Sisältö. 5. Mapress -liitäntätekniikka 5.1. Mapress -puristusliitosjärjestelmä Putkien ominaisuuksia Putkien työstäminen 43

Transkriptio

1 Sisältö 1. Vesi 1.1. Suomessa paljon pintaa, mutta vähän vettä Vesi Euroopassa ja kauempanakin Veden kiertokulku Vesi ja ihminen Vesi kauppatavarana Pohjavesi, raakavesi Pintavesi, raakavesi Oma kaivo Raakaveden puhdistus kulutukseen 2.1. Talousveden perusvaatimus Pintavesi puhdistetaan Pohjavesi Talousveden laatuvaatimus Helsingin talousveden puhdistus Puhdistettu vesi kuluttajalle Kunnallinen vedenjakeluverkosto Oman vesilaitoksen vesi Veden kulutus ja säästäminen 3.1. Vedenkulutuksen mittaus vuosia sitten Vedenkulutuksen muodostus Vedenkulutuksen mittaus Veden käyttö ja käyttötottumukset Veden säästäminen Keskiraskas sinkitty teräsputki 4.1. Putki Putken osat Putkien työstäminen Verkoston koepaine Ruostumattomat ja haponkestävät teräsputket Mapress -liitäntätekniikka 5.1. Mapress -puristusliitosjärjestelmä Putkien ominaisuuksia Putkien työstäminen Kupariputket 6.1. Erilaisia kupariputkia Cu-putkenosia CU-putkien työstäminen Kupariputken liitokset Cu-asennus 50

2 7. Uponor -komposiittijärjestelmä Putken ominaisuuksia ja työstämistä Wirsbo-PEX -käyttövesiputket 8.1. Putken ominaisuuksia Uponor -suojaputket ja hanakulma Uponor -PEX -käyttövesijärjestelmä Putkien asennus Muoviputkiston hitsausliitos Putkien kannatus ja eristys Vaatimuksia kannakkeille ja kannakoinnille Kannakointitavat Lämpölaajeneminen ja peitelaippa Putkien lämmöneriste Veden kondensoitumisen esto Eristys vuorivillakouruilla Muita eristeitä Eristyskohteita ja -tapoja Asbesti eristeessä Korroosio ja putket Korroosio putkistoissa Korroosion esto Vesijohtojen varusteet Sulkuventtiilit Yksisuuntaventtiili l. takaiskuventtiili Erilaiset venttiiliryhmät Sekoitusventtiilit Varoventtiili Mittareita Kasteluposti Pumppu Keskipakopumppu, asennus ja käynnistys Säätö Verkoston ominaiskäyrä Varusteiden asennus Erilaisia vesijohtoputkituksia Putkien sijoitus rakennuksessa Vesijohtomelu ja sen eliminointi Veden sopiva lämpötila ja paine Juomavesi, verkostovesi Kunnallinen käyttövesi Muovivesijohtoputkituksia Vesijohtoputkitukset metalliputkin 111

3 15. Elpotek-asennuselementti Lämpimän käyttöveden valmistus Vedenlämmitin Erilaisia veden lämmitystapoja Lämpimän veden säätö Kosteuden ongelma kiinteistössä Märkätilat Kylpyhuoneen kosteus Kalustus ja kalusteet Pesuallas laitteineen Tasapohja-allas ja kaatoallas Pyykinpesukoneet Astianpesuallas, tiskipöytä Suihku Kylpyamme Lattiakaivoja WC-laite Hätäsuihkut Yhteenveto kalustuksesta Palonsammutuslaitteet Tulipalon sammutukseen varautuminen Palopostit Automaattinen sprinklerlaitos Vesivuodon havaitseminen ja paikallistaminen ONE-PRO vuoto-ja kosteushälytin Kosteus ja homevaurioiden ehkäisy Vesivuodon korjaus, Munters Oy Kiinteistön ulkopuolisia paineputkia Vesijohtojen mitoitus Erikoistapauksia Mitoitusmenetelmiä Mitoituksessa huomioitavaa Mitoitusedellytykset Taulukkomitoitus, esimerkki Laskennallisen mitoituksen periaate 179

4 14 Vesi ja raakaveden hankinta Pintaveden ottopaikoista Päijänne on Suomen tärkein järvi. Asikkalanselältä otetaan raakavesi lähes miljoonalle suomalaiselle. Laadultaan erinomainen vesi virtaa Päijänteen pinnan korkeudesta johtuen tunnelissa omalla paineellaan pääkaupunkiseudulle 120 km pitkän Päijänne-tunnelin välityksellä. Tunnelin puolivälissä sijaitsevassa Kalliomäen voimalaitoksessa virtauksesta otetaan ylimääräinen energia talteen ja muutetaan sähköksi, ekoenergiaksi. Raakavesi otetaan 26 metrin syvyydestä ja 350 metrin päässä rannasta, joten lämpötila pysyy tasaisena kautta vuoden. Tällä on positiivinen vaikutus veden laatuun ja verkoston kuntoon. Tämän lisäksi Päijänne-tunnelissa on kolme käyttö- ja valvomoasemaa: Asikkalan vedenottamo, Korpimäen pumppaamo ja Ylästön sulkukeskus. Vedenpuhdistuslaitosten käyttölaboratoriot ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus valvovat veden laatua ja varmistavat, että se täyttää kirkkaasti sekä Suomen että Euroopan Unionin laatuvaatimukset. ) I E = = I A L A JJ= 2 E A 4 = = = L A D = E J= 2 A JK A E 8 = J= = E = E A L E = = EJ I 8 = J= = - I F 0 A I E E 2 EJ I E 8 = D = = K F K E Päijänne-tunneli on maailman pisin yhtenäinen kalliotunneli. Noin 120 kilometriä pitkä tunneli otettiin käyttöön sen valmistuttua Hanasta tulevan veden tulee olla kirkasta ja väritöntä. Näetkö kuvasta mitä laskuputken päässä oleva poresuutin tekee vesivirralle? 14

5 Veden kulutus ja säästäminen Käyttöpisteen oikea painetaso varmistaa oikean ja taloudellisen vedenkulutuksen. Pienentynyt veden virtausnopeus putkistossa vähentää korroosion riskiä, pienentää äänenmuodostusta sekä vipuhanan nopealla sulkemisella aikaan saatavia paineiskuja. Pienentynyt veden virtausnopeus ei myöskään irroita putken seinämistä niihin muodostunutta kerrostumaa hanojen tukkeeksi. Lisäksi lämmitysenergian kulutus laskee lämpimän käyttöveden kulutuksen laskiessa. Vakiopaineventtiili alentaa vedenkulutusta 5-25 %. 35 Vakiopaineventtiili alentaa veden kulutusta noin 5-25 %. Putkiston ääniongelmat pienenevät tai poistuvat kokonaan ja putkiston korroosiovauriot vähenevät. 8 A I EF K EI JA J= = = F K F = J= = K K JK I L A H I J 8 A I EJ H EJ E EE L A I EL = H= I J = = L A H I J F = E A A O F EJ K K JK I Vesijohtoverkoston paine saadaan yleensä aikaan vesitornin avulla. Painetta on oltava kylliksi, jotta käyttöpisteestä, hanasta, tulee haluttu vesimäärä. Painetta ei saa olla liikaa, sillä se moninkertaistaa veden kulutuksen ja lisää laitteissa virtauksen aikana syntyvää ääntä. 4 = = = L A I E F E J= L A JJ 2 K J EI J 2 K J EI J Viereisessä kuvassa on Oras -vakiopaineventtiili. Venttiilillä säädetään kiinteistön vesijohtoverkoston yläpaineen raja vakioksi. 8 EF K D = = L = E F = E A L A JJEE E 8 EF K D = = JA D = = Oras Oy:n kuvassa näkyy vakiopaineventtiilin hyöty vedensäästössä. Suihkusta tulevien vesimäärien erotus on 24 l/min - 12 l/min = 10 litraa minuutissa. E $ 2 = % E! 2 = " E! 2 = 8 = E F = E A " 2 = # # 2 = # # 2 = # # 2 = + -, + * ) Oikea vesivirta on vedensäästöä Ammekylpyjä lukuunottamatta suoritamme lähes kaiken peseytymisen virtaavalla vedellä. Tällaisessa tapauksessa veden säästö edellyttää oikeaa vesivirtaa. Tarvittaessa saatava vesivirta tulee vipu- ja termostaattihanoista, valokennohanoista ja kohta hipaisukytkinhanoista. Hanoissa on jo valmiiksi säädetty kylmän ja lämpimän veden sopiva sekoitussuhde, joten sitäkään ei tarvitse enää kokeilemalla saada kohdalleen. A Sulkuventtiili B Vesimittari C Sulkuventtiili D Yksisuuntaventtiili E Paineenalennusventtiili 35

6 52 7. Uponor-komposiittijärjestelmä Kiinteistön vesijohdot, osat ja asennus Uponor-komposiittijärjestelmää voidaan käyttää kaikkiin rakennuksessa tarvittaviin kohteisiin, kuten vesijohto-, lämmitys- ja jäähdytysputkistoihin. Ilman tulitöitä tapahtuvan asennuksen ja putken valmiin pinnoitteen ansiosta. Putki soveltuu erityisen hyvin pinta-asennuksiin ja korjausrakentamiseen. Uponor-putken materiaalit ovat korroosionkestäviä ja muovinen sisäputki on erittäin hygieeninen. Putki säilyttää muotonsa myös taivutettuna ja sitä voidaan taivuttaa joko käsin tai järjestelmän omia taivutustyökaluja käyttäen. Alumiinisen vaipan ansiosta Unipipe on 100 % diffuusiosuojattu. Puristusliitos on täysin tiivis myös piiloasennukseen C 2 ohjeiden mukaisesti toteutettuna. Uponor-putken katkaisussa voidaan käyttää tavanomaisia putkileikkureita. Liitosten tekemisessä käytetään jokaiselle liitinkoolle suunniteltuja puristusleukoja. Tarvittava puristusvoima saadaan aikaan akkukäyttöisellä puristustyökalulla mm putkille on saatavissa myös käsikäyttöinen puristustyökalu. Putkisalot toimitetaan tehtaalta isojen suojaputkien sisällä. Näin ne ovat suojassa kuljetuksen ja varastoinnin aikana asennukseen asti. Komposiittiputken alumiinivaippa tekee putkesta happitiiviin, jolloin ilman happi ei pääse putken seinämän läpi lämmitysverkoston veteen syövyttämään teräsosia. Sileä virtauspinta varmistaa ettei putkesta liukene veteen epäpuhtauksia ja juomavesi pysyy hyvänä. Putken pinta on valmiiksi valkoinen, jolloin lopputulos on siisti, työ nopeutuu ja kustannukset pienenevät. Vieressä on putkia ja sen merkintöjä. Putki on väriltään valkoinen. Uponor-komposiittipitkien koot ovat ø mm, ja niitä toimitetaan 3 ja 5 metrin salkoina sekä metrin kieppeinä. Kieppiputkea saa myös eristettynä. Eristepaksuudet ovat 9 mm tai 13 mm Putken ominaisuuksia ja työstämistä Suositeltava minimilämpötila putkijärjestelmän käsittelyyn on -10 C. Varastoitaessa putkia alle -10 C lämpötilassa ne olisi hyvä suojata iskuilta, puristumiselta ja muulta ulkoiselta mekaaniselta kuormitukselta. Varastointi- ja asennuspaikan tulisi olla kuiva ja mahdol lisimman pölytön. Putkien katkaisu ja liitos Putki katkaistaan kohtisuoraan monikerroksisten komposiittiputkien katkaisuun tarkoitetulla leikkurilla. Katkaisussa syntynyt jäyste poistetaan putken ulko- ja sisäpinnalta. Samalla tarkastetaan silmämääräisesti, ettei putken liitospinnalla ole pituussuuntaisia naarmuja. Putkien liitokset tehdään ko. putkelle tarkoitetulla puristus- ja kierreliittimillä. Puristuma saadaan aikaan kiristämällä putken päälle työnnetty alumiini tai Rst-holkki Uponor-puristustyökalujen leukojen välissä. Liitosta ei voi jälkeenpäin avata. Putkien suunnanmuutokset tehdään taivuttaen jousella, työkalulla, koneella tai Uponor-järjestelmän osilla. Haaroitukset tehdään aina Uponor-järjestelmän osilla. Putken jatkaminen tehdään Uponor-komposiittijärjestelmän liittimellä. 52

7 Kiinteistön vesijohdot, osat ja asennus 61 Jakotukit sijoitetaan yleensä keskeisesti vesipisteisiin nähden ja ensisijaisesti lattiakaivolla tai kuivakaivolla varustettuun tilaan. Kun jakotukit asennetaan ylivuotoputken kautta viemäröityyn Uponor-jakotukkikaappiin, sijoituspaikan ei tarvitse olla märkätilassa. Jakotukkien tilantarve on otettava huomioon niiden paikkaa valittaessa. Myös luoksepäästävyys ja siisteys ovat tärkeitä näkökohtia. Alajakoisen järjestelmän jakotukikaappi sijoitetaan esimerkiksi pesuhuoneeseen, keittiöön tai kodinhoitohuoneeseen. Se upotetaan joko seinärakenteen sisään tai kiinnitetään pinta-asennettuna komeron tai muun kiintokalusteen sisään. Sopiva tila voi olla myös lämminvesivaraajan alla. Kylmän ja lämpimän veden jakotukit voivat olla eri paikoissa. Jos jakotukit ovat lattiakaivollisessa tilassa ilman jakotukkikaappia, suojaputkien päät tuodaan jakotukkien luona selvästi yli lattia- tai seinäpinnan. Lattiassa on lisäksi oltava 100 mm koroke. Yläjakoisen järjestelmän jakotukit sijoitetaan samojen periaatteiden mukaan kuin alajakoisenkin. Yläjakoisen järjestelmän vesijohtoja ei pidä asentaa löylyhuoneen katon kautta. Jakotukin väliaikaiseen tuentaan ennen lattialaatan valua ja seinän rakentamista suositellaan käytettäväksi Uponor jakotukin jalustaa. Kun putkitus asennetaan lattiaan ennen valua, suojaputki kiinnitetään raudoitukseen ja Uponor-jalustaan. Mikäli maanvaraiseen laattaan tulee lattialämmitys, käyttövesijohdot asennetaan lattialämmitysputkiston alapuolelle. Jos putkivedot ovat pitkiä, kylmävesijohtona käytetään lämpöeristettyä Uponor-PEX Plus -putkea. Toinen vaihtoehto on asentaa käyttövesiputket lattiaeristeiden alapuolelle. Tällöin myös kuumavesijohtona käytetään Uponor-PEX Plus -putkea. Putkien asentaminen betonirakenteisiin Wirsbo-PEX-putket suojaputkissaan voidaan valaa suoraan betoniin tai asentaa valuun jätettyihin uriin jälkeenpäin. Valussa putket kiinnitetään raudoitusverkkoon. Kiinnikkeet eivät saa painaa eivätkä vahingoittaa putkia. Lattianrajassa oleviin putkien nousutaivutuksiin Uponor suosittelee kylmätaivutuskaaria. Asentaminen puurakenteisiin Puurunkoisissa rakenteissa putket asennetaan suoraviivaisesti sellaisia reittejä pitkin, joissa ne voi helposti paikantaa myöhempien naulaamisten yhteydessä. Kantavassa ylä-/välipohjassa putket asennetaan niin, ettei rakenteen kantavuus heikkene. Varmista rakennesuunnittelijalta, voiko putket asentaa suunnitellulla tavalla. Koolauksen suuntaiset suojaputket kannakoidaan vähintään 100 cm välein. Kun putket asennetaan poikkisuuntaan 60 cm asennusvälillä tehtyyn koolaukseen porattujen reikien läpi, suojaputki tuetaan kiinnityslevyillä joka toiseen palkkiin ja lisäksi taivutuskohtien molemmin puolin. Jyrkissä taivutuksissa lattiasta ylös seinälle käytetään Uponorin kylmätaivutuskaarta. Ullakon rakenteeseen asennetun putken jäätyminen on estettävä. Ulkoseinään asennettu putki ei saa heikentää lämmöneristävyyttä eikä läpäistä höyrysulkua. 61

8 Vesijohtojen kannakointi, rakenteiden läpäisyt ja eristys 11. Putkien lämmöneriste Oikein sijoitetut ja eristetyt vesijohdot säästävät myös vettä. Kun kylmävesihanasta tulee heti kylmää vettä, sitä ei tarvitse juoksuttaa hukkaan, kylmentää. Kylmävesijohto pitää eristää erillisenä johtona, jotta vesi säilyy kylmänä. Yleistä Lämpö siirtyy korkeammasta lämpötilasta matalampaan lämpötilaan. Eristyksen avulla estetään putkessa olevan tai virtaavan nesteen, yleensä veden, lämpeneminen tai jäähtyminen. Eristyksen avulla hidastetaan putkessa olevan veden jäähtymistä, mutta kylmän tilan putkistossa seisova vesi jäätyy jossakin vaiheessa. Myös kylmävesijohdon pinnalle tiivistyvä ympäröivän ilman kosteus, kondensoituminen estyy, kunhan eristeen pinnoite on höyrytiivis. Onnistuneen eristyksen edellytykset luodaan jo putkiasennusvaiheessa. Putket on asennettava sellaisen välimatkan päähän toisistaan ja rakenteista, että eristyksellekin jää tilaa ja se voidaan myös suorittaa. Yleinen asennusvirhe on putkien sijoittaminen liian ahtaasti, jolloin eristys pahimmillaan estyy. Isommissa rakennuskohteissa eristystyön hoitaa erillinen eristysfirma. Pienet asennuskohteet eristää kuitenkin putkiasentaja itse. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että putkiasentajalla on riittävästi tietoa ja taitoa eristämisestä. Eristys on suoraa putkiosuutta, kulmia ja haaroituksia. Yleensä eristys pinnoitetaan jollakin sopivalla, suojaavalla materiaalilla. Materiaali voi olla PVC-pinta tai jopa pellitys. Eristyksen päät suojataan esimerkiksi pääteheloilla % + 2 K J A F E J= F JE = A I E A H E I E% + 2 K J E + # Kylmävesijohdon eristyksessä huomioidaan kondensoitumisen mahdollisuus. Eristys voidaan tehdä ilmatiiviiksi niin, ettei huoneilma ja sen kosteus pääse viileän putken pinnalle. Lämminvesi ja lämpimän käyttöveden kiertojohto voidaan eristää vierekkäin tai jopa yhteen. - HEI JA A F E EJA 2 E J= F JE = A I E A H E I E % + - HEI JA F I EEHJO O F E I J O A F ; F HEI J F JE = # # + 8 % + 8 % + 1 = A HEI JO I J L A I EF K J A I I = D JO O F A A A JO O F A = I JE 5 K = K HA D = = EI E = ' - HEI JA A F = I K K I # Vaativissa eristyskohteissa käytetään useampikerroksista eristystä Uponor Mantle, tonttijohdon jäätymiseltä suojaamiseen käytettävä eristetty ja lämpökaapelilla varustettu suojaputki. Suojakuoren ulkohalkaisija on 90 mm, eristeen paksuus 15 mm ja tila mm vesijohtoputkelle. 10 W/m lämpökaapeli on asennettu eristeen pintaan alumiinifoliolla. ) K EE EB E = A HEI JA A F E J= = = I A A JJK F = = F A E 9 6 E = # " L A I E D J F K J A A 75

9 Veden käyttöpisteet kiinteistössä Kalustus ja kalusteet on putkiasennuksen viimeisimpiä työvaihei ta, kun rakennuksen sisäpuoli alkaa olla valmis. Kalustuksessa asennetaan paikalleen pesualtaat, sekoittajat, WC-laitteet, suihkut jne. Koska rakentaminen vielä kuitenkin jatkuu, on kalusteet hyvä suojata. Esim. pesualtaan pakkauslaatikosta voidaan leikata osia pois ja työntää laatikko asennetun altaan suojaksi, siihen kiinni teipattuna. Vesijohtokalusteet ovat putkiston päätepisteessä ole via ja vedenottoon tarkoitettuja hanoja. Materiaaliltaan ne ovat yleensä painevalettua messinkiä. Niiden pinnan viimeistely on erittäin korkeatasoinen ja ne ovat kromattuja, maalattuja tai jopa kultapinnoitteisia. Jos vesijohtokalusteen toimintaa hoidetaan yhden vivun avulla, sitä kutsutaan yksiotesekoittajaksi tai vipuhanaksi. Vastaavasti on olemassa myös kaksiotehanoja. Hanan toiminta voidaan hoitaa myös sähköisesti valokennolla, hanaa koskettamatta. Markkinoilla on myös suuri joukko erilaisia tyylikkäitä design-hanoja. Kalusteet asennetaan seinään, altaaseen tai pöytään. Kalusteen tulee olla helposti vaihdettavissa ja niillä on tyyppihyväksyntä. Yleisimpiä vesijohtokalusteita ovat laskuhanat, pesukonehanat, pesuallassekoittimet, pesupöytäsekoittimet, suihkusekoittimet, vipuhanat, termostaattihanat, pressostaattihanat, turvatermostaatti ja huuhtelulaitteet. Kylmävesiventtiili merkitään sinisellä ja lämminvesiventtiili punaisella merkinnällä. Lämminvesikäyttölaite on aina edestä katsottuna kylmävesilaitteen vasemmalla puolella. Vesijohtokalusteiden yksiotesekoittajien säätöosan tiivistelevyt ovat alumiinioksidia, joka on miltei timantin kovuusluokkaa. Hanan laskuputken päässä oleva poresuutin sekoittaa ilmaa vesivirtaan tehden siitä pehmeän, rauhallisen sekä riittoisan tuntuisen. Normivirtaama Kullekin kalusteelle on määritelty normivirtaama dm³/s, joka siitä saadaan normaalioloissa. Veden virtaus vesijohtokalusteen läpi aiheuttaa vedelle vastusta, painehäviön, jonka suuruus riippuu kalusteen rakenteesta. Kalusteelle annettu arvo 0,2/160 tarkoittaa 160 kpa painehäviötä normivirtaamalla 0,2 dm³/s. Suomen rakentamismääräyskokoelman D1 mukaiset vesivirrat ovat pesuallashanalle 0,1 l/s, keittiöhanalle 0,2 l/s, suihkuhanalle 0,2 l/s, kastelupostille 0,2 l/s ja WC-laitteelle vesivirta on 0,1 l/s. Sekoittajien kunnossapitojakso on noin 15 vuotta. Voimakkaassa kulutuksessa, esimerkiksi saunatiloissa, voi suihkusekoittajien kunnossapitojakso olla 10 vuotta. Kuluneet ja vuotavat sekoittajan tiivisteet lisäävät veden kulutusta. Uusissa sekoittajissa vaihdetaan huoltotoimenpiteenä vain tiivisteet. Kaikki vanhat kaksiotesekoittajat kannattaa vaihtaa yksiotesekoittajiin. Viemärikalusteet on materiaaliltaan saniteettiposliinia, muovia tai ruostumatonta terästä. Niiden avulla poistetaan vaikkapa hanasta laskettu vesi viemäriin. Viemärikalusteita ovat pesualtaat, astianpesualtaat, juoma-altaat, tasapohja-altaat ja WC-laitteet Pesuallas laitteineen Allas on yleensä raaka-aineeltaan saniteettiposlii nia, mutta se voi olla myös emaloitua terästä, lasia tai muovia. Allasta on käsiteltävä varovasti. Asennusvaiheessa allasta ei saa pitää ylösalaisin paljaalla lattialla, sillä hiekka naarmuttaa altaan. Allas voidaan asentaa kannakkeille, upottaa pöytätasoon tai se voi olla koko pöydän peittävä allastaso. Allasta käytetään henkilökohtaisen hygieenian hoidossa kuten käsien ja kasvojen pesussa, hampaiden pesussa sekä parranajossa. 4 A E D = = A I E = = = I EE EJJO O = = A EI EE = = A A J 2 D = L A JJEE E HA E ; EL K J = K Kannakkeilla oleva allas, allas ja vesilukon peittävä jalusta, tasoon upotettu allas. Altaassa olevan ylivuotoaukon kautta liian korkealle kohoava veden pinta pääsee viemäriin, vaikka pohjaventtiilin tulppa olisikin paikoillaan. 131

10 158 Veden käyttöpisteet kiinteistössä Huuhteluventtiili johtaa veden suoraan vesijohtoverkostosta verkoston paineella kulhoon ilman säiliötä. Venttiilin koko on ehkä 25 mm, vesimäärä on kertahuuhtelulla 6-14 l ja huuhteluaika enintään 15 s. Vesimäärä ja aika ovat säädettävissä. Huuhteluventtiiliä käytetään yleisten tilojen WC-laitteissa, koska se on heti valmis seuraavaan huuhteluun. Matalahuuhtelu WC-laitteessa on huuhteluvälin aika aina säiliön täyttymisaika. Huuhteluventtiili on käytössä äänekäs. Se asennetaan vähintään 300 mm kulhon yläpuolelle. Venttiili varustetaan sulkuventtiilillä ja takaisinimusuojauksella. Huuhteluventtiilien asentamiseen on saatava vesilaitoksen lupa. 2 = E = F F E * + J Painonapista painaen saadaan aikaan huuhtelu. Venttiili C päästää veden ja paineen pois tilasta B, jolloin verkoston paine nostaa männän ylös ja vesi pääsee virtaamaan kulhoon. Vesi virtaa kanavan D kautta männän päälle sulkien sen. Tässä on sama pinta-alojen suuruuden vaikutus vaikuttavan voiman suuruuteen kuin edellisessä uimuriventtiilikuvassa. 8 A I EL A H I J I J=, 8 A I E K D ) 158