Helsingin seudun yrityskatsaus. Toimipaikat 2010
|
|
- Veikko Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsingin seudun yrityskatsaus Toimipaikat 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority
2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Copyright Yritys- ja toimipaikka-aineisto ja teemakartat HSY 2012 Pohjakartat Maanmittauslaitos 2012 Graafit: HSY Kansikuva: HSY / Kai Widell Edita Prima Oy Helsinki 2012
3 Sisällys Helsingin seudun yrityskatsaus ajankohtaisanalyysi vuoden 2010 toimipaikkoihin 4 Yritystoiminnan tunnuslukuja Yritysten toimialajakauma 7 Suurimmat vuonna 2010 toimineet yritykset 9 Yritystoiminnan muutoksen tunnuslukuja vuosina Yritystoiminnan alueellinen sijoittuminen Helsingin seudulla 12 Muotoilun ja teollisuuden klusterit Helsingin seudulla 14 Muotoiluintensiivisten alojen klusteri 14 Teknologiateollisuuden klusteri 17 Muu perusteollisuus 20 Tietolähteet ja käsitteet 23
4 Helsingin seudun yrityskatsaus ajankohtaisanalyysi vuoden 2010 toimipaikkoihin Yrityskatsauksessa kuvataan Helsingin seudulla toimivien yritysten toimipaikkojen rakennetta ja sijoittumista. Pääasiallisena aineistona käytetään Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n seutu- ja ympäristötiedon ylläpitämää ja vuosittain päivitettävää Helsingin seudun 1 yritys- ja toimipaikka-aineistoa. HSY:n toimipaikka-aineisto perustuu tuoreimpiin saatavilla oleviin Tilastokeskuksen yritysrekisterin tietoihin. Lisäksi katsauksessa käytetään lähteenä Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilaston tietoja. Katsaus kattaa alueellisesti Helsingin seudun 14 kunnan alueella toimivat yritykset ja niiden toimipaikat. Perustiedot ovat vuodelta Raportissa tarkastellaan myös yritystoiminannan muutosta seudulla vuosien välisenä aikana. Katsauksessa keskitytään pelkästään yrityssektoriin eli siinä ei tarkastella julkisyhteisöjen eli valtion ja kuntien hallinnon, kuntayhtymähallinnon sekä sosiaalivakuutusrahastojen toimintaa. Valtioenemmistöiset osakeyhtiöt sisältyvät kuitenkin yrityssektoriin ja ovat mukana aineistossa. Yrityssektorin osuus Helsingin seudun kaikista työpaikoista on kolme neljännestä, 74 %, kun koko maassa osuus on hieman pienempi, 71 %. Katsaus keskittyy yritystoiminnan rakenteeseen ja sijoittumiseen poikkileikkaustilanteessa vuonna Vaikka taloudellisiin suhdanteisiin liittyvät vaihtelut ovat nopeita, yritystoiminnan rakenteelliset ominaisuudet, kuten toimialajakauma ja alueellinen sijoittuminen muuttuvat melko hitaasti. Suhdannevaihteluita sekä aluetalouden muutosta kuvaavaa ajantasaista tietoa julkaistaan muun muassa Helsingin seudun suunnat sekä Helsingin seudun toimialakatsaus -julkaisuissa, joista edellinen ilmestyy neljä kertaa ja jälkimmäinen kaksi kertaa vuodessa. Pääkaupunkiseutu (PKS) = Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen Helsingin seutu = PKS ja Kuuma-kunnat eli Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Tuusula, Kirkkonummi, Kerava, Vihti, Mäntsälä, Sipoo ja Pornainen Katsauksessa esitellään yritystoiminnan keskeisiä tunnuslukuja kunnittain. Toimipaikkojen henkilöstömäärän jakautumista toimialoittain tarkastellaan koko seudun tasolla. Raporttiin sisältyy myös listaus Helsingin seudun henkilöstömäärän suhteen suurimmista yrityksistä vuonna Yritystoiminnan muutosta kuvataan keskeisten tunnuslukujen avulla alueittain vuodesta 2006 vuoteen Yritystoiminnan sijoittumista ja työpaikkakeskittymien muodostumista Helsingin seudulla havainnollistetaan toimipaikkojen henkilöstömäärää kuvaavalla kartalla. Ajankohtaisanalyysin aiheena on kolmen klusterin liiketoiminta ja sijoittuminen Helsingin seudulla: muotoiluintensiiviset alat teknologiateollisuus muu perusteollisuus Kustakin klusterista esitetään liiketoiminnan tunnusluvut klusteriin sisältyviltä tarkemmilta toimialoilta sekä kartta klusterin henkilöstömäärän sijoittumisesta seudulla. 1 Ennen vuotta 2009 pääkaupunkiseudun yritys- ja toimipaikkaaineisto 4
5 Helsingin seudun kunnat 5
6 Yritystoiminnan tunnuslukuja 2010 Helsingin seutu on ylivoimaisesti Suomen suurin ja tärkein yritystoiminnan keskittymä. Seudulla sijaitsee 24 prosenttia koko maan yritystoimipaikoista ja 33 prosenttia niiden henkilöstömäärästä. Helsingin seudulla syntyy 44 prosenttia maan kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Seudun osuus koko maan väestöstä on 25 prosenttia. Vuonna 2010 Helsingin seudulla toimi yritystä toimipaikassa (ks. taulukko). Yritys on katsottu Helsingin seudulla toimivaksi, jos sillä on vähintään yksi toimipaikka alueella. Helsingin seudulla vuonna 2010 toimineet yritykset työllistivät yhteensä henkilöä (laskennallinen henkilöstömäärä henkilötyövuosina). Seudun yritysten henkilöstömäärästä 87 prosenttia on pääkaupunkiseudulla ja loput (13 %) kehyskunnissa. Kunnittain tarkasteltuna Helsingissä on koko seudun henkilöstömäärästä hieman yli puolet (52 %), Espoossa 17,5 prosenttia ja Vantaalla 17 prosenttia. Kehyskuntien suurimmat osuudet ovat Hyvinkäällä 2,5 prosenttia, Tuusulassa 2 prosenttia, Keravalla 1,7 prosenttia sekä Järvenpäässä ja Nurmijärvellä kummassakin 1,5 prosenttia. Toimipaikan keskikoko vuonna 2010 oli koko seudulla 5,6 henkilöä. Pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten toimipaikan keskikoko on hieman suurempi, sillä erityisesti Vantaalla sijaitsee suuria toimipaikkoja, kuten logistiikkakeskuksia ja teollisuuslaitoksia. Kehyskunnissa toimivien yritysten toimipaikan keskikoko on seudun keskiarvoa pienempi, sillä yritystoiminta painottuu pääasiassa alle viiden hengen mikroyrityksiin. Helsingin seudulla toimineiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 158 miljardia euroa vuonna Toimipaikkaa kohden liikevaihtoa kertyi keskimäärin 1,9 miljoonaa euroa ja toimipaikassa työskentelevää henkilöä kohden euroa. Espoossa liikevaihto toimipaikkaa ja henkilöä kohti oli selvästi korkeampi kuin seudun muissa kunnissa, sillä alueella toimii liikevaihdoltaan suuria yrityksiä, erityisesti elektroniikkateollisuuden ja tukkukaupan toimialoilla. Tunnuslukuja pääkaupunkiseudulla toimivista yritysten toimipaikoista vuonna Kunta Toimipaikkojen lukumäärä Henkilöstö yhteensä Henkilöstö/ Toimipaikka Liikevaihto milj. Liikevaihto/ Toimipaikka (1000 ) Liikevaihto/ Henkilöstö (1000 ) Espoo , Helsinki , Kauniainen , Vantaa , Pääkaupunkiseutu , Hyvinkää , Järvenpää , Kerava , Kirkkonummi , Mäntsälä , Nurmijärvi , Pornainen , Sipoo , Tuusula , Vihti , Kehyskunnat , Helsingin seutu , Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisteri. Ei sisällä voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä. 6
7 Yritysten toimialajakauma Helsingin seudun yritystoiminnan erityispiirre on palvelusektorin suuri osuus sekä palvelualojen monipuolisuus. Tässä suhteessa Helsingin seutu muistuttaa Euroopan muita suurkaupunkeja, mutta poikkeaa ratkaisevasti kaikista muista Suomen alueista. TOL toimialaluokituksen pohjalta tarkasteltuna jalostusalojen osuus Helsingin seudun yritystoimipaikkojen henkilöstöstä oli 23 prosenttia (TOL 2008 päätoimialat B-F) ja palvelualojen 77 prosenttia (TOL 2008 päätoimialat G-S). Yritysten toimipaikkojen keskikoko vaihtelee huomattavasti päätoimialojen välillä. Teollisuuden (C), energiahuollon (D) sekä julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen (O) toimipaikat ovat keskimäärin varsin suuria. Sen sijaan palveluissa kotitalouksille (P-S), kiinteistöalan toiminnassa (L), maa-, metsä- ja kalataloudessa (A), ammatillisessa tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa (M) sekä rakentamisessa (F) toiminta painottuu pienyrityksiin ja toimipaikat ovat keskimääräistä pienempiä. Suurin yksittäinen päätoimiala on tukku- ja vähittäiskauppa (G), jossa toimii viidesosa Helsingin seudun yritysten henkilöstöstä. Toiseksi suurin päätoimiala on teollisuus (C), jonka osuus seudun yritysten henkilöstöstä on 13 prosenttia. Seuraavaksi suurimpia ovat informaatio ja viestintä (J), kuljetus ja varastointi (H), ammatillinen tieteellinen ja tekninen toiminta (M), hallinto ja tukipalvelutoiminta (N), rakentaminen (F) ja palvelut kotitalouksille (P-S), joissa kaikissa henkilöstön osuus on noin kymmenesosa. M 9 % L 2 % K 5 % N 9 % J 10 % O 1 % P -S A B, D, E 7 % 1 % 1 % C A Alkutuotanto 13 % B, D, E Kaivostoiminta, energiahuolto, vesihuolto ja ympäristöpalvelut C Teollisuus I 4 % H 9 % F 9 % G 20 % F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P-S Palvelut kotitalouksille Helsingin seudulla toimivien yritysten toimialarakenne, henkilöstön määrä (%) 3 3 Luokka O tässä katsauksessa ei sisällä kuntien ja valtion julkishallinnon toimipisteitä, vaan koostuu pääosin työttömyys- sairaus- ja eläkekassoista, eläkevakuutusyhtiöistä ja KELA:n toimipisteistä 7
8 Helsingin seudun yritysten toimipaikat ja henkilöstö päätoimialoittain vuonna 2010 Toimiala (TOL 2008) Toimipaikat Henkilöstö Henkilöstö/ toimipaikka lukumäärä % lukumäärä % A Alkutuotanto , ,5 1,1 B Kaivostoiminta ja louhinta 47 0, ,1 6,3 C Teollisuus , ,9 16 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 108 0, ,5 23,3 E Vesi- ja jätehuolto 127 0, ,3 11,1 F Rakentaminen , ,7 4,3 G Tukku- ja vähittäiskauppa , ,4 6,2 H Kuljetus ja varastointi , ,4 8,3 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta , ,2 5,2 J Informaatio ja viestintä , ,8 9,8 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta , ,1 9,7 L Kiinteistöalan toiminta , ,6 1,6 M Ammatillinen tieteellinen ja tekninen toiminta , ,2 3,1 N Hallinto ja tukipalvelutoiminta , ,1 9,6 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 21 0, ,6 125,1 P Koulutus , ,1 4,1 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut , ,3 2,7 R Taiteet, viihde ja virkistys , ,3 2,8 S Muu palvelutoiminta , ,8 1,8 Kaikki toimialat ,6 Luokka O tässä katsauksessa ei sisällä kuntien ja valtion julkishallinnon toimipisteitä, vaan koostuu pääosin työttömyys- sairaus- ja eläkekassoista, eläkevakuutusyhtiöistä ja KELA:n toimipisteistä. A Alkutuotanto B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto E Vesi- ja jätehuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja rav.toiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammat tiet. ja tekninen toim. N Hallinto ja tukipalvelutoim. O Julkinen hallinto P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta Henkilöstö tuhatta Toimipaikkojen henkilöstömäärä Helsingin seudulla päätoimialoittain (TOL 2008) vuonna
9 Suurimmat yritykset 2010 Suurilla ja keskisuurilla yrityksillä on merkittävä rooli Helsingin seudun yritystoiminnassa. Vähintään 100 henkeä vuonna 2010 seudulla työllistäneitä yrityksiä oli yhteensä 645 ja ne toimivat yhteensä 4705 toimipaikassa. Vaikka näiden suurimpien yritysten lukumäärän osuus seudulla toimivien yritysten lukumäärästä oli vain noin yhden prosentin luokkaa, niin ne kuitenkin työllistivät yli puolet (53 %) yritysten palveluksessa olevasta henkilöstöstä. Toimipaikkojen lukumäärästä laskettuna vähintään 100 hengen toimipaikkojen osuus oli noin kuusi prosenttia (5,6 %). Helsingin seudulla vuonna 2010 toimineet henkilöstömäärältään suurimmat yritykset olivat Itella Oyj, HOK-Elanto Liiketoiminta Oy, Nokia Oyj, Stockmann Oyj Abp sekä Nordea Bank Finland Abp. Itella Oyj on säilyttänyt kärkipaikkansa vuodesta 2008 lähtien seudun suurimpana yrityssektorin työllistäjänä. Postin palveluksessa oli seudulla yhteensä henkeä 83 toimipaikassa. Kärkikymmenikössä ovat lähes samat yritykset kuin vuonna 2009, ainoastaan yritysten järjestys on muuttunut. HOK-Elanto Liiketoiminta Oy on noussut toiseksi (6. vuonna 2009) ja Nokia Oyj kolmanneksi suurimmaksi (4. vuonna 2009). Viime vuoden kärkikymmeniköstä on tippunut sijalle 11 Yleisradio Oy ja tilalle on noussut Tieto Finland Oy (11. vuonna 2009). Uutena yrityksenä 20 suurimman listalle on noussut YIT rakennus Oy. Suurista yrityksistä Fazer Food Services:llä (ent. Fazer Amica) on Helsingin seudulla eniten toimipaikkoja. Se tarjosi vuonna 2010 henkilöstö- ja laitosruokailua 314 toimipaikassa seudulla. Myös HOK-Elannolla oli lähes 300 toimipaikkaa. Helsingin seudun 20 suurinta yritystä vuonna 2010 suuruusjärjestyksessä Nimi Toimiala (TOL2008) Yrityksen henkilöstö Helsingin seudulla Toimipaikkojen lukumäärä Helsingin seudulla Sijoitus vuonna ITELLA OYJ Postin yleispalvelu HOK-ELANTO Vähittäiskauppa LIIKETOIMINTA OY 3 NOKIA OYJ Viestintälaitteiden valmistus STOCKMANN OYJ ABP Tavaratalot NORDEA BANK Pankkitoiminta FINLAND ABP 6 NOKIA SIEMENS Viestintälaitteiden valmistus NETWORKS OY 7 ISS PALVELUT OY Kiinteistöjen siivous FINNAIR OYJ Lentoliikenne ABB OY Sähkömoottoreiden, generaattoreiden ja muuntajien valmistus 10 TIETO FINLAND OY Tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyttö ja hallintapalvelut 11 YLEISRADIO OY Radio- ja TV-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen 12 INEX PARTNERS OY Yleistukkukauppa FAZER FOOD Henkilöstö- ja laitosruokalat SERVICES OY 14 VR-YHTYMÄ OY Rautateiden henkilöliikenne LASSILA & Kiinteistöjen siivous ja jätehuolto TIKANOJA OYJ 16 YIT RAKENNUS OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen SAMPO PANKKI OYJ Pankkitoiminta ELISA OYJ Puhelinpalvelut TELIASONERA Puhelinpalvelut FINLAND OYJ 20 KANSANELÄKELAITOS Kansaneläkelaitoksen vakuutustoiminta
10 Yritystoiminnan muutoksen tunnuslukuja vuosina Helsingin seudun yritystoiminta kasvoi nopeasti vuosina , mutta kehitys kääntyi laskuun vuoden 2009 aikana maailmanlaajuisen taantuman seurauksena. Vuodesta 2009 vuoteen 2010 yritystoiminta kääntyi uudelleen nousuun. Liikevaihto kasvoi tällöin 8 prosenttia, vaikka toimipaikkojen määrä ja henkilöstömäärä vähenivät hieman edelleen (alle prosentin). Vuodesta 2006 vuoteen 2010 seudun yritystoiminta on ollut nousujohteista. Toimipaikkojen määrä on kasvanut 13 prosenttia, liikevaihto 7 prosenttia ja henkilöstö 5 prosenttia. Yritysten keskikoko on pienentynyt jonkin verran. Espoossa yritysten liikevaihto kasvoi 7 prosenttia vuodesta 2009 vuoteen Toimipaikkojen määrän ja henkilöstömäärän väheneminen jäi alle prosenttiin. Toimipaikkojen keskikoko pysyi samana kuin vuonna Vuodesta 2006 vuoteen 2010 toimipaikkojen määrän kasvu on ollut lähes yhtä nopeaa kuin Helsingin seudulla (12 %). Samassa ajassa Espoon yritysten henkilöstömäärä on kasvanut 7 prosenttia ja liikevaihto prosentin. Myös Espoossa yritysten keskikoko on pienentynyt jonkin verran. Helsingissä yritysten liikevaihto on kasvanut 9 prosenttia vuodesta 2009 vuoteen Kasvu on ollut hieman nopeampaa kuin koko seudulla ja Espoossa. Toimipaikkojen määrä väheni hieman edelleen, vähenemisen jäädessä kuitenkin alle prosenttiin. Sitä vastoin henkilöstömäärän väheneminen pysähtyi. Vuodesta 2006 vuoteen 2010 Helsingin yritystoiminnan liikevaihto on kasvanut nopeammin kuin seudulla ja Espoossa, kasvun ollessa 10 prosenttia. Toimipaikkojen määrä kasvoi 10 prosenttia ja henkilöstömäärä 3 prosenttia. Vantaalla yritysten liikevaihto kasvoi 8 prosenttia vuodesta 2009 vuoteen Toimipaikkojen määrä ja henkilöstömäärä vähenivät hieman edelleen. Vuodesta 2006 vuoteen 2010 pääkaupunkiseudun kunnista Vantaan kasvu on ollut voimakkainta. Toimipaikkojen määrä on kasvanut 14 prosenttia, liikevaihto 11 prosenttia ja henkilöstömäärä 5 prosenttia. Samoin kuin muissa seudun kunnissa, yritysten keskikoko on pienentynyt. Siitä huolimatta Vantaan yritysten keskikoko on suurempi kuin muissa seudun kunnissa. Kehyskuntien yritysten liikevaihto kasvoi 6 prosenttia vuodesta 2009 vuoteen Myös kehyskunnissa toimipaikkojen määrä ja henkilöstömäärä vähenivät hieman edelleen. Vuodesta 2006 vuoteen 2010 toimipaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti, 20 prosenttia. Samoin henkilöstömäärän kasvu on ollut vahvaa, 8 prosenttia. Yritysten liikevaihto on kasvanut 5 prosenttia, mikä on ollut hieman hitaampaa kuin kasvu seudulla keskimäärin. 10
11 Tunnuslukuja Helsingin seudulla toimivista yrityksistä vuosina 2006, 2007,2008, 2009 ja 2010 sekä muutos vuosina ja Helsingin seutu yhteensä Muutos % Muutos % Toimipaikkoja ,7 12,5 Henkilöstö ,2 4,7 Liikevaihto (1000 ) ,8 6,6 Henkilöstö/toimipaikka 6 5,8 5,7 5,5 5,6 1,1-6,4 Liikevaihto/toimipaikka (1000 ) ,6-5,2 Liikevaihto/henkilöstö (1000 ) ,9 1,7 Espoo Muutos % Muutos % Toimipaikkoja ,3 12,4 Henkilöstö ,3 6,5 Liikevaihto (1000 ) ,1 Henkilöstö/toimipaikka 6,4 6,3 6,2 6,1 6,1 0-4,7 Liikevaihto/toimipaikka (1000 ) ,3-10 Liikevaihto/henkilöstö (1000 ) ,4-5 Helsinki Muutos % Muutos % Toimipaikkoja ,9 9,6 Henkilöstö Liikevaihto (1000 ) ,7 9,9 Henkilöstö/toimipaikka 6,2 6,2 6 5,8 5,9 1,7-4,8 Liikevaihto/toimipaikka (1000 ) ,6 0,3 Liikevaihto/henkilöstö (1000 ) ,7 6,6 Vantaa Muutos % Muutos % Toimipaikkoja ,1 13,6 Henkilöstö ,6 5,3 Liikevaihto (1000 ) ,4 10,9 Henkilöstö/toimipaikka 8,3 8,3 8 7,8 7,7-1,3-7,2 Liikevaihto/toimipaikka (1000 ) ,5-2,4 Liikevaihto/henkilöstö (1000 ) ,9 5,3 Kauniainen Muutos % Muutos % Toimipaikkoja ,3 Henkilöstö ,8 27,3 Liikevaihto (1000 ) ,2-10,8 Henkilöstö/toimipaikka 1,9 2,3 2,3 2,2 2,3 4,5 21,1 Liikevaihto/toimipaikka (1000 ) ,5-14,3 Liikevaihto/henkilöstö (1000 ) ,6-30,1 Kehyskunnat yhteensä Muutos % Muutos % Toimipaikkoja ,8 19,7 Henkilöstö ,1 8,3 Liikevaihto (1000 ) ,2 4,9 Henkilöstö/toimipaikka 3,7 3,5 3,4 3,3 3,4 3-8,1 Liikevaihto/toimipaikka (1000 ) ,4 Liikevaihto/henkilöstö (1000 ) ,6-2,8 Lähde: Tilastokeskus 11
12 Yritystoiminnan alueellinen sijoittuminen Helsingin seudulla Helsingin seudulla yritysten toiminta keskittyy voimakkaasti Helsingin kantakaupunkiin sekä liikenteen pääväylien solmukohtiin ja raideliikenteen asemaseutujen työpaikka-alueisiin. Helsingissä kantakaupungin lisäksi merkittäviä työpaikka-alueita ovat Lauttasaari, Itäväylän ja metron tuntumassa olevat Herttoniemi ja itäkeskus sekä Pitäjänmäki Länsi-Helsingissä. Myös pääradan varressa on Pasilasta Malmille ulottuva yritystoimipaikkojen vyöhyke. Espoossa yritystoiminta keskittyy Otaniemen-Keilaniemen-Tapiolan alueelle Kehä I:n eteläpäässä, jatkuen Länsiväylän ja Kehä II:n vyöhykkeelle sekä Leppävaaran-Kilon alueelle Turunväylän ja Rantaradan suuntaisesti. Vantaalla vahvin työpaikkavyöhyke levittäytyy Kehä III suuntaisesti aina Vihdintieltä Lahden moottoritielle asti: Petikko-Aviapolis-Tikkurila-Hakunila-Vaarala. Myös kehäradan vyöhyke Myyrmäestä Kehä III:lle on merkittävä keskittymä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella suurimmat työpaikka-alueet keskittyvät pääradan varteen Hyvinkäälle, Järvenpäähän ja Keravalle. Myös muista kehyskunnista löytyy pienempiä työpaikkakeskittymiä mm. Tuusulan Sulan alue, Nurmijärven Karhunkorpi ja Järvihaka, Kirkkonummen Jorvi, Vihdin Nummela ja Sipoon Söderkulla. Suunnilleen kolme neljännestä Helsingin seudun toimipaikkojen henkilöstöstä sijoittuu suuriin työpaikkakeskittymiin, joiden yhteenlaskettu pinta-ala kattaa vain noin yhden prosentin koko Helsingin seudun maa-alasta. Noin viidennes henkilöstöstä on toimipaikoissa, jotka ovat aluskasvillisuuden tapaan levittäytyneet lähes koko seudulle. 12
13 Laskennallinen henkilöstömäärä 150 m x 150 m alue tiheä > 400 Ð 100 < 10 harva Yritystoimipaikkojen tihentymät Helsingin seudulla v.2010 (henkilöstömäärän mukaan) Tarkastelu sisältää yritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat, mutta ei julkisen sektorin toimipaikkoja 13
14 Muotoilun ja teollisuuden klusterit Helsingin seudulla Klusterilla tarkoitetaan osaamiskeskittymää, jossa keskinäistä yhteistyötä tekevät yritykset, koulutuslaitokset ja viranomaiset muodostavat yhteistyöryppään. Klusteri muodostuu toisiinsa sidoksissa olevista toimialoista ja niihin liittyvistä muista toimijoista, jotka ovat merkittäviä kilpailun kannalta. Klustereiden määrittelyssä ja niiden liiketoimintaa koskevissa tiedoissa on ongelmallista se, että monet toimialat ja niihin sisältyvät yritykset tuottavat tavaroita ja palveluita myös muille toiminnoille/toimialoille/ klustereille. Klusteriin kuuluvien tai alan yritykset ja muut organisaatiot voivat muodostaa toimijoiden tukiverkoston, joka tekee aktiivisesti yhteistyötä. Yritysten ja muiden organisaatioiden halukkuus ja aktiivisuus toimia verkostossa vaihtelee. Tässä katsauksessa klusterin määrittely on rajattu alueellisesti Helsingin seutuun ja toimijoiden osalta yrityssektoriin. Klusteriin on sisällytetty valittujen toimialaluokituksen mukaisten toimialojen kaikki Helsingin seudulla toimivat toimipaikat vuonna Klusterien rajaus on viitteellistä, koska se ei perustu toimijoiden todellisiin yhteistyö- ja liiketoimintasuhteisiin, vaan toimialan perusteella määriteltyyn samankaltaisuuteen sekä alueelliseen sijaintiin. Julkisen sektorin koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot rajautuivat myös pois alueellisessa tarkastelussa. Alueellinen klusteritarkastelu rajaa myös pois klustereiden luonteeseen oleellisesti kuuluvat valtakunnalliset ja kansainväliset yhteydet. Tässä katsauksessa Helsingin seudulla tarkasteltaviksi klustereiksi valittiin seuraavat: 4 muotoiluintensiivisten alojen klusteri teknologiateollisuuden klusteri muu perusteollisuus Klustereiden valinta on perustunut niiden kiinnostavuuteen seudulla ja käyttökelpoisuuteen elinkeinojen kehittämistyössä. Muotoiluintensiivisten alojen klusteri Toimialaluokituksen (TOL 2008) uudistuksen jälkeen muotoiluun liittyvät tilastointitarpeen on otettu paremmin huomioon kuin vanhassa kansallisessa luokituksessa (TOL 2002). Kulttuurin satelliittitilinpidon (OPM 105, 20:2008) mukaan muotoiluintensiiviset alat voidaan jaotella kolmeen eri luokkaan: arkkitehtuuri, muotoilu ja mainonta. Tilastokeskuksen TOL luokituksen mukaan muotoiluintensiivisiä aloja ovat seuraavat seitsemän toimialaa. Arkkitehtipalvelut Arkkitehtipalvelut Taideteollinen muotoilu ja suunnittelu Graafinen muotoilu Sisustussuunnittelu Teollinen muotoilu Mainostoimistot ja mainospalvelu Mainostoimistot Suora- ja ulkomainonta Muu mainospalvelu Muotoiluintensiiviset alat ovat vahvasti keskittyneet Helsingin seudulle, sillä 62 prosenttia klusterin henkilöstöstä työskentelee Helsingin seudulla. Erityisen voimakasta keskittyminen on mainostoimistoissa ja mainospalvelussa, joiden henkilöstöstä 66 prosenttia työskentelee Helsingin seudulla. Taideteollisessa muotoilussa ja suunnittelussa henkilöstön osuus koko maan henkilöstöstä on 57 prosenttia ja arkkitehtipalveluissa 54 prosenttia. Henkilöstömäärältään (yli 100 henkeä) klusterin suurimmat yritykset sijoittuvat mainostoimistot ja mainospalvelu alaklusteriin. Näitä ovat Itella asiakkuusmarkkinointi Oy, Oy Dagmar Ab, MSD Finland Oy ja Scherin-Plough Oy. Arkkitehtipalveluiden suurimpia yrityksiä ovat Optiplan Oy, Pöyry Architects Oy, Arkkitehtitoimisto Larkas ja Laine Oy sekä Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy. Taideteollisen muotoilun ja suunnittelun yritysten henkilöstömäärät ovat pieniä, alle 30 henkeä. Suurimpia yrityksiä ovat Idem Oy ja Link Design and Development Oy. 4 Edellisessä katsauksessa tarkasteltiin ICT, KIBS ja logistiikka klustereita sekä kaupan toimialaa. Muotoiluintensiivisten alojen sisällä suurin alaklusteri on mainostoimistot ja mainospalveluiden alaklusteri, sillä klusterin toimipaikoista 49 prosenttia ja henkilöstöstä 64 prosenttia sijoittuu sinne. Toiseksi suurin on arkkitehtipalveluiden alaklusteri, johon sijoittuu klusterin toimipai- 14
15 Muotoiluintensiivisten alojen tunnuslukuja Helsingin seudulla vuonna 2010 Alaklusteri Toimipaikkojen lukumäärä Henkilöstön määrä Henkilöstöä/ toimipaikka Osuus alan henkilöstöstä koko maassa (%) Arkkitehtipalvelut ,6 Taideteollinen muotoilu ja suunnittelu Mainostoimistot ja mainospalvelu ,9 57, ,3 66,2 Yhteensä ,5 61,5 koista viidesosa ja henkilöstöstä neljäsosa. Toimipaikoista kolmasosa ja henkilöstöstä kymmenesosa sijoittuu taideteollinen muotoilu ja suunnittelu alaklusteriin. Helsingin seudun sisällä muotoiluintensiivisten alojen yritystoiminta on keskittynyt erittäin voimakkaasti Helsinkiin, jossa on peräti 77 prosenttia klusterin koko seudun henkilöstöstä. Helsingissäkin ala on keskittynyt hyvin suppealla alueelle erityisesti kantakaupunkiin. Vahvin keskittymä on Ullanlinnan-Punavuoren-Kampin alueella. Mainostoimistot 49,4 64,1 Arkkitehtipalvelut 21,3 25,1 Taideteollinen muotoilu ja suunnittelu 10,8 29, Osuus (%) Henkilöstömäärä Toimipaikkojen lukumäärä Muotoiluintensiivisten alojen toimipaikat ja henkilöstö alaklustereittain, osuus (%) koko klusterista
16 Laskennallinen henkilöstömäärä 150 m x 150 m alue tiheä > < 10 harva Muotoiluintensiivisten alojen henkilöstötihentymät Helsingin seudulla
17 Teknologiateollisuuden klusteri Teknologiateollisuuden klusteriin on sisällytetty metalliteollisuuden kaikki toimialat sekä lisäksi niihin kiinteästi kytkeytyvät suunnittelu-, huolto- ja asennuspalvelut. 5 Teknologiateollisuus on jaoteltu kahdeksaan eri alaklusteriin TOL 2008 mukaan. Metallien jalostus 24 Metallin jalostus Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus Sähkölaitteiden valmistus 27 Sähkölaitteiden valmistus Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja muiden kulkuneuvojen valmistus 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Hissien ja liukuportaiden asennus Kone- ja prosessisuunnittelu sekä muu tekninen palvelu Kone- ja prosessisuunnittelu Muu tekninen palvelu Teknologiateollisuudessa Helsingin seudun osuus (21 %) koko maan henkilöstömäärästä on pienempi kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin (33 %). Kuitenkin merkittävimmässä alaklusterissa, elektronisten ja optisten tuotteiden sekä tietokoneiden valmistuksessa, Helsingin seudun osuus koko maasta on erittäin korkea, 44 prosenttia. Kone- ja prosessisuunnittelussa sekä teknisissä palveluissa seudun osuus on kolmannes. Sähkölaitteiden valmistuksessa sekä koneiden ja laitteiden korjauksessa, huollossa ja asennuksessa alueella on neljännes maan henkilöstöstä ja muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa vajaa viidennes. Sen sijaan muilla teknologiateollisuuden aloilla seutu ei ole nykyisin valtakunnan mitassa merkittävä keskittymä: metallien jalostuksessa, metallituotteiden valmistuksessa sekä moottoriajoneuvojen ja muiden kulkuneuvojen valmistuksessa Helsingin seudun henkilöstön osuus jää alle kymmeneen prosenttiin. Suurimpia klusterin yrityksiä ovat Nokia Oyj, Nokia Siemens Networks Oy ja ABB Oy, jotka kaikki kuuluvat tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen alaklusteriin. Näiden yritysten henkilöstömäärä seudulla ylittää 1000 henkeä. Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen alaklusterin suurimpia yrityksiä ovat mm. Metso Paper ja Automation Oy, Kone Industrial Oy, Konecranes Finland Oy, joissa kaikissa työskentelee yli 500 henkeä. Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus alaklusterin suurimpia yrityksiä ovat mm. Finnair Technical Services Oy, YIT Teollisuus Oy ja Kone Hissit Oy. Edellä mainittujen yritysten henkilöstömäärä on yli 300 henkeä. Kone- ja prosessisuunnittelu sekä muissa teknisissä palveluissa suurimmat yritykset ovat Pöyry Finland Oy, Outotec Oyj ja Etteplan Design Center Oy, joiden henkilöstömäärä on yli 200 henkeä. Teknologiateollisuuden tunnuslukuja Helsingin seudulla vuonna 2010 Alaklusteri Toimipaikkojen lukumäärä Henkilöstömäärä Henkilöstöä/ toimipaikka Osuus alan henkilöstöstä koko maassa (%) Metallien jalostus ,5 4,5 Metallituotteiden valmistus ,8 (pl. koneet ja laitteet) Tietokoneiden sekä elektronisten ja ,2 44,4 optisten tuotteiden valmistus Sähkölaitteiden valmistus ,5 24,9 Muiden koneiden ja laitteiden ,4 valmistus Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ,3 5,3 ja muiden kulkuneuvojen valmistus Koneiden ja laitteiden korjaus, ,2 27,0 huolto ja asennus Kone- ja prosessisuunnittelu sekä ,6 32,1 tekninen palvelu Yhteensä ,1 21,0 5 Klusterin rajaus noudattaa pääosin Teknologiateollisuus ry:n soveltamaa rajausta; poikkeuksena palvelut, jotka on tässä katsauksessa rajattu kone- ja prosessisuunnitteluun sekä korjaus-, huolto- ja asennuspalveluihin. 17
18 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 9,7 35,9 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 12,9 13,9 18,3 18,6 Kone- ja prosessisuunnittelu sekä tekninen palvelu Sähkölaitteiden valmistus Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) Metallien jalostus Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja muiden kulkuneuvojen valmistus 10,7 9,2 6,3 8,4 1,6 1,1 0,6 2,0 23,9 22, Osuus (%) Henkilöstömäärä Toimipaikkojen lukumäärä Teknologiateollisuuden toimipaikat ja henkilöstö alaklustereittain, osuus (%) koko klusterista 2010 Klusterin sisällä suurin alaklusteri henkilöstömäärän mukaan on tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus. Klusterin henkilöstöstä reilu kolmasosa sijoittuu sinne. Toiseksi suurin on muiden koneiden ja laitteiden valmistus, jossa on klusterin henkilöstöstä vajaa viidennes. Suuruusjärjestyksessä seuraavina ovat koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus, kone- ja prosessisuunnittelu sekä tekninen palvelu, sähkölaitteiden valmistus sekä metallituotteiden valmistus. Muut alaklusterit ovat näihin verrattuna suhteellisen pieniä. Teknologiateollisuus on sijoittunut laajalle alueelle useisiin erikokoisiin keskittymiin Helsingin seudulla. Koko seudun henkilöstömäärästä 30 prosenttia on Espoossa ja saman verran Helsingissä. Erityisesti keskittymiin, Keilaniemen-Otaniemen-Tapiolan, Olariin sekä Kilon alueille ja Helsingissä Pitäjänmäen ja Vallilan alueille. Lisäksi Helsingissä on keskittymät Itäkeskuksessa ja Vuosaaren satama-alueella. Vantaalla on klusterin henkilöstömäärästä 19 prosenttia, vahvimpana sijoittumisvyöhykkeenä Aviapolis, Martinlaakso-Myyrmäki akseli ja Tammisto. Kehyskuntiin on sijoittunut 21 prosenttia teknologiateollisuuden henkilöstöstä, huomattavasti suurempi osuus kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin (13 %). Kehyskuntiin on sijoittunut erityisesti muiden koneiden ja laitteiden, sähkölaitteiden sekä metallituotteiden valmistusta. Suurimmat keskittymät kehyskunnissa ovat Hyvinkäällä (7 % koko seudusta), Järvenpäässä (5 %) ja Tuusulassa (3 %). 18
19 Laskennallinen henkilöstömäärä 150 m x 150 m alue tiheä > < 10 harva Teknologiateollisuuden henkilöstötihentymät Helsingin seudulla
20 Muu perusteollisuus Muuhun perusteollisuuteen on katsottu kuuluvaksi päätoimialaluokasta C Teollisuus kaikki muu teollisuus, joka ei ole edellä olevassa teknologiateollisuuden klusterissa. Perusteollisuus muodostuu yhdeksästä TOL 2008-luokituksen mukaisesta toimialaryhmästä. Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 10 Elintarvikkeiden valmistus 11 Juomien valmistus 12 Tupakkatuotteiden valmistus Tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus 13 Tekstiilien valmistus 14 Vaatteiden valmistus 15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus Sahatavaran, puu-, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki- ja punontatuotteiden valmistus 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Jalostettujen öljytuotteiden (ja koksin) valmistus 19 Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus Kemikaalien ja lääkkeiden valmistus 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 21 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus Kumi- ja muovituotteiden valmistus 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus Huonekalujen ja muiden tuotteiden valmistus 31 Huonekalujen valmistus 32 Muu valmistus Rakennusaineiden valmistus 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Helsingin seudun osuus koko maan muun perusteollisuuden henkilöstömäärästä on 16 prosenttia, joka on puolet kaikkien toimialojen osuudesta (33 %). Perusteollisuuden alaryhmistä painaminen ja tallenteiden jäljentäminen sekä kemikaalien ja lääkkeiden valmistus ovat kuitenkin keskittyneet Helsingin seudulle, sillä noin kolmasosa niiden henkilöstöstä työskentelee seudulla. Jalostettujen öljytuotteiden valmistuksessa seudun osuus koko maasta on neljännes, elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa osuus on viidennes, huonekalujen sekä muiden tuotteiden valmistuksessa 17 prosenttia sekä rakennusaineiden valmistuksessa 15 prosenttia. Muilla perusteollisuuden aloilla seudun osuus on kymmenyksen luokkaa tai vähemmän. Painamisen ja tallentamisen alaryhmän suurimpia yrityksiä ovat Gemalto Oy, Edita Prima Oy, Sanomala Oy, Hansaprint Oy, Multiprint Oy sekä Lönnbergin Painot Oy, joissa kaikissa henkilöstömäärä ylittää 100 henkilön. Koko muun perusteollisuuden ryhmän suurin yritys on Orion Oyj, jossa työskentelee lähes 1500 henkeä. Muita kemikaalien ja lääkkeiden valmistuksen alaryhmiin kuuluvia suurimpia yrityksiä ovat Tikkurila Oyj, Teknos Oy ja Kemira Oyj, joiden henkilöstömäärä ylittää 400 henkeä. Jalostettujen öljytuotteiden valmistuksen suurimpia yrityksiä ovat Neste Oil Oyj ja Exxonmobil Finland Oy Ab. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen alaryhmän suurimpia yrityksiä ovat Valio Oy, HK Ruokatalo Oy ja Oy Sinebrychoff Ab. Nämä kolme yritystä ovat koko ryhmän toiseksi, kolmanneksi ja neljänneksi suurimmat yritykset Orion Oyj jälkeen. Näiden yritysten henkilöstömäärä ylittää 850 henkeä. Huonekalujen ja muiden tuotteiden valmistuksessa suurimpia yrityksiä ovat Martela Oyj, Steris Europe Inc. Suomen sivuliike, Kalevala Koru Oy ja Suomen Rahapaja Oy, joissa kaikissa henkilöstömäärä ylittää 100 henkilön. Muun perusteollisuuden tunnuslukuja Helsingin seudulla vuonna 2010 Alaryhmä Toimipaikkojen lukumäärä Henkilöstömäärä Henkilöstöä/ toimipaikka Osuus alan henkilöstöstä koko maassa (%) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus ,2 Tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden ,7 7,6 valmistus Sahatavaran, puu-, paperi ja kartonki ,5 tuotteiden valmistus Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen ,8 32,9 Jalostettujen öljytuotteiden (ja koksin) ,2 24,1 valmistus Kemikaalien ja lääkkeiden valmistus ,6 Kumi- ja muovituotteiden valmistus ,1 8,0 Huonekalujen ja muiden tuotteiden ,2 17,1 valmistus Rakennusaineiden valmistus ,4 14,9 Yhteensä ,1 15,9 20
21 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 10,3 30,6 Kemikaalien ja lääkkeiden valmistus 5,7 21,7 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Sahatavaran, puu-, paperi ja kartonkituotteiden valmistus Huonekalujen ja muiden tuotteiden valmistus Rakennusaineiden valmistus Kumi- ja muovituotteiden valmistus 9,4 8,8 8,3 8,3 6,5 4,1 5,0 12,8 22,8 23,9 Jalostettujen öljytuotteiden (ja koksin) valmistus Tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus 2,4 0,3 2,3 16, Osuus (%) Henkilöstömäärä Toimipaikkojen lukumäärä Muun perusteollisuuden toimipaikat ja henkilöstö alaklustereittain, osuus (%) koko klusterista 2010 Rakennusaineiden valmistuksen alaryhmän suurimpia yrityksiä ovat Iittala Group Oyj, Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy, Parma Oy ja Rudus Oy. Yritysten henkilöstömäärä on yli 150 henkeä. Perusteollisuudessa henkilöstöstä lähes kolmasosa sijoittuu henkilöstömäärän suhteen suurimpaan alaryhmään elintarvikkeiden ja juomien valmistus. Toiseksi suurin ryhmä on kemikaalien ja lääkkeiden valmistus, jonka osuus on viidennes. Seuraavaksi suurimmat ovat painaminen ja tallenteiden jäljentäminen, saha-, puu- ja paperituotteiden valmistus, huonekalujen ja muiden tuotteiden valmistus sekä rakennusaineiden valmistus. Kumi- ja muovituotteiden, jalostettujen öljytuotteiden sekä tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus ovat perusteollisuuden pienimmät alaryhmät. Muu perusteollisuus on sijoittunut hajautuneesti eri puolille seutua. Klusterin suuret tuotantoyksiköt sijaitsevat pääasiassa laajoilla teollisuusalueilla. Suurimmat toimipaikat muodostavat jo itsessään huomattavia keskittymiä. Klusterin henkilöstömäärästä 76 prosenttia on pääkaupunkiseudulla, Helsingissä kolmasosa (34 %), Vantaalla lähes neljäsosa (23 %) ja Espoossa lähes viidesosa (19 %). Suurimpia tihentymiä ovat Helsingissä Pitäjänmäki, Lauttasaari ja Sörnäinen sekä Espoossa Otaniemi ja Kilo. Vantaalla on useita keskittymiä Kehä III varrella Martinlaakso, Viinikkala, Vantaanportti ja Vaarala, Tuusulantien varrella Koivuhaka sekä Lahdentien varrella oleva Itä-Hakkila. Kehyskuntien osuus klusterin koko seudun henkilöstöstä on 24 prosenttia, lähes kaksinkertainen kaikkien toimialojen osuuteen (13 %) verrattuna. Kehyskuntien suurimmat keskittymät ovat Keravalla ja Nurmijärvellä, joissa kummassakin on 5 prosenttia Helsingin seudun henkilöstöstä sekä Järvenpäässä, Tuusulassa ja Vihdissä, joista kunkin osuus on 3 prosenttia. 21
22 Laskennallinen henkilöstömäärä 150 m x 150 m alue tiheä > < 10 harva Muun perusteollisuuden henkilöstötihentymät Helsingin seudulla
23 Tietolähteet ja käsitteet Katsauksen pääasiallisena lähteenä on käytetty HSY:n yhdessä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa ylläpitämää toimipaikka-aineistoa 2010 (tilastoaineisto). Näiden tietojen alkuperäinen lähde on Tilastokeskuksen yritysrekisteri. Selvitys perustuu vuoden 2010 aineistoon, joka on muodostettu siten, että se vastaa Tilastokeskuksen vuosittaisen toimipaikkatilaston sisältöä. Aineistossa ovat mukana vain aidosti taloudellista toimintaa harjoittavat voittoa tavoittelevat yritykset ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Yrityssektori käsittää kotimaiset talousyksiköt, jotka ovat markkinatuottajia ja joiden pääasiallinen toiminta on tavaroiden ja palveluiden (paitsi rahoituspalveluiden) tuotanto. Voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä ovat esimerkiksi terveys-, koulutus- tai sosiaalipalveluita tarjoavat yhdistykset, säätiöt, rahastot, puolueet ja työntekijäjärjestöt sekä uskonnolliset yhteisöt ja valtionkirkot. Julkisyhteisöt tuottavat julkisia palveluja, huolehtivat yleisestä tulonjaosta ja hyvinvoinnista sekä takaavat sosiaalisen ja taloudellisen järjestelmän toiminnan. Näitä ovat mm. valtion- ja kunnanhallinto, kuntayhtymähallinto, Ahvenanmaan maakuntahallinto sekä sosiaaliturvarahastot. (Tilastokeskus, Sektoriluokitus) Keskeiset käsitteet sekä henkilöstötihentymäkarttojen teko ja metodit on esitelty kattavasti Pääkaupunkiseudun yritysraportissa, YTV:n julkaisuja 10/2009 (saatavilla HSY Seutu- ja ympäristötiedosta: Tekijät: Kaupunkitutkimus TA Oy, Päivi Kilpeläinen ja Seppo Laakso HSY Seututieto, Vilja Tähtinen Klusterit ovat toisiinsa kytkeytyneiden yritysten ja yhteisöjen muodostamia maantieteellisiä keskittymiä joillain erityisillä osa-alueilla. Klusterit muodostuvat keskenään sidoksissa olevista toimialoista ja niihin liittyvistä muista toimijoista, jotka ovat keskeisiä kilpailun kannalta. Klusteri on siis osaamiskeskittymä, jossa keskinäistä yhteistyötä tekevät yritykset, koulutuslaitokset ja viranomaiset muodostavat yhteistyöryppään. Yritykset voivat kuulua useampaan klusteriin samanaikaisesti. Toimialan ja klusterin tärkein ero perustuu siihen, että klusteriin kuuluu useita toimialoja. Toimipaikka on yhden yrityksen omistama, yhdessä paikassa sijaitseva yksikkö ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluja tuottava yksikkö. Jokaisella yrityksellä on vähintään yksi toimipaikka. Yritystä kutsutaan monitoimipaikkaiseksi, jos sillä on useita toimipaikkoja. Henkilöstö käsittää palkansaajat ja yrittäjät (Tilastokeskus, Yritysrekisteri). Henkilöstö on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä. Yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedusteluihin sisältymättömien yritysten henkilöstö on estimoitu palkkojen perusteella. Yrityksen liikevaihto perustuu yleensä tuloslaskelmaan. Eräiden toimialojen yrityksille ei ole liikevaihtoa. Merkittävin näistä aloista on rahoitus- ja vakuutustoiminta. 23
24 Helsingin seudun yrityskatsaus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY, Opastinsilta 6 A, Helsinki Puh , Fax , Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HRM, Semaforbron 6 A, Helsingfors Tfn , Fax , Helsinki Region Environmental Services Authority P.O. Box 100, FI HSY, Opastinsilta 6 A, Helsinki Tel , Fax ,
Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014
Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan
LisätiedotHelsingin seudun yrityskatsaus. Toimipaikat 2013
Helsingin seudun yrityskatsaus Toimipaikat 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin
LisätiedotPääkaupunkiseudun yrityskatsaus Toimipaikat 2008. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Pääkaupunkiseudun yrityskatsaus Toimipaikat 2008 HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2 PÄÄKAUPUNKISEUDUN YRITYSKATSAUS Pääkaupunkiseudun yrityskatsaus ajankohtaisanalyysi vuoden 2008 toimipaikkoihin
LisätiedotHelsingin seudun yrityskatsaus. Toimipaikat 2012
Helsingin seudun yrityskatsaus Toimipaikat 2012 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin
LisätiedotPääkaupunkiseudun yrityskatsaus
Pääkaupunkiseudun yrityskatsaus Toimipaikat 2007 Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV julkaisi keväällä 2009 pääkaupunkiseudun yritysraportin (Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotAlue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014
Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotHelsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY
Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan
LisätiedotHELSINGIN SEUDUN YRITYSKATSAUS. Toimipaikat 2009. Helsingin seudun ympäristöpalvelut
HELSINGIN SEUDUN YRITYSKATSAUS Toimipaikat 2009 Helsingin seudun ympäristöpalvelut HELSINGIN SEUDUN YRITYSKATSAUS 2009 HELSINGIN SEUDUN YRITYSKATSAUS Toimipaikat 2009 HELSINGIN SEUDUN YRITYSKATSAUS 2009
LisätiedotNestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita
Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,
LisätiedotTyöpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014
Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotPALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA
PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin
LisätiedotPääkaupunkiseudun yritysraportti
Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja
LisätiedotTilastokatsaus 12:2010
Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.
LisätiedotElinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013
Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014
Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat
LisätiedotVuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006
Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten
Lisätiedot2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan
1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus
LisätiedotLIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:
Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011
KUOPION KAUPUNGIN YRITYSPALVELU KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 Kuopion työpaikka- ja elinkeinorakennetiedot perustuvat Kuopion kaupungin yrityspalvelun ylläpitämään yritys- ja toimipaikkarekisteriin.
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotVs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta
Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan
LisätiedotTulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys
Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%
LisätiedotLaskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)
Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,
LisätiedotTyöpaikat Vaasassa
Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2018
TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
LisätiedotKilpailukyky ja työmarkkinat
Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin
Lisätiedot17 Yritystoiminta Helsingissä 2005
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2007 tilastoja 17 Yritystoiminta Helsingissä 2005 Kolmasosa liikevaihdosta ulkomaisomisteisista yrityksistä Viidennes yritysten liikevaihdosta helsinkiläisyrityksistä Vuonna
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2
LisätiedotYritysrekisterin monet mahdollisuudet
Yritysrekisterin monet mahdollisuudet 17.11.2010 Yritys- ja toimipaikkarekisteri Konserneja noin 6 000 Yrityksiä ja yhteisöjä n. 288 800 Toimipaikkoja yli 326 000 Yritystoiminta: ammatinharjoittajista
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen
LisätiedotTeollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa
llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden
LisätiedotYt-tilastot Tytti Naukkarinen
Yt-tilastot 2017 Tytti Naukkarinen 8.1.2018 Vuosivertailu 2007 2017 Alkaneiden yt-neuvottelujen alaiset henkilöt 250000 200000 150000 100000 50000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
LisätiedotKäyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010
Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,
LisätiedotYritystoiminta Helsingissä 2003
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 Yritystoiminta Helsingissä 2003 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Boy Hulden Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-435-4 Painettuna ISSN 1455-7231
LisätiedotKuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
LisätiedotTyöpaikat Vaasan seudulla
Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen
LisätiedotLIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
LisätiedotYritystoiminta Helsingissä 2004
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN
LisätiedotTILASTOKATSAUS 19:2016
TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä
LisätiedotAviapolis-tilastoja lokakuu 2007
-tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat
LisätiedotSEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus
SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan
LisätiedotTILASTOKATSAUS 12:2015
TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin
LisätiedotYT-TILASTOT Tytti Naukkarinen
YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
LisätiedotTietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen
Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2017 Mikko Mehtonen 19.2.2019 Mitä yrityksiä aineistoon on sisällytetty? Yritykset joissa kuntien tai kuntayhtymien yhteenlaskettu omistusosuus on vähintään
LisätiedotYT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA
YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3
LisätiedotKymenlaakso ennusteet päivitetty
Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste
LisätiedotViidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 36 Viidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-386-2 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Juha
LisätiedotTilastokatsaus 11:2010
Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.
Lisätiedotyrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto
n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5
LisätiedotTILASTOKATSAUS 8:2018
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2018 1 17.12.2018 TYÖPAIKAT VANTAALLA 2007 2016 Vantaalla oli lähes 110 800 työpaikkaa vuoden 2016 lopussa, mikä oli 4,9 prosenttia kaikista Suomen työpaikoista.
LisätiedotKymenlaakso ennusteet
Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet ValokuvaT Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma Kymenlaaksossa (suunnite, Iitti mukana) 3 Väestön
LisätiedotRuututietokanta 2018: 250m x 250m
Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2016: 250m x 250m
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2017: 250m x 250m
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten
LisätiedotRuututietokanta 2015: 250m x 250m
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta
LisätiedotTILASTOKATSAUS 23:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot
LisätiedotYritystoiminnan sijoittuminen ja rakenne alueittain liitemateriaali
Helsingin seudun yritysraportti Yritystoiminnan sijoittuminen ja rakenne alueittain liitemateriaali Tässä Helsingin seudun yritysraporttiin liittyvässä liiteosassa yritystoimintaa tarkastellaan Espoossa,
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2018
Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 24.10.2018 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotEsimerkki Kuntomittarista testiaineistolla
Yrityksen nimi Suomen tieto Oy Lähde tieto Myyntioptimi Päivämäärä 7. helmikuu 2014 rekisteri Testi4.xlsx Suomen tieto Oy rekisterin tiedon laatu Tiedon laatu Lukumäärä Osuus Ostot Aktiivinen 2.870 96,2
Lisätiedot1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot
Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen henkilökunta
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2017
Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 10.10.2017 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotTyöttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot
Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.
LisätiedotPäätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa
Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue
LisätiedotUusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
LisätiedotTIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu
TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto
LisätiedotUlkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia
Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa
LisätiedotRahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014
Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi
LisätiedotSuomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo
1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita
LisätiedotKatsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015
Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotTilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty
Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku
LisätiedotUusi toimialaluokitus TOL 2008
Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2013
Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,
LisätiedotTOIMIALAKATSAUS 2010
TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
LisätiedotTyövoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi
Työmarkkinat 207 Työvoimatutkimus 206, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 206 joulukuussa 207 000,
LisätiedotTietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016
Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016 Aineisto sisältää kuntien ja kuntayhtymien omistamat yritykset Kuntien ja kuntayhtymien omistamat yritykset oikeudellisen muodon mukaan vuonna 2016 Verohallinnon
Lisätiedotƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)
ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± ) ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ƒ ) ± ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ± ± Ò ± ± ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ)
LisätiedotRuututietokanta 2014: 250m x 250m
Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta
LisätiedotHSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012
HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2016
Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotToimintaympäristön muutoksia
Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta
LisätiedotAluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
Lisätiedot