Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sarion katsaus Eläinlääkäripäivien avajaisissa

Transkriptio

1 Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sarion katsaus Eläinlääkäripäivien avajaisissa Arvoisat kutsuvieraat, hyvät kollegat, naiset ja herrat, Syksyllä järjestettiin valtuuskunnan vaalit. Vaaleilla valittiin uusi valtuuskunta ja valtuuskunta valitsi liitolle puheenjohtajan. Lisäksi vuosi oli Eläinlääkäriliiton 121. toimintavuosi ja Suomen Eläinlääkärilehden 120 juhlavuosi. Juhlistimme Eläinlääkärilehteä Suomi eläinlääketieteen kielenä -seminaarilla keväällä. Tämä vuosi oli vaalivuosi. Valtuuskunta on ahkeroinut kolme vuotta ja vanhan valtuuskunnan viimeinen kokous oli viime viikonloppuna. Kiitän valtuuskuntaa aktiivisesta työstä ammattikuntamme hyväksi. Uusi valtuuskunta on myös järjestäytynyt ja seuraavat kolme vuotta valtuuskunnan puheenjohtajana toimii NN ja varapuheenjohtajana YY. Vaalit järjestettiin nyt syksyllä. Ehdokkaita oli runsaasti, lähes kaksinkertainen määrä valittuihin suhteutettuna, äänestysprosentti oli 31. Valtuuskunnan kokoonpano uudistui merkittävästi, yli puolet on uusia jäseniä. Ilahduttavasti yksityisen puolen työntekijät aktivoituivat ja heitä on valtuuskunnassa kaksi edustajaa, kun edellisessä valtuuskunnassa ei ollut yhtään. Valtuuskunta valitsi myös liiton hallituksen puheenjohtajaksi N.N. Valtuuskunta linjaa liiton toimintaa kevään kokouksessaan, mikäli haluat vaikuttaa liiton linjauksiin, ole yhteydessä valtuuskunnan jäseniin tai toimistoon. Suomen Eläinlääkäriliiton tarkoituksena on muiden seikkojen ohella olla yhdyssiteenä liiton jäsenten kesken sekä toimia eläinlääketieteen ja käytännön eläinlääkinnän edistämiseksi. Eläinlääketieteen edistäminen liiton toiminnassa perustuu suurelta osalta Eläinlääkärilehteen, jossa julkaistaan suomenkielisiä tieteellisiä julkaisuja. Myös Eläinlääkäripäivien posterinäyttely, jossa esitellään viimeaikaisia tutkimustuloksia valottaa tieteenalamme tutkimusta. Eläinlääkärilehti täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Sen kunniaksi Helsingin Yliopisto Viikin kampuskirjasto järjesti Suomi eläinlääketieteen kielenä - seminaarin Viikin kampuksen Infokeskuksessa. Seminaarin paneelikeskustelussa pohdittiin suomen kielen merkitystä tieteen kielenä ja erityisesti kielenä eläinlääketieteessä. Eläinlääkärilehden pitkäaikainen toimittaja, eläinlääkäri Rainer Stenius kehitti 1940-luvulla eläinlääketieteellistä suomenkielistä terminologiaa ja oli tarkka lehden oikeakielisyydestä. Lehti on ilmestynyt lähes tauotta jo 120 vuotta ja sama kielenvaaliminen jatkuu yhä. Eläinlääkäriliitosta Vuoden alkupuoliskolla liittoon palkattiin toiminnanjohtajaksi eläinlääkäri Marjatta Vehkaoja. Eläinlääkäri toiminnanjohtajana voi puhua liiton suulla ja edustaa liittoa erilaisissa tilaisuuksissa ja kuulemisissa. Lisäksi eläinlääkäri toiminnanjohtajana toimii vakituisena henkilönä myös kansainvälisissä yhteyksissä. Hänen näkemyksensä ammatista ja eläinlääketieteestä auttaa luotsaamaan toimintaa valtuuskunnan ja hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Tiedon jakamiseksi jäsenille sekä sen keräämiseksi jäseniltä liitto järjesti viime keväänä kuudelle paikkakunnalle suuntautuneen maakuntakierroksen. Maakuntakierros oli jatkoa viime vuonna tehdylle eläinlääkärien hyvinvointitutkimukselle ja kierroksen aikana käsiteltiinkin laajasti työssä jaksamista sekä työhyvinvointia. Eläinlääkäreitä työskentelee monissa paikoissa ja vaihtelevissa olosuhteissa. Yhteistä kaikille on tiukka sitoutuminen

2 työhön sekä henkisesti että usein fyysisestikin kuormittava työ. Eläinlääkäriys on pysyvä ja kattava olotila eikä eläinlääkäriyttä hevin karisteta pois. Työ nielaisee aimo osan jokaisen eläinlääkärin ajasta, siksi on myös aika ajoin syytä pohtia työn oikeutusta, sen etiikkaa ja moraalia. Vertaishenkilöt ovat työssä tarpeen, kollegaan voi turvata hankalissa ammattiasioissa ja eettisissä pohdinnoissa. Maakuntakierroksella tutustuttiin kollegaan, pohdittiin kollegiaalisuutta sekä keskusteltiin siitä, tulisiko kunnaneläinlääkärien kuulua työaikalain piiriin vai olisiko parempi jatkaa nykyisellä tavalla. Työaika-asiaa toivoisin jokaisen kunnaneläinlääkärin pohtivan myös omalta kohdaltaan. Eläinlääkärien työsidonnaisuus on suuri ja päivystysjärjestelyt eivät ehkä enää tätäpäivää. Liitolla Yksityisten eläinlääkäripalvelujen tuottaminen keskittyy edelleen. Haasteet ja vaateet Eläinlääkäriliiton toimintaan kasvavat. Eläinlääkärin ammattia voi harjoittaa ainoastaan eläinlääkäri. Tämä on syytä muistaa, eikä myydä itseään ja osaamistaan liian halvalla. Myöskään ei ole syytä antaa päätäntävaltaa eläinlääkinnässä tai eläinlääketieteessä muille. Liitossa on päivitetty yksityisen palveluntuottajan työehtosuositus, joka on minimisuositus. Kuluneena vuonna on erityisesti kannattanut olla Eläinlääkäriliiton jäsen. Jäsenmaksuun sisältyy liiton vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Sitä ei ole saatavissa näin vähäisellä vuosimaksulla. Eläinlääkärit joutuvat työssään entistä useammin tukeutumaan lainoppineiden neuvoihin; milloin työsuhdeasioissa ja milloin työasioissa. Liiton jäsenet saavat toimistolta neuvoja ja apua sekä hallitukselta lisäksi taloudellista tukea muun muassa oikeudenkäynteihin. Praktisoiville eläinlääkäreille tarjotaan jäsenetuna reseptipalkkioiden tilitysjärjestelmä Puhdin kautta. Eläinlääkäreille, jotka eivät ole liiton jäseniä palvelu on maksullista. KÄÄNNETÄÄN RUOTSIKSI KURSIVOITU OSA Liitto on tehnyt hartiavoimin töitä myös eläinlääkärien työn tunnettuuden lisäämiseksi. Tavoitteena on tehdä opiskelujaan suunnitteleville tiedoksi työn monipuoliset mahdollisuudet. Olemme esitelleet erityisesti yrittäjyyttä ja sen tuomia ammatillisia lisähaasteita. Eläinlääkäriyrittäjyyden tunnetuksi tekemiseksi liitto jakaa tänä vuonna ensimmäisen Suomen Eläinlääkäriliiton yrittäjäpalkinnon. Vuoden alussa perustettiin uusi koulutuspoliittinen valiokunta pohtimaan opiskelijoiden sisäänottoa sekä yhteiskunnan tarpeita eläinlääkärin koulutukselle. Koulutuspoliittinen valiokunta keskittyy nimensä mukaisesti politiikkaan ja pohtii laajasti myös kansainvälisiä eläinlääkärien koulutukseen ja työhön vaikuttavia asioita. Liitto on kuluvana vuonna aloittanut aktiivisen yhteistyön Tarton yliopiston kanssa. Saimme kutsun Suomalaiset eläinlääkärit Tartossa, Suolet ry:n kymmenvuotis juhliin keväällä. Lisäksi liitto järjesti Tartossa kahteen kertaan kirjanpitokurssin, joka järjestetään vuosittain tiedekuntamme opiskelijoille Suomessa. Uusi yliopistolaki muutti yliopistolla työskentelevien työsuhteet, he eivät enää työskentele valtiolla. Siksi liitto päätti perustaa uuden yliopistovaliokunnan tehostamaan yliopistolla työskentelevien eläinlääkärien edunvalvontaa. Valiokunnan työskentely on alussa, eilen pidettiin ensimmäinen yliopistolla työskentelevien eläinlääkärien ilta. Lisäksi yliopistolle on valittu kaksi eläinlääkäriä luottamusmiehiksi. Johtajakoulutus

3 Liitto omistaman Fennovet Oy:n kanssa johtajakurssia syksylle Tämä koulutus on tarkoitettu kaikille johtavassa asemassa oleville eläinlääkäreille niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Johtajakoulutus helpottaa niin yritysten kuin organisaatioiden johtamista ja antaa uusia ajatuksia toimintojen kehittämiselle. Eläinlääkärit tarvitsevat johtajakoulutusta, jotta emme luopuisi johtavasta asemastamme liian helpolla! Eläinlääkäriliiton osastolla D21 Talvipuutarhassa on esillä yhteenvedot sekä hyvinvointikyselyn että lukijatutkimuksen tuloksista. Osastolla esitellään myös ja yksityissektorin työehtosuositusta. esitellään. KÄÄNNETÄÄN RUOTSIKSI KURSIVOITU OSUUS: Eläinlääkärien muistelot Eläinlääkärien muistoja Eläinlääketieteellisen korkeakoulun ajoilta kerättiin vuosina 2012 ja Eläinlääkäriliiton seniortoimikunta piti tärkeänä, että EKK:n historia 50 vuotta itsenäistä aikaa saataisiin tallennettua. Muisteloita kertyikin runsaasti. Dosentti Anneli Mäkelä-Alitalo toimitti muistelukirjoituksista kirjan Lehmästä leopardiin. Kirjaan on koottu noin N eläinlääkärin, perheenjäsenen ja myös muiden ammattikuntien muistoja. Kirjaa toimittaessaan Mäkelä-Alitalo on miettinyt eläinlääkärien ammattikunnalle tyypillisiä asioita. Mikä on ollut pysyvää lähes sadan vuoden aikana, jotka kirja kattaa. Kirja valottaa hauskasti ja ilkikurisesti eläinlääkärien ammattia ja ammattimoraalia. Työhön sitoutuminen on siinäkin vahvasti läsnä. Ammattia on harjoitettu tarmokkaasti ja ahkerasti, työ on mennyt vapaa-ajan ja perheen ohi. Merkille pantavaa on myös kollegojen kiusoittelu ja koiruudet. Viime Eläinlääkäripäivienen jälkeen liittoon on liittynyt 146 jäsentä ja liitosta on eronnut tai erotettu 13 jäsentä. Nyt Eläinlääkäriliitossa on jäsentä. Olemme saaneet suruviestejä seuraavien kollegojen kuoltua: Norman Adel, Jouko Asikainen, Kalevi Eestilä, Risto Juola, Susanna Kangas, Johan Karlsson, Jorma Kauhanen, Elina Kitinoja, Paavo Kurkela, Runa Lagus, Erkki Luukka, Onni Mättö, Pekka Nurmio, Henry Schreck, Seppo Soro, Kalle Stauffer, Oiva Tiainen, Jaakko Urmas, Pekka Urmas, Bruno Wingisaar. Pyydän teitä nousemaan ja kunnioittamaan poismenneiden muistoa hetken hiljaisuudella. Eläinlääkäriliitto toimii aktiivisesti uuden lainsäädännön valmistelutyössä. Eläinsuojelulain uudistamistyö jatkuu. Valmistelua varten eläinsuojeluvaliokunta on järjestänyt eri eläinlajien hyvinvointiseminaari. Seminaareissa on kerätty eläinlajikohtaisesti eläinten hyvinvoinnin kannalta olennaisia asioita. Eläinlääkärien tehtävä on ylläpitää keskustelua eläinten hyvinvoinnista. Hyvinvointi on paljon laajempi käsite kuin eläinten suojelu. Tehtävämme on asiantuntijoina edistää eläinten hyvinvointia sekä siitä käytävää keskustelua. Eläinlääkärien on syytä olla jotain mieltä eläinten jalostuksesta, eläinten pitopaikkojen olosuhteista sekä eläinten inhimillistämisestä. Mielipiteiden on syytä perustua tutkittuun ja punnittuun tietoon. Kansainvälinen toiminta on ollut aktiivista. FVE, PM, Lehti.

4 PÄIVITÄ:Kuluneen vuoden aikana kuntauudistushanke ja sosiaali- ja terveystoimen uudelleen järjestäminen ovat keskusteluttaneet kansalaisia ja erityisesti poliitikkoja. Huoli terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen järjestämisestä kestävälle väestöpohjalle siten, että palvelut säilyvät lähellä niitä tarvitsevia, on aiheuttanut vähintäänkin lööppejä iltapäivälehtien etusivuilla. Eläinlääkärien kannalta on tärkeää, että keskusteluun sisällytetään myös ympäristöterveydenhuollon sijoittuminen toimintakentässä. Meidän työmme on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä ja siksi on olennaisen tärkeätä, että ympäristöterveydenhuolto säilyy tulevissa järjestelmissä perusterveydenhuollon yhteydessä. Kummankin toiminnan tavoitteena on suojella ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Työmarkkinatilanne PÄIVITETTY Elokuussa työnantajien ja työntekijöiden edustajat solmivat laihan työllisyys- ja kasvusopimuksen. Lääkärikartellin ja Kuntatyönantajan kesken päästiin sopimuksen mukaiseen palkkaratkaisuun lokakuun lopulla. Kuntatyönantajan ja liiton edustajat pohtivat kuluvan vuoden aikana kunnaneläinlääkärien päivystysrasitusta ja eläinlääkäripäivystystä. Kunnaneläinlääkärin työsidonnaisuus on edelleen asia, johon on löydettävä ratkaisuja. Vähitellen alkaa olla aika, jolloin on tehtävä rakenteellisia muutoksia. Nyt tehdyssä työmarkkinasopimuksessa päivystykseen saatiin pieni muutos. Iltapäivystys tulee alkamaan kello 16 entisen kello 17 sijaan. Sopimukseen kirjattiin myös lupaus työryhmästä, joka alkaa valmistella taksakortin muutoksia. Tosin rahaa oli tällä kierroksella jaossa niin vähän, että suuria korotuksia ei ole odotettavissa. Valtion ja yliopiston sopimuksen piirissä olevien kuukausipalkkoja korotetaan työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti. Korotukset tulevat voimaan ensi kesänä. Vuosiloman tai lomarahavapaan aikana sairastuminen siirtää vapaan pitämisen eteenpäin. Sairaana ei tarvitse enää lomailla, vaan karenssi poistuu sopimuskauden alusta lukien. Kuntien tulee säästää ja senpä vuoksi on esitetty, että eläinlääkintähuollosta säästettäisiin. Uusia tuulia Uusi valtuuskunta tulee linjaamaan liiton toimintaa kevätkokouksessan. Lisäksi tavoitteena on kerätä jäseniltä tietoa jäsenkyselyillä toiminnan suuntaamiseksi ja painopisteiksi. Kaikki akavalaiset ammattiyhdistysliitot panostavat erityisesti jäsenten kuuntelemiseen ja kuulemiseen. Tarpeet tulevat jäsenistöstä, ja myös Eläinlääkäriliitossa kehitetään menetelmiä jäsenistön kuulemiseksi. Maakuntakierroksen innoittamana olemme päättäneet tehdä vuosittaisia tapaamisia eri kaupungeissa. Tavoitteena on kolmesta neljään tapaamista. Näissä käsitellään ajankohtaisia liiton asioita ja kerätään jäsenten kuulumisia ja ajatuksia. Tavoitteena on mahdollistaa kollegojen keskinäiset tapaamiset ja jalkauttaa liiton henkilökuntaa. Jäsenkuntamme kasvaa vauhdilla, eivätkä kaikki enää tunne toisiaan. Eläinlääkärien keskeinen vapaa-ajan vietto on hiipunut vuosikymmenten varrella ja tätä on tarkoitus piristää liiton kiertueilla. Eläinlääkärit pitävät tärkeinä myös paikallisseurojen toimintaa. Paikallisseurojen kokouksista ja toiminnasta olisi mukava saada lukea myös Eläinlääkärilehdestä.

5 Uuden valtuuskunnan myötä demokraattisesti valittuja valtuuskunnan jäseniä värvätään aktiivisesti liiton toimintaan. Valiokunnista on noussut ajatus siitä, että valiokuntien puheenjohtajat tulisi valita valtuuskunnan jäsenten keskuudesta. Valtuuskunnan jäsenten aktivoiminen liiton toimintaan on ollut toimintasuunnitelmissa vuosia. Tämä on toivottavasti keino, jolla demokratian ääni kuuluisi tehokkaasti liiton toiminnassa. Eläinlääkäripäivien kassiin on jaettu yhteystietojen päivityslomake. Liiton jäsentiedote on muuttunut sähköiseksi Uutiskirjeeksi ja se toimitetaan ilmoittamaanne sähköpostiosoitteeseen. Koska kaikki jäsenet eivät ole päivittäneet sähköpostiosoitettaan, jää melko moni kollega ilman Uutiskirjettä, siis entistä Jäsentiedotetta. Päivitä siis osoitteesi, niin saat uusimman tiedon liitosta. Ja ne, jotka eivät käytä sähköpostia voivat tilata paperisen Uutiskirjeen liiton toimistosta. Kiitos Lausun suuret kiitokset Eläinlääkäriliiton koulutusvaliokunnalle, Fennovetin ja liiton toimiston henkilökunnalle. Olette jälleen tehneet käsittämättömästi työtä valmistellessanne meille tämän vuoden Eläinlääkäripäivät. Nautitaan päivistä ja yhdessä olosta. Laajennetaan omia näkemyksiämme ja jaetaan kokemuksia! Antoisia Eläinlääkäripäiviä. Lisätietoja: puheenjohtaja, ELL Kirsi Sario, puh ja