet järjestykseen Seinäjoen seudulla -kehittämishanke Ämmälänkylän viemäröinnin yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus HKM Infra Oy Nikolaintie 6 A 62200 KAUHAVA 040 546 3502 www.hkminfra.fi Sisällysluettelo
Lisätiedotjätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009
Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa
LisätiedotJätevesienkäsittely kuntoon
Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset
LisätiedotSISÄLTÖ ERI MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET
HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIHUOLLON SUUNNITTELU MENETELMÄN VALINTA, SIJOITTAMINEN MAASTOON JA SUUNNITELMAN LAATIMINEN Kai Saralehto 9/2004 SISÄLTÖ ERI MENETELMÄT JA KUSTANNUKSET SUUNNITTELUN ALUSTUS ESISELVITYS
LisätiedotLounais-Suomen viemäröinti. Laajentamisalueet ja priorisointiselvitys
Lounais-Suomen viemäröinti Laajentamisalueet ja priorisointiselvitys KAAVOITUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ 5.6.2014 Tarkoituksena Satakunnan ja Varsinais-Suomen potentiaaliset viemäröintialueet -selvityksen päivittäminen
LisätiedotVesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma
Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa
LisätiedotVAPAUTUSHAKEMUS YLEISEEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMISESTÄ
VAPAUTUSHAKEMUS YLEISEEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMISESTÄ Länsirannikon ympäristöyksikkö Vesihuoltolain (119/2001) 11. :n mukainen hakemus 1. Hakijan yhteystiedot 2. Kiinteistön tiedot Nimi Osoite Postitoimipaikka
LisätiedotTERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1
TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.
LisätiedotYHTEISET JÄTEVEDET. Häntälän Kyläsuunnittelun kokous 31.8.2011 Anna Tuominen, Yhteiset jätevedet
YHTEISET JÄTEVEDET Häntälän Kyläsuunnittelun kokous 31.8.2011 Anna Tuominen, Yhteiset jätevedet Yhteiset jätevedet -hanke Haja-asutusalueiden jätevesienkäsittelyn saattaminen asianmukaiselle tasolle Taustalla
LisätiedotKAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?
SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä
LisätiedotKIINTEISTÖKOHTAINEN KOHTAINEN INTI. Viivi Virta, projektipäällikkö MVR-palvelukeskus Onninen Oy
KIINTEISTÖKOHTAINEN KOHTAINEN PAINEVIEMÄRÖINTI INTI Viivi Virta, projektipäällikkö MVR-palvelukeskus Onninen Oy Onninen Oy PERUSTETTU 1913 TOIMINTAA 9 MAASSA HENKILÖST STÖÄ 3 000 LIIKEVAIHTO 1,4 MILJARDIA
LisätiedotJÄTEVESIJÄRJESTELMÄT
SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet
KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien
LisätiedotVENÄÄNNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA JÄTEVESIEN KÄSITTELY
1 (5) VENÄÄNNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA JÄTEVESIEN KÄSITTELY Selvitys koskee Venäänniemelle vireillä olevan ranta-asemakaavan aluetta. 28.2.2006 päivätyn kaavaluonnoksen mukaan alueelle on suunniteltu 11 omarantaista
LisätiedotHYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus
HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa
Lisätiedotasuinrakennuksen pinta-ala on alle 150 m2 käyttäjiä normaalisti 5 hlöä tai vähemmän kiinteistöllä
1.6.2018 Vantaa JÄTEVESILASKELMA BIOBOX M Kohdetiedot: Loma-asunto vesistön läheisyydessä (alle 100 m tai pidemmällä). Kohteen wc ratkaisuna on ympäristöwc, eli virtsaa tai jätevettä ei johdeta jätevesiin,
Lisätiedot20859 LOVIISAN KAUPUNKI RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 10.4.2007
20859 LOVIISAN KAUPUNKI RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 10.4.2007 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN-15870 HOLLOLA PUH./TEL +358-(0)3-52 351 FAKSI/TELEFAX +358-(0)3-523 5252 SÄHKÖPOSTI/E-MAIL
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston
LisätiedotOHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.
Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,
LisätiedotSARVIJOEN KYLÄYHDISTYS RY SARVIJOEN KYLÄALUEIDEN JÄTEVESIVIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA
SARVIJOEN KYLÄYHDISTYS RY SARVIJOEN KYLÄALUEIDEN JÄTEVESIVIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA SARVIJOEN KYLÄYHDISTYS RY Tarkastus Päivämäärä 20/04/2012 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pekka Grims Timo Ojanperä
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:
LisätiedotYLEISIMMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT. JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES Henna Ryömä suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti
YLEISIMMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES Henna Ryömä suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Jätevedet voidaan hoitaa usealla tavalla Kunnan tai yksityisen vesihuoltolaitoksen (osuuskunnan)
LisätiedotYksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011
Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi
LisätiedotVESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ
FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman
LisätiedotHAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY
HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen
LisätiedotHakkapeliitantie Tammela
Uusi jätevesijärjestelmä Vanhan järjestelmän uusiminen Saapunut/Dnro: 1. Nimi KIINTEISTÖN OMISTAJA/ Osoite HALTIJA Sähköposti Puhelin virka-aikana Yhteyshenkilö, jos muu kuin hakija Yhteyshenkilön puhelin
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6)
KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)
Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle
LisätiedotJätevesien käsittely kuntoon
Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä
LisätiedotKuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta
Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus 10.6.2017. Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta - Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. - Kiinteistö liitetään
LisätiedotMiten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?
Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien
LisätiedotKIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet
LisätiedotYLI-II. Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma. Nykyiset ja uudet kiinteistöt. Työnro:21452YV Oulu 9.1.2006 AIR-IX YMPÄRISTÖ OY
YLI-II Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma Nykyiset ja uudet kiinteistöt Työnro:21452YV Oulu AIR-IX YMPÄRISTÖ OY Muut toimistot: Sepänkatu 9 A 7 KAARINA 90100 OULU TAMPERE Puh. (08) 883
LisätiedotTervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Rakennusvalvonta käsittely ja johtaminen
Tervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Hakija Postiosoite Postinumero ja toimipaikka Kylä Tontin pinta-ala Tilan nimi ja RN:o Rakennuspaikan osoite Kaavatilanne: Asemakaava Yleiskaava kaavaa
LisätiedotDiaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain
LisätiedotJÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI
JÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ 13.3.2019 ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI JÄTEVESI-INFO VESIENSUOJELU, HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYLLE ASETETUT VAATIMUKSET JA MÄÄRÄAJAT, POIKKEAMINEN,
LisätiedotJätevesijärjestelmän suunnitelma
1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)
Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotJÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ
JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotJätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
Ympäristönsuojelulaki 16 luku Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 154 Talousjätevesien käsittelyyn liittyvät määritelmät Tässä luvussa tarkoitetaan: 1) talousjätevedellä
LisätiedotKOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET
KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla
LisätiedotToimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä
LisätiedotWehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot
WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua
LisätiedotSELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o
Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:
LisätiedotKONNUNSUON ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA
Lappeenrannan kaupunki KONNUNSUON ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 27.11.2012 Rakennussuunnittelu Merja Vertanen Tulilammenkaari 13 56610 Rautjärvi puh. 050 547 7457 2(8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä
LisätiedotTAMMELAN KUNTA KYLIEN VIEMÄRÖINNIN JA YHDYSVESIJOHDON YLEISSUUNNITELMA. Työ: 21703YV00. Kaarina 27.2.2009. AIRIX Ympäristö Oy.
TAMMELAN KUNTA KYLIEN VIEMÄRÖINNIN JA YHDYSVESIJOHDON YLEISSUUNNITELMA Työ: 21703YV00 Kaarina 27.2.2009 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 52 TAMPERE 20781 KAARINA ESPOO Puh. (02) 5159 500 OULU Fax
LisätiedotKohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.
Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA SK1300 + BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011
SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi
LisätiedotLounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä
Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu
LisätiedotSelvitys vesihuoltolain mukaisesta valvonnasta ja sen tilanteesta Paimiossa
Selvitys vesihuoltolain mukaisesta valvonnasta ja sen tilanteesta Paimiossa Paimiossa on neljä osuuskuntaa, jotka huolehtivat omilla alueillaan jätevesien johtamisesta. Osuuskunnat on perustettu Paimion
LisätiedotVESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue
LisätiedotLokaPuts hankkeen työnäytös Kontiolahdella
Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Kontiolahdella Työnäytösraportti 5. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100 OULU,
LisätiedotYleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä
Yleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä Kiinteistöille, joita ei ole liitetty viemäriverkostoon, säädetään ympäristönsuojelulaissa (86/2000, sen muutoksessa 196/2011) yleisestä
LisätiedotKEHITTÄMISTOIMENPITEET
AIRIX Ympäristö Oy Eurajoen kunta Liite 1 (s.1/8) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kustannusarviot eivät ole sitovia, vaan tietyillä suunnittelussa käytetyillä yksikköhinnoilla laskettuja ja suuntaa antavia. Suunnitelmat
LisätiedotVapautusta haetaan: Vesijohtoon liittymisestä Jätevesiviemäriin liittymisestä Hulevesiviemäriin liittymisestä
KOILLIS-LAPIN Vapautushakemus vesihuoltolaitoksen YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO vesijohtoon ja viemäriin liittämisvelvollisuudesta YMPÄRISTÖNSUOJELU (Laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014 11 ) KEMIJÄRVI
LisätiedotVapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta
Ympäristölautakunta 80 01.07.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 431/11.01.05/2014 YMPLTK 80 Asia Kiinteistön omistaja hakee 13.11.2014 saapuneella hakemuksella
LisätiedotJätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä
Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä
LisätiedotJäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista:
2282 1. JÄTEVEDEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄT Liite I Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 1) saostussäiliö (saostuskaivo), jolla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai
LisätiedotMARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti
MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:
LisätiedotSisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet
Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts
LisätiedotYLI-II. Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma. Nykyiset kiinteistöt. Työnro:21452YV Oulu AIR-IX YMPÄRISTÖ OY.
YLI-II Karjalankylän jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma Nykyiset kiinteistöt Työnro:21452YV Oulu 30.11.05 AIR-IX YMPÄRISTÖ OY Muut toimistot: Sepänkatu 9 A 7 KAARINA 90100 OULU TAMPERE Puh. (08) 883
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1585/ /2019
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2019 1 (1) 62 Asianro 1585/14.05.00.01/2019 Kuopion Vesi Liikelaitoksen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen laajentaminen Pajuniemen (Nilsiä) alueelle 1.
LisätiedotKARJALOHJAN KUNTA LUONNOS. Työ: E22774. Kaarina, 21.08.2008
KARJALOHJAN KUNTA SÄRKIJÄRVEN JA PUUJÄRVEN VESIHUOLTO YLEISSUUNNITELMA LUONNOS Työ: E22774 Kaarina, 21.08.2008 AIRIX Ympäristö Oy PL 52 20781 KAARINA Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi
LisätiedotKohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.
Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,
LisätiedotJÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?
Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja
LisätiedotSuunnitteluinsinööri 10.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaava 9.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaavassa on osoitettu mm. uusia asuinaluevarauksia rantavyöhykkeelle 37 omakotitontin verran sekä matkailua palvelevia
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (1) 22 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen
LisätiedotTornionjoen vesiparlamentti
Tornionjoen vesiparlamentti Pello 22.5.2008 Vesihuoltopäällikkö Arto Seppälä 1 ! Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 2004 Orgaaninen
LisätiedotSKT Suomi Oy KUSTANNUSARVIO alv 0%
Ulvila 15.12.215 SKT Suomi Oy KUSTAUSARVIO alv % ALAMÄETIE LIJA PALUS-HARJU JÄTEVESIOSUUSKUTA RAKEUSKUSTAUSARVIO Y11 Kustannusarvio, jos kaikki alueen kiinteistöt liittyvät Linjojen kokonaispituus (m)
LisätiedotOHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?
JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat
LisätiedotLAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS. Vastaanottaja Laukaan kunta
Vastaanottaja Laukaan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 20.4.2015 LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS Kuvaus Suunnitelmaselostus
LisätiedotKunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon
LisätiedotMUUKON ALUEEN JÄTEVESIHUOLLON YLEISSUUNNI- TELMA
FCG Finnish Consulting Group Oy Lappeenrannan kaupunki MUUKON ALUEEN JÄTEVESIHUOLLON YLEISSUUNNI- TELMA Raportti 19873-P15671 12.03.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Jätevesihuollon yleissuunnitelma
LisätiedotSELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA
SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija
Lisätiedot