PÄÄTÖS Nro 110/07/2 Dnro ISY-2004-Y-273 Annettu julkipanon jälkeen Savon Sellun ympäristölupa, Kuopio LUVAN HAKIJAT

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 110/07/2 Dnro ISY-2004-Y-273 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Savon Sellun ympäristölupa, Kuopio LUVAN HAKIJAT Savon Sellu Oy PL Kuopio Ekokem-Palvelu Oy PL Riihimäki HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO SIJAINTI Savon Sellu Oy on hakenut ympäristölupaa Kuopion Sorsasalossa sijaitsevan aallotuskartonkitehtaan toiminnan jatkamiseen. Yhtiön toiminimi on ollut Papernova Oy ja Powerflute Oy. Kartonkitehtaan lisäksi toiminta käsittää puolisellutehtaan, voimalaitoksen, jätevedenpuhdistamon, kaatopaikan ja satamalaiturin. Lisäksi yhtiö hakee vesilain mukaista lupaa veden ottoon Kallavedestä. Ekokem-Palvelu Oy on ostanut kaatopaikka-alueen (RN:o 1:97 M601) rakenteineen ja hakenut ympäristölupaa kaatopaikan toiminnalle. Savon Sellu Oy:n tehtaat sijaitsevat tiloilla Ruokolahti RN:o 1:120, Sorsasalo RN:o 1:97, Sorsalahti RN:o 1:71, Sorsasaaret RN:o 1:112, Vesisorsa RN:o 1:103 (vesialue 165,8 ha) ja vesialueella RN:o 876:1 (230 ha) Kuopion kaupungin Savilahden kylässä. Tilat ja vesialueet omistaa Savon Sellu Oy.

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE 2 Hakijat ovat lupavelvollisia ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 1 a, 12 a ja 13 a sekä 3 momentin mukaan. Ennen ympäristönsuojelulainsäädännön voimaan tuloa myönnetyn luvan nojalla toimivalle kartonkitehtaalle on tullut hakea ympäristölupaa viimeistään mennessä ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 43 :n mukaisesti. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto käsittelee massa- ja kartonkitehtaan toimintaa koskevan ympäristölupa-asian ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 1 a) kohdan perusteella. Toimintaan luetaan kuuluvaksi tehtaan toiminta sekä siihen teknisesti ja toiminnallisesti kiinteästi liittyvä toiminta. Toiminnan lupa-asian ratkaisee ympäristölupavirasto ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin (252/2005) nojalla. TOIMINTOJA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Luvat Metsä Serla Oy Savon Sellun tehtaat, ilmansuojeluilmoituspäätös nro 2 Y, Kuopion lääninhallitus Savon Sellu Oy:n Sorsasalon tehtaiden jätevesiluvan lupaehtojen tarkistamista koskeva lupapäätös nro 14/98/2, Itä-Suomen vesioikeus ja vesiylioikeuden antama päätös nro 98/1999. Metsä Serla Savon Sellu Oy:n ympäristölupa nro 0695 Y , Pohjois-Savon ympäristökeskus ja Korkeimman hallinto-oikeuden antama päätös nro Uuden kaatopaikan sekä tuhkan ja puhdistamolietteen sekoitus- ja varastointipaikan ympäristölupa nro 0695 Y , Pohjois-Savon ympäristökeskus Lopetetun kaatopaikan ja lietealueen jälkihoitosuunnitelman hyväksymispäätös nro PSA-2002-Y , Pohjois-Savon ympäristökeskus Kaavoitus Tehdasalue on merkitty Kuopion keskeisen alueen yleiskaavassa (hyväksytty ) teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Alueella on rautatieliikenteen alue (LR) ja liikennealue (L). Tehtaan kaatopaikka on osoitettu maa-ainesten käsittelyalueeksi (eo.2) ja satama-alue vesiliikenteen alueeksi (VL). Sorsasalon eteläranta on suojametsää (m-1), joka tulee säilyttää rakentamattomana. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Tehdas sijaitsee noin 6 km Kuopion keskusta pohjoiseen Sorsasalon saaren etelärannalla. Lähin loma-asutus on 0,5 1 km tehdasalueesta Sorsasalon pohjoisrannalla ja Potkunsaaressa. Lähimmät asuntoalueet ja asunnot ovat tehtaan etelä- ja lounaispuolella, noin 2 km:n etäisyydellä, Kuopion Kettulanlahdessa ja Päivärannassa. Lähimmät asunnot Siilinjärven kunnan alueella ovat Virtasalmen pohjoispuolella noin 2 km:n ja Vuorelan asuntoalueella yli 3 km:n etäsyydellä tehtaasta.

3 3 Teollisuusalueen pohjoisosassa on kaatopaikka, eteläosassa tehdas ja voimalaitos, kaakkoisosassa teollisuuslaituri ja jätevedenpuhdistamo. Puutavaran käsittelyalue sijoittuu tehtaan ja jätevedenpuhdistamon väliin. Alueelle johtaa teollisuusrautatie. Tehtaan koillispuolelle sijoittuva vanha kaatopaikka ei sisälly lupahakemukseen. Teollisuusalue rajoittuu länsi- ja eteläpuolelta Kallaveteen. Alueen itä- ja pohjoispuolella on metsämaata. Alueen koillispuolella maasto kohoaa korkeuteen +130 m Kallaveden korkeuden ollessa +82 m merenpinnasta. Tehdasalueen maaperä koostuu pääasiassa kalliomuotojen hallitsemasta moreenimaasta. Laaksojen pohjalla moreenimaat ovat peittyneet hiekalla, hiesulla ja savella. Rakentamisen yhteydessä maastoa on muotoiltu ja tasoitettu täyt la. Kaatopaikkaalue sijoittuu kahden kaakko luode-suuntaisen kallioharjanteen väliseen moreenipeitteiseen laaksopainanteeseen. Tehdasalueen maaperäkartoituksen mukaan maaperä on puhdas. Tehdasalue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Etäisyys lähimpään luokiteltuun Kotkaniemen pohjavesialueeseen on noin 6 km. Tehdasalueelta pohjavesi purkautuu maaston muotojen perusteella arvioituna Kallaveteen. Ilman laatu Kuopion ilmanlaatu on vakiintunut 1990 luvun loppupuolella. Vuonna 2003 ilmanlaatuindeksillä kuvattuna ilmanlaatu on ollut ajasta 56,5 % hyvä, 31,4 % tyydyttävä, välttävä 2,0 % ja huono 0,1 %. Ilman rikkidioksidipitoisuudet Sorsasalossa ovat vuosina olleet 9 % tuntiohjearvosta (250 µg/m 3 ) ja 12 % vuorokausiohjearvosta (80 µg/m 3 ). Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuus on ollut 16 % ohjearvosta (10 µg/m 3 ). Typenoksidien leviämisselvityksen mukaan Savon Sellun päästöt aiheuttavat Sorsasalon alueella 2 6 µg/m 3 lisäyksen ilman pitoisuuksiin, joka on vain muutama prosentti ohjearvopitoisuuksista. Vuosina 1999 ja 2000 tehtyjen männyn neulastutkimusten mukaan Savon Sellun haittavaikutukset ilmanlaatuun ovat vähentyneet. Ensimmäisenä merkkinä tästä pidetään puuston toipumista. Vesistö Savon Sellun tehtaiden edustalla Keski-Kallaveden pohjoisosassa (Kelloselän alue) on kahden suuren vesireitin sekoittumisvyöhyke. Pohjois-Kallavedeltä vesi virtaa Kelloselälle pääasiassa Kallansilta-aukkojen kautta. Jännevirran kautta kulkevan Nilsiän reitin vedet jakautuvat Kortesalmen kautta suoraan etelään ja osa (2/3 -osa) kiertää Savon Sellun edustalle. Keloselän alueella virtaa vettä noin 99 m 3 /s viipymän ollessa 51 d. Kallaveden rehevyystaso on pysynyt melko samanlaisena vuosina Kallansiltojen kautta tuleva vesi on kokonaisravinnetarkastelun mukaan huonompaa kuin Nilsiän reitin vesi. Tehtaan jätevesien purkualueella on veden kokonaisfosforipitoisuus lievästi laskenut ja vaihteluväli pienentynyt. Samoin kokonaistyppipitoisuuden vaihtelu on pienentynyt. Fosfori on minimiravinne Kallavedessä.

4 Kalasto ja kalastus Kallaveden happikylläisyys syyskierron jälkeen on suhteellisen hyvä. Jäteveden purkualueen syvänteiden hapetus kolmella pohjailmastimella parantaa alusveden happipitoisuutta. Kelloselän vedenlaatu vastaa yläpuolisten vesistöjen aiheuttaman peruskuorman mukaista tasoa. Vesistön päällyskerroksen väri (näkösyvyys) on hyvä ja paranee kuljettaessa vesistöreittiä alaspäin. Veden fosfori- ja a-klorofyllipitoisuus osoittaa lievää rehevyyttä ja muun muassa verkkojen limoittuminen on vähäistä. Veden hygieeninen tila on hyvä. Savon Sellun läheisellä vesialueella ja Kelloselällä esiintyy haukea, madetta ja sikaa kohtalaisesti. Lahnakanta on muuta Kallavettä parempi mutta kuhakanta keskimääräistä heikompi. Muikkua tavataan Kelloselällä yleensä alkukesällä mutta loppukesällä muikkua esiintyy eteläpuolisella vesialueella. Satunnaisesti alueella tavataan myös taimenta. Kalastus on pääsääntöisesti kotitarve- ja virkistyskalastusta. Verkoilla kalastetaan sekä kesällä että talvella. Kesäaikaan harjoitetaan jonkin verran vetouistelua. Kaksi kalastusyhtymää troolaa Kelloselällä muikkua. 4 Melu Tehtaan kuorimon aiheuttama melu läheisen Potkusaaren rannassa on noin 50 db(a). Myös Kallansiltojen yli menevä valtatie 5:n autoliikenne ja rautatieliikenne aiheuttavat melua alueella. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus Savon Sellun tehtaat valmistaa koivusta puoliselluloosaa ja jalostaa sen aallotuskartongiksi. Kartonki käytetään elintarvikelaatuisten vihannes- ja hedelmäpakkausten valmistukseen. Raaka-aineet ja kemikaalit on hyväksytty tähän tarkoitukseen. Tuotannosta lähes 95 % menee vientiin. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Savon Sellun ainoa tuote on aallotuskartonki eli fluting. Aallotuskartongin tuotanto on integroitu puolisellun valmistukseen. Lisämassana käytetään aaltopahvin jalostajien pitkäkuitua sisältävää leikkuujätettä. Tehtaan tuotantokapasiteetti on t/a. Vuorokausituotanto on t/d, riippuen koneella ajettavan tuotteen neliömetripainosta. Vuosina vuosituotanto on ollut t/a. Kartongin tuotantokapasiteettia on suunniteltu nostettavan vaiheittain 10 % niin, että kapasiteetti vuodesta 2011 alkaen on t/a. Tuotantomäärän lisäys toteutetaan aikahyötysuhdetta parantamalla (konerikkoja ja häiriöitä vähentämällä), määrähyötysuhdetta parantamalla (vähentämällä tuotannossa syntyvää hylkyä), tasaamalla käyntiä, kehittämällä toimintatapoja ja avartamalla prosessin pullonkauloja.

5 Prosessikuvaus- ja laitteistot 5 Kuorimolla koivupöllit katkotaan noin 3 m:n pituisiksi ja siirretään sulakuljetimen kautta kuorimarumpuun. Kuorinta tehdään kuivakuorintana. Kuori poltetaan voimalaitoksessa. Kuoritut pöllit haketetaan hakkurilla lastuiksi. Hake varastoidaan kahdelle hakekasalle. Koivuvaneritehtaiden valmis viiluhake (kolmannes kuituraaka-aineesta) tulee suoraan varastokasoille. Varastokasoista hake seulotaan ja siirretään massatehtaalle. Ylisuuri jae seulotaan, murskataan ja palautetaan uudelleen prosessiin. Massatehdas Kartonkitehdas Keittonesteen valmistus Massatehtaalla hakkeesta poistetaan pesemällä mahdollisesti siinä olevat kiinteät epäpuhtaudet. Hake keitetään kaasufaasikeittona ammoniumbisulfiitti-keittoliuoksella kahdessa jatkuvatoimisessa keittimessä. Puolisellun massasaanto on noin 80 %. Keiton jälkeen massa kuidutetaan, pestään vastavirtapesuna kolmessa painepesurissa ja yhdessä puristinpesurissa. Pesuneste (ohutliemi) pumpataan haihduttamoille väkevöimistä varten. Puhdas massa jauhetaan levyjauhimilla ja lajitellaan sekä johdetaan valmiin massan puskurivarastosäiliöiden kautta kartonkikoneelle. Lisämassalinjalla käsitellään kotimaisten aaltopahvitehtaitten leikkuujäte, omat hylkyrullat ja muut aallotuskartongin raaka-aineeksi soveltuvat massat. Massat hajotetaan ja lajitellaan puhtaaksi epäpuhtauksista. Valmis massa saostetaan ja jauhetaan ennen kartonkikonetta. Keittonesteeseen muodostunut jäteliemi väkevöidään haihduttamoissa 58 %:n kuivaainepitoisuuteen. Haihduttamon ensimmäisenä vaiheena on termokompressorihaihdutin ja toisena vaiheena nelivaiheinen sarjahaihduttamo. Vahvaliemi poltetaan voimalaitoksella. Kartonkikoneelle menevä massa lajitellaan konesihdeillä ja syötetään perälaatikkoon, josta massa (sakeus 1 %) jakautuu tasaisesti koko viiran leveydelle (6,6 m). Viiraosalla poistetaan pääosa kartonkirainan vedestä. Höyrylaatikon, kolmevaiheisen puristinosan sekä 69 kuivatussylinteriä käsittävän kuivausosan jälkeen kartongin kuivaainepitoisuus on noin 90 %. Kartonkikonerullat leikataan asiakkaan tilaamiin rullakokoihin ja toimitetaan asiakkaalle. Rikkipitoinen jäteliemi poltetaan höyrykattilassa ja savukaasut johdetaan pesuriin, jossa savukaasuista rikkidioksidi imeytetään ammoniakkiveteen ja valmistetaan prosessin tarvitsema keittoliuos. Savukaasupesuri sisältää kaasujen pesuosan, jäähdytysosan, kaksi keittonesteen valmistusosaa ja savukaasujen varmistuspesurin.

6 Alimmaisena olevassa pesuosassa savukaasu pestään ja jäähdytetään vesisuihkuilla. Jäähdytysosassa savukaasut jäähdytetään epäsuorasti vedellä lämmönvaihtimien avulla noin 55 o C:een. Rikkidioksidi absorboituu ammoniakkiveteen sitä paremmin mitä alhaisempi lämpötila on. Keittoneste valmistetaan kahdessa täytekappaleilla varustetussa osassa. Absorptiovaiheen ph säädetään ammoniakkivedellä vakioiseksi. Valmiin keittonesteen SO 2 -pitoisuus säädetään haihduttamon lauhteella. Viimeisessä täytekappalekerroksessa varmistetaan, että viimeiset rikkidioksidin jäänteet imeytetään veteen ja otetaan talteen keittonesteeseen. Pesurin rikkidioksidin talteenottoaste on 99 %. Ammoniakkivesi tulee 24,5-prosenttisena ammoniakkivesiliuoksena. Tähän järjestelyyn on siirrytty vuoden 2004 alusta tehtaan kemikaaliturvallisuuden parantamiseksi. Aikaisemmin ammoniakki tuli rautateitse väkevänä eli 100 % nesteenä. Jätevesien käsittely ja viemäröinti Massa- ja kartonkitehtaan kiertovesien ylimäärä, voimalaitoksen savukaasupesurin pohjan pesuvedet, lisämassalinjan lattia- ja suodosvedet sekä kuorimon kiertovesien ylijuoksuvedet, puhdistamolietteen käsittelykentän pintavedet asfaltoidulta kentältä sekä kaatopaikkojen likaiset vedet käsitellään biologisella puhdistamolla. Savon Sellun jätevedenpuhdistamo on ensimmäinen biologinen puhdistamo Suomen metsäteollisuudessa. Puhdistamon toimintaa on kehitetty vuosien aikana. Jätevedet puhdistetaan kaksivaiheisessa aktiivilietelaitoksessa, jota seuraa flotaatio tertiäärivaiheena. Puhdistetut jätevedet johdetaan Kallaveden Kelloselälle. Tehtaan kuituiset jätevedet johdetaan ensin tasausaltaaseen (entinen pystyselkeytin, V= m 3 ), josta ne johdetaan puhdistamon vaakaselkeyttimeen. Saniteetti- ja kaatopaikkavedet sekä kuorimon jätevedet johdetaan suoraan vaakaselkeyttimeen. Selkeytyksen jälkeen jäteveden ph säädetään kalkilla ja lisätään fosforihappoa ravinteeksi. Biologinen käsittely tapahtuu kahdessa rinnakkaisessa prosessissa. Prosessissa jätevesi ilmastetaan pääosin pohjailmastimilla. Muutamalla pintailmastimella varmistetaan jäteveden sekoittuminen. Jälkiselkeytysaltaan pohjalta poistetaan bioliete imemällä. Selkeytynyt kirkaste johdetaan flotaattorin kautta vesistöön. Vedessä mahdollisesti oleva kiintoaines voidaan ottaa talteen käyttämällä saostuskemikaaleja. Kemikaaleja tarvitaan keskimäärin kahtena kuukautena vuodessa. Aktiivilaitoksen biologisen hapenkulutuksen (BOD) puhdistuskapasiteetti on noin 10 t/d. Laitoksen hydraulinen kapasiteetti on m 3 /d ja maksimi vuorokausikapasiteetti m 3 /d. Flotaattorin hydraulinen kapasiteetti on m 3 /d. Virtaamahuippuja voidaan tasata tasausaltaan avulla. Jätevedenpuhdistamon puhdistustehokkuus on ollut keskimäärin seuraava: kiintoaine 84 %, kemiallinen hapenkulutus 83 %, biologinen hapenkulutus 96 %, fosfori 73 %, ammoniumtyppi 59 % ja kokonaistyppi 73 %. Puhdistamoliete koostuu esiselkeyttimen kuitulietteestä ja puhdistamon biolietteestä. Liete kuivataan suotonauhapuristimella kuiva-ainepitoisuuteen %, parhaimmillaan noin 30 %. Lietteeseen lisätään flokkauskemikaaleja kuivatuksen tehostamiseksi. Runsaasti biolietettä sisältävän lietteen kuivatukseen ei ole löydetty parempaa vaihtoehtoa lukuisista vaihtoehtoisten menetelmien kokeiluista huolimatta. 6

7 Jäähdytysvesiviemäriin ohjataan savukaasupesurin kaasun epäsuorassa jäähdytyksessä käytetyt jäähdytysvedet. Voimalaitoksen tuhkapitoisia viemärivesiä johdetaan kahden rinnakkain toimivan laskeutusaltaan kautta öljynerotusaltaaseen yhdessä jäähdytysvesiviemärin vesien kanssa. Ylijuoksu johdetaan Kallaveteen. Puhtaat sadevedet on viemäröity erikseen ja ne lasketaan Kallaveteen käsittelemättöminä. 7 Lietekenttä Jätevedenpuhdistamon ja kuorimon sekä niille johtavan tien rajoittamalla alueella sijaitsee noin 1,2 ha:n asfaltoitualue, jossa välivarastoidaan ja sekoitetaan lietetä tuhkaan tai turpeeseen. Kentällä varastoidaan enimmillään seoksia enintään m 3. Vuonna 2002 rakennettu lietekenttä on päällystetty 2-kerrosasfaltilla. Pohja rakenne kestää raskaan kuljetuskaluston liikkumisen ja työskentelyn alueella. Kaikki kentälle kertyvät vedet johdetaan kaadoin avo-ojaan ja edelleen vaakaselkeyttimen kautta biologiseen puhdistamoon. Puhdistamon suotonauhapuristimella kuivattu liete (20 30 % kuiva-ainetta) kuljetetaan joko suoraan polttoon, lietekentälle välivarastoon tai sekoitettavaksi turpeeseen ja edelleen polttoon. Lietekentällä puhdistamolietettä on ollut m 3 ja lentotuhkaa m 3. Ulkopuolinen urakoitsija varaa alueelle tarvittavan määrän lentotuhkaa ja tekee metsälannoitukseen ja viherrakentamiseen menevät tuhka-lieteseokset. Lietekentälle tulevien ja poislähtevien kuormien määrää ja laatua sekä toimituskohdetta ja -lähdettä seurataan päivittäin ja viikoittain. Lietekentän eri jakeet ja varastot inventoidaan ja raportoidaan sisäisesti kerran kuukaudessa. Voimalaitos Voimalaitoksella valmistetaan kaikki tehtaassa tarvittava höyry ja 70 % tehtaan käyttämästä sähköstä. Loppu sähköntarpeesta ostetaan. Voimalaitos koostuu 95 MW:n höyrykattilasta ja 10 MW:n öljyä polttavasta apukattilasta. Höyrykattila on monipolttoainekattila, joka on varustettu viisto- ja jälkipolttoarinoilla. Turve kuivatetaan savukaasuilla ja poltetaan pölypolttona, jäteliemi suutinpolttona samoin kuin käynnistyksessä käytetty raskas polttoöljy. Kiinteät polttoaineet poltetaan arinalla. Kattilan jälkeen on savukaasujen sähkösuodatin, jolla poistetaan suurin osa savukaasujen sisältämistä hiukkasista. Voimalaitoksen kaikki savukaasut johdetaan savukaasupesuriin, jossa poltossa syntynyt rikkidioksidi otetaan talteen käytettäväksi keittonesteen valmistukseen. Polttoaineiden rikistä saadaan uudelleen käyttöön 99 %. Pesurin jälkeen noin 53 o C savukaasut johdetaan 71,5 m korkeaan piippuun. Varapiipun korkeus on 49 m. Voimalaitoksen höyrykattila kuuluu valtioneuvoston asetuksen (2002/1017) 2 :n toisen momentin 9) kohdassa tarkoitettuihin talteenottolaitoksiin, joihin ei em. asetusta

8 sovelleta. Kattilassa poltetaan keiton jätelientä, joka sisältää 6 7 % rikkiä sekä alkuainerikkiä, korvaamaan kemikaalikierrossa rikkihäviöt. Raakaveden otto ja käsittely Tehtaan tarvitsema raakavesi otetaan Etelä-Kallaveden pohjoisosasta saarten Uitukka ja Iso-Uitukka väliseltä vesialueelta rannassa olevalle vedenpumppaamolle. Vesi käsitellään välpällä ja Passavant-suotimilla. Vesialueen omistaa Savon Sellu Oy. Vuosittain käytetty vesimäärä on noin 10 milj. m3. Raakaveden käyttö vuonna 2005 oli 9,2 milj.m3, josta jäähdytysveden osuus oli 7,4 milj.m3. Biologiseen puhdistamoon ohjattu vesimäärä oli 2,2 milj.m3. Tuotannon lisäämisen turvaamiseksi haetaan veden oton määräksi 13 milj.m3/a. Puuraaka-aineen käyttö ja varastointi Polttoaineet Raaka-aineena ovat koivupölli ja vaneritehtaiden jätepuu sekä aaltopahvin leikkausjäte ja muu vastaavan puhtauden omaava puukuitutuote. Kuituraaka-aineesta yksi kolmannes tulee autokuljetuksena koivuvaneritehtailta valmiina viiluhakkeena suoraan varastokasoille. Puut varastoidaan sorapohjaisella kentällä ja hakkeet asfaltoiduilla kentillä. Oman koivuhakkeen kulutus vuonna 2005 oli m 3 ja koivuvaneritehtaitten viiluhakkeen m 3. Lisäksi ns. lisämassaa (aaltopahvin leikkuujäte, voimapaperi, sulfaattimassa) käytettiin yhteensä tonnia. Puuraaka-aineiden suhteet muuttuvat niiden saatavuuden mukaan. Vuonna 2006 tehdas käytti puuta m 3, josta kolmannes oli viiluhaketta. Tavoitetuotantotasolla tarvitaan puuta (lehtipuu, vaneritehtaiden viiluhake) m 3 /a ja lisämassaa t/a. Polttoaineista tärkeimmät ovat jäteliemi ( t/a) ja turve ( t/a). Muita polttoaineita ovat koivun kuori, raskas polttoöljy sekä vähäisemmässä määrin lisämassalinjan rejekti, osa puhdistamon lietteestä, ostetut kuori ja - hakkuutähteet sekä tehtaan polttokelpoiset jätteet ja make-up rikki. 8 Kemikaalit Tehtaalla on käytetty vuonna 2005 erilaisia kemikaaleja vajaat t. Uudella kapasiteettituotannolla ( t/a) kemikaalien tarve on runsaat t/a. Kemikaalien ja apuaineiden käyttö on esitetty tarkemmin oheisessa taulukossa. Kemikaali Käyttötarkoitus Käyttö vuonna 2005 Arvioitu käyttö vuonna 2011 Ammoniakki Keittokemikaali Dispergointiaine Kartongin valmistus Fosforihappo Jätevedenkäsittely Kalkki Jätevedenkäsittely Korroosionestokemikaali Kattilavedenvalmistus 5 7 Kloori Veden desifiointi 5 0 Magnesiumoksidi Massan ja jäteliemen ph:n säätö

9 9 Kemikaali Käyttötarkoitus Käyttö Arvioitu käyttö vuonna 2005 vuonna 2011 Natriumaluminaatti Puhtaan veden valmistus Natriumhydroksidi Talousveden valmistus Kemikaali Käyttötarkoitus Käyttö vuonna 2005 Arvioitu käyttö vuonna 2011 Natriumhydroksidi ph:n säätö Natriumhypokloriitti Veden desifiointi 0 35 Natriumkloridi Elvytyskemikaali Polyalumiinikloridi Puhtaan veden saostus Polyalumiinikloridi Jäteveden käsittely Rikkihappo Jäteveden ph:n säätö Polymeeri Jäteveden saostus 18 6 Stabilointiaine Kartongin valmistus 0 10 Sula rikki Keittoliemi Typpihappo Pesuaine Vaahdonestoaine Kartongin valmistus Liikenne ja liikennejärjestelyt SATAMA Tehdasalueelle tulevat raaka- ja tarveaineet sekä lähtevät tuotteet kuljetetaan maanteitse ja rautateitse. Laivakuljetuksia on ollut viime vuosien aikana satunnaisesti muutamia. Tehtaalla käy arkisin noin 40 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Kevyt autoliikenne on arkisin noin 250 ja viikonloppuisin 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Junilla tulee arkipäivisin raaka-aineita noin 15 rautatievaunua päivittäin. Tuotetta tulee noutamaan 45 vaunua päivittäin. Viikonvaihteissa ei normaalisti ole junaliikennettä. Ammoniakkivesi tuodaan säiliöautoilla noin 40 m 3 :n erissä, pääosin arkiviikolla. Natriumhydroksidi tulee autokuljetuksena kolmeen varastosäiliöön; voimalaitokselle, massatehtaalle ja kuorimoon kaksi kertaa kuukaudessa. Rikkihappo toimitetaan autokuljetuksena voimalaitoksen varastosäiliöön kerran kuukaudessa. Typpihappo tulee voimalaitokselle varastosäiliöön viisi kertaa vuodessa käytettäväksi haihduttamon lämmönvaihtimien pesuun. Fosforihappo kuljetetaan säiliöautolla biologisen puhdistamon kemikaaliasemalle kerran kuukaudessa. Savon Sellun teollisuussatama sijaitsee teollisuusalueella kuorimon vieressä Kallaveden rannalla. Satamaan johtaa 4,3 m:n syvyinen väylä, josta vastaa Järvi-Suomen merenkulkupiiri. Sataman edustalla on saman syvyinen alusten kääntöpaikka. Vuonna 2004 satamassa kävi viisi alusta, jotka toivat kumirouhetta vanhan kaatopaikan maisemointiin. Satama voi myös ottaa vastaan puutavaraa ja lähettää sitä m 3 :n työntöproomuilla. Viime vuosina ei puutavaraliikennettä ole ollut. Sataman turvasuunnitelma on auditoitu ja muutaman turvallisuustoimenpiteen jälkeen Merenkulkulaitos voi hyväksyä sen ISPS-turvasäännösten mukaiseksi. Turvasäännökset koskevat ulkomailla rekisteröityjä aluksia.

10 Satamaan saapuvien rahtialusten alusjätelain mukainen jätteiden huolto on Saimaan vesialueella sovittu järjestettävän Mustolan satamassa. Alus tai kuljetuksen huolehtija ilmoittaa Mustolan satamaan hyvissä ajoin ennen sinne saapumistaan mahdollisesta jätehuoltotarpeesta. Savon Sellun satamaan saapuva kotimaan liikenteen alus on itse velvollinen tilamaan joltakin paikalliselta jätehuoltoliikkeeltä tarvitsemansa palvelut. Savon Sellu Oy järjestää mahdollisuuden jätehuoltotoimen toteuttamiseen. PÄÄSTÖT JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN Päästöt vesistöön Tehtaan jätevesipäästöt ovat luvulla olleet suhteellisen vakaat ja vaihdelleet lähinnä tuotannon mukaan. Vuonna 2005 orgaanisen aineksen ja kiintoaineen päästöt vesistöön ovat kasvaneet hieman edellisvuodesta johtuen osin tehtaan lisääntyneestä kuormituksesta ja osin puhdistamolla tapahtuneista häiriötilanteista. Jätevedenkäsittelyn biologisen puhdistuksen toiminnassa on ollut vaikeuksia vuoden 2006 alkupuolella. Syynä ovat olleet tehtaan toimintahäiriöistä johtuvat puhdistamolle tulevan kuormituksen nousu, jäteveden sisältämät mikrobeille haitalliset aineet ja alhainen ph. Biologisen puhdistuksen toimintahäiriön vuoksi päästöt vesistöön ovat olleet tavallista korkeammat tammi-huhtikuun 2006 aikana. BOD-kuorma oli luparajaa (2 000 kg/d) korkeammalla tasolla helmikuusta toukokuuhun. Kiintoaineohjearvo kg/d ylittyi tammikuussa. Fosforikuorma on ollut koko häiriötilanteen ajan alle luparajan (10 kg/d). Oheisessa taulukossa on esitetty viimevuosien aikaiset tuotantoluvut ja päästöt vesiin Tuotanto, t/a Vesimäärä, m 3 /d BOD 7, kg/d COD, kg/d Kiintoaine, kg/d Fosfori, kg/d 6,7 6,8 5,2 6,2 5,9 5,7 7,7 Typpi, kg/d Vesipäästöjen kehitys viime vuosina laskettuna ominaispäästöinä kartonkitonnia kohden on esitetty seuraavassa taulukossa Vesimäärä, m 3 /t 8,4 8,0 7,7 9,0 8,8 10,0 9,7 BOD 7, kg/t 0,9 0,4 0,6 0,5 0,5 0,8 3,4 COD, kg/t 8,8 6,7 5,9 6,4 7,0 7,7 12,6 Kiintoaine, kg/t 0,9 0,5 0,3 0,8 0,5 0,7 Fosfori, g/t Typpi, kg/t 1,3 1,1 1,0 1,0 1,2 1,8 2,4

11 Päästöt ilmaan Puhdistamon toimivuuden parantamiseksi on tehty toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on pienentää puhdistamolle tulevaa kuormaa sekä nostaa jäteveden ph:ta ennen biologista käsittelyvaihetta. Uuden jäteveden esi-ilmastuksen avulla jäteveden pelkistyneitä rikkiyhdisteitä hapetetaan vähemmän haitalliseen muotoon. Tehdyt toimenpiteet ovat parantaneet puhdistamon toimintaa vuoden 2006 aikana huomattavasti. Toukokuun lopulta BOD-kuorma vesistöön on ollut tasolla 500 kg/d ja kiintoainekuorma tasolla kg/d. Myös COD Cr - ja fosforikuorma ovat pienentyneet häiriötilan aikaisista arvoista. Tulokset edustavat kesäajan maksimaalista puhdistustulosta. Talviaikana, kylmillä vesillä, puhdistamon reduktiot ovat alhaisemmat. Kokonaisuudessaan puhdistustulos on normaalilla tasolla. Tuotannon kasvaessa tasolle t/a, päästöjen määrä pyritään pitämään nykyisellä tasolla. Vuosikeskiarvoina päästöjen arvioidaan olevan jatkossa seuraavalla tasolla: BOD 7 -päästöt alle kg/d, kiintoainekuorma alle kg/d, kokonaisfosforikuorma alle 10 kg/d. Tehtaan rikkidioksidipäästö perustuu taselaskentaan ja muut päästöt vuosittain tehtäviin mittauksiin. Voimalaitoksen ja prosessien hajapäästöt vuosina on esitetty oheisessa taulukossa. 11 Päästö t/a Voimalaitos CO 2 f(1000 t) CO 2 b(1000 t) SO TRS (S) Hiukkaset NO x NH Hajapäästö SO NH Prosessiperäinen rikkidioksidin hajapäästö on ollut vuosina 2000 ja 2001 huomattavan suuri verrattuna voimalaitoksen savukaasupesurin jälkeiseen ilmapäästöön. Tämä johtui haihduttamon rikkidioksidipitoisten lauhteiden käytössä kartonkikoneella huopien suihkuvetenä. Voimalaitoksen hiukkaspäästöt ovat kasvaneet vuosina 2003 ja Päästöjen pienentämiseksi on tehty vuonna 2004 kattilan perushuoltotoimenpiteitä ja savukaasupesurin puhdistustoimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden myötä päästöt ilmaan ovat pienentyneet huomattavasti edellisvuosista. Lisäksi vuonna 2004 toteutettujen energiansäästötoimenpiteiden toteutuksen yhteydessä ovat massatehtaan hönkien lämmön, rikkidioksidin ja ammoniakin päästöt ilmaan puolittuneet.

12 Vuoden 2003 hiukkaspäästömäärän mukaan laskettuna raskasmetallipäästöt ovat yleensä alle 25 kg/a. Poikkeuksen tekee sinkki, jonka määrä on vajaat 300 kg/a. Elohopeapäästö on 86 g/a ja kadmiumpäästö 1,1 kg/a. Lentotuhka sisältää näiden lisäksi huomattavia määriä ravinteita, joita voidaan hyödyntää. Tehtaan ominaispäästöjen kehitys tuotettua kartonkitonnia kohden on esitetty seuraavassa taulukossa. 12 Päästö kg/t Rikkidioksidi (SO 2 ) 2,8 2,9 1,1 1,4 1,9 1,0 1,1 Hiukkaset 0,2 0,7 0,2 1,3 1,9 0,4 0,5 NO x (NO 2 ) 1,3 0,6 1,0 1,4 2,3 1,1 2,4 Vuonna 2006 tehtyjen päästömittausten mukaan voimalaitoksen SO 2 -päästö oli 16 mg/m 3 (n), TRS-päästö 5 mg/m 3 (n), NO 2 -päästö 519 mg/m 3 (n), NH 3 -päästö 59 mg/m 3 (n) ja hiukkaspäästö 105 mg/m 3 (n). Mittausten perusteella tehtaan kokonaisrikkipäästö olisi 20,4 t S/a ja ominaispäästönä 0,1 kg S/t. Vastaavasti ammoniakkipäästö olisi 151 t/a (ominaispäästönä 0,6 kg/t). Tulevaisuudessa tehtaan rikkidioksidipäästö ilmaan on rikkitaseena määritettynä vuosikeskiarvona todennäköisesti alle 2 kg SO 2 /t, hiukkaspäästö alle 2 kg/t ja typenoksidipäästö alle 2,5 kg NO 2 /t. Savukaasupesurin ollessa poissa käytöstä lopetetaan aina jäteliemen ja rikin poltto. Seisaus johtuu joko massa- tai kartonkitehtaan häiriöistä, savukaasupesurin huollosta tai tuotannonrajoitusseisokeista, jolloin voimalaitoksen pääkattilaa pidetään käynnissä alas- ja ylösajovaurioiden välttämiseksi. Häiriötilanteessa rikkidioksidia sisältävä polttoaine on turve, jonka osuus puolella teholla ajettaessa on noin 4 % keskimääräisestä päästöstä. Vuoden 2003 kaikki seisokkitunnit huomioiden kokonaispäästö on alle 5 t SO 2 :ta. Voimalaitoksen häiriötilanteista johtuvia seisokkeja vuosina on ollut 1 5 kpl/a ja niiden kesto yhteensä 5 26 h/a. Rikkilaitoksella vastaavana ajanjaksona on ollut häiriöseisokkeja 2-3 kpl/a ja niiden kesto h/a. Häiriöseisokkien syynä ovat olleet sähköviat ja tulipalot. Voimalaitoksen kattilan toimintaa on tehostettu kunnostamalla sitä (tukkimalla ilmavuotoja) ja kouluttamalla käyttöhenkilökuntaa. Ilmaylimäärä on ollut tasolla 1,4 ja CO -pitoisuus tasolla 150 ppm. Melupäästöt Kuorimon melu syntyy puunippujen pudotessa katkaisupöydän oikaisumonttuun ja sirkkelin katkaisuäänestä. Tehdyn mittaussarjan ja mallinnuksen jälkeen katkaisupöytä on uusittu ja sen aiheuttamaa melua ovat vähentäneet rakenteelliset tekijät ja puun katkaisu vain yhdestä kohdasta aikaisemman kahden katkaisun sijaan pitkää puuta ajettaessa. Kuorimosta 650 m:n etäisyydellä olevassa Potkunsaaren rannassa melun arvoksi on mitattu 41,8 db(a) ja 700 m:n etäisyydellä Potkunsaaren pohjoispäässä 50,5 db(a).

13 13 Kuorimon melun vaikutusalue ulottuu juuri Potkunsaaren rantaan, jossa on kesäasutusta. Muutoin vaikutus ei ulotu tehdasalueen ulkopuolella oleviin asuttuihin kohteisiin. Kuorimon uudistusinvestoinnin jälkeen vuonna 2000 kuorimolla on siirrytty ns. 25 työaikamuotoon, jolloin kuorimo seisoo yövuorot sekä lauantait ja sunnuntait. Viikonloppuisin ja öisin jokaisena arkipäivänä kuorimon äänestä ei ole minkäänlaista haittaa ranta-asukkaille Kartonkitehtaan tyhjöpumppujen matalataajuista melua on vaimennettu lähtötasolta 100 db(a) tasolle 63 db(a), eivätkä tyhjöpumput enää aiheuta haittaa ympäristön asukkaille. Toiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteiden keräily, lajittelu käsittely ja toimitus on ohjeistettu. Jätteet lajitellaan syntypaikallaan ja eri jätelaaduille on omat keräilyastiat tai -lavat. Jätteet toimitetaan edelleen hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Kaatopaikalle vietiin vuonna 2005 jätteitä t ja vuonna 2006 noin t. Ongelmajätteitä toimitettiin käsittelyyn vuonna 2005 noin 33 t ja vuonna 2006 noin 44 t. Puhdistamolietteen ja lentotuhkan seosta on valmistettu vuodesta 1997 alkaen niukkaravinteisten turvepohjaisten metsien lannoitteeksi. Vuonna 2005 valmistettiin t ja vuonna 2006 noin t. Vuonna 2006 lietteestä 50 % poltettiin, 33 % käytettiin viherrakentamiseen ja 11 % metsälannoitteeksi sekä m 3 sijoitettiin kaatopaikalle. Lentotuhka on käytetty vuosina suurelta osalta vanhan kaatopaikan rakenteiden stabilointiin. Arinatuhka on käytetty vanhan kaatopaikan maisemoinnissa rakenteisiin vuosina Myöhemmin arinatuhka käytetään kiinteän jätteen uuden loppusijoituspaikan pengerrakenteisiin. Toiminnassa syntyvien jätteiden määrät vuosina ja tavoitetuotannon mukainen ennuste ( t/a) on esitetty oheisessa taulukossa. Määrä t ka/a Jätelaji Numero Ennuste Käsittely/loppusijoitus Kuorijäte Poltto Aaltopahvi Poltto rejekti Puhdistamoliete Poltto/lannoite/ viherrakentaminen, kaatopaikka Jäteliemi Poltto Keräysjäte Poltto Arinatuhka Kaatopaikka Lentotuhka Kaatopaikka, lannoite Tuhka-allassakka (500) Kaatopaikka Rautaromu <500 Metallinkeräys Yhdyskuntajäte Jätehuoltoyhtiö

14 14 Tehtaan toiminnassa syntyneet Sorsasalon kaatopaikalle viedyt jätteet vuodesta 2002 lähtien ja ennuste tuleville vuosille on esitetty oheisessa taulukossa. Jäteluokka Nro *** Puhdistamoliete***** ****257 0 Lentotuhka***** *1160 *719 0 Arinatuhka Lisämassalinjan rejekti ** Säiliöiden lietteet Tuhkaliete Yhteensä * 2005 ja 2006 tuhka käytetty märän lietteen stabilointiin kaatopaikalla ** tehdasalueen siivousjäte (ap-jätettä, maatunutta haketta ja maata) *** 2006 tammi-syyskuu toteutuma, loppuvuosi arvioitu **** 2006 stabiloitua lietettä kaatopaikan rakenteisiin 2775 m 3 ***** lietettä ja lentotuhkaa voidaan toimittaa kaatopaikalle, jos höytykäyttö jostain syystä estyy Sorsasalon kaatopaikka Kaatopaikka-alue (noin 7,3 ha) on siirtynyt Ekokem-Palvelu Oy:n omistukseen ja käyttöön. Kaatopaikka on rakennettu vuonna 2001 ja se on ollut käytössä vuoden 2002 alusta lähtien. Nykyinen kaatopaikka (täyttöalue 1) on noin 3 ha ja sen kaakkoispuolelta on varattu samansuuruinen alue (täyttöalue 2) mahdollisia myöhempiä tarpeita varten. Nykyisellä kaatopaikalla on tiiviin pohjarakenteen päällä jätteiden välivarastointi- ja käsittelyalueet, kuivattavan jätteen vastaanottoallas sekä jätteen loppusijoitusalue jaettuna välirakenteella kahdeksi lohkoksi. Toiselle sijoitetaan jätettä, joka ei sisällä orgaanista ainesta. Toiselle lohkolle sijoitettavassa jätteessä on mukana myös orgaanista ainesta. Kaatopaikan täyttötilavuus on m 3 ja sen arvioidaan riittävän vuodeksi. Kaatopaikka-alueella (täyttöalue 2) sijaitsevat vaaka ja puhtaiden ylijäämämaiden varasto. Kaatopaikalla on tällä hetkellä noin m 3 puhdistamolietettä, joka on eristetty patorakenteella. Lietettä kuivataan ja märkä liete-erä (kuiva-ainepitoisuus noin 20 %) poistetaan ja käytetään hyödyksi tai välivarastoidaan hyötykäyttöä varten vuosien 2007 ja 2008 aikana. Lietteen poiston edetessä olemassa oleva patorakenne poistetaan. Patorakenteessa oleva arinatuhka hyödynnetään maarakenteissa. Kaatopaikkasijoitukseen jää vuoden 2008 jälkeen nykyisistä jätteistä lisämassalinjan rejektiä, säiliöiden sakkoja ja tehdasalueen siivousjätettä (pahvijätettä, maatunutta haketta ja maata) kokonaismäärältään kuiva-ainespitoisuutena arvioituna noin 500 t. Kaatopaikan rakenteet Kaatopaikan pohjaeristys on rakennettu valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (VNp 861/1997) vaatimusten mukaisesti. Rakenne koostuu seuraavista kerroksista ylhäältä alaspäin kuvattuna: 1. suodatin- ja suojakerros 200 mm, (arinatuhka ja alla suodatin-

15 kangas kl 3), 2. kuivatuskerros 500 mm, (sepeli ja alla suodatinkangas kl 3) 3. suojarakenne 150 mm (tuhka), 4. keinotekoinen eriste, (HDPE 2 mm saumat hitsattu) 5. mineraalinen tiivistyskerros 500 mm. Tiivistyskerroksen alle on rakennettu tarkkailusalaoja. Tiiviin pohjarakenteen päältä kerätyt vedet johdetaan viemärillä puhdistamolle. Kaatopaikalla jätteen loppusijoitusalue jaetaan välirakenteella kahdeksi lohkoksi. Välirakenteen ytimessä on 2 mm:n HDPE-kalvo ja jätetäytön puolella 200 mm:n tasauskerros ja tuhkatäytön puolella 200 mm:n suojakerros ja suodatinkangas Kaatopaikalle vastaanotetut märät jätteet kuivataan kuivattavan jätteen vastaanottoaltaassa ennen kuin ne sijoitetaan jätetäyttöön. Allas on rakenteeltaan noin 1,5 m korkealla tuhkapenkereellä erotettu alue kaatopaikan tiiviin pohjarakenteen päällä, josta vedet johdetaan tehtaan puhdistamolle. Kaatopaikalle sijoitettavat jätteet Kaatopaikalle sijoitetaan Savon Sellu Oy:n toiminnasta syntyvää tuhkaa, arinatuhkaa, biologisen puhdistamon lietettä, säiliöiden sakkoja, tuhka-altaan tyhjennysjätettä ja lisämassa-alueen siivousjätettä tarvittavien käsittelyiden jälkeen jätteen laadun mukaisesti. Kaatopaikka-alueelle vastaanotetaan, välivarastoidaan hyötykäyttöä ja käsittelyä varten sekä käsitellään muualla syntyneitä jätteitä, jotka voidaan sijoittaa kaatopaikkaluokan mukaisesti jätealueelle tai toimittaa hyötykäyttöön muualla hyödynnettäväksi. Käsittely on kuivausta, hyödynnettävien jakeiden poistamista erottelemalla ja lajittelemalla sekä sideaineiden lisäämistä tai sekoittamista jätteen käsittelyn helpottamiseksi ja liukoisuuden pienentämiseksi. Kaatopaikalle sijoitetaan Savon Sellu Oy:n jätteitä sekä muita ja muualla syntyneitä vastaavia jätteitä yhteensä noin t/a. Jätejakeiden loppusijoitettavat enimmäismäärät voivat vaihdella vuosittain yhteismäärän sisällä. Välivarastossa olevan jätteen kokonaismäärä on kerrallaan noin t. Savon Sellu Oy:ltä tulevan, kaatopaikalle sijoitettavan jätteen kokonaismäärä riippuu paljon jätteiden hyötykäytöstä. Kaatopaikalle sijoitettavat jätteet, niiden käsittelyt ja määrät on esitetty oheisessa taulukossa. 15 Jätetyyppi 2 Käsittely- ja Pääryhmä EWC - nimikeryhmät 1 hyödyntämistapa Voimalaitosten tuhkat ja kuonat Savukaasujen puhdistusjätteet Teollisuusjäte 01, 02, 03, 04, 06, 07, 08, 09, 10, 11, 12, ja 20 (pääosin) Rakennus-, purku- ja siivousjätteet Tavanomainen D01, D05, D09, D13, D15, R05, R13 10 Tavanomainen D01, D05, D09, D13, D15. R05, R13 Tavanomainen D01, D05, D09, D13, D15, R05, R13 17 (pääosin) Tavanomainen D01, D05, D15, R05, R13 Määrä (t/a)

16 Jätetyyppi 2 Käsittely- ja Pääryhmä EWC - nimikeryhmät 1 hyödyntämistapa Jätteiden käsittelyssä muodostuvat jätteet Autonpaloittelussa syntyvät jätteet Vesienkäsittelyssä muodostuvat lietteet Vesipitoiset tai lietemäiset jätteet Pilaantuneet maat ja ruoppausmassat 19 Tavanomainen D01, D05, D09, D13, R Tavanomainen D01, D05, D15, R03, R13 02, 03, 04, 05, 06, Tavanomainen D04, D05, D08, 07, 10, 19, 20 01, 02, 03, 04, 05, 06, 07, 08, 09, 10, 11, 12, 16 10, 19 ja 20 (pääosin) Puhtaat ylijäämämaat 01, 02, 10, 17 05, 20 (pääosin) Määrä (t/a) D09, R03, R05 Tavanomainen D04, D05, D ja Tavanomainen D01, D04, D05, D09, D13, D15, R05, R13 Pysyvä, tavaomainen R03, R Epäorgaaniset ongelmajätteet, jotka ovat sijoituskelpoisia tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikalle VNA 202/2006 mukaisesti 01,10,11,16,17 (pääosin)ja 19 tähdellä* merkityt, vakaat reagoimattomat ongelmajätteet Ongelmajäte D01, D05, D Ympäristöministeriön asetuksen /1129 mukaisesti 2 Jäteasetuksen /1390 mukaisesti 3 SYKEn moniste 225, Opas jätetietoja toimittavalle VAHTI-asiakkaalle Vesien johtaminen ja käsittely Kaatopaikalta kerättävät likaiset vedet johdetaan Savon Sellu Oy:n puhdistamolle. Vesimäärä on noin m 3 /a. Puhdistamolle kaatopaikalta johdettava vesimäärä on 0,5 0,8 % puhdistamon puhdistamasta kokonaisvesimäärästä. Kaatopaikkavesien vaikutukset puhdistamolla ovat pienet. Kaatopaikan pohjarakenteen alapuoliset puhtaat vedet johdetaan tarkkailupisteen kautta maastoon. Ulkopuolisten vesien pääsy kaatopaikka-alueelle estetään niskaojilla. Kaatopaikan käyttö- ja hoito Kaatopaikalle on laadittu kaatopaikan käyttö- ja hoitosuunnitelma sekä suunnitelma vahinkotilanteisiin varautumiseksi. Kaatopaikan täyttötilannetta päivitetään jatkuvasti täyttötilannekarttaan, johon merkitään kulkureitit ja olemassa olevat rakenteet. Jätteiden sijainti määritetään mittaamalla ja sijaintitiedot kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Jätetäytön painumista tarkkaillaan ja arvioidaan vuosittain. Kaatopaikalle on nimetty vastaavaa hoitaja, jolla on riittävä koulutus ja kokemus kaatopaikan hoidosta.

17 17 Kaatopaikan jälkihoito Käytössä olevan täyttöalueen kaatopaikkakaasun mittaus- ja keräysrakenteet rakennetaan täyttövaiheessa lohkoittain. Alueen kaatopaikkakaasun keräämisestä, käsittelystä ja hyödyntämisestä tehdään selvitys ja rakentamissuunnitelma vuotta aikaisemmin kun orgaanista jätettä sisältävän lohkon täyttö on tehty lopulliseen korkeustasoon. Keräys toteutetaan orgaanista jätettä sisältävän täyttölohkon pintaan rakennettavalla kaasunkeräyskerroksella. Mikäli mahdollisen hyödyntämisen takia tarvitaan nopeutettua kaasuntuottoa, rakennetaan alueelle tarvittaessa lisäksi pystykaivoja poraamalla. Kaatopaikan pintarakenne tehdään VNp:n 861/1997 vaatimusten mukaisesti. Täytön päälle tehdään tiivistyskerros (0,5 m, k-arvo enintään 1 x 10 8 m/s), kuivatuskerros (0,5 m, vedenläpäisevyys >1 x 10-3 m/s) ja pintakerros (vähintään 1 m). Tiivistyskerroksessa pyritään ensisijaisesti käyttämään sivutuotteista valmistettavia seoksia. Alue nurmetetaan ja sille istutetaan pensaikko. Täyttöalueen lopullinen korkeus on enimmillään +112 m. Lopullinen pintaeristyssuunnitelma materiaaleineen laaditaan myöhemmin. Toteutussuunnitelma aikatauluineen esitetään vuosi ennen täyttöalueen täyttymistä valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi. Ennen rakentamisen aloittamista tehdään ilmoitus valvovalle viranomaiselle pintakerroksen rakentamisen aloittamisesta. Selvitys jälkihoitotöiden toteutuksesta tehdään viimeistään kolme kuukautta töiden valmistumisen jälkeen. Tarkkailu Savon Sellun kaatopaikkojen ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelman (päiväys ) perustana olevan Savon Sellu Oy:n, Ekokem-Palvelu Oy:n ja M-real Oyj:n keskinäisen sopimuksen mukaan Ekokem-Palvelu Oy vastaa uuden kaatopaikan ja M-real Oyj:n vanhan kaatopaikan ja lietealtaan tarkkailukustannuksista. Savon Sellu Oy vastaa puhdistamolle menevän veden virtaaman ja sähkönjohtavuuden viikoittaisista mittauksista. Ekokem-Palvelu Oy vastaa tarkkailun raportoinnista. Uuden ja vanhan kaatopaikan tarkkailuohjelmat limittyvät siten, että niillä on yhteisiä tarkkailupisteitä. Suunnitelma sisältää jätteiden määrän ja laadun seurannan, jätetäytön tarkkailun, kaatopaikkakaasun sekä vesien tarkkailun. Kaatopaikan suotovedet johdetaan täyttöalueen ulkopuoliseen suotovesien kokoojaojaan, joka toimii myös tarkkailupisteenä. Veden laatu määritetään kolme kertaa vuodessa. Kaatopaikan sisäisen veden korkeutta tarkkaillaan jätepenkereeseen rakennetuista kahdesta tarkkailuputkesta. Veden laatu määritetään kaksi kertaa vuodessa. Pohjaveden virtaussuunnassa kaatopaikan alapuolisia pohjavesiä seurataan kahdesta ja yläpuolisia yhdestä havaintoputkesta. Lisäksi kaatopaikan pohjarakenteen alapuolisia puhtaita kuivatusvesiä tarkkaillaan yhdestä pisteestä. Veden laatu määritetään kaksi kertaa vuodessa.

18 Vakuus 18 Ekokem-Palvelu Oy on esittänyt selvityksen vakavaraisuudestaan vaihtoehtona vakuuksien asettamiselle. Selvitys sisältää vertailun mikä kuvaa yrityksen kykyä suoriutua asianmukaisesti toiminnasta verrattuna muihin jätehuoltoalan yrityksiin Suomessa. Hakijalla on useiden vuosien kokemus vastaavanlaisten kaatopaikkojen hoidosta. Hakija esittää antamiensa selvitysten perusteella, että erillisiä vakuuksia ei tarvita. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Jätevesien biologinen puhdistamo valmistui vuonna 1984 ja sen muutos anaerobilaitoksesta aktiivilietelaitokseksi vuosina Lisäksi laitoksen puhdistustulosta parannettiin rakentamalla flotaatiolaitos. Laitos edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun BHK 7 :n reduktio on usein yli 90 %. Kuorimon uusinnan yhteydessä on siirrytty kuivakuorintaan, jolloin on saatu kuorimon aiheuttamaa kuormaa vesistöön pienennettyä vuoden 2001 alussa. Vuonna 1991 valmistui savukaasupesuri, joka puhdistaa savukaasuista rikkidioksidia yli 99 %. Talteen otettu SO 2 käytetään uudelleen ammoniumbisulfiitti-keittoliuoksen valmistukseen. Ratkaisu edustaa tekniikkaa, jota ei ole muualla käytössä. Ilmapäästöjen osalta BREF-vertailua ei voida tehdä, kun muita vastaavia laitoksia ei ole. Laitoksen rikkidioksidin talteenotto on tehokas ja selvästi erilainen kuin muilla laitoksilla. Tehtaalla on tehty energia-auditointi vuonna Sen ehdotuksista on muutamia toteutettu. Energiansäästösopimuksen tavoitteisiin verrattuna lämmön säästössä on pysytty tavoitteessa. Sähkön kulutus on saatu pysymään vuoden 1990 tasolla. Suurimpien jätejakeiden, lentotuhkan ja puhdistamolietteen hyötykäyttöä on lisätty. Tehtaan sisäinen jätteiden lajittelu on vähentänyt tavanomaisten jätteiden haitallisuutta, kun niistä on ongelmajätteet eroteltu omiksi jakeiksi ja kuljetettu erilliskäsittelyyn. Tuotannossa syntyvä kartongin rullahylky on käytetty uudelleen. Lisämassalinjan rejekti on ohjattu polttoon ja kuoren seulontamenetelmän kehittämisellä kaikki kuori on pystytty käyttämään hyödyksi lämmön ja sähkön tuotannossa. Biopolttoaineiden osuutta on lisätty energian tuotannossa. Ilma- ja vesipäästöjen määrä osoittaa pienenevää suuntaa. Puuraaka-aineista koivuvaneritehtaitten viiluhake käytetään tehtaalla massan valmistuksen raaka-aineena. Puolisellukeiton saanto on parantunut ohjausjärjestelmän kehityksen myötä säästäen luonnonkuitua. ENERGIAN KÄYTTÖ JA ARVIO KÄYTÖN TEHOKKUUDESTA Lämmön ja sähkön ominaiskulutus kartonkitonnia kohti on pysynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana vakaana, vaikka laitteiden määrä on lisääntynyt. Hankintojen ja uusintojen osalta on otettu käyttöön entistä energiaystävällisempiä laitteita.

19 Vuonna 2004 on tehty yhteistyössä Vattenfall Oy:n kanssa energiansäästötoimenpiteet, joiden yhteydessä massatehtaan hönkien lämmön, rikkidioksidin ja ammoniakin päästöt ilmaan ovat puolittuneet. Yhtiö ei ole enää liittyneenä Teollisuuden ja Työnantajain sekä kauppa- ja teollisuusministeriön väliseen energiansäästösopimukseen. Vuonna 2001 on tehty voimalaitoksen energia-analyysin tehdaskatselmus. Ympäristönhallintajärjestelmät Yhtiö on liittynyt EU:n EMAS-rekisteriin Järjestelmän viimeisin auditointi on suoritettu Uusi EMAS -selonteko on tehty ja se on voimassa saakka. Ekokem-Palvelu Oy:n noudattaa toiminnassaan Ekokem Oy Ab:n laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmiä: laatujärjestelmä SFS-ISO 9001, ympäristöjärjestelmä SFS- ISO sekä työterveellisyys- ja turvallisuusjärjestelmä OHSAS YMPÄRISTÖRISKIT, ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET Tehtaalla on tehty vuodesta 1993 lähtien osastokohtaiset ympäristöriskianalyysit. Riskianalyysit on tarkistettu 3 4 vuoden välein. Analyysissä on arvioitu riskin todennäköisyys ja vaarallisuus. Analyysien perusteilla on parannettu ohjeistuksia tai teknisiä torjuntatoimenpiteitä. Riskianalyysi on päivitetty vuonna Merkittävät ympäristöriskit jakaantuvat melko tasaisesti tehtaan eri toimintojen kesken, eikä analyysin perusteella ole tunnistettavissa erityisen riskialtista osaprosessia. Määrällisesti eniten merkittäviä ympäristöriskejä on massa- ja kartonkitehtaalla, mutta toteutuessaan niiden vaikutukset ympäristöön ovat pienemmät kuin vaikutukset jätevedenpuhdistamolla ja voimalaitoksella. Ongelmat jätevedenpuhdistamolla ovat yleensä seurausta massa- ja kartonkitehtaan toimintahäiriöistä. Kuorimon ja kunnossapidon toiminnoista ei ole tunnistettavissa merkittäviä ympäristöriskejä. Biologisen puhdistamon fosforihapposäiliöille ja -pumpuille on varoallas ja vuotojen keräilysäiliö. Nestemäisen ammoniakin käytöstä on siirrytty valmiin ammoniakkiveden käyttöön. Täysille ja tyhjille öljytynnyreille sekä kemikaalikonteille on rakennettu varoaltaalla varustettu varasto. Laatu- ja ympäristöjärjestelmässä on ohjeistettu ympäristövahinkojen ilmoitusmenettely sekä toiminta vahinkojen torjumiseksi. Lisäksi ilmoitusmenettelystä on erillinen ohje. Tapahtuneiden häiriöiden johdosta on otettu käyttöön parempia menettelytapoja häiriöiden vähentämiseksi ja ympäristön asukkaille aiheutuvien haittojen pienentämiseksi. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen Tyhjöpumppujen aiheuttaman melun vaimennus on vaikuttanut selkeästi ympäristömelusta kärsivien henkilöiden asumisviihtyvyyttä parantavasti. Tietynlaisilla säätyypeillä tehtaan aiheuttama ääni kuuluu joskus häiritsevästi. 19

20 Vaikutukset luontoon Savukaasupesurin käyttöönoton jälkeen ei pistävää rikkidioksidin hajua ole esiintynyt lähimmillä asutusalueilla. Tyypillinen tehtaan haju on kuitenkin vielä aistittavissa. Tehtaan päästöt ovat pienet eikä niillä ei ole vaikutusta ympäröivään luontoon. Havupuiden neulasten rikkipitoisuusselvityksen mukaan Savon Sellun merkitys ilmanlaatuun haitallisesti vaikuttavana tekijänä on vähentynyt. Metsäekosysteemi on hitaasti toipumassa päästöjen vähenemisen jälkeen. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Tehtaan jätevedet aiheuttavat melko vähäisiä vesistövaikutuksia. Jätevesien leviämisalue on laajimmillaan talvisten ns. putkivirtausten yhteydessä ulottuen Säyneensalon itäpuolelle, 8 9 km:n päähän purkupaikasta. Vaikka jätevesien leviäminen alueellisesti on laajaa, pääasiallinen vaikutusalue jää Kelloselän keskiosien syvänteisiin. Jätevesien on todettu aiheuttavan myrkyllisiä vaikutuksia vasta suurina pitoisuuksina. Jätevesien toksisuus eri testeillä on vaihteleva. Vesistövaikutus on pieni, koska tehtaan jätevesimäärä on noin 0,5 % Kelloselän kokonaisvirtaamasta. Vesistön yhteistarkkailun biologisissa seurannoissa ei ole havaittu myrkyllisiä vaikutuksia. Tehtaan edustalla ja Kelloselällä on kalalajisto ollut särkikalavaltaisempi ja kalansaaliit pienempiä kuin muualla Kallavedellä. Kuitenkaan ei ole voitu luotettavasti osoittaa, mikä vaikutus kalastomuutoksiin on tehtaan jätevesillä ja mikä on reittivesien aiheuttamaa. Pintakasvuston pitoisuudet ovat niin pieniä, etteivät ne vaikuta kalastukseen verkkojen likaantumisena. Laitoksen jätevesillä ei ole ollut vaikutusta kalastukseen. Vesistön virkistyskäytön kannalta humuspitoisen veden läpinäkyvyys on ollut kuitenkin hyvää tasoa sekä rehevyys fosfori- ja a- klorofyllipitoisuuksien mukaan lievää. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset Tehtaan aiheuttamien NO x -päästöjen aiheuttamat ilmanlaadun ohjearvoihin verrannolliset pitoisuudet ovat vain muutamia prosentteja ohjearvoista. Myös rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet Sorsasalossa marraskuun 2003 ja lokakuun 2004 välisenä aikana 9 % tuntiarvon ohjearvosta ja 12 % vuorokausiarvon ohjearvosta. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuus on ollut 16 % ohjearvosta vuoden 2004 maaliskuussa alkaneen tarkkailujakson aikana. Neulasten typpi- ja rikkipitoisuuksia, pintavahoja sekä solukko- ja solurakenteita kos mukaan tehtaan merkitys ilmanlaatuun haitallisesti vaikuttavana tekijänä on vähentynyt. Tätä voidaan pitää ensimmäisenä merkkinä puuston toipumisesta. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen ei ole. 20