PerinneELOn ympäristötuki-työryhmän kommentit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnokseen

Transkriptio

1 PerinneELOn ympäristötuki-työryhmän kommentit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnokseen Tulevalla ohjelmakaudella on ensisijaista turvata luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat toimenpiteet ja niiden rahoitus. Maatalousluonto on jatkanut köyhtymistään kuluneella ohjelmakaudella, eikä kaikkia tavoitteita ole saavutettu. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa on edelleen havaittavissa erittäin voimakas painotus vesiensuojeluun niin toimenpiteiden lukumäärän kuin niiden rahallisen osuuden suhteen. Luonnon monimuotoisuuden vahvempi näkyvyys on erittäin toivottavaa. Meneillään oleva direktiiviraportoinnin kierros osoittaa, että lähes kaikkien perinnebiotooppien luontotyyppien tila on edelleen äärimmäisen heikko, niiden tila on epäsuotuisa ja ennuste edelleen heikkenevä. Tämä kertoo että riittäviä toimia luontotyyppien tilan parantamiseen ja hoidon järjestämiseen ei ole tehty. Perinnebiotooppien luontotyyppien ja lajiston säilyttämisessä on viimeinen hetki toimia. Lajisto köyhtyy kiihtyvällä vauhdilla, mutta tehokkailla toimenpiteillä suuntaa on vielä mahdollista muuttaa. Se vaatii kuitenkin nopeita ja tehokkaita toimenpiteitä inventoiduilla kohteilla, mutta myös laajamittaisia luonnonhoito- ja ennallistamistoimia näiden alueiden välisessä viljelymaisemassa. Perinnebiotooppien hoitamiseksi maatalouden erityisympäristötuki perinnebiotooppien hoitoon, luma-tuki sekä ei-tuotannollinen investointituki perinnebiotooppien alkukunnostukseen ja aitaamiseen ovat olleet käytännössä ainoita keinoja hoidon rahoittamiseen ja alueiden turvaamiseen. Toimenpiteillä on ollut kiistaton, erittäin merkittävä vaikutus luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Rahoitus tulee turvata tulevalla ohjelmakaudella ja järjestelmästä tulee luoda riittävän houkutteleva ja yksinkertainen, jotta se motivoi alueiden hoitoon. Ohjelmaluonnoksessa on monia hyviä parannuksia edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Monimuotoisuus jää kuitenkin useassa kohdassa liian vähälle huomiolle. Luonnoksen kommentointia vaikeuttaa luonnoksen keskeneräisyys, sillä mm. tukitasot puuttuvat vielä. Alla on esitetty kommentit ja lisäykset jaoteltuna luonnoksen otsikoinnin mukaisesti. 1. Toimintaympäristön kuvaus Maatalouteen liittyvän kulttuuriperinnön kuvaus on liian suppea. Mm. rakennusperintöön liittyvät arvot on tarpeen tuoda esiin. Lisäksi maatalousalueille sijoittuvista muinaismuistokohteista on hyvä mainita kuvauksessa, sillä näitä on merkittävä määrä.

2 Useassa kohdassa luonnosta mainitaan Natura 2000 verkoston säilyttäminen. Säilyttäminen on tässä yhteydessä väärä sanavalinta. Verkosto on perustettu eikä itsessään vaadi säilyttämistä, mutta luontotyyppien ja lajien tilaa verkostossa pyritään parantamaan. Parempi sanavalinta voisi olla Natura 2000 kohteiden tilan parantaminen sekä niiden välisten alueiden monimuotoisuuden edistäminen. Toimintaympäristön kuvauksessa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota ranta-alueiden heikkoon tilaan. Rannat ovat olennainen osa suomalaista maaseutumaisemaa ja maaseudun elinvoimaisuutta. Vesien rehevöityminen ja perinteisen niittoja laidunkäytön voimakas väheneminen ovat johtaneet ranta-alueiden umpeenkasvuun, maisemien ja näkymien sulkeutumiseen ja rannoilla elävän lajiston taantumiseen. Ranta-alueiden kuivatus- ja ruoppaustoimet ovat myös heikentäneet rantojen ja kosteiden elinympäristöjen piirteitä. sivu 20: MYTVAS 3 -seurantatutkimuksen mukaan lannasta peräisin olevat ravinnehuuhtoumat ovat kasvava ongelma kotieläintuotannon keskittymisen ja kasvintuotannosta eriytymisen takia (Aakkula ym. 2010). Tuotannon eriytyminen on vähentänyt ravinteiden kierrätystä ja johtaa kasvinviljelytiloilla maaperän orgaanisen aineksen vähentymiseen. o Ohjelman tulisi ohjata kehitystä nykyisestä kotieläintuotannon keskittymisestä ja kasvintuotannon eriytymisestä toiseen suuntaan ja tarjota toimenpiteitä mm. pienten karjamäärien palaamiseen yhä useammille tiloille. Pienillä karjatiloilla olisi selkeitä positiivisia vaikutuksia maan rakenteeseen sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Tämä tavoite tulisi tuoda selkeämmin esiin s. 78. investointitukiosiossa ja poistaa tai merkittävästi pienentää nykyisellä ohjelmakaudella ollutta investointituen yrittäjätuloehtoa (nyk /vuosi) sivu 20: Kosteikkoja on toistaiseksi tehty vähän, joten niiden laskennallinen ravinteita pidättävä vaikutus koko maatalouden kuormituksesta on pieni. On arvioitu, että kosteikkojen vaikutuspiiriin olisi saatavissa noin hehtaaria peltoa. Tähän tarvittaisiin kaikkiaan jopa kosteikkoa. Kosteikoilla on tärkeä paikallinen merkitys lähivesistön tilan kohentajana. o Ohjelmaan tulisi saada mukaan luontaiset kosteikot. sivu 22, kpl 4 loppu ja kpl 5: Monimuotoisuuden kannalta ongelmallista on, että avoimien ja puoliavoimien viljelemättömien elinympäristöjen pinta-alan romahtamisen lisäksi jäljellä olevien alueiden laatu on heikentynyt umpeenkasvun tai rehevöitymisen myötä. Vuonna 2011 perinnebiotooppien hoidon tukea maksettiin hehtaarille (Maa- ja metsätalousministeriö 2012a), mutta sopimusala on viime vuosina ollut vähenevä. o On erittäin huolestuttavaa että hoitoala on viime vuosina ollut vähenevä. Tiedossamme on useita maakunnallisesti tai valtakunnallisesta arvokkaita perinnebiotooppeja, joiden hoito on järjestelmän kannustamattomuuden katkennut. o Hoitotukien tulisi olla taloudellisesti paremmin kannustavia sekä hoitoalueiden määrän lisäämisen että hoidon laadun parantamisen kannalta. Riippuu täysin tuen

3 määrästä, onko taloudellisesti kannustavaa ryhtyä hakemaan sopimusta ja tekemään hoitoa. sivu 27: Uusiutuvat energialähteet: o Uusiutuvien energialähteiden riittävyyden varmistamiseksi tulee kehittää myös muita kuin puupohjaisia ratkaisuja hajautettuun energiatuotantoon, esim. erilaiset biomassat. Erityisesti on huomioitava peltotuotannon ulkopuoliset biomassat, jotta peltoalueet voidaan käyttää täysimääräisesti ruokatuotantoon. Esimerkiksi laajojen ruovikkoalueiden hyödyntäminen energiantuotannossa tuottaa samalla myös selkeitä ympäristöhyötyjä: poistaa vesistöön kertyneitä ravinteita, lisää ranta-alueiden luonnon monimuotoisuutta ja parantuneitten maisema- ja virkistyskäyttöarvojen myötä lisää maaseudun houkuttelevuutta. Uusiutuvien energialähteiden monipuolinen hyödyntäminen sekä energiantuotannossa että maanparannusaineena loisi mahdollisuuksia uusien pienyritysten, ja jopa uusien toimialojen luomiseen maaseudulle. sivu 36, kpl 6, ehdotetaan lisättäväksi sinisellä merkityt: Maaseudun rakennuskannan, kulttuuriperinnön ja keskeisten maisemien kunnossa pitäminen ja esimerkiksi rantojen ja muiden alueiden kunnostaminen ovat myös maaseudun vetovoimaa lisääviä tekijöitä. Yhteisölliset ympäristötoimet edellyttävät alueen asukkailta aktiivisuutta ja talkoohenkeä. Hajautetut energiaratkaisut lisäävät maaseutualueiden omavaraisuutta ja turvallisuuttakin. Samalla uusiutuvien energiaratkaisujen kehittäminen lisää mahdollisuuksia ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. SWOT analyysi SWOT-analyysissä monimuotoisuusasiat ovat jääneet varsin vähälle. Vahvuudet: Suomesta hävinneitä lajeja ja luontotyyppejä on vähän. o Lause tulee poistaa tästä ja lisätä heikkouksiin. Ympäristötukisopimusten avulla tehty hoito ja sen vaikutukset eivät ole olleet vaikutuksiltaan riittäviä maatalousluonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi. Perinnemaisemien luontotyypit ovat uhanalaistuneet niin, että säilyviksi ei ole arvioitu yksikään perinnemaisemien luontotyypeistä (Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008) ja lähes kaikkien tila tuoreimmassa direktiiviraportoinnissa (2013) on arvioitu olevan epäsuotuisa - heikkenevä. Uhat: o Monimuotoisuuteen liittyvä uhka puuttuu. Pitäisi olla mainintana esim: Maatalousluonnon monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään, luontotyypit ja lajisto taantuu ja uhanalaistuu. 2. Analyysista nousevat tarpeet Prioriteetti 4. Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen

4 sivu 45, 4A: Euroopan maisemien tilan ja luonnon monimuotoisuuden ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen o Miksi otsikoitu Euroopan? Parempi muotoilu voisi olla: Luonnon monimuotoisuuden ja maisemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen. o Ohjelmassa olisi hyvä mainita Suomen ja EU:n biodiversiteettistrategiat sekä 15 % ennallistamistavoite Suomen bd-strategiassa on tavoite pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. Tuorein direktiiviraportointi ei osoita merkkejä siitä, että tilanne olisi merkittävästi paranemassa maataloustyyppien osalta. Siksi tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä, jotka ovat kannustavia ja motivoivat lisää alueiden hoitajia. Lisäksi Eurooppalainen maisemayleissopimus kannattaa mainita. Maininnat edellä mainituista voi laittaa Toimintaympäristön kuvaukseen. sivu 45, kpl 2: Perinnebiotooppien ja myös muiden luonnonlaidun- ja niittyalueiden hoidossa on tärkeää huolehtia sekä hoidon laadusta että yksittäisten kohteiden riittävästä koosta ja kokonaisalasta. Monet kohteet tarvitsevat peruskunnostuksen ennen ylläpitävän hoidon aloittamista. Lajiston säilymiselle on olennaista sekä elinympäristöjen määrän lisäämien että kohteiden hyvä hoito, kuten sopiva laidunpaine ja rehevöittävän käytön välttäminen. o Hoidon laatuun tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Samoin kohteiden kytkeytyneisyys muihin arvokkaisiin monimuotoisuus- ja maisemakohteisiin tulee huomioida paremmin. sivu 45, kpl 2: Natura alueilla on maatalousmaata verrattain vähän, minkä takia näiden alueiden hoidon tukeminen voidaan parhaiten toteuttaa maatalouden ympäristöilmastokorvauksiin kuuluvien monimuotoisuutta edistävien toimenpiteiden osana. o Mitä tarkoitetaan maatalousmaalla tulisi kirjoittaa auki. o Avoimia, hoitoon soveltuvia ja maatalousympäristöön läheisesti liittyviä rantaalueita Natura 2000-alueilla sen sijaan on runsaasti mm. luontoarvoiltaan merkittävillä lintujensuojeluohjelman kohteilla. Näiden hoitamiseksi laidunnus on erittäin sopiva hoitomenetelmä. sivu 46, 4B, kpl 2: Pientareet, suojakaistat ja -vyöhykkeet ovat tärkeitä kiintoaineksen ja ravinteiden pidättämisessä vesistöihin ja valtaojiin rajoittuvilla pelloilla. o Laidunnuksen ja niiton toteuttamisella aiempaa laajamittaisemmin olisi selkeä vaikutus ravinteiden pidättämisessä vesistöihin. Erityiset tarpeet ympäristön, ilmaston ja innovaatioiden osalta sivu 50: Luonnon monimuotoisuuden osalta erityiset tarpeet kohdistuvat maatalouden sektorilla perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten luontotyyppien ja lajiston tilan edistämiseen, sillä nämä ovat uhanalaisin luontotyyppiryhmä ja lajistoltaan erityisen taantunut. Myös alkuperäisrotujemme säilyttämisessä Suomella on erityinen vastuu. Kaikkien näiden

5 ratkaisemiseen tarvitaan sekä uusia innovaatioita, pilottikokeiluja että pitkäjänteisen perinteisen ympäristötyön jatkamista. Ilmastokysymyksessä keskeinen on turvemaiden päästöjen hillintä. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarpeet kietoutuvat suuressa määrin vesiensuojelun tehostamisen ja luonnon monimuotoisuudenköyhtymiskehityksen hidastamiseen. Maaseudun kehittämisohjelman koulutus- neuvonta- ja yhteistyötoimenpiteet tarjoavat keinoja tarpeiden täyttämiseen. Epäsuotuisissa luonnonoloissa maatalouden harjoittamisen turvaaminen mahdollistaa hoidetun maaseutumaiseman säilymisen sekä muodostaa perustan sille, että viljelijät toteuttavat myös vaativampia ympäristötoimenpiteitä. o Keinoista puuttuvat luonnon monimuotoisuustoimet Neuvonta Tilakohtaisen neuvonnan lisääminen on hyvä asia. Ohjelmakaudella tulee huolehtia siitä että monimuotoisuuteen liittyvää neuvontaa on helposti hakijoiden saatavilla ja on kannustavaa. Myös tukipäätöksen jälkeinen neuvonta on erittäin tärkeää sopimuskauden aikana. Neuvojien asiantuntijuuden ylläpito ja parantaminen monimuotoisuus ja maisema-asioissa tulee varmistaa koulutuksen kautta. Ympäristöneuvontaa tulisi tarjota myös rekisteröidyille yhdistyksille ja ojitusyhteisöille, ei pelkästään viljelijöille Investoinnit fyysiseen omaisuuteen Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen sivu 85: Voimakkaan uhanalaistumiskehityksen hillitseminen edellyttää suotuisten elinympäristöjen määrän lisäämistä ja hoidon laadun parantamista. Ylläpitävän hoidon onnistuminen edellyttää kunnostustoimenpiteitä ennen hoidon aloittamista. o Uusien kohteiden hoitoon saamisen kannalta on erittäin tärkeää että ympäristöinventointi on helposti ja joustavasti haettavissa. Hoitosopimuksen tuki ei riitä kohteiden kunnostamiseen ja ympäristöinvestoinnista olisi saatava nykyistä toimivampi työkalu kunnostukseen ja suurempiin kohdetta koskeviin investointeihin, joiden kulujja ei hoitosopimuksen kautta pystytä kattamaan. o Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaukseen tarkoitetun tuen määrä on saatava sellaiseksi, että sillä voidaan teettää työ ulkopuolisella urakoitsijalla tai työntekijällä, jolloin myös työllisyys lisääntyisi. o On erittäin tarpeen että tuki tulee haettavaksi myös sopimuskausien välissä. Erityisesti tämä on tarpeen esimerkiksi jos luonnoneläimet, jäät tai tulvat rikkovat luonnonlaitumen aidat, tarvitaan lisäraivauksia luontoarvojen parantamiseksi, joudutaan rakentamaan petoaitoja, tai ilmenee muuta hoidon vaikuttavuuteen liittyvää, jota ei ole hoitosopimuksessa mainittu. o Olisi myös tarpeen, että peruskunnostuksen tukea voisi hakea eri hakija yhtä aikaa käynnissä olevan hoitosopimuksen kanssa. Tällöin hoitosopimuksessa

6 toimenpiteenä on vain esim. laidunnus ja ympäristöinvestoinnissa esim. pelkkä puuston raivaus/harvennus tai ruovikon koneellinen peruskunnostus). sivu 85, riviltä 6 alkava lause Ylläpitävän hoidon onnistuminen o Voisiko muotoilla: Ylläpitävän hoidon onnistuminen edellyttää kunnostustoimenpiteitä ennen hoidon aloittamista tai sopimusalueilla sopimuskauden aikana esille nouseviin kunnostustarpeisiin puuttumista, mikäli nämä vaikuttavat sopimusalan hoidon onnistumisen edellytyksiin, mutta niitä ei ole kirjattu sopimukseen kuuluviksi (esimerkiksi petoaidan rakentaminen). sivu 85, Edellytetyt toimenpiteet, ehdotetaan lisättäväksi sinisellä merkitty: Ympäristöinvestointi tehdään erillisen suunnitelman mukaisesti. Hoitotoimia voivat olla muun muassa pensaikon ja puuston raivaus ja raivausjätteen poiskeruu sekä laidunnusta haittaavan vieraslajikasvillisuuden poisto, sekä rantaniittyjen koneellinen peruskunnostus. sivu 85, Valvonnan toteutus: Hallinnollisesti tarkastetaan, että rajauskohdassa esitetyt vaatimukset täyttyvät investointikohteella. Paikalla tehtävissä tarkastuksissa tarkastetaan investoinnin pinta-ala sekä suunnitelman mukaisten investointitoimenpiteiden toteutuminen. o Ruovikoiden peruskunnostus on mahdollistettava vähintäänkin sillä alueella joka jatkossa haetaan hoitosopimuksen piiriin. Etenkin rantalinnuston osalta olisi tärkeää, mikäli peruskunnostustoimet voisi ulottaa myös rantaniittyjen ulkopuolisilla alueilla vesialueen puolella sinne asti, mihin ruovikko kyseisellä rannalla ulottuu, jotta saadaan aikaan avointa vesirantaa. o Mikäli investointitukialan pinta-ala koetaan vaikeaksi mitata, valvonta voidaan tehdä myös käyttämällä kaukokartoitustuotteita/palveluja kuten ilmakuvia/ilmakuvausta, tai tehdä arviona poiskuljetettavan materiaalin kuutiomäärän perusteella. sivu 86 Tukitason laskentaperusteet ja taustatekijät: Laskenta kesken. o Kommentointi tämän tukimuodon toimivuudesta jää puutteelliseksi, koska luonnoksesta ei voida arvioida, onko tämän tuen hakumenetelmää helpotettu millään lailla. Tällä hetkellä ei-tuotannollisten investointien tukea haettu niukasti, koska haku on koettu hankalaksi ja liian byrokraattiseksi. Myös investointitukipäätöksen ja erityistukisopimuksen ajallinen rytmittäminen hoidon kannalta järkeväksi on ollut usein mahdotonta, mm. viivästyneiden tukipäätösten vuoksi, jolloin tulee turhaa viivettä esim. laidunnuksen aloittamiseen. o Jos jatkossa perinnemaisemien hoidon tuki mahdollisesti kiinteän tukikorvauksen perusteella keskittyy laiduntamiseen ja niittoon, aiheuttaa se lisäpainetta tämän tukimuodon käyttämiseen hoitoalueiden aitaamiseen ja peruskunnostustoimiin. Tällöin tuen kustannusten hyväksyttävyys ja laskentaperusteet tulisivat olla erittäin selkeät ja haku helppoa. o Tuen hakuaika on syytä olla esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa.

7 7.5. Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen sivu 93, Esimerkkejä tuettavasta toiminnasta, ehdotetaan lisättäväksi sinisellä merkityt: - elintarvike- ja muiden tuotantoketjujen suljettuja energia-, ravinne- ja ainekiertoja palveleva liiketoiminta sekä biotaloudeksi luettavien lisäarvotuotteiden ja -palveluiden muu tuotanto - ympäristön ja maisemanhoito (lisäys) o Maisema- ja luonnonhoitoyrittäjyys antavat mahdollisuuden yritystoiminnan laajentamiseen maatiloilla ja muissa maaseudun pienyrityksissä Ympäristökorvaukset Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Kahden aiemmin erillisen tuen yhdistäminen samaan Moma-tueksi vaikuttaa järkevältä. Monet luonnonlaitumet voivat pitkäjänteisellä hoidolla kehittyä perinnebiotoopiksi, vaikka eivät sitä vielä olisikaan. Neuvonta tulee olemaan erittäin tärkeässä asemassa, että tukimuoto saadaan heti tehokkaasti käyttöön ja tavoitteet saavutettua. Lumo-yleissuunnittelu on hyvä keino tukeen sopivien alueiden kartoittamiseen. Toivottavasti sen rahoitus säilyy myös jatkossa. jatkossa. Yleissuunnittelu tulisi olla mainittuna esim. Leader-toimien tmv. hankerahan kohdalla, jotta tarvittavia lisävaroja yleissuunnitteluun saataisiin lisää ja potentiaalisten luonnonhoitokohteiden tunnettuuden parantamiseen voitaisiin panostaa. Yleissuunnittelun jatkoksi tulee ainakin turvata tukihaun ja hoidon neuvonta. Alueelliset monimuotoisuusasioiden koordinaattorit ELYissä tehostaisivat tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä merkittävästi. Koordinaattoreista on muutamien hankkeiden kautta saatu hyviä kokemuksia: perinnebiotooppien hoitoalaa on saatu merkittävästi lisättyä. Käytännöstä tulisi tehdä pysyvää, sillä hankerahoitus ei mahdollista jatkuvuutta, eikä ole käytettävissä kaikilla alueilla. Perinnebiotooppien hoidossa alueellinen kokonaiskäsitys hoidetuista ja hoitamattomista alueista, sekä potentiaalisista hoitajista, sekä näiden kohtaamisesta on ensisijaisen tärkeää, jos uusia alueita halutaan saada hoidon piiriin ja myös aiemmin hoidettuja pysymään hoidossa. sivu 127: Rajaukset: o Rajauksissa mainitaan reunavyöhykkeiden max. leveys 20 m ja metsäsaarekkeiden max. koko 1 ha. Nämä tulisi kirjata siten, että rajaus tehdään tapauskohtaisesti. Pinta-aloille tai metreille ei ole esitetty perustetta, miksi niitä ei voida rajata ekologisin/maisemallisin perustein tapauskohtaisesti järkeväksi kokonaisuudeksi. Paikoin on tarvetta laajempiin alueisiin luonnon monimuotoisuuden tai maiseman

8 edistämiseksi. Suunnitelmaa ja sopimusta laadittaessa joudutaan alat mittaamaan maastossa. Suunnitelmaa tehdessä arvioidaan järkevä kokonaisuus. sivu 128: Tukitason laskentaperusteet ja taustatekijät: o Kommentointi tämän tukimuodon kannustavuudesta jää puutteelliseksi, koska ei voida arvioida, korvaako tukitaso vain esimerkiksi laidunnuksen kustannukset vai riittäisikö se korvaamaan myös täydentäviä toimia, kuten peruskunnostusraivauksia tai täydentäviä niittoja. Mikäli tukitaso ei sitä korvaa, on riskinä se, että täydentävät toimet jäävät tekemättä tai sopimuksenhakija ei haluakaan sitoutua sopimukseen, mikäli ko. toimia edellytetään ja tukitaso ei niihin riitä. o Kiinteä tuki ei mahdollista ohjelman tavoitteina ollutta hoidon laadun parantamista, vaan saattaa jopa heikentää hoidon laatua entisestään. Tämän vuoksi kesken kauden mahdollistava ympäristöinvestointi niihin toimiin, joita hoitosopimuksen päätöksessä ei ole mainittu, tulee olla laajasti mahdollista. Erityisen tärkeää olisi tietää, korvaako tukitaso laidunnusta selvästi kalliimman niittohoidon kustannuksia. Mikäli ei korvaa, uhkaa ennestäänkin niukka niitto jäädä kokonaan pois käyttökelpoisista hoitomuodoista. Tämä korostaa pienialaisten ketojen ja niittyjen, (jotka harvinaisimpia ja uhanalaisimpia perinnemaisemien luontotyypeistä) jäämistä edelleen hoidon ulkopuolelle. Ns. palikkamalli eli yksinkertaistettu kustannuslaskenta voisi toimia kiinteää tukea paremmin perinnebiotoopeilla ja luonnonlaitumilla varmistaen tehokkaammin kohteiden hoidon laatua. o Pienialaisten kohteiden osalta olisi ehdottoman tärkeää, että niille olisi edelleen pinta-alan perusteella määrittyvää korvausta suurempi kiinteä tuki. Muuten niitä ei tulla hakemaan hoitosopimuksiin, eikä niitä tulla hoitamaan. Monia niistä uhkaa edelleen pelloksi raivaus tai rakennuskäyttö, ellei niitä koeta merkittäviksi ja hoidolle saada riittävän kannustava korvaus. o Hoitotuessa korotettu tuki M- ja V-kohteille on tärkeä. Sen perustelut on hyvä näkyä ohjelman tekstissä (toimitettu Moma-ryhmälle aiemmin). Korotus (korkeampi korvattava maksimi) M- ja V-kohteilla myös investointituen puolella olisi tarpeen. sivu 129, EU:n yhteiset ja kansalliset indikaattorit: Tavoiteala ha ohjelmakauden lopussa. o Tavoitteessa on nyt mukana myös lintupellot. On tarpeen erottaa tavoitteessa perinnebiotoopit ja muut lumo-kohteet sekä lintupellot. o Tavoitteeseen ei päästä, ellei tukitaso ole taloudellisesti kannustava. Lisäksi tarvitaan tiedotusta, neuvontaa, etenkin tilakohtaista neuvontaa, sekä koordinointia, jotta alueet ja hoitajat löytävät toisensa. 14. Ohjelman toimeenpanon järjestelyn kuvaukset Seuranta MYTVAS-seurantatutkimuksen jatko on turvattava ja tulevalla ohjelmakaudella on siihen sisällytettävä myös perinnebiotooppien lajisto-osion uusiminen sekä visuaalinen seuranta. Näin päästään kiinni perinnebiotooppeilla tapahtuviin muutoksiin ja pystytään arvioimaan

9 ympäristötuen kautta tulevan rahoituksen vaikuttavuutta ja kohdentumista perinnebiotooppien hoidossa. Kommentit PerinneELOn ympäristötukityöryhmän puolesta ovat koonneet Katja Raatikainen, Ritva Kemppainen ja Kaisa Raatikainen. PerinneELO on perinnebiotooppien hoidon asiantuntijaryhmä joka on koottu eri organisaatioiden toimijoista vuosille Lisätietoa ryhmästä: PerinneELO perusti kevättalvella 2011 erillisen ympäristötuki-työrukkasen pohtimaan uuden ohjelmakauden kehittämisehdotuksia. Ryhmä on kokoontunut 16 kertaa ja lisäksi keskustellut vilkkaasti sähköpostitse. MMM:n vetämälle ympäristötuen valmistelun monimuotoisuus ja maisema-asioiden alatyöryhmälle (Moma) toimitettiin kehittämisehdotuksia ja kommentteja useita kertoja aikana.