Taaleri Kiertotalous Ky:n ja Taaleri Kiertotalous Omistajat Ky:n Sijoitusmuistio ja AIFM-lain 12. luvun Olennaiset ja riittävät tiedot

Transkriptio

1 Taaleri Kiertotalous Ky:n ja Taaleri Kiertotalous Omistajat Ky:n Sijoitusmuistio ja AIFM-lain 12. luvun Olennaiset ja riittävät tiedot

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kiertotalous on ajankohtainen ja globaali megatrendi 2. Taaleri Kiertotalous Ky Maailman ensimmäinen kiertotalousrahasto 3. Mihin Taaleri Kiertotalous Ky sijoittaa? 4. Yhteenveto 5. AIFM-lain 12 luvun mukaiset olennaiset ja riittävät tiedot sekä vastuunrajoitus 3/10/

4 KIERTOTALOUS ON AJANKOHTAINEN JA GLOBAALI MEGATRENDI

5 MIKÄ ON KIERTOTALOUS (CIRCULAR ECONOMY)? Kiertotalous on uuden ajan materialismia. Siinä ymmärretään materian arvo koko elinkaaren ajan. Se on talouden ja ympäristön liitto. Kiertotalous on resurssifiksuutta. Kiertotalous on talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät mahdollisimman pitkään tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä digitaalisiin ratkaisuihin perustuvalla älykkyydellä. Kiertotaloudessa resurssit säilytetään taloudessa silloinkin, kun tuote on saavuttanut käyttöikänsä lopun. Tavoitteena on minimoida resurssit, jotka putoavat pois kierrosta. Kiertotalous on enemmän kuin kierrätys. Kierrätyksessä keskitytään löytämään käyttötarkoituksia jo syntyneelle jätteelle. Kiertotaloudessa tavoitteena on jo alusta alkaen valmistaa materiaalit ja tuotteet siten, että ne pysyvät kierrossa

6 KIERTOTALOUS ON TALOUDEN UUSI TOIMINTATAPA Kuva: Euroopan Komission kiertotalous

7 KIERTOTALOUS MARKKINAMAHDOLLISUUTENA KIERTOTALOUS ON GLOBAALI JA AJANKOHTAINEN MEGATRENDI EUROOPAN KOMISSIO JULKISTI JOULUKUUSSA 2015 KERTOTALOUS- PAKETIN KIERTOTALOUS ON MUKANA SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Se on ratkaisu talouskasvun ja globaalisti rajallisten resurssien yhdistämiseen. Pariisin ilmastokokouksessa kiertotalous keskeisenä teemana. Lainsäädäntö asettaa tavoitteita, kannustimia ja pakotteita siirtymiselle kohti kiertotaloutta. Jätteen kokonaismäärän vähentäminen ja kaatopaikkajätteen minimointi. EU julkisti joulukuussa 24 miljardin euron rahoitusohjelman tukemaan kiertotaloutta ja EU:n ilmastotavoitteita. Sana Kiertotalous nousi Suomessa esille mediassa ensimmäisen kerran vasta vuonna Sitran selvityksen mukaan kiertotalous on Suomelle 1,5 2,5 miljardin euron arvonlisäyksen kokoinen mahdollisuus. Lähde ja lisätiedot: ja

8 KIERTOTALOUS MERKITSEE UUDENLAISIA LIIKETOIMINTAMALLEJA JA PALVELUITA ELINKAARIAJATTELU: Martela Oyj:lla toimiva jälleenmyynti käytetyille toimistokalusteille. Tori.fi ja käytettyjen tavaroiden markkinapaikat uudistavat kirpputorikulttuuria. Vodafone Buy Back ja New Every Year ohjelmat ostavat käytetyt kännykät, päivittävät ja myyvät kehittyvillä markkinoilla. JÄTTEEN HYÖTYKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖVASTUU: Adidas valmistaa lenkkareita 3d-tulostamisella merien jätemuovista (Ocean Plastic Waste). Biotehdas tuottaa biojätteestä ja lietteestä biokaasua ja kierrättää ravinteet lannoitteina H&M ottaa vastaan tekstiilijätettä ja tuottaa siitä uusia vaatteita. JAKAMISTALOUS - OMISTAMISESTA KÄYTTÖHYÖTYYN (SHARING ECONOMY): Airbnb (majoitus), Uber (kuljetuspalvelu) ja digitaaliset alustat parantavat resurssien käyttöhyötyä. Philips myy valaistusta palveluna, ei vain lamppuja. 3 Step IT tarjoaa IT-laitteet ulkoistuspalveluna ja pidentää laitteiden elinkaaria

9 MIKSI SIJOITTAA KIERTOTALOUTEEN? Kiertotalous on kestävän yhteiskunnan uusi globaali liiketoimintamalli ja ajattelutapa. Se yhdistää talouden ja ympäristön vastuullisesti. Kiertotalous on ajankohtainen teema maailmalla, EU:ssa ja Suomessa. Lainsäädäntö, pakotteet ja kannusteet tulevat ohjaamaan kohti kiertotaloutta. Kiertotalous on kannattavaa liiketoimintaa ja sen ydin on materian arvon ymmärtäminen. Kiertotalous säästää sekä luonnonvaroja että kustannuksia

10 MAAILMAN ENSIMMÄINEN KIERTOTALOUSRAHASTO

11 TAALERI KIERTOTALOUS KY Taaleri Kiertotalous Ky on Taaleri Pääomarahastot Oy:n hallinnoima pääomarahasto, joka sijoittaa kiertotalouteen. Markkinoilla on tunnistettu pula yksityisestä pääomasta, joka edistäisi kiertotalousinvestointeja ja yritysten kasvua. Taaleri Kiertotalous Ky tarjoaa ratkaisun tähän ongelmaan. Rahasto tekee pääomasijoituksia sekä yrityksiin että reaalisiin omaisuuseriin, kuten tuotantolaitoksiin. Se on tasapainotettu yhdistelmä kasvuyrityksiä, vakiintuneita liiketoimintoja ja kassavirtapohjaisia omaisuuseriä. Rahasto sijoittaa Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin ja kohteisiin. Rahasto voi osallistua rajatulla riskillä suomalaisten yritysten kansainvälisiin kohteisiin. Rahasto tekee 5-10 toisistaan riippumatonta sijoitusta. Sijoitusten omistusaika on noin 5 vuotta. Sijoitukset voivat olla enemmistö-, vähemmistö- tai kanssasijoituksia. Taaleri osallistuu kohteiden hallintoon ja omistaja-arvon kasvattamiseen. Tuotto kohteesta saadaan osinkoina, pääomapalautuksina ja arvonnousun myyntituottona irtautumisessa. 3/10/

12 TAALERI EDISTÄÄ KIERTOTALOUTTA Etsimme ensisijaisesti reaalisijoituksia, joissa on ennustettava, pitkäaikainen ja tasainen kassavirta. Olemme erityisen kiinnostuneita Suomeen sijoittuvista tuotantolaitoksista, jotka toteuttavat kiertotaloutta. Emme sijoita alkuvaiheen startupyrityksiin. Yrityssijoituksilta edellytämme valmista kaupallista konseptia sekä kannattavaan kasvuun perustuvaa realistista liiketoimintasuunnitelmaa. Osaava yrittäjä ja luotettava tiimi ovat sijoituksemme perusta. Sijoitamme keskimäärin 2-5 miljoonaa euroa per sijoituskohde. Yksittäinen sijoitus voi olla enintään 15 miljoonaa euroa. KESKITYMME ERITYISESTI KIERTOTALOUDEN KOLMEEN OSA-ALUEESEEN: UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIAN SÄÄSTÖ- RATKAISUT KIERRÄTYS- JA MATERIAALI- KÄSITTELY

13 RAHASTON SIJOITUSPROSESSI 1. KOHDEKARTOITUS: Toteuttaako kohde kiertotalousteemaa ja täyttääkö sijoituskriteerit? 2. POTENTIAALISET KOHTEET 3. ANALYYSIT: markkinat, trendit, toimiala, kilpailutilanne, idea, yritysanalyysi, liiketoimintasuunnitelma 4. KOHDENEUVOTTELUT: sijoituksen kokoluokka, pääoman käyttösuunnitelma, arvonmääritys, omistusrakenne, omistajastrategia 5. SOPIMUKSET JA DUE DILIGENCE: sijoitussopimus, osakassopimukset ja muut tarvittavat dokumentit 6. SIJOITUS: sijoitus omaan pääomaan, kohteen kokonaisrahoitus, investointisuunnitelma, investointipäätökset 7. HALLINTO: hallitustyöskentely, hallinto ja raportointi, kohteen omistaja-arvon kehittäminen yhdessä johdon kanssa, rahaston hallinnointi, raportointi ja viestintä 8. RISKIENHALLINTA: suunnitelmien seuranta ja muutosreagointi, riskiarvioinnit 9. TUOTTO OMISTUKSESTA: kassavirta, pääomapalautukset, osingonjako 10. IRTAUTUMINEN: irtautumisen ajoittaminen, potentiaaliset ostajat

14 AINUTLAATUINEN SIJOITUSMAHDOLLISUUS 1. Hajautettu, hallittu ja tarkkaan valittu kokonaisuus kiertotalouskohteita: Rahasto on tasapainotettu kokonaisuus toisiaan täydentäviä kohteita. Taalerin osaaminen on sijoittajan käytössä. 2. Ainutlaatuinen mahdollisuus sijoittaa sektoriin, jota ei ole muuten tarjolla: Taaleri Kiertotalous Ky tarjoaa sijoittajalle pääsyn pääomasijoituskohteeseen, johon sijoittaja ei muuten pystyisi sijoittamaan. 3. Mahdollisuus yhdistää sijoittamisessa taloudelliset tavoitteet ja kestävät hyödyt ympäristölle. 4. Sijoituskohteille Taaleri Kiertotalous Ky tarjoaa elintärkeää kasvu- ja investointirahoitusta, jotka edistävät investointeja Suomen kansantalouteen luoden uutta työtä ja hyvinvointia. 5. Mahdollisuus olla mukana omistamassa mielenkiintoisia kohteita ja tuntea omistajuutta oman pääoman aikaansaannoksista. 6. Taaleri raportoi aktiivisesti kohteiden kehityksestä ja järjestää mahdollisuuksien mukaan tutustumiskäyntejä kohteisiin

15 SIJOITTAMINEN RAHASTON SYÖTTÖRAHASTOON 1. Sijoittaja merkitsee voitonjakolainaa. Lainan laskee liikkeeseen syöttörahastona toimiva Taaleri Kiertotalous Omistajat Ky. Merkintäsitoumus on kokonaissumma, jonka sijoittaja sitoutuu sijoittamaan rahastoon. 2. Syöttörahasto tekee vastaavan sijoitussitoumuksen Taaleri Kiertotalous Ky -rahastoon. Syöttörahaston tehtävä on kanavoida sijoittajien merkitsemät lainat rahastoon. 3. Syöttörahasto perii koko merkintäsitoumuksen sijoittajalta lainan merkinnän yhteydessä. Syöttörahasto kanavoi lainat rahastoon erissä, kun sopiva sijoituskohde on löytynyt. Noin 40 % suunnitellaan heti sijoitettavaksi. Sijoittamattomat varat voidaan sijoittaa Taaleri Parkin rahasto-osuuksiin. 4. Rahasto pyrkii varojenjakoon vähitellen rahaston toimikauden aikana. Voitonjakolainan merkitsijän varojenjako tapahtuu lainapääoman lyhennyksenä tai tuottokorkona sijoituskohteista irtautumisten yhteydessä tai rahaston kassavirrasta. Sijoitus on epälikvidi. Sijoittajan on varauduttava pysymään rahastossa koko sen elinkaaren ajan

16 TÄRKEIMMÄT RAHASTON KANNATTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Hyvien sijoituskohteiden löytäminen. Sijoituskohteiden suunnitelmien onnistuminen. Sijoituskohteiden kannattavuuden kehitys sekä onnistuneet irtautumiset. Merkittävien epäonnistumisten välttäminen

17 RAHASTON MERKITTÄVIMMÄT RISKIT Arvostusriski Kohdesaatavuusriski Toimialariski Kannattavuusriski Merkittävä epäonnistuminen yksittäisen tai useamman sijoituskohteen valinnassa ja siitä johtuva arvonmenetys. Puutteellinen määrä sijoituskriteerit täyttäviä sijoituskohteita ja tästä syystä rahasto ei toteudu tavoitteiden mukaisesti. Lainsäädännölliset ja poliittiset riskit sekä niiden vaikutus yksittäisiin sijoituskohteisiin. Rahaston sijoitusten liiketoiminnalliset riskit sekä kannattavuuden että irtautumisten onnistumisesta. Yllä oleva lista ei ole kattava luettelo kaikista riskeistä. Sijoittajan tulee aina tutustua Taaleri Sijoittajan tietopaketissa esitettyihin riskeihin sekä tämän esityksen lopussa olevissa olennaisissa ja riittävissä tiedoissa esitettyihin riskeihin kohdassa Rahaston käyttämät sijoitustekniikat ja niihin liittyvät riskit

18 TAALERI TUNTEE TOIMIALAN BIOTEHDAS JA TUULITEHTAAT ALANSA EDELLÄKÄVIJÖINÄ* Taalerin Biotehdas-rahasto rakensi Suomeen ensimmäisen valtakunnallisen biokaasulaitosten verkoston. Biotehdas vähentää ilmastopäästöjä, uudistaa suomalaista jätehuoltoa sekä vastaa jätelainsäädännön muutoksiin. Biotehdas kasvoi rahaston omistuksessa alan markkinajohtajaksi. Helmikuussa 2016 rahasto myi Biotehdas-ketjun Gasum Oy:lle ja sai hyvän tuoton kehitystyöstään. Rahaston sijoittajina on noin 200 suomalaista sijoittajaa. Biokaasuteknologiayritys Watrec Oy jatkaa rahaston omistuksessa. Biotehdas synnytti uusia työpaikkoja suoraan noin 40 ja välillisesti satoja. Tuulitehdas-rahastot rakennuttavat ja operoivat merkittävää määrää tuulivoimaa Suomessa. Taaleri on edelläkävijä ja yksi johtavista alan toimijoista Suomessa. Tuulitehdas I rahastolla on valmiina 64,8 MW, yhteensä 27 tuulivoimalaa. Rahasto myi lokakuussa 2015 Honkajoen yhdeksän voimalan 21,6 MW:n tuulipuiston Goodyields Capital GmbH ja Access Capital Partnersin hallinnoimille rahastoille. Taaleri vastaa edelleen Honkajoen puiston teknisestä ja kaupallisesta hallinnoinnista. Tuulitehdas II rahastolla on tuotannossa tai rakentamisvaiheen lopussa yhteensä 25 tuulivoimalaa, joiden teho on 78,3 MW. Rakentamisvaiheen alussa on näiden lisäksi 30 voimalaa, joiden teho on yhteensä 90 MW. Tuulirahastojen sijoittajana on noin 500 suomalaista sijoittajaa. * Tässä kuvatut rahastot eivät vastaa täysin sijoituspolitiikaltaan ja riskitasoltaan Taalerin Kiertotalousrahastoa

19 ASIANTUNTIJAMME KIERTOTALOUS -RAHASTOSSA Taaleri Kiertotalous Ky:n päävastuullisena salkunhoitajana toimii sijoitusjohtaja Tero Luoma. Terolla on yhdeksän vuoden kokemus pääomasijoittamisesta. Tero toimii Biotehdas-rahaston päävastuullisena salkunhoitajana. Ennen Taalerille siirtymistä Tero on työskennellyt Panostaja Oyj:lla yritysanalyytikkona, Tampereen kauppakamarilla asiamiehenä ja Alexander Stubbin poliittisena avustajana Brysselissä. Koulutukseltaan Tero on KTM ja hän tekee väitöskirjaa omistajuudesta. Terolla on laaja kokemus hallitustyöstä eri yhtiöiden hallituksen puheenjohtajana (Watrec Oy, Mattiovi Oy, Gapps Oy, HappyOrNot Oy)

20 RAHASTOYHTEENVETO Rahaston nimi Juridinen rakenne Rahaston sulkeutuminen Rahaston sijoitusajanjakso Rahaston toimikausi Sijoituskohteet Sijoituskohteiden sijainti Rahaston tavoitekoko Velkavivun käyttö Taaleri Kiertotalous Ky Suomalainen kommandiittiyhtiö, johon syöttörahasto (Taaleri Kiertotalous Omistajat Ky) liittyy äänettömänä yhtiömiehenä. Sijoittaja merkitsee voitonjakolainaa, jota syöttörahasto laskee liikkeelle. Viimeistään Viimeistään Seitsemän (7) vuotta, mahdollisuus enintään kolmen (3) vuoden jatkokauteen. Kiertotalouden yritykset ja omaisuuserät Suomi 25 Meur ja enintään 40 Meur Rahasto ei lähtökohtaisesti käytä vivutusta - maksimivipu kuitenkin 30 % sijoituskohteen hankintahinnasta. Kohdeyhtiöt voivat käyttää velkavipua normaalien liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti. Sijoittajan tulee aina tutustua rahastosta ja syöttörahastosta tehtyyn avaintietoesitteeseen, rahaston rahastosopimukseen sekä syöttörahaston voitonjakolainan ehtoihin. Ensisijainen luopumisstrategia Raportointi Tavoiteltu tuotto Minimisijoitus Merkintäpalkkio Hallinnointipalkkio Tuottopalkkio Yrityssijoitukset kohdekohtaisesti. Tuotantolaitokset omana kokonaisuutenaan. Rahastoraportti toimitetaan puolivuosittain. Vuoden ensimmäiseen rahastoraporttiin sisältyy arvonmääritys. Puolivuosittain toimitetaan Rahaston Sähke. Rahaston tuottotavoite koko sen toimikaudelta on n % IRR (=sisäinen korko) sijoittajalle palkkioiden jälkeen. Tuottotavoitteen toteutumiseen sisältyy runsaasti oletuksia ja epävarmuustekijöitä euroa syöttörahaston voitonjakolainaa. Merkintä peritään kokonaisuudessaan lainan merkinnän yhteydessä. Syöttörahasto veloittaa 2,0 % merkintäpalkkion sijoittajan merkitsemän voitonjakolainan määrästä. 2,0 % vuosittain, laskettuna kutsutuista sijoitussitoumuksista rahaston sijoituskauden aikana ja sen jälkeen sijoituskohteisiin sitoutuneen pääoman kokonaismäärästä. 25 % vuosittain yli 6,5 % aitakoron laskettuna sidotulle pääomalle. Sijoituskohteiden realisoinneissa tarkastellaan koko portfolion myyntivoittoja

21 SIJOITUSKOHTEET K O L M E Y R I T Y S E S I M E R K K I Ä

22 TAALERI KIERTOTALOUS KY ON KIINNITTÄNYT KOLME YRITYSJÄRJESTELYÄ Rahaston tavoitteena on kutsua noin 40 % sijoitussitoumuksista alkuvaiheessa. Kiinnitettyjen kohteiden toteutuessa Rahasto pystyy sijoittamaan noin 8-10 miljoonaa euroa heti Rahaston sijoituskauden alkuvaiheessa. Loput sijoituskohteet toteutetaan sijoituskauden aikana sen mukaan, kun sijoituskriteerit täyttäviä kohteita löytyy. VOLTER OY Puusta sähköä ja lämpöä Kansainvälinen kasvuyritys ECOMATION OY Pyrolyysilaitokset Autonrenkaista ja muovista öljyä SUOMEN TÄRPÄTTI OY Tärpättilaitos Raumalle Metsäteollisuuden sivuvirroista arvokasta tärpättiä

23 KANSAINVÄLINEN KASVUYRITYS VOLTER OY PUUSTA SÄHKÖÄ JA LÄMPÖÄ Erikoistunut valmistamaan pienvoimalaitoksia, joissa puuhakkeesta tehdään lämpöä ja sähköä. Vahva kehitystarina: prototyyppi El Kamina, Kempeleen Ekokortteli, useita vientikauppoja, merkittäviä patentteja. Jakelukanavat ovat Euroopassa, Japanissa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa. Liikevaihdosta 95% tulee viennistä. Toimitusjohtaja Jarno Haapakoski. Tilikausi 2015: Liikevaihto 2,7 milj. euroa, liikevoitto 0,6 milj. euroa. Ennuste 2016: Liikevaihto kasvaa yli 100% ja kannattavuus kasvaa

24 SIJOITUSNÄKEMYS: VOLTER OY Kasvuyrityssijoitus: Taaleri Kiertotalous Ky:n omistusosuus 30% Volter Oy:sta. Malliesimerkki voimakkaasti kasvavasta, kannattavasta ja kansainvälisestä suomalaisesta kasvuyrityksestä. Kyvykäs johto, toimiva konsepti ja vahva kasvunäkymä esimerkiksi Japanissa. 3/10/

25 ECOMATION OY, PYROLYYSILAITOKSET AUTONRENKAISTA JA MUOVISTA ÖLJYÄ Muovi ja kumi ovat keskeinen osa globaalia jäteongelmaa. Esimerkiksi käyttämättömiä autonrenkaita on maailmassa valtavia läjiä, eikä niille ole kestävää käsittelytapaa. Ecomation on keksinyt ratkaisun tähän ongelmaan. Ecomation Oy:n pyrolyysitekniikkaan perustuva käsittelylaitos prosessoi autonrenkaita, kumia ja muovia ja valmistaa niistä öljyä, hiiltä, metalleja ja kaasua. Yhtiöllä on pilottilaitos Salossa. Toimitusjohtaja Tommi Pajala. Tilikausi 2015 konseptin ja teknologian kehittämistä. Ennuste 2016 ensimmäiset kaupalliset laitostoimitukset käynnistyvät

26 SIJOITUSNÄKEMYS: ECOMATION OY Kasvuyrityssijoitus: Taaleri Kiertotalous Ky:n omistusosuus alkuvaiheessa 23% Ecomation Oy:sta. Tuotantolaitossijoitukset: Taaleri Kiertotalous Ky:n tavoitteena on rakentaa Nokialle Ecomation Oy:n pyrolyysilaitos. Ensimmäisen laitosinvestoinnin jälkeen arvioidaan mahdollisia seuraavia investointeja. Kaupallistamisvaiheessa oleva innovaatio, johon liittyy vielä konseptin kehitystä. Suomeen rakennettavan referenssilaitoksen avulla yhtiö tähtää tulevaisuudessa kansainvälisille markkinoille. 3/10/

27 SUOMEN TÄRPÄTTI OY METSÄTEOLLISUUDEN SIVUVIRROISTA ARVOKASTA TÄRPÄTTIÄ Suomen Tärpätti Oy suunnittelee tärpättilaitoksen (CST) investointia Raumalle. Laitoksen käsittelykapasiteetti on tonnia vuodessa ja kokonaisinvestointi on 32 miljoonaa euroa. Yhtiö tähtää 10% markkinaosuuteen maailman puupohjaisilla tärpättimarkkinoilla. Pohjois-Euroopassa markkinamahdollisuus uudelle tärpättilaitokselle ja Rauma on optimaalinen sijaintipaikka. Toimitusjohtaja Hannu Näsi. Laitoksen käyttöönotto alkaa loppuvuonna

28 SIJOITUSNÄKEMYS: SUOMEN TÄRPÄTTI OY Tuotantolaitossijoitus: Taaleri Kiertotalous Ky:n omistusosuus noin 20% Suomen Tärpätti Oy:sta. Merkittävä teollinen investointi Suomeen, joka edistää metsäteollisuuden sivutuotteiden jalostamista arvokkaiksi vientituotteiksi kiertotalousajattelun mukaisesti. Yhtiön johdolla on vankka kokemus toimialasta ja vastaavista investoinneista. 3/10/

29 TUOTTOTAVOITE

30 TUOTTOTAVOITE % IRR Kohderahaston tavoitteena on saavuttaa noin % vuotuinen sisäisen korkokannan tuotto (IRR) palkkioiden ja kulujen jälkeen koko sen toimikaudelta rahaston toimikauden lopussa laskettuna.* Tuotto arvonkehityksestä Kasvuyhtiö 60 % Tuotantolaitos 7 % Vakiintunut yrityssijoitus 9 % IRR-tuotto (kassavirroista) Kasvuyhtiö 29 % Tuotantolaitos 27 % Vakiintunut yrityssijoitus 18 % Investointi Vuosi 1 Vuosi 2 Vuosi 3 Vuosi 4 Vuosi 5 Vuosi 6 Vuosi 7 Kasvuyhtiö Tuotantolaitos Vakiintunut yrityssijoitus *Tuottotavoite perustuu lukuisille olettamille ja sisältää tulevaisuutta koskevia lausumia, jotka eivät ole takeita tulevasta taloudellisesta suorituskyvystä. Rahaston todellinen liiketoiminnan tulos voi poiketa tuottotavoitteesta merkittävästi. Lisätiedot tuottotavoitteesta löytyvät AIFM-lain 12 luvun mukaisten olennaisten ja riittävien tietojen kohdasta

31 ESIMERKKILASKELMA: SIJOITUSKOHTEENA VAKIINTUNUT YRITYSSIJOITUS Vakiintunut yrityssijoitus Investointi Vuosi 1 Vuosi 2 Vuosi 3 Vuosi 4 Vuosi 5 Vuosi 6 Vuosi 7 Arvonkehitys 100,0 105,0 110,3 115,8 121,6 127,6 134,0 140,7 "Kassavirta" -100,0 5,0 5,3 5,5 5,8 6,1 6,4 140,7 Tuotto arvonkehityksestä 9,4 % Vuosituotto 15 LTV 30 % Rahoituskustannus 2 Kassavirta kohteesta -100, ,0 Velkaantuminen 30, Korkokulut -2,0-2,0-2,0-2,0-2,0-2,0-2,0 Merkintäpalkkio (B-sarja) -0,011 Hallinnointipalkkio (B-sarja) -1,2-1,2-1,2-1,2-1,2-1,2 Tuottopalkkio (B-sarja) -0,1 Kassavirta OPO:lle -72,0 6,8 6,8 6,8 6,8 6,8 140,7 IRR-tuotto 18,4 % Tämä esimerkki ei ole ennuste, tae tai lupaus tulevasta

32 ESIMERKKILASKELMA: SIJOITUSKOHTEENA TUOTANTOLAITOS Kassavirta OPO:lle -100,0 3,8 3,8 3,8 3,8 324,1 IRR-tuotto 28,7 % Tuotantolaitos Investointi Vuosi 1 Vuosi 2 Vuosi 3 Vuosi 4 Vuosi 5 Vuosi 6 Vuosi 7 Arvonkehitys 100,0 120,0 121,2 122,4 123,6 124,9 126,1 127,4 "Kassavirta" -100,0 20,0 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 127,4 Tuotto arvonkehityksestä 7,5 % Vuosituotto 20 LTV 50 % Rahoituskustannus 4 Kassavirta -100, ,9 Velkaantuminen 50,0-50,0 Korkokulut -4,0-4,0-4,0-4,0-4,0-4,0 Merkintäpalkkio (B-sarja) -0,008 Hallinnointipalkkio (B-sarja) -1,2-1,2-1,2-1,2-1,2 Tuottopalkkio (B-sarja) 27,5 Kassavirta OPO:lle -54,0-5,2 14,8 14,8 14,8 117,2 IRR-tuotto 26,7 % Tämä esimerkki ei ole ennuste, tae tai lupaus tulevasta

33 YHTEENVETO KIERTOTALOUS ON AJANKOHTAINEN JA GLOBAALI MEGATEEMA. TAALERI KIERTOTALOUS KY ON MAAILMAN ENSIMMÄINEN KIERTOTALOUS- RAHASTO. KIERTOTALOUS ON TALOUDEN JA YMPÄRISTÖN LIITTO. AINUTLAATUINEN HAJAUTETTU JA HALLITTU SIJOITUS- MAHDOLLISUUS. KOLME KIINNOSTAVAA KOHDEYRITYSTÄ JO KIINNITETTYNÄ

34 AIFM-LAIN 12 LUVUN MUKAISET OLENNAISET JA RIITTÄVÄT TIEDOT SEKÄ VASTUUNRAJOITUS

35 VASTUUNRAJOITUS Taaleri Pääomarahastot Oy (jäljempänä Taaleri) on laatinut tämän materiaalin eikä se välttämättä edusta Taaleri-konsernin virallista kantaa. Tässä materiaalissa esitetyt tiedot eivät perustu rahoitusvälineen liikkeeseenlaskijan tai rahoitusvälineen kohde-etuuden tai kohde-etuuksien puolueettomaan sijoitustutkimukseen tai -analyysiin. Tätä materiaalia ei tule myöskään käsittää puolueettomaksi sijoitustutkimukseksi tai analyysiksi, yksilölliseksi sijoitusneuvoksi eikä yleiseksi tai yksilölliseksi verotusta koskevaksi neuvoksi, eikä tätä materiaalia ole laadittu sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevien säännösten mukaisesti. Tässä materiaalissa voidaan esittää asiakkaan harkittavaksi Taalerin näkemyksiä siitä tulisiko tietyllä rahoitusvälineellä tehdä oikeustoimia eivätkä ne ole kehotus asiakkaalle toimia esitetyllä tavalla omassa sijoitustoiminnassaan eikä niitä voida missään tilanteessa pitää rahoitusvälineen myynti- tai ostotarjouksena. Esitetty informaatio saattaa sisältää Taalerin yleistä tietoa ja näkemyksiä, jotka perustuvat Taalerin parhaan kykynsä mukaan tekemiin arvioihin ja mielipiteisiin pohjautuen sen luotettavina pitämistä julkisista lähteistä kokoamaansa informaatioon. Pyrkimyksenä on antaa mahdollisimman tarkkoja ja oikeita tietoja, mutta Taaleri tai sen palveluksessa olevat henkilöt eivät voi taata esitettyjen tietojen, arvioiden tai mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä. Esitetty informaatio edustaa Taalerin näkemystä ja arvioita vallitsevista markkinaolosuhteista informaation julkaisuhetkellä ja tätä näkemystä ja näitä arvioita voidaan erikseen ilmoittamatta muuttaa. Esitetyt tuotto-oletukset ovat vain suuntaa-antavia ja ne eivät ole lupauksia tulevasta tuotosta tai koron määrästä. Tuotto-oletuksiin liittyviä palkkioita, maksuja ja veloituksia ei ole otettu kaikilta osin huomioon. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Sijoitusten toteutuvasta tuotosta tai siitä, että valittujen sijoitusten arvonkehitys olisi esitettyjen tuottooletusten mukainen tai aina positiivinen, ei ole takeita. Tavoiteltu tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi menettää osittain tai kokonaan. Taaleri ei vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita tässä materiaalissa esitetyn informaation käyttö voi aiheuttaa. Asiakas vastaa aina yksin sijoituspäätöstensä ja rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojensa taloudellisista seuraamuksista ja asiakkaan tulee aina ennen sijoituspäätöksen tekemistä tutustua rahoitusvälineen ominaisuuksiin, riskeihin ja sijoituspäätöksen verotuksellisiin vaikutuksiin. Tehdessään päätöksiä sijoitustoimenpiteistä asiakkaan on aina perustettava päätöksensä omaan arvioonsa rahoitusvälineestä ja sijoituspäätökseen liittyvistä riskeistä. Taaleri tai sen palveluksessa oleva henkilö saattaa tarjota palveluita, jotka liittyvät tässä materiaalissa mainittuihin tuotteisiin tai palveluita voidaan tarjota materiaalissa mainituille yhtiöille. Taaleri voi käydä kauppaa materiaalissa mainituilla tuotteilla tai materiaalissa mainittujen yhtiöiden liikkeeseen laskemilla rahoitusvälineillä ja hoitaa materiaalissa mainittujen yhtiöiden toimeksiantoja. Taaleri on saattanut toimia materiaalissa esitetyn tiedon perusteella jo ennen materiaalin julkaisemista. Taalerilla ei ole omassa omistuksessaan niiden yhtiöiden rahoitusvälineitä, joista tässä materiaalissa esitetään asiakkaille näkemyksiä ja mielipiteitä eikä näiden yhtiöiden rahoitusvälineisiin liittyviä johdannaissopimuksia. Rahoitusvälinekaupan tekniseksi toteuttamiseksi rahoitusvälineet saattavat kuitenkin olla hetkellisesti Taalerin omistuksessa. Taalerin henkilökunnan edustajien ja heidän lähipiirinsä rahoitusvälinekaupankäyntiin sovelletaan Taaleri-konsernin rahoitusvälinekaupankäyntiohjetta. Koska tämä materiaali ei ole riippumaton sijoitustutkimus tai -analyysi, muita kaupankäyntirajoituksia ei sovelleta. Tämän materiaalin perusteella Taaleri-konsernin toiminnassa syntyvien eturistiriitatilanteiden hallintaan sovelletaan Taaleri-konsernin eturistiriitapolitiikkaa. Taalerin sijoitusrahastoja ja erikoissijoitusrahastoja hallinnoi Taaleri Rahastoyhtiö Oy (Rahastoyhtiö). Taalerin pääomarahastoja hallinnoi Taaleri Pääomarahastot Oy (Pääomarahastot). Taaleri toimii Rahastoyhtiön ja Pääomarahastojen asiamiehenä tarjotessaan asiakkailleen Rahastoyhtiön ja Pääomarahastojen hallinnoimia sijoitusrahastoja, erikoissijoitusrahastoja ja pääomarahastoja. Niiden avaintietoesitteisiin, sääntöihin ja hinnastoon voit tutustua osoitteessa tai Taalerin toimipisteissä. Taaleri-konsernin valvovana viranomaisena toimii Finanssivalvonta. Tämä materiaali sisältää Taalerin immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon Taaleri pidättää kaikki oikeudet ja se on tarkoitettu ainoastaan Taalerin asiakkaiden käyttöön eikä sitä saa millään tavalla jäljentää, julkaista tai levittää ilman Taalerin kirjallista etukäteislupaa

36 OLENNAISET JA RIITTÄVÄT TIEDOT Seuraavassa esitetään vaihtoehtorahasto Taaleri Kiertotalous Ky:stä ja Taaleri Kiertotalous Omistajat Ky:stä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain (162/2014, AIFM-laki ) 12 luvun mukaisesti annettavat tiedot. Sijoittajaa kehotetaan tutustumaan huolellisesti alla oleviin tietoihin ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Tämän lisäksi kehotamme sijoittajia tutustumaan Taaleri Kiertotalous Ky:n yhtiömiesten keskenään solmimaan Rahastosopimukseen yllä mainittujen rahastojen Avaintietoesitteisiin (erityisesti kohta Riski-hyötyprofiili ) sekä voitonjakolainojen ehtoihin. KUVAUS TIEDOT / SELITYS 1. Vaihtoehtorahastojen nimet Taaleri Kiertotalous Ky (y-tunnus ; Kohderahasto ) Taaleri Kiertotalous Omistajat Ky (y-tunnus Syöttörahasto ) yhdessä Rahastot. 2. Vaihtoehtorahastojen hoitaja Vaihtoehtorahaston hoitajana Rahastoille toimii Taaleri Pääomarahastot Oy (y-tunnus ), joka vastaa Rahastojen, hoitaen niiden salkunhoitoa ja riskien hallintaa. 3. Vaihtoehtorahastojen säilytysyhteisö Säilytysyhteisönä Rahastoille toimii Taaleri Varainhoito Oy (y-tunnus ), joka vastaa Rahastojen omaisuuden säilyttämisestä sekä muista AIFM-lain 15 luvussa säilytysyhteisölle määrätyistä tehtävistä. 4. Kuvaus vaihtoehtorahastojen sijoitusstrategiasta ja tavoitteista Syöttörahaston sijoitusstrategiana on tehdä sijoitus Kohderahastoon tämän äänettömänä yhtiömiehenä. Syöttörahasto rahoittaa sijoituksensa sijoittajien antamilla vieraan pääoman ehtoisilla voitonjakolainoilla. Lainaosuudet maksetaan Syöttörahastolle lainaehtojen mukaisesti. Syöttörahasto antaa Kohderahastolle sijoitussitoumuksen, jonka perusteella Kohderahasto tekee Syöttörahastolle pääomakutsuja Kohderahastoa koskevien sopimusten mukaisesti erissä. Sijoittajilta nostetun lainapääoman, jota Kohderahasto ei ole vielä kutsunut, Syöttörahasto voi sijoittaa pankkitalletuksiin tai erikoissijoitusrahasto Taaleri Parkin rahasto-osuuksiin lainaehtojen mukaisin rajoituksin. Kohderahaston sijoitusstrategiana on tehdä 5-10 sijoitusta kiertotaloutta edistävien yritysten liikkeekseen laskemiin arvopapereihin ja / tai tehdä sijoituksia olemassa oleviin tai uusiin kiertotaloushankkeisiin suoraan tai Holding-yhtiöiden kautta. Kohderahasto rahoittaa sijoituksensa kiertotalousyrityksiin /-hankkeisiin äänettömien yhtiömiesten sijoitussitoumuksilla, jotka kutsutaan pääomakutsuilla erissä. Syöttörahasto on Kohderahaston äänetön yhtiömies

37 KUVAUS TIEDOT / SELITYS Kohderahasto on tunnistanut kolme eri sijoitusmallia, joissa se uskoo parhaiten saavuttavansa tuottotavoitteensa. Kohderahasto voi tehdä myös sijoituksia muun mallisiin kiertotaloushankkeisiin, mutta kolmen päämallin se uskoo olevan seuraavat: 1. Kasvuyrityssijoitukset: Rahasto voi tehdä sijoituksia suomalaisiin pk-yrityksiin, jotka edistävät liiketoiminnallaan kiertotaloutta. Kasvuyrityssijoituksille tyypillistä on yhtiön nuori historia ja sen tulevaisuuteen liittyvä merkittävä kasvuoletus. Kasvuyrityssijoituksista saatava tuotto muodostuu ensisijaisesti mahdollisen arvonnousun realisoitumisesta irtautumistilanteessa ja toissijaisesti omistusaikana saatavista osinkotuotoista ja pääomapalautuksista. Startupista kasvuyrityksen erottaa jo markkinoilla testattu teknologia sekä liiketoimintamalli. Rahasto ei sijoita alkuvaiheen startupeihin. Kasvuyrityksen henkilöstömäärä on tyypillisesti sijoitushetkellä alle 20 henkilöä. 2. Vakiintuneet yrityssijoitukset: Rahasto voi tehdä sijoituksia suomalaisiin yrityksiin, jotka edistävät liiketoiminnallaan kiertotaloutta. Vakiintuneille yrityksille tyypillistä on vakiintunut liiketoiminta ja markkina-asema omalla toimialalla. Vakiintuneista yrityssijoituksista saatava tuotto muodostuu ensisijaisesti kannattavan liiketoiminnan tuottamista osinkotuotoista ja pääomapalautuksista omistusaikana ja toissijaisesti mahdollisesta arvonnousun realisoitumisesta irtautumistilanteessa. Vakiintuneiden yritysten arvonkehitystä voidaan pyrkiä parantamaan aktiivisella osallistumisella toimialajärjestelyihin. Kasvuyrityksestä vakiintuneen yrityksen erottaa pitkäaikainen tuottohistoria sekä vakiintunut markkina-asema toimialalla. Vakiintuneet yrityssijoitukset ovat ensisijaisesti listaamattomia yrityksiä, mutta kohdeyrityksen osake voi myös olla julkisen kaupankäynnin kohteena. Vakiintuneen yrityksen henkilöstömäärä on tyypillisesti sijoitushetkellä yli 20 henkilöä. 3. Tuotannontekijäsijoitukset: Rahasto voi tehdä sijoituksia Suomessa sijaitseviin kiertotaloutta edistäviin omaisuuseriin, kuten tuotantolaitoksiin. Tuotannontekijäsijoitukselle tyypillistä on niihin kohdistuva merkittävä alkuinvestointi kiinteään omaisuuteen ja omaisuuserän kirjautuminen tasearvoksi. Tuotannontekijäsijoituksista saatava tuotto perustuu ensisijaisesti tuotannontekijän tuottamaan kassavirtaan, jolla lyhennetään tuotannontekijään kohdistuvia nettovelkoja sekä maksetaan mahdollisesti osinkotuottoa ja pääomapalautusta. Toissijainen tuotto kohteesta muodostuu mahdollisesta arvonnousun realisoitumisesta irtautumistilanteessa. Tuotannontekijöiden alkuinvestointia ja hankintaa rahoitetaan tyypillisesti merkittävällä vieraan pääoman rahoituksella. Tuotannontekijän käytön ja ylläpidon operatiivinen henkilöstö voi kuulua samaan juridiseen yhtiöön tuotannontekijän kanssa, tai se voidaan ostaa ulkoistettuna palveluna. Yllä olevat kohteet ovat esimerkkejä mahdollisista Kohderahaston sijoituskohteista eikä takeita niiden lopullisesta toteutumisesta osana Kohderahastoa ole. Rahaston sijoitustoimintaan voi sisältyä sijoitusprofiiliin soveltuvien yhtiöiden osakkeiden hankkiminen, yhtiöiden rahoittaminen lainarahoituksella sekä suoraan laitosinvestointiin liittyvää sijoitus-, hankekehitystoimintaa ja liiketoiminnan harjoittamista. Kohderahaston sääntöjen mukaan Kohderahasto voi sijoittaa yksittäiseen sijoituskohteeseen enimmillään 15 miljoonaa euroa omaa pääomaa. Sijoituskohteet myydään yksittäin tai usea sijoituskohde kerralla vaihtoehtorahaston hoitajan harkinnan mukaan. Kohderahaston taloudellisena tavoitteena on saavuttaa noin % vuotuinen sisäisen korkokannan tuotto (IRR) palkkioiden ja kulujen jälkeen koko sen toimikaudelta Kohderahaston toimikauden lopussa laskettuna. Tuottotavoite perustuu lukuisille olettamille ja sisältää tulevaisuutta koskevia lausumia, jotka eivät ole takeita tulevasta taloudellisesta suorituskyvystä. Kohderahaston todellinen liiketoiminnan tulos voi poiketa merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuneiden lausumien yhteydessä ilmaistusta. Monet tekijät, kuten kohdassa 7 kuvatut vaihtoehtorahaston sijoitustekniikkaan liittyvät riskitekijät, voivat vaikuttaa Kohderahaston tulokseen. Tuottotavoite on vain tavoite, eikä sitä siten tule pitää ennusteena, arviona tai laskelmana Kohderahaston tulevasta suorituskyvystä. Syöttörahaston lainaosuuden haltijan tuotto tulee poikkeamaan Kohderahastoon suoraan sijoittavan sijoittajan tuotosta ja Kohderahaston taloudellinen tavoite ei ole Syöttörahaston taloudellinen tavoite. Kohderahaston taloudellinen tavoite lasketaan vain siltä ajalta ja sille määrälle kuin Syöttörahaston pääomapanos on Kohderahaston hallinnassa ja tämä saattaa erota olennaisesti laina-ajasta, sillä laina maksetaan kokonaisuudessaan Syöttörahaston tilille lainaa merkittäessä, vaikka Kohderahasto kutsuu Syöttörahastolta varat sijoitettavaksi erissä vasta löydettyään sijoitusstrategiaan soveltuvan kohteen investoitavaksi

38 KUVAUS TIEDOT / SELITYS 5. Tiedot siitä, minne kohderahastona toimiva vaihtoehtorahasto on sijoittautunut Kohderahasto on Suomeen sijoittautunut suomalainen kommandiittiyhtiö. Syöttörahasto on Kohderahaston äänetön yhtiömies. 6. Kuvaus niiden varojen tyypeistä, joihin vaihtoehtorahasto voi sijoittaa Syöttörahasto voi sijoittaa varansa vain Kohderahaston äänettömän yhtiömiehen yhtiöpanokseen ja siltä osin kuin yhtiöpanosta ei ole maksettu pankkitalletuksiin tai erikoissijoitusrahasto Taaleri Parkin rahasto-osuuksiin. Kohderahasto sijoittaa kiertotalouskohteisiin hankkimalla suomalaisten kiertotaloutta edistävien yritysten liikkeeseen laskemiin arvopapereihin. Sijoituskohteet voivat juridisesti olla osakeyhtiöiden osakkeita tai lainoja yhtiöille, jotka suoraan tai välillisesti omistavat kiertotaloutta edistäviä kohteita. 7. Kuvaus vaihtoehtorahaston käyttämistä sijoitustekniikoista ja kaikista niihin liittyvistä riskeistä Syöttörahasto on rahaston rahasto, jotka sijoittaa lähtökohtaisesti kaikki varansa toiseen vaihtoehtorahastoon ja siltä osin kuin sijoittajien lainapääomaa ei ole maksettu Kohderahastolle tai Kohderahaston jakamia varoja ei ole maksettu lainojen haltijoille, pankkitalletuksiin ja erikoissijoitusrahasto Taaleri Parkin rahasto-osuuksiin. Muilla sijoituskohteilla kuin Kohderahaston osuuksilla arvioidaan olevan vähäinen vaikutus. Syöttörahaston sijoitustekniikkaan liittyvä suurin riski on Kohderahastoon ja sen sijoitustoiminnan tuloksellisuuteen liittyvä. Mikäli Kohderahasto ei pysty varojenjakoon tai sen määrä jää odotettua pienemmäksi heikentää se suoraan voitonjakolainan haltijan tuottoa ja voi johtaa siihen, että voitonjakolainan haltija menettää sijoittamansa pääoman kokonaan tai osittain. Näin ollen kaikki alla kuvatut Kohderahaston riskit vaikuttavat toteutuessaan välillisesti Syöttörahaston liikkeeseen laskeman voitonjakolainojan arvoon ja tuottoon yhtä merkittävästi kuin Kohderahaston tuottoon, jolloin Kohderahaston riskit ovat samat kuin Syöttörahaston riskit. Kohderahasto on suljettu rahasto, joka sijoittaa Suomessa sijaitseviin kiertotalouskohteisiin. Kohderahaston sijoitustekniikkaan liittyviä riskejä ovat: Suomen taloudellinen tilanne voi heikentyä Kohderahaston toimikauden aikana Kohderahaston sijoittaa suomalaisiin yrityksiin. Suomen kansantalouden epäsuotuisalla kehityksellä saattaa olla haitallinen vaikutus Kohderahaston sijoituskohteiden arvostukseen. Kohderahaston sijoituskohteiden kannattavuus ei vastaa sijoituspäätöksen pohjana olevien investointilaskelmien olettamuksia erityisesti sijoituskohteiden luovutushinnan ja sijoitusajan osalta. Kohderahasto tekee sijoituspäätöksensä tapauskohtaisen investointilaskelman perusteella. Sijoituspäätöstä ei tehdä, ellei arvioitu sijoituskohteesta saatava tuotto arvioidulla sijoitusajalla johda vähintään Kohderahaston tavoittelemaan tuottotavoitteeseen Kohderahaston sijoitetulle pääomalle. Mitään takeita siitä, että sijoituskohteista saadaan investointilaskelmassa arvioitu tuotto arvioituna sijoitusaikana, ei ole. Mikäli Kohderahaston sijoituskohteistaan saama tuotto on alhaisempi kuin investointilaskelmassa arvioitu tai sijoituksesta luopuminen tapahtuu arvioitua myöhemmin, on tällä haitallinen vaikutus Kohderahaston arvoon ja tuottoon

39 KUVAUS TIEDOT / SELITYS Kohderahaston menestys riippuu kyvystä neuvotella tarvittavasta velkarahoituksesta ja sen ehdoista sijoituskohteille. Velkarahoituksen käyttäminen lisää riskiä Kohderahaston yhtiöpanosten (ja Syöttörahaston Kohderahastoon tekemän sijoituksen) menettämisestä tai tappiollisuudesta, mikä puolestaan vaikuttaa vastaavasti lainalle tehtäviin suorituksiin; Sijoituskohteiden hankintaan tai sijoituskohteiden investointien rahoittamiseen voidaan käyttää myös vierasta pääomaa. Vieras pääoma otetaan lähtökohtaisesti kokonaan varsinaisille kohdeyhtiöille eikä Kohderahastolle. Kohderahasto voi antaa takauksia varsinaisille lainanottajille. Vieraan pääoman määrä ja ehdot ovat riippuvaisia neuvotteluista luottolaitosten kanssa. Mitään takeita sille, että neuvotteluissa onnistutaan, ei voida antaa ja epäonnistuminen neuvotteluissa heikentäisi Kohderahaston tuottoa. Vieraan pääomanehtoisen rahoituksen saatavuus ja hinta saattaa eri markkinatilanteissa vaihdella huomattavasti. Tämä voi vaikuttaa haitallisesti Kohderahaston sijoitusten tuottoon ja Kohderahaston kykyyn kilpailla sijoituskohteista. Jos velkarahoitusta ei ole saatavissa riittävästi, Kohderahaston tekemät sijoitukset sijoituskohteisiin ja näiden hajautus voivat jäädä suunniteltua pienemmiksi. Kun sijoituksia toteutettaessa käytetään velkarahoitusta, Kohderahaston yhtiöpanoksille maksettava tuotto ja yhtiöpanosten takaisinmaksu on pääsääntöisesti viimeisenä maksunsaantijärjestyksessä. Tällaisen sijoituksen menettäminen tai tappiollisuus on siten todennäköisempää kuin korkeammalla etusijalla olevan rahoituksen (esim. puhtaasti vieraan pääomanehtoisten lainojen) menettäminen tai tappiollisuus. Kohderahaston menestys riippuu kyvystä löytää Kohderahaston sijoitusstrategiaan ja tuottotavoitteeseen parhaiten sopivat Sijoituskohteet ja kyvystä neuvotella niiden hankkimiseksi suotuisimmat ehdot. Kohderahasto etsii aktiivisesti sijoituskriteerit täyttäviä Sijoituskohteita. Kohderahaston menestys on riippuvainen sen hoitajan (Taaleri Pääomarahastot Oy:n) kyvystä löytää Kohderahastolle tuottavia sijoituskohteita. Kohderahaston neuvottelukykyyn vaikuttaa muun muassa Kohderahaston maine. Kohderahaston ajautuessa huonoon maineeseen, voi seurata, ettei sille tarjota kohteita tai muuten aiheutuu negatiivisia vaikutuksia sen liiketoimintasuunnitelman toteuttamiseen ja täten vaikuttaa Kohderahaston tuottoihin. Aiempi menestys ei ole tae siitä, että sopivia ja tuottoisia sijoituskohteita löydettäisiin Kohderahaston sijoituskauden aikana, taikka siitä, että valitut kohteet todella tuottavat voittoa. On olemassa riski, että Kohderahastolle tehdyt sijoitukset menetetään osittain tai kokonaan. Kohderahasto pyrkii pienentämään riskejään sopimuksilla. Sijoituskohteisiin liittyvien sopimusten laatimisessa tai neuvottelussa epäonnistuminen voi siten lisätä Kohderahaston riskiä. Sopimusneuvottelujen viivästyminen tai epäonnistuminen voi heikentää merkittävästi Kohderahaston sijoittajan saamaa tuottoa. Kilpailu alan muiden toimijoiden kanssa sijoituskohteiden saatavuudesta ja kohteiden myymisestä vaikuttaa merkittävästi sijoituskohteista saatavaan tuottoon Kilpailu sijoituskohteista voi vaikuttaa sijoituskohteiden hinnoitteluun ja riittävää määrää sopivia sijoituskohteita ei välttämättä löydetä. Mikäli sopivia sijoituskohteita ei löydy, jää Kohderahaston sijoituskapasiteetista sijoittamatta osa eikä sijoitussitoumuksia kutsuta täysimääräisesti sijoittajilta. Kohderahasto voi joutua kilpailemaan sopivista sijoituskohteista ja -hankkeista muiden toimijoiden ja sijoittajien kanssa. Tällainen kilpailu saattaa vaikuttaa sijoituskohteiden hankintahintoihin ja siten vaikuttaa negatiivisesti Kohderahaston tuottoon. Toimintaan liittyvän viranomaiskohtelun, lainsäädännön ja oikeuskäytännön muutokset voivat olla epäedullisia Kohderahasto on riippuvainen sen sijoituskohteiden suotuisasta poliittisesta ja oikeudellisesta toimintaympäristöstä. Kiertotalous on uusi talouden ilmiö ja monelta osin siihen liittyvä lainsäädäntö sekä Suomessa, EU:ssa että maailmalla on vielä kehittymätöntä. Merkittäviä säätelyä on suunniteltu toteutettavaksi Kohderahaston toimikauden aikana. Sääntelyn muutoksista johtuvat muutokset markkinoihin ja yksittäisiin sijoituskohteisiin voivat osoittautua negatiivisiksi ja laskea sijoituskohteen ja koko Kohderahaston tuottoa. Lisäksi julkinen sektori toimii kiertotaloudessa rahoittajana, mikä voi johtaa alalla vääristymiin ja Kohderahaston kannalta epäedullisiin markkinailmiöihin, jotka voivat laskea Kohderahaston tuottoa. Tämän lisäksi myös verotukseen liittyvän lainsäädännön, viranomaismääräysten tai oikeuskäytännön tai näiden tulkinnan Kohderahaston ja sen sijoituskohteiden kannalta epäedulliset muutokset voivat lisätä kustannusrakenteita tai muutoin vaikuttaa haitallisesti Kohderahaston arvoon ja tuottoihin

40 KUVAUS TIEDOT / SELITYS Sijoituskohteiden investointeihin liittyy projektiriskejä, jotka voivat olla kumulatiivisia Vaikka toisistaan riippumattomien sijoituskohteiden investointihankkeisiin liittyvän projektiriskin toteutuminen saattaa yksittäisenä aiheuttaa vain vähäistä haittaa, voi sen toteutuminen samanaikaisesti muiden riskien toteutumisen yhteydessä aiheuttaa merkittävää haittaa. Tässä kuvattuja projektiriskejä tarkasteltaessa on siten otettava huomioon riski siitä, että ne riskien toteutumisesta aiheutuvat haittavaikutukset ovat kumulatiivisia. Sijoituskohteita realisoitaessa kauppasopimuksiin voi sisältyä myyjän vastuita ja tähän sisältyviä sulkutilivaatimuksia, jotka koskevat myös Kohderahastolle kuuluvaa osuutta luovutushinnasta Sijoituskohteiden sopimuksiin liittyy tavanomaisesti myyjän vastuuseen liittyviä lausekkeita, jotka saattavat oikeuttaa ostajatahon kauppahinnan alennukseen jopa vuosia kaupan toteutumisen jälkeen mikäli kaupan kohteesta löytyy virheitä, joita ei kaupan tekohetkellä ollut tiedossa. Kohderahasto pyrkii neuvottelemaan kauppasopimuksen ehdot niin että myyjän vastuuta koskevat lausekkeet minimoituvat. Mitään takeita neuvottelujen onnistumisesta ei ole ja myyjän vastuuta koskevat lausekkeet voivat johtaa sulkutilijärjestelyihin myös osalle Kohderahaston osuutta kauppahinnasta ja näin pidentää Kohderahaston sijoitusaikaa ja täten heikentää Kohderahaston tuottoa. Sijoituskohteiden eri omistajien välille voi syntyä intressiristiriitoja ja myöhemmät rahoituskierrokset saattavat heikentää Kohderahaston asemaa Kohderahaston sijoitusten rahoitukseen voi liittyä useita eri rahoituskierroksia, useita eri sijoittajia ja erityyppisiä rahoitusinstrumentteja. Nämä seikat voivat johtaa siihen, että Kohderahastolla (ja/tai sen kumppaneilla) on osin rajoitetut mahdollisuudet vaikuttaa sijoitusten hallinnointiin. Kohderahaston ja sen kanssa samaan kohteeseen sijoittaneiden tahojen välille voi syntyä eturistiriitatilanteita. Tahoille, jotka osallistuvat Kohderahaston sijoituskohteiden rahoitukseen Kohderahastoa myöhemmin, voidaan antaa oikeuksia, jotka voivat pienentää merkittävästi Kohderahaston omistusta sijoituskohteessa, heikentää Kohderahaston oikeuksia tai olla muutoin Kohderahaston kannalta epäedullisia. Sijoittaminen sijoituskohteiden vähemmistöosuuksiin voi muodostaa vaikeuden löytää osuuksille ostajaa ja täten heikentää Kohderahaston omistusten arvonkehitystä Kohderahaston tekee sijoituksia sekä enemmistö-, vähemmistö- että kanssasijoituksina. Vähemmistösijoituksina tehtävillä sijoituksilla on heikko likviditeetti. Kohderahasto suunnittelee tekevänsä muutamia sijoituksia vähemmistösijoittajana listaamattomiin yrityksiin, joiden markkina on kapea, mikä voi johtaa tilanteisiin, jolloin markkinoilla ei ole lainkaan, tai on vain hyvin vähän, potentiaalisia ostajia vähemmistöomistukselle. Tämä voi johtaa omistusosuuden heikompaan arvonmääritykseen ja johtaa täten Kohderahaston kannalta alempaan omaisuuden arvonkehitykseen sekä täten heikentää Kohderahaston tuottoa. Sijoituksille ei ole järjestettyjä jälkimarkkinoita, jolloin sijoitusaika on jopa 10 vuotta ilman irtaantumismahdollisuutta Kohderahastoon tai Syöttörahastoon tehdyllä sijoituksella ei ole järjestettyjä jälkimarkkinoita. Sijoittajan tulee varautua pitämään sijoitus koko Kohderahaston toimikauden, joka on enintään kymmenen (10) vuotta sijoitusajankohdasta. Kohderahaston toiminta on riippuvainen vaihtoehtorahaston hoitajasta ja avainhenkilöistä, joiden vaihtuminen voi vaikuttaa sijoitustoiminnan hoitamiseen ja välillisesti lainaosuuksien tuottoon Taaleri Pääomarahastot Oy toimii Kohderahaston vaihtoehtorahaston hoitajana, jolloin Kohderahaston sijoitustoiminnan tuloksellisuus riippuu muun ohella Taaleri Pääomarahastot Oy:n toiminnan jatkumisesta ja sen kyvystä pitää palveluksessaan ammattitaitoista henkilöstöä. Ei ole varmaa, että sillä on jatkuvasti palveluksessaan tai käytettävissään riittävästi asiantuntevaa henkilöstöä. On myös mahdollista, että vaihtoehtorahaston hoitaja vaihtuu Rahastojen toimikauden aikana, mikä voi vaikuttaa epäedullisesti Rahastojen toimintaan

41 KUVAUS TIEDOT / SELITYS 8. Kuvaus mahdollisista sovellettavista sijoitusrajoituksista Syöttörahasto voi sijoittaa varansa vain Kohderahaston äänettömän yhtiöpanokseen ja siltä osin kuin yhtiöpanosta ei ole maksettu pankkitalletuksiin tai erikoissijoitusrahasto Taaleri Parkin rahasto-osuuksiin. Kohderahasto voi sijoittaa varojaan suoraan tai holding-yhtiön kautta vain Suomessa sijaitseviin kiertotaloushankkeisiin tai kiertotaloutta edistävän yrityksen liikkeeseen laskemiin arvopapereihin, mikäli kyseisen yhtiön kotipaikka on Suomi. Kohderahastolla voi sijoittaa enintään kohderahaston sijoitussitoumuksista yhteen sijoituskohteeseen. 9. Selvitys olosuhteista, joissa vaihtoehtorahasto voi hyödyntää vivutusta, sallituista vivutuksen tyypeistä ja lähteistä sekä niihin liittyvistä riskeistä, vivutuksen käytön mahdollisista rajoituksista, vakuuksia ja varojen uudelleenkäyttöä koskevista järjestelyistä sekä vivutuksen enimmäismäärästä, jota kyseisellä vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oikeus käyttää rahaston lukuun Kohderahasto voi sääntöjensä mukaan käyttää velkarahoitusta sijoituskohteen hankkimiseksi enintään 30 % sijoituskohteen hankintahinnasta. Sijoituskohteena oleva yhtiö voi ottaa lainaa toimintansa rahoittamiseksi normaalien liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti. Syöttörahaston voitonjakolainan ehtojen kohdan 12 mukaan laina erääntyy takaisin maksettavaksi, jos syöttörahasto ottaa muuta korollista velkaa kuin sijoittajien antamat voitonjakolainat (joiden enimmäismäärä on 37,5 miljoonaa euroa). Sijoittajien myöntämällä Syöttörahaston voitonjakolainalla ei ole takausta eikä muuta vakuutta. Mikäli Kohderahaston liiketoiminnan tuotot eivät kehity odotetusti ja/tai liiketoiminnan kulut ovat odotettua suuremmat, saattaa rahoittajille syntyä oikeus realisoida vakuudet. Vakuuksien realisointi saattaa johtaa siihen, että Kohderahaston sijoittaja menettää sijoittamansa pääoman kokonaan tai osittain. 10. Kuvaus menettelyistä, joilla vaihtoehtorahasto voi muuttaa sijoitusstrategiaansa tai -politiikkaansa tai molempia Syöttörahaston voitonjakolainan ehtojen muutos on näiltä osin mahdollista velkojienkokouksen päätöksellä lainaehtojen kohdan 2.2 mukaisesti. Kohderahaston sijoitusstrategia on määritelty Kohderahastoa koskevassa yhtiömiesten välisessä rahastosopimuksessa, jota voidaan muuttaa vain Kohderahaston vastuunalaisen yhtiömiehen suostumuksella ja Kohderahaston sijoittajien määräenemmistöpäätöksellä (sijoittajat, jotka edustavat vähintään 75 prosenttia Kohderahastolle annetuista sijoitussitoumuksista). 11. Kuvaus sijoitussopimuksen tärkeimmistä oikeudellisista vaikutuksista, mukaan luettuina tiedot oikeuspaikasta, sovellettavasta laista ja siitä, onko olemassa tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevia säädöksiä sillä alueella, jolle vaihtoehtorahasto on sijoittautunut Rahastoihin ja voitonjakolainasopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja sitä koskevat riidat ratkaistaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa Suomessa

42 KUVAUS TIEDOT / SELITYS 12. Tiedot vaihtoehtorahastojen hoitajasta, vaihtoehtorahaston säilytysyhteisöstä, erityisestä säilytysyhteisöstä, tilintarkastajasta ja muista palveluntarjoajista sekä kuvaus niiden tehtävistä ja sijoittajien oikeuksista Vaihtoehtorahaston hoitaja Rahastoille on Taaleri Pääomarahastot Oy, suomalainen osakeyhtiö, y-tunnus , joka hoitaa rahastojen salkunhoitoa ja riskien hallintaa. Säilytysyhteisönä sekä Rahastoille toimii Taaleri Varainhoito Oy (y-tunnus ), joka vastaa Rahastojen omaisuuden säilyttämisestä sekä muista AIFM-lain 15 luvussa säilytysyhteisölle määrätyistä tehtävistä. Tilintarkastajana sekä Rahastoille toimii KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT-tilintarkastaja Mika Kaarisalo. Kohderahaston valmiiden sijoituskohteiden arvon määrittelee ulkopuolisena arvonmäärittäjänä PricewaterhouseCoopers Oy. 13. Kuvaus siitä, miten vaihtoehtorahastojen hoitaja täyttää vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 6 luvun 4 :ssä tarkoitetut vaatimukset vastuuriskien kattamisesta Vastuuriski katetaan Taaleri-konsernin voimassaolevalla vastuuvakuutuksella. 14. Kuvaus vaihtoehtorahastojen hoitajan ulkoistamista vaihtoehtorahaston hoitoa koskevista toiminnoista ja säilytysyhteisön tai erityisen säilytysyhteisön ulkoistamista säilytystoiminnoista, sekä siitä, jolle toiminnot on siirretty, ja eturistiriidoista, joita tällaisesta toimintojen ulkoistamisesta saattaa aiheutua Vaihtoehtorahaston hoitaja tai säilytysyhteisö ei ole ulkoistanut toimiluvan alaisia toimintojaan. 15. Kuvaus vaihtoehtorahaston arvonmääritysmenettelystä ja hinnanmuodostusmenetelmistä, joita arvonmäärityksessä käytetään Syöttörahaston voitonjakolainan lainaosuuden arvo määritellään kerran vuodessa samoin kuin Kohderahaston osuuden arvo ja julkaistaan sijoittajille tämän taulukon kohdan 26 mukaisesti. Kohderahaston arvonmäärityksestä vastaa Taaleri Pääomarahastot Oy. Kohderahaston sijoituskohteiden arvona käytetään ennen sijoituskohteen valmistumista siihen sitoutuneen pääoman nimellisarvoa ja sijoituskohteen valmistumisen jälkeen arvo määritellään käyttäen PricewaterhouseCoopers Oy:n arvostusperiaatteita. Taaleri Pääomarahastot Oy tulee Kohderahaston vaihtoehtorahaston hoitajana tekemään PricewaterhouseCoopers Oy:n kanssa sopimuksen valmiiden kohteiden arvonmäärityksestä. Syöttörahaston voitonjakolainan arvona käytetään sen suhteellista osuutta Kohderahaston varallisuudesta lisättynä Syöttörahaston käteisvaroilla ja mahdollisten sijoitusrahasto-osuuksien arvolla. 16. Kuvaus järjestelyistä vaihtoehtorahaston maksuvalmiusriskien hallitsemiseksi Syöttörahasto ei lunasta voitonjakolainaosuuksiaan, joten siihen liittyviä maksuvalmiusriskejä ei ole. Maksuvalmiuden osalta on myös syytä huomioida, että riittävien käteisvarojen puuttuessa Syöttörahastolla on lainaehtojen kohdan 1.10 mukainen mahdollisuus pääomittaa korkoa tai lykätä koron maksua ja vastaavasti lainaehtojen kohta 1.9 rajoittaa takaisinmaksuvelvollisuutta. Rahastojen maksuvalmiusriskiä hallitaan vaihtoehtorahaston hoitajan yleisten riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti

43 KUVAUS TIEDOT / SELITYS 17. Kuvaus oikeudesta vaatia lunastusta sekä normaali- että poikkeustilanteissa ja sijoittajia koskevista lunastusjärjestelyistä Syöttörahaston voitonjakolainan lainaosuus erääntyy välittömästi ennenaikaisesti takaisinmaksettavaksi eräissä poikkeustilanteissa (lainaehtojen kohta ). Muissa tilanteissa Syöttörahaston tai Kohderahaston sijoittaja ei voi vaatia voitonjakolainan ennenaikaista takaisinmaksua tai lainaosuuden lunastusta. 18. Kuvaus kaikista sellaisista maksuista ja kuluista sekä niiden enimmäismääristä, jotka koituvat suoraan tai välillisesti sijoittajien maksettaviksi Syöttörahasto perii merkintähetkellä 2 %:n suuruisen merkintäpalkkion voitonjakolainan nimellismäärästä laskettuna. Syöttörahastosta ei peritä hallinnointi- tai muita palkkioita. Syöttörahastolla ei myöskään arvioida olevan muita kuluja kuin voitonjakolainojen korko ja Syöttörahastojen tekemistä pankkitalletuksista mahdollisesti aiheutuvat tilienkäyttömaksut. Kohderahasto Kohderahastolta perittävät palkkiot ja sen maksamat kulut vaikuttavat välillisesti Syöttörahastolle annettujen lainojen tuottoihin. Syöttörahasto maksaa välillisesti kaikki tässä kuvattavat Kohderahaston palkkiot. Kohderahaston vaihtoehtorahaston hoitaja on oikeutettu saamaan a) Kohderahastolta neljännesvuosittain maksettavaa hallinnointipalkkiota, joka on 2,00 % p.a. Kohderahaston sijoituskauden aikana kutsutuista sijoitussitoumuksista ja sen jälkeen sijoituskohteisiin sitoutuneen pääoman arvosta laskettuna; sekä b) Vuotuista tuottopalkkiota on 25 % siitä positiivisesta erotuksesta, joka saadaan vähentämällä alla olevan kohdan (i) mukainen summa kohdan (ii) mukaisesta summasta: (i) (ii) kaikki Kohderahaston vuotuiset menot (ml. hallinnointipalkkio sekä vieraan pääoman lyhennykset) lisättynä kuuden ja puolen prosentin (6,5 %) laskennallisella tuotolla (ns. aitakorko) sidotulle pääomalle. Rahaston luopuessa sijoituskohteesta kokonaan tai osittain lasketaan rahaston menoksi lisäksi sijoituskohteen hankintameno siltä osin kuin rahasto luopuu sijoituskohteesta; kaikki Kohderahaston vuotuiset tulot mukaan lukien luovutusvoitot. Luovutusvoittojen osalta vaihtoehtorahaston hoitaja on oikeutettu tuottopalkkioon vain kaikkien sijoituskohteiden yhteenlasketun luovutusvoiton osalta. Aiempien vuosien laskennallinen tuotto tai tappio ei vaikuta Tuottopalkkion laskentaan, paitsi sijoituskohteiden realisoinnin yhteydessä Kohderahaston rahastosopimuksen kohdan mukaisesti. Kohderahaston varoista katetaan myös sen normaaliin liiketoimintaan liittyviä kuluja, ml. kirjanpito- ja tilintarkastuspalkkiot, holdingyhtiöihin liittyvät kulut, sijoitusten tekoon ja sijoitusten realisointiin liittyvät kulut mukaan lukien mahdolliset palkkiot, velkarahoitukseen liittyvät kulut ja vakuutuskulut. Selvyyden vuoksi mainittakoon, että tässä kappaleessa mainittuja kuluja ei peri vaihtoehtorahaston hoitaja tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö. Kyseessä olevien kulujen ja palkkioiden absoluuttinen enimmäismäärä ei ole ilmaistavissa mm. sen johdosta, että palkkioiden määrä lasketaan mm. Kohderahaston tuloksellisuuden perusteella

44 KUVAUS TIEDOT / SELITYS Muut sijoitukset Kohderahaston lisäksi Syöttörahastot voivat sijoittaa pankkitalletuksiin sekä erikoissijoitusrahasto Taaleri Parkin rahastoosuuksiin. Taaleri Rahastoyhtiö Oy perii erikoissijoitusrahasto Taaleri Parkin rahasto-osuuksien arvosta 0,20 % p.a. suuruisen hallinnointipalkkion. Pankkitalletuksiin kohdistuvat normaalit talletuspankkien perimät tilinkäyttömaksut. 19. Kuvaus siitä, miten vaihtoehtorahastojen hoitaja varmistaa sijoittajien tasapuolisen kohtelun, ja mikäli tietty sijoittaja saa erityiskohtelua tai oikeuden saada erityiskohtelua, kuvaus erityiskohtelusta, tällaista erityiskohtelua saavien sijoittajien tyypistä ja tarvittaessa näiden oikeudellisista tai taloudellisista sidoksista vaihtoehtorahastoon tai vaihtoehtorahastojen hoitajaan Syöttörahaston voitonjakolainan ehdot eivät mahdollista sijoittajien eriävää kohtelua. Kohderahastoa koskevan rahastosopimuksen mukaan Kohderahaston yksittäisten sijoittajien kanssa voidaan solmia rahastosopimusta täydentäviä sopimuksia. Jos tällaisessa sopimuksessa myönnetään jollekin sijoittajalle oikeuksia, jotka ovat rahastosopimuksessa sovittuja ehtoja edullisempia, kyseisiä ehtoja on tiettyjä sijoittajakohtaisia pakottavia tilanteita lukuun ottamatta tarjottava vastaavasti muille Kohderahaston sijoittajille, joiden sijoitussitoumus on vähintään yhtä suuri kuin sen sijoittajan, jonka kanssa lisäehdoista alun perin sovittiin. Edellä kuvattua täydentävää sopimusta ei voida kuitenkaan koskaan tehdä koskemaan kuluja tai palkkioita. 20. Viimeisin vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 11 luvun 1 :ssä tarkoitettu tilinpäätös ja toimintakertomus Ei sovellu; Kohderahaston ja Syöttörahaston ensimmäinen tilikausi ei ole päättynyt. 21. Vaihtoehtorahaston osuuksien liikkeeseenlaskua ja myyntiä koskeva menettely ja ehdot Kohderahaston osuuksia ja Syöttörahaston voitonjakolainojen lainaosuuksia myy Taaleri Varainhoito Oy ( ) erillisen sopimuksen perusteella. Syöttörahaston voitonjakolainojen merkintäpaikat ja menettely merkintää tehtäessä on kuvattu tarkemmin lainaehdoissa. 22. Vaihtoehtorahaston varojen viimeisin nettoarvo tai sen osuuden tai osakkeen viimeisin markkinahinta Rahastoilla ei ole vielä nettoarvoa. Syöttörahaston voitonjakolainaa tai osuuksia Kohderahastossa ei tulla hakemaan kaupankäynnin kohteeksi säännellylle markkinalle tai monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään, jolla niille syntyisi markkinahinta. 23. Tiedot vaihtoehtorahaston aiemmasta tuotto- tai arvonkehityksestä, jos ne ovat saatavilla Ei sovellu. Rahastojen toiminta on vasta aloitettu, joten aiempaa tuotto- ja arvonkehitystä ei ole

45 KUVAUS TIEDOT / SELITYS 24. Tiedot päävälittäjästä ja kuvaus vaihtoehtorahaston olennaisista järjestelyistä sen päävälittäjien kanssa sekä siitä, miten niihin liittyviä eturistiriitoja hallitaan Ei sovellu; Rahastoilla ei ole päävälittäjää. 25. Tieto säilytysyhteisön tai erityisen säilytysyhteisön kanssa tehdyn sopimuksen lausekkeesta, joka koskee mahdollisuutta vaihtoehtorahaston varojen siirtoon ja uudelleenkäyttöön, ja tiedot mahdollisesta vastuun siirrosta päävälittäjälle Ei sovellu. Kohdassa mainittuja lausekkeita ei sisälly sopimukseen säilytysyhteisön kanssa ja Rahastoilla ei ole päävälittäjää. 26. Kuvaus siitä, miten ja milloin vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 12 luvun 5 ja 6 :ssä tarkoitetut tiedot ilmoitetaan Kohderahaston äänettömille yhtiömiehille sekä Syöttörahaston voitonjakolainan haltijoille raportoidaan Kohderahaston kehityksestä kahdesti vuodessa. Helmikuun loppuun mennessä raportoidaan edeltävän kalenterivuoden kehityksestä sekä päivitetään Kohderahaston sekä Syöttörahaston voitonjakolainan arvo ja elokuun loppuun mennessä raportoidaan kyseisen vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden kehityksestä. AIFM -lain 12 luvun 5 ja 6 :ssä tarkoitetut tiedot sisältyvät aina mainittuihin raportteihin. Kohderahaston äänettömät yhtiömiehet sekä Syöttörahaston voitonjakolainojen haltijat saavat raportit henkilökohtaisesti

46