Opetussu unn itelma Laboratorioalan perustutkinto,

Transkriptio

1 (ykpedu Keski-Pohjan maan am mattiopisto Opetussu unn itelma Laboratorioalan perustutkinto, Laborantti faadittu: päivitetty: Hannele Puumala hyväksytty= S 96 hyväksytty: $ 98 Sirkku Purontaus rehtori ù:.t- l-) L

2 1 LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO AMMATTIALAN KUVAUS, ARVOPERUSTA JA PERUSTUTKINNON TAVOITTEET ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAITOJEN KUVAUS PERUSTUTKINNON RAKENNE TUTKINNON MUODOSTUMINEN AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 135 OSP PAKOLLISET TUTKINNON OSAT, 115 OSP Laboratorion perustyöt, 40 osp Orgaaninen ja kromatografinen analytiikka, 25 osp Bioanalytiikka, 25 osp Mittaukset ja laiteanalytiikka, 25 osp VALINNAISET TUTKINNON OSAT, 20 OSP Biotekniset sovellukset, 15 osp Laiteanalyysien sovellukset, 15 osp Teollisuuden prosessit, 15 osp Ympäristöanalytiikka, 15 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, 5-15 osp a) Laboratorioanalytiikka b) Elintarvike- ja ympäristöanalytiikka YHTEISET TUTKINNON OSAT VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA TYÖSSÄOPPIMINEN KANSAINVÄLISYYS ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN...67 LÄHTEET...70 LIITTEET... 1 LIITE 1: AMMATILLISET OPINTOPOLUT... 1 LIITE 2: YHTEISET OPINTOPOLUT

3 1 LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO 1.1 Ammattialan kuvaus, arvoperusta ja perustutkinnon tavoitteet Ammattialan kuvaus Laboratorioissa tehdään luonnontieteellistä tutkimusta, kehitetään tuotteita ja tuotantomenetelmiä sekä seurataan teollisuudessa raaka-aineiden ja tuotteiden laatua ja ympäristön tilaa. Laboratorioalan työtehtävät liittyvät laadunvalvontaan, teollisuuden prosesseihin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Alan työpaikkoja ovat laboratoriot, jotka toimivat teollisuuden tuotekehityksessä ja laadunvalvonnassa, yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimuksessa, elintarvikevalvonnassa sekä ympäristönsuojelun, energian tuottamisen, tullivalvonnan ja terveydenhuollon alalla. Teollisuuden suurimmat työllistäjät ovat kemianteollisuus, lääke-, metalli- ja elintarviketeollisuus sekä metsä- ja paperiteollisuus. Laboratorioalalla on verkostoiduttu ja palveluja on yksityistetty, jolloin eri laboratoriot ovat keskittyneet tuottamaan omia erikoispalvelujaan. Verkostojen myötä monikansallisissa työyhteisöissä toimiminen on tullut osaksi alan arkipäivää. Ympäristön suojeleminen, ihmisen hyvinvointiin panostaminen, teknologian kehittyminen yleisesti ja alakohtaisesti sekä kansainvälistyminen asettavat alalle jatkuvia haasteita. Laboratoriotyön haasteet liittyvät kiinteästi eri teollisuuden tuotteiden kehittämis- ja tutkimustoimintaan. Kilpailu markkinoista edellyttää nopeaa, luotettavaa ja yksityiskohtaisen tarkkaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa, johon laboratorioiden on omalta osaltaan pystyttävä vastaamaan kehittämällä omia menetelmiään. Laboratorioiden laitetekniikan ja analyysimenetelmien kehittyminen edellyttää laboratoriossa työskenteleviltä entistä vaativampaa osaamista ja tietoteknisiä taitoja. Tietoturvallisuuteen liittyvät asiat korostuvat myös laboratoriotoiminnassa. Ammattialan arvoperusta Laboratorioala tuottaa tutkimuksen avulla tietoa ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi sekä elinkelpoisen ympäristön säilyttämiseksi. Lisäksi tehtävänä on olla mukana tuotekehityksessä varmistamassa testeillä ja analyyseillä, että tuotteista tulee aiempaa kestävämpiä, terveellisempiä, hygieenisempiä ja muilla tavoin käyttäjäystävällisempiä. Arvopäämäärinä ovat toiminnan korkea laatu, luotettavuus, turvallisuus, tarkoituksenmukaisuus sekä asiakaslähtöisyys. Monikansallisissa työyhteisöissä toimiminen ja lisääntynyt tiimityö perustuvat kanssaihmisten kunnioittamiseen, toisen työn, perinteiden ja kulttuuriympäristön tuntemiseen ja arvostamiseen sekä tasa-arvoisuuteen ja suvaitsevaisuuteen. Kannattava ja tehokas toiminta edellyttää kaikissa toimintaympäristöissä yrittäjyyttä, yritteliäisyyttä ja elinikäisen oppimisen arvostamista. Perustutkinnon tavoitteet Laboratorioalan perustutkinnon suorittaneen ammattitaitoon kuuluvat ongelmanratkaisutaito, oma-aloitteisuus, joustavuus, kyky oppia jatkuvasti uutta sekä työturvallinen ja ympäristövastuullinen työskentelytapa. Lisääntyvä tiimityö edellyttää sekä yhteistyötaitoja että kykyä työskennellä ja hankkia tietoa itsenäisesti. Vastuun ottaminen omasta työstä on hyvin keskeistä. 1

4 Laboratorioalan perustutkinnon suorittaneelta odotetaan, että hänellä on laaja-alainen ammattitaito ja että hän kehittää sitä jatkuvasti. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Säädösten, sopimusten ja aikataulujen noudattaminen kuuluvat laborantin ammattietiikkaan. Laborantti osaa työskennellä myös vieraskielisen ohjeen mukaan ja etsiä tietoa vieraskielisistä lähteistä. Laboratorioalan perustutkinto antaa valmiudet työskennellä ergonomisesti ja ylläpitää työ- ja toimintakykyä. Laboratoriotoimintaan kuuluvat oleellisesti laatu- ja ympäristöjärjestelmät ja tulosvastuu, jolloin oman toiminnan sekä laadullinen että taloudellinen seuranta kuuluvat kaikille. Tämä edellyttää laatu- ja taloudellista ajattelua sekä osaamista. Laatujärjestelmät edellyttävät työn kulun ja tulosten huolellista dokumentointia, joten työntekijältä vaaditaan tarkkuutta. Luotettavien tulosten saamiseksi työntekijällä täytyy olla kärsivällisyyttä toistaa analyysejä useaankin kertaan. Tavoitteena on kuitenkin nollavirheperiaate, ja tuloksen on oltava kerralla oikein. Laboratorioalan perustutkinnon suorittanut osaa toimia laborantin tehtävissä eri teollisuudenalojen, tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin laboratorioissa laadunvalvontaan, tuotteiden kehittämiseen, tutkimukseen ja teollisuuden prosesseihin liittyvissä tehtävissä. Hän osaa tehdä kemiallisia, fysikaalisia, biokemiallisia, mikrobiologisia ja aistinvaraisia analyysejä erilaisista näytteistä tarkoituksenmukaisesti. Hän osaa valita työhönsä oikeat kemikaalit, välineet ja laitteet sekä osaa käyttää ja huoltaa välineitä ja laitteita ohjeiden mukaisesti. Hän osaa työskennellä laboratorion laatuja ympäristöjärjestelmien mukaisesti tulosvastuullisesti. Hän noudattaa työ-, toiminta- ja työturvallisuusohjeita. Hän hyödyntää tietotekniikkaa työssään. Hän osaa arvioida tulosten luotettavuutta ja omaa suoritustaan. Hän pystyy kehittämään ammatillisia taitojaan ja työsuorituksiaan hyvien matematiikan ja luonnontieteiden perustietojen avulla. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. (L630/1998, 5 (muutos 787/2014 )). Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. 1.2 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia 2

5 ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhden- 3

6 vertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 1.3 Perustutkinnon rakenne LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO, LABORANTTI Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osp 2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 115 osp Laboratorion perustyöt, 40 osp (LB2.1.1p) Orgaaninen ja kromatografinen analytiikka, 25 osp (LB2.1.2.p) Bioanalytiikka, 25 osp (LB2.1.3.p) Mittaukset ja laiteanalytiikka, 25 osp LB2.1.4.p 2.2 Valinnaiset tutkinnon osat, 20 osp Opiskelijan on valittava 20 osaamispistettä kohdista Biotekniset sovellukset, 15 osp (LB2.2.1.v) Laiteanalyysien sovellukset, 15 osp (LB2.2.3.v) Teollisuuden prosessit, 15 osp (LB2.2.4.v) Ympäristöanalytiikka, 15 osp (LB2.2.5.v) Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp (VA v) Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp (VA v) Yrityksessä toimiminen, 15 osp (VA v) Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, 5 15 osp (LB v) Laboratorioanalytiikka (LB v) Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5 15 osp (LB v) 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp Pakolliset Valinnaiset 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 8 osp 3 osp 11 osp (Y3.1) Äidinkieli (Y3.1.1p) Toinen kotimainen kieli, ruotsi (Y3.1.2.p) Vieraat kielet (Y3.1.3.p) Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp (Y3.2) 6 osp 3 osp Matematiikka (Y3.2.1.p) Fysiikka ja kemia (Y3.2.2.p) Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen (Y3.2.3.p) Suluissa on KPEDUn Primuksessa käyttämä koodi. KPEDUn tarjoamat tutkinnon osat on merkitty harmaalla. 4

7 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava 5 osp 3 osp osaaminen, 8 osp (Y3.3) Yhteiskuntataidot (Y3.3.1.p) Työelämätaidot (Y3.3.2.p) Yrittäjyys ja yritystoiminta (Y3.3.3.p) Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto (Y3.3.4.p) 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp 7 osp (Y3.4) Kulttuurien tuntemus (Y3.4.1.v) Taide ja kulttuuri (Y3.4.2.v) Etiikka (Y3.4.3.v) Psykologia (Y3.4.4.v) Ympäristöosaaminen (Y3.4.5.v) Osa-alueita kohdista (Y3.4.6.v) 19 osp 16 osp Kohtien valinnaisista osa-alueista voidaan laatia pienempiä kuin 3 osp:n laajuisia osa-alueita, esim. 1 2 osp:n laajuisia osa-alueita. Nämä valinnaiset osa-alueet laaditaan tutkinnon perusteissa olevien 3 osp:n osa-alueiden osaamistavoitteiden, arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien pohjalta. Lisäksi kohtien osa-alueista voidaan laatia uusia tutkinnon perusteissa olevia 3 osp:ttä laajempia 4 osp:n laajuisia valinnaisia osa-alueita. Näihin osa-alueisiin laaditaan osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp 4.1 Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia (VV4.1.v) 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia(vv4.2.v) 4.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja (VV4.3.v) 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja (VV4.4.v) 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa(vv4.5.v) 4.6 Elintarvike- ja ympäristöanalytiikka (paikallisesti tarjottava tutkinnon osa) 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat (YL5.v) 5

8 1.4 Tutkinnon muodostuminen Kuviossa 1 on havainnollistettu perustutkinnon muodostumista moduleittain (KU- VIO 1). Väreillä havainnollistetaan opintojen eteneminen tutkinnon osittain. Symbolit kertovat, mihin osiin sisältyy työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttö. Laboratorioala MODULIT vuosi 2016 aloittaneet 2. vuosi 2015 aloittaneet 3. vuosi 2014 aloittaneet 15 osp 15osp 15 osp 15 osp 1. pakoll. Tutkinnon osa LPT LPT Laboratorion perustyöt LPT yht 15 OKA OKA BA 10 osp 2.pakol Orgaanien ja kromatografinen analytiikka OKA 5 osp 10 osp 7 osp yht 15 3.pakoll Bioanalytiikka 10 osp 4. pakollinen tutkinnon osa BA 3.pakoll Bioanalytiikka Mittaukset ja laiteanalytiikka 5 osp BA ML yht 4 osp (verkkokurs yms.) 5 osp 8 osp Ammatillinen valinnainen Ammatillinen valinnainen tutkinnon osa OKA (TOP) Laboratorioanalytiikka 5 osp (TOP) vapaasti valittavat 10 osp ML 10 osp 15 osp 5 osp 15 osp ML 6

9 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 135 osp 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 115 osp Laboratorion perustyöt, 40 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista; Toiminta laboratorion ylläpitotehtävissä Laboratorion perusanalyysityöt ja perusvälineiden käyttötehtävät EA1 kortin suoritus Mahdolliset aikaisemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 7

10 ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä mitta-, paino- tai laadullisen analyysin laboratoriossa tai muussa laboratorio-olosuhteita mahdollisimman hyvin vastaavassa paikassa. Näytössä otetaan ja/tai käsitellään näyte sekä lasketaan liuoslaskut ja valmistetaan tarvittavat liuokset, minkä jälkeen näytteestä tehdään vaadittava analyysi käyttäen työssä tarvittavia laitteita ja työvälineitä. Näyttö- ja työpaikalla tulee olla riittävä laitekanta, joka vastaa työelämän olosuhteita. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava ammattitaito vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Näyttö toteutetaan ammattiopiston tai työpaikan laboratoriossa. Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailussa. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja/tai opettaja. Arviointikeskustelussa selvitetään toimialan tuntemisen osaaminen haastattelemalla. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi 5. Muu osaamisen arviointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät työelämän edustajat ja/tai opettajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen 8

11 ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Ensimmäisenä suoritettava tutkinnon osa Oppimisympäristö ja menetelmät: Oppilaitoksessa Opinnot sisältävät teoriaopintoja, laboratoriotyöskentelyä ja oppimistehtäviä. Oppimisen ohjaus Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö /Toteutus Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus Opiskelija: suunnittelee työnsä ja noudattaa työaikoja hakee työssä tarvittavat välineet ja laitteet valitsee kemikaalit työhön ja hakee tietoa niiden turvallisesta käytöstä laskee liuoslaskuja ja valmistaa tarvittavat liuokset ja käyttää työssään laboratorion mittavälineitä Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut työturvallisuusohjeiden noudattaminen tiedot laboratorioalan toimijoista Kontaktiopetus ensiavun antaminen Kontaktiopetus ja käytännön työtä tekemellä Liuosten valmistaminen reaktioyhtälöihin perus- 1. Koe 1. Työturvallisuusohjeiden noudattaminen 2. Koe2. Liuosten valmistaminen 3. Koe3.Epäorgaanisten kaavojen ja yhdisteryhmien sekä reaktioyhtälöiden tuntemus. 4. Ensiapukortin (EA1) tavoitteiden mukainen ensiavun 9

12 käyttää ja virittää laboratorion peruslaitteita, kuten vaakaa, ph- ja johtokykymittareita, lämmityslaitteita tai titraattoreita sekä pitää ne toimintakuntoisina ottaa näytteen ja käsittelee sen sekä tekee näytteestä titraukseen perustuvan mittaanalyysin, painoanalyysin tai laadullisen analyysin noudattaa työturvallisuusohjeita ja huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja siisteydestä sekä huolehtii välinehuollosta työn jälkeen noudattaa laboratorion laatuvaatimuksia käsittelee ja hävittää kemikaaleja laskee tulokset mittausten perusteella ja arvioi tulosten oikeellisuutta laatii työstä vaadittavan raportin arvioi omaa toimintaansa yritystoiminnan tuloksellisuuden näkökulmasta tarvittaessa ottaa yhteyttä laboratorioalan yrityksiin käyttää tietokonetta ja yleisimpiä valmisohjelmia, kuten tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmia, laboratoriolaadun ylläpitämisessä toimii onnettomuus- ja vaaratilanteissa. tuvien ainemäärien lasku Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut laboratoriotyön suunnittelu, oman työsuorituksen arviointi, työaikojen noudattaminen työvälineiden käyttö työympäristön ja välineiden siistiminen näytteen otto ja käsittely laitteen toimintakunnon tarkistaminen käytettävien analyysimenetelmien perusteet ja laitteiden toimintaperiaatteet analyysin tekeminen tulosten lasku ja raportointi mahdollisesti tietotekniikkaa hyväksikäyttäen tulosten luotettavuuden arviointi kemikaalien oikea valinta ja käyttö laatujärjestelmien mukainen toiminta omien työtapojen ja oppimiskyvyn arviointi sekä palautteen vastaanotto ergonominen työskentely vastuullinen ja omaaloitteinen toiminta työyhteisössä antaminen. Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. Työtä tekemällä (koulun laboratoriossa) oppiminen 5. Työaikojen noudattaminen 6.. Mitta - ja painoanalyysien tekeminen 7. Laadullisen analyysin tekeminen 8. Laboratorion perusvälineiden käyttö ja toimintakuntoisina pitäminen 10

13 2.1.2 Orgaaninen ja kromatografinen analytiikka, 25 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista; Toiminta orgaanisen/kromatografisen laboratorion ylläpitotehtävissä Orgaanisen/kromatografisen laboratorion perusanalyysityöt ja perusvälineiden käyttö aikaisemmat alan opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. 11

14 ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä orgaanisen kemian synteesin tai analyysin sekä tuotteen karakterisoinnin kromatografisesti (tai tekemällä jonkin muun kromatografisen työn) laboratoriossa tai muussa laboratorioolosuhteita mahdollisimman hyvin vastaavassa paikassa. Näyttö- ja työpaikalla tulee olla riittävä laitekanta, joka vastaa työelämän olosuhteita. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava ammattitaito vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Näyttö toteutetaan ammattiopiston tai työpaikan laboratoriossa. Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailussa. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja/tai opettaja. Arviointikeskustelussa selvitetään toimialan tuntemisen osaaminen haastattelemalla. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät työelämän edustajat ja/tai opettajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 12

15 ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Ei edellytä aiempia suorituksia. Oppilaitoksessa tai työpaikan laboratoriossa. Opinnot sisältävät teoriaopintoja, laboratoriotyöskentelyä ja oppimistehtäviä Oppimisen ohjaus Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija: suunnittelee työnsä ja noudattaa työaikoja hakee tarvittavat kemikaalit ja välineet sekä koota tarvittavat laitteistot toteuttaa orgaanisen kemian synteesin, seurata sen etenemistä ja säätää reaktiota tarvit- Opiskeltava sisältö Opiskeltava sisältö /Toteutus Kontaktiopetus orgaanisen kemian työvälineiden ja materiaalin valinta ja käyttö edustavan näytteen ottaminen ja näytteen käsittely Kontaktiopetus ja käytännön työtä tekemellä orgaanisen ja kromatografisen työn suunnittelu ja kokonaisuuden hallinta oman työsuorituksen arviointi Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus Koe1:orgaanisten kaavojen ja yhdisteryhmien tuntemus Koe2: reaktioyhtälöiden tuntemus Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja 13

16 taessa noudattaa työturvallisuuteen ja analyysilaitteiden käyttöön liittyviä ohjeita työskentelee laboratorion laatuvaatimusten mukaisesti käsittelee syntyneet jätteet ja siistiä työtilan ottaa ja käsittelee näytteet analyysejä varten suorittaa kromatografisen analyysin laskee vaaditut tulokset, arvioi saamiensa tulosten oikeellisuutta ja tutkitun yhdisteen puhtautta raportoida tulokset kromatografisen analyysin tekeminen ja hallinta tulosten laskeminen ja käsittely sekä yhdisteen puhtauden arvioiminen työskentely orgaanisilla yhdisteillä orgaanisen kemian töiden ja niihin liittyvien välineiden ja laitteiden hallinta omien työtapojen ja oppimiskyvyn arviointi ja palautteen vastaanotto vastuullaan olevien työtehtävien asianmukainen hoitaminen huomioiden orgaanisten materiaalien käsittely työturvallisuuden ja käyttöturvallisuustiedotteiden huomioiminen ja noudattaminen lopuksi. Työtä tekemällä oppiminen 3. orgaaniseen tai kromatografiseen työhön tarvittavien reagenssien valmistaminen 4. työssä tarvittavien laitteiden ja välineiden käyttö ja kunnossapito 5. työaikojen noudattaminen 6. tarvittavien suojavälineiden oikeaoppinen käyttö 7. orgaanisten jätteiden oikeaoppinen hävittäminen 14

17 2.1.3 Bioanalytiikka, 25 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista; Toiminta mikrobiologisen/biokemiallisen laboratorion ylläpitotehtävissä Mikrobiologisen/biokemiallisen laboratorion perusanalyysityöt ja perusvälineiden käyttö ja aseptiikka aikaisemmat alan opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen 15

18 ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä mikrobiologisen, biokemiallisen tai geeniteknisen määrityksen laboratoriossa tai muussa laboratorio-olosuhteita mahdollisimman hyvin vastaavassa paikassa. Näyttö- ja työpaikalla tulee olla riittävä laitekanta, joka vastaa työelämän olosuhteita. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava ammattitaito vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Näyttö toteutetaan ammattiopiston tai työpaikan laboratoriossa. Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailussa. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja/tai opettaja. Arviointikeskustelussa selvitetään toimialan tuntemisen osaaminen haastattelemalla. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät työelämän edustajat ja/tai opettajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. 16

19 ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Laboratorion perustyöt suoritettuna Oppimisympäristö ja menetelmät: Oppilaitoksessa tai työpaikan laboratoriossa. Opinnot sisältävät teoriaopintoja, laboratoriotyöskentelyä ja oppimistehtäviä. Oppimisen ohjaus: Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija: suunnittelee työnsä ja noudattaa työaikoja ottaa, käsittelee ja säilyttää erilaisia biologisia näytteitä valmistaa ja steriloi tarvittavat liuokset ja elatusaineet sekä steriloi tarvittavat välineet tekee mikrobiologisia, biokemiallisia tai Opiskeltava sisältöopiskeltava sisältö /Toteutus Ohjaus oppimistehtävien suoritta-miseen ja oppimiskeskustelut biokemiallisen ja mikrobio-logisen laboratorion laatu-vaatimusten soveltaminen työturvallisuuden ja käyttöturvallisuustiedotteiden huomioiminen ja noudattaminen Kontaktiopetus mikrobiologisten, biokemi-allisten tai geeniteknisten työmenetelmien ja laitteiden hallinta tulosten laskeminen ja Oppimisen seurantakohteet Oppimisen seurantakoh-teet/ Oppimisen ohjaus Koe 1: yleisimpien biokemiallisten yhdisteiden (aminohappojen ym.) tuntemus Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 17

20 geeniteknisiä määrityksiä soluista, solunosista tai solujen muodostamista yhdisteistä tekee laadullisia ja määrällisiä tutkimuksia käyttää työssä tarvittavia laitteita, kuten autoklaavia, elektroforeesia, fluoro- /spektrometria, mikroskooppia tai sentrifugia huolehtii välinehuollosta työn jälkeen huomioiden biologisten ja kemiallisten jätteiden turvallisesta hävittämisestä noudattaa laboratorion laatuvaatimuksia laskee ja ilmoittaa tulokset asianmukaisesti arvioi tuloksia ja laatii työstään raportin käsittely Kontaktiopetus ja käytännön työtä tekemellä oman työsuorituksen arvi-ointi työvälineiden ja materiaa-lin valinta ja käyttö edustavan näytteen ottaminen Käytännön työtä tekemellä mikrobiologisen, bio- ja geeniteknisen työn suunnittelu ja kokonaisuuden hallinta oman työsuorituksen arviointi työvälineiden ja materiaalin valinta ja käyttö edustavan näytteen ottaminen mikrobiologisen, biokemi-allisen tai geeniteknisen määrityksen tekeminen ja työmenetelmien hallinta omien työtapojen ja oppimiskyvyn arviointi ja palautteen vastaanotto vastuullaan olevien työteh-tävien asianmukainen hoitaminen huomioiden biologisten materiaalien käsittely ja eettisten erityisvaatimusten huomioonottaminen Työtä tekemällä (koulun laboratoriossa) oppiminen 2. mikrobiologiseen, biokemialliseen tai biotekniseen työhön tarvittavien elatusaineiden ja reagenssien valmistaminen 3. aseptinen työskentely 4. työssä tarvittavien laitteiden ja käyttö ja kunnossapito sekä välineiden sterilointi 5. työaikojen noudattaminen 6. tarvittavien suojavälineiden oikeaoppinen käyttö 7. biologisten jätteiden oikeaoppinen hävittäminen 18

21 2.1.4 Mittaukset ja laiteanalytiikka, 25 osp ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista; Laboratoriossa suoritettavien testien järjestäminen ja tekeminen (esim. aistinvaraiset testit tai fysikaaliset ja mekaaniset testit) Laboratorion laiteanalyysitehtävät (esim UV/VIS-, AAS-, IR- ICP- laitteilla tehdyt analyysit) Laiteanalytiikan opiskelu muissa opinnoissa Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 19

22 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan tekemällä spektrometrinen laiteanalyysi tai näytteiden testaus mekaanisilla tai fysikaalisilla menetelmillä laboratoriossa tai muussa laboratorio-olosuhteita mahdollisimman hyvin vastaavassa paikassa. Näytössä otetaan ja/tai käsitellään näyte sekä lasketaan liuoslaskut ja valmistetaan tarvittavat liuokset, minkä jälkeen näytteestä tehdään vaadittava analyysi käyttäen työssä tarvittavia laitteita ja työvälineitä. Näyttö- ja työpaikalla tulee olla riittävä laitekanta, joka vastaa työelämän olosuhteita. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava ammattitaito vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Näyttö toteutetaan työpaikan laboratoriossa. Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailussa. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät työelämän edustajat ja opettajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin 20

23 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Laboratorion perustöitä suoritettuna ennen tätä tutkinnonosaa. Oppimisympäristö ja menetelmät: Oppilaitoksessa tai työpaikan laboratoriossa. Opinnot sisältävät teoriaopintoja, laboratoriotyöskentelyä ja oppimistehtäviä, työssäoppimista vähintään 15 osp. Oppimisen ohjaus: Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö /Toteutus Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus Opiskelija: suunnittelee työnsä käytettävissä olevassa ajassa ottaa ja käsittelee näytteen järjestää aistinvaraisen arvioinnin testejä tai valmistaa näytteet fysikaalisiin tai mekaanisiin testeihin testaa yhdisteitä ja materiaaleja aistiensa avulla tai testaa materiaaleja erilaisilla mekaanisilla tai fysikaalisilla menetelmillä Kontaktiopetus, oppimistehtävät spektrometristen analyysien ja laitteiden toimintaperiaatteiden tunteminen Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut mittausten ja laiteanalyysien suunnittelu ja työn kokonaisuuden hallinta oman työsuorituksen arviointi näytteenotto ja spektrometrisen analyysin tekeminen testausmenetelmien hallinta Työtä (koulun laboratoriossa) tekemällä oppiminen 1. Spektrofotometri ja työt 2. AAS-laite ja työt 3. Testit Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 21

24 hakee tietoa laitteen käyttöohjeesta, myös vieraskielisestä, ja toimii sen mukaisesti tekee spektrometrisen laiteanalyysin ( esimerkiksi UV/VIS-, AAS- tai IRanalyysin) ja pitää laitteet toimintakuntoisina laskee analyysin lopputulokset ja raportoi ne noudattaa työturvallisuusohjeita sekä laatujärjestelmän vaatimuksia tulosten laskeminen ja raportointi fysikaalisten ja mekaanisten mittausten ja aistinvaraisen analyysin tekeminen omien työtapojen ja oppimiskyvyn arviointi vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka; vastuullinen ja oma-aloitteinen toiminta työyhteisössä työturvallisuusohjeiden noudattaminen, kemikaalien ja jätteiden oikea käsittely, turvallinen työskentely ergonominen työskentely Työtä tekemällä oppiminen/ työssäoppiminen 4. Työssäoppimispaikan mittalaitteet 5. Työssäoppiminen 22

25 2.2 Valinnaiset tutkinnon osat, 20 osp Biotekniset sovellukset, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista; Toiminta mikrobiologisen/ biokemiallisen laboratorion laadunvalvontatehtävissä Mikrobiologisten, biokemiallisten ja/tai geeniteknisten töiden suunnittelu ja toteutus Mikrobiologian ja biokemian opiskelu muissa opinnoissa Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. 23

26 ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan tekemällä valitun bioteknisen sovellusalueen töitä laboratoriossa tai muussa laboratorio-olosuhteita mahdollisimman hyvin vastaavassa paikassa. Näytössä suunnitellaan ja aikataulutetaan työ, käsitellään biologista materiaalia ja tehdään analyysi käyttäen siinä vaadittavia laitteita ja välineitä. Näyttö- ja työpaikalla tulee olla riittävä laitekanta, joka vastaa työelämän olosuhteita. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava ammattitaito vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Näyttö toteutetaan työpaikan laboratoriossa. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät työelämän edustajat ja opettajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosa- Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. 24

27 ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT nasta päättäminen Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisympäristö ja menetelmät: Oppimisen ohjaus: Työpaikan laboratoriossa. Opinnot sisältävät laboratoriotyöskentelyä ja tehtäviä laboratoriossa, työssäoppimista vähintään15 osp. Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö /Toteutus Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus Opiskelija ottaa, käsittelee ja säilyttää erilaisia biologisia materiaaleja suunnittelee ja tekee mikrobiologian, geenitekniikan tai biokemian sovellusalueen töitä työskentelee vaaditun puhtausluokituksen ja tarkkuuden mukaisesti Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut laboratoriotyön suunnittelu oman työsuorituksen arviointi näytteen- ja materiaalien otto ja käsittely puhtausvaatimusten mukaisesti tulosten laskeminen, raportoiminen ja tallentaminen Työtä tekemällä oppiminen/ työssäoppiminen 1. Näytteiden otto ja käsittely 2. Bioteknisten analyysien tekeminen 3. Laitteiden käyttö ja toimintakuntoisena pitäminen 4. työvälineiden puhtaus 25

28 toimii laatuvaatimusten mukaisesti tarkastelee ja dokumentoi työstä saatavia tuloksia sekä tarvittavat jatkotoimentpiteet hävittää biologiset jätteet ja muut työssä käytetyt kemikaalit turvallisesti tuloksen luotettavuuden arviointi laboratorion toimintaympäristöön sen toimintatapoihin ja ammattisanastoon tutustuminen töiden edellyttämällä tavalla käytettävien laitteiden hallinta analyysimenetelmien periaatteet omien työtapojen ja oppimiskyvyn arviointi vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka; vastuullinen ja oma-aloitteinen toiminta työyhteisössä työturvallisuusohjeiden noudattaminen, kemikaalien ja jätteiden oikea käsittely, turvallinen työskentely ergonominen työskentely ja työympäristön siisteys 5. Työssäoppiminen Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi 26

29 2.2.3 Laiteanalyysien sovellukset, 15 osp ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista; Toiminta tuotanto-, tuotekehitys tai tutkimusalan tehtävissä Toiminta erilaisten laiteanalyysien parissa Laiteanalytiikan opiskelu muissa opinnoissa Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. 27

30 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan tekemällä valitun tuotannon, tuotekehitystai tutkimusalan töitä laboratoriossa tai muussa laboratorioolosuhteita mahdollisimman hyvin vastaavassa paikassa. Näytössä suunnitellaan ja aikataulutetaan työ, otetaan ja käsitellään näyte sekä tehdään analyysi käyttäen siinä vaadittavia laitteita ja välineitä. Näyttö- ja työpaikalla tulee olla riittävä laitekanta, joka vastaa työelämän olosuhteita. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava ammattitaito vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Näyttö toteutetaan työpaikan laboratoriossa. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät työelämän edustajat ja opettajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. 28

31 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Laboratorion perustöitä suoritettuna ennen tätä tutkinnon osaa. Oppimisympäristö ja menetelmät: Oppimisen ohjaus: Työpaikan laboratoriossa. Opinnot sisältävät laboratoriotyöskentelyä ja tehtäviä laboratoriossa, työssäoppimista vähintään 15 osp. Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö /Toteutus Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus Opiskelija: ottaa, käsittelee ja säilyttää valitsemansa tuotanto-, tuotekehitys- tai tutkimusalan erilaisia näytteitä suunnittelee ja tekee laiteanalyysejä oikeita työtapoja käyttäen laatuvaatimusten mukaisesti kalibroi, käyttää ja pitää toimintakuntoisina analyysilaitteita ohjeiden mu- Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut laboratoriotyön suunnittelu oman työsuorituksen arviointi näytteenotto ja käsittely laitteen toimintakunnon tarkistaminen analyysin tekeminen laitteella tulosten laskeminen, rapor-. Työtä tekemällä oppiminen/ työssäoppiminen 1. Näytteiden otto ja käsittely 2. Laiteanalyysien tekeminen 3. Laitteiden käyttö ja toimintakuntoisena pitäminen 4. Työssäoppiminen 29

32 kaisesti laskee ja raportoi tuloksia toiminen ja tallentaminen tuloksen luotettavuuden arviointi laboratorion toimintaympäristöön sen toimintatapoihin ja laboratoriosanastoon tutustuminen töiden edellyttämällä tavalla käytettävien laitteiden hallinta analyysimenetelmien periaatteet Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi omien työtapojen ja oppimiskyvyn arviointi vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka; vastuullinen ja oma-aloitteinen toiminta työyhteisössä työturvallisuusohjeiden noudattaminen, kemikaalien ja jätteiden oikea käsittely, turvallinen työskentely ergonominen työskentely 30

33 2.2.4 Teollisuuden prosessit, 15 osp ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista; Toiminta teollisuuden tuotantoprosessien laadunvalvontatehtävissä Prosessianalytiikan opiskelu muissa opinnoissa Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaik- 31

34 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT kaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan tekemällä valitun teollisuudenalan tuotantoprosessien seurantaan ja laadunvalvontaan liittyviä laboratoriomäärityksiä ja materiaalitestauksia laboratoriossa tai muussa laboratorio-olosuhteita mahdollisimman hyvin vastaavassa paikassa. Näytössä lasketaan määritysten ja testausten tulokset, arvioidaan tulosten oikeellisuutta sekä laaditaan työstä raportti. Näyttö- ja työpaikalla tulee olla riittävä laitekanta, joka vastaa työelämän olosuhteita. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava ammattitaito vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Näyttö toteutetaan työpaikan laboratoriossa. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät työelämän edustajat ja opettajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. 32

35 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Laboratorion perustöitä suoritettuna ennen tätä tutkinnon osaa. Oppimisympäristö ja menetelmät: Oppimisen ohjaus: Työpaikan laboratoriossa. Opinnot sisältävät laboratoriotyöskentelyä ja tehtäviä laboratoriossa, työssäoppimista vähintään 15 osp. Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö /Toteutus Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus Opiskelija: ottaa, käsittelee ja säilyttää valitsemansa tuotanto-, tuotekehitys- tai tutkimusalan erilaisia näytteitä suunnittelee ja tekee prosessianalyysejä oikeita työtapoja käyttäen laatuvaatimusten mukaisesti Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut laboratoriotyön suunnittelu oman työsuorituksen arviointi näytteenotto ja käsittely laitteen toimintakunnon tarkistaminen Työtä tekemällä oppiminen/ työssäoppiminen 1. Näytteiden otto ja käsittely 2. Prosessianalyysien tekeminen 3. Laitteiden käyttö ja toimintakuntoisena pi- 33

36 kalibroi, käyttää ja pitää toimintakuntoisina analyysilaitteita ohjeiden mukaisesti laskee ja raportoi tuloksia analyysin tekeminen laitteella tulosten laskeminen, raportoiminen ja tallentaminen tuloksen luotettavuuden arviointi laboratorion toimintaympäristöön sen toimintatapoihin ja laboratoriosanastoon tutustuminen töiden edellyttämällä tavalla käytettävien laitteiden hallinta analyysimenetelmien periaatteet omien työtapojen ja oppimiskyvyn arviointi vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka; vastuullinen ja oma-aloitteinen toiminta työyhteisössä työturvallisuusohjeiden noudattaminen, kemikaalien ja jätteiden oikea käsittely, turvallinen työskentely ergonominen työskentely täminen 4. Työssäoppiminen Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi 34

37 2.2.5 Ympäristöanalytiikka, 15 osp ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista; Laboratorion ympäristöanalyysitehtävät Ympäristöanalytiikan opiskelu muissa opinnoissa Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. 35

38 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan tekemällä ympäristöanalyysi kemiallisena, fysikaalisena aistinvaraisena tai mikrobiologisena määrityksenä laboratoriossa tai muussa laboratorio-olosuhteita mahdollisimman hyvin vastaavassa paikassa. Näytössä otetaan ja/tai käsitellään näyte sekä lasketaan liuoslaskut ja valmistetaan tarvittavat liuokset, minkä jälkeen näytteestä tehdään vaadittava analyysi käyttäen työssä tarvittavia laitteita ja työvälineitä. Näyttö- ja työpaikalla tulee olla riittävä laitekanta, joka vastaa työelämän olosuhteita. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava ammattitaito vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Näyttö toteutetaan työpaikan laboratoriossa. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät työelämän edustajat ja opettajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. 36

39 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Laboratorion perustöitä suoritettuna ennen tätä tutkinnon osaa. Oppimisympäristö ja menetelmät: Oppimisen ohjaus: Työpaikan laboratoriossa. Opinnot sisältävät laboratoriotyöskentelyä ja tehtäviä laboratoriossa, työssäoppimista vähintään 15 osp. Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö /Toteutus Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus Opiskelija: ottaa ja käsittelee ympäristönäytteen suunnittelee ja tekee kemiallisia, fysikaalisia, aistinvaraisia tai mikrobiologisia määrityksiä työskentelee laatuvaatimusten mukai- Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut ympäristöanalyysin suunnittelu työn kokonaisuuden hallinta oman työsuorituksen arviointi 1. Näytteiden otto ja käsittely 2. Ympäristöanalyysien tekeminen 3. Työssäoppiminen Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan 37

40 sesti laskee ja raportoi tuloksia näytteenotto ja käsittely kemiallisen, fysikaalisen, aistinvaraisen tai mikrobiologisen työn tekeminen tulosten laskeminen, käsittely ja raportointi tuloksen luotettavuuden arviointi ympäristöanalyysin tekeminen omien työtapojen ja oppimiskyvyn arviointi vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka; vastuullinen ja oma-aloitteinen toiminta työyhteisössä työturvallisuusohjeiden noudattaminen, kemikaalien ja jätteiden oikea käsittely, turvallinen työskentely ergonominen työskentely palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi 38

41 2.2.6 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa osaamisen tunnustamista voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: Opinnot ammattikorkeakoulussa, avoimessa yliopistossa, yliopistossa Opiskelija on toiminut yrittäjänä, johtavassa asemassa yrityksessä tai perheyrityksessä sellaisissa tehtävissä, jotka vastaavat tutkinnossa olevia vaatimuksia Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnistamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 1. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Ei erillisiä osa-alueita: Opettaja/t kirjaavat oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnon osittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 2. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimiseen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. 39

42 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan 3. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvät tehtävät. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Näytön voi suorittaa myös ammattitaitokilpailussa. Arviointikeskustelu Arvosanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimielimen päätöksen mukaisesti 4. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 5. Tutkinnon osan arvosanasta päät- Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytös- 40

43 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT täminen tä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta Oppimisympäristö ja menetelmät: Ei edellytä aiempia suorituksia Oppilaitosympäristö ja verkkoympäristö Teoriaopinnot/verkko-opinnot. Oppimisen ohjaus: Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan toiveita oppimismenetelmien käytöstä ja ohjaa opiskelijan oppimista valitun menetelmän mukaisesti. Opettaja tiedottaa opiskelijoille osaamisen tunnustamisen mahdollisuudesta. Opiskelija voi pyytää osa-alueen opettajalta osaamisen tunnustamista osa-alueen osasta. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa dokumenteilla tai näytöllä. Opiskeltava sisältö/toteutus Toteutetaan jakson aikana tai lukuvuoden aikana ja teoria-opinnot merkitään lukujärjestykseen. Muuna aikana opiskelija opiskelee itsenäisesti ja saa tarvittaessa ohjausta. 41

44 Ammattitaitovaatimukset arvioida oman osaamisensa tuotteistamista tai markkinoilla olevaa liiketoimintamahdollisuutta selvittää perustettavan yrityksen liiketoimintaympäristöä ja kilpailutilannetta esittää liikeidean ja yritysmuodon laatia yritykselle liiketoimintasuunnitelman laatia yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat Opiskeltava sisältö/toteutus Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen kontaktiopetuksen ja verkko-opetus materiaalin kautta Tutustuu innovatiivisiin suomalaisiin yrityksiin ja oman alueensa yritystoimintaan Kartoittaa markkinatilannetta Suomessa ja lähialueella. Tutustuu oman alansa menestyviin tuotteisiin/palveluihin Omien vahvuuksien ja mielenkiinnonkohteiden kartoittaminen Kontaktiopetus/verkko-opetus materiaalin käyttöön ohjaaminen Yrityksen perustamista koskevat toimet liiketoimintasuunnitelman tekemisessä: o liikeidea o luvanvaraiset toimialat o sidosryhmät o yritysmuodot o hinnoittelu ja kannattavuus o rahoitus ja taloushallinto o mainonta ja markkinointi o vakuutukset o riskien hallinta o rekisteröintiasiat o yhteiskuntavastuu Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1. Minä yritys SWOT 2. Erotu massasta markkinaselvitys ja kilpailutilanneanalyysi 3. Liiketoimintasuunnitelma Tutkinnon osan aikana ja lopuksi annetaan kannustavaa palautetta sekä tehdään kriteeriperusteinen itsearviointi 42

45 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Työkokemus työpaikkaohjaajana toimiminen Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteuttaminen määritetään opiskelijakohtaisesti (HOPS) Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä suunnitelman ammattiosaamisen näytöstä tai työssäoppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön toimintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä arvioi työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergonomiakysymykset oman työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä työpaikalla. 43

46 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja ammattiosaamisen näyttönsä arvioinnit. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattitaitovaatimukset tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöön sopivat työtehtävät ja selvittää niiden arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit neuvotella työyhteisössä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttö- Opiskeltava sisältö/ Perehtyminen oman perustutkinnon tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin ja kriteereihin Ammattiosaamisen näytön suunnittelu valittuun tutkinnon osaan - työtehtävät - kesto/toteutus - arvioijat Opiskelijan perehdyttämiseen kuuluvat asiat; Oppimisen seurantakohteet/ 1. Valitsee työpaikalle soveltuvan tutkinnon osan/ammattiosa amisen näytön 2. Ammattiosaamisen näytönsuunnitelman laatiminen yhdessä työpaikkaohjaajaan tai opettajan 44

47 jen toteuttamisesta valmistella yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia perehdyttää muita opiskelijoita työpaikalla tai oppilaitoksissa tehtäviin töihin, toimintatapoihin ja sääntöihin esitellä alansa työja koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjaksolla oleville opiskelijoille käydä ohjauskeskusteluja, kehittää toimintaansa palautteen perusteella ja sovitella näkemyserojatoimia erilaisten oppijoiden ja työtovereiden kanssa vastaanottaa ja antaa kehittävää palautetta itsearvioida työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöään ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja arviointikriteereiden mukaan arvioida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä hän osaa toimia ja ohjata myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti. Oman alan - työtehtävät ja mahdollisuudet - koulutusmahdollisuuksia Palaute ja kehittäminen Tutkinnon osan arviointi-suunnitelma Näytön kuvauksessa mainitut asia oman alan työturvallisuus kanssa 3. Perehdyttää opiskelijaa/opiskelijoita työssäoppimispaikalla tai oppilaitoksessa 4. Palautekeskustelu työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen aikana 5. Itsearviointi toteutuu ammattiosaamisen näytössä 45

48 Yrityksessä toimiminen, 15 osp ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa osaamisen tunnustamista voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: Opinnot ammattikorkeakoulussa, avoimessa yliopistossa, yliopistossa Opiskelija on toiminut yrittäjänä, johtavassa asemassa yrityksessä tai perheyrityksessä sellaisissa tehtävissä, jotka vastaavat tutkinnossa olevia vaatimuksia Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnistamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Ei erillisiä osa-alueita: Opettaja/t kirjaavat oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnon osittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimiseen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan 4. Ammattiosaamisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. 46

49 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla yhteistyössä ryhmän, yhteistyöyrityksen ja eri toimijoiden kanssa esim. omassa yrityksessä, harjoitusyrityksessä tai vastaavassa. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Osaamisen voi suorittaa myös ammattitaitokilpailussa. Arviointikeskustelu Osaaminen voidaan osoittaa myös seuraavan tutkinnon osan yhteydessä: Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp Arvosanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimielimen päätöksen mukaisesti 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammatti- 47

50 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT osaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta Oppimisympäristö: Menetelmät: Ei edellytä aiempia suorituksia Oma NY-yritys tai joku muu yritys, oppilaitosympäristö, muun oppilaitoksen, ulkopuolinen oppimiseen soveltuva ympäristö ja työssäoppimispaikka. Tekemällä oppiminen. Teoriaopinnot ja/tai verkkoopinnot tekemällä oppimisen tukena ja apuna. Työssäoppimalla oppiminen. Opinnot sisältävät työssäoppimista vähintään 4 osp Oppimisen ohjaus: Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan toiveita oppimismenetelmien käytöstä ja ohjaa opiskelijan oppimista valitun menetelmän mukaisesti. Opettaja tiedottaa opiskelijoille osaamisen tunnustamisen mahdollisuudesta. Opiskelija voi pyytää osa-alueen opettajalta osaamisen tunnustamista osa-alueen osasta. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa dokumenteilla tai näytöllä. Opiskeltava sisältö/toteutus Toteutetaan jakson aikana tai lukuvuoden aikana ja teoria-opinnot merkitään lukujärjestykseen. Muuna aikana opiskelija opiskelee itsenäisesti ja saa tarvittaessa ohjausta. 48

51 Ammattitaitovaatimukset arvioida oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista täsmentää taloudellisesti kannattavan liikeidean ja kehittää toimintaajatuksen suunnitella yrityksen toimintaa tavoitteellisesti ja asiakaslähtöisesti tehdä yrityksen toimintaan liittyviä työtehtäviä hankkia yhteistyökumppaneita ja rakentaa liiketoiminnan edellyttämiä verkostoja esitellä yrityksen toimintaa erilaisissa tilanteissa käyttää toiminnassaan apuna tietoja viestintätekniikkaa toimia yrityksessä osana ryhmää, mutta kykenee myös itsenäiseen toimintaan ja päätöksentekoon arvioida yrityksen kehittämistarpeita. Opiskeltava sisältö/toteutus Ohjaus oman työn suunnitteluun kontaktiopetuksessa sekä tukimateriaalin käyttöön verkossa Oman työn suunnittelu ja tekeminen - yrittäjämäinen ajattelu ja toiminta - oman alan yritystoimintaan tutustuminen - asiakassegmentit - tuotteistaminen Suunnittelee yrityksen toimintaa - liikeidean ja toiminta-ajatuksen kehittäminen - innovatiivisuus - kannattavuus Toimii yrityksessä - yrittäjän eri työtehtävien käytännön harjoittelua: asiakaspalvelu, myyntityö, markkinointi ja talousosaaminen - sähköinen kaupankäynti Yritysvierailut ja asiantuntijatapaamiset Oppimisen seurantakohteet/oppimisen ohjaus 1. Laatii toimintasuunnitelman 2. Testaa yritysidean 3. Harjoittaa yritystoimintaa 4. Laatii vuosikertomuksen/toimintakatsauksen 5. Työssäoppiminen suoritettu Tutkinnon osan aikana ja lopuksi annetaan kannustavaa palautetta sekä tehdään kriteeriperusteinen itsearviointi 49

52 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, 5-15 osp -a) Laboratorioanalytiikka ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista; Toiminta laboratorioanalytiikkatehtävissä Laboratorioanalytiikan opiskelu muissa opinnoissa Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaik- 50

53 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT kaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan tekemällä laboratorioanalytiikkaan kuuluvia töitä. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee ja aikatauluttaa työnsä. Hän ottaa ja käsittelee näytteen ja tekee näytteestä vaadittavan määrityksen käyttäen työssä tarvittavia laitteita ja työvälineitä. Näytössä suunnitellaan ja aikataulutetaan työ, otetaan ja käsitellään näyte sekä tehdään analyysi käyttäen siinä vaadittavia laitteita ja välineitä. Näyttö- ja työpaikalla tulee olla riittävä laitekanta, joka vastaa työelämän olosuhteita. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava ammattitaito vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Näyttö toteutetaan koulun tai työpaikan laboratoriossa. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät työelämän edustajat ja opettajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. 51

54 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Laboratorion perustyöt suoritettuna ennen tätä tutkinnon osaa. Oppimisympäristö ja menetelmät: Koulun laboratoriossa. Opinnot sisältävät laboratoriotyöskentelyä ja oppimistehtäviä. Oppimisen ohjaus: Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö /Toteutus Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus Opiskelija: ottaa, käsittelee ja säilyttää erilaisia näytteitä suunnittelee ja tekee analyysejä oikeita työtapoja käyttäen laatuvaatimusten mukaisesti kalibroi, käyttää ja pitää toimintakuntoisina analyysilaitteita Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut ympäristöanalyysin suunnittelu työn kokonaisuuden hallinta oman työsuorituksen arviointi näytteenotto ja käsittely kemiallisen, fysikaalisen, aistinvaraisen tai mikrobio- Työtä (koulun laboratoriossa) tekemällä oppiminen. 1.Näytteiden otto ja käsittely 2. Analyysien tekeminen 3.Laitteiden ja välineiden käyttö ja toimintakuntoisena pitäminen Kannustavaa palautetta 52

55 ohjeiden mukaisesti laskee ja raportoi tuloksia logisen työn tekeminen tulosten laskeminen, käsittely ja raportointi tuloksen luotettavuuden arviointi ympäristöanalyysin tekeminen omien työtapojen ja oppimiskyvyn arviointi vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka; vastuullinen ja oma-aloitteinen toiminta työyhteisössä työturvallisuusohjeiden noudattaminen, kemikaalien ja jätteiden oikea käsittely, turvallinen työskentely ergonominen työskentely sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa ottaa, käsitellä ja säilyttää erilaisia kemiallisia ja mikrobiologisia näytteitä suunnitella, valmistella ja toteuttaa erilaisia kemiallisia, aistinvaraisia ja mikrobiologisia analyysejä käyttää tarvittavia laitteita ja välineitä ja pitää ne toimintakuntoisina toimia alan laatuvaatimusten mukaisesti laskea ja raportoida tulokset ja arvioida niiden luotettavuutta hävittää työssä syntyneet jätteet turvallisesti Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla opintokokonaisuuden keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Laboratorioanalyysin suunnittelu ja työn kokonaisuuden hallinta ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija suunnittelee omaa työtään tarviten ajoittain ohjausta ja noudattaa työaikoja suunnittelee oman työnsä ja noudattaa työaikoja tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman ja noudattaa työaikoja 53

56 etenee työvaiheissa tarviten ajoittain ohjausta ja toimii ohjattuna asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti etenee työvaiheesta toiseen sujuvasti annetussa aikataulussa, noudattaa annettuja ohjeita ja toimii asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti etenee työvaiheesta toiseen järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan ja annettuihin aikatauluihin, noudattaa annettuja ohjeita ja toimii asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti Oman työsuorituksen arviointi arvioi omaa työskentelyään tarviten ohjausta arvioi omaa työskentelyään sekä löytää omasta toiminnastaan mahdollisia kehittämiskohteita arvioi itsenäisesti omaa työskentelyään ja löytää omasta toiminnastaan mahdollisia kehittämiskohteita sekä osaa esittää korjausehdotuksia ARVIOINNIN KOHDE 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Näytteenotto, näytteen käsittely, laitteiden ja työvälineiden käyttö sekä työn tekeminen ottaa ja käsittelee näytteen, tekee vaaditun laboratorioanalyysin ja pitää laitteet toimintakunnossa tarviten ajoittain ohjausta ottaa ja käsittelee näytteen, tekee vaaditun laboratorioanalyysin ja pitää laitteet toimintakunnossa lähes itsenäisesti ottaa ja käsittelee näytteen, tekee vaaditun laboratorioanalyysin ja pitää laitteet toimintakunnossa sujuvasti ja itsenäisesti Analyysitulosten laskeminen ja käsittely laskee, raportoi ja tallentaa analyysitulokset vaaditulla tavalla tarviten ajoittain ohjausta laskee, raportoi ja tallentaa analyysitulokset vaaditulla tavalla sekä arvioi tuloksen oikeellisuutta ohjeiden mukaisesti lähes itsenäisesti laskee, raportoi ja tallentaa analyysitulokset vaaditulla tavalla sekä arvioi tulosten oikeellisuutta täysin itsenäisesti ja ohjeiden mukaisesti ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Laboratorioanalyysin tekemituntee työnsä toimintaympäristöä ja toimintatapoja sekä tuntee työnsä toimintaympäristöä, toimintatapoja ja ammattituntee työnsä toimintaympäristöä ja toimintatapoja sekä 54

57 nen käytettävää ammattisanastoa siinä määrin, että toimiminen valitussa laboratorioympäristössä onnistuu, kun ajoittain ohjataan sanastoa myös vieraskielisenä niin, että toimiminen valitussa laboratorioympäristössä onnistuu, vaikka tarvitseekin ajoittain ohjausta vieraan kielen hallinnassa ammattisanastoa myös vieraskielisenä niin, että toimiminen valitussa laboratorioympäristössä onnistuu hallitsee käyttämiensä laitteiden periaatteet ja analyysimenetelmät niin, että osaa tehdä vaaditut työt tarviten ajoittain ohjausta hallitsee käyttämiensä laitteiden periaatteet ja analyysimenetelmät niin, että osaa tehdä työt lähes itsenäisesti hallitsee työyksikön laitteiden periaatteet ja analyysimenetelmät niin, että osaa tehdä työt täysin itsenäisesti ja sujuvasti sekä osaa arvioida työhön ja tulokseen vaikuttavia tekijöitä ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Oppiminen ja ongelmanratkaisu arvioi omia työtapojaan ja oppimiskykyään sekä hankkii työhönsä liittyvää tietoa tarviten ajoittain ohjausta arvioi omia työtapojaan ja oppimiskykyään realistisesti sekä hankkii tietoa ohjeiden mukaan arvioi omia työtapojaan ja oppimiskykyään realistisesti ja monipuolisesti sekä toimii omaaloitteisesti tiedon hankinnassa Vuorovaikutus ja yhteistyö ottaa palautetta vastaan asiallisesti ja toimii erilaisten ihmisten kanssa ottaa palautetta vastaan asiallisesti, muuttaa toimintaansa sen perusteella ja toimii sujuvasti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ottaa palautetta vastaan asiallisesti, muuttaa toimintaansa sen perusteella sekä ottaa työssään huomioon edellisen ja seuraavan työvaiheen ja työntekijän Ammattietiikka tekee vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta tekee vastuullaan olevat tehtävät huolellisesti ja kysyy tarvittaessa neuvoa toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja omaaloitteisesti työyhteisössä sekä kysyy tarvittaessa neuvoa Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa työturvallisuusohjeita ja etsii tietoa käyttämiensä kemikaalien käyttöturvallikäsittelee ja hävittää kemikaaleja ja jätteitä oikein ja turvallisesti, työskentelee siististi, käsittelee ja hävittää kemikaaleja ja jätteitä oikein ja turvallisesti, työskentelee siististi ja työtoverit huomioon 55

58 suustiedotteista käsittelee ja hävittää kemikaaleja ja jätteitä oikein ja turvallisesti tarviten ajoittain ohjausta ergonomisessa työskentelyssä tarvitsee ajoittain ohjausta noudattaa työturvallisuusohjeita ja etsii tietoa käyttämiensä kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein ottaen, noudattaa työturvallisuusohjeita ja etsii tietoa käyttämiensä kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työasentoja b) Elintarvike- ja ympäristöanalytiikka ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista; Toiminta elintarvike- ja ympäristöanalytiikkatehtävissä Elintarvike- ja ympäristöanalytiikan opiskelu muissa opinnoissa Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista 56

59 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT tapahtuvan opiskelun arviointi (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan tekemällä elintarvike- ja ympäristöanalytiikkaan kuuluvia töitä. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee ja aikatauluttaa työnsä. Hän ottaa ja käsittelee näytteen ja tekee näytteestä vaadittavan määrityksen käyttäen työssä tarvittavia laitteita ja työvälineitä. Näytössä suunnitellaan ja aikataulutetaan työ, otetaan ja käsitellään näyte sekä tehdään analyysi käyttäen siinä vaadittavia laitteita ja välineitä. Näyttö- ja työpaikalla tulee olla riittävä laitekanta, joka vastaa työelämän olosuhteita. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava ammattitaito vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näytön kuvaus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Näyttö toteutetaan koulun tai työpaikan laboratoriossa. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. 57

60 ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät työelämän edustajat ja opettajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi 5. Muu osaamisen arviointi Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Oppimisen ohjaus: Laboratorion perustyöt suoritettuna ennen tätä tutkinnon osaa. Koulun laboratoriossa. Opinnot sisältävät laboratoriotyöskentelyä ja oppimistehtäviä. Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. 58

61 Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö /Toteutus Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus Opiskelija: ottaa ja käsittelee erilaisia elintarvikeja ympäristönäytteitä suunnittelee ja tekee kemiallisia, fysikaalisia, aistinvaraisia tai mikrobiologisia määrityksiä työskentelee laatuvaatimusten mukaisesti laskee ja raportoi tuloksia Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut elintarvike- ja ympäristöanalyysin suunnittelu työn kokonaisuuden hallinta oman työsuorituksen arviointi näytteenotto ja käsittely kemiallisen, fysikaalisen, aistinvaraisen tai mikrobiologisen työn tekeminen tulosten laskeminen, käsittely ja raportointi tuloksen luotettavuuden arviointi elintarvike- ja ympäristöanalyysin tekeminen omien työtapojen ja oppimiskyvyn arviointi vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka; vastuullinen ja oma-aloitteinen toiminta työyhteisössä työturvallisuusohjeiden noudattaminen, kemikaalien ja jätteiden oikea käsittely, turvallinen työskentely ergonominen työskentely Työtä (koulun laboratoriossa) tekemällä oppiminen. 1. Elintarvike- ja ympäristönäytteiden otto 2. Näytteiden käsittely ja säilytys 3. Erilaisten analyysien tekeminen 4. Laitteiden ja välineiden käyttö ja kunnossapito 5. Tulosten raportointi Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi Ammattitaitovaatimukset Opiskelija ottaa, käsittelee ja säilyttää erilaisia elintarvike- ja ympäristönäytteitä suunnittelee, valmistaa ja toteuttaa erilaisia analyysejä, joilla tutkitaan elintarvike- ja ympäristönäytteitä käyttää tarvittavia laitteita ja välineitä ja pitää ne toimintakuntoisina ottaa huomioon laatuvaatimukset laskee ja raportoi tulokset ja arvioi niiden luotettavuutta hävittää työssä syntyneet jätteet turvallisesti 59

62 Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla opintokokonaisuuden keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Elintarvike- ja ympäristöanalyysin suunnittelu ja työn kokonaisuuden hallinta ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija suunnittelee omaa työtään tarviten ajoittain ohjausta ja noudattaa työaikoja etenee työvaiheissa tarviten ajoittain ohjausta ja toimii ohjattuna asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti suunnittelee oman työnsä ja noudattaa työaikoja etenee työvaiheesta toiseen sujuvasti annetussa aikataulussa, noudattaa annettuja ohjeita ja toimii asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman ja noudattaa työaikoja etenee työvaiheesta toiseen järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan ja annettuihin aikatauluihin, noudattaa annettuja ohjeita ja toimii asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti Oman työsuorituksen arviointi arvioi omaa työskentelyään tarviten ohjausta arvioi omaa työskentelyään sekä löytää omasta toiminnastaan mahdollisia kehittämiskohteita arvioi itsenäisesti omaa työskentelyään ja löytää omasta toiminnastaan mahdollisia kehittämiskohteita sekä osaa esittää korjausehdotuksia ARVIOINNIN KOHDE 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Näytteenotto, näytteen käsittely, laitteiden ja työvälineiden käyttö sekä työn tekeminen ottaa ja käsittelee näytteen, tekee vaaditun elintarvike- tai ympäristöanalyysin ja pitää laitteet toimintakunnossa tarviten ajoittain ohjausta ottaa ja käsittelee näytteen, tekee vaaditun elintarvike- tai ympäristöanalyysin ja pitää laitteet toimintakunnossa lähes itsenäisesti ottaa ja käsittelee näytteen, tekee vaaditun elintarvike- tai ympäristöanalyysin ja pitää laitteet toimintakunnossa sujuvasti ja itsenäisesti Analyysitulosten laskeminen ja kälaskee, raportoi ja tallentaa analyysitulokset vaaditulla laskee, raportoi ja tallentaa analyysitulokset vaaditulla talaskee, raportoi ja tallentaa analyysitulokset vaaditulla ta- 60

63 sittely tavalla tarviten ajoittain ohjausta valla sekä arvioi tuloksen oikeellisuutta ohjeiden mukaisesti lähes itsenäisesti valla sekä arvioi tulosten oikeellisuutta täysin itsenäisesti ja ohjeiden mukaisesti ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Elintarvike- ja ympäristöanalyysin tekeminen tuntee työnsä toimintaympäristöä ja toimintatapoja sekä käytettävää ammattisanastoa siinä määrin, että toimiminen valitussa laboratorioympäristössä onnistuu, kun ajoittain ohjataan tuntee työnsä toimintaympäristöä, toimintatapoja ja ammattisanastoa myös vieraskielisenä niin, että toimiminen valitussa laboratorioympäristössä onnistuu, vaikka tarvitseekin ajoittain ohjausta vieraan kielen hallinnassa tuntee työnsä toimintaympäristöä ja toimintatapoja sekä ammattisanastoa myös vieraskielisenä niin, että toimiminen valitussa laboratorioympäristössä onnistuu hallitsee käyttämiensä laitteiden periaatteet ja analyysimenetelmät niin, että osaa tehdä vaaditut työt tarviten ajoittain ohjausta hallitsee käyttämiensä laitteiden periaatteet ja analyysimenetelmät niin, että osaa tehdä työt lähes itsenäisesti hallitsee työyksikön laitteiden periaatteet ja analyysimenetelmät niin, että osaa tehdä työt täysin itsenäisesti ja sujuvasti sekä osaa arvioida työhön ja tulokseen vaikuttavia tekijöitä ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Oppiminen ja ongelmanratkaisu arvioi omia työtapojaan ja oppimiskykyään sekä hankkii työhönsä liittyvää tietoa tarviten ajoittain ohjausta arvioi omia työtapojaan ja oppimiskykyään realistisesti sekä hankkii tietoa ohjeiden mukaan arvioi omia työtapojaan ja oppimiskykyään realistisesti ja monipuolisesti sekä toimii omaaloitteisesti tiedon hankinnassa Vuorovaikutus ja yhteistyö ottaa palautetta vastaan asiallisesti ja toimii erilaisten ihmisten kanssa ottaa palautetta vastaan asiallisesti, muuttaa toimintaansa sen perusteella ja toimii sujuvasti erilaisten ottaa palautetta vastaan asiallisesti, muuttaa toimintaansa sen perusteella sekä ottaa työssään huomioon edellisen ja seuraavan työ- 61

64 ihmisten kanssa työyhteisössä vaiheen ja työntekijän Ammattietiikka tekee vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta tekee vastuullaan olevat tehtävät huolellisesti ja kysyy tarvittaessa neuvoa toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja omaaloitteisesti työyhteisössä sekä kysyy tarvittaessa neuvoa Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa työturvallisuusohjeita ja etsii tietoa käyttämiensä kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista käsittelee ja hävittää kemikaaleja ja jätteitä oikein ja turvallisesti tarviten ajoittain ohjausta käsittelee ja hävittää kemikaaleja ja jätteitä oikein ja turvallisesti, työskentelee siististi, noudattaa työturvallisuusohjeita ja etsii tietoa käyttämiensä kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista käsittelee ja hävittää kemikaaleja ja jätteitä oikein ja turvallisesti, työskentelee siististi ja työtoverit huomioon ottaen, noudattaa työturvallisuusohjeita ja etsii tietoa käyttämiensä kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista ergonomisessa työskentelyssä tarvitsee ajoittain ohjausta työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työasentoja 62

65 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp Äidinkieli Mediaviestinnän perusteet Lukunurkka Toinen kotimainen kieli, ruotsi Svenska PRO Vieraat kielet English PRO Italiano per tutti, italiaa kaikille Eins-zwei-drei! Saksan perusteet Privet! Venäjän perusteet 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp Matematiikka Talous- ja tilastomatematiikka Lausekkeet ja yhtälöt Matemaattiset menetelmät Fysiikka ja kemia Energia ja ympäristö Kestävä kehitys Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyö- dyntäminen Suunnitteluohjelmat Sovellusohjelmat Viestintälaitteet 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp Yhteiskuntataidot Oma talous Kansalaisen lakitieto Kuluttajatieto Työelämätaidot Työelämän pelisäännöt Yrittäjyys ja yritystoiminta Yritystoiminnan suunnittelu Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto Liikunta Liikunta Liikunta Terveystieto 2 Pakolliset Valinnaiset 8 osp 3 osp osp 3 osp osp 3 osp

66 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp Kulttuurien tuntemus Taide ja kulttuuri Etiikka Psykologia Ympäristöosaaminen Osa-alueita kohdista osp osp 16 osp Tutkinnon perusteissa määrättyjen osa-alueiden ( ) valinnaisten osaamistavoitteiden lisäksi tai niiden sijaan koulutuksen järjestäjä voi päättää erilaajuisia muita valinnaisia osaamistavoitteita. Koulutuksen järjestäjän itse päättämille valinnaisille osaamistavoitteille määritellään osaamisen arviointi ja laajuus osaamispisteinä. Tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet voivat olla myös opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden osaamistavoitteita. Yhteisten tutkinnon osien ja osa-alueiden opetussuunnitelmat ovat Wilmassa ja KPEDUn www-sivulla. 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Laboratorioalan perustutkintoon sisältyy Vapaasti valittavia opintoja 10 osp. Ne voivat olla yksilöllisen valinnan mukaisesti ammatillisia tai yhteisiä tutkinnon osia, lukio-opintoja tai työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ovat KPEDUn Wilmassa, josta opiskelija voi tehdä valintansa. Opiskelijan valinnat dokumentoidaan HOP- Siin. Varusmies- ja siviilipalveluksen, harrastustoiminnan, vapaaehtoistyön, tutortoiminnan, opiskelijayhdistystoiminnan ja esim. autokoulun tuottama osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan tutkintokohtaisesti. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sen pohjalta, miten hankittu osaaminen vastaa ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita tai vapaasti valittavia tutkinnon osia. Päätöksestä vastaa perustutkintovastaava. Osaamisen laajuudessa tulee arvioida 64

67 hankitun osaamisen merkittävyys, vaikeus ja kattavuus suhteessa koko tutkinnon tuottamaan osaamiseen. Edellä mainittujen tuottama osaaminen voidaan tunnistaa myös ammatillisiin tai yhteisiin tutkinnon osiin. 5 OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNI- TELMA Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) on pedagoginen asiakirja, joka tehdään jokaiselle opiskelijalle ja jonka avulla ohjataan opiskelijan tutkinnon suorittamista. HOPS pohjautuu opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin ja valintoihin sekä yksilölliseen opinnoissa etenemiseen. Opiskelijan ennen tutkinnon osan opintoja aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan ja otetaan huomioon henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tavoitteena on tukea opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Opintojen aikana HOPS ohjaa ja tukee osaltaan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään osaamisen tavoitteet, oppimismenetelmät, tutkinnon osien suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä osaamisen arviointi (KPEDU 2015; Opetushallitus 2015). Siihen merkitään opiskelijakohtaisesti osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, 65

68 opiskelun etenemismahdollisuus osaamisen tunnustamisen jälkeen, opiskelijan valinnaiset tutkinnon osat sekä työssäoppiminen, työssäoppimispaikat ja -ajat (KPEDU 2015; Opetushallitus 2015). Oppimisen arviointi dokumentoidaan myös henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa tulee huomioida myös opiskeluvalmiuksien erilaisuus. (KPEDU 2015; Opetushallitus 2015.) Opintojen alussa opiskelija tekee oman opiskelusuunnitelmaansa ryhmänohjaajan/hops-vastaavan tai opinto-ohjaajan kanssa. HOPS tehdään Wilmassa sähköisenä lomakkeille alkuhaastattelu ja toteuttamissuunnitelma. Ryhmänohjaaja seuraa yhdessä opiskelijan kanssa säännöllisesti koulutuksen aikana henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista. Opintojen edetessä suunnitelmaa päivitetään. 6 TYÖSSÄOPPIMINEN Tutkinnon osaamisalaan sisältyy vähintään 30 osp työssäoppimista. Opiskelijan työssäoppimisen määrä (osp) on yksilöllinen johtuen opiskelijan valitsemista ammatillisista valinnaista ja vapaasti valittavista tutkinnon osista sekä mahdollisesta yksilöllisestä opinpolusta. Työssäoppiminen tapahtuu pääsääntöisesti tutkinnon osan osaaminen oppimisen loppuvaiheeseen, jolloin tutkinnon osan osaaminen osoitetaan ammattiosaamisen näytöllä. Opiskelija valitsee yhdessä opettajan kanssa työssäoppimispaikan. Työssäoppimisesta laaditaan aina ennen työssäoppimista opiskelijan sopimus. Sopimuksen allekirjoittavat työpaikalla työssäoppimisen ohjaaja, opiskelija ja mahdollisuuksien mukaan opettaja. Siinä yhteydessä käydään läpi työssäoppimisen tavoitteet ja oppimisen seurantakohteet. Opettaja ohjaa opiskelijan oppimista myös työssäoppimisen aikana. Työpaikkakäynnin jälkeen työssäoppimisen ohjaus tapahtuu pääsääntöisesti sähköisten välineiden avulla. Oppimisen ohjaamisella varmistetaan, että opiskelijalla on oppinut ammattitaitovaatimuksien ja arviointikriteereiden mu- 66

69 kaiset asiat niin, että hän voi osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Työssäoppiminen on suoritettava hyväksytysti ennen ammattiosaamisen näyttöä. Työssäoppimista ohjaavan opettajan tehtävänä on varmistaa, että myös kaikki tutkinnon osaan oppimiseen liittyvät suoritukset on hyväksytty ennen ammattiosaamisen näyttöä. Työnantaja vastaa työssäoppimisessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään, vaikka opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan (KPEDU 2015). 7 KANSAINVÄLISYYS Opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua ammattiopiston hakuprosessin kautta opintojensa aikana kv-työssäoppimis- tai vaihtojaksolle. Laboratorioalan perustutkinnossa kv-työssäoppimista voidaan suorittaa useissa eri tutkinnon osissa. Kvjakson tavoitteet ja toteutus kuvataan opiskelijan HOPSissa. 8 ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN Opettajat suunnittelevat tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin opiskelijan arvioinnin tutkinnon osittain. Tutkinnon osan arviointisuunnitelmassa kuvataan mahdollinen aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä opiskelijan osaamisen arviointi. Opiskelijan oppimisen arviointi kuvataan erillisellä lomakkeella. Oppimisen arviointi ohjaa opiskelijaa tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten saavuttamiseen ja itsearviointiin. Osaamisen arviointi määrittää osaamisen arvioinnin menetelmät ja arvosanan muodostumisen periaatteet. Nämä suunnitelmat voivat tarkentua opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa. Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen. Opiskelijan oppimista ja osaamista tulee arvioida 67

70 monipuolisesti ja riittävän usein koulutuksen aikana. (L 630/1998/630, 787/2014.) Opettaja ja työpaikkaohjaaja / muu henkilöstö keskustelee opiskelijan kanssa ja antaa palautetta tämän oppimisesta ja osaamisen tasosta. Opiskelijaa kannustetaan kehittämään toimintaansa itsearviointinsa ja saamansa palautteen jälkeen. Arvioinnin oppaassa (Opetushallitus 2015) ohjeistetaan, että kaikki perustutkinnon perusteiden mukaan perustutkinnon suorittaneet tulee arvioida samojen periaatteiden mukaan huolimatta siitä, missä he ovat opiskelleet tai perustutkintonsa suorittaneet. Perustutkintojen perusteisiin on määritelty ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteet oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen tai pätevyys). Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on määritelty tasoille tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3). Opettajan tehtävä on tiedottaa opiskelijaa ennen osaamisen arvioimista, mitkä ovat tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet sekä mitkä ovat arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Opiskelijalle tulee selvittää oppimisen ja osaamisen arviointien tarkoitus sekä se, miten todistukseen tuleva arvosana muotoutuu. Arvioinnista tulee tiedottaa oikea-aikaisesti ja selkeästi kaikkia niitä henkilöitä (opiskelijat, huoltajat, työpaikkaohjaajat), joita arviointi koskee. (Opetushallitus 2015.) Osaamisen tunnustaminen mahdollistaa opintojen joustavuuden ja yksilöllisyyden. Osaamisen tunnistamisella pyritään siihen, että opiskelijan aiemmin hankkima epävirallinen oppiminen, arkioppiminen tai virallinen oppiminen ja tätä kautta osaaminen saadaan näkyväksi ja tunnustetuksi. Jokaisen tutkinnon osan arviointisuunnitelmassa on kerrottu, millaista osaamista voidaan ko. tutkinnon osassa tunnistaa ja tunnustaa. Tutkinnon osien osaamisen arviointisuunnitelmasta päättää koulutusyhtymän Ammattiosaamisen toimikunta. Tutkinnon osakohtaisessa osaamisen arviointisuunnitelmassa kuvataan ammattiosaamisen näyttö, mahdollinen muu 68

71 osaamisen arviointi ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen sekä siitä päättäminen. Mikäli tutkinnon osa arvioidaan vain ammattiosaamisen näytöllä, ko. arvosana on myös koko tutkinnon osan arvosana. Kun ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla, arvosanasta päättää opettaja ja työelämänedustaja yhdessä. Tutkinnon osan arvosana päätetään, kun kaikki osaaminen on arvioitu ja arvioinnista päättää opetuksesta vastaava opettaja(t). Tutkintotodistukseen tulevat arvosanat annetaan aina osaamisen arvioinnin pohjalta asteikolla tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3). Arvosana annetaan tutkinnon osittain tutkinnon perusteissa olevien arviointikriteerien perusteella. Arvioinnin perusteet on aina kirjattava. (Opetushallitus 2015.) Arvioinnista vastaava opettaja kirjaa arvosanan Wilmaan viipymättä, mutta vähintään kahden (2) viikon kuluessa suoritetusta arvioinnista. Ammattiosaamisen näytön arvosanasta tiedotetaan suullisesti arvioinnin yhteydessä, jolloin opiskelija saa myös tietoonsa perusteet arvioinnista ja hänelle voidaan antaa myös kopio ammattiosaamisen näytön arviointilomakkeesta. Opiskelijalla on mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos osaamisen arviointi on hylätty, tai hyväksytyn arvosanan korottamiseen. Tästä mahdollisuudesta tulee tiedottaa opiskelijoita etukäteen. Opiskelijalta voidaan edellyttää parempaa oppimisen edistymistä ja osaamisen vahvistamista ennen uusimis- ja korottamistilaisuutta. Määrällistä rajaa uusimisille tai korottamisille ei ole. Opiskelijalla on koko opiskelunsa ajan oikeus osaamisen osoittamisen uusintaan tai osaamisen arvosanan korottamiseen. Osaamisen arvioinnin uusimisen ja korottamisen osalta opiskelija neuvottelee ko. tutkinnon osan arvioinnista vastanneelta opettajalta. Tutkintotodistuksen saamisen jälkeen opiskelija voi korottaa arvosanojaan yksityisopiskelijana. (Opetushallitus 2015.) Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen osaamisen arviointiin, hänellä on oikeus tehdä arvioinnista oikaisupyyntö. Ensisijaisesti arvosanoista tulee keskustella arvioinnin suorittaneen opettajan/opettajien kanssa. Keskustelun jälkeen opiskelija voi tehdä suullisen tai kirjallisen oikaisupyynnön opettajalle tai rehtorille 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut mahdollisuus saada arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltamisen perusteet tietoonsa. Jos opiskelija on tyytymätön oikai- 69

72 supyynnöstä tehtyyn päätökseen, hän voi tehdä oikaisupyynnön KPEDUn ammattiosaamisen toimikunnalle kirjallisena 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon ensimmäisen oikaisupyynnön päätöksestä. LÄHTEET KPEDU Opetussuunnitelma. Yhteinen osa ammatilliseen peruskoulutukseen. Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta /630. Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 787/2014. Opetushallitus Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ammatillisissa perustutkinnoissa. Pdf-tiedosto. Saatavissa: Luettu: Opetushallitus Arvioinnin opas. Ammatillinen peruskoulutus. Näyttötutkinnot. Pdf-tiedosto. Saatavissa: Luettu:

73 Laboratorioala LIITTEET Liite 1: Ammatilliset opintopolut Laboratorion perustyöt 40osp Orgaaninen ja kromatografinen analytiikka 25 osp Bioanalytiikka 25 osp Mittaukset ja laiteanalytiikka 25 osp Valinnaiset tutkinnon osat 20 osp Yhteiset tutkinnon osat 19 osp Yhteiset tutkinnon osat 16 osp Vapaasti valittavattutkinnon osat 10 osp Teollisuuslaborantin polku Elintarvikelaborantin polku Teollisuuden prosessit 15 osp Biotekniset sovellukset 15 osp Laboratorioanalytiikka 5 osp Laboratorioanalytiikka 5 osp Tai LA:n korvaa osaamisen tunnustaminen 5 osp Tai LA:n korvaa osaamisen tunnustaminen 5 osp Elintarvike ja ympäristöanalytiikka 10 osp Elintarvike ja ympäristöanalytiikka 10 osp Laiteanalyysiasiantuntijan polku Ympäristöanalyysiasiantuntijan polku Laiteanalyysien sovellukset 15 osp Ympäristöanalytikka 15 osp Laboratorioanalytiikka 5 osp Laboratorioanalytiikka 5 osp Tai LA:n korvaa osaamisen tunnustaminen 5 osp Tai LA:n korvaa osaamisen tunnustaminen 5 osp Tai EYA:n korvaa hyväksiluku tai jokin muu Elintarvike ja ympäristöanalytiikka 10 osp 1

74 Liite 2: Yhteiset opintopolut KPEDU: kaikille perustutkinnoille tarjottavat yhteiset opintopolut. HOPSissa tarkennetaan suoritettavat opinnot tutkinnon pakolliset osat osaamisalan pakolliset osat Valinnaiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat. pakolliset 19 osp Yhteiset tutkinnon osat, valinn. 16 osp vap. val. 10 osp Kaksoistutkinnon polku (ylioppilaaksi) lukio 15 osp lukio 16 osp+ verkkokurssit 3 osp lukio 16 osp lukio 10 osp Jatko-opintojen polku (amk tai yliopistoon) väylä/amk tai lukio 15 osp YTO tai lukiossa 16 osp + verkkokurssit 3 osp YTO tai lukio väylä/ amk tai lukio Kansainvälisyyden polku (TOP ulkomailla) vieraat kielet, kulttuurien tuntemus kv-toiminta/ - vaihto Huippuosaajan polku (ammattitaitokilpailuihin valm.) Huippuosaajana toim 15 osp Oikopolku (ylioppilas, toinen tutkinto, kesälukukausi) lukiossa /pt:ssa suoritettu kesällä TOP + am.os. näyttö lukiossa /pt:ssa suoritettu lukiossa /pt:ssa suoritettu suoritettu 2

75 KPEDU: kaikille perustutkinnoille tarjottavat yhteiset opintopolut. HOPSissa tarkennetaan suoritettavat opinnot tutkinnon pakolliset osat osaamisalan pakolliset osat Valinnaiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat. pakolliset 19 osp Yhteiset tutkinnon osat, valinn. 16 osp vap. val. 10 osp Kaksikielinen polku (TOP toisella kotimaisella kielellä) vaihto Optimassa svenska pro Yrittäjyyden polku (tarkentuu hankkeessa) Yritystoiminnan suunn. 15 TAI yrityksessä toimiminen 15 yritystoiminnan suunn. 2 Urheilijan polku (ur.akatemia, omaeht. valm., kisat) lajitaidot liikunta 15 (vap.val) liikunta 5 osp lajitaidot, liikunta Kulttuuripolku työkokemus (vap.val) taide- ja kulttuuri Taiteellinen toiminta Omapolku (esim. työvaltainen, tuettu, OmaReitti) TOP integrointi TOP mahd. paljon integrointi TOP mahd. paljon työkokemus 3