Kunnallisvalitukset ja sellaisiksi katsottavat asiakirjat ovat esi tyslistan liitteenä 1. Ote hallituksen päätöksestä on esityslistan liitteenä 2.

Transkriptio

1 HALLITUS LAUSUNTOJEN ANTAMINEN HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KUNNALLISVALITUSTEN JOHDOSTA, JOTKA KOSKEVAT HALLITUKSEN LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALAN SYNNYTYSTOIMINNASTA TEKEMÄÄ PÄÄTÖSTÄ ( 245) 613/06/05/03/2009 HALL 44 HUS-kuntayhtymän hallituksen Länsi-Uudenmaan sairaalan synnytys toiminnasta tekemän päätöksen ( 245) johdosta ovat seuraa vat tahot valitusajan kuluessa tehneet kunnallisvalituksen taikka sellaiseksi katsottavan vireillepanotoimen: Marjatta Donner, Jan-Erik Eklöf, Viveca Lahti, Werner Orre, Roger Weintraub ja Inger Östergård (yhteinen va litus); Jan-Erik Eklöf / vähemmistökielinen lautakunta; Hangon kaupunki, Inkoon kunta ja Raaseporin kaupunki (yhteinen valitus); Ulla-Brita Hjort; Kurt Holmberg; Johanna Holmström, Tehyn ammattiosasto n:o 901 / Thomas Berlin, Agneta Westerlund ja Michael Östman (yhteinen valitus); Juha Janhunen; Gun Khattab (oikaisuvaatimus); Harri Liuksiala ja Sari Näre (yhteinen oikaisuvaatimus); Mathias Nyström ja Tanja Pirhonen (yhteinen valitus); Asta Seppänen; Eva-Maria Sundstöm; Suomen Kätilöliitto Finlands Barnmorskeförbund ry; Barbro Viljanen. Kunnallisvalitukset ja sellaisiksi katsottavat asiakirjat ovat esi tyslistan liitteenä 1. Ote hallituksen päätöksestä on esityslistan liitteenä 2. Koska Helsingin hallinto-oikeudessa laadituissa lähetteissä myös edellä mainittuja oikaisuvaatimuksia kutsutaan valituk siksi, niitä pidetään myös tässä yhteydessä kunnallisvalituksina ja niiden allekirjoittajia valittajina. Helsingin hallinto-oikeudesta on saapunut päivätty päätös, jonka mukaan Sven Kållin tekemää kunnallisvalitusta ei ole otettu tutkittavaksi, koska se on saapunut hallinto-oikeuteen liian myöhään. Helsingin hallinto-oikeus on HUS-kuntayhtymän hallitukselle lähettämissään asiakirjoissa pyytänyt valitusten johdosta lausun toja sekä liittämään asiakirjoihin valituksenalaisen päätöksen perusteena olevat asiakirjat. Asiakirjat on palautettava hallinto-oikeudelle viimeistään Prosessuaalisista syistä on Helsingin hallinto-oikeudelle annet tava lausunto jokaisesta valituksesta erikseen. Lausunnot ovat liitteenä 3.

2 Päätösesitys Hallitus päättää esittää Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavaa. 1. Helsingin hallinto-oikeuden pitää hylätä hallituksen tekemää päätöstä 245 koskevat valitukset ja kaikki niissä esitetyt vaatimukset kokonaisuudessaan, mukaan lukien päätöksen täytäntöönpanon ja toimeenpanon kieltämistä koskevat vaatimukset sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset. 2. Mikäli joku valittajista esittää minkä tahansa uuden vaatimuksen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle tulee varata tilaisuus antaa vaatimuksesta lausunto. Perustelut Valtuuston lainvoimainen talousarviopäätös synnytystoiminnan siirtämisestä Valituksissa esitetyistä perusteista ja perusteluista HUS-kuntayhtymän valtuusto hyväksyi HUS-kuntayhtymän talousarvion vuodelle Talousarvion käyttötalousosassa Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoaluetta koskevassa kohdassa on maininta Synnytystoiminnan siirto Hyksiin ja Lohjan sairaalaan alkaen. Vastaavasti HYKS-sairaanhoitoaluetta ja Lohjan sairaanhoitoaluetta koskevissa kohdissa on maininta Synnytystoiminnan lisääminen alkaen. Valtuuston tekemästä talousarvion hyväksymispäätöksestä ei ole valitettu valitusajan kuluessa. Päätös on siis lainvoimainen. Lainvoimaisella päätöksellä on näin ollen sitovasti ratkaistu se, että Länsi-Uudenmaan sairaalan (jäljempänä LUS ) synnytystoiminta loppuu alkaen, koska synnytystoiminta siirretään toisaalle. Tärkeimmät valituksissa esitetyt perusteet ja perustelut valittajien vaatimuksille ovat nämä: Menettelyvirheet. Valituksissa viitataan LUS:n synnytystoiminnan lopettamista koske vasta hallituksen päätöksestä ( ) tehtyjen oikaisuvaatimusten käsittelemiseen hallituksen kokouk sessa Valituksenalaisen päätöksen valmiste lemista pidetään toisaalta yksipuolisena ja harhaanjohta vana. Toimivallan ylittäminen. Valituksenalaisen päätöksen tekemisen katsotaan olevan muun muassa valtioneuvos ton asetuksen 1019/ :n, HUS-kuntayhtymän perussopimuksen 3 :n ja HUS-kuntayhtymän hallintosään nön 4 :n vastainen. Muu lainvastaisuus. Valituksissa mainitaan, että valituksenalainen päätös tai siihen johtanut menettely on Suo men perustuslain, hallintolain, kielilain, erikoissairaanhoi tolain sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain vastainen. Päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevia vaatimuk sia perustellaan muun muassa sillä, että täytän töönpanon johdosta valitus kävisi hyödyttömäksi.

3 Oikaisuvaatimusten käsitteleminen hallituksen kokouksessa Monissa niistä oikaisuvaatimuksista, joita hallituksen päätök sestä tehtiin, keskeisenä vaatimuksena oli, että tuo päätös pitää kumota joko kokonaan tai osittain. HUS-kuntayhtymän hallitus päät tikin kumota hallituksen päätöksen ja ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi. Koska asia käsiteltiin uudelleen, oli prosessioikeudellisesti tarpeetonta käsitellä oikaisuvaatimuksia laajemmin tai yksityiskohtaisemmin kuin hal litus teki. Kuten valituksenalaista päätöstä koskevasta pöytäkirjanotteesta ilmenee, hallitus käsitteli oikaisuvaatimuk sissa esitettyjä vaatimuksia, seikkoja ja perusteita (mm. lapsen turvallisuus, HUS:n kustannustehokkuus, lääkärimäärän riittä vyys, ruotsin kielen asema ja kielivaikutusarvio) päätöksensä perusteluissa. Tiettävästi mikään oikaisuvaatimuksissa esitetty asian kannalta vaikutuksellinen tai merkityksellinen seikka ei hallituksen kokouksessa :n 245 kohdalla jäänyt vaille asianmukaista, huolellista ja perusteellista käsittelyä. Oikaisuvaatimusten ja niiden käsittelemisen seurauksena hallituksen päätöksen sisältö muuttui. Kuten pöytäkirjanotteista ilmenee, hallituksen tekemä pää tös 245 on osittain erilainen kuin hallituksen päätös Eräissä valituksissa viitataan kuntalain (365/1995) 89 :n 2 momenttiin, jonka mukaan oikaisuvaatimus on käsiteltävä vii pymättä. Tältä osin HUS-kuntayhtymä toteaa, että pidetty hallituksen kokous oli käytännössä ajallisesti ensimmäi nen tilaisuus, jossa oikaisuvaatimukset oli mahdollista käsitellä. Sitä viivytyksettömämpään asian käsittelemiseen ei ollut edel lytyksiä. Valmistelun asianmukaisuus ja virheettömyys yleisesti sekä yhteistyö kuntien kanssa Tietyissä valituksissa väitetään, että asian valmisteluteksti ja päätösehdotus ovat yksipuolisia ja harhaanjohtavia. Lisäksi katsotaan, että valituksenalainen päätös poikkeaa valtio neuvoston asetuksesta 1019/2004, joka koskee hoitoon pääsyn toteuttamista ja alueellista yhteistyötä, sekä HUS-kuntayhtymän perussopimuksesta ja hallintosäännöstä. Tiettyjen valittajien mukaan olisi valituksenalai sen pää töksen tekeminen mm. edellyttänyt laajempaa yhteistoimintaa kuntien kanssa. Tältä osin on todettava, että synnytystoiminnan järjestelyjä valmisteltiin johtajaylilääkäri Juha Tuomisen asetta missa kahdessa työryhmässä. Toinen työryhmä selvitti synny tystoiminnan järjestämistä HUS:ssa ja toinen Loh jan ja Tammisaaren sairaaloiden elektiivisen kirurgian ja päi vystyskirurgian yhteistyön tiivistämistä ja koordinoimista. Mo lemmissa työryhmissä oli edustus HYKS:sta, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelta ja Lohjan sairaanhoitoalueelta sekä hen kilöstön edustajat. Lisäksi HYKS:n naisten- ja lastentautien tulosyksikön johtaja Jari Petäjä laati selonteon synnytystoiminnan järjestämisestä HUS:ssa Hallituksen kokouksessa esitel tiin raportit

4 Taloutta koskevat tiedot ja perusteet synnytystoiminnan järjestelyistä erityisesti koskien Tammisaaren synnytystoiminnan lopettamista. Hallitus päätti kokouksessaan merkitä tiedoksi ko. kokouksen liit teinä olevat raportit ja selonteon sekä pyytää lausunnot edellä mainituista asiakirjoista Länsi-Uudenmaan, Lohjan ja HYKS:n sairaanhoitoalueiden lautakunnilta, vähemmistökieliseltä lauta kunnalta, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueeseen kuuluvilta kunnilta ja henkilöstötoimikunnalta. Pyydetyt lausunnot saatiin, ja ne ovat olleet kokonaisuudessaan hallituksen jäsenten käytettävissä. Lisäksi asia on käsitelty Länsi-Uuden maan sairaanhoitoalueen yhteistyötoimikunnassa. Tärkeää on lisäksi huomata, että hallitus päätti ( 245) käynnistää syksyllä 2009 yhteistyössä Länsi-Uuden maan sairaanhoitoalueen kuntien kanssa selvitys työn, jonka tavoitteena on laatia ehdotus resurssien optimaali sesta käytöstä alueen terveydenhuollossa (päätöksen kohta 3). Selvitystyön tulee olla valmis mennessä. Synnytystoiminnan järjestelyjä koskeva päätöksenteko ja hanke kokonaisuudessaan ovat perustuneet laajaan ja objektiiviseen selvitystyöhön. HUS-kuntayhty män jäsenkunnille on tarjoutunut lukuisia mahdollisuuksia esittää näkökantojaan asiasta. Syn nytystoiminnan järjestelyjä on käsitelty myös useissa tiedotus- ja infotilaisuuksissa. On perusteetonta olettaa, että mikäli tehtäisiin päätöksen valmistelumateriaalissa ehdotettu ns. Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kokonaisuusarvio, esille tulisi uusia seikkoja, jotka vaikuttaisivat operatiivisten toimintojen tehok kuus- tai turvallisuuslukuja parantavasti. Keskipitkällä aikavälillä arvioidaan, että HUS:ssa on 4 5 synnytysyksikön tarve. Tarkoituksena on tarkistaa lainsäädännön edellyttämää järjestämissuunnitelmaa tällä valtuustokaudella. Ennen järjestämissuunnitelman tarkistamista voidaan luonnolli sestikin tehdä yksittäisiä toiminnan järjestelyjä. LUS:n synnytystoiminnan lopettamista koskeva asia on kaut taaltaan valmisteltu asianmukaisesti, huolellisesti, perusteelli sesti ja puolueettomasti sekä riittävässä yhteistoiminnassa kun tien kanssa. Asian valmistelua on yksityiskohtaisemmin selostettu valituksenalaisen päätöksen perustelujen kohdassa Asian valmistelu ja esittely. Valittajien esittämiä LUS:n kustannuksia ja muita taloutta kos kevia mainintoja on syytä arvioida sen valossa, kuinka asiaa on selostettu valituksenalaisen päätöksen perusteluissa: (---) naistentautien ja synnytysten ikävakioidut kustan nukset vuonna 2007 asukasta kohden olivat Länsi-Uu denmaan alueella 59 % maan keskiarvoa korkeammat ja samalla Suomen kalleimmat. Lisäksi somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioitu palvelujen käyttö vuonna 2007 oli runsainta Länsi-Uudenmaan vä estöllä (18 % yli maan keskitason). Ikä- ja sukupuoliva kioitu kirurgian erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö oli Länsi-Uudenmaan

5 väestöllä toiseksi runsainta (20 % yli maan keskitason). Valittajien esittämissä taloutta ja kustannuksia koskevissa tie doissa ei liene otettu huomioon niitä vaikutuksia, joita esimer kiksi päivystysjärjestelmän asianmukaistaminen aiheuttaa. Va lituksenalaisen päätöksen perusteluissa mainitaan tältä osin mm. seuraavaa: Päivystysten muutos sairaalapäivystyksiksi on käyn nistetty HUS:n operatiivisen johdon arvioitua sen välttä mättömäksi ja kiireelliseksi. Asiaa on käsitelty HUS:n sairaanhoidon johtoryhmässä Johtoryhmän kokouksessa sairaanhoitoalueiden johtajat ovat toden neet seuraavaa: Porvoon sairaanhoitoalueella on ilmoi tettu siirrytyn obstetriikassa (synnytystoiminnassa) sairaalapäivystykseen ja anestesiapäivystyksen osalta asia on suunnitteilla. Lohjan sairaanhoitoalueella on sekä anestesiologian että obstetriikan sairaalapäivystys, ja Länsi-Uudellamaalla päivystysten on ilmoitettu olevan vapaamuotoisia (kotipäivystyksiä valmiusajalla) päivys tyksiä, joskin obstetrisen päivystyksen on ilmoitettu ole van käytännössä muu sairaalapäivystys, joksi se voi daan muuttaa vaikka Länsi-Uudenmaan sairaalan oma virkapohja, 3 gyneko logian erikoislääkäriä ja yksi erikoistuva sairaalalääkäri jaettuna vuoroin gynekologiaan, vuoroin kirurgiaan, ei riitä päivystyksen ylläpitämiseen työaikalain mukaisesti (maksimi ylityömäärä on 330 tuntia vuodessa. Työaika lain tahallisesta tai huolimattomuudesta johtuvasta rik komuksesta on työnantaja tuomittava sakkoon, Työ aikalaki, 42 ), joten sairaalassa joudutaan turvautu maan keikkailijoihin. HUS:n sisäisiä keikkailijoita koskee sama työaikaraja, johon siis mukaan luetaan oman työ pisteen ja keikkapisteen työaika. HUS:n talousarvio vuodelle 2010 on jouduttu valmistelemaan kahden prosentin tuottavuustavoitteen sisältävänä, ja senkin jälkeen talousarvio jää alijäämäiseksi. Nopeasti vaikeutunut HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien taloustilanne pakottaa et simään sellaisia rakenteellisia hoitojärjestelmien muutoksia, joilla potilasturvallisuuden vaarantumatta ydintehtävään kes kittyen voidaan saavuttaa kustannussäästöjä. Suomessa jo tapahtuneen sairaaloiden keskittymiskehityksen perusteella voidaan todeta, että synnytystoiminnan keskittäminen suu rempiin yksiköihin täyttää nämä erikoissairaanhoidon kehit tämisehdot; tehokkuuden yhdistettynä turvallisuuteen. Tammisaaren synnytystoimintaa selvittänyt työryhmä, jossa oli myös laaja edustus Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalu eelta, totesi raportissaan muun muassa, että LUS:n synnytystoiminta aiheuttaa HUS-kuntayhty mälle noin 1,9 miljoonan euron henkilöstö-, lääkärien päi vystys- ja tilakustannukset. Selvitykset osoittavat, että LUS:n operatiivinen toiminta mu kaan lukien synnytykset ja naistentaudit on oleellisesti kal liimpaa kuin muualla ja että sairaalassa on ylikapasiteettia, jota ei voida täyttää siirtämällä sinne toimintoja muualta. Sel vitysten perusteella toimintojen uudelleenjärjestelyt lisäävät vastasyntyneen turvallisuutta.

6 LUS:n hoitamat synnytykset on mahdollista hoitaa HUS:n muiden synnytyssairaaloiden toimesta ilman tilainvestointeja ja ilman lisähenkilöstöä. Esimerkiksi Lohjan sairaala pystyy nykytilantee seen verrattuna, ilman tila- ja henkilöstöinves tointeja, vastaanotta maan vuotuista synnyttäjää li sää. Synnytysten siirtyminen pois LUS:sta ei aiheuta suoria menolisäyksiä vastaanottavissa sairaaloissa ennen kaikkea siksi, että kaikissa HUS:n synnytyssairaaloissa arvioidaan olevan yhteensä 1900 synnytyspaikan lisäysmahdollisuus il man rakennusinvestointeja. Eräissä valituksissa mainitaan venäläisten tai ylipäätään ulkomaalaisten synnyttäjien LUS:lle tuomista tuloista ja katso taan, että tuo tulonlisäys tulisi nähdä myönteisenä asiana. Arvioitaessa tätä näkemystä on todettava, että erikoissai raanhoidon palvelujen myynti ja markkinointi ulkomaalaisille on monia eettisiä ja taloudellisia sekä terveydenhoidon jär jestämiseen liittyviä käytännöllisiä ja juridisia kysymyksiä si sältävä kokonaisuus. Ulkomaisten synnyttäjien osalta toiminta sisältää myös ris kejä. Jos ilmenee vaikeita komplikaatioita tai vastasyntynyt tarvitsee tehohoitoa, LUS tukeutuu HYKS:n sairaaloihin ja aiheutuvat kustannukset voivat helposti ylittää potilaan mak sukyvyn. HUS-kuntayhtymän synnytystoiminnan kokonaisuuden kan nalta ei ulkomaisten synnyttäjien hoidosta saaduilla tuloilla ole merkitystä. Ulkomaisten synnyttäjien lukumäärän huo mioon ottaen heidät voitaisiin haluttaessa kapasiteetin puo lesta hoitaa HUS-kuntayhtymän muissa synnytysyksiköissä. Periaatteellisella tasolla ulkomaisten synnyttäjien ja vas tasyntyneiden hoito ei eroa muusta ulkomaisille henkilöille myytävästä HUS:n erikoissairaanhoidosta. Kokoavasti ja valituksenalaisen päätöksen perusteluihin vii taten on siis kiistatonta, että synnytysten keskittäminen luo todellista säästöpotentiaalia. Valittajat eivät ole osoittaneet, että hallituksen päätöksenteko ( 245) olisi taloutta koskevien lukujenkaan osalta pohjautunut virheellisiin tai puutteellisiin tietoihin. Vastasyntyneiden turvallisuus Tietyissä valituksissa viitataan vastasyntyneiden turvallisuutta koskeviin tilastotietoihin. Näitä asioita selostetaan valituk senalaisen päätöksen perusteluissa mm. seuraavasti. HUS:n pienten sairaaloiden keskimääräinen perinataalikuolleisuus (kuolleisuus syntymää edeltävän ja sen jäl keisen viikon aikana) oli 61 % korkeampi kuin Jorvin tai Kätilöopiston sairaaloissa. Kuolleisuus on ainoa käytössämme oleva mittari. Vaikeasti sairaiden vastasyntyneiden vammautumista sekä tehohoidon komplisoitumista koskevia mittareita ei ole. Vammautu mista ja komplisoitumista kuitenkin liittyy sairaiden vastasyntyneiden alkuhoidon ja siirtokuljetusten kokonai suuteen. Lausuntomateriaalissa tuotiin esille Valviran tiukentuneet

7 Kielelliset oikeudet sekä kielivaikutukset ja niiden arviointi kannanotot, jotka edellyttävät sairaala päivystystä jotta hätäkeisarileikkausvalmiutta voidaan pitää riittävänä. Edelleen tuotiin esille 2008 hyväksytty vastasyntyneen Käypä hoito -suositus, jossa annetaan normit välittömän hätäkeisarileikkauksen mahdollista valle sairaalassa kokoaikaisesti tapahtuvalle päivystys valmiudelle. Hallituksen materiaalissa tuli myös esille HUS:n synnytystoiminnoista ja lääketieteellisestä toiminnoista vastaavien virkamiesten näkemys siitä, että edellisten seikkojen vuoksi synnytystoimintojen turvalli suustasoa on nostettava. Valittajien tarkoittamat turvallisuutta koskevat seikat on näh tävä synnytystoiminnan uudistamista koskevan hankkeen päätavoitteita ja yleistä taustaa vasten. Synnyttäjien ja las ten turvallisuus on hankkeessa keskeisimmässä asemassa. Valittajat eivät ole esittäneet mitään syytä tarkastella turvallisuuskysymyksiä toisin kuin valituksenalaisen päätöksen perusteluissa on tehty. Mitä turvallisuuskysymyksiin muuten tulee, HUS-kuntayh tymä viittaa valituksenalaisen päätöksen perusteluihin ja se lontekoon Synnytystoiminnan järjestäminen HUS:ssa , erityisesti sen sivuille Suomen perustuslain (731/1999) 17 koskee oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin. Julkisen vallan on 17 :n mu kaisesti huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen vä estön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista sa man laisten perusteiden mukaan. Perustuslain 22 :ssä sää detään, että julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kaikessa julkisessa toimin nassa on perustuslain 2 :n 3 momentin mukaisesti nouda tettava tarkoin lakia. Perustuslain 122 :n ja kielilain (423/2003) 35 :n mukaan hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejao tuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään saman laisten perusteiden mukaan. Kielilain 23 :n mukaan viran omaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että yksilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 33 a :n 2 momentin mukaan erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia käsittävän sairaan hoitopiirin kuntayhtymän sairaanhoito järjestetään kuntayh tymän molemmilla kielillä siten, että potilas saa palvelut valit semallaan kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi. Valituksissa viitataan myös lakiin potilaan asemasta ja oike uksista (785/1992). Tämän lain 3 :n 3 momentin mukaan potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on mahdollisuuksien mukaan otettava hänen hoidossaan ja kohtelussaan huomioon. Kyseisen lain 3 :n 4 momentti on tällainen:

8 Potilaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruot sin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään kielilain (423/2003) 10, 18 ja 20 :ssä. Kuntien ja kuntayhtymien velvollisuudesta järjestää terveyden- ja sairaanhoitopal veluja suomen ja ruotsin kielellä säädetään kansanter veyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 5 :n 2 mo mentissa edellytetään, että terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava selvitys mm. potilaan terveydentilasta ja hoidon merkityksestä siten, että potilas riittävästi ymmärtää sen si sällön. Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei osaa potilaan käyttämää kieltä taikka potilas ei aisti- tai puhevian vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdit tava tulkitsemisesta. LUS:n synnytystoiminnan lopettamisessa kyse ei ole LUS:n sulkemisesta, vaan sairaalan yksittäisen toiminnon lakkaut tamisesta. Synnytysten lopettamisen keskeinen perustelu on koko HUS:n synnytysjärjestelmän turvallisuuden ja toiminta varmuuden parantaminen päivystyksiä keskittämällä. LUS:n synnytystoimintojen lakkauttamisen yhteydessä LUS:n syn nytystoiminnan alueellinen vastuu siirretään Lohjan sairaa laan. HUS-kunta yhtymän alueella synnyttäjillä on kuitenkin pääsääntöisesti oikeus valita synnytyssairaalansa. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että kaikki kieleen ja kielen käyttämiseen liittyvät säännökset koskevat HUS-kuntayhty mää kokonaisuutena, eivät yksittäistä sairaanhoitopiirin alu etta. HUS-kuntayhtymän hallintosäännön 2 :n mukaan HUS-kuntayhtymän sairaalat yhdessä muodostavat erikois sairaanhoitolain 12 :ssä tarkoitetun terveydenhuollon toi mintayksikön. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue on valta kunnan mittakaavassa pieni, eikä se ole suuri HUS-kuntayh tymän kään mittakaavassa (2,9 % HUS:n väestöstä). Kaikki HUS:n etäisyydet ovat valtakunnan mittakaavassa pieniä. HUS:n ruotsinkielisestä väestöstä 80 % asuu Länsi-Uuden maan sairaanhoitoalueen ulkopuolella. LUS:ssa on vuosittain synnyttänyt yhteensä noin 400 hanko laista, inkoolaista tai raaseporilaista naista, joista 57 % on ruotsinkielisiä (n. 230 äitiä) ja 39 % on suomenkielisiä (n.155 äitiä). Vertailun vuoksi mainittakoon, että Lohjan sairaalan vastuuväestöstä ruotsinkielisiä on 4,5 % ja vastaavasti Loh jalla synnyttää vuosittain noin 30 ruotsinkielistä äitiä. Helsin gin yliopistollisen keskussairaa lan ( HYKS ) sairaaloissa syn nyttää vuosittain Länsi-Uuteenmaa han nähden arviolta lähes nelinkertainen määrä äidinkieleltään ruotsinkielisiä naisia, 950 äitiä. HUS-piirin ruotsinkieliset (kaikki ikäluokat) jakautuivat 2008 seuraavasti: HYKS sairaanhoitoalue ; Porvoon sairaanhoitoalue ; Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue ; Lohjan sairaanhoitoalue 4.069; ja Hyvinkään sairaanhoitoalue

9 Väestöennusteessa Lohjan sairaanhoitoalueen vuotias väestö kasvaa 2,3 % ja Länsi-Uudenmaan saman ikäinen vä estö vähenee 5,6 % 2020 mennessä. Hedelmällisyysikäisten ruotsinkielisten naisten (15 49 vuotta) osuus kaikista alueen naisista on hitaasti laskenut vuoden ,6 %:sta vuoden ,0 %:iin. Näyttää siltä, että ruotsinkielisten osuus ei ai nakaan siis lisäänny, vaan vähenee, ja suhteellisen osuuden lisäksi absoluuttisetkin määrät vähenevät. LUS:n synnytystoimintojen siirtäminen Lohjan sairaalaan yhdistettynä synnyttäjien vapaaseen hakeutumiseen mihin ta hansa HUS:n synnytysyksikköön vaikuttaa ruotsinkieliseen palveluun sen mukaisesti, mihin synnyttäjät hakeutuisivat. Ne synnyttäjät, jotka hakeutuisivat Porvoon sairaalaan, saisivat kattavasti äidinkielisen palvelun. Ne, jotka hakeutuisivat HYKS-sairaaloihin, saisivat samanasteisesti ruotsinkielellä to teutuvan palvelun kuin selvä enemmistö HUS-piirin kaikista ruotsinkielisistä synnyttäjistä nykyisin. Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunta on päivätyssä lausunnossaan kiinnittänyt erityistä huomiota ruotsinkieliseen palveluun ja todennut Lohjan sairaalassa panostettavan jatku vasti henkilökunnan ruotsinkielen koulutukseen. Lautakunta toteaa, että merkittävä osa lääkäreistä ja hoitohenkilökunnasta on kaksikielinen. Lautakunta mainitsee toimintaa kehitettä essä kiinnittävänsä erityistä huomiota Suomen molemmilla vi rallisilla kielillä annettavaan hyvään erikoissairaanhoitoon. Lainsäädännöllinen velvoite tarjota ruotsinkielisiä palveluita koskee siis yhtäläisenä kaikkia HUS:n sairaaloita, kaikkia erikoisaloja ja toimintoja. Siten on tarkasteltava, mitä käytän nöllisiä seurauksia synnytystoimintojen lopettamisesta LUS:ssa on ruotsinkielisen henkilökunnan määrälle muissa yk siköissä. Vaikuttavin seikka on se, että synnytystoimintoihin liittyvälle henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus siirtyä toimintojen mukana HUS-kuntayhtymän muihin sairaaloihin. Oletettavasti osa henkilöstöstä siirtyisi Lohjalle, mikä edesauttaa Lohjaa ruotsinkielisen synnytyspalvelun kehittämisessä. Vaikutukset HYKS-alueella olisivat vähäisemmät. Osa hoitohenki löstöstä jäisi LUS:iin ja siirtyisi muiden kuin synnytystoimintojen pa riin. Näiden henkilöiden osalta kielivaikutus olisi neutraali. Kielivaikutusarvion perusteella LUS:n synnytystoimintojen lakkauttaminen ei väestötasolla kokonaisuutena huononna ruot sinkielisen palvelun toteutumista. Päinvastoin poistuvan syn nytystoiminnan korvautuessa jollakin muulla LUS:n paikallisen väestön erikoissairaanhoidon palvelulla ruotsinkielellä palvel tavien henkilöiden lukumäärä nousisi selvästi. Kun nyt kyse on 230 ruotsinkielisen asiakkaan tai perheen palvelusta vuosit tain, mikä tahansa polikliininen toiminto nostaisi tämän luvun tuhansiin ruotsinkielisiin palvelutapahtumiin. Synnytystoiminnan järjestelyistä riippumatta HYKS:n ja Lohjan sairaanhoitoalueen ruotsinkielisiä palveluita kehitetään. Teh tyjen selvitysten perusteella ruotsinkielisten synnyttäjien pal velu omalla äidinkielellään voidaan synnytystoiminnan järjes telyissä taata mm. perustuslain, kielilain, erikoissairaanhoito lain sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukai sesti. Kuten valituksenalaisen päätöksen perusteluista ja valmisteluaineistosta ilmenee, päätöksen kielivaikutuksia koskeva arvio on

10 Päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevat vaatimukset tehty asianmukaisesti, huolellisesti ja riittävän seikkaperäi sesti. Täydellinen kielellisten vaikutusten arviointi ei ole tar peen. Tärkeä merkitys tässä asiassa on myös sillä, että hallitus päätti ( 245), että kielellisten oi keuksien toteutumista Läntisellä Uudellamaalla ja koko HUS-alueella vahvistetaan HUS:n kieliohjelman tavoitteiden mukai sesti (päätöksen kohta 4). Eräät valittajat katsovat, että päätöstä koskeva muutoksenhaku käy hyödyttömäksi, jos täytäntöönpanoa ei kielletä. Valituksissa viitataan mm. lakkautusaikataulun tiukkuuteen sekä siihen, että täytäntöönpanotoimet aiheuttavat henkilöstölle epävarmuutta ja että riskinä on pätevän henkilöstön hakeutuminen pois. Ajatus muutoksenhaun tulemisesta hyödyttömäksi pohjautunee valittajien omiin päätelmiin, eikä väitettä ole dokumentoitu. Henkilöstön keskuudessa vallitsevan ilmapiirin kannalta on tärkeä merkitys sillä, että HUS-kuntayhtymän hallitus päätti , että asian jatkovalmistelu toteutetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa noudattaen lakia työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa sekä HUS:n yhteistoimintaopasta (päätös 245, kohta 5). Valittajien tarkoittamat seikat ja uhat eivät toteutuessaankaan johtaisi siihen, että täytäntöönpanokiellolle olisi laillisia edellytyksiä. Vaatimuksia päätöksen täytäntöönpanon ja toimeenpanon kieltämisestä ei näin ollen voida hyväksyä. Kuten edellä on mainittu, HUS-kuntayhtymän valtuuston tekemällä talousarvion lainvoimaisella hyväksymispäätöksellä on sitovasti ratkaistu se, että LUS:n synnytystoiminta loppuu alkaen. Lainvoimainen päätös merkitsee, että valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanoa ei voida laillisesti kieltää. Myös tässä yhteydessä on korostettava, että LUS:n synnytystoiminnan lopettamisessa kyse ei ole LUS:n sulkemisesta, vaan sairaalan yksittäisen toiminnon lakkauttamisesta. Täydentävät perustelut Mikäli Helsingin hallinto-oikeus katsoo, että edellä esitetyt perustelut eivät riitä HUS-kuntayhtymän vaatimusten hyväksy miseen kokonaisuudessaan, lisäperusteluja on esitetty mm. seuraavissa asiakirjoissa, jotka toimitetaan Helsingin hallinto-oikeudelle HUS-kunta yhtymän hallituksen antamien lausun tojen yhteydessä: Petäjä, Jari: Synnytystoiminnan järjestäminen HUS:ssa HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksi kön johtajan selonteko kokonaistilanteesta. ( ) Työryhmäraportti: Synnytystoiminnan järjestäminen HUS:ssa Työryhmäraportti: Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaaloi den elektiivisen kirurgian ja päivystyskirurgian yhteistyön tiivistäminen ja koordinointi. HUS-kuntayhtymän hallituksen tekemä pää tös 245 perusteluineen

11 HUS-kuntayhtymän hallituksen tekemä pää tös 177 perusteluineen. Valituksenalaista päätöstä arvioitaessa on otettava huomioon lisäksi Suomen perustuslain 121 :ssä tarkoitettava kunnalli nen itsehallinto, joka kuntalain 2, 8 ja 86 :n välityksellä ulottuu myös kuntayhtymiin. Yhteenveto HUS-kuntayhtymän hallituksen tekemä päätös 245 on syntynyt virheettömässä järjestyksessä. Päätöstä tehdessään hallitus ei ole ylittänyt toimivaltaansa. Hallitus ei esimerkiksi ole rikkonut yhdenvertaisuusperiaatetta, tarkoi tussidonnaisuuden periaatetta, objektiviteettiperiaatetta tai suhteellisuusperiaatetta eikä mitään muutakaan harkintaval lan rajoitusperiaatetta. Hallituksen päätös on tehty noudat taen tarkoin sekä asiaa koskevia substanssisäännöksiä että menettelysäännöksiä. Päätös ei ole miltään osin lainvastai nen. Kaikki hallituksen päätöksestä tehdyt vali tukset ovat perusteettomia, minkä vuoksi valitukset ja kaikki niissä esitetyt vaatimukset pitää kokonaisuudessaan hylätä. Kunkin lausunnon yksityiskohtien ja erityisten perustelujen osalta HUS-kuntayhtymä viittaa asianomaisiin lausuntoihin. Asian käsittely Veikko Simpanen Kirsi Aropaltion, Harry Yltävän, Henrika Zilliacus-Tikkasen ja Pietari Jääskeläisen kannattamana esitti, että hallitus päättää keskeyttää hallituksen päätöksen toimeenpanon mainittua päätöstä koskevien Helsingin hallinto-oikeudelle jätettyjen valitusten johdosta ja ilmoittaa tämän toimeenpanon keskeytyspäätöksen Helsingin hallinto-oikeudelle annettavissa asiaa koskevissa lausunnoissa. Lisäksi hallitus edellyttää, että asia tuodaan hallituksen käsiteltäväksi heti sen jälkeen kun Helsingin hallinto-oikeuden päätös asiaa koskevista valituksista on annettu. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösesityksestä poikkeava esitys, josta on äänestettävä. Puheenjohtajan ehdotuksesta hyväksyttiin äänestysjärjestys, jonka mukaisesti ne, jotka ovat esittelijän päätösesityksen kannalla äänestävät JAA ja ne jotka ovat Simpasen esityksen kannalla äänestävät EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 9 JAA-ääntä ja 7 EI-ääntä ja 1 jäsen oli poissa. Puheenjohtaja totesi hallituksen äänin 9-7 hyväksyneen esittelijän päätösesityksen. Äänestyspöytäkirja on pöytäkirjan liitteenä 1. Päätös Lisätietoja Esitys hyväksyttiin. Raimo Kekkonen, puh , , Lasse Viinikka, puh , Aarre Tähti, puh