15. Kasvatustieteiden tiedekunnan tieteellinen jatkokoulutus

Transkriptio

1 15. Kasvatustieteiden tiedekunnan tieteellinen jatkokoulutus Jatkokoulutuksen tavoitteet ja rakenne Tieteellisellä jatkokoulutuksella tarkoitetaan tieteelliseen jatkotutkintoon tähtäävää tutkijankoulutusta. Tutkintoasetuksen (576/ 1995) mukaan tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Tutkijankoulutuksen tarkoituksena on tarjota tieteellisistä jatko-opinnoista ja mahdollisesti tutkijan urasta kiinnostuneille opiskelijoille mahdollisuus toimia tiedeyhteisössä, kartuttaa tutkimuksessa tarvittavia tietoja ja taitoja sekä saada ohjausta tutkimustyössä. Jatkokoulutus edellyttää opiskelijalta innostuneisuutta tutkimustyöhön ja aktiivisuutta opinnoissa. Koulutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi jokaisen opiskelijan tulisi mahdollisuuksien mukaan sijoittua johonkin tiedekunnassa toimivaan tutkimusryhmään. Tiedekunnan ohjaus- ja tukiresursseja suunnataan aktiivisesti toimiville opiskelijoille. Pääsääntöisesti jatko-opinnoissa tähdätään kasvatustieteen tohtorin tutkintoon (160 ov), mutta on myös mahdollista suorittaa kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto (80 ov) esim. välitutkintona tohtorin tutkintoon. Lisäksi tiedekunnassa voi erityistapauksessa suorittaa myös filosofian tohtorin tutkinnon[1]. Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto ( alkaen maisteri) tai muu vastaavantasoinen koulutus. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että yliopisto toteaa suoritetun tutkinnon tai koulutuksen antavan riittävät valmiudet kasvatustieteelliseen jatkokoulutukseen. Jatko-opinnot koostuvat 1) pääaineen opinnoista, 2) sivuaineopinnoista, 3) lisensiaatintutkimuksesta tai tohtorin tutkinnossa lisensiaatintutkimusta vastaavasta määrästä 4) muita tieteellisiä opintoja sekä 5) väitöskirjasta ja sen julkisesta puolustamisesta. Tutkintojen pääaineena voi olla kasvatustiede, kasvatuspsykologia tai musiikkikasvatus. Opetussuunnitelman rakenne on ohessa olevan kaavion mukainen: Laajuus: Tohtorin tutkinto Lisensiaatin tutkinto n. 80 ov 5. Väitöskirja n. 35 ov 4. Muita tieteellisiä opintoja 3. Lisensiaatin tutkimus väh. 20 ov väh. 25 ov 2. Sivuaineopintoja 1. Pääaineen opintoja [1] Filosofian tohtorin tutkinnon suoritusoikeus voidaan myöntää henkilölle, joka on suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa muun kuin kasvatustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon, ulkomaisessa korkeakoulussa suomalaista ylempää korkeakoulututkintoa vastaavan tutkinnon tai jolla tiedekunta muuten toteaa olevan edellä mainittuja tutkintoja vastaavat tiedot ja valmiudet. Tutkinnon pääaineen täytyy kuitenkin soveltua tiedekunnan oppiaineisiin ja ohjausresursseihin. Tällöin tarvittavista kasvatustieteellisistä täydennysopinnoista sovitaan erikseen tutkinnon valvojan kanssa.

2 Jatko-opintojen suunnittelu ja opinto-oikeuden hakeminen Opinto-oikeuden saaminen ja opiskelu tutkijankoulutuksessa edellyttää vakavaa sitoutumista opintoihin. Vaikka tutkijankoulutus on usein sivutoimista, on sen silti oltava aktiivista ja säännöllistä. Tutkijanopintoja kannattaa harkita, mikäli on menestynyt perustutkinnon opinnoissa hyvin ja on kiinnostunut jatkamaan myös vaativampaa tieteellistä tutkimusta ja opiskelua pääaineensa alueella. Seuraavassa esitetään vaiheittain, miten opinto-oikeuden hakeminen ja opintojen aloittaminen tapahtuu: Opiskelija tutustuu opintovaatimuksiin ja laatii alustavan opiskelu- ja tutkimussuunnitelman. Tässä vaiheessa on hyödyllistä osallistua jatko-opiskeluinfopäivään, joka järjestetään syksyisin. Opiskelija käy neuvottelemassa pääaineensa professorin kanssa suunnitelmistaan. Neuvottelussa arvioidaan, tarvitaanko pohjakoulutusta täydentäviä opintoja ja onko tutkimuksen aihe sellainen, että sitä pystytään tiedekunnan tutkimusryhmien puitteissa ohjaamaan, ja kuka voisi toimia tutkimuksen ohjaajana. Tavoitteena on, että opiskelija työskentelee jonkin olemassa olevan tutkimusryhmän jäsenenä. Mikäli tutkimuksen ohjaajaksi tulee joku muu kuin pääaineen professori, opiskelija käy neuvottelemassa myös hänen kanssaan tutkimussuunnitelmastaan ja sopimassa ohjaussuhteesta. Professori voi osoittaa jo tutkimussuunnitelman laatimisen yhteydessä suoritettavaksi kirjallisuutta esim. opetussuunnitelman kohdasta 1. Opiskelija laatii tiedekunnalle opinto-oikeushakemuksen, johon tulee liittää em. neuvottelujen pohjalta laadittu tarkennettu opinto- ja tutkimussuunnitelma sekä selvitys opinto-oikeuden perustana olevasta tutkinnosta tai muista opinnoista todistusjäljennöksineen. Opintosuunnitelmasta tulee ilmetä, miten ja millä aikataululla opetussuunnitelman mukaiset opinnot on tarkoitus suorittaa. Tutkimussuunnitelmassa tulee esitellä tutkimuksen teoreettiset ja menetelmälliset lähtökohdat, tutkimusongelmat ja tutkimusaineisto sekä raportointisuunnitelma ja toteutusaikataulu. Tutkimussuunnitelman laatiminen edellyttää hyvää perehtymistä alan kirjallisuuteen ja aihetta käsitteleviin tutkimuksiin. Kykyä laatia tieteellinen tutkimussuunnitelma voidaan pitää keskeisenä kriteerinä opinto-oikeuden saamiselle. Mikäli näissä suunnitelmissa esim. aikataulun suhteen tulee myöhemmin muutoksia, täytyy niistä neuvotella uudelleen ja tarvittaessa tarkentaa suunnitelmia ohjaajan kanssa. Hakemus lähetetään ilman kiinteitä hakuaikoja Kasvatustieteiden tiedekunnalle osoitteella PL 2000, Oulun yliopisto. Hakemuksia käsitellään 2-3 kertaa lukukaudessa. Hyväksymispäätöksen tekee dekaani jatkokoulutustyöryhmän lausunnon perusteella. Opinto-oikeutta harkittaessa otetaan huomioon professorin lausunto suunnitelmasta ja erityisesti se, liittyykö tutkimussuunnitelman aihe tiedekunnassa harjoitettuun tutkimukseen. Lisätietoja saa mm. tiedekunnan kansliasta, puh. (08) (vaihde). Opinto-oikeus myönnetään suoraan tohtorin tutkintoon, johon sisältyy myös oikeus suorittaa lisensiaatin tutkinto. Samalla nimetään opiskelijalle tutkinnon valvoja ja tutkimustyön ohjaaja. Tutkinnon valvoja on pääaineen professori, joka hyväksyy tutkintoa varten suoritetun lopullisen opintojen kokonaisuuden, jonka yksityiskohtaisista opintosuorituksista keskustellaan ohjaajan kanssa. Opiskelijan tulee vuosittain laatia ohjaajalleen selvitys etenemisestä opinnoissaan ja tutkimustyössään Tiedekunnan tutkimusalueet Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkijankoulutus organisoidaan pääasiassa tutkimuksen painopistealueiden pohjalle. Tällä hetkellä tutkimuksen keskeisiä alueita ovat seuraavat: Kasvatuksen ja kasvatustieteen teoreettiset kysymykset. Opettajuus, interkulturaalisuus ja pohjoisuus Kasvatuspsykologinen ja oppimistutkimus Yhteiskunta-, ympäristö- ja naistutkimus Varhaiskasvatustutkimus Musiikkikasvatuksen tutkimus Ainedidaktinen ja koulutusteknologinen

3 235 tutkimus Lisätietoja tutkijoista ja tutkimusryhmistä saa tiedekunnan WWW-sivulta: wwwedu.oulu.fi/tutkimus/ 15.4 Jatkokoulutuksen yhteiset opinnot Opetussuunnitelman tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen oppii itsenäisesti ja kriittisesti soveltamaan tieteellisen tutkimuksen menetelmiä omalla tutkimusalallaan, tuntee oman tutkimusalansa historiallisen kehityksen, perusongelmat ja tutkimusmenetelmät, tutustuu tieteen teoriaan oppii ymmärtämään ja seuraamaan kasvatustieteiden tutkimustuloksia ja alan kehitystä Näiden tavoitteiden ohella opiskelija voi suuntautua myös ammatillisesti ja kehittää omaa ammatillista asiantuntijuuttaan. Ammatillisia kysymyksiä voi käsitellä tieteenalan sisältöopinnoissa ja lisensiaatintutkimus tai sitä korvaavat opinnot voivat suuntautua ammatillisiin kysymyksiin, ammatin kehittämiseen ja sen perusteisiin. Opiskelu edellyttää opiskelijalta itsenäisyyttä ja aktiivisuutta omien opintojensa suunnittelussa ja toteuttamisessa. Opiskelija pitää opintojaan koskevaa portfoliota koko jatko-opiskelun ajan. Opiskelija osallistuu tiedeyhteisön toimintaan: pitää esitelmiä alan konferensseissa; solmii suhteita ja tekee yhteistyötä alan kotimaisten ja ulkomaisten tutkijoiden ja tutkijaverkostojen kanssa; keskustelee tutkimuksestaan ja tutkimuksen teon perusteista ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan tiedekunnan opetuksen suunnitteluun ja järjestämiseen. Opiskelijan kannattaa, mikäli hänellä ei sitä jo ole, hankkia yliopistolta sähköpostitunnus, jolloin hän voi saada nopeasti tiedon koulutustapahtumista ja olla helposti yhteydessä alansa tutkijoihin. (Sähköpostitunnus ja Internet/pääteyhteys yliopiston tietokoneisiin haetaan ATK-keskuksesta PL 7600, Oulun yliopisto, Puhelin: ) 15.5 Pääaineen opinnot Pääaineen opintoja tulee suorittaa alla mainituista kohdista 1-6 yhteensä 25 opintoviikkoa. Kustakin kohdasta tulee suorittaa vähintään mainitut minimimäärät. 1. Orientoiva kurssi Laajuus: 2 ov A.Info-päivä Sisältö: Informaatio ja ohjaaminen liittyen jatko-opiskelun sisällöllisiin ja muodollisiin seikkoihin. Esim. tutkimusryhmien esittely, tutkimusrahoitus Ajoitus: syyslukukausi Vastuutaho: tiedekunta, opintoasiainpäällikkö B. Jatkotutkimuspäivä Sisältö: Ajankohtaiset kysymykset. Esim. tutkimussuunnitelmien laatiminen ja kehittely, väitöskirjan muoto ym. Ajoitus: kevätlukukausi Vastuutaho: jatko-opiskelijat 2. Tieteenteoria, -historia ja -filosofia Laajuus: vähintään 5 ov. Opintoja voi suorittaa esim.: osallistumalla sitä varten tiedekunnassa järjestettävään opetukseen, esim. tieteenteorian peruskurssiin, klassikkoesittelyihin tai opiskelijoiden organisoimiin lukupiireihin sekä vastaaville kursseille toisissa yliopistoissa ja oman tutkimusaiheen kannalta relevanteilla toisilla tieteenaloilla, osallistumalla kansallisiin ja kansainvälisiin konferensseihin, seminaareihin tai symposiumeihin, Ajoitus: syyslukukausi Vastuutaho: Prof. Pauli Siljander ja Pentti Hakkarainen 3. Metodologiset ja menetelmälliset kysymykset Laajuus: vähintään 5 ov. Opiskelijan on osoitettava oman tutkimusalansa menetelmien ja niiden käyttöyhteyksien tuntemus ja hallinta. Opinnot voi suorittaa esimerkiksi osallistumalla tutkijankoulutusta varten järjestettäville luennoille ja seminaareihin. Jossain tapauksessa voi olla aiheellista osallistua myös syventävien opintojen metodologiakursseille. Ajoitus: kevätlukukausi Vastuutaho: Prof. Tapio Keranto ja Leena

4 236 Syrjälä 4. Tieteellinen viestintä ja julkaisuprosessi Laajuus: 1-2 ov. Opinnot voi suorittaa aiheesta järjestettävällä kurssilla tai osoittamalla muuten hallitsevansa tieteenalalla vallitsevat kirjoitus-, julkaisu- ja viestintäkäytännöt. Ajoitus: kevätlukukausi Vastuutaho: vanhempi tutkija Kristiina Kumpulainen ja yliassistentti Vappu Sunnari 5. Tieteenalan sisältöopinnot Laajuus: vähintään 7 ov. Opintojen sisältö, laajuus ja suoritustapa suunnitellaan yksilöllisesti ohjaajan kanssa ottaen huomioon kunkin opiskelijan omat tavoitteet ja ammatillinen suuntautuminen. Tämä osa voidaan suorittaa esimerkiksi seuraavasti: Perehtyminen oman tieteenalan sisältöihin osallistumalla kansallisiin ja/tai kansainvälisiin seminaareihin ja konferensseihin. Osallistuminen ns. PD-koulutukseen tai muuhun ammatilliseen erikoistumiseen tähtäävään kasvatusalan yliopistotasoiseen koulutukseen. Ammatillisen erityisosaamisen hankkiminen, joka voidaan osoittaa erityyppisillä suoritustavoilla: kurssit, artikkelit, esitelmät, koulutussuunnitelmat, osallistuminen oman työyhteisön kehittämisprojekteihin jne. Osallistuminen tiedekunnan ja yliopiston muiden yksiköiden järjestämiin seminaareihin, esim. klassikkopäivä, posteripäivä, teemaseminaarit ja työpajat, etiikkaseminaari 6. Osallistuminen tiedekunnan tutkijaseminaareihin ja tutkimusryhmien toimintaan Laajuus: 3-5 ov Säännöllinen ja tiivis tutkijaseminaareihin ja tutkimusryhmien toimintaan osallistuminen on välttämätön osa tieteellistä jatkokoulutusta. Opiskelijan tulee aktiivisesti osallistua oman tutkimusryhmänsä lisäksi myös muiden tutkimusryhmien toimintaan. Tutkijaseminaareissa tapahtuvat tutkimusten esitarkastus ja valmiiden tutkimusten virallinen tarkastus. Riittävä seminaareihin ja tutkimusryhmien toimintaan osallistuminen on edellytys sille, että tutkimus otetaan tarkastettavaksi. Opiskelijan edellytetään osallistuvan vähintään viiteen tutkimusten esitarkastus- ja tarkastustilaisuuteen. Opiskelijan tulee toimia vähintään kerran opponenttina muussa kuin oman tutkimusryhmänsä työn tarkastustilaisuudessa Ajoitus: Toiminta jatkuvaa Tiedotus: yliassistentti Esa Pikkarainen 15.6 Sivuaineopinnot Sivuaineopintoina tulee suorittaa vähintään 20 ov:n laajuiset tutkinnon pääainetta tukevat syventävät opinnot tai muita niitä korvaavia opintoja, joiden riittävyyden ja soveltuvuuden arvioi jatkokoulutustyöryhmä ohjaajan lausunnon perusteella. Pääainetta tukeviksi opinnoiksi voidaan hyväksyä myös aineopinnot (35 ov/cl) ja sen lisäksi pääainetta tukevia opintoja. Sivuaineopinnoista tulee ennen opintosuunnitelman laatimista neuvotella ohjaajan kanssa Lisensiaatin tutkinto Lisensiaatin tutkintoon vaaditaan yhteisten jatkokoulutuksen opintojen lisäksi lisensiaatintutkimus. Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkimuksen tulee olla pääaineen alalta tehty itsenäinen tutkimus. Lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa tieteenalan teoreettisten perusteiden hallintaa sekä perehtyneisyyttä tutkimusalueeseen ja sen tutkimisen metodologisiin perusteisiin. Lisäksi tutkimus voi osoittaa kykyä näiden tietojen hyväksikäyttöön oman työn kehittämisessä. Tutkielman muoto voi vaihdella. Perinteisen monografiamuodon ohella lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja ja niiden pohjalta laadittu kokoomaraportti, jossa esitellään tutkimuksen teoriatausta, menetelmät, tulokset ja tieteellisesti perustellut johtopäätökset. Lisensiaatintutkimukseen voi sisältyä myös yhteisjulkaisuja, jos tekijällä on

5 237 niissä itsenäinen osuus. PD-ohjelmassa laadittu tutkimus voi olla osa lisensiaatintutkimusta. Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ja tutkinnon vahvistaminen 1. Ennakkotarkastus: Ennen viralliseen tarkastukseen ryhtymistä lisensiaatin tutkimukseksi tarkoitettu käsikirjoitus käsitellään tutkijankoulutusseminaarissa. Tätä seminaari-istuntoa johtaa opiskelijan ohjaaja ja työlle määrätään 1-2 opiskelijaopponenttia. Seminaarista on tiedotettava vähintään kahta viikkoa aikaisemmin ja samalla on toimitettava tutkimuksen käsikirjoitus tiedekunnan kirjastoon luettavaksi ja vähintään lyhyt esittely siitä on lähetettävä myös virtuaaliseminaariin. Seminaarikäsittelyn tarkoituksena on, että työssä mahdollisesti olevat puutteet ja ongelmat nostetaan esille ja korjataan ennen virallista tarkastusta. 2. Lähettäminen viralliseen tarkastukseen: Mikäli ohjaaja toteaa ennakkotarkastusseminaarissa mahdollisesti esitetyt puutteet korjatuksi ja, että tutkimus on viralliseen tarkastukseen kelvollinen, on opiskelijan toimitettava tutkimus kolmena kappaleena tiedekuntaneuvostolle ja pyydettävä kirjallisesti tiedekuntaa nimeämään lisensiaatin tutkimukseksi tarkoitetulle tutkimukselle tarkastajat. Tiedekunta nimeää tutkimukselle kaksi tarkastajaa pääsääntöisesti eri yliopistoista. 3. Virallinen tarkastus: Kun tutkimukselle määrätyt tarkastajat ovat ehtineet perehtyä työhön, järjestetään julkinen tarkastustilaisuus. Sen kulussa noudatetaan soveltuvin osin väitöstilaisuuden kulusta annettuja ohjeita (ks. kohta Väitöstilaisuuden kulku). Tilaisuutta johtaa ohjaaja, ja tiedekunnan nimeämät tarkastajat tai toinen heistä toimii vastaväittäjänä. Tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille ja se toimii myös yhteisen tutkijankoulutusseminaarin istuntona. 4. Tutkimuksen arviointi: Tarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta, yleensä tarkastustilaisuuden jälkeen, antaa yhdessä tai erikseen perusteltu kirjallinen lausunto, jossa ehdotetaan lisensiaatintutkimuksen hylkäämistä tai hyväksymistä ja arvosanaa. Kun tarkastajat ovat antaneet lausuntonsa tutkimuksesta, lausunto toimitetaan tiedoksi tutkimuksen tekijälle ja tutkimus otetaan käsiteltäväksi tiedekuntaneuvostossa. Tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta. Tiedekuntaneuvosto päättää lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta em. lausuntojen perusteella. Hyväksyttyä tutkimusta arvosteltaessa käytetään arvosana-asteikkoa kiittäen hyväksytty, hyväksytty, hylätty. Arvosteluperusteista ks. väitöskirjan arvostelu, luvussa Tohtorin tutkinto. 5. Lisensiaatin tutkinto: Kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu, opiskelija voi kirjallisesti hakea tiedekuntaneuvostolta tutkinnon vahvistamista. Kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon tutkintotodistukseen merkitään lisensiaatintutkimuksesta annettu arvosana. Pääaineessa käytetään arvosteluasteikkoa tyydyttävät, hyvät tai erinomaiset tiedot. Pääaineen arvosanaa annettaessa ei oteta huomioon lisensiaatintutkimuksen arvosanaa. Pääaineen arvosanasta päättää tiedekuntaneuvosto pääaineen professorin/ opinnoista vastaavan ohjaajan esityksestä. Sivuaineen opintoja ei arvostella. Tutkintotodistukseen ei merkitä pää- eikä sivuaineopintojen laajuutta opintoviikkoina. Tutkimuksen julkaiseminen Tarkoituksena on, että lisensiaatintutkimukset voidaan jatkossa esitellä myös sähköisessä muodossa. Tämän vuoksi lopullinen tutkimus tulee toimittaa tiedekunnan kansliaan myös tiedostona. Kasvatustieteiden tiedekunnalla on myös oma julkaisusarjansa Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia. Sarjassa julkaistaan tieteellisiä tutkimuksia, jollainen voi olla myös alunperin opinnäytteeksi tehty, myöhemmin sarjaa varten muokattu lisensiaatintutkimus. Lisätietoja antaa kirjaston informaatikko Tohtorin tutkinto Tohtorin tutkintoon vaaditaan jatkokoulutuksen yhteisten opintojen lisäksi joko lisensiaatintutkimus tai vastaava määrä soveltuvia tieteellisiä opintoja ja suorituksia, jotka voivat olla esim. tutkimustoimintaan,

6 238 tieteellisiin julkaisuihin ja konferensseihin osallistuminen, opiskelu ulkomailla, ammattialaan liittyviä tieteellisiä opintoja ja kokeilutoimintaa tms., ja itsenäisenä tutkimuksena toteutettu väitöskirja ja sen julkinen puolustaminen väitöstilaisuudessa. Mainittujen opintojen lisäksi opiskelijan on osallistuttava aktiivisesti tutkijaseminaareihin ja muiden kotimaisten ja/tai ulkomaisten korkeakoulujen järjestämiin tutkijankoulutustilaisuuksiin vähintään kahden lukukauden ajan sekä suoritettava oman tutkimusalan kannalta tarpeellisia erityisopintoja, joista on neuvoteltava ohjaajan/ohjaajien kanssa. Näitä opintoja voi suorittaa myös osallistumalla aktiivisesti oman tutkimusalan kansainvälisiin seminaareihin (edellyttää omien esitelmien tms. esitysten pitämistä). Erittäin suositeltavaa on, että osa tohtorintutkinnon opinnoista suoritetaan ulkomaisessa korkeakoulussa. Osoittaakseen, että hänellä on kasvatusalan tutkintoasetuksessa tarkoitetut tiedot ja valmiudet on opiskelijan lisäksi suoritettava seuraavat opinnot: Esitettävä tiedekunnan tutkijaseminaarissa yksi review-tasoinen essee, artikkeli tai esitelmä, joka osoittaa syvällistä perehtyneisyyttä oman tieteenalan oppihistoriaan. Tässä tarkoitettu perehtyneisyys voidaan pääaineen professorin/opinnoista vastaavan ohjaajan suostumuksen mukaan osoittaa myös kotimaisissa tai kansainvälisissä seminaareissa tai tutkijakokouksissa pidetyillä esitelmillä. Suoritettava oman tutkimusalan kannalta tarpeellisia metodisia erityisopintoja joko osallistumalla kursseille täällä tai toisessa yliopistossa tahi valmistelemalla ja toteuttamalla metodista opetusta tai ohjausta taikka julkaisemalla menetelmien tuntemusta osoittavia artikkeleita. Osallistuttava tieteenteoriaa käsittelevään seminaariin tai erityisalan symposioon tahi muutoin osoitettava syventäneensä tieteen filosofiaa ja metodologiaa koskevia tietojaan. Kasvatustieteen tohtorin tutkinnon sijasta tiedekunnassa voi suorittaa myös filosofian tohtorin tutkinnon. Filosofian tohtorin tutkinnon suoritusoikeus voidaan myöntää henkilölle, joka on joko suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa muun kuin kasvatustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon, ulkomaisessa korkeakoulussa suomalaista ylempää korkeakoulututkintoa vastaavan tutkinnon tai jolla tiedekunta muuten toteaa olevan edellä mainittuja tutkintoja vastaavat tiedot ja valmiudet. Tutkinnon pääaineen täytyy soveltua tiedekunnan oppiaineisiin ja ohjausresursseihin. Tarvittavista kasvatustieteellisistä täydennysopinnoista sovitaan erikseen tutkinnon valvojan kanssa. Filosofian tohtorin tutkinnon suorittamisessa noudatetaan soveltuvin osin kasvatustieteen tohtorin tutkinnon suorittamisesta annettuja määräyksiä. Väitöskirja Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä itsenäiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen tutkimus, jonka voidaan katsoa laajentavan tietämystä pääaineen tutkimuksen alueella. Väitöskirja on laajempi ja vaativampi tutkimus kuin lisensiaatintutkimus (ks. kohta Väitöskirjan arvostelu); se voi myös olla täydennetty ja paranneltu versio lisensiaatintutkimuksesta. Väitöskirja voidaan painaa kokonaisuudessaan monografiana tai niin sanottuna nippuväitöskirjana, jolloin siihen sisältyy useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja ja niiden pohjalta laadittu kokoomaraportti, jossa tulee esittää tutkimuskokonaisuuden teoriatausta, menetelmät, keskeiset tulokset sekä tieteellisesti perustellut johtopäätökset. Kokoomaraportti ei siis ole pelkkä yhteenveto, vaikka siitä usein käytetäänkin yhteenvetoraportti-nimitystä. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, mikäli väittelijän osuus on niissä osoitettavissa. Esitarkastus Väitöskirjan tarkastaminen tapahtuu pääosin samoin kuin lisensiaatintutkimuksenkin. Tästä poiketen kuitenkin väitöskirja lähetetään ennakkotarkastusseminaarin jälkeen viralliseen esitarkastukseen (vähintään) kahdelle tiedekunnan asettamalle asiantuntijalle. Mikäli ennakkotarkastusseminaarissa päädytään suosittelemaan työn lähettämistä viralliseen käsittelyyn, tai kun ohjaaja on todennut esitettyjen puutteiden olevan korjattu, opiskelija toimittaa käsikirjoituksen kolmena kappaleena tiedekunnan kansliaan. Tiedekunta määrää tutkimukselle vähintään kaksi esitarkastajaa, joiden on

7 239 oltava oman tiedekunnan/yksikön ulkopuolelta. Väitöskirjan esitarkastajien tulee enintään kolmen kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen lausunto, jossa ehdotetaan painatusluvan myöntämistä tai sen epäämistä. Ehdollista painatuslupaa ei myönnetä. Toisen yliopiston tai tiedekunnan jatkoopiskelijan tarjotessa väitöskirjaa tarkastettavaksi on aina selvitettävä onko työ ollut jo tarkastettavana muualla. Esitarkastuksessa kiinnitetään huomiota myös väitöskirjan kieliasuun, joten painatuskuntoon saattamiseksi edellytettävä kielen tarkastus on suositeltavaa tehdä jo ennen esitarkastukseen jättämistä. Esitarkastajat voivat ennen lausunnon antamista neuvotella väitöskirjan tekijän kanssa havaitsemistaan mahdollisista puutteista ja esittää julkaisukelpoisuuden edellyttämät korjaukset tehtäviksi ennen lausunnon antamista tiedekuntaneuvostolle. Tiedekuntaneuvosto päättää painatusluvan myöntämisestä esitarkastajien lausunnon/lausuntojen ja väitöskirjan tekijän niistä mahdollisesti esittämien huomautusten perusteella. Ns. nippuväitöskirjoissa painatuslupa koskee ainoastaan kokoomaraporttia, ei aikaisemmin julkaistuja artikkeleita (jotka voidaan sitoa yhteen kokoomaraportin kanssa tai erilliseksi liitteeksi). Laajempaan levikkiin menevän kokoomaraportin tulee ilman muita artikkeleitakin antaa selkeä kuva väitöskirjakokonaisuudesta ja sen tieteellisestä tasosta. Väitöskirjan julkaiseminen Kun väitöskirja on saanut painatusluvan, se täytyy julkaista. Väitöskirjat julkaistaan nykyään myös sähköisessä muodossa. Väitöskirjan tulee olla julkisesti nähtävänä yliopistossa vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta. Painettua väitöskirjaa tulee toimittaa yliopiston jakeluun 58 kpl seuraavasti: Yliopiston pääkirjasto 30 Hallintopalveluiden virastomestarit 3 (rehtori, tutkimuspalvelut ja viestintäpalvelut) Opiskelijapalvelut 1 Sarjatoimittaja 1 Actan sihteeri 2 Yliopiston julkaisumyymälä 5 Vapaakappaleet 6 Laitos 2 Snellmanian kirjasto 2 Tiedekunta (ilmoitustaululle ja arkistoon) 2 Tiedekuntaneuvoston jäsenille (julk. lisäksi sähköisenä versiona Internetissä)4 Väittelijä 15 Yhteensä 73 Yliopisto maksaa Actassa julkaistavien 73 väitöskirjan painatuskulut suoraan Oulun yliopistopainolle. Muussa painossa julkaistuista väitöskirjoista korvataan väittelijälle 73 kpl a 4,88 euroa. Muiden väitöskirjojen osalta jakelu on seuraava: yliopiston pääkirjasto 30, hallintopalveluiden virastomestarit (rehtori, tutk.palvelut, viest.palvelut) 3, opiskelijapalvelut 1, vapaakappaleet 6, Actan sihteeri 2, laitos 2, Snellmanian kirjasto 2, tiedekunta (ilm.taulu ja arkisto) 2, tiedekuntaneuvoston jäsenet 10. Väittelijän on toimitettava tiedekunnan kansliaan väitöskirjansa kiinnitettäväksi ilmoitustaululle vähintään kymmenen (10) päivää ennen väitöstilaisuutta. Väittelijä toimittaa väitöskirjansa kasvatustieteiden tiedekunnan kansliaan tiedekuntaneuvoston jäseniä varten ja henkilökohtaisesti tiedekunnan dekaanille n. 10 päivää ennen väitöstilaisuutta. Hyvän tavan mukaan väittelijä toimittaa henkilökohtaisesti yliopiston rehtorille väitöskirjansa varaamalla ajan rehtorin sihteeriltä, puh Väitöskirjan voi julkaista esimerkiksi Acta Universitatis Ouluensis -julkaisusarjassa, muussa tieteellisessä sarjassa tai omakustanteena. Omakustanteena julkaistaessa tulee tekijän huolehtia väitöskirjaan ISBNnumero. Halutessaan tutkimuksensa julkaistavaksi Acta-sarjassa tekijän tulee täyttää sarjaanpyyntökaavake, joita saa mm. tiedekunnan kansliasta. Acta Universitatis Ouluensis -julkaisusarjaan tarkoitettujen julkaisujen ulkoasusta on annettu ohjeita kirjasessa Ohjeita kirjoittajille, Oulun yliopiston julkaisutoimikunnan seloste. Kirjasta on saatavana laitoksilta, tiedekunnan kansliasta ja yliopiston kirjastosta. Kirjanen sisältää ohjeet siitä, mitä käsikirjoitusvai-

8 240 heessa on otettava huomioon: kielentarkastus, tekstin valmistus, typografinen muotoilu, lähdeluettelon laatiminen, jne. Lisätietoja antaa Oulun yliopiston julkaisutoimikunnan sihteeri, puh. (08) /vaihde, Lisätietoja tiedekunnan omasta sarjasta kirjaston informaatikko. Väitöskirjaan tulee aina liittää sivun pituinen englanninkielinen tiivistelmä avainsanoineen (ks. tarkemmin Ohjeita kirjoittajalle ). Muulla kuin suomen kielellä kirjoitettuihin väitöskirjoihin vaaditaan tiedekunnassamme lisäksi suomenkielinen tiivistelmä. Väitöskirjajulkaisusta on aina käytävä ilmi väitöskirjan hyväksymisestä vastuussa olevan tiedekunnan nimi ja yhteystiedot. Väitöstilaisuus Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen edustajansa (kustos) sekä yhden tai kaksi vastaväittäjää, joilla tulee olla vähintään dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Väittelijän ohjaajat sekä yhdistelmäväitöskirjan muut tekijät eivät voi toimia vastaväittäjinä. Väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus lausunnon antamiseen vastaväittäjien nimeämisestä. Tiedekuntaneuvosto tai sen valtuuttamana tiedekunnan dekaani määrää väitöstilaisuuden ajankohdan. Väitöstilaisuuden ajankohdaksi määrätään yleensä perjantai. Tilaisuus alkaa klo (mutta väitöskirjan nimiölehdelle merkitään klo 12.) Väitöksiin liittyvistä käytännön asioista (mm. väitöskirjan jakelusta, tiedotteista, jne.) annetaan neuvoja kirjasessa Ohjeita väittelijälle, jota saa mm. tiedekunnan kansliasta. Väitöstilaisuuden kulku Väitöstilaisuus on julkinen ja tästä syystä perinteen mukaan ovi käytävään pidetään avoinna ennen tilaisuuden alkua. Tilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin saliin astuu väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä. Yleisö nousee seisomaan. Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä käyttävät frakkia (valkoinen rusetti, mustat liivit), naiset vastaavasti mustaa pukua (ei pitkä). Kustos ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohtorin hatun kädessään sisään mennessään ja salista poistuessaan. Tilaisuuden ajaksi hattu asetetaan pöydälle lyyra tai yliopiston tunnus saliin päin. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, mutta seisovat vielä, kustos avaa väitöstilaisuuden lausumalla: Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan (väittelijän arvo ja nimi) väitöstilaisuuden alkaneeksi. Muut paitsi väittelijä istuutuvat. Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoriansa, joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Hän aloittaa esityksen sanoin: Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat. Lectio praecursorian sisällöstä ja luonteesta antaa tarvittaessa ohjeita kustos. Aikaisemmin tapana ollutta painovirheiden oikaisemista pyritään välttämään. Väittelijä voi sen sijaan antaa huomaamistaan virheistä vastaväittäjälle kirjallisen luettelon, jonka vastaväittäjä liittää tiedekunnalle jätettävään lausuntoon. Luettelo voidaan myös monistuttaa yleisölle. Alkajaisesitelmän päätyttyä väittelijä lausuu: Pyydän Teitä, Herra/Rouva professori (dosentti/tohtori) kasvatustieteiden tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta. Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän koskettelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä ym. samantapaisia yleisluontoisia kysymyksiä. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä kohdistaa ensin huomion muodollisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus. Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseen enintään neljä tuntia, jotta mahdollisille ylimääräisille vastaväittäjille jäisi riittävästi aikaa. Jos tarkastus vie runsaasti yli kaksi tuntia aikaa, pidetään noin kahden tunnin kuluttua alkamisesta tauko, jonka kustos ilmoittaa. Koko tilaisuus ei saa ylittää kuutta tuntia. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä seisaalleen nousten esittää loppulausunnon, jonka väittelijä kuuntelee seisaaltaan. Tämän jälkeen väittelijä edelleen seisaaltaan esittää kiitoksen vastaväittäjälle ja kääntyen yleisön puoleen lausuu: Tämän jälkeen kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on

9 241 muistuttamista väitöskirjaani vastaan, pyytämään puheenvuoron Herra/Rouva kustokselta. Kustos johtaa puhetta jakaen puheenvuorot ja valvoen, että väittelijä saa vastata välittömästi kuhunkin huomautukseen ja ettei käytetyissä puheenvuoroissa siirrytä syrjään asiasta. Vastaväittäjä huomioi tiedekunnalle antamassaan lausunnossa myös väitöstilaisuudessa esitetyt puheenvuorot. Kustos päättää seisaaltaan väitöstilaisuuden lausumalla: Julistan väitöstilaisuuden päättyneeksi. Asianomaiset poistuvat tilaisuudesta siten, että ensimmäisenä on vastaväittäjä, sitten kustos ja viimeisenä väittelijä. Yleisö nousee seisomaan. Väitöskirjan ja tohtorin tutkinnon arvostelu Vastaväittäjät antavat yhden kuukauden kuluessa väitöstilaisuudesta väitöskirjasta kirjallisen lausunnon, jossa käydään läpi työn ansiot ja puutteet sekä suositellaan tiedekuntaa hyväksymään (tai hylkäämään) tutkimus tohtorin tutkintoon oikeuttavaksi väitöskirjaksi. Lisäksi vastaväittäjät ehdottavat väitöskirjalle arvosanaa. Kustos esittää tiedekuntaneuvostolle lausuntonsa väitöstilaisuuden kulusta ja väittelijän kyvystä puolustaa väitöskirjaansa. Lisäksi tiedekuntaneuvosto voi tarvittaessa kuulla myös väitöskirjan esitarkastajia. Ennen väitöskirjan arvostelua annetaan väittelijälle tilaisuus vastineen antamiseen väitöskirjan arvostelua koskevasta lausunnosta. Näiden lausuntojen ja ehdotusten perusteella tiedekuntaneuvosto päättää työn hyväksymisestä tai hylkäämisestä ja sen arvosanasta. Hyväksytystä väitöskirjasta annetaan arvolause kiittäen hyväksytty, hyväksytty, hylätty. Väitöskirjan (ja soveltuvin osin lisensiaatintutkimuksen) hylkäämistä tai hyväksymistä ja arvolauseketta määrättäessä otetaan huomioon mm. seuraavat seikat: Tutkimusasetelman merkittävyys, omaperäisyys tai uutuus suhteessa muuhun asianomaisella alalla suoritettuun ja meneillään olevaan tutkimukseen. Valittujen tutkimusmenetelmien perustelu, menetelmien käytön omaperäisyys, uusien menetelmien kehittäminen. Saatujen tulosten teoreettinen tai käytännöllinen merkitys. Työn osoittama perehtyneisyys asianomaiseen tutkimusalaan ja kyky tarkastella omaa ja muuta tutkimusta kriittisesti ja tehdä selkeät johtopäätökset saavuttamistaan tuloksista. Esityksen johdonmukaisuus ja selkeys sekä muut tyyliseikat. Väitöskirjan tekijän kyky puolustaa tutkimustaan väitöstilaisuudessa. Kasvatustieteen tohtorin tutkintotodistukseen merkitään väitöskirjan arvosana Muuta opiskeluun liittyvää Apurahat Rahoituksen hakeminen on nykyään olennainen osa tieteellistä toimintaa. Siksi aktiivinen apurahojen hakeminen voidaan katsoa jopa olennaiseksi osaksi tutkijan opintoja. Virtuaaliseminaarissa pyritään tiedottamaan kaikista tietoon tulevista olevista apurahan hakumahdollisuuksista. Tiedekunta voi hakemuksesta myöntää apurahaa opiskelusta aiheutuneiden matkojen kustannuksiin. Lisäksi tiedekunta voi julistaa haettavaksi resurssien mukaan tutkijankoulutusapurahoja lyhytaikaisen päätoimisen opiskelun tueksi. Lähempiä tietoja saa tiedekunnan kansliasta. Suomen Akatemia ja Suomen kulttuurirahasto toimittavat vuosittain erilliset hakuoppaansa, jotka ovat nähtävinä mm. tiedekunnan kansliassa. Turun yliopisto toimittaa apurahatiedotetta, jota tutkimuspalveluyksikkö jakaa edelleen yliopiston laitosten kanslioihin. Lisäksi tiedekunnan ilmoitustaululla tiedotetaan kulloinkin haettavana olevista apurahoista. Yliopiston hallintovirasto on julkaissut oppaan Ulkopuolisen rahoituksen käsikirja, joka sisältää lähinnä maksullista palvelutoimintaa, yhteistoimintatutkimuksia ja yliopiston maksuliikenteen ulkopuolista tutkimustoimintaa koskevia ohjeita. Ohje on nähtävä mm. tiedekunnan kansliassa. Tällaiseen rahoitukseen liittyviä yleisiä periaatteita voi tiedustella mm. taloustoimiston toimistopäälliköltä (puh / vaihde). Opiskelu ulkomailla Yhteistyösopimuksiin perustuva opiskelijavaihto on toistaiseksi alkuvaiheissaan ja ulkomaisen opiskelupaikan hankkiminen on ennen kaikkea opiskelija oman aktiivisuuden varassa. Tiedekunta on solminut joita-

10 242 kin opiskelijavaihtosopimuksia, mutta opiskelija voi myös itse etsiä ja hankkia opiskelupaikkaa ulkomailta. Lisätietoja opiskelijavaihtotilanteesta ja -mahdollisuuksista saa tiedekunnan kansliasta ja yliopiston opintotoimistosta (puh /vaihde). Tutkijakoulut Suomen Akatemia on osoittanut korkeakouluille erillismäärärahaa tutkijankoulujen, ns. Graduate School -ohjelmien, käynnistämiseen. Tutkijankoulut ovat nelivuotisia. Koulutuspaikat jaetaan koulutukseen osallistuvien laitosten (yliopistojen) kesken ja opiskelijat valitaan julkisen haun jälkeen aikaisempien suoritusten ja tieteellisen lupaavuuden perusteella. Opiskelu on päätoimista ja siitä maksetaan tällä hetkellä A18 peruspalkkaluokan mukaista palkkaa. Yliopisto, jossa opiskelu tapahtuu, on velvollinen järjestämään opiskelijalle tarvittavat tilat ja välineet. Kasvatustieteessä toimii valtakunnallinen tutkijankoulu KASVA, jota koordinoidaan Turun yliopistosta. Yhteystiedot Tutkimus- ja opintosuunnitelmien sisällöistä voi neuvotella seuraavien professorien kanssa: professori Pauli Siljander, kasvatustiede. Oulun kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö PL 2000, Oulun yliopisto Puh. (08) Fax (08) professori Leena Syrjälä, kasvatustiede. Oulun kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö PL 2000, Oulun yliopisto Fax (08) Puh. (08) professori Juhani Suortti, kasvatustiede. Kajaanin opettajankoulutusyksikkö PL 51, Kajaani Puh. (986) Fax (986) professori Hannu Soini, kasvatuspsykologia. Oulun kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, PL 2000, Oulun yliopisto Puh. (08) Fax (08) professori Eeva Hujala, varhaiskasvatus Oulun kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Oulun varhaiskasvatuskeskus PL 2311, Oulun yliopisto Puh , (08) , (08) , Fax (08) professori Pentti Hakkarainen, varhaiskasvatus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö PL 51, Kajaani Puh Fax (986) professori Heikki Ruismäki, musiikkikasvatus Oulun kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Musiikkikasvatus, PL 4400, Oulun yliopisto Puh. (08) Fax (08) Tutkimus- ja opiskelusuunnitelmista voi neuvotella myös tiedekunnan muiden professorien kanssa. Lisätietoja saa tiedekunnan kansliasta puh. (08) / vaihde.