Yleiskuva osastostamme Kuljetus 73 - näyttelyssä

Transkriptio

1 Yleiskuva osastostamme Kuljetus 73 - näyttelyssä ke iset, l ähinnä puutavaran kuljetukseen ja puutavaran l aatuun liittyvät kysymykset. Koneelliset kaatotavat ovat edull is ia heissä ja järeissä leimikoissa. Koulutustilaisuuksista seen jäsenkirjeillä. Ihmistyöpanos on suur empi kaato- suuntauskonetta ku in kaato- kasauskonetta käytettäessä, jollaista ei toistaiseksi ole kehit teillä Ruots i ssa. tiedotetaan erik- ti - VAIHTOEHTOISET KAATOTAVAT KARSINT A-KATKONTAKONETTA KÄYTETTÄESSÄ Forskningsst iftelsen Skogsar beten, Ekonomi nr 7/1972 Sen jälkeen, kun moottorisahakaadon kus tannukset ihmistyön kustannusten nopeasti lisääntyessä ovat liian ko r keat, kaato - kasauskone tullee pääasiallisesti suorittamaan kaadon pr osessor iketjussa. Fo rskningsstiftelsen Skogsarbeten on aikatutkimusten ja aikaisempien korjuuanalyysien perust eella selvittänyt e ri kaatotapojen edullisuutta kar sinta- katkootakonetta käytettäessä. Analyysissa on lisäksi ve rrat tu prosessoriketjun ja harvester in keskinäistä edullisuutta. Harveste rin edullisuus prosessoriket juun ver rattuna rii ppuu siitä, kui nka suuri on kaatoaika, kun oletetaan, että kaatolaite on erillään muista puunkäsittelylaitteista. Jos kaatoaika on 1 0 cmin/puu, harvesteri on kalliimpi kuin moottorisahakaato, kaato-suuntaus - tai kaato- kasauskone. Jos se on 5 cmin/puu, har vesteri on kautta linjan halvin tapa. Tutki ttavina kaatotapoin a ovat olleet moot t ari sahakaato, kaato-suuntauskone, kaato kasauskone ja kaato-juontokone. Kallein kaatotapa on kaato-juontokone, ja sitä tulisi käyttää vain silloin, kun olo suhteet vältt ämättä vaativat puun sii r tämistä käs itt e lypaikall e. Moottorisahakaadon kustannukset ovat harvoissa ja pienirunkoisissa leimikoissa alhais emmat kuin koneellisessa kaadossa. Harvesteri sopii parhaiten tiheisiin leimikoihin, missä kaadon suhteellinen osuus t yöa jasta on pienin. Analyysi n perusteella näyttää siltä, että luvun loppupuolella tulevat kysymyksee n toisaalta kaato - kasauskone - karsintakat kontakoneketju ja toisaalta harvesteri. Harveste rilla on nimi ttäi n myös organisato ri sia etuja ja se soveltuu pienempiin leimikoihin kuin prosessori ketju. Markku Rauhala hti 3

2 VUONNA 1973 ILMESTYNEITÄ METSÄTEHON JULKAISUJA Metsätehon tiedotus 120 Pika 50 -korjuuketjut. Seppo Jukkola- Antero Koskinen 321 Järeän puutavaran alkukuljetus kasvatusmetsissä. Mikko Kahala Metsätehon katsaus 1/1973 Pohjoismaisia monitoimikoneita. Antero Koskinen 2/1973 Korjaus- ja tuotostilastoja EM- Volvo SM 462 -metsät raktorista. Lasse Säteri 3/1973 Ajankohtainen katsaus. Markku Rauhalahti 4/1973 Valmet 870 CN - metsätraktori. Anter o Koskinen - Lasse Säteri 5/1973 Ford County 754 -metsätraktori. Raimo Ker änen - Mar kku Vähänikkilä 6/1973 Metsätehon ideakilpailun tulokset vuodelta Jaakko Salminen 7/1973 Uudistusalan valmistus- ja taimistonhoitotöiden tuotokset ja kustannukset metsäteollisuuden ja metsähallituksen työmailla vuonna Eero E. Heino - Martti Tynkkynen 8/1973 SI - Uusi mittayksikköjär jestelmä. Antero Koskinen 9/1973 Neuvostoliiton puunkor juun kehit ysennuste vuoteen Raimo Savolainen ' 10/1973 Valmet 880 K -metsätr aktor i. Anter o Koskinen - Lasse Säteri 11/1973 Korjaus- ja tuotostilastoja Valmet 880 K - metsätraktorista. Lasse Säteri 12/1973 Järeän puutavaran alkukuljetus kasvatusmetsissä. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 321. Mikko Kahala 13/1973 Koneellisten kaatotapojen ja moottorisahakaadon väl inen kannon korkeuden ero. Antero Koskinen 14/1973 Suunnitelmallinen metsäyhteistyö. Heikki Vesi kallio Metsätehon seloste 1/1973 Moottorimyyrä. Konetestaus. Eero E. Heino -Jussi Seppälä 2/1973 Puutavaran hankinnasta Saksan Liittotasavallassa. Jaakko Salminen 3/1973 Pystymittausleimikoiden korjuutekniset olosuhteet vuonna Jaakko Peltonen 4/1973 Metsälentopaikkojen luettelointi. Eero E. Heino 5/1973 Likipituisen koivukuitupuun hakkuun palkkaperusteiden tarkistustutkimus. Tutkimusseloste. Mikko Kahala 6/1973 Metsämaan aurauksen työvaikeustekijöistä TTS-metsä-äestä käytettäessä. Martti Tynkkynen 7/1973 Puutavara-autot talvella Raimo Savolainen 8/1973 Pientraktorin käyttö har vennuspuun korjuussa puunkorjuun ja -tuottamisen kannalta tarkasteltuna. Aarne Elovainio 9/1973 Logma-kokeilu ja siitä saadut kokemukset. Antero Koskinen 10/1973 Puunkorjuuta koskeva opintomatka Ruotsiin Matkakertomus. Martti Issakainen Metsäteho Review 15/1973 ACTIVITIES REPORT Highlight s of the activities of the Institute during the current year. METSÄTEHO SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO RY :N METSATYONTUTKIMUSOSASTO Rauhankatu HELSINKI 17 Puhelin HELSINKI 1973 PAINOVALMISTE

3 16/1973 PUUTAVARAN RASKAITA KORJUUKONEITA ELMIA 73 -NÄYTTELYSSÄ Katsauksessa selostetaan ELMIA 73 -näyttelyssä esiteltyjä puutavaran raskaita korjuukoneuutuuksia. Näitä olivat metsätraktoreista mm. Ford Teg 904-T, Hemek 830, Kockum KS-850, Valmet 882 KS ja Volvo-BM SM 97l. Kaato-kasauskoneista esiteltiin Kockum 880, Lokomo ja (JSA 670. Prosessoreista olivat uusia Tvigg, Valmet-proaesaori ja tjsa 705 sekä harvestereiata (JSA no ja Livab G l. Jönköpingissä Ruotsissa vuosittain järjestettävä EIMIA -näyttely pidettiin tänä vuonna 13. kerran metsän, maansiirron ja puutarhanhoi don merkeissä. Metsän osalta pääkohteina olivat puutavaran raskaat korjuukoneet nii hin lii ttyvine korjuumenetelmineen. Näyttelyssä oli myös hyviä ja ha va i ~~ o llisesti järjestetty"ä työnäytöksiä. Ford Teg 904-T on raj(ennettu uuden Ford mallin alustalle ja on a ikaisempia Teg - malleja järeämpi. Sen omapaino on noin 10 t, kantavuus 12 t ja moottorin teho 66 k: : (90 hv ) DIN. Sen ohjaamo on aikaisemp.:w turvallisempi ja mukavampi ja varustettu mm. istuimen säädettävien käsinojien yhteyteen liitetyillä kuormaimen 2 -vipu ohjaimilla sekä ka t olle asennetulla ilmastointila i tteella (amerikkalainen [ 1ark I!? i c ldmaster, hi nta Rkr ). Hemek 830:n runk o - o~ja w( scn keskinivel on sijoitettu melko e tupäi:ihän ja moottori, jonka teho on 11 8 k;:: (160 hv ) SAE, sijaitsee keskini velen takapuolella..sen oma paino on 12 t ja ka ntavuus 12 t. METSÄTRAKTORIT Esitetyt metsätraktorit olivat melkein yk sinomaan kuormaa kantavia t yyppejä. Kaikki t raktorit olivat :nerkil tään tunnettuja, mutta useat malliltaan parannettuja tai aivan uusia. Ennestään tunnettuja traktorimalleja olivat rrm. Ford Teg 750, Hemek 650, Kockum KS - 875, 8 - pyörävetoincn Muir- Hill, Rottne Blondin 750, srw 21 Drivax, Teli Lokkcri, puolala inen Ursus, Va lmet 870CK ja 870 CN, saksalainen i'lelte, Vclvo- BM sr ja SM 868. Viimeksi mainittua malli a on toimitettu tähän mennessä o yli kpl. Uus i a metsätraktorimalleja olivat mm. Ford Teg 9o4-T, Hemek 830, Kockum KS-850, Valmet 882 KS ja Volvo-BM SM g-{1. Kuva 1. Nykyaikaisen ohjaamon istuin, missä säädettävät käsinojat ja kuormaimen 2 - vipuohjaimet 1

4 mm. kuormainten oh jaimet ovat tulleet yhä yksinke rtaisemmiksi ja myös ilmastointi l aitte ita on a l ettu ottaa käyttöön. KAATO-KASAUSKONEET Esitetyt lähinnä avohakkuisiin soveltuvat kaat o-kasa uskoneet olivat Kockum Industri AB :n, Lokomon t ehtaiden ja Östbergs Fabriks AB :n prototyyppikoneita. Kockwn 880 -kaato-kasauskoneen alustana on Kuva 2. Kuljet tajan henkilöauton kulj etusta varten traktorin perään asennettava teline Kockwn KS-850: ssä on 115 k\'j :n (156 hv ) (SAE ) moottori ja sen omapaino on t ja kant a vuus 10 t. Se pystyy kuormaamaan kaksi 3 m:n pinoa per äkkäin. Va lme t 882 KS poi kkeaa Valmet 880 K: sta va in suuremman moottorinsa (99 kw eli 135 h~ SAE) ja tilavamman ohjaamansa puolesta. Sen omapaino on 12.3 t ja kantavuus 12 t. moottoriteho on 107 kw (145 hv) DI N. Sen omapaino on t ja kantavuus 12 t. Kuorma i mena on Jonser ed Jet 66, jonka ulottuvuus on 6.6 m ja jonka hallinta t apahtuu 2-vipuohja imilla. Se pystyy kuormaamaan kaksi 3 m: n pinoa pe r äkkäin. Traktori on va rustettu ohjaamon katolle a s ennet ulla ilmastointilaitt ee lla. Volvo-BM SM 97Z : n Yl e isesti voi daan t odet a, että metsätrak torit ova t järeytyneet ja niiden ohjaamat kehittyneet ergonomisesti yhä par emmiksi ; Kuva 3. 2 Lokomon kaato- kasauskone 115 kw :n (156 hv ) (SAE) moottorilla va rus t ettu Kockum runko j uontotraktori. Kaato- kasausva rtena on J onseredin nivelpuomikuormai n, j onka nostokyky on 147 knm ( kpm ) j a ulottuvuus 6 m. Kaatolait teena on Bofors AB :n rakentama kaarevilla l e i kkuuter i l l ä va rustettu kaatopää, jonka pai no on 950 kg. Suurin kaatopaksuus on 50 cm. Koneen paino on 14.5 t. alusta na on 96 kh :n ( 130 hv) (SAE) moottorilla varustettu 3 - metriseksi l evennetty Lokkeri - runkojuontotraktori, jonka keinuakseli lukitaan jäykäksi kaat ovaiheen ajaksi. Kaato-kasaus va rtena on Cranab nivelpuomikuormain, jonka nostokyky on 137 knm : kpm ) ja ulottuvuus 7. 5 m. Kaa tola itteena on Ky. s. Pinomäen valmi stama ketjusahater äinen kaa t opää. Suurin kaatopaksuus on 50 cm. Koneen paino on t. Lokomon kaato-kasawjkoneen alustana on ÖSA :n va lmi stama alustakone ÖSA 270, jonka telin r akenne ja toiminta mahdollistavat sen, että ohjaama ja kaato- kasausvarsi t oi mivat automaattisesti vaakatasossa a i na 25 i'; :n maastonkaltevuuteen asti. Tämän ja pit källe kehitetyn ohjaamon ansi os ta koneen (JSA 670 -kaato-kasauskoneen Kuva 4. ÖSA kaato- kasauskone '

5 Kuva 7. Kuva 5. Valmet- prosessori Volvo-BM SM 88o - prosessori tuotoskyky kasvaa. ÖSA 270 on varustettu 120 k\v :n (163 hv) (SAE) moottorilla ja hydkaato r ostaattisella voimansiirrolla. kasausvartena on ÖSA:n nivelpuomikuormai n, jonka nostokyky on 196 knm ( kpm) ja ulottuvuus 7.5 m. Kaatolaitteena on ÖSA :n valmistama ketjusahateräinen kaatopää, jonka paino on 800 kg. Suurin kaatopaksuus on 56 cm. Koneen paino on 19 t. Yle isesti voidaan t odeta, että kaato -kasa uskoneiden kehittely on edelleen j atkunut, kun sen sijaan kaato - j uontakoneet ovat py syneet entisell ään. Ruotsin osalta t~~ä johtuu m~. siitä, että kaato-kasauskoneet soveltuvat Ruotsin nykyisiin konee llisiin korjuuketjuihin kaato- juontakoneita paremmin. PROSESSORIT J o tunnettujen merkkien, Kockum KS : n, Logma 3 10 :n (tähän mennessä valmistettu jo 128 kpl), Volvo -BM sr1 880 :n ja ÖSA 7 10 :n, lisäksi näyttelyssä esite 1tiin uutuuksina Tvigg, Valmet ja ÖSA prosessorit. Kuva 6. Tvigg - prosessori Tviggin, aikaisemmalta nirnel tään Eronemo, alustana oli Hemek 650 -ku ) ~matrakto ri, mutta se voidaa n asentaa mi ~~~ kuormat rakt oriin tahansa. Moni toimiosa ssa, joka voi daan ostaa eri!{seen, on yhc.cn kiinteful j a kahden liikkuvan karsintaveitsen muodosta ma karsintalaite, pystyssä olevin piikki teloin va rustettu syöttölaite ja ketjusa hateräinen, hydraulisesti toimiva katkontalaite sekä nivelpuomikuormain puiden siirtelylai tteena. Puut syötetään konee seen joko tyvi - tai latvapäät edellä. Syöttönopeus on 2.3 m/ s. Yhteen katkonta leikkaukseen kuluu 2 sekuntia. Kone sovel tuu cm :n paksui sille puille. ~1oni t oimiosan paino on 4 t ja kokona ispaino alustakoneineen noin 14 t. Kone on sarja valmistu..l {sessa. VaZmet- prosessorin a lustana on Va lmet 88o SP - runkojuontotraktori hieman l evennetty n~ ja puolite l oilla varustettuna. Monitoimiosana on Pika 50 varustettuna noin 7. 5 m pitkällä ns. läpi vetonoutopuomilla ja kiint eällä kouralla sekä apt eerauslaitteella. Apteerausl a itteessa puut voidaan kat koa vii teen valinna iseen pituuteen ja automaatti sesti määräpituuteen, esimerki ksi 3 - metri siksi. Koneesta on tekeillä sa rja. Kuva 8. ÖSA prosessori 3

6 Kuva 9. Kuva 10. ÖSA 710 -harvesteri {JSA prosessori on ÖSA prosessoria kevyempi ja ha lvempi ma lli. Sen a lusta na on joko Volvo - EM SM 868 ta i SM kuormat r aktori. Kars inta l a i tteena on kahteen nivelmattoon kiinnitetyt veitset. Katkonta l a i tteena on pyörösaha. Syöttöl a itteena on ko lme piikki telaa. Syöttökuor maimena on ÖSA nive lpuomi k uormain, jonka ulot tuvuus on 8. 5 m. Ohjaamona on a l ustatraktorin ohjaama e i kä erilline:1 ahjaamo, kuten ÖSA 7 10 : ssä. Koneesta on tähän mennessä r a kennettu 2 prototyy ppi ä. yks i~~ertaisempi, äyttelyssä nähdyn peruste ell a voidaa n todeta, että pi tkälle a utomati s oitu jen ja kalliide n proses:::;orei dcm li säksi on markk ino ille tulossa myös yksinj.;e rta i s empi a ja halve~pi a prosessori~llcja. Voi daan myös todeta, e ttä yhden mi ehen käyttö on ylei s t ynyt. l~ ykyis e t p~ osessorit s ove ltuvat kui te~".<; in lähinnei a vahakkui siin. HARVESTERIT l\äytte l yssä esite ltiin a voha l<..~u i s iin sove l tuva ÖSA harveste r i j a ha r vennusha k kuisiin t ark oitettu Li va b G 1 - harvesteri. {JSA 7ZO - harvesteri nu adostuu hieman ~uun n etusta ÖSA proscssorista li sättynä ÖSA kaatosam lla. Alust!l.:r.oneena on Livab G 1 - harvesteri joko S~'IV 21 -kuormatraktori tai ÖSA 270 -a lu sta~one. Kokonaispa i no on noin 23 t. Livab G Z on kaksiniveliselle 121 kw: n (165 hv ) (SAE ) moottorilla varustetulle a lusta l l e rakennettu harvesteriprot otyyppi, jonka alustan pituus on noin 12 m ja kokonaispaino noin 22 t. Leikkuuteräinen Bo f ors AB :n valmi stama kaato l a ite on k i innitetty nivelpuomiin, j onka ulottuvuu s on 10 m. Kar s intalaitteessa on yksi kiinteä ja kak s i liikkuva a veistä. Katkontala i t teena on pyör ösaha ja syöttölaitteena kaksi piik~ i telaa. Kone on tarkoitettu a lle 35 cm : n paksui sille puille. Uusi, tätä kehitty neempi prototyyppima lli on ~ulossa. Kaikki n äyttel yssä esitetyt harvesteri t o livat protot yyppejä, joi ta edelleen kehi tetään. Avohakkuukoneiden lisäksi y r ite t ään kehi ttää harvesteri a myös harvennus hakkui s iin. Kokonai s uude s saan n äytte ly osoitti, e ttä raska i den korjuukoneiden eri merkki en ja mallien lukumäärä on entisestään kasvanut. Entistä järeämpien mallien lisäksi on tu lossa myös kevyempiä mall eja. Samalla on todettava, että jatkuvaa kehittymistä korjuukaneiden pääominaisuuksissa ja yksi t y iskohdissa on edelleen t apahtuma s sa. Pääosa korjuuka lust osta sove ltuu lähinnä a vohakkuisiin, mutta harvennushakkuisiin s oveltuvia k oneratkaisuja etsitään edel l ee~~ in. J aakko Salminen f1etsäteho Revi ew 16/ EAVY TIMBER HAAVESTING M4.CHINES AT El1'1IA 73, :!. c:' descri ption of the ne, ; est heavy trade fa ir f or forestr-j ' s~ leden. METSÄTEHO ~achines / exhi bi t ed at EU.UA 73, the i nternati ona l SUOMEN METSATEOLLISUUOEN KESKUSLIITTO RY:N METSATYONTUTKIMUSOSASTO Rauhankalu 15 OOHO HELSINKI 17 Puhelin HELSINKI 1973 PAINOVALMISTE 1