edistää lapsen kannalta hyvän ympäristön suunnittelua tehdä nuorisotyötä antaa mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten parissa.
|
|
- Saara Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti 2014
2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on lapsiperheiden vapaaehtois-, palveluja etujärjestö. Varsinais-Suomen piiri on yksi Liiton kymmenestä piiristä. Sen alueella on 67 itsenäistä paikallisyhdistystä, joissa on jäseniä yhteensä ( ). Mannerheimin Lastensuojeluliiton tehtävänä Varsinais-Suomessa on koota lapsiperheet yhteen auttamaan toinen toisiaan tukea lapsiperheitä, lapsia ja nuoria erilaisten vapaaehtoisten työmuotojen avulla tuottaa lapsiperheille palveluja ajaa lapsiperheiden asioita kuntien päätöksenteossa edistää lapsen kannalta hyvän ympäristön suunnittelua tehdä nuorisotyötä antaa mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten parissa. Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3, Turku varsinaissuomenpiiri.mll.fi Varsinais-Suomen piirin toimisto on Turussa ja aluetoimisto sijaitsee Salossa. Lisäksi piirillä on kehittämisperhekeskus Marakatti Turussa. Piiri tekee tiivistä yhteistyötä Varsinais- Suomen kuntien ja useiden järjestöjen kanssa. Toimintaa tukevat mm. Rahaautomaattiyhdistys ja kunnat.
3 Sisällys Johdanto s Tukihenkilötoiminta MLL:ssa s Tukihenkilötoiminta vuonna 2014 s Tukisuhteiden solmiminen s Tukisuhteiden pituus s Kaveritoiminnan vuosi 2014 s Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan vuosi 2014 s Perhekummitoiminnan vuosi 2014 s Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan vuosi 2014 s Tarpeita tukihenkilötoiminnalle s Toiminnan prosessit s Kumppanuus osana vapaaehtoistoimintaa s Ehkäisevää työtä sivuava lainsäädäntö s Vapaaehtoistoiminnan korvaukset s Vapaaehtoistoiminnan dokumentointi ja raportointi s Vapaaehtoisten ammatillinen ohjaus s Vapaaehtoistyön eettiset periaatteet s Toiminnan vaikuttavuus ja arviointi s Tukisuhteiden arviointia s Tukihenkilöiden itsearviointi s Johtopäätökset s. 15 Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti 3
4 Johdanto Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin (MLL) tukihenkilötoiminnat ovat yksi järjestömme tärkeimmistä työmuodoista. Ne ovat piirin maakunnallisesti toteuttamia työmuotoja: Kaveritoiminta, Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta, Perhekummitoiminta ja Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta. Ne muodostavat kokonaisuuden, joka voidaan helposti kytkeä sekä kuntien että MLL:n omiin ammatillisiin palveluihin niitä täydentämään tai ne voivat olla osa perhekeskusten työtä. Tukihenkilötoiminnan historia ulottuu piirissämme luvun alkuun, jolloin saimme kunnilta sellaisia signaaleja, joissa ilmeni tukihenkilötoiminnan tarve ja hajanainen toimintakenttä. Nuorille suunnattu toiminta käynnistyi vuonna 2006, kun varsinaissuomalaiset kunnat olivat selvittämässä keskenään mahdollisuutta käynnistää tukihenkilöpankki. Kunnat olivat omaan kokemukseensa perustuen nähneet tärkeäksi toiminnan käynnistämisen kunnallisena vapaaehtoistoimintana. Samalla MLL:ssa ja muutamassa muussa lastensuojelujärjestössä tunnistettiin aukkoja palveluissa ja aito tarve toiminnalle. MLL:lla oli hyvää osaamista vapaaehtoisten ohjauksessa, joten katsottiin, että toiminnan toteuttaminen voisi lähteä käyntiin järjestövetoisesti yhteistyössä kuntien kanssa. Vuosina MLL:n valtakunnallisen Lasten ja nuorten puhelimen toimintaa organisoitiin uudelleen ja Varsinais- Suomen päivystyspiste lakkautettiin. Näin MLL:n Varsinais- Suomen piirillä oli käytössään noin 40 erityisesti lasten ja nuorten asioihin erikoistunutta vapaaehtoista päivystäjää, jotka olivat edelleen hyvin motivoituneita auttamaan nuoria. Syntyi ajatus, että heistä koulutetaan nuorille tukihenkilöitä. MLL:n toimesta tämä toiminta lähti nopeasti käyntiin Turun ja Kaarinan kaupungeissa. Toimintaan luotiin malli, jolla ajateltiin silloin olevan taloudelliset mahdollisuudet toteutua ilman RAY:n tukea. Toimintaa avustivat Turun ja Kaarinan kaupungit ja lisärahoitusta saatiin muutamalta säätiöltä. Vuoden 2009 aikana yhteistyössä valmistui Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja, jossa kuvataan tukihenkilötoiminnan laadunhallinnan ja kehittämistyön menettelytavat. Myös MLL:n Varsinais- Suomen piirin tukihenkilötoiminnan malli valmistui vuoden 2009 aikana ja siinä kuvataan järjestökohtainen vastuu ja toiminnan jatkuva kehittäminen. Toiminnan laajeneminen ja jatkuva kehittäminen on arkea. Toiminnan talouteen ja järjestämiseen liittyy aina haasteita, mutta kehittävällä työotteella niihin saadaan ratkaisuja. Samalla saadaan kokemuksia, joiden avulla toimintaa voidaan kehittää MLL:ssa valtakunnalliseksi sekä lisätä yhteistyötä kuntien ja järjestöjen kanssa. Tähän vuosiraporttiin on koottu tietoa tukihenkilötoiminnastamme, jota vapaaehtoiset toteuttavat. Raportista on rajattu pois ammatillinen tukihenkilötoiminta. Nyt on ensimmäistä kertaa koottu yhteen toteuttamamme tukihenkilötoiminta. Toivomme, että raportti antaa kattavan kuvan tukihenkilötoiminnasta, sen muodoista, laajuudesta ja vaikuttavuudesta. Pyrimme jatkossakin systemaattisesti kokoamaan arviointi- ja vaikuttavuustietoa ja paketoimaan sen vuosittain kansankieliseksi raportiksi. Turussa maaliskuussa 2015 Juhani Rantanen Päällikkö, lapsiperheiden tukipalvelut Perhekummitoiminta sai alkunsa Vauvaperhe -hankkeessa vuosina Lapsiperheiden tukihenkilötoiminta nousi yhdeksi hankkeen kehittämiskohteeksi ja sen tavoitteena oli vastata alkukartoituksen tarpeeseen lisäämällä keinoja vanhemmuuden tukemiseen ja vauva-arjessa jaksamiseen. Toimintaa lähdettiin kehittämään syksyllä 2005 työryhmässä, joka koostui sekä hankkeen että perusorganisaation henkilöstöstä. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta aloitettiin piirissämme vuonna 2011 Turun kaupungin Eviva-hankkeessa. Tällä hetkellä sitä toteutetaan RAY:n tuella Monikulttuurinen lapsi-ja perhetoiminta -hankkeessa, jossa kehitetään muun muassa toimintaan liittyvää ryhmätoimintaa. 4 Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti
5 1. Tukihenkilötoiminta MLL:ssa MLL:n tukihenkilötoiminta on vapaaehtoistyötä, jota toteutetaan ehkäisevänä työnä ja lastensuojelun avohuollon tukitoimena varhaisen tuen näkökulmasta. Tukihenkilötoiminta on tavoitteellista ja suunnitelmallista sekä vapaaehtoista kaikille osapuolille. Tukihenkilötoiminta ei korvaa ammattityötä. Tukihenkilötoiminta on ammatillisesti ohjattua ja yhteisiin laatukriteereihin perustuvaa vapaaehtoistoimintaa. Toiminnan lähtökohtina ovat lapsen ja nuoren etu sekä vanhemmuuden tukeminen. Yhteistyön muodot ja tukihenkilötoiminnan toteuttamiseen liittyvät vastuut on määritelty. Kaveritoiminta Kaveritoiminta on suunnattu 6-16-vuotiaille lapsille ja nuorille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita. Tavoitteena on parantaa lapsen tai nuoren ja hänen perheensä elämänhallintaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lapsi tai nuori tulee Kaveritoimintaan usein oman opettajan, koulukuraattorin, koulupsykologin tai kouluterveydenhoitajan ohjaamana. Myös vanhemmat voivat hakea lapselleen kaveria. Kaverista voi olla apua esimerkiksi silloin, kun lapsi tai nuori kokee itsensä yksinäiseksi tai hänellä ei ole vapaa-ajalla mielekästä tekemistä. Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on suunnattu vuotiaille lapsille ja nuorille, jotka tulevat toimintaan useimmiten kunnan lastensuojelun kautta. Tavoitteena on parantaa nuoren ja hänen perheensä elämänhallintaa. Tukihenkilö on mukana nuoren arjessa muun muassa koulunkäyntiin, kaveripiiriin, kotiin ja perheeseen, itsenäistymiseen ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa. Kunnan työntekijä määrittelee tuettavan lapsen tai nuoren tuen tarpeen ottaessaan yhteyttä tukihenkilötoiminnan ohjaajaan. Aloituspalaverissa tuen tarve vielä tarkennetaan ja tukisuhteelle asetetaan tavoitteet. Perhekummitoiminta Perhekummitoiminta on toimintaa, jossa tuki suunnataan odottaville äideille tai neuvolaikäisten lasten vanhemmille. Perhekummitoiminta on ehkäisevää ja tavoitteellista toimintaa. Perhekummi on tukihenkilö, joka tukee vanhemmuutta, lapsiperheen hyvinvointia ja vanhempien elämänhallintaa. Toiminta täydentää kunnan tarjoamia peruspalveluita osana MLL:n lapsi- ja perhetoiminnan kokonaisuutta. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan päätavoitteena on tukea maahanmuuttajaäitien kotoutumista ja suomen kielen oppimista, laajentaa sosiaalisia verkostoja sekä vähentää ennakkoluuloja. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan kautta maahanmuuttajaäidit saavat ystäväkseen suomenkielisen naisen, jonka kanssa he voivat harjoitella suomen kielen puhumista sekä tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan ja suomalaisiin tapoihin. Suomea puhuva vapaaehtoinen puolestaan pääsee tutustumaan uusiin kulttuureihin ja niiden tapoihin. Tukihenkilötoiminnan arvot: ihmisen arvostus, vapaaehtoisuus, avoimuus ja luottamus, ilo ja vastavuoroisuus. Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti 5
6 Tukihenkilötoiminta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirissä KAVERITOIMINTA LASTEN JA NUORTEN TUKIHENKILÖTOIMINTA PERHEKUMMITOIMINTA YSTÄVÄKSI MAAHAN- MUUTTAJAÄIDILLE Sijoittuminen palvelukokonaisuuteen - Hyvinvointia vahvistava varhaisen tuen muoto. - Nuori ei ole lastensuojelun asiakas. - Ongelmien kärjistymistä ehkäisevä tuen muoto. - Nuori voi olla lastensuojelun asiakas tai hänellä voi olla muu erityinen syy. Ehkäisevää tukea, joka on suunnattu odottaville ja neuvolaikäisten lasten perheille. Vapaaehtoistoimintaa maahanmuuttajaäitien kotoutumisen ja kielenoppimisen edistämiseksi Tuen tarpeen määrä - Tapaamiset 1-2 x kk - Tuen tarve usein nuoresta itsestään johtuva - Tapaamiset 2-3 x kk - Tuen tarve usein nuoren perhetilanteesta johtuva Tapaamiset n. 2 x kk Tuen tarve liittyy vanhemmuuteen ja perhearkeen. Tapaamiset n. 2 x kk Tuen tarve perhetilannekohtainen Tuettavan elämäntilanne ja perheen taustat Toiminnan tavoite ja sisältö Koulunkäyntivaikeuksia, koulukiusaamista ja oppimisvaikeuksia, motivaatioongelmia, ei mielekästä tekemistä vapaa-aikana, ei kavereita - Aktiivisuuden ja positiivisen asenteen lisääminen - Harrastuksiin tutustuminen ja mielekkään tekemisen lisääminen vapaaaikana kaveriyhteisössä - Elämänhallinnan vahvistaminen - Yhteistä aikaa aikuisen kanssa - Tukea koulunkäyntiin Perheen elämäntilanne haasteellinen; yksinhuoltajuus, avioero, kriisi perheessä, koulunkäyntivaikeuksia - Ammatillisen työn ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen - Vapaaehtoisen auttamisen niveltäminen viralliseen palvelujärjestelmään - Yhteistä aikaa aikuisen kanssa ja mielekästä tekemistä vapaa-ajalle. - Keskusteleva ote ja ongelmien ehkäisy Perheessä voi olla yksinhuoltajuutta, verkostojen vähyyttä, arjen hallinnan haastavuutta ja vanhemmuuden tuen tarvetta. Perhekummin kanssa tutustutaan eri toimintoihin ja etsitään uusia sosiaalisia verkostoja, jotta tukisuhteen päättyessä perhe ei jäisi ilman tukea. Vanhemmuuden tukeminen on yleisin tavoite, joka mm. sisältää keskustelua, yhdessä tekemistä ja lasten kanssa yhdessä tekemistä. Perhe tarvitsee tukea kotoutumiseen ja kielenoppimiseen. Lisäksi perheellä voi olla vähäiset kontaktit kantaväestön kanssa ja tiedot paikallisista harrastusmahdollisuuksista Tavoitteena on ehkäistä maahanmuuttajaäitien ja lasten syrjäytymistä vapaa -ajantoiminnan myötä. Toiminta rakentuu normaaliin vuorovaikutukseen; vapaaajantoimintoihin tutustumiseen, harrastamiseen, erilaisissa paikoissa yhdessä käymiseen, koko perheen tai lasten ja äitien puuhailuun. Ohjautuminen palvelun piiriin Ohjausotteen intensiivisyys Koulukuraattorit, opettajat, perhe- ja kasvatusneuvola, koulupsykologit, terveydenhoitajat, nuoren vanhemmat, nuori itse, aikuissosiaalityön sekä vammaispalvelun sosiaalityöntekijät Tukisuhteen tarkistus 4-6 kk:n välein, voidaan tehdä ilman lähettäjätahon läsnäoloa Toiminnan rahoitus RAY (85 %) Kunta (15 %) Raportointi Tukihenkilö raportoi kerran kuukaudessa, kunnalle raportoidaan sovitusti, MLL:n valtakunnallinen ja piirikohtainen toimintatilasto Lastensuojelun työntekijät, vammaispalvelun sosiaalityöntekijät Tukisuhteen tarkistus 3-4 kk:n välein, yhteistyössä kunnan työntekijän kanssa Kunta Kunta (75 %) RAY (25 %) Tukihenkilö raportoi kerran kuukaudessa, kunnalle raportoidaan sovitusti, MLL:n valtakunnallinen ja piirikohtainen toimintatilasto Neuvolan terveydenhoitajat ja perheohjaajat. Toimintaan voi hakeutua myös itse ja esim. MLL:n perhekahvilan kautta. Tukisuhteen tarkistus 6 kk:n välein. Voidaan tehdä ilman lähettäjätahoa. Tukihenkilö raportoi kerran kuukaudessa, kunnalle raportoidaan sovitusti, MLL:n valtakunnallinen ja piirikohtainen toimintatilasto. Mm. etniset yhdistykset. Toimintaan voi hakeutua myös itse ja esim. MLL:n perhekahvilan kautta. Tukisuhteen tarkistus 6 kk:n välein. Voidaan tehdä ilman lähettäjätahoa. RAY Tukihenkilö raportoi kerran kuukaudessa, kunnalle raportoidaan sovitusti, MLL:n valtakunnallinen ja piirikohtainen toimintatilasto. Muuta huomioitavaa Vanhemmille tarjotaan vanhemmuuden tueksi mahdollisuutta vanhempainryhmiin ja -iltoihin. 6 Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti
7 2. Tukihenkilötoiminta vuonna 2014 Avun saaneita Tukihenkilöitä odottavia Toiminnassa mukana olevia kuntia Kaveritoiminta Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Perhekummitoiminta Ystäväksi maahanmuuttajaäidille toiminta Yhteensä Toiminnan kautta sai apua 182 ihmistä. Tukihenkilöitä oli toiminnan piirissä yhteensä runsaat 150. Kaikki tukihenkilöt saavat yhteisen 20 tunnin koulutuksen, jonka jälkeen he perehtyvät valitsemaansa osa-alueeseen. Yhteisellä koulutuksella edistetään sitä, että tukihenkilö voi halutessaan siirtyä tehtävästä toiseen. Työntekijöitä tukihenkilötiimissä on kuusi, viisi ohjaajaa ja päällikkö. Perhekummitoiminnan ja Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan ohjaajat ovat myös piirin muissa tehtävissä ja tekevät osa-aikaisesti tukihenkilötoimintaa Tukisuhteiden solmiminen Tukihenkilösopimus voidaan solmia ammattilaisen, perheen tai tuettavan itsensä aloitteesta. Tukihenkilöä haettaessa otetaan yhteyttä tukihenkilötoiminnan ohjaajaan, joka selvittää asiakkaan soveltuvuuden toimintaan. Mikäli vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta ei ole sopiva tai riittävä tukitoimi, tai asiakas ei kuulu kohderyhmään, hänet voidaan ohjata tarvittaessa muun tuen piiriin. Jos tukihenkilötoiminta on sopiva tukitoimi, tukihenkilötoiminnan ohjaaja kartoittaa vapaita tukihenkilöitä ja tiedottaa tilanteesta tukipyynnön tekijälle. Tukisuhdetta valmisteltaessa tukihenkilötoiminnan ohjaaja selvittää sekä tuettavan että tukihenkilön tarpeet ja toiveet mahdollisimman yhteensopivan parin löytämiseksi. Huomioitavia tekijöitä ovat esimerkiksi sukupuoli, ikä, asuinpaikka ja kiinnostuksen kohteet. Lisäksi huomioidaan se, miten kauan tuettava on odottanut tukihenkilöä. Sopivan tukihenkilön löydyttyä sovitaan yhteinen aloituspalaveri tukisuhteen osapuolten kanssa. Tukisuhteella tulee olla alaikäisen lapsen huoltajan suostumus. Tukisuhde perustuu vuorovaikutukseen ja sen periaatteina ovat luottamuksellisuus, läsnäolo, kuunteleminen ja kohtaaminen. Tukihenkilö raportoi säännöllisesti tukisuhteen etenemisestä ja tapaamisista tukihenkilötoiminnan ohjaajalle Tukisuhteiden pituus Tukisuhteet solmitaan aina lähtökohtaisesti yhden vuoden ajaksi ja siihen ovat MLL:n tukihenkilötoiminnassa mukana olevat tukihenkilöt sitoutuneet. Tukisuhde alkaa aloituspalaverilla ja vuoden aikana tukisuhteita seurataan yhdestä kolmeen seurantapalaverin avulla. Kaveritoiminnassa ja perhekummitoiminnassa seurantapalavereja on vuoden aikana yleensä yksi, tukisuhdevuoden puolivälissä. Lastensuojelusta ohjautuvissa tukisuhteissa seurantapalavereja puolestaan pidetään tuettavan lapsen tai nuoren ja hänen elämäntilanteensa mukaan tarvittaessa ja useammin. Tukisuhde lopetettaan lopetuspalaverilla, missä myös kerätään palautetta tukisuhteen arviointikaavakkeen avulla. Saadun palautteen perusteella pyrimme kehittämään tukihenkilötoimintaamme. Tukisuhteiden kesto eri tukihenkilötoiminnan muodoissa vaihtelee. Suurin osa perhekummitoiminnan tukisuhteista kestää vuoden, maksimissaan yksi ja puoli vuotta. Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnassa sekä kaveritoiminnassa on usein tarvetta pidempikestoiselle tukisuhteelle. Varsinkin lastensuojelun kautta ohjautuvissa tukisuhteissa saattaa tuettavan elämäntilanne olla sen kaltainen, että tuen tarve ei vielä vuodessa häviä mihinkään. Tämän takia lastensuojelun kautta tukisuhteen aloittaneiden tukiparien suhteen kesto saattaa olla useitakin vuosia. Keskimääräinen tukisuhteen pituus lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnassa on kahdesta kahteen ja puoleen vuotta. Jos tukisuhde toimii ja siitä on selkeää hyötyä tuettavalle jatkossakin, jatketaan tukisuhdetta yleensä toisella vuodella, joskus vain puolikin vuotta kerrallaan, tuettavan tarpeen mukaan. Tämä tukisuhteitten suhteellisen pitkä kesto tietysti luo tilanteen, missä tukihenkilöt eivät vapaudu kiertoon eli uuteen tukisuhteeseen jonkun toisen lapsen tai nuoren kanssa. Ja näin ollen jonot toimin- Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti 7
8 nan pariin eivät purkaannu niin nopeasti kuin olisi toivottavaa. On kuitenkin katsottu tärkeäksi mennä lapsen etu kärkenä ja näin ollen jatkettu mieluummin jo olemassa olevia tukisuhteita, kuin lopetettu tukisuhde vuoden jälkeen vain sen takia, että joku muu tuen tarvitsija on jonossa. Tukisuhteiden pitkä kesto kertoo toisaalta myös toiminnan laadukkuudesta, kun homma toimii ja tuettavan elämäntilanne paranee tukihenkilön avulla, niin mikä sen hienompaa ja tulosvastuullisempaa toimintaa! 2.3. Kaveritoiminnan vuosi 2014 Kaverisuhteita on ollut vuonna 2014 voimassa yhteensä 71. Kaverisuhteiden lähtökohtana on yhden vuoden sitoutuminen toimintaan, mutta kaverisuhdetta voidaan jatkaa, kun kaikki osapuolet ovat halukkaita ja kun jatkaminen nähdään edelleen tarpeelliseksi lapsen tai nuoren kannalta. Kaverisuhteita päättyi vuoden 2014 aikana 26. Suhteet päättyivät vuoden määräajan täyttyessä tai esimerkiksi tukihenkilön muuttaessa toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille, lähtiessä armeijaan tai opiskelemaan, tuen tarpeen loppumiseen, yhteisen ajan puuttumiseen tai nuoren haluttomuuteen jatkaa kaverisuhdetta. Yhdessä tukisuhteessa siirryttiin lastensuojelun puolelle, kahdessa tukisuhteessa ammattilaisen antama tieto tuettavasta oli riittämätöntä haasteellinen tuettava. Kaverisuhteiden keskeisin sisältö on tukihenkilön ja tuettavan yhteinen mielekäs tekeminen vapaa-ajalla. Tukihenkilö tarjoaa tuettavalleen mahdollisuuden tehdä ja kokea asioita turvallisen ja luotettavan aikuisen seurassa. Mukavan tekemisen lomassa sujuu keskustelu ja näin luottamuksellistenkin asioiden käsittely yhdessä onnistuu luontevasti. lomassa sujuu keskustelu ja näin luottamuksellistenkin asioiden käsittely yhdessä onnistuu luontevasti Perhekummitoiminnan vuosi 2014 Perhekummitoiminnan 12 tukisuhdetta kohdistuivat pääasiassa yksinhuoltajaäitien tukemiseen. Uusia suhteita solmittiin yhdeksän ja viisi tukisuhdetta päätettiin. Tukea tarvittiin perheissä, joissa kaivattiin perheen ulkopuolista aikuista tukemaan vanhemmuutta. Muun muassa nuoret äidit kärsivät vähäisistä sosiaalisista verkostoista ja pienten vauvojen äidit kaipasivat tukea arjen hallintaan. Äidit kokivat itsensä yksinäisiksi ja väsyneiksi Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan vuosi 2014 Uusia ystävyyssuhteita käynnistyi vuoden 2014 aikana 20. Toiminnassa vapaaehtoisena oli 39 kantasuomalaista ja yksi saksalais- ja yksi venäläistaustainen sekä 39 maahanmuuttajanaista. Maahanmuuttajaäitejä oli toiminnassa mukana viidestätoista eri maasta: Marokosta, Iranista, Irakista, Turkista, Syyriasta, Somaliasta, Uzbekistanista, Egyptistä, Afganistanista, Kongosta, Thaimaasta, Venäjältä, Malesiasta, Sudanista ja Kolumbiasta. Tuettavat maahanmuuttajaäidit puhuivat seuraavia kieliä: englanti, ranska, ruotsi, venäjä, italia, espanja, turkki, kurdi, saksa, arabia, lingala, swahili ja arami. Kolme ystävyyssuhdetta päättyi noin kuukauden päästä alkamisestaan. Syinä olivat tukihenkilön elämäntilanteen muutos, sairaus ja paikkakunnalta pois muutto. Vuonna 2014 Liedon Säästöpankki tuki kaveritoiminnan laajentamista omalle toiminta-alueelleen Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan vuosi 2014 Lastensuojelusta ohjautuvia tukisuhteita oli vuoden 2014 aikana yhteensä 54. Suurin osa lastensuojelusta ohjautuvista tukisuhteista on kestoltaan yli vuoden pituisia suhteita. Keskimääräinen suhteen kesto oli kaksi vuotta. Vuoden 2014 aikana muutamia tukisuhteita päättyi alle vuoden kuluttua ja ennen sopimuskauden loppua. Niissä kaikissa tukisuhteen loppumisen syynä oli tuettavan nuoren elämäntilanne, muutto pois toiselle paikkakunnalle, sijoitus tai tuen tarpeen lisääntyminen ja nuoren oma rajaton käytös. Tukisuhteissa nousee sisältöä määrittelevänä tekijänä ykkössijalle mielekäs tekeminen vapaa-ajalla. Tukihenkilö tarjoaa tuettavalleen mahdollisuuden turvallisen ja luotettavan aikuisen seurassa tehdä ja kokea asioita. Mukavan tekemisen 8 Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti
9 2.7. Tarpeita tukihenkilötoiminnalle Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti 9
10 3. Toiminnan prosessit Tukihenkilötoiminnan ydinprosesseja ovat tukihenkilön valinta, tukihenkilön peruskoulutus, soveltuvuushaastattelu, itse tukisuhde ja tukihenkilön ammatillinen ohjaus. MLL:ssa jokaisella tukihenkilötoiminnan muodolla on nimetty vastuuhenkilö, joka raportoi työstään esimiehelleen. Jokainen vastuuhenkilö vastaa omalta osaltaan toiminnan toteuttamisesta tavoitteiden mukaisesti. Kehityskeskusteluilla ohjataan työn kohdentumista ja toteuttamista. MLL:n Varsinais-Suomen piirillä on voimassa oleva vastuuvakuutus ja vakuutusmaksujen maksamisesta on huolehdittu. Vapaaehtoisten vakuuttamisesta on huolehdittu asianmukaisella tavalla Kumppanuus osana vapaaehtoistoimintaa MLL:n Varsinais-Suomen piirin ammatillisesti ohjatun vapaaehtoistoiminnan perustana on tiivis kumppanuus sekä kuntien että muiden järjestöjen kanssa. Tällä varmistetaan, että lapset, nuoret ja lapsiperheet saavat määrällisesti enemmän, tarkemmin kohdennettua ja helpommin löydettävissä olevaa vapaaehtoista tukea. Yhteistyössä toimittaessa säästetään resursseja ja vältetään päällekkäistä toimintaa. Sopimuspohjainen kumppanuus Lastensuojelulaki velvoittaa kuntia siirtämään toimintansa painopistettä ehkäisevään työhön. Tämä on aiheuttanut sen, että järjestöjen tarjoamat ehkäisevät toimintamuodot ovat nousseet kuntien palvelukokonaisuuksissa entistä tärkeämmiksi. Kunnan ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä on alettu kehittää entistä kiinteämmän yhteistyön suuntaan, tavoitteena saumattomien palveluketjujen aikaan saaminen. Kunta voi avustaa MLL:n yksittäistä ehkäisevän tuen toimintamuotoa, kuten esimerkiksi nuorten tukihenkilötoimintaa tai lapsi- ja perhetoiminnan kokonaisuutta. Lapsi- ja perhetoiminnan kokonaisuus on vaihtoehtona joustava. Sen avulla voidaan vuosittaista toiminnan painopistettä muuttaa kunnan lapsiperheiden tarpeita vastaavaksi, kun asiasta sovitaan yhdessä kunnan työntekijöiden kanssa. Malli mahdollistaa myös MLL:n tarjoaman ehkäisevän tuen kokonaisuuden liittämisen osaksi kunnan Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaa. Tällöin voidaan puhua kunnan ja järjestön välisestä strategisesta kumppanuudesta. Strateginen kumppanuus on pitkäjänteistä ja ennustettavaa yhteistyötä, jolloin myös järjestö voi suunnata tietoisemmin omaa kehittämistyötään ja henkilöstöresurssejaan kunnan näkökulmasta tarpeellisiin ehkäisevän tuen muotoihin. Kuntakumppanit 2014 Kaveritoiminta Koski, Lieto, Paimio, Raisio, Salo, Turku, Uusikaupunki Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Lieto, Paimio, Parainen, Raisio, Salo, Turku Perhekummitoiminta Turku Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta Kaarina, Lieto, Raisio, Sauvo, Turku 3.2. Ehkäisevää työtä sivuava lainsäädäntö Lastensuojelulaki määrittelee lastensuojelun puitteet ja toimintatavat. Lastensuojelulaissa painotetaan ehkäisevän työn merkitystä ensisijaisena tukimuotona. Laki antaa hyvät puitteet ja perustelun MLL:n vapaaehtoiselle, ehkäisevälle työlle. MLL:n tekemä vapaaehtoistoiminta tukee vanhempana jaksamista ja on siten ennaltaehkäisevää sekä varhaista tukea tarjoavaa palvelua, joka kuuluu lastensuojelulain mukaisiin lastensuojelu- ja perhepalveluihin. Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä on tullut voimaan Lain tarkoituksena on suojella alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta ja siten edistää ja turvata alaikäisten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Lasten turvallisuuden edistäminen MLL:n vapaaehtoistoiminnassa -toimintaohjeessa on kuvattu menettelyt ja toimintatavat, joita soveltamalla MLL:n piiri voi ennaltaehkäistä tekoja, jotka vaarantavat alaikäisten koskemattomuutta ja turvallisuutta. Lisäksi toimintaohjeessa on kuvattu lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan menettely. MLL:n Varsinais-Suomen piiri on toiminnassaan sitoutunut lasten turvallisuutta ja koskemattomuutta edistäviin toimintatapoihin. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (asiakaslaki), jossa määritellään salassapitoa, vaitiolovelvollisuutta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamista koskevia kysymyksiä sekä asiakkaan osallistumista. Asiakaslaki vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallistumista. Laissa on myös säännöksiä alaikäisten itsemääräämisoikeudesta ja itsemääräämisoikeudesta erityistilanteissa. Laki koskee asiakkaan asemaa sekä viranomaisen että yksityisen järjestämässä sosiaalihuollossa. Henkilötietolaki määrittää vapaaehtoistoimintaa erityisesti vapaaehtoisten henkilötietojen keräämisessä, säilyttämisessä ja luovuttamisessa. Tämä koskee niin yksittäisiä vapaaehtoisia eri toimintamuodoissa kuin yhdistysten hallitusten jäseniä. Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvää lainsäädäntöä on paljon ja siihen perehdytään toiminnan tarpeen mukaan. 10 Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti
11 3.3. Vapaaehtoistoiminnan korvaukset MLL:n vapaaehtoistoiminta on täysin vapaaehtoista, mutta siitä ei kuitenkaan saisi aiheutua vapaaehtoiselle kuluja. Vapaaehtoisille maksettavissa korvauksissa noudatetaan seuraavia periaatteita: Vapaaehtoisille ei makseta palkkaa tai palkkioita Vapaaehtoisille korvataan tositteita vastaan kulut, joita tehtävä edellyttää ja joista on ohjaajan kanssa ennakkoon sovittu Vapaaehtoistoiminnan matkakorvausten ja muiden korvausten perusteet päätetään yhtenäisesti vuosittain tai ne on sidottu johonkin yleiseen taksaan 3.4. Vapaaehtoistoiminnan dokumentointi ja raportointi Vapaaehtoistoiminnan käytössä on sähköinen tietojärjestelmä, joka on pohjana sekä asiakassuhteiden hoitamiselle että vapaaehtoisten ohjaukselle. Tietojärjestelmästä saadaan kootusti tietoa kaikesta MLL:n Varsinais-Suomen piirin ohjaamasta vapaaehtoistoiminnasta; asiakkaista, vapaaehtoisista, vapaaehtoistyön määristä jne. Raportit ovat saatavissa kuukausittain ja niiden avulla voidaan jatkuvasti ohjata ja kehittää ammatillista ohjausta. Asiakastiedon dokumentoinnista huolehtivat aina ohjaajat ja dokumentoinnissa ja rekisterien ylläpidossa noudatetaan sitä koskevaa lainsäädäntöä. Kunnalle toimitettavista asiakastiedoista, tiedostojen säilyttämisestä ja hävittämisestä sovitaan ennakkoon ja menettelytavoissa noudatetaan lainsäädäntöä Vapaaehtoisten ammatillinen ohjaus Koulutus on osa tukihenkilön valinta- ja valmennusprosessia ja se on osallistujille maksutonta. Koulutuksen toteuttamisesta vastaa tukihenkilötoiminnan ohjaaja mahdollisuuksien mukaan työparin kanssa. Koulutuksessa käytetään alustusten lisäksi monipuolisia vuorovaikutuksellisia ja toiminnallisia menetelmiä. Ryhmä- ja parityöskentely ja tukihenkilöiden vierailut, osallistuminen ja keskustelu ovat tärkeitä työskentelyssä. Tukihenkilön peruskoulutus on vielä harkinta-aikaa molemmille osapuolille, jolloin sekä vapaaehtoisen että tukihenkilötoiminnan ohjaajan on mahdollista arvioida vapaaehtoisen soveltuvuutta tukihenkilöksi. Tukihenkilön peruskoulutuksen tavoitteena on tukea tukihenkilöksi kasvua. Koulutuksessa vapaaehtoinen saa perustietoa tukihenkilötoiminnasta ja valmiuksia tukihenkilönä toimimiseen. Hän sisäistää vapaaehtoistyön eettiset periaatteet ja ymmärtää vapaaehtoistoiminnan ja ammatillisen työn erot. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa omat voimavarat ja tiedostaa rajat tukihenkilönä toimimisessa. Koulutuksen jälkeen toimintaan mukaan haluavat haastatellaan, minkä avulla ohjaaja arvioi soveltuvuuden toimintaan. Tukihenkilöiden ohjaus, virkistys ja koulutuksellinen tuki Tukihenkilön ammatillinen ohjaus koostuu toiminnanohjauksesta, täydennyskoulutuksesta, tukisuhteen seurannasta, tiedottamisesta ja kiittämisestä. Ammatillisessa ohjauksessa annetaan palautetta ja kannustetaan tukihenkilöitä sekä luodaan edellytyksiä vertaistukeen ja uuden oppimiseen. Tukihenkilöt saivat säännöllistä ohjausta ja tukea työhönsä. Ohjaajat antoivat sekä yksilöllistä tukea että ryhmämuotoista tukea. Toiminnanohjauksia järjestettiin, niin että jokaisella oli mahdollisuus osallistua neljä kertaa vuodessa. Lisäksi tukihenkilöille oli tarjolla täydennyskoulutuksia, jotka pääosin järjestettiin yhteistyössä muiden vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Kiitos- ja virkistystilaisuuksia oli kaksi. Lisäksi tukihenkilöille ja tuettaville järjestettiin muun muassa seuraavaa toiminnallista ja sisällöllistä toimintaa: teatteripajoja, leivontailtoja, jousiammuntaa, geo-kätköilyä, muinaisleikkejä, koruaskartelua, retkiä Sagalundiin ja Söderlångvikiin ja Tulipysäkki -ilta palolaitoksella. Tukihenkilöiden peruskoulutuksissa koulutettiin 55 uutta vapaaehtoista. Toiminnanohjaus Yksilöohjaus, ryhmäohjaus, vertaisryhmätoiminta Kiittäminen Jatkuva palaute, arvostus, virkistystoiminta, tapahtumat, ansiomerkit Koulutuksellinen tuki Peruskoulutus, täydennyskoulutus Ammatillinen ohjaus vapaaehtoistoiminnassa Toiminnan seuranta Dokumentointi, arviointi ja puuttuminen tarvittaessa Tiedottaminen Tiedotteet, kirjeet, tapahtumakalenteri, nettisivut, sähköposti, tekstiviestit Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti 11
12 3.6. Vapaaehtoistyön eettiset periaatteet Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry on laatinut jäsenjärjestöjensä käyttöön vapaaehtoistyön eettiset periaatteet toimittaessa lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa. Eettisten periaatteiden laadinnassa ovat olleet mukana monet jäsenjärjestöt. MLL:n Varsinais-Suomen piirin piirihallitus on hyväksynyt ne piirin käyttöön. MLL:n Varsinais-Suomen piirin vapaaehtoisten ohjauksessa perehdytään vapaaehtoistoiminnan eettisiin periaatteisiin. Ne varmistavat toiminnan luotettavuuden ja laadukkuuden. Vapaaehtoisena toimit aikuisen roolissa. Työsi ei korvaa ammattityötä Toimit omana itsenäsi, omin tiedoin ja taidoin Oma elämänkokemuksesi ja persoonallisuutesi ovat työkalujasi Olet mukana vapaaehtoisesti Olet mukana toiminnassa omasta halustasi Toimintasi pohjana on vilpitön halu auttaa lapsia, nuoria ja lapsiperheitä Toimintasi vapaaehtoisena on vuorovaikutuksellista ja merkityksellistä Voit olla mukana toiminnassa, joka on parhaimmillaan mielekästä ja palkitsevaa kaikille osapuolille Antamasi aika ja tuki lapselle, nuorelle tai lapsiperheelle on tärkeintä Toimintasi on suvaitsevaa, tasa-arvoista ja puolueetonta Kunnioitat ihmisten erilaisia taustoja ja mielipiteitä etkä tuputa omia käsityksiäsi Arvostat perheiden itsemääräämisoikeutta Toimit yhteistyössä lapsen tai nuoren edun mukaisesti rinnalla kulkien, kuunnellen, auttaen ja tukien Saat tukea ja ohjausta vapaaehtoisena työskentelyyn Taustaorganisaatiosi huolehtii sinusta antamalla riittävästi tietoa, koulutusta ja tukea sekä nimeämällä yhteyshenkilön Vapaaehtoisena voit ottaa huolen puheeksi Aikuisena autat lasta, nuorta tai lapsiperhettä arkitilanteissa Ongelmatilanteissa sinun ei tarvitse yksin kantaa huolta ja vastuuta. Voit ottaa asian puheeksi yhteyshenkilösi kanssa Vapaaehtoisena sinua sitoo vaitiolovelvollisuus Kunnioitat saamiasi tietoja etkä levitä niitä ulkopuolisille Vaitiolovelvollisuutesi ei pääty, kun päätät vapaaehtoistyösi Vapaaehtoistoiminnan eettiset periaatteet varmistavat toiminnan luotettavuuden ja laadukkuuden 12 Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti
13 4. Toiminnan vaikuttavuus ja arviointi Vapaaehtoistoiminnan onnistumisen arviointi MLL:n Varsinais-Suomen piiri kerää säännöllisesti arviointitietoa tukisuhteista ja itsearviointitietoa tukihenkilöiltä. Tietoa kerätään toiminnan tavoitteiden saavuttamisesta, toiminnan vaikutuksista, vapaaehtoisten osaamisesta ja toiminnan puitteista. Vapaaehtoisilta kerätään palautetta omasta osaamisesta ja kehittymistarpeista, ohjauksesta ja puitteista sekä siitä, miten he ovat kokeneet onnistuneensa tehtävässä ja miten tehtävä on sopinut heidän elämäntilanteeseensa. Oman organisaation palautteessa kerätään tietoa sisäisestä työnjaosta, kokemusta omasta osaamisesta, kehittymistarpeista, toiminnan organisoinnista, johtamisesta ja puitteista. Mikäli kunta avustaa toimintaa, järjestetään kunnan kanssa vuosittain yhteinen suunnittelu- ja arviointipalaveri, jossa sovitaan tavoitteet seuraavalle vuodelle ja arvioidaan edellisen vuoden toiminnan laatua, määritellään kehittämistarpeet ja sovitaan niiden toteuttamisesta. Keskustelussa huomioidaan laadun kannalta olennaiset seikat ja kokouksesta tehdään muistio Tukisuhteiden arviointia Vastaajina tukihenkilöt, tuettavat, huoltajat ja ammattilaiset (1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=lähes samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä) Keskiarvo Tukisuhteesta oli hyötyä tuettavalle 4,36 Asetetut tavoitteet toteutuivat tukisuhteen aikana 4,19 Tukimuoto oli tilanteeseen sopiva 4,43 Yhteensä 4,32 Kun oli tukihenkilö ja sen kanssa tapaaminen, odotin tapaamista aina innolla. En olisi tällainen mitä nyt olen ilman tukisuhdettani. Meistä tuli oikeasti ystäviä tuon tukisuhteen aikana ja toivon, että se kestää vielä pitkään. On ollut ilo olla tuettavalle ehkä hyödyksi. Pienillä asioilla on joskus suuri merkitys. pojalla ei ollut kavereita lähtötilanteessa. Nyt päättyessä on ja harrastus löytynyt Lapselle muuta tekemistä kuin tietokone ja tie. On päässyt kokeilemaan uutta ja lapsi on saanut "laatuaikaa". Ihanaa kun tuntuu että joku on oikeasti välittänyt lapsesta. Poika sai huomiota tukisuhteessa. Löysi itselleen kaksi harrastusta. Oppi kulkemaan kaupungilla ja sai itseluottamusta lisää. Poika sai Tukihenkilöstä turvaa ja tukea itselleen. Itsetunto vahvistui ja kohosi. Vanhemmat sai aikaa toisilleen Vanhemmat saivat aikaa. Lapsi / nuori sai huomiota (monta lasta perheessä). Veli tuli läheisemmäksi. Pääsi harrastamaan asioita ja kokeilemaan uusia juttuja Reissuilta palasi aina hyväntuulinen lapsi ja hyvä mieli kesti monta päivää. Tapaamiset ovat selvästi vahvistaneet itseluottamusta. Auttanut poikaa paljon, koska ei olisi lähtenyt minnekään kotoa pois. Pääsee kokeilemaan omia asioita. Keilaaminen oli nyt se rakkain. Auttanut nyt meitä vanhempia selviytymään eteenpäin perheen asioissa. Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti 13
14 Tuettavan tilanteen muutos tukisuhteen aikana 4.2. Tukihenkilöiden itsearviointi (1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=lähes samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä) Tukihenkilötoiminta on ollut palkitsevaa 4,21 Olen saanut riittävästi tukea tukihenkilötoiminnan ohjaajalta tukihenkilönä toimiessani 4,48 Tukihenkilön peruskoulutuksesta on ollut hyötyä ja tukea 4,07 Tukihenkilön täydennyskoulutuksesta on ollut hyötyä ja tukea 3,86 Tiedottaminen on toiminut hyvin 4,46 Tukihenkilötoiminta on ollut toimiva tukimuoto tuettavalle 4,21 Ryhmätapaamiset ovat olleet hyödyllisiä 4,05 Virkistystoiminta on ollut mielekästä 4,07 Yhteensä 4,18 On ollut palkitsevaa todeta tuettavan ilo tapaamisista ja nähdä hänen itsetuntonsa kehittyvän. On hyvä tuntea itsensä tarpeelliseksi, se antaa tukihenkilölle intoa jatkaa vapaaehtoisena :) Antoisa tehtävä ja ihana on ollut huomata, että vaikka tukisuhde olisi loppunutkin, niin tuettava muistaa vielä. Olen siis tarjonnut hyvän aikuisen mallin tuettavalle. 14 Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti
15 5. Johtopäätökset Oikea-aikaista ja vaikuttavaa toimintaa MLL:n Varsinais-Suomen piirillä on kuntakumppaneita, joiden kanssa toimintaa toteutetaan. Toiminta onkin noussut merkittäväksi ehkäisevän työn muodoksi. Tukisuhteista kerätyn arviointitiedon pohjalta voidaan todeta, että toiminta koetaan oikea-aikaiseksi ja siitä on hyötyä tuettavalle. Suurin osa tuettavista ja heidän huoltajistaan oli sitä mieltä, että tukisuhteen aikana tilanne on muuttunut hyvään suuntaan. Mielekästä vapaaehtoistoimintaa Vapaaehtoisten itsearviointi kertoo, että tukihenkilötoiminta on osoittautunut mielekkääksi toiminnaksi, jossa vapaaehtoiset voivat kokea olevansa oikeasti hyödyksi. Ilman toiminnan ammatillista ohjausta tämä ei kuitenkaan toteutuisi. Vapaaehtoiset tarvitsevat tuekseen luotettavan ja osaavan ohjaajan. Ohjaajan osaamisessa korostuvat arvostava kohtaaminen, motivointi ja toiminnan arviointi. Tukihenkilötoiminnassa ohjaajien pitää kuitenkin jatkuvasti uudistaa omaa osaamistaan, jotta vapaaehtoiset ja tuen saajat kokevat saavansa toiminnasta iloa ja sisältöä elämäänsä. On ollut palkitsevaa todeta tuettavan ilo tapaamisista ja nähdä hänen itsetuntonsa kehittyvän. On hyvä tuntea itsensä tarpeelliseksi, se antaa tukihenkilölle intoa jatkaa vapaaehtoisena Minusta oli aina kivaa kun me nähtiin, usein kaupungilla ja siitä sitten mentiin aina jonnekki. Parhaiten on mieleen jäänyt, ku naurettii nii et kokis pursu nenäst. Ratkaisuja yksinäisyyteen ja arjen haasteisiin Tukihenkilötoiminta on hinta-laatu-suhteeltaan hyvä palvelu. Siinä voittavat kaikki, niin apua tarvitsevat kuin vapaaehtoisetkin, puhumattakaan kunnista, joille panostus tuottaa hyvinvointia ja sitä kautta säästöjä. Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti 15
16 MLL:n tukihenkilötoimintaa Varsinais-Suomessa Kaveritoiminta Tuomas Vuorela, p , Turun ja Loimaan seudut, Vakka-Suomi Sirpa Stenström, p , Salon seutu Ennaltaehkäisevää toimintaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi Kohderyhmä 6 16-vuotiaat lapset ja nuoret Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Katja Tamminen, p , katja.tamminen@mll.fi, Turun seutu Sirpa Stenström, p , sirpa.stenstrom@mll.fi, Salon seutu Ehkäisevää avohuollollista lastensuojelua varhaisen puuttumisen näkökulmasta Kohderyhmä 7 18-vuotiaat lapset ja nuoret Perhekummitoiminta Jaana Loimisto, p , jaana.loimisto@mll.fi Perheille maksutonta, vapaaehtoisten toteuttamaa ennaltaehkäisevää toimintaa Kohderyhmä odottavat perheet sekä perheet, joissa on neuvolaikäisiä lapsia Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta Hatice Kütük, p , hatice.kutuk@mll.fi Vapaaehtoistoimintaa maahanmuuttajaäitien kotoutumisen ja kielenoppimisen edistämiseksi Kohderyhmä maahanmuuttajaäidit Yhteystiedot Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri Perhetalo Heideken Sepänkatu 3, Turku p varsinaissuomenpiiri.mll.fi
Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi
Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri
LisätiedotVapaaehtoistoiminta antaa iloa!
Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Tukiperhetoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri ry. on voittoa tavoittelematon
LisätiedotMLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa
Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotMLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen
MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,
LisätiedotMonikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!
Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin
Lisätiedot19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena
19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan
LisätiedotTUAS - Nuorten tuettu asuminen
TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotEi tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi
Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotMurkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotEnemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta
Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!
ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.
LisätiedotHakemus ennaltaehkäisevän lapsi- ja perhetoiminnan kuntakumppanuudesta
1/6..2018 Lappeenrannan kaupunki Hallituskatu 5, 2. krs. 45100 Kouvola 010 422 8122 http://kymenpiiri.mll.fi Y-tunnus 0161113-7 Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on valtakunnallinen kaikille avoin
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotNUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotRovaniemen lapset ja perheet
Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotYhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke
Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo
LisätiedotToimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki
Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen
SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotNEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA
NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa
LisätiedotKansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö
Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotMirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus
Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön
LisätiedotYliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi
Kouluhenkilökunta Nuoren ja perheen tukena koulussa toimivat opettajien lisäksi myös oppilashuoltohenkilöstö (esim. terveydenhoitaja, koulukuraattori ja -psykologi), joiden puoleen voit kääntyä arjen pulmatilanteissa.
LisätiedotVanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013
Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille
LisätiedotPerheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla
Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotEsityksemme sisältö ja tarkoitus:
Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotJohanna Syrjänen (toim.) Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi
Johanna Syrjänen (toim.) Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 2010 Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry
LisätiedotLähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta
Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:
LisätiedotPerhetukea maahanmuuttajille
Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii
LisätiedotMLL:n Kainuun piiri Vierailu MLL:n Lapin piiriin Seija Karjalainen
MLL:n Kainuun piiri 2017 Vierailu MLL:n Lapin piiriin 20.5.2017 Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piiri ry Perustettu 1950 Vuosikokoukset, piirihallitus, puheenjohtaja Toivo Sistonen
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotYHDESSÄ ENEMMÄN Tuloksia ja oppimiskokemuksia
YHDESSÄ ENEMMÄN Tuloksia ja oppimiskokemuksia Sisältö Resurssit Tavoitteet Hankkeen toimintalinjat ja tulokset Matkan varrella opittua Hankkeen resurssit 2009-2013 RAY on rahoittanut hanketta kahdessa
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotVapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry
Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla
LisätiedotTyöllisty järjestöön!
Työllisty järjestöön! Hankekuvaus vuosille 2012 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa vuodesta 2005 lähtien. Hankkeen kautta
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotNuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le
Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi
LisätiedotOSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS
OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta
LisätiedotLASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO
LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotTasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013
Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.
Lisätiedot1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä.
1 Mitä lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on? Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin perustuvaa suunnitelmallista, ohjattua ja tavoitteellista vapaaehtoistoimintaa,
LisätiedotVAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN
VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan
LisätiedotOnko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta
Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle
LisätiedotLastensuojelun avohuollon laatukäsikirja
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,
LisätiedotLoimaan. Perhepalvelut
Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-
LisätiedotPERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä
PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL 20.11.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 KOHTAAMISPAIKAN MÄÄRITELMÄ Kohtaamispaikka on tarkoitettu lapsille, nuorille ja
LisätiedotUNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 )
UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 ) Lapsen ollessa vähintään 8 kk ja enintään 3 vuotta. Kun omat keinot vauvan/lapsen unirytmin löytymiseen eivät enää auta. Kun neuvolasta saatuja neuvoja on kokeiltu kotona. Mitä
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa XAMK:n kyselykartoitus perheille LAPE-koordinaattori, Kyselyn taustaa Toteutettu LAPE Etelä-Savon muutosohjelman osatoteutuksena syksyllä
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka
LisätiedotPeruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen
Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun
LisätiedotVapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena
Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n
LisätiedotPerhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa
Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia
LisätiedotGreen Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke
Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke Pelastakaa Lapset ry Vuonna 1922 perustettu kansalaisjärjestö, jossa tehdään töitä lapsen
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto
VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö
LisätiedotMLL kunnan kumppanina
MLL kunnan kumppanina MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Perhekeskus on palvelumalli, joka kokoaa yhteen lapsiperheiden hyvinvointia edistävät ja ongelmia ehkäisevät varhaisen tuen palvelut. 3. kerros
LisätiedotKetterän kokeilun nimi:perhekummitoiminnan käynnistäminen Kokeilun toteutusalue (maantieteellinen):_ Raasepori Kokeilun ajanjakso: syksy
Uudenmaan LAPE / Ketterät kokeilut tuloskortti Ketterän kokeilun nimi:perhekummitoiminnan käynnistäminen Kokeilun toteutusalue (maantieteellinen):_ Raasepori Kokeilun ajanjakso: syksy 2017-2018 Päivämäärä:
LisätiedotLastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä
Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
LisätiedotLastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset
Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite
LisätiedotTUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena
TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen
LisätiedotPerhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo
Perhekeskusfoorumi 20.9.2017 Hankepäällikkö Pia Suvivuo Hankkeen kehittämiskokonaisuus Lapsiystävällinen maakunta - toimintakulttuurin muutos Matalan kynnyksen palvelut, peruspalvelut Sähköiset palvelut
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
LisätiedotVALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015
VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotTÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016
RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä
LisätiedotPOIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT
POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus
TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen
LisätiedotLapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015
Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden
LisätiedotPerhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla
Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Yhtenä Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -muutosohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen korjaavasta
LisätiedotETAPPI-TUKI 03/12/2018
ETAPPI-TUKI Etappi-tuki on tarkoitettu Vaasan kaupungin omille oppilaille 1-9lk:lle Etappi-tukeen haetaan alueellisen ertu-ryhmän kautta hakemuksella Etappi-tuki on tarkoitettu niille oppilaille, joiden
LisätiedotLähemmäs. Marjo Lavikainen
Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotVapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena
Vapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena Vapaaehtoinen Anu Arhippainen Vapaaehtoisen rooli kotoutumisessa Mikä vapaaehtoista motivoi? Vapaaehtoinen järjestön näkökulmasta Vapaaehtoisen tukena
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotEmma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue
Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille
RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotNEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA
NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä
LisätiedotYHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA
YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA Seututapaamiset käynnistyvät maaliskuussa 2016. Seututapaamiseen kutsutaan yhdistysaktiiveja lähialueilta ja kuullaan mitä kaikkea on lähikunnissa käynnistymässä
Lisätiedot