Kunnan päätöksenteko

Transkriptio

1 Kunnan päätöksenteko Luottamushenkilökoulutus 2013 Kaarina Riitta Myllymäki, johtava lakimies Kunnan päätöksenteko ja kokousmenettely -luentokokonaisuus: Hyvän hallinnon perusteet Kuntaa koskeva keskeinen lainsäädäntö Kunnan tehtävien hoitaminen Hallinnon järjestäminen, johtosäännöt ja toimivallan jako (delegointi) Otto-oikeus Kunnan organisaatio kunnan toimielimet valtuusto kunnanhallitus kunnanjohtaja ja pormestari hallinnon ja talouden tarkastus Kokousmenettely esityslista esittely puheenjohtajan tehtävät asian kokouskäsittely vastuu päätöksestä, eriävä mielipide pöytäkirja julkisuusperiaatteet ja kokouksen julkisuus Esteellisyys Muutoksenhakujärjestelmän pääpiirteet 2 1

2 Hyvän hallinnon perusteet 1(4) Perusoikeus hyvään hallintoon (perustuslain 21 ) jokaisella oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa viranomaisessa käsittelyn julkisuus, oikeus tulla kuulluksi, päätöksen perusteleminen oikeus hakea muutosta riippumattomalta tuomioistuimelta Julkisuusperiaate (PL 12 ) viranomaisen asiakirjat julkisia, jollei julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu vrt. PL 10 : Jokaisen yksityiselämä on turvattu. Virkavastuu (PL 118 ) myös luottamushenkilöt toimivat virkavastuulla 3 Hyvän hallinnon perusteet 2 oikeusvaltioperiaate ja hallinnon lainalaisuus (PL 2 ): kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia pelisäännöt (myös kunnan sisäiset) ennalta tiedossa muutoksenhaulla voi riitauttaa päätöksenteon oikeellisuuden laaja muutoksenhakuoikeus: kaikki kunnan jäsenet monissa asioissa muutoksenhaku ilman rajoituksia KHO:een saakka jos haetaan muutosta, aina päätöksenteon häiriötilanne oikaisuvaatimukset käsiteltävä, valituksiin annettava lausuntoja voidaanko päätös panna täytäntöön? jos päätös saa lainvoiman, virheisiin ei enää voi vedota lainvoima = päätös on lopullinen 4 2

3 Hyvän hallinnon perusteet 3 Hallinnon oikeusperiaatteet (hallintolain 6 ) ohjaavat päätösharkintaa ja muuta asian käsittelyä yhdenvertaisuus: viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti tarkoitussidonnaisuus: viranomaisen toiminnan on edistettävä oman tehtävänsä toteuttamista ja sovellettavan lain tavoitteita harkintavaltaa ei saa käyttää väärin objektiviteetti: viranomaisen toimien on oltava puolueettomia esim. esteellisyysperusteet suhteellisuus: oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden yksityisen asemaan ei puututa enempää kuin on välttämätöntä luottamuksensuoja: suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia tae viranomaisen ratkaisukäytännön pysyvyydestä ja viranomaistoiminnan ennustettavuudesta; esim. asiavirheen korjaaminen edellyttää yleensä asianosaisen suostumusta 5 Hyvän hallinnon perusteet 4 Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus (hallintolain 7 ) toiminnan organisointi niin, että asiakas saa hallinnon palveluja asianmukaisesti ja viranomainen suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti Neuvonta (8 ) hallintoasian hoitamisen neuvontaa ei kuitenkaan asiakirjojen laatimista asiakkaan puolesta viranomaisen vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin pyrittävä opastamaan toimivaltaiseen viranomaiseen neuvonta on maksutonta Hyvän kielenkäytön vaatimus (9 ) viranomaisen käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä 6 3

4 Keskeinen lainsäädäntö 1(2) Kuntalaki kunnallishallinnon peruslakina luonteeltaan yleislaki oikeusperiaate: erityislaki syrjäyttää ristiriitatilanteessa yleislain kuntalain 3.1 : kuntalain suhde muuhun lainsäädäntöön Hallinnon yleislakeja hallintolaki laki sähköisestä asioinnista hallintolainkäyttölaki laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki) henkilötietolaki Kielilaki Yleinen kunnallisoikeus kuntajakolaki vaalilaki laki kunnallisesta viranhaltijasta (viranhaltijalaki) valtionosuuslait 7 Keskeinen lainsäädäntö 2 Ns. sektorilainsäädäntö sosiaali ja terveys opetus, kulttuuri, liikunta, nuoriso kaavoitus ja rakentaminen ympäristö kunnallistekniikka Kuntaa/kuntayhtymää oikeushenkilönä koskeva lainsäädäntö sopimusoikeus vahingonkorvausoikeus kilpailuoikeus ( mm. julkiset hankinnat, EU:n valtiontukisääntely) työoikeus, työelämän tietosuojalaki tasa-arvolaki yhdenvertaisuuslaki EU sääntely osa Suomen oikeusjärjestystä ja vaikuttaa ennen muuta markkinaehtoisessa toiminnassa tuomioistuimissa voidaan vedota EU-oikeuteen EU-asetukset suoraan sovellettavaa oikeutta jäsenmaissa direktiivit asettavat tavoitteet kansalliselle lainsäädännölle 8 4

5 Kunnan tehtävien jaottelu Yleinen toimiala: kunnan itse ottamat tehtävät esim. elinkeinopolitiikka Erityistoimiala: kunnalle laissa säädetyt tehtävät sektorilainsäädännön (ks. edellä) tarkoittamat tehtävät Toimeksiantotehtävät (kuntalain 2.2 ) Kunta voi sopimuksen nojalla ottaa hoitaakseen muitakin kuin itsehallintoonsa kuuluvia julkisia tehtäviä. esim. velkaneuvonta, jossa järjestämisvastuu aluehallintovirastolla 9 Kunnan tehtävien hoitaminen Erotettava järjestämisvastuu ja palvelujen tuottaminen» järjestämisvastuu = palveluja on asukkaiden saatavilla ja vastuu palvelujen rahoituksesta» palvelujen tuottamisessa lähes vapaat kädet poikkeus ns. viranomaistehtävät, joissa käytetään julkista valtaa Vaihtoehdot palvelujen tuottamisessa kunta itse eli palvelut tuotetaan omalla henkilöstöllä» kunnallinen liikelaitos: kunnan organisaation osa, oma kirjanpito, valtuuston asettamat tavoitteet kuntien välinen yhteistoiminta: kuntayhtymä, kuntien yhteinen toimielin, viranhaltijapalvelujen ostaminen, liikelaitoskuntayhtymä» yhteistoiminta laajasti myös lakisääteistä» rajanveto hankintalain soveltamiseen voi olla ongelmallinen kunnallinen osakeyhtiö kuuluu kuntakonserniin ostopalvelut: hankintalaki palveluseteli sosiaali- ja terveydenhuollossa 10 5

6 Kuntakonserni Valtuusto päättää (13 ): kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, jotka ohjaavat kunnan konsernijohtoa konserniohjauksessa kunnan edustajaa tytäryhteisön yhtiökokouksessa tai vastaavassa elimessä tytäryhteisön hallitusta tavoiteasettelussa konserniohjauksen periaatteista hyväksyy ainakin kunnan konserniohjeiden periaatelinjaukset yksityiskohtaisessa ohjauksessa toimivaltaa voidaan siirtää konsernijohdolle Konsernijohto (25 a ): kunnanhallitus, kunnanjohtaja, muu johtosäännöllä määrätty viranomainen (= toimielin, viranhaltija) vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniohjeet tytäryhtiön sitouttaminen kunnan toimintapolitiikkaan tytäryhtiön raportointia koskevat periaatteet keskitettyjä konsernitoimintoja koskevat periaatteet hankinnat, rahoitus, riskienhallinta, taloushallinnon tukipalvelut Hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskeva suositus yhtiön johdon asema ja suhde osakkeenomistajiin 11 Kuntayhtymä Kuntayhtymä on jäsenkunnista erillinen, itsenäinen julkisoikeudellinen oikeushenkilö Perustetaan jäsenkuntien valtuustojen hyväksymällä perussopimuksella Organisointivaihtoehdot: Yhtymävaltuustomalli Yhtymäkokousmalli Yhden toimielimen malli Liikelaitoskuntayhtymä: yhtymäkokous ja johtokunta aina Jäsenenä voi olla myös toinen kuntayhtymä Poliittisen suhteellisuuden vaatimus toimielimissä Vaalikelpoisuus kuntayhtymän toimielimiin 12 6

7 Isäntäkunta-/vastuukuntamalli Yhteistoimintasopimus: yksi kunta hoitaa tehtävän yhden tai useamman kunnan puolesta (76.2 ) Yhteinen toimielin: muut kunnat valitsevat osan jäsenistä tehtävästä huolehtivaan toimielimeen (77 ) Yhteinen toimielin kuuluu isäntäkunnan organisaatioon Isäntäkunnan johtosääntö Henkilöstö (ainakin pääosin) isäntäkunnan palveluksessa Isäntäkunnan otto-oikeus voidaan sulkea pois ( kohta) Muutoksenhakuoikeus myös sopijakunnilla ja niiden jäsenillä 13 Hallinnon järjestäminen, johtosäännöt ja delegointi Valtuusto hyväksyy hallinnon järjestämiseksi tarpeelliset johtosäännöt (kuntalain 16 ) hallintosääntö (50 ), valtuuston työjärjestys (15 ) eri toimielinten johtosäännöt hallinnossa toimittava johtosäännön mukaan (hallinnon lainalaisuusperiaate, perustuslain 2 ) Johtosäännössä määrätään: kunnan eri viranomaisista ja niiden tehtävistä (= organisaatiosta) toimielinten kokoonpanosta (18 ), jäsenten lukumäärästä toimivallan jaosta (14 ) Toimivaltaa voidaan siirtää toimielimelle (17 ), luottamushenkilöille tai viranhaltijalle (ei työsopimussuhteiselle) kuntalain 1 : kunnan päätösvaltaa käyttää valtuusto delegointiratkaisut aina valtuuston asia delegointi kielletty lain mukaan valtuuston päätettäviin kuuluvissa asioissa Delegointi on sääntösidonnaista delegointi suoraan alemmalle viranomaiselle tai lupa edelleen delegointiin 14 7

8 Otto-oikeus, kuntalain 51 delegoinnilla järjestetään toimivaltasuhteet ennen päätöksentekoa otto-oikeus mahdollinen vasta päätöksenteon jälkeen otto-oikeuden rajoitukset: ennen muuta lakisääteiset yksilöasiat otto-oikeus kunnanhallituksella ja lautakunnalla lautakunnan sijasta johtokunnalla, jos johtosäännöllä annettu ottopäätös: kunnanhallitus ja lautakunta (johtokunta) kokouksissaan, niiden puheenjohtajat, kunnanjohtaja (kunnanhallitus), johtosäännössä määrätty viranhaltija otto-oikeuden käyttämisellä asia siirtyy kunnanhallituksen tai lautakunnan (johtokunnan) käsiteltäväksi yleensä olettamuksena uusi päätös ja aiemman muuttaminen, mutta päätös voidaan myös pysyttää tai asia palauttaa aiemmalle päätöksentekijälle ottopäätös tehtävä viimeistään oikaisuvaatimusajan kuluessa päätösten ilmoittamisesta kunnanhallitukselle ja lautakunnalle (johtokunnalle) määräykset hallintosäännössä päätöksen täytäntöönpanon ja otto-oikeuden suhde voi olla ongelmallinen 15 Kunnan organisaation osat Valtuusto Kunnanhallitus Kunnanjohtaja/pormestari Tarkastuslautakunta JHTT-tilintarkastaja Lautakunnat Liikelaitos Johtokunnat Liikelaitos Johtokunnat - Kunnanhallituksen jaostot - Lautakunnan jaostot - Toimikunnat - Valtuuston tilapäinen valiokunta 16 8

9 Kunnan toimielimet, 17 ja 18 Valtuusto tilapäinen valiokunta (erityinen valmisteluelin, 22 ) Kunnanhallitus/jaostot Lautakunnat/jaostot pysyväisluonteisten tehtävien hoitamista varten Johtokunnat kunnanhallituksen tai lautakunnan alainen ei vaalikelpoisuuden rajoituksia otto-oikeus lautakunnan sijasta johtokunnalla, jos johtosäännöllä annettu Toimikunnat määrätyn esim. projektiluonteisen tehtävän hoitamista varten kunnanhallitus tai lautakunta asettaa ei vaalikelpoisuuden rajoituksia, ei otto-oikeutta, ei käsittele oikaisuvaatimuksia toimielinten valinnassa huomioon poliittinen suhteellisuus ja mm. tasa-arvolaki toimielimissä henkilökohtaiset varajäsenet poikkeus: valtuusto ja vaalitoimielimet 17 Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta = poliittinen vastuu päättää kunnan ja kuntakonsernin (myös kunnan yhtiöiden) toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista = strateginen päätöksenteko valtuustolla lakisääteinen toimivalta ennen muuta kuntalain 13 pitää huolta asukkaiden suorista osallistumis- ja vaikuttamisedellytyksistä (27 ) delegointiratkaisut aina valtuuston päätettäviä (14 ) valtuusto voi erottaa valitsemansa toimielimen, jos se ei nauti valtuuston luottamusta (21 ) 18 9

10 Kunnanhallitus, 23 Vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta: operatiivinen vastuu, valtuuston strategioiden päätoteuttaja Suhde valtuustoon: valtuustoasioiden valmistelu, 53 valtuuston päätösten täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta, 56 Suhde muuhun organisaatioon: hallinnon ja toiminnan koordinointi: muu organisaatio toimii hallituksen alaisena; pl. tarkastuslautakunta lakisääteisissä tehtävissään konsernijohdon lakisääteinen osa otto-oikeus (51 ) ja kunnanhallituksen edustajat muissa toimielimissä edustaa kuntaa työnantajana henkilöstöpolitiikasta vastaaminen Suhde kuntaorganisaation ulkopuolelle: valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa yhteydet sidosryhmiin ja ohjeet kuntaa edustaville 19 Kunnanjohtaja, 24 johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa ja muuta toimintaa päävastuu valmistelusta ja esittelystä kunnanhallituksessa valtuusto valitsee virkasuhteeseen toistaiseksi tai määräajaksi käyttää puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta erityinen irtisanomismenettely (25 ), jos kunnanjohtaja menettää valtuuston luottamuksen vireille hallituksen esityksestä tai 1/4 valtuutetuista tilapäinen valiokunta valmistelee valtuuston määräenemmistö päättää 20 10

11 Pormestari, kuntalain 24 johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa ja muuta toimintaa luottamushenkilö ja kunnanhallituksen puheenjohtaja valtuusto valitsee enintään valtuuston toimikaudeksi esittelijänä kunnanhallituksessa pormestari tai viranhaltija käyttää puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta Kunnassa voi olla myös apulaispormestareita tehtävistä ja asemasta määrätään johtosäännössä (usein lautakunnan puheenjohtaja) valtuusto voi erottaa pormestarin ja apulaispormestarin, jos hän ei nauti valtuuston luottamusta (21 ) 21 Kunnan toiminnan valvontajärjestelmä A. Ulkoinen valvonta riippumaton toimivasta johdosta ja muusta organisaatiosta toteuttajina tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja myös kunnan asukkaat (julkisuusperiaate, kunnallisvalitus) ja valtion sektoriviranomaiset B. Sisäinen valvonta seuranta, sisäinen tarkkailu ja sisäinen tarkastus johtamisen apuväline: toiminnan tuloksellisuuden ja informaatiojärjestelmien varmistaminen, virheiden tunnistaminen, riskien hallinta, huolellinen taloudenhoito päävastuu kunnanhallituksella ja kunnanjohtajalla sisäinen tarkastus näkyvin osa ns. controller toiminta: tuottaa tietoa ja analyysejä johdon tarpeisiin 22 11

12 Hallinnon ja talouden tarkastus Tarkastuslautakunta; kuntalain 71 luottamushenkilötoimielin korostetusti valtuuston toimielin riippumattomuus ennen kaikkea kunnanhallituksesta puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja aina valtuutettuja valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen kunnallispoliittinen arviointi (arviointikertomus) tilintarkastusasioiden valmistelu valtuustolle tilintarkastajan valinta, tilintarkastuskertomus, vastuuvapaus ohjeet ja painopisteet tilintarkastajalle poliittinen vastuu tilintarkastuksen asianmukaisesta toteutumisesta Ammattitilintarkastajat (JHTT); kuntalain 72 ja 73 virkavastuu, riippumattomuus, hyvä tilintarkastustapa tehtävä: varsinainen tilintarkastus tilintarkastuskertomus 23 Päätöksenteon vaiheet vireille tulo valmistelu päätöksenteko tiedoksianto täytäntöönpano valvonta, johtopäätökset/toimenpiteet 24 12

13 Esityslista välittää valmistelun tulokset päättäjille nopeuttaa ja täsmentää asian käsittelyä helpottaa pöytäkirjan laadintaa varmistaa oikean tiedottamisen Asiaotsikko käsiteltävän asian tiivis kuvaus Selostus asiasta valmistelun tulokset selvitys vireille tulosta (tai käsittelyedellytysten puuttumisesta) asian aiempi käsittely vastaavien asioiden aiempi ratkaisukäytäntö lainsäädäntö ja johtosäännöt talousarvio ja -suunnitelmat selvitetyt tosiasiat ratkaisuvaihtoehdot ja niiden vaikutukset Päätösehdotus Lautakunta päättää Esittely 1(2) Päätökset tehdään viranhaltijan esittelystä poikkeuksena valtuuston kokous työsopimussuhteinen ei voi olla esittelijänä hallintosäännössä määräykset esittelystä: kuka esittelee: johtosäännön määräys, toimielimen päätös esittelijän sijainen erityisestä syystä puheenjohtajan selostuksesta ilman viranhaltijaesittelyä Esittelijän tehtävät valmistelu esittelijän johdolla valmistelutoimet vain poikkeuksellisesti toimielimen ratkaistavaksi 26 13

14 Esittely 2 Päätösehdotuksen tekeminen = pohjaehdotus jos päätösehdotus puuttuu päätöksenteon virhe poikkeus luottamushenkilövaali, jossa päätösehdotus ei ole pakollinen asiallinen kanta asiaan päätös = hyväksyttiin esittäminen kokouksessa muuttaminen ja peruuttaminen / pöytäkirjaus päätösehdotuksen peruuttaminen = asian poistaminen esityslistalta ylimääräiset asiat: toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi Erityinen esittelijän vastuu esittelijä vastaa päätöksestä, vaikka se poikkeaa hänen päätösehdotuksestaan voi vapautua vastuusta vain ilmoittamalla eriävän mielipiteen (kuntalain 61 ) 27 Puheenjohtajan tehtävät kuntalain 15 a ja 54, hallintosääntö, valtuuston työjärjestys antaa kokouskutsun toteaa läsnä olevat ja heidän läsnäolo-oikeutensa toteaa kokouksen päätösvaltaisuuden ja laillisuuden johtaa asioiden käsittelyä pitää yllä kokousjärjestystä kehottaminen asianmukaiseen käyttäytymiseen ja kokouksesta poistaminen viime kädessä kokouksen keskeyttäminen ja lopettaminen asian käsittely puheenjohtajan selostuksen pohjalta erityinen syy esteellisyyksien selvittäminen läsnäolo- ja puheoikeus muiden toimielinten kokouksissa otto-oikeuden käyttäminen pöytäkirjan laatiminen 28 14

15 Yksittäisen asian kokouskäsittely asian esittely päätösehdotus = pohjaehdotus keskustelu puhujan pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa kaikki pyydetyt puheenvuorot on annettava jäsenet voivat tehdä päätösehdotuksia ja kannattaa tehtyjä päätösehdotuksia jäsenet voivat ehdottaa käsittelyn siirtämistä (pöydällepano, palauttaminen uudelleen valmisteltavaksi) jos ehdotusta kannatetaan, ehdotuksesta tehtävä päätös ennen kuin jatketaan keskustelua itse asiasta jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja toteaa rauenneet ehdotukset (ei kannatettu) ja ehdotukset, joista äänestetään äänestystapa: nimenhuuto varmin äänestysjärjestys (ns. parlamentaarinen äänestystapa) päätöksen tekeminen (yksimielisyys, äänestys, vaali) päätöksen toteaminen ja asian käsittelyn päättäminen 29 Äänestyksen ja vaalin erot Äänestys Vaali Kohde asia henkilövalinta Tasatulos puheenjohtajan arpa ratkaisee ääni ratkaisee Ehdotukset asetetaan vastakkain ei vastakkain, vaan ääni suoraan henkilölle, jonka haluaa valittavaksi Kannatus äänestykseen vain ääniä voi antaa muillekin kuin pohjaehdotus ja ehdotetuille ja kannatetuille kannatettu vastaehdotus Julkisuus aina avoin enemmistövaali avoin - vaadittaessa suoritettava suljetuin lipuin (suhteellinen vaali aina suljetuin lipuin) 30 15

16 Oikeuskäytäntöä KHO 2005:45 Maa-aineslupa Äänestysmenettely Ympäristölautakunnan kokouksessa oli hakemuksen hylkäämistä koskeva ehdotus asetettu vastakkain käsittelyn lykkäämistä koskevan ehdotuksen kanssa. Äänestysmenettely oli ollut virheellinen. Kun kuitenkin otettiin huomioon, että puheenjohtajan esittämä äänestysjärjestys oli kokouksessa hyväksytty eikä eriävää mielipidettä ollut esitetty, ja että muita kuin äänestykseen otettuja ehdotuksia ei ollut tehty ja kun virheellisellä äänestysmenettelyllä ei voinut olla merkitystä asian käsittelyyn ja päätöksen lopputulokseen, hallinto-oikeuden ei olisi tullut kumota lautakunnan päätöstä yksistään virheellisen äänestysjärjestyksen johdosta. KHO T 1292: Valtuuston puheenjohtaja ei ollut saattanut esittelemäänsä äänestysjärjestystä valtuuston päätettäväksi. Lisäksi äänestys oli toimitettu vastoin valtuuston työjärjestyksen määräystä. Kun kuitenkin äänestysselostuksen perusteella voitiin epäilyksettä todeta, että päätös ilmaisi valtuutettujen enemmistön kannan asiassa, valtuuston päätöstä ei ollut kumottava näillä perusteilla virheellisessä järjestyksessä syntyneenä. 31 Eriävä mielipide, kuntalain 61 eriävän mielipiteen tarkoitus: vapautua päätöksen tuottamasta oikeudellisesta vastuusta oikeus ilmoittaa eriävä mielipide on vastaehdotuksen tehneellä tai päätöstä vastaan äänestäneellä esittelijällä, jos päätös poikkeaa hänen päätösehdotuksestaan eriävä mielipide on ilmoitettava heti, kun päätös on tehty kirjalliset perustelut liitetään pöytäkirjaan, jos esitetty ennen pöytäkirjan tarkastamista päätöstä vastaan äänestänyt tai eriävän mielipiteen ilmoittanut ei ole vastuussa päätöksestä esittelijän vastuu: vastuussa päätöksestä, jollei ole ilmoittanut eriävää mielipidettä 32 16

17 Toimielimen pöytäkirja kokouksen kulkuun perustuva asiakirja tiedon säilytyksen, tiedon siirron, oikeussuojan ja valvonnan väline pöytäkirjaan merkitään (hallintosääntö): järjestäytymistiedot, asian käsittelytiedot, laillisuustiedot laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä allekirjoittaa puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla seuraava kokous tarkastaa, jos pöytäkirjantarkastajat eivät ole hyväksyneet ns. julkinen luotettavuus ja julkiseksi tuleminen nähtävänä pitäminen valtuusto, kunnanhallitus ja lautakunta aina muut viranomaiset, jos viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi tarpeellista, jos halutaan päätökset lainvoimaisiksi 33 Julkisuusperiaate oikeusperiaate: hallinto on julkista perustuslain 12 : viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, jollei julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu jokaisella on oikeus julkiseen tietoon perustuslain 10 : jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu avoimuus asukkaiden suoran vaikuttamisen edellytys tiedottaminen (kuntalain 29 ) ja vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen (hallintolain 41 ) kokouksen julkisuus (kuntalain 57 ) asiakirjajulkisuus ja tiedonsaantioikeus (julkisuuslaki) henkilötiedot (henkilötietolaki) 34 17

18 Kokouksen julkisuus Valtuusto kokoukset julkisia jollei käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka lain nojalla salassa pidettävä jollei valtuusto painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä valtuuston suljetun kokouksen asiakirjat salassa pidettäviä vain, jos laissa niin säädetään Muu toimielin = kunnanhallitus, lautakunta, johtokunta ym. kokoukset julkisia vain, jos toimielin niin päättää julkisessa kokouksessa ei saa käsitellä salassa pidettäväksi säädettyä asiaa tai asiakirjaa läsnäolo suljetussa kokouksessa hallintosääntö suljetun kokouksen keskustelut luottamuksellisia 35 Oikeus tiedon saamiseen Jokaisella oikeus julkiseen asiakirjaan pyyntö yksilöitävä, ei tarvitse perustella eikä selvittää henkilöllisyyttä Jos asiakirja ei vielä julkinen, tiedon antaminen viranomaisen harkinnassa harkintaa ohjaa julkisuusperiaate ja tasapuolisuus tiedon antamista ei saa evätä ilman asiallista perustetta eikä enempää kuin tarpeellista Salassa pidettävät asiakirjat ei tietoja sivullisille tiedon antamiseen oikeuttaa vain nimenomainen säännös tai asianosaisen suostumus 36 18

19 Esteellisyys puolueettomuus vaarantuu yksittäisen asian käsittelyssä esteellisyysperusteista säädetään laissa esteellinen mukana asian käsittelyssä = päätöksenteon virhe ja päätöksen kumoamisperuste Valtuutetun esteellisyys valtuustossa esteellisyysperuste: kuntalain 52 valtuutettu esteellinen, kun asia koskee henkilökohtaisesti valtuutettua tai hänen läheistään välittömiä vaikutuksia valtuutetun tai läheisen asemaan vaikutus: käsittelykielto omalta paikalta yleisön joukkoon Muun luottamushenkilön ja henkilöstön esteellisyys esteellisyysperusteet: hallintolain 28 vaikutus: läsnäolo- ja käsittelykielto (hallintolain 27 ) 37 KHO /3357 Kunnallisasia Valtuusto Julkinen kokous Esteellisyyden vaikutus Hallintolain 27.1 :n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Kuntalain 57.1 :n mukaan valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä. Valtuuston julkisessa kokouksessa esteellisen kokoukseen osallistuvan henkilön on poistuttava omalta paikaltaan joko yleisölle varattuun tilaan tai kokoussalin ulkopuolelle. Valtuusto oli hyväksynyt Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys ry:n välisen sopimuksen. Valtuuston kokouksessa kaupunginjohtaja oli katsonut itsensä esteelliseksi kysymyksessä olevassa asiassa, ja valtuusto oli hyväksynyt esteellisyyden. Kaupunginjohtaja ei ollut osallistunut valtuuston kokoukseen, vaan oli poistunut omalta paikaltaan sellaiselle paikalle, jota saadun selvityksen mukaan oli pidettävä yleisölle varattuna tilana. Tähän nähden se, että hän oli kuitenkin jäänyt valtuustosaliin, ei ollut merkinnyt laissa tarkoitettua kiellettyä läsnäoloa asiaa valtuustossa käsiteltäessä. Valtuuston päätös ei siten ollut syntynyt kuntalain 90.2 :n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä

20 KHO 1985 II 34: Valtuusto oli päättänyt myöntää kiinteistöosakeyhtiölle lainan sekä mennä omavelkaiseen takaukseen eräistä yhtiön lainoista. Päätös oli esteellisyyden takia syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kun kunnansihteeri, joka oli po. kiinteistöosakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja, oli päätöstä tehtäessä pitänyt valtuuston pöytäkirjaa. KHO T 1670: Kaupunginhallitus oli päättänyt urheiluseurojen toiminta-avustusten jaosta. Henkilö, joka oli avustusta hakeneen urheiluseuran puheenjohtaja, oli esteellinen toimimaan pöytäkirjanpitäjänä avustuksia jaettaessa. 39 KHO 1989 A 45: Kunnanhallitus oli valinnut kunnan edustajaksi osakeyhtiöön valtuuston puheenjohtajan ja hänen varajäsenekseen kunnanhallituksen jäsenen. Kunnanhallituksen kokouksessa, jossa oli tehty kunnanvaltuustolle ehdotus maa-alueen vuokraamisesta mainitulle yhtiölle, oli kuultu edellä mainittuja henkilöitä osakeyhtiön edustajina. He eivät olleet esteellisyytensä vuoksi ottaneet osaa keskusteluun eivätkä päätöksen tekemiseen, vaan olivat poistuneet kuulemisensa jälkeen kokouksesta. Asian valmistelu kunnanhallituksessa ei ollut tapahtunut virheellisesti. Valtuuston päätös, jolla kunnanhallituksen ehdotus oli hyväksytty, ei näin ollen ollut syntynyt virheellisessä järjestyksessä

21 KHO T 4761: Valtuusto päätti kunnallisten ilmoitusten ja kuulutusten julkaisemisesta. Kaksi valtuutettua, jotka kumpikin omistivat 1/3 lehteä julkaisevan osakeyhtiön osakkeista, olivat esteellisiä ottamaan osaa päätöksentekoon. KHO T 5732: Koulutuskuntayhtymä valtuusto oli päättänyt hyväksyä valtion ammattioppilaitoksen siirtämisen kuntayhtymän ylläpidettäväksi ja omistukseen päätöksessä tarkemmin mainituin ehdoin. Valtion ammattioppilaitoksen viroissa ja toimissa olleet henkilöt siirrettiin kuntayhtymään perustettaviin vastaaviin virkoihin ja toimiin ns. vanhoina työntekijöinä siten, että palvelussuhteen ehdot eivät heikenneet. Kuntayhtymän valtuuston jäsen T kuului siirrettävän ammattioppilaitoksen henkilöstöön. KHO katsoi, ettei valtuuston päätös koskenut T:tä 1976 KunL 25 :ssä tarkoitetulla tavalla henkilökohtaisesti, kun otettiin huomioon että päätös koski yli sataa ammattioppilaitoksen vakinaista viranhaltijaa. 41 Esteellisyysperusteet 1(2) Osallisuusjäävi (hallintolain 28 1 kohta) henkilö tai hänen läheisensä asianosainen: viran/etuuden/luvanhakija, oikaisuvaatimuksen tekijä Edustajajäävi (2 kohta) henkilö tai hänen läheisensä avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa avustaja, asiamies, edunvalvoja Intressijäävi (3 kohta) asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa henkilölle tai hänen hallintolain 28.2 :n 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen Palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejäävi (4 kohta) henkilö on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa oman siviilityönantajan asiat 42 21

22 Esteellisyysperusteet 2 Yhteisöjäävi (5 kohta) henkilö tai hänen hallintolain 28.2 :n 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenenä tai toimitusjohtajana yhteisössä, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa yhteisö: osakeyhtiö, yhdistys, osuuskunta, säätiö, seurakunta Yleislausekejäävi (7 kohta) luottamus henkilön puolueettomuuteen muusta erityisestä syystä vaarantuu ns. toisen asteen jääviä ei sovelleta; koskee myös oikaisuvaatimusmenettelyä yhtiökumppanuus, julkinen vihamies, kantelut, rikosilmoitukset: tapauskohtainen arviointi uutena tulkintakysymyksenä esteellisyys vaalirahoittajan asiassa aiheeton jäävääminen luottamuksen säilyttäminen 43 Yhteisöjäävin poikkeus tavoitteena konserniohjauksen edellytysten parantaminen hallintolain yhteisöjäävisäännöstä ( kohta) ei sovelleta kunnallisen liikelaitoksen johtokunnan eikä kuntayhtymän tai kunnan tytäryhteisön hallituksen jäseneen/ toimitusjohtajaan, ellei kysymys ole sellaisesta asiasta, jossa kunnan ja liikelaitoksen/yhteisön edut ovat ristiriidassa keskenään esim. kunnan ja liikelaitoksen/tytäryhteisön/kuntayhtymän välinen sopimusasia asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn esim. viranomaisluvat, takaukset ym. tai kilpailullinen tilanne (hankintamenettely), jossa liikelaitos/tytäryhteisö on osallisena 44 22

23 Läheiset, hallintolain 28 Läheiset jaettu kolmeen ryhmään: 1) perhepiiri = mm. puoliso, lapsi, vanhemmat, isovanhemmat, sisarus, erityisen läheinen henkilö 2) kaukaisemmat omat sukulaiset (= mm. setä, täti, eno) ja entinen puoliso 3) puolison perhepiiri osallisuus- ja edustusjäävissä (1-2 kohdat) otetaan huomioon kaikki läheiset intressi- ja yhteisöjäävissä (3 ja 5 kohdat) huomioon vain oma perhepiiri palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejäävissä (4 kohta) ei oteta läheisiä huomioon 45 Hallintolain :ssä tarkoitetut läheiset isovanhemmat vanhemmat puoliso setä/täti/eno viranhaltija/ luottamushenkilö setä/täti/eno sisarus puoliso entinen puoliso puoliso lapsi lapsi erityisen läheinen henkilö - ei puolisoa lapsenlapsi puolisolla tarkoitetaan myös avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa elävää henkilöä läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista 1. ryhmä - myös ao. henkilön puoliso 2. ryhmä 3. ryhmä - myös ao. henkilön puoliso 46 23

24 KHO /1894 Oikaisuvaatimus - Esteellisyys Oikaisuvaatimuksen käsitteleminen terveyslautakunnassa oli hallintomenettelyä. Sairaalajohtaja ei ollut hallintomenettelylain 10 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla esteellinen esittelemään asiaa oikaisuvaatimusmenettelyssä lautakunnassa sillä perusteella, että hän oli ratkaissut lautakunnan alaisena viranhaltijana asian. (Samoin KHO /471 ja 472) päätöksen tehnyt viranhaltija voi olla esittelijänä kunnanhallituksessa/ lautakunnassa, kun käsitellään hänen päätöksestään tehtyä oikaisuvaatimusta esteellisyys voi syntyä, jos oikaisuvaatimuksen perusteet kohdistuvat päätöksen tekijään henkilökohtaisesti 47 KHO 2004:16 Ennakkomielipide - Yleislausekejäävi Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimivan lupa- ja valvontajaoston puheenjohtajan esteellisyys ympäristölupahakemuksen käsittelyssä oli arvioitava hallintomenettelylain nojalla. Jaoston puheenjohtaja oli sanomalehtihaastattelussa selvittänyt toimittajalle vireillä olevan ympäristölupahakemuksen mukaisen louhinta- ja murskaushankeen taustaa, aikaisempia vaiheita ja hankkeen sallittavuutta alueella voimassa olevan yleiskaavan kannalta sekä esittänyt omia arvioitaan hankkeen hyväksyttävyydestä. Tämä ei tehnyt puheenjohtajaa hallintomenettelylain 10.1 :n 6 kohdassa tarkoitetuin tavoin ennakkoasenteen perusteella esteelliseksi sittemmin osallistumaan hanketta koskevan ympäristölupa-asian käsittelyyn lupa- ja valvontajaostossa. kunnallishallinnon esteellisyys määräytyy kuntalain ja hallintolain mukaisesti ennakkomielipide ei tee esteelliseksi, vrt. perustuslain turvaama sananvapaus 48 24

25 KHO 2005:45 Maa-aineslupa - Esteellisyys Se seikka, että lautakunnan jäsen A oli allekirjoittanut hanketta vastustavan yleisen kirjelmän ja sillä tavoin osallistunut kunnalliseen päätöksentekoon, ei tehnyt häntä asiassa esteelliseksi hallintomenettelylain 10.1 :n 6 kohdan perusteella. Asian käsittelyyn kunnanhallituksen edustajana osallistunut B oli tehnyt hakemusta vastustavan muistutuksen, jossa B oli muun ohessa todennut, että hänen omistamansa kiinteistö oli vuokrattu loma-asunnoksi, ja B tulisi vaatimaan vahingonkorvausta mikäli kiinteistön vuokralle antaminen vaikeutuu hankkeen vuoksi. B oli muistutuksessaan vedonnut henkilökohtaiseen taloudelliseen perusteeseen hanketta vastaan. B:lle oli asian ratkaisusta odotettavissa erityistä vahinkoa, minkä vuoksi hän oli ollut hallintomenettelylain 10.1 :n 2 kohdan perusteella esteellinen asiassa. 49 KHO /1145 Kunnallisasia - Kunta - Viranhaltija - Toimielimen jäsen - Esteellisyys - Yhteisö - Aikaisempi hallituksen jäsenyys - Luottamuksen vaarantuminen Osakeyhtiö oli tarvitsemansa lisärahoituksen kattamiseksi pyytänyt kaupungilta takausta, sijoitusta tai pääomalainaa. Yhtiön hallitukseen olivat tuolloin kuuluneet kaupunginjohtaja X ja kaupunginhallituksen jäsen Y. He osallistuivat rahoitusasian valmisteluun kaupunginhallituksessa vasta sen jälkeen kun heidän hallitus-jäsenyytensä yhtiössä oli päättynyt. He eivät enää olleet esteellisiä osallistumaan asian valmisteluun yhteisöjääviä koskevan hallintolain 28.1 :n 5 kohdan perusteella. Heidän aiempi jäsenyytensä yhtiön hallituksessa oli kuitenkin sellainen erityinen syy, jonka johdosta luottamus heidän puolueettomuutensa oli vaarantunut hallintolain 28.1 :n 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Kuntalain 52.2 :n perusteella he olivat esteellisiä osallistumaan asian valmisteluun kaupunginhallituksessa, ja valtuuston päätös myöntää yhtiölle pääomalainaa oli syntynyt kuntalain 90.2 :n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä

26 Esteellisyyden toteaminen hallintolain 29 henkilö ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään, myös kuntalain 52.5 toimielin päättää kokouksessa läsnä olevan esteellisyydestä jos henkilö itse ilmoittaa esteellisyydestään ja vetäytyy asian käsittelystä, toimielimessä riittää tämän ja esteellisyyden syyn toteaminen pöytäkirjaan merkintä henkilön poistumisesta esteellisenä ja esteellisyyden tosiasiallinen peruste tosiasiallinen peruste ei ole pykäläviittaus tai esim. osallisuusjäävi tai yhteisöjäävi, vaan todellisen tilanteen kuvaus 51 AOK dnro OKV/1317/1/2007, Valtuutettu X sai huomautuksen esteellisyyttä koskevien säännösten rikkomisesta Valtuutettu ei voi vetäytyä asian käsittelystä pelkästään olettamukseen tai tuntemukseensa vedoten; puolueettomuuden vaarantumiseen on oltava objektiivisesti havaittavissa oleva syy Ei ole uskottavaa, että X ei olisi ollut tietoinen valtuutetun esteellisyyden aiheuttavista seikoista, niiden objektiviteettivaatimuksesta ja siitä, että asian tulee koskea henkilökohtaisesti valtuutettua tai hänen läheistään (lakimieskoulutus, pitkään jatkunut poliittinen toiminta, aikaisempi OKA:lta saatu huomautus) Esteellisyyden toteamisesta tai käsittelystä ei ole pöytäkirjassa muita merkintöjä kuin se, että valtuutettu X poistui kesken kokouksen AOKA kiinnitti valtuuston puheenjohtajan huomiota vastuuseen pöytäkirjan laatimisessa ja sen sisällöstä; puheenjohtajan tehtäviin kuuluu huolehtia, että myös esteellisyydet ja niiden syyt merkitään pöytäkirjaan etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma 52 26

27 Kunnallishallinnon muutoksenhakujärjestelmä kuntalain oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus, jollei erityislaissa säädetä muusta muutoksenhakukeinosta hallintovalitus asioissa, joissa muutoksenhausta säädetään erityislainsäädännössä hallintoriitamenettely hallinto-oikeudessa hankinta- ja kilpailuasiat markkinaoikeudessa virka- tai työehtosopimuksen tulkinta-asiat työtuomioistuimessa riita- tai rikosprosessi käräjäoikeudessa ylimääräinen muutoksenhaku 53 Kuntalain muutoksenhakujärjestelmä Korkein hallinto-oikeus kunnallisvalitus Hallinto-oikeus kunnallisvalitus Valtuusto/ Kuntayhtymän ylin/ainoa toimielin toimielimen oma päätös Kunnanhallitus/ Yhtymähallitus Lautakunnat Johtokunnat, jos ottooikeus oikaisuvaatimus alaisen viranomaisen päätös 54 27

28 Päätöksen muutoksenhakukelpoisuus päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta (kuntalain 91 ) Valmistelua tai täytäntöönpanoa: asian jättäminen pöydälle, asian palauttaminen uudelleen valmisteltavaksi, asian siirtäminen toiselle viranomaiselle lausunnon pyytäminen lausunnon antaminen, jos lausunnolla ei ole pääasian ratkaisua sitovaa vaikutusta periaatepäätökset ja suunnitelmat eli asia tuodaan vielä uudelleen päätettäväksi työnjohdolliset määräykset: toimenkuvaukset, työvuoroluettelot, vuosilomat, varoitukset/huomautukset otto-oikeuden käyttäminen ja käyttämättä jättäminen toivomusponnet, pöytäkirjalausumat 55 Kuntaliiton lakiyksikön palvelut Palvelemme kuntakonsernin työntekijöitä ja luottamushenkilöitä julkisoikeuden, yksityisoikeuden ja julkisten hankintojen lakiasioissa 28

29 Palvelusähköpostilla tavoitat meidät parhaiten, myös lomakaudella Lakiyksiköllä on kaksi palvelusähköpostiosoitetta. Palvelusähköpostiin tulleita kysymyksiä käydään aktiivisesti läpi. Niihin vastaavat kulloinkin paikalla olevat lakimiehemme.» Kun kysymyksesi koskee hallintoa ja päätöksentekoa, toivomme, että käytät palvelusähköpostia hallintolakimiehet(at)kuntaliitto.fi henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen sijaan.» Kun kysymyksesi koskee yksityisoikeutta, toivomme, että käytät palvelusähköpostia siviililakimiehet(at)kuntaliitto.fi henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen sijaan. Julkisten hankintojen neuvontayksiköllä on myös palvelusähköposti» Kun kysymyksesi koskee julkisia hankintoja, toivomme, että käytät palvelusähköpostia hankinnat(at)kuntaliitto.fi henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen sijaan Lakiyksikön julkaisuja Kuntalaki, hallintolaki ja laki sähköisestä asioinnista, taskupainos kunnan päätöksentekomenettelyn keskeisistä laeista kuntalaki, hallintolaki ja laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. 7. uudistettu painos 2013.» Saatavilla myös ruotsiksi, Kommunallagen, förvaltningslagen och lagen om elektronisk kommunikation i myndigheternas verksamhet, 7. rev. uppl Kunnan kokousmuisti, Heikki Harjulan kirjoittama luottamushenkilöopas kunnallisen päätöksenteon menettelytavoista ja perusteista. Oppaan pääpaino on kokousmenettelyssä. Julkaisussa esiteltyjä periaatteita ja menettelysääntöjä sovelletaan lähes sellaisenaan myös kuntayhtymissä. Uudistettu 3. painos, Heikki Harjula.» Saatavilla myös ruotsiksi, Kommunalt sammanträde, 3. rev. uppl Puheenjohtajan ABC käsittelee luottamustehtävän hoitamista puheenjohtajan näkökulmasta. Oppaassa nostetaan esiin puheenjohtajan työssä tarvittavia tietoja ja mahdollisia ongelmakohtia sekä annetaan käytännön ohjeita puheenjohtajille. Puheenjohtajan ABC on tarkoitettu luettavaksi rinnan Kunnan kokousmuisti -oppaan kanssa. Uudistettu painos 2012, toim. Riitta Myllymäki, alkuperäisteksti Tuuli Tarukannel.» Saatavilla myös ruotsiksi, ABC för ordförande, rev. uppl Muutoksenhaku kunnan viranomaisen päätöksestä, Kuntaliiton lakimiesten kirjoittama opas, toimittajana Riitta Myllymäki. Vuoden 2012 painoksessa lainsäädännön muutoksia ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja seurattu loppuvuoteen 2011.» Saatavilla myös ruotsiksi, Sökande av ändring i kommunala myndigheters beslut, rev. uppl Vuonna 2013 julkaisemme uusia oppaita, seuraa tiedotusta uutiskirjeissämme. Tutustu lakiyksikön julkaisutarjontaan Kunnat.netin verkkokaupassa

30 Kuntaliiton uutiskirjeet Koottua ajankohtaistietoa suoraan sähköpostiisi Uutiskirje kuntien lakiasioista kiinnostuneille: Laki-info ja Juridikinfo Laki-info tarjoaa kunnallishallintoa koskevat uutiset vähintään kuudesti vuodessa. Maksuton uutiskirje välittää ajankohtaista tietoa kuntien hallinnon, päätöksenteon ja hallintomenettelyn sekä yhtiö-, sopimus- ja kiinteistöoikeuden lakiasioista. Laki-infoa toimittaa Kuntaliiton lakiyksikkö. Uutiskirjeellä on ruotsinkielinen vastineensa, välittää ajankohtaista Juridikinfo. tietoa Kuntaliitto julkaisee uutiskirjeitä eri toimialoilta ja keskeisistä hankkeista. Liiton uutiskirjeet on suunnattu kuntatyön ammattilaisille sekä kuntien luottamushenkilöille. Tilaa maksuton Laki- tai Juridikinfo sähköpostiisi

31 Uutiskirje julkisista hankinnoista kiinnostuneille: Hankintainfo Hankintainfo välittää tietoa hankintalaista, kilpailuttamisesta, hankintamalleista ja -ohjeista sekä julkisten hankintojen hyvistä käytännöistä. Julkisten hankintojen neuvontayksikön toimittama uutiskirje ilmestyy noin kahdeksan kertaa vuodessa. Hankintainfo on osin kaksikielinen sisältäen joitain ruotsinkielisiä uutisia. Kuntaliitto julkaisee uutiskirjeitä eri toimialoilta ja keskeisistä hankkeista. Tutustu mm. lakiyksikön Laki-infoon ja Juridikinfoon. Tilaa maksuton Hankintainfo sähköpostiisi Uutiskirje luottamushenkilöille: Kuntapäättäjä Maksuton Kuntapäättäjä-uutiskirje välittää ajankohtaista tietoa Kuntapäättäjä ja sen ruotsinkielinen versio, Kommunpolitikern, ilmestyvät kymmenesti vuodessa. Uutiskirjettä toimittaa Kuntaliiton viestintäyksikkö. Luottamushenkilötyö ja kunnissa vaikuttaminen on paljon muutakin kuin valtuustotyötä. Kaikki vaikuttajat ovat kuitenkin kuntapäättäjiä. Kuntaliitto julkaisee uutiskirjeitä eri toimialoilta ja keskeisistä hankkeista. Tilaa uutiskirjeitä sähköpostiisi